Espoon kaupunki Pöytäkirja 50. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 94/ Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Finnoon osayleiskaavan hyväksymistä koskevista valituksista Valmistelijat / lisätiedot: Mauri Hämäläinen, puh Aulis Palola, puh Mirkka Katajamäki, puh Paula Kuusisto-Hjort, puh Tanja Hämäläinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus antaa Helsingin hallinto-oikeudelle Finnoon osayleiskaavapäätöstä koskevista valituksista seuraavan lausunnon. Espoon kaupunginhallitus kiistää valituksissa esitetyt vaatimukset ja pyytää hallinto-oikeutta jättämään valitukset osin tutkimatta lausunnossa perustelluin syin ja muutoin hylkäämään ne lakiin perusteettomina. Valtuuston päätös Valtuusto hyväksyi Finnoon osayleiskaavan, alue Toimivalta lausunnon antamiselle Kaupunginhallituksen johtosäännön 3 :n 27 -kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen. Finnoon osayleiskaavan alue Valituksenalainen Finnoon osayleiskaavan alue sijoittuu Espoonlahden ja Matinkylän kaupunkikeskuksien väliin. Kaava-alue on osa Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävää. Finnoon metrokeskusta kehitetään keskustatoimintojen, keskustaan soveltuvan asumisen ja palveluiden sekä toimistotyöpaikkarakentamisen alueena. Finnoon osayleiskaava käsittää noin asukkaan uuden kaupunkimaisen joukkoliikenteeseen tukeutuvan paikalliskeskuksen ja Finnoon altaan ja sen ympäristön suojelualueen. Osayleiskaavan pohjoisosassa sijaitsee Ali-Suomenojan kaupan ja teollisuuden alue sekä lännessä Hannuksen pientaloalue. Alueen eteläosassa on voimalaitos, jätevedenpuhdistamo ja venesatama. Suojeltu

2 Kaupunginhallitus Sivu 2 / 2 Finnoon allas ja sitä reunustavat ruovikko-, luhta- pensaikkoalueet sekä Finnobäckenin purovarsi ja puronsuu muodostavat alueen keskeisen luontokokonaisuuden. Kaava-alue on pääosin Espoon kaupungin omistuksessa. Valitukset Finnoon osayleiskaavasta jätettiin Helsingin hallinto-oikeudelle 5 valitusta. Hallinto-oikeus pyytää kaupunginhallitusta antamaan valitusten johdosta lausunnon mennessä. Valitusten vaatimuksina ja pääasiallisina perusteina on esitetty seuraavaa. Asunto Oy Meri-Kulla Bostads Ab ja sen rajanaapurikiinteistön omistajat vaativat erillisissä valituksissaan osayleiskaavaan merkityn liito-oravan kulkuyhteyden muuttamista siten, että se kulkee valittajien omistamien kiinteistöjen pohjoispuolelta. AVS-Yhtiöt Oy (seur. yhtiö) vaatii hyväksytyn osayleiskaavan kumoamista. Laadittu osayleiskaava on yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastainen. Valittajan mukaan kunnan kaavoitusmonopolin kautta on järjestelty tiloja toiminteille viereiselle alueelle, jonne olisi voitu sijoittaa yleiskaavan tavoitteiden puitteissa valittajan kohdekiinteistölle nyt aiottu toiminta. Yleiskaava on myös vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 5 :n alueiden käytön suunnittelun tavoitteita. Osakeyhtiö vaatii valittajan kustannukset korvattavaksi. Espoon ympäristöyhdistys ry ja Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys ry (seur. yhdistykset) vaativat erillisissä valituksissaan kaavapäätöksen kumoamista. Yhdistysten mukaan Finnoon osayleiskaava on maakuntakaavan vastainen, koska maakuntakaavassa ei ole keskustamerkintää. Maakuntakaavan viheryhteyttä ei ole otettu riittävästi huomioon. Hyväksytyssä Finnoon osayleiskaavassa linnustoarvojen säilymistä ei ole tarkoituksenmukaisella tavalla varmistettu. Kaavan jakaminen hämärtää kokonaisvaikutuksia luontoon. Espoon kaupunki lausuu valitusten johdosta seuraavaa. Yhdenvertainen kohtelu Yhtiön mukaan laadittu osayleiskaava on yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastainen. Espoon kaupunki toteaa, että yhdenvertaisuus lukeutuu yleisiin hallintooikeudellisiin periaatteisiin. Yhdenvertaisuus perusoikeutena sisältää vaatimuksen tasapuolisesta kohtelusta hallintoasioita valmisteltaessa ja päätettäessä.

3 Kaupunginhallitus Sivu 3 / 3 Kunnalla on itsehallinnon nojalla kuntakaavoituksessa maankäytön ohjausvalta omalla alueellaan. Kunnalla on harkintavaltaa kaavan sisällöstä siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain (seur. MRL) yleiset tavoitteet, kaavojen sisältövaatimukset, alueidenkäyttötavoitteet sekä muun lainsäädäntö asettavat. Oikeuskäytännön mukaan yhdenvertaisen kohtelun periaate ilmenee maanomistajien samanlaisena kohteluna samanlaisessa tilanteessa samalla kaava-alueella. MRL 36 :n mukaan kunnalla on velvoite huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Yleiskaavan päämäärä on kunnan tai kunnanosan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Finnoon alueella on tarve yleiskaavan laatimiseen osana metron kehityskäytävää ja hallitusohjelman mukaisten maankäytön, liikenteen ja asumisen sopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhtiö valittaa, että maanomistajat on asetettu yleiskaavalla eriarvoiseen asemaan. Yhtiön mukaan sen Rusthollarintien toimitilakiinteistö muuttuisi koulukiinteistöksi ja samalla suurien toimijoiden tontit ollaan säilyttämässä nykykäytössään. Espoon kaupunki toteaa, että osayleiskaavan väestömitoitus osoittaa kaava-alueella olevan tarve kahdelle yhtenäiselle peruskoululle ja seitsemälle isolle päiväkodille. Kaavassa on kaksi julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta PY. Kaksi seitsemästä päiväkodista osoitetaan peruskoulujen yhteyteen. Julkisten palveluiden ja hallinnon alueiden sijainti on perusteltu. Ne liittyvät välittömästi alueen virkistysalueverkostoon, ovat hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kytkeytyvät toimivasti alueen katuverkostoon. Kyseisellä noin 3,5 ha:n PY-varausalueella on Espoon kaupungin lisäksi useita maanomistajia. Osayleiskaavassa ei kohdisteta erikseen päiväkotien ja muiden lähipalvelujen sijaintia ja mitoitusta. Kaavan kehittämissuositusten mukaan asemakaavoituksessa voidaan tutkia erilaisia toteutustapoja, esimerkiksi koulun toteuttamista useampikerroksisena. Osayleiskaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Osayleiskaavakartan aluevarausmerkinnöillä osoitetaan kunkin alueen pääkäyttötarkoitus tarkoituksenmukaisella tavalla. Yleiskaavan suunnitteluratkaisut tarkentuvat asemakaavoituksen yhteydessä. Näin ollen yhtiön väite yhdenvertaisen kohtelun vastaisuudesta on lakiin perustumaton. Edelleen, yhtiö viittaa valituksessaan Hannuksenpelto II:een, joka sijaitsee nyt hyväksytyn osayleiskaavan rajauksen länsipuolella. Valittajan mukaan tämä vireillä oleva asemakaava on Finnoon osayleiskaavan tavoitteiden vastainen. Valittaja katsoo, että yleiskaavan tavoitteiden puitteissa

4 Kaupunginhallitus Sivu 4 / 4 valittajan kohdekiinteistölle nyt aiottu toiminta (julkiset palvelut ja hallinto PY) olisi voitu sijoittaa Hannuksenpellon alueelle. Espoon kaupunki toteaa, että Finnoon osayleiskaava-alue on Uudenmaan maakuntakaavassa pääasiassa taajamatoimintojen aluetta. Alueelle on osoitettu Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa kehittämisperiaatemerkintä tiivistettävä alue. Suomenojalle on osoitettu kohdemerkintä merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö. Merkinnän kuvauksen mukaan suuryksikköjä kehitetään sellaista kauppaa varten, joka vaatii paljon tilaa, ei kilpaile keskustaan sijoittuvan kaupan kanssa ja jonka tyypillinen asiointitiheys on pieni. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan merkinnän osoittamalle alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa sellaista merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Finnoon osayleiskaavan yleisperustelujen ja kokonaisrakenteen mukaan Länsiväylän vartta ja Finnoon alueen pohjoisosia kehitetään tiiviinä toimistojen ja työpaikkojen alueena. Alue säilyy ja voi kehittyä osana Suomenojan seudullisen erikoistavarakaupan vyöhykettä. Kohdemerkinnällä osoitetun vähittäiskaupan suuryksikön sijainti ja laajuus määritetään yksityiskohtaisessa kuntakaavoituksessa. Suuryksikön sijaintia, laajuutta ja nykytilaa on kuvattu osayleiskaavaselostuksen liitteessä 10, Suomenojan merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö. TP/km-merkinnällä osoitettu alue perustuu Espoon kaupan palveluverkkoselvitys- ja suunnitelma 2030:een sekä alueen nykyiseen maankäyttöön ja voimassaoleviin asemakaavoihin. Yhtiön edellä mainittu valituskohta kohdistuu tarkoituksenmukaisuuskysymyksiin ja muuhun kuin nyt hyväksyttyyn osayleiskaavaan. Näin ollen valitus tulee jättää tältä osin tutkimatta kuntalain 90 :n perusteella. Liito-oravat Asuntoyhtiön ja sen rajanaapurin valituksissa esitetään liito-oravan kulkuyhteyden olevan ristiriidassa valtuuston hyväksymän Finnoo - Djupsundsbäckenin asemakaavan muutoksen kanssa. Valittajien mukaan osayleiskaavassa kulkuyhteys on merkitty eri paikkaan. Valituksen jättäneiden kiinteistöt eivät sisälly mainittuun lainvoimaiseen Finnoo - Djupsundsbäckenin asemakaava-alueeseen. Espoon kaupunki toteaa, että osayleiskaavaan merkityt liito-oravan kulkuyhteydet perustuvat kaava-alueella eri vuosina tehtyihin liitooravainventointeihin sekä raporttiin Selvitys liito-oravien ja maankäytön suunnittelun yhteensovituksesta Espoonlahden ja Matinkylän alueilla (Kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 5/2014). Selvityksessä laadittiin kokonaistarkastelu liito-oravien elinympäristöverkoston ja maankäytön yhteensovittamisesta selvitysalueella sekä määriteltiin toimenpiteitä, joilla

5 Kaupunginhallitus Sivu 5 / 5 voidaan säilyttää ja ylläpitää pitkällä aikavälillä elinvoimainen liitooravakanta ja kannan suotuisa suojelutaso Matinkylän ja Espoonlahden suuralueilla sekä samalla mahdollistaa maankäytön kehittäminen. Liito-oravaselvityksen perusteella suotuisan suojelutason ylläpitämiseksi koko selvitysalueen liito-oravakannan elinkelpoisuuden kannalta on olennaista, että liito-oravien alueelliset yhteydet Finnoon kautta säilyvät ja pitkällä aikavälillä paranevat nykytilasta. Tämä edellyttää riittävää määrää toimivia ja lajille soveltuvia kulkuyhteyksiä sen elinympäristöjen välillä. Finnoon metroaseman alueelle on myönnetty luonnonsuojelulain 49 :n mukainen poikkeamislupa liito-oravan elinympäristön heikentämiseen (UUDELY/3461/2014). Espoon kaupunki on sitoutunut poikkeamisluvan ehtojen noudattamiseen eri suunnittelutasoilla tehtävin toimenpitein. Osayleiskaavassa on osoitettu liito-oravaverkoston pääperiaatteet eli elinympäristöjen keskeiset osat sekä keskeiset kulkuyhteydet elinympäristöjen välillä. Yhdessä ne muodostavat alueella liito-oravan elinympäristöverkostokokonaisuuden. Osayleiskaavassa liito-oravan esiintymisalueet on merkitty alueen osaksi, jolla sijaitsee liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja (s-1). Asemakaavoituksen yhteydessä tulee tutkia tarkemmin suojelun tarve, jotta lajin suotuisa suojelutaso säilytetään. Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen ympärillä suositellaan säilytettäväksi riittävän laaja elinympäristö lajille soveltuvana sekä lajin liikkumisen kannalta riittävä puusto. Kaavan virkistysalueet toimivat kulkuyhteyksien runkona ja niitä on täydennetty liito-oravan kulkuyhteysmerkinnällä sekä puistobulevardi-merkinnällä. Osayleiskaavan liito-oravan kulkuyhteydet ovat sijainniltaan ohjeellisia. Kaavassa on annettu lisäksi yleismääräys: Alueella tulee turvata liito-oravalle soveltuvat keskeiset kulkuyhteydet. Osayleiskaavassa on myös varsinaisten kaavamääräysten lisäksi osin tarkentava kuvaus merkinnästä ja kehittämissuosituksia jatkosuunnittelun tueksi. Liito-oravan kulkuyhteys -merkintään liittyvään kehittämissuositukseen on kirjattu, että liito-oravien pääkulkuyhteys tulee toteuttaa Hannuksessa Djupsundsbäckenin puron varteen. Espoon kaupunki toteaa, että Finnoon osayleiskaavassa on liito-oravan kulkuyhteydet huomioitu ja merkitty lain edellyttämällä tavalla. Maakuntakaavan keskustatoimintojen-alue merkintä ja viheryhteystarve-merkintä Ympäristöyhdistysten valituksissa esitetään kaavaehdotuksen olevan maakuntakaavan vastainen, koska maakuntakaavassa ei ole Finnoon kohdalla keskusta-alueen kaavamerkintää. Lisäksi osayleiskaavassa ei ole otettu huomioon maakuntakaavassa Suomenojalle merkittyä rantaviivan kohdan viheryhteyttä. Espoon kaupunki toteaa, että voimassa olevassa Espoon eteläosien yleiskaavassa keskeinen osa Finnoon osayleiskaavan alueesta on osoitettu selvitysalueeksi (SE).

6 Kaupunginhallitus Sivu 6 / 6 Uudenmaan maakuntakaavassa Finnoon osayleiskaava-alue on pääasiassa taajamatoimintojen aluetta. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa osayleiskaava-alueelle on osoitettu kehittämisperiaatemerkintä tiivistettävä alue. Suomenojalle on osoitettu merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö -kohdemerkintä ja metrolinjaus on osoitettu merkinnällä liikennetunneli. Tiivistettävä alue -merkintä on kehittämisperiaatemerkintä. Merkinnällä osoitetaan tiivistettävät taajama- ja keskustatoimintojen alueet, jotka tukeutuvat kestävään liikennejärjestelmään. Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessä on kiinnitettävä huomiota erityisesti alueen ominaispiirteisiin ja kulttuuriympäristöön, elinympäristön laatuun, ekologisen verkoston toimivuuteen sekä lähivirkistysalueiden riittävyyteen. Voimassa olevan 2. vaihemaakuntakaavan keskustatoimintojen aluekohdemerkinnällä on osoitettu Espoon viisi kaupunkikeskusta. Kohdemerkinnällä osoitetaan kuntakeskusten ja pääkaupunkiseudun aluekeskusten keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueiden yleispiirteinen sijainti. Alue voi sisältää myös asumista sekä tarvittavat liikennealueet ja puistot. Maakuntakaavassa esitetyt keskustatoimintojen alueiden kohdemerkinnät osoittavat maakunnallisen keskustarakenteen. Pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa keskustatoimintojen kohdemerkinnällä osoitetaan maakuntakaavassa myös aluekeskuksia. Paikallisissa keskuksissa keskustatoiminnot sisältyvät maakuntakaavan taajamatoimintojen alueisiin. Kunnat voivat omassa kaavoituksessaan osoittaa maakuntakaavan taajamatoimintojen alueelle paikallisia keskuksia, jotka tukevat suunniteltua yhdyskuntarakennetta ja toimivat lähiympäristössä palvelukeskittyminä. Finnoon keskus on Espoon kaupungin oman keskustaluokituksen mukaan uusi iso paikalliskeskus. Uudenmaan liiton Finnoon osayleiskaavaehdotuksesta antama lausunto huomioi muun muassa: Maankäytön tehostaminen alueella on maakuntakaavan tavoitteiden mukaista. Espoon kaupunki toteaa, että maakuntakaava on ollut MRL:n mukaisesti ohjeena Finnoon osayleiskaavan laatimiselle. Keskustan kaupan paikallinen merkitys on kirjattu kaavamääräykseen. Maakuntakaavassa osoitetusta rannan suuntaisesta viheryhteystarvemerkinnästä todetaan seuraavaa. Maakuntakaavassa osoitetaan Viheryhteystarve -merkinnällä virkistysalueja ekologisen verkoston viheryhteydet ja -alueet. Suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että merkinnällä osoitettu yhteys säilyy tai toteutuu tavalla, joka turvaa virkistysja ulkoilumahdollisuudet, alueen maisema-arvot, arvokkaiden luontokohteiden säilymisen sekä lajiston liikkumismahdollisuudet. Viheryhteyden mitoituksessa on kiinnitettävä huomiota yhteyden merkitykseen ekologisen verkoston osana sekä seudullisten ja paikallisten virkistystarpeiden yhteensovittamiseen siten, että olemassa olevat

7 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 7 virkistykseen varatut tai siihen soveltuvat rakentamattomat alueet varataan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa mahdollisuuksien mukaan virkistyskäyttöön. Finnoon osayleiskaavan rantavyöhykettä koskevat merkinnät mahdollistavat maakuntakaavan viheryhteystarvemerkinnän mukaisen ekologisen ja virkistyksellisen yhteyden. Osayleiskaavan virkistys- ja suojaviheralueilla (V, V/s, EV-1) velvoitetaan maakunnallisen ekologisen yhteyden ja/tai liito-oravalle soveltuvien puustoisten yhteyksien säilyttämiseen. Puistobulevardimerkintä velvoittaa uuden liito-oravalle soveltuvan puustoisen ja riittävän leveän yhteyden toteuttamiseen rannan suuntaisesti kaava-alueen läpi. Pääulkoilureittimerkintä osoittaa vastaavasti rannan suuntaisen virkistysreitin tarpeen. Merkintöjen sijainti on ohjeellinen, mutta niiden yhteys on sitova. Lisäksi Finnoonlahden osalta merkittävä ekologinen yhteys on Finnobäckenin suulla oleva lintupoikueiden käyttämä yhteys merelle. Alue on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo-1), jossa on turvattava lintupoikueiden liikkumismahdollisuudet. Espoon kaupunki toteaa, että Finnoon osayleiskaavan vaikutusten arvioinnin mukaan kaavan virkistys-, suojelu- ja suojaviheralueet toimivat alueen ekologisina yhteyksinä ja säilyttävät maakunnalliset ja keskeiset paikalliset yhteydet. Osayleiskaavan ekologiset yhteydet Ympäristöyhdistyksen valituksessa esitetään, että osayleiskaava heikentää huomattavasti Finnoon suistoalueen ekologista yhteyttä Keskuspuistoon ja merelle. Kosteikon ja keskuspuiston osalta yhteyden heikentämiseen johtavat erityisesti kosteikkoalueen pohjoispuolinen tieyhteys sekä sen itäosan asuntoaluevaraukset A. Espoon kaupunki toteaa, että osayleiskaavassa on huomioitu eteläpohjoissuuntaisen maakunnallisen ekologisen yhteyden säilyminen. Finnoon keskeiset ekologiset yhteydet on osoitettu osayleiskaavassa virkistys- ja suojaviheralueiksi, joiden kaavamääräyksissä on erikseen mainittu ekologisen yhteyden huomioiminen. Maakunnallinen ekologinen yhteys on johdonmukaisesti kirjattu EV-1-, EV-2-, VL- ja V-merkintöjen kaavamääräyksissä. Lisäksi paikallisten ekologisten yhteyksien jatkuvuutta osayleiskaava-alueelta edistetään liito-oravien kulkuyhteysnuolilla sekä alueen reunalle jatkuvilla virkistysalueilla. Osoitettu ekologinen verkosto on riittävä ja säilyttää toimivan ekologisen verkoston kaava-alueella sekä yhteydet viereisiin alueisiin. Kaavoitustyön tukemiseksi on laadittu Finnoon linnustollisesti arvokkaan alueen hoito- ja käyttösuunnitelma ja sen toteuttamisperiaatteet yhdessä Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys ry:n, Suomenojan luonto ry:n, Suomen perhostutkijain seura ry:n, Uudenmaan ELY-keskuksen, Fortum Power and Heat Oy:n ja HSY:n edustajan kanssa. (FCG Oy &

8 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 8 Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, ). Hoito- ja käyttösuunnitelman keskeisimpänä tavoitteena on linnuston suojeluarvojen turvaaminen lisääntyvän asutuksen keskellä. Muina tavoitteina on sovittaa yhteen alueen suojeluarvot ja erilaiset käyttömuodot sekä pyrkiä huolehtimaan siitä, että luonnon monimuotoisuus alueella säilyy. Työssä esitettiin aluekohtaisia toimenpiteitä linnustollisesti arvokkaan alueen ja sen suojavyöhykkeiden luonnontilan ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Metsäisenä, puustoisena tai muutoin luonnonmukaisena säilytettävä suojavyöhyke altaan itäpuolella tukee myös maakunnallisen ekologisten yhteyden toimivuutta. Lisäksi Finnobäckenin varren ekologista yhteyttä suojaavaa puustoa lisätään liito-oravan kulkuyhteyksien kehittämiseksi. Osayleiskaavassa ei osoiteta uutta rakentamista maakunnallisen ekologisen yhteyden kohdalle Finnobäckenin varteen. Kalastajantien länsipuolella on kaksi asuntoaluetta (A), jotka sijoittuvat linnustollisesti arvokkaan alueen suojavyöhykkeenä säilytettävän alueen ulkopuolelle. Osayleiskaavassa kosteikkoalueen pohjoispuolelle on osoitettu Suomenlahdentie. Alueella on voimassa asemakaava (Finnoonkartanon kaarre, alue ), jonka mukaisesti Suomenlahdentie on rakennettu. Osayleiskaava on tältä osin toteava. Ekologinen yhteys on mahdollistettu nostamalla tie laakson alueella (Finnevikin) sillalle, jota Suomenlahdentie kulkee tulvaniityn ja Finnobäckenin yli. Uusimmassa arvioinnissa osayleiskaavan linnustovaikutuksista (Ramboll ) Finnevikin sillan arvioidaan säilyttävän luhdan kosteusolosuhteet, mikä on arvioitu olennaiseksi tekijäksi luhdan luontoarvojen kannalta. Linnustoon osayleiskaavalla ei arvioida aiheutuvan merkittävää haitallista vaikutusta annetut suositukset huomioiden. Finnoon kaavoitusmenettely, kaavan vaikutusten arviointi ja haittavaikutusten lieventäminen Yhdistysten valituksissa on viitattu kaavoitusmenettelyyn, vaikutusten arviointiin ja haittavaikutusten lieventämiseen. Espoon kaupunki toteaa, että Finnoon osayleiskaavan valmistelussa on huomioitu selvitykset ja vaikutusten arvioinnit, jotka on laadittu eri suunnittelutasojen ja toteutuksen tueksi. Selvitykset ja vaikutusten arvioinnit on laadittu riittävällä tarkkuudella yleiskaavan suunnittelutasoon nähden MRL 35 :n tarkoittamalla tavalla koko siltä alueelta, johon kaavalla katsotaan olevan vaikutuksia. Jatkosuunnittelun kannalta olennaisia selvityksiä on edellytetty kaavamääräyksissä tai selvitystarpeet on kirjattu kaavaselostukseen jatkosuunnittelun tueksi. Vaikutusten arvioinneissa esiin tulleet keskeisten linnustovaikutuksien lieventämistoimet on esitelty kaavaselostuksessa eri suunnittelu- tai toimenpidetasoilla. Lieventämistoimet on otettu huomioon osayleiskaavan laadinnassa ja sisällytetty kaavamääräyksiin kaavan ohjaustasoon nähden tarkoituksenmukaisella tarkkuudella. Suomenojan lintualue ei sisälly Natura verkostoon. Suomenojan lintualue ei sisälly mihinkään valtioneuvoston hyväksymään

