Helsingin ortodoksisen seurakunnan jäsenlehti Irtonumero 4 06/12

Transkriptio

1 Helsingin ortodoksisen seurakunnan jäsenlehti Irtonumero 4 06/12

2 Sisällys 3 Toimittajalta 4 Kirkkoherralta 5 Ajankohtaista 6 esteettömyys seurakunnassa 9 USPENIE-VOKAALIDRAAMA 10 ESIPAIMENELTA Kauneus ja pyhyys 13 Den ortodoksa diasporan och ny svensk översättning 14 СТРАНИЦЫ НА РУССКОМ ЯЗЫКЕ 16 athoksen-pyhiinvaelluksella 22 rené gothónin athos-kirja 24 isä serafimin mietteitä Ristin ylentäminen ja kiekon pudottaminen 25 LAPSET JA NUORET 27 kulttuuri 29 KALENTERI 34 MINNE MENNÄ 36 diakonia tiedottaa 38 PERHEUUTISIA 39 meikäläisiä Rainer Hellenurm Seurakunnan osoitteet ja puhelinnumerot sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ort.fi asiakaspalvelu Liisankatu 29, Helsinki Avoinna ma pe 9 14 puh , faksi asiakaspalvelu.helsinki@ort.fi Kirkkoherra Markku Salminen, puh Kirkkoherran sihteeri Anne Lehto, puh Päivystävä pappi puh. (09) , arkisin 9 14 paivystaja.helsinki@ort.fi Isännöitsijän sijainen Henri Luostarinen, puh Tiedottaja Vlada Wahlstén, puh Taloustoimisto puh , , faksi kasvatustoimi Unioninkatu 39 A 1, Helsinki kasvatustoimi.helsinki@ort.fi Leirikeskus Kaunisniemi Kaunisniementie 18, Läyliäinen puh Diakoniatyö Unioninkatu 39 (sisäpiha) puh. 09) diakonia.helsinki@ort.fi Auttava puhelin Puhelinpäivystys ti, pe, la klo puh. (09) Seurakuntakirjasto Liisankatu 29 A, 2. krs, puh Avoinna ma - ti klo 10 15, ke klo 15 19, to klo Seurakuntasali Unioninkatu 39 (sisäpiha), puh Hautausmaa Lapinlahdentie 2, Helsinki vahtimestari puh kansainvälinen yhteisö St. Isaac of Nineveh, Unioninkatu 39 A, 10. krs puh Ortodoksiviesti Liisankatu 29 A 2, Helsinki puh ortodoksiviesti@ort.fi

3 TOIMITTAJALTA Ortodoksi 06/12 viesti Uudenmaan ortodoksilehti Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Perustettu: 1950 Julkaisija: Helsingin ortