Perusopetuslaki muuttui miten muuttuvat käytännöt? Sanna Salmela, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Transkriptio

1 Perusopetuslaki muuttui miten muuttuvat käytännöt? Sanna Salmela, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

2

3 Perusopetusta ohjaavat rakenteet Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat: - perusopetuslaki ja -asetus - valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta - esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet - opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma - opetussuunnitelmaan perustuva vuosittainen suunnitelma Opetushallituksen antamien valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden pohjalta opetuksen paikalliset järjestäjät (esim. kunnan koulutoimi) laativat omat opetussuunnitelmansa, jonka jälkeen koulut tekevät omat käytännön tason selvityksensä opetussuunnitelmasta. Hierarkisesti järjestys etenee seuraavasti: - valtakunnalliset perusteet käskevät - kuntatason opetussuunnitelmassa selitetään mitä ja miten pitää tehdä - koulun tasolla kerrotaan miten opetussuunnitelma toteutetaan käytännössä. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa ollaan kunnissa muuttamassa erityisopetusta koskevan lainsäädännön muutoksista johtuen. -> koulun johtosääntö ja OPS kertovat siitä miten opetus koulussa toteutetaan

4 Integraatiolla inkluusioon Lakimuutoksen henki tukee lähikouluperiaatetta ja integraatiota Kaksijakoisesta (yleinen ja erityinen) kolmiportaiseen malliin (yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki)

5 Mitä tarkoittaa kolmiportainen tuki? Opetushallituksen oppimisen tuen kaavio

6 Tuen 3 porrasta ovat kasisuuntainen tie: yleinen tuki <-> tehostettu tuki <-> erityinen tuki ESI- JA PERUSOPETUS, YLEINEN TUKI YLEINEN TUKI (oppimissuunnitelma) Kehitetään tietoisemmin opetusta ja eriytetään Yleinen tuki käsittää kodin ja koulun välisen yhteistyön, opiskelun ohjauksen, tukiopetuksen, oppimissuunnitelman käytön, oppilashuollon ja kerhotoiminnan. - Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioon ottamisesta opetuksessa. Osana yleistä tukea voidaan antaa tukiopetusta ja osa-aikaista erityisopetusta - Tulkitsemis-ja avustajapalveluista sekä erityisistä apuvälineistä päätösvalta koulun johtosäännön mukaisesti - Oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Vuosiluokkiin jakamattoman opetuksen toteuttamiseksi oppilaalle tulee laatia oma opinto-ohjelma (PerusopetusA11 ). Koulun johtosääntöön kirjataan antaako koulu vuosiluokkiin jakamatonta opetusta.

7 Jos hyvä esi-/perusopetus & yleinen tuki ei riitä ->pedagoginen arvio Oppimissuunnitelma (pakollinen) - >aloitetaan TEHOSTETTU TUKI Tehostettu tuki tarkoittaa sitä, että yleisiä tukitoimia tehostetaan määrällisesti ja laadullisesti. Tehostettu tuki rakentuu esi- ja perusopetuksen yleisille tukikäytänteille - Tehostettua tukea annetaan oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan ja koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja -Tuki voi sisältää mm. tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta, tulkitsemis-ja avustajapalveluita, erityisiä apuvälineitä, oppilashuollollisia toimenpiteitä sekä pedagogisia järjestelyitä -Opetussuunnitelmassa määritellään mm. vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken -Tuesta ei tehdä hallintopäätöstä lukuun ottamatta tulkitsemis-ja avustajapalveluita ja apuvälineitä, joiden osalta päätösvalta määräytyy johtosäännön mukaan. Mahdollisista erityisistä opetusjärjestelyistä tehdään perusopetuslain 18 :n perusteella hallintopäätös. Moniammatillisuus: Jotta oppilas ja hänen perheensä saa kokonaisvaltaista tukea, on tukiverkostojen muodostaminen ja tiivistäminen tärkeää. Koulun väki tarvitseekin rinnalleen sosiaalityön ja terveydenhuollon ammattilaisia varsinkin silloin, kun perheet tarvitsevat tukea. Koulukuraattori on käytössä joka koululla. Pienet oppilashuoltopysäkit toimivat myös kouluittain.