9 Kaupunginhallitus Sivu 9 / 9 suojeluohjelmaan eikä ympäristöministeriö ole sisällyttänyt aluetta myöskään ehdotukseensa Natura verkoston täydentämisestä (YM5/500/2016). Ympäristöministeriö on Suomenojan alueen suojelun turvaamista koskevassa lausunnossaan (YM1/5712/2010) todennut, että kaavallinen järjestelmä ympäristöllisine laatuvaatimuksineen tarjoaa toimivan mekanismin Suomenojan suojeluarvojen turvaamiseen. Osayleiskaavassa osoitettu suojelualue (S), kosteikkoa ympäröivien virkistysalueet (V, V/s), ruderaattialueen luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo-2), lähivirkistysalueet (VL) sekä Finnobäckenin puronsuun luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo-1) turvaavat valtakunnallisesti arvokkaan linnustoalueen säilymisen sekä ohjaavat jatkosuunnittelua siten, kuin yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus edellyttävät. Alueelle on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma Finnoon linnustollisesti arvokkaan alueen hoito- ja käyttösuunnitelma ja sen toteuttamisperiaatteet (FCG Oy & Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, ) yhdessä eri intressitahojen edustamana: Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys ry, Suomenojan luonto ry, Suomen perhostutkijain seura ry, Uudenmaan ELY-keskus, Fortum Power and Heat Oy:n ja HSY. Finnoon altaan hoitoja käyttösuunnitelmassa on määritelty linnustolle arvokkaan alueen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet, mm. allasta ympäröivät suojavyöhykkeet, joiden avulla alueen linnustolliset arvot säilyvät. Vaikutusten arviointien yhteydessä on tunnistettu vaikutusmekanismeja, arvioitu vaikutusten merkittävyyttä ja esitetty vaikutusten lieventämiskeinoja. Kaava-alueelta on arvioitu kaavan osoittaman tulevan maankäytön ohella myös alueen nykyisten tai rakenteilla olleiden rakennusten ja rakenteiden vaikutuksia luontoarvoihin (muun muassa Finnevikinsillan ja voimalinjan osalta). Kaavakarttaa ja -merkintöjä on muokattu eri vaiheissa vaikutusten arviointien perusteella. Kaavaratkaisua tarkistettiin mm. vaikutusten arvioinnin perusteella ennen osayleiskaavan nähtäville asettamista. Lisäksi keskeiset vaikutukset ja niiden lieventämiskeinot on koottu kaavaselostukseen. Vaikutuksia on arvioitu lajikohtaisesti linnustolle sekä laji- tai lajiryhmäkohtaisesti muille luontoarvoille koko alkuperäiselle osayleiskaava-alueelle (Finnoon osayleiskaavaehdotusluonnoksen vaikutusten arviointi 2014 ja Vaikutukset Finnoon linnustoalueeseen 2011). Finnoonsataman ympäristövaikutusten arvioinnissa (Finnoonsatama). Ruoppaus, täyttö ja läjitys -ympäristövaikutusten arviointiselostus 2014) arvioitiin ruoppauksen, täytön ja läjityksen vaikutuksia. Vaikutusten arviointien pohjaksi tehtiin erillinen selvitys Finnoon lintualtaan vesilintupoikueiden lukumäärien ja liikehdinnän dynamiikasta (Finnoon altaan ja Finnoonsataman vesilintuselvitys 2015). Nyt hyväksytyn pohjoisen osa-alueen kaavaratkaisun vaikutuksia linnustoon täydennettiin 2016 (Arvio Finnoon osayleiskaavan vaikutuksesta linnustoon 2016). Vaikutusten arvioinnin mukaan huomioimalla hoito- ja käyttösuunnitelmassa ja myös vaikutusten arviointiraportissa annetut

10 Kaupunginhallitus Sivu 10 / 10 suositukset, osayleiskaava ei aiheuta merkittävää haitallista vaikutusta linnustolle. Espoon kaupunki toteaa, että kaupunki jakoi harkintavaltansa puitteissa Finnoon alueen ratkaistavaksi erillisillä yleiskaavapäätöksillä. Osayleiskaavaehdotuksesta saadun kokonaispalautteen perusteella pohjoisen osa-alueen kaavaratkaisua tarkistettiin ja se valmisteltiin hyväksymiskäsittelyyn. Pohjoinen osa säilytti kaavanimen Finnoon osayleiskaava. Finnoon osayleiskaavaa koskevassa viranomaisneuvottelussa käytiin läpi kaavaehdotuksesta saatu palaute, täydennetty selvitys- / vaikutustenarviointitieto sekä kaavaratkaisuun tehdyt tarkistukset. Viranomaisneuvottelussa todettiin, että Uudenmaan ELY -keskuksen lausunto on otettu huomioon tehtyjen lisäselvitysten sekä kaavamerkintöjen ja -määräysten täydennysten myötä. ELY -keskus totesi viranomaisneuvottelussa kaava-alueen jakamisen olevan hyvä asia. Osayleiskaavaehdotuksen