8 Oppimissuunnitelma Oppilaalle on tehtävä oppimissuunnitelma, kun oppilas saa tehostettua tukea. Oppimissuunnitelma laaditaan opettajien, vanhempien ja muiden oppilaan tukemiseen osallistuvien henkilöiden kanssa. Oppimissuunnitelmassa kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamista tuetaan ja millaisia oppimista, käyttäytymistä tai esimerkiksi sosiaalista vuorovaikutusta edistäviä menetelmiä tai työskentelytapoja aiotaan käyttää. Oppimissuunnitelmassa voidaan sopia oppilaan tarpeen mukaisista opetusjärjestelyistä. Oppimissuunnitelman toteutumisen seurannasta ja arvioinnista sovitaan oppimissuunnitelmaa laatiessa. Opetushallitus on valmistellut mallilomakkeet perusopetuksen oppimissuunnitelmaa ja henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa (HOJKS) uksen_jarjestaminen/103/lomakkeet_oppimisen_ja_koulunkaynnin_tukeen

9 Erityinen tuki pohjautuu pedagogiselle selvitykselle Jos tehostettu tuki ei riitä -> pedagoginen selvitys päätetään (koulutoimi tai vastaava elin kunnassa) aloittaa ERITYINEN TUKI HOJKS Erityisen tuen antamisesta koululautakunnan tai muun opetuksen järjestämisestä vastaavan tahon on tehtävä kirjallinen päätös. Tätä päätöstä varten oppilaasta ja hänen oppimisedellytyksistään tulee laatia pedagoginen selvitys, joka valmistellaan moniammatillisesti. Päätös ei lain mukaan edellytä pidennettyä oppivelvollisuutta. Tärkeää oppilaan mahdollisuus palata nykyistä joustavammin erityisen tuen piiristä takaisin tehostetun tai yleisen tuen piiriin Pedagoginen asiantuntemus on keskeistä suunniteltaessa erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opetuksen järjestämistä. Pedagogisessa selvityksessä todetaan, mitkä ovat oppilaan vahvuusalueet ja mitkä puolestaan keskeiset, oppilaan oppimiseen ja kasvuun sekä opiskelutilanteisiin liittyvät ongelmat. Selvityksessä esitetään, millaista tehostettua tukea oppilas on saanut, sekä arvio siitä, millaisia pedagogisia ja oppilashuollollisia järjestelyjä tarvitaan oppilaan oppimisen ja kasvun tukemiseksi jatkossa. Tarvittaessa voidaan lisäksi tarvita oppilaasta muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen tutkimus tai sosiaalinen selvitys. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten.

10 Mikä siis muuttuu? Erityisopetus tuen muotona säilyy, mutta erityisopetukseen ottamisen ja siirtämisen käsitteistä luovutaan. Erityinen tuki järjestetään pääsääntöisesti muun opetuksen yhteydessä. Tämä tarkoittaa, että oppilaalle annettava erityinen tuki ei sellaisenaan vaikuta hänen koulupaikkansa ja opetusryhmänsä määräytymiseen. Oppilaan opetus voidaan järjestää erityisluokalla tai erityiskoulussa jos opetusta ei voida järjestää yleisopetuksen ryhmässä oppilaan edun edellyttämällä tavalla. Ennen erityisen tuen järjestämistä oppilaalle tulee järjestää tehostettua tukea. Vasta, jos sillä ei pystytä tukemaan oppilasta riittävästi, tulisi oppilaalle antaa erityistä tukea. MUTTA: Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Jotkin aiemmin HOJKS:ssa määritellyt asiat siirretään erityisen tuen päätökseen. HOJKS-asiakirja ei enää lakimuutoksen jälkeen ole hallinnollinen päätös, eikä siitä siten voi valittaa. Erityisen tuen päätös sen sijaan on kirjallinen hallintopäätös, jonka osalta valittaminen on mahdollista. Erityisen tuen antamista koskevassa päätöksessä on määrättävä oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen silloin kun se ei tapahdu muun opetuksen yhteydessä.

11 Vanhojen päätösten osalta on lainmuutoksen voimaantulosäännöksessä otettu huomioon: Opetushallituksen on uudistettava opetussuunnitelman perusteet tämän lain mukaisiksi siten, että opetuksen järjestäjä voi ottaa niiden mukaiset opetussuunnitelmat käyttöön 1. päivänä tammikuuta Opetuksen järjestäjän tulee ottaa tämän lain mukaiset opetussuunnitelmat käyttöön viimeistään 1 päivänä elokuuta Ennen tämän lain voimaantuloa tehty päätös, jolla oppilas on otettu tai siirretty erityisopetukseen, jää edelleen voimaan. Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyjä päätöksiä on arvioitava tämän lain voimaan tultua 17 :n 2 momentin mukaisesti [eli ] määräajoin [2. ja 7.lk] tai tarvittaessa. Tällöin on tehtävä päätös erityisen tuen antamisesta oppilaalle.

12 Pidennetty oppivelvollisuus ei muutu Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta (PoL 25 1 mom.) Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa alkaa oppivelvollisuus vuotta 1 momentissa säädettyä aikaisemmin eli 6-vuotiaana ja kestää 11 vuotta (PoL:n 25 :n 2 mom.) Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta

13 mutta lainmuutokseen asti käytännöt ovat olleet kunnissa kirjavia Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista (PoL 25 2 mom.) Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta (PoL 17 2 mom.), päätöstä tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen 7. luokalle siirtymistä. Pidennetyn oppivelvollisuuden saaneella lapsella on oikeus esiopetukseen: Sinä vuonna, kun hän täyttää 5 vuotta, jolloin esiopetus on oppilaalle vapaaehtoista. Sinä vuonna, kun hän täyttää 6 vuotta ja oppivelvollisuus alkaa. Koska kysymyksessä on oppivelvollisuuden ensimmäinen vuosi, osallistuminen on pakollista. Sinä vuonna, kun oppilas täyttää 7 vuotta, jos oppilaan perusopetuksen aloittamista on myöhennetty. Kolmas esiopetusvuosi voidaan siis käytännössä järjestää lykkäämällä koulun aloitusta vuodella (hallinnollinen päätös, jonka allekirjoittaa rehtori). Tämän tarkoituksenmukaisuutta tulisi kuitenkin aina pohtia kunkin lapsen kohdalla erikseen.

14 Esikoulu päiväkodissa - päivähoitomaksu Kehitysvammaisten lasten päivähoidon tulee olla maksutonta, mikäli päivähoito järjestetään kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisesti erityishuoltona. Erityishuoltoon kuuluvia palveluja ovat muun muassa tarpeellinen ohjaus ja kuntoutus (2 ). Kehitysvammalain mukaisena erityishuoltona alle kouluikäisen lapsen päivähoito tulee järjestää siinä tapauksessa, että päivähoitolain mukaiset palvelut eivät riitä kattamaan lapsen hoidon tarvetta tai hoidon tarpeen on ensisijaisesti katsottava johtuvan lapsen kehitysvammasta. Lapsen tarvitessa päivähoitoa kuntoutuksellisista syistä, tulisi tarvetta perustella lääkärinlausunnolla, josta ilmenee nimenomaisesti päivähoidon kuntoutuksellinen merkitys. Erityishuoltona järjestetyn päivähoidon maksuttomuus perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 :n 2 kohtaan. Lainkohdan mukaan alle 16-vuotiaalle annettava osittainen ylläpito on maksutonta. Tällä säännöksellä on pyritty siihen, ettei kehitysvammaisten lasten vanhemmille aiheutuisi sellaisia maksuja, joita vammattomien lasten vanhemmat eivät joudu normaalisti maksamaan.

15 Päivähoitomaksut ja esikoulu Esikoulu on kaikille maksuton ja sitä voidaan järjestää päivähoitopaikassa tai koulussa siten, että matkat ovat mahdollisimman lyhyitä ja turvallisia. Perheillä säilyy edelleen päivähoitolain mukainen subjektiivinen oikeus päivähoitopaikkaan, kunnes lapsi siirtyy oppivelvollisena perusopetukseen. Mikäli lapsi on päivähoidossa, tulee esiopetukseen käytetty aika huomioida mahdollisessa päivähoitomaksussa. Mikäli päivähoidon perusteena on kuntoutus (kuntouttava päivähoito), tulee sen edelleen olla maksutonta. Esikoulussa olevalla erityislapsella on pääsääntöisesti oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Kuljetukset Jos esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa esiopetukseen tai lasten päivähoidosta annetussa laissa tarkoitetusta päivähoidosta esiopetukseen on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on vastaava oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon. (PerusopetusL 32 ).

16 Mitä erityisen tuen päätöksellä määritellään? Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opetusjärjestelyt voivat sisältää esimerkiksi oppimisympäristöön, opetus- ja ohjaushenkilöstöön, opetus- ja opiskelumenetelmiin, oppimääriin, materiaaleihin ja välineisiin liittyvää oppilaan tarpeista lähtevää yksilöllistämistä ja muokkaamista. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöisestä opetusryhmästä. Tällä tarkoitetaan päätöstä siitä, annetaanko oppilaalle opetusta yleisopetuksen ryhmässä vai kokonaan tai osittain erityisopetuksen ryhmässä. Lisäksi tulisi päättää oppilaan tarvitsemista riittävistä tulkitsemis- ja avustajapalveluista sekä 31 :ssä tarkoitetuista palveluista. Erityistä tukea saavan oppilaan opetuksessa voidaan tarvittaessa poiketa 11 :ssä määritellystä oppiainejaosta tai esimerkiksi vapauttaa oppilas jonkin yksittäisen aineen opiskelusta. Poikkeaminen perusopetuksen oppimäärän normaalista sisällöstä, vaikka vain yhden oppiaineen kohdalla, edellyttää kuitenkin aina päätöstä erityisen tuen antamisesta. Oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen tulee käydä ilmi myös erityisen tuen päätöksessä. Huom! Numeroarvioinnissa yksilöllistetyt oppiaineet merkitään tähdellä. Se tarkoittaa, että arvosana on annettu suhteessa oppilaan omiin tavoitteisiin, eikä siis ole verrattavissa yleisiin arviointiperusteisiin.