kaavaratkaisusta saadun palautteen perusteella eteläisen osan (Finnoonsataman osayleiskaava) ranta-alueen suunnitteluun liittyvää selvitystietoa täydennetään muun muassa virtausmittauksilla ja mallinnuksilla, joiden pohjalta voidaan kaavaratkaisuun tehdä tarvittavat tarkistukset. Finnoonsataman tarkistetun kaavaratkaisun vaikutuksia tullaan arvioimaan maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla. Vaikutukset arvioidaan koko siltä alueelta, jolle kaavalla katsotaan voivan aiheutua merkittäviä vaikutuksia. Espoon kaupunki toteaa valituksissa esitetystä SPA -alueesta ja Natura - arviosta, että korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen KHO:2009:77 mukaan Suomenojan allasta ei ollut ilmoitettu Euroopan yhteisöjen komissiolle lintudirektiivissä tarkoitetuksi erityiseksi suojelualueeksi (SPA). Kiistattomasta linnustollisesta arvostaan huolimatta kysymyksessä ei myöskään ollut sellainen alue, joka olisi täyttänyt lintudirektiivin 4 artiklasta ja yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenevät kriteerit siten, että sitä olisi tullut kohdella SPA -alueena. Koska kyse ei ole Natura verkostoon kuuluvasta alueesta, Finnoon altaaseen ei sovelleta luonnonsuojelulain 65 :n hankkeita ja suunnitelmien arviointia. Espoon kaupunki toteaa selvyyden vuoksi, että Finnoon altaan linnustollisten arvojen merkittävyyden vuoksi osayleiskaavan vaikutuksia linnustoon on arvioitu lajikohtaisesti ja useassa eri osayleiskaavavaiheessa, kuten edellä on kuvattu. Vaikutusten arvioinneissa on osoitettu myös vaikutusten lieventämiskeinoja toteutettavaksi eri suunnitteluvaiheissa ja suunnitelmien toteutuksessa sekä hoidon ja käytön aikana. Lajikohtaista arviointia on edellyttänyt myös Uudenmaan ELY -keskus lausunnoissaan osayleiskaavaluonnoksesta sekä -ehdotuksesta. Osayleiskaavaehdotuksen viranomaisneuvottelussa ELY-keskus totesi, että sen antama lausunto on otettu huomioon tehtyjen lisäselvitysten sekä kaavamerkintöjen ja -määräysten täydennysten myötä.

11 Kaupunginhallitus Sivu 11 / 11 Siirtoverkko ja voimalaitos Yhtiö esittää valituksessaan yleisesti ja tarkemmin täsmentämättä, että siirtoverkon johtojen sijoituksen esittäminen tulisi tehdä yleiskaavassa. Lisäksi viitataan voimalaitoksen meluun ja räjähdysvaaraan. Espoon kaupunki toteaa, että kaavaratkaisun perusteena on muun muassa, että sähköverkon osalta alueet eivät muista lähtökohdista johtuen soveltuisi asumiseen. Tähän vaikuttaa voimalaitoksen suojavyöhyke, linnustollisesti arvokas alue sekä maakunnallinen ekologinen yhteys. Osayleiskaavan merkintä päävoimansiirtolinja (z) mahdollistaa ilmajohdon maakaapeloinnin. Voimalaitoksen toimintoihin liittyvät onnettomuusriskit sekä käytönaikaiset häiriöt on otettu osayleiskaavassa huomioon kaavaratkaisussa sekä sen merkinnöissä ja määräyksissä. Suomenojan voimalaitoksen onnettomuusriski -selvitysten tärkeimmät lähtökohdat ja tulokset on koottu raporttiin Finnoon osayleiskaavan onnettomuusriskiselvitykset - yhteenveto (Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016). Kaavassa on melua koskeva yleismääräys: Kaavoituksessa, muussa suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon voimalaitoksen melu ja valtioneuvosto päätös melun ohjearvoista. Finnoon osayleiskaava toteuttaa terveelliselle ja turvalliselle ympäristölle asetetut tavoitteet. Oikeudenkäyntikulut Yhtiö vaatii hallinto-oikeutta velvoittamaan Espoon kaupungin korvaamaan valittajan kustannukset hallinto-oikeudessa korkoineen. Espoon kaupunki toteaa, että hallintolainkäyttölain 74 :n mukaan asianosaisen oikeudenkäyntikulut tulevat korvattavaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Erityisesti tällöin on otettava huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä. Espoon kaupunki toteaa, että oikeudenkäynti ei ole aiheutunut viranomaisen virheestä, eikä ole kohtuutonta, että yhtiö vastaa itse oikeudenkäyntikuluistaan. Muita valituskohtia Yhtiö viittaa valituksessaan lisäksi rakennusmaan myyntituottoihin sekä vedenpuhdistamon ja voimalaitoksen vaikutuksesta kaavaan. Kaava ei valituksen mukaan ole maankäyttö- ja rakennuslain, Espoon strategian tai kaavan suunnittelulähtökohtien mukainen. Lisäksi valituksessa esitetään väitteitä osayleiskaavan kuvauksesta ja rakennettavuudesta tiiviin rakentamisen ja metroaseman läheisyydessä.