17 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Suunnitelma on laadittava, jollei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan tai tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Suunnitelmasta on käytävä ilmi oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Suunnitelma tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi. Suunnitelman keskeisestä sisällöstä määrätään opetussuunnitelman perusteissa. Ei enää hallinnollinen päätös, vaan pedagoginen asiakirja > ei valitusoikeutta Perustuu yleiseen opetussuunnitelmaan ja erityisen tuen päätökseen Opetushallitus on valmistellut mallilomakkeet perusopetuksen oppimissuunnitelmaa ja henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa (HOJKS) uksen_jarjestaminen/103/lomakkeet_oppimisen_ja_koulunkaynnin_tukeen

18 Toiminta-alueittain opiskelu Erityistä tukea saavan oppilaan opetukseen käytettävä aika jaetaan joko oppiaineittain tai toiminta-alueittain Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään toiminta-alueittain tapahtuvan opetuksen yleiset tavoitteet, toiminta-alueisiin liittyvät tavoitteet ja kuvataan tarkemmin tavoitteet, sisällöt ja menetelmät osa-alueittain Toiminta-alueet voivat sisältää yksittäisen oppiaineen sisältöjä ja tavoitteita, jos oppilaalla on vahvuuksia jossakin yksittäisessä oppiaineessa. Opetuksen toteuttamisessa eri toiminta-alueiden sisältöjä voidaan yhdistää. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla hänen terveydentilaan liittyvistä sysitä perusteltua järjestää toiminta-alueittain Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä ja oppilaalle laaditaan HOJKS Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot

19 Opetuksen järjestäminen perustuu kokonaisvaltaisten tavoitteiden määrittelyyn, oppilasryhmässä tapahtuvan vuorovaikutuksen edistämiseen sekä toimivan ja motivoivan oppimisympäristön kehittämiseen Opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet ja tavoitteena oppilaan koko potentiaalin käyttöön saaminen Oppimisessa hyödynnetään koulupäivän eri toimintoja Tavoitteet asetetaan yksilöllisesti siten, että ne ovat realistisia ja oppilaalle mielekkäitä Toiminta-alueittain järjestettyyn opetukseen liittyy aina myös kuntouttavia ja hoitavia elementtejä. Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa myös arviointi tapahtuu toiminta-alueittain Arviointi annetaan aina sanallisena Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä

20 Oppilaan tukea koskeva lainsäädäntö -PerusopetusL -VNA tuntijaosta -Opetussuunnitelman perusteet -TerveydenhuoltoL -VNA neuvolatoiminnasta koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäise- -L kuntoutuksen västä suuterveydenhuol. Asiakasyhteistyöstä -A lääkinnällisestä kuntoutuksesta -L vammaisuuden perusteella järjestettävistä L (laki) A (asetus) VNA (valtioneuvoston asetus) kuntoutus- ja tukitoimista -muista myös koulun johtosääntö ja OPS (opetussuunnitelma ja opetushallituksen antamat opetussuunnitelman perusteet)

21 Perusopetuslain mukainen tuki Oikeus riittävään oppimisen ja koulunkäynnin tukeen on heti tuen tarpeen ilmetessä (30 ) Jos muu opetuksen järjestäjä kuin kunta ei järjestä erityistä tukea, päätöksen erityisestä tuesta tekee opetuksen järjestäjän esityksestä oppilaan asuinkunta (17 ) Tukea koskevat säännökset ovat pakottavaa lainsäädäntöä: opetuksen järjestäjä vastuussa tuen antamisesta, tukea ei voida jättää antamatta esimerkiksi määrärahojen puuttumiseen vedoten, huoltaja ei voi kieltää tuen antamista tai sopia tuen antamisesta toisin

22 Erityinen tuki perusopetuslaissa Perusopetuslaki 17 ( /642) Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta tämän lain mukaan annettavasta tuesta. Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Tässä momentissa tarkoitetun oppilaan opetuksessa voidaan poiketa 11 :stä (oppiainejako) sen mukaan kuin 14 :n nojalla säädetään tai määrätään (yksilöllistäminen). Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Erityisen tuen antamista koskevassa päätöksessä on määrättävä oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut 31 :ssä tarkoitetut palvelut sekä tarvittaessa 1 momentissa tarkoitettu oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Erityistä tukea saavan oppilaan opetuksessa voidaan tarvittaessa poiketa 11 :ssä määritellystä oppiainejaosta tai esimerkiksi vapauttaa oppilas jonkin yksittäisen aineen opiskelusta. Poikkeaminen perusopetuksen oppimäärän normaalista sisällöstä, vaikka vain yhden oppiaineen kohdalla, edellyttäisi kuitenkin aina päätöstä erityisen tuen antamisesta. Oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen tulee käydä ilmi myös erityisen tuen päätöksessä.

23 Perusopetuslaki 17 ( /642) Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa siten kuin hallintolain (434/2003) 34 :ssä säädetään sekä hankittava oppilaan opetuksesta vastaavilta selvitys oppilaan oppimisen etenemisestä ja moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehty selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta sekä tehtävä näiden perusteella arvio erityisen tuen tarpeesta (pedagoginen selvitys). Pedagogista selvitystä on tarvittaessa täydennettävä psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Edellä tarkoitetussa tilanteessa erityisen tuen päätöstä tarkistetaan siten kuin 2 momentissa säädetään. Jos muu opetuksen järjestäjä kuin kunta ei järjestä 1 momentissa tarkoitettua tukea, päätöksen oppilaalle järjestettävästä erityisestä tuesta tekee opetuksen järjestäjän esityksestä oppilaan asuinkunta. Perusopetuslain 8 a luku käsittelee aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämistä. Kunta voi järjestää ja hankkia aamu- ja iltapäivätoimintaa. Jos kunta järjestää tai hankkii aamu- ja iltapäivätoimintaa, sitä tulee tarjota kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta 17 : n 1 momentissa tarkoitetuille oppilaille (erityistä tukea saava oppilas) kunnan päättämässä laajuudessa.

24 Aamu- ja iltapäivätoiminta Toimintaa järjestetään kaikille perusopetuksen 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille. Kehitysvammaisille oppilaille aamu- ja iltapäivätoimintaa voidaan järjestää erityishuoltona koko peruskoulun ajan. Kehitysvammaisen lapsen aamu- ja iltapäivätoiminnan tarve tulee mainita erityishuoltoohjelmassa. Perusopetuslain aiempaan muutokseen ( ) liittyvässä hallituksen esityksessä (HE159/1996) on nimenomaisesti todettu, että oppilaiden kuntoutus- ja muut henkilökohtaiset ohjaus- ja tukipalvelut jäävät edelleenkin erityishuoltona annettavaksi. Koululaisen aamu- ja iltapäivätoiminta on tällainen henkilökohtainen ohjaus ja tukipalvelu. Edelleen erityiset olosuhteet, joiden olemassa oloa voinee osoittaa vaikkapa erityisen tuen saaminen, voisivat olla yksi peruste sille, että henkilö saa toiminnan kehitysvammalain mukaan. Tällöin se olisi tavalliseen ap-/ip-toimintaan verrattuna maksutonta ja se olisi tuolloin kunnan myös pakko järjestää. Yksittäistapauksessa tulee arvioida, johtuuko ap-/ip-toiminnan tarve kehitysvammasta (erityishuoltoa kehitysvammalain mukaan) vai ei (tavanomaista ap-/ip-toimintaa perusopetuslain mukaan, jonka järjestäminen riippuu kunnasta).

25 Aamu- ja iltapäivätoiminnasta voidaan määrätä kuukausimaksu. Koska aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään kaikille perusopetuksen 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille, on perusteltua ajatella, että suurin osa oppilaista tarvitsee toimintaa iästään johtuen. Vanhemmat oppilaat tarvitsevat toimintaa nimenomaan erityisistä tarpeistaan johtuen. Siksi ainakin 9- vuotiaasta lähtien aamu- ja iltapäivätoimintaa tulee järjestää kehitysvammaisille oppilaille erityishuoltona, jolloin kuukausimaksua ei tule periä. Mikäli kehitysvammainen lapsi tarvitsee aamu- ja iltapäivätoimintaa nimenomaan kehitysvammaisuutensa vuoksi, kysymys ei voi olla päivähoitolain eikä myöskään perusopetuslain perusteella järjestettävästä normaalipalvelusta. Tällöin hoito tulee järjestää kehitysvammalain mukaisena erityishuoltona. Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta on saatu useita päätöksiä, joissa nimenomaan todetaan, että päivähoitolain tai perusopetuslain mukaiset palvelut eivät riitä kattamaan kehitysvammaisen lapsen hoidon tarvetta. Hoidon tarpeen on katsottu johtuvan ensisijaisesti kehitysvammasta eikä lapsen iästä.

26 Perusopetuslain mukainen aamu- ja iltapäivätoiminta _ja_iltapaivatoiminta Oppilaat, joille on tehty erityistä tukea koskeva päätös, ovat oikeutettuja hakemaan aamu- ja iltapäivätoimintaan koko perusopetuksen ajan. Kunta päättää toiminnan laajuudesta. Mikäli mahdollista, erityistä tukea saavien oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään muun aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteydessä. Jos oppilaiden tarpeet sitä edellyttävät, voidaan toiminta järjestää myös omissa ryhmissä. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen mahdollisuuksien mukaan oman ikäkauden mukaisissa ryhmissä tukee erityistä tukea saavien oppilaiden kehitystä. Kun tehostettua tai erityistä tukea saava oppilas osallistuu aamu- ja iltapäivätoimintaan, on tärkeää että aamu- ja iltapäivätoiminnan henkilöstö ottaa lapsen tuen tarpeet huomioon. Yhtä tärkeää on, että koulussa nähdään aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjoamat mahdollisuudet oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen tukemiseen. Oppilasta koskevien salassa pidettävien tietojen luovuttaminen aamu- ja iltapäivätoiminnan henkilöstölle edellyttää huoltajan antamaa yksilöityä tiedonsiirtolupaa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja voi osallistua oppilaan tehostettuun tukeen kuuluvan oppimissuunnitelman tai erityiseen tukeen kuuluvan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) laadintaan huoltajan luvalla. Toiminnan järjestäjänä kunnan tulee huolehtia siitä, että aamu- ja iltapäivätoiminnan tehtävissä toimivat henkilöt perehdytetään henkilötietojen käsittelyyn, salassapitoon ja vaitiolovelvollisuuteen liittyviin säädöksiin sekä lastensuojelulain velvoitteisiin (Lastensuojelulaki /2007)

27 Tehostettua tai erityistä tukea saavilla oppilailla voi kunnan päätösten mukaisesti olla oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen. Sekä näiden että muiden kuljetukseen oikeutettujen oppilaiden osalta tulisi myös aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestettäessä pyrkiä siihen, että ko. oppilailla on mahdollisuus käyttää koulukuljetusetuutta (Perusopetuslaki 48 b 3 mom. 1136/2003). Silloin kun kuljetukset järjestetään, tulee huolehtia turvallisuudesta, vastuunjaosta ja kaikkien toimijoiden riittävästä ohjeistuksesta. Peruskoulun oppilaalla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen silloin, jos oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pidempi tai kun koulumatka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioiden muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, vaaralliseksi tai rasittavaksi. Esiopetusta saavalla oppilaalla on vastaava oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon. Opiskelijalle voidaan myöntää koulumatkatukea Kelasta tai VPL:n nojalla kuljetuspalvelut

28 Kantelu, oikaisupyyntö ja valitus Kantelu tehdään aluehallintovirastoon (AVI) esim. koulutoimentarkastajalle, kun päätös viipyy kohtuuttomasti tai sitä ei saada lainkaan Normaalisti oikaisupyyntö koskien saatua päätöstä tehdään kunnan perusopetuslautakunnalle tai vastaavalle elimelle (ennen valitusta), mutta Perusopetuslaki 42 ( /1444) Muutoksenhaku Tässä laissa tarkoitettuun opetuksen järjestäjän päätökseen, joka koskee 13 :ssä tarkoitettua uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta, oppilaalle annettavaa varoitusta, oppilaan määräaikaista erottamista, 31, 31 a, 32 ja 33 :ssä ja 34 :n 1 momentissa säädettyä etua ja oikeutta, haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Muuhun kuin tässä momentissa mainittuun 36 :ssä tarkoitettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, päätökseen haetaan muutosta valittamalla aluehallintovirastolta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jos päätös koskee:

29 Perusopetuslaki 42 ( /1444) Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, päätökseen haetaan muutosta valittamalla aluehallintovirastolta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jos päätös koskee: 1) oppilaaksi ottamista; 2) 17 :ssä tarkoitetun erityisen tuen järjestämistä; ( /642) 3) 18 :ssä säädettyjä erityisiä opetusjärjestelyjä; sekä 4) 27 :ssä säädettyä perusopetuksen poikkeavaa aloittamisajankohtaa. Päätökseen, jonka aluehallintovirasto on antanut 2 momentin 1 3 kohdassa tarkoitettua asiaa koskevasta valituksesta, haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Päätökseen, jonka aluehallintovirasto on antanut 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuun valitukseen, ei saa hakea muutosta valittamalla. Valitus 2 tai 3 momentissa tarkoitetusta päätöksestä ja päätöksestä, jolla oppilaalle on annettu kirjallinen varoitus tai hänet on erotettu määräajaksi, tulee tehdä 14 päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu oppilaan huoltajalle tiedoksi. Tässä momentissa tarkoitetut asiat tulee käsitellä kiireellisinä. Hallinto-oikeuden päätökseen, jolla on ratkaistu 3 ja 4 momentissa tarkoitettu asia, ei saa hakea muutosta valittamalla. Edellä 22 :ssä tarkoitettuun oppilaan arviointia koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oppilaan huoltaja voi pyytää rehtorilta opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Jos oppilaan huoltaja on tyytymätön pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, hän voi pyytää arvioinnin oikaisua aluehallintovirastolta. Arvioinnin uusimisesta ja oikaisusta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Kun opetusta järjestetään ulkomailla, toimivaltainen hallinto-oikeus on Helsingin hallinto-oikeus ja toimivaltainen aluehallintoviranomainen on Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Valitusta koskevat ohjeet on kirjattava päätökseen

30 Voiko koulumatkoille (taksiin) saada avustajan? Peruskoulun oppilaalla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen silloin, jos oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pidempi. Oikeus maksuttomaan kuljetukseen tai oppilaan kuljettamista varten myönnettyyn avustukseen on myös silloin, kun koulumatka oppilaan iän ja muut olosuhteet huomioiden muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, vaaralliseksi tai rasittavaksi. Jos esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa esiopetukseen tai lasten päivähoidosta annetussa laissa tarkoitetusta päivähoidosta esiopetukseen on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on vastaava oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon. (PerusopetusL 32 ). Koulutoimi myöntää tarvittaessa vaikeavammaiselle lapselle koulunkäyntiavustajan. Lapsen henkilökohtaista opetus- ja kuntoutussuunnitelmaa tehtäessä arvioidaan avustajan tarve ja erityisen tuen antamista koskevassa päätöksessä on määrättävä muun ohella oppilaan mahdolliset avustajapalvelut. Avustajantarpeen tueksi on usein syytä esittää lääkärinlausunto. Perusopetuslain 31 :ssä on säädetty opetuksen maksuttomuudesta. Säännöksen 1 momentin mukaan vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on muun ohella oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Koulunkäynninohjaajan työn tarkoituksena on tukea oppilaan yksilöllistä toimintakykyä erilaisissa toimintaympäristöissä. Tavoitteena on oppilaan avustaminen ja tukeminen oppimisprosessin eri vaiheissa siten, että oppilaan itsenäisyys ja omatoimisuus korostuvat. Koulunkäyntiavustajat tulisi palkata kerralla riittävän pitkäksi aikaa, jotta avustajasuhde olisi oppilaan koulunkäynnin kannalta mielekäs.

31 Jos perusopetuslain perusteella ei järjesty > Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu on vaikeavammaisen subjektiivinen oikeus. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen. Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia voi käyttää joukkoliikennevälineitä. Vaikeavammaisuus voi olla fyysistä tai psyykkistä. Myös erilaiset pelkotilat tai ympäristön hahmotushäiriöt voivat tehdä henkilöstä vaikeavammaisen kuljetuspalvelujen suhteen. Välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vaikeavammaiselle henkilölle on järjestettävä vähintään 18 yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa asiointi- ja virkistysmatkaa kuukaudessa. Kuljetuspalveluilla tarkoitetaan henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvia kuljetuksia tai lähikuntiin ulottuvia kuljetuksia. Lähikunta voidaan määritellä ns. toiminnallisena lähikuntana, jolloin on otettava huomioon vammasta tai sairaudesta aiheutunut tarve sellaisiin palveluihin, joita ei ole saatavissa asuinkunnan alueella. Myös hyvin pienellä lapsella voi olla oikeus kuljetuspalveluihin. Merkitystä ei siis ole sillä, pystyykö lapsi itse määrittelemään palvelujensa tarpeen. Mikäli vaikeavammainen lapsi tarvitsee joukkoliikennevälineissä liikkuessaan esimerkiksi apuvälineitä vammastaan tai sairaudestaan johtuen, voi hänen kuljettamisensa joukkoliikennevälineissä olla säännöksen tarkoittamassa mielessä kohtuutonta. Omavastuuosuus, toisin kuin perusopetuslain mukaisessa kuljetuksessa Vaihtoehto voi olla myös kuljetuksesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen

32 Mitä jos läksyjen teko kotona ei suju? Miksi? Määrä, laatu, toimintaympäristö, materiaalit, motivaatio, tavoitteet, ajankohta päivästä ja viikosta (mitä ollut koulussa, vireystaso) Tilanne poikki: oppivelvollisuus, vaan ei pakkopaita suhteellisuudentaju ja ilo mukaan, (Ahdistuksesta kasvaa kirjanrepijöitä) Mahdollisuuksien mukaan opettajan kanssa neuvotellen: selvitä esim. miten läksyt tarkistetaan ja saako lapsi onnistumisen kokemuksia, mikä on tarpeeksi läksyjä määrällisesti ja laadullisesti? Iltapäiväkerhon läksyhetki? Palastele ja palkitse -tekniikka Erilaiset paperisapluunat laskutehtäviin ja lukemiseen, äänitteet ja äänikirjat, sijaistoimintojen salliminen (sinitarra, viivotin, istumatyyny ) Opetushallituksen VEP-palvelu tukea tarvitsevalle oppijalle, vanhemmille, opettajille ja kiinnostuneille. Oppimateriaalia esim. Tehtäväveräjä

33 Millainen vaatimustaso on yleensä erityislasten koulussa? Paikallinen OPS (opetussuunnitelma) ja mahdollinen erityisen tuen päätös sekä yksilöllinen oppimissuunnitelma tai HOJKS määrittävät tavoitteet. EI erityisluokan tai erityisryhmän opetussuunnitelmaa vaan yleiseen OPS:iin ja mahdolliseen erityisen tuen päätökseen perustuva suunnitelma. Opettajan pedagogiset taidot määräävässä asemassa Tiedonsiirto tärkeää! (Vanhemmat, opettajat, avustajat, terapeutit, elto, lto.) Kysy suoraan opettajalta ja/tai rehtorilta Mitä kannattaa seurata ja verrata omiin käsityksiin siitä mikä on liikaa tai liian vähän: - Käytetyt kirjat ja oppimateriaalit - Käykö terapeutti koululla, onko lapsella avustaja jututa häntä! - HOJKS:iin tai oppimissuunnitelmaan selkeät merkinnät tavoitteista ja niiden toteutumisen seuraamistavoista - Muutokset lapsessa (varsinkin jos opettaja, ryhmä tai koulu vaihtuu)