12 Kaupunginhallitus Sivu 12 / 12 Espoon kaupunki toteaa, että kaavatyön yhteydessä on osana kaavan vaikutuksia arvioitu myös kaavalle asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Arvioinnin perusteella osayleiskaava toteuttaa sille asetetut tavoitteet. Yhtiön väittämät on esitetty yleisluonteisina toteamuksina ja/tai muutoin perustelemattomina. Espoon kaupunki toteaa, että edellä olevat yleiset toteamukset ja väitteet Finnoon osayleiskaavasta eivät ole kaava-asioita, ja tulisi jättää tutkimatta. Lisäksi yhtiö viittaa SEUT 102 ja 107 artiklaan. Näiden kilpailuoikeuteen kuuluvien säännösten alaan kuuluvien asioiden käsittely ei kuulu nyt esillä olevaan kaavavalitukseen, ja tulisi jättää tutkimatta. Lopuksi Espoon kaupunki katsoo, että valituksissa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden vuoksi Finnoon osayleiskaavaa koskeva päätös olisi kumottava. Osayleiskaava täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa asetetut alueiden käytön suunnittelun tavoitteet. Kaavapäätös perustuu lain edellyttämiin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin sekä täyttää lain sisältövaatimukset. Valituksenalaisen Finnoon osayleiskaavan kohdalla on noudatettu perusoikeutena tarkoitettua yhdenvertaisuutta, jonka sisältönä on vaatimus tasapuolisesta kohtelusta asiaa valmisteltaessa ja päätettäessä. Osayleiskaava toteuttaa ja tarkentaa maakuntakaavaa. Finnoon osayleiskaava toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, maakunnan tavoiteltua alue- ja yhdyskuntarakennetta ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteisiä MAL- tavoitteita. Kaavaratkaisussa on huomioitu maakuntakaavassa osoitetut viheryhteystarpeet. Osayleiskaavassa turvataan liito-oravan suotuisan suojelutason säilyttäminen Matinkylän ja Espoonlahden suuralueilla. Osayleiskaavassa osoitettu suojelualue (S), kosteikkoa ympäröivien virkistysalueet (V, V/s), ruderaattialueen luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo-2), lähivirkistysalueet sekä Finnobäckenin puronsuun luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo-1) turvaavat valtakunnallisesti arvokkaan linnustoalueen säilymisen yleiskaavan ohjaustavoitteen ja tarkkuuden edellyttämällä tavalla. Espoon kaupunki pyytää kunnioittavasti, että hallinto-oikeus jättää valitukset tutkimatta valituksessa esitettyjen tarkoituksenmukaisuutta koskevien kysymysten osalta ja muutoin hylkää valitukset lakiin perustumattomina. Päätös Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valitus Espoon Ympäristöyhdistys ry - Valitus AVS-yhtiöt Oy - Valitus - Julkinen

13 Kaupunginhallitus Sivu 13 / 13 - Valitus - Ei julkinen - Sisältää henkilötietoja - Valitus Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry - Valitus Asunto Oy Meri-Kulla Bostads Ab Selostus Kaupunginvaltuusto hyväksyi Finnoon osayleiskaavan, alue Helsingin hallinto-oikeus pyytää päätöksestä tehtyjen valitusten johdosta kaupunginhallitusta antamaan lausunnon mennessä. Valitusten vaatimuksina ja pääasiallisina perusteina on esitetty seuraavaa. Asunto Oy Meri-Kulla Bostads Ab ja sen rajanaapurikiinteistön omistajat vaativat erillisissä valituksissaan osayleiskaavaan merkityn liito-oravan kulkuyhteyden muuttamista siten, että se kulkee valittajien omistamien kiinteistöjen pohjoispuolelta. AVS-Yhtiöt Oy (seur. yhtiö) vaatii hyväksytyn osayleiskaavan kumoamista. Laadittu osayleiskaava on yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastainen. Valittajan mukaan kunnan kaavoitusmonopolin kautta on järjestelty tiloja toiminteille viereiselle alueelle, jonne olisi voitu sijoittaa yleiskaavan tavoitteiden puitteissa valittajan kohdekiinteistölle nyt aiottu toiminta. Yleiskaava on myös vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 5 :n alueiden käytön suunnittelun tavoitteita. Osakeyhtiö vaatii valittajan kustannukset korvattavaksi. Espoon ympäristöyhdistys ry ja Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys ry (seur. yhdistykset) vaativat erillisissä valituksissaan kaavapäätöksen kumoamista. Yhdistysten valitusten mukaan Finnoon osayleiskaava on maakuntakaavan vastainen, koska maakuntakaavassa ei ole keskustamerkintää. Maakuntakaavan viheryhteyttä ei ole otettu riittävästi huomioon. Hyväksytyssä Finnoon osayleiskaavassa linnustoarvojen säilymistä ei ole tarkoituksenmukaisella tavalla varmistettu. Kaavan jakaminen hämärtää kokonaisvaikutuksia luontoon. Annettavassa lausunnossa Espoon kaupunki katsoo, että valituksissa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden vuoksi Finnoon osayleiskaavaa koskeva kaavapäätös olisi kumottava. Osayleiskaava täyttää maankäyttöja rakennuslaissa asetetut alueiden käytön suunnittelun tavoitteet. Kaavapäätös perustuu lain edellyttämiin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin sekä täyttää lain sisältövaatimukset. Osayleiskaava toteuttaa ja tarkentaa maakuntakaavaa. Osayleiskaavan kohdalla on noudatettu perusoikeutena tarkoitettua yhdenvertaisuutta, jonka sisältönä on vaatimus tasapuolisesta kohtelusta asiaa valmisteltaessa ja päätettäessä. Osayleiskaava turvaa merkitykselliset luontoarvot ja virkistysmahdollisuudet. Tiedoksi - Helsingin hallinto-oikeus

14 Kaupunginhallitus Sivu 14 / 14