34 Mitä seuraa peruskoulun jälkeen? Toisen asteen oppilaitospaikka ei ole opiskelijan subjektiivinen oikeus, eli siihen pitää erikseen hakea. Sopivan opiskelupaikan löytäminen ja saaminen on pitkälti kiinni opiskelijan ja hänen perheensä aktiivisuudesta voimaan tullut nuorisotakuu, jonka mukaan alle 25-v. tai alle 30-v. vastavalmistuneelle työttömälle työnhakijalle on 3 kk:n sisällä tarjottava työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaa, koskee myös kehitysvammaisia nuoria (samoin koulutustakuu eli sen edistäminen, että kaikki peruskoulun päättäneet saisivat toisen asteen opiskelupaikan). Ammatillinen oppilaitos (linja/ryhmä), kansanopisto, kansalais- tai työväenopisto, aikuiskoulutuskeskus, liikunnan koulutuskeskus, oppisopimus, ammatillinen erityisoppilaitos, valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus? Toisen asteen koulutukseen hakeutumista kannattaa ryhtyä pohtimaan jo reilusti ennen perusopetuksen päättymistä. Paras informaatio mahdollisista toisen asteen opiskelupaikoista löytyy oppilaan omalta opettajalta. Varasuunnitelmiakin on syytä kehitellä, sillä aina opiskelupaikka ei heltiä ensimmäiseksi vaihtoehdoksi ajatellusta koulusta. Oppimisen polut ovat erilaisia, esim. ammattioppilaitoksessa voi suorittaa osatutkinnon tai tutkinnon (> oppisopimus ) > työelämä

35 Kokeilemalla tutustuu paremmin Ammatillisissa erityisoppilaitoksissa on mahdollista osallistua koulutuskokeiluihin, joiden aikana oppilaitoksesta kiinnostunut nuori voi testata koulun tarjontaa. Samalla koulun edustajat voivat selvittää, onko heillä sopivaa opiskelupaikkaa nuorelle. Ammatillista opiskelupaikkaa valitessa on viisasta myös pohtia, onko opiskelijan asuinpaikkakunnalla tarjolla kyseisen alueen työtä. tarjoaa tietoa ammatillisista erityisoppilaitoksista. Täältä löydät linkit oppilaitoksiin sekä tiivistettynä myös niiden koulutustarjonnan Valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen tehtävänä on antaa erityistukea tarvitseville opiskelijoille valmiuksia ammatilliseen koulutukseen, työhön sijoittumiseen ja oman elämän hallintaan. Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelijalla koulutuksen päätyttyä mahdollisimman hyvät valmiudet itsenäiseen elämään, koulutukseen tai työhön. Valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta tarjoavat oppilaitokset: lmentava_ja_kuntouttava_opetus_ja_ohjaus/oppilaitokset

36 Aikaa ja erilaisia oppimisen polkuja Ammatilliseen peruskoulutukseen voi valmentautua: valmentava ja kuntouttava I = tarkoitettu opiskelijoille, joiden tavoitteena on perustutkinnon suorittaminen. Tavoitteena on, että opiskelija saa mahdollisimman todenmukaisen kuvan työelämästä, erilaisista ammateista ja koulutuksen vaihtoehdoista, joiden pohjalta hän pystyy arvioimaan omia tavoitteitaan ja mahdollisuuksiaan. valmentava ja kuntouttava II = tarkoitettu niille vaikeammin vammaisille opiskelijoille, joilla ei ole mahdollisuutta osallistua perustutkintoon johtavaan koulutukseen. Tavoitteena on antaa opiskelijalle hänen edellytystensä mukaisia työelämän tietoja ja taitoja, jotka mahdollistavat sijoittumisen johonkin työtehtävään joko avoimille työmarkkinoille, tuettuun suojatyöhön tai päivätoimintaan. Tavoitteena on myös, että opiskelija kykenee edellytyksiensä mukaan ottamaan mahdollisimman itsenäisesti vastuuta omasta elämästään. Työ- ja päivätoimintakeskuksesta voi myös siirtyä osin tai kokonaan opiskelemaan ja työelämään.

37

38 Lisätietoja: Vammaispalveluita ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa lakineuvontaa: sähköpostitse: puhelimitse: ks. puhelinajat yllä mainitulta Tukiliiton lakineuvonnan nettisivulta Kiitokset mielenkiinnosta! Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Pinninkatu 51,33100 Tampere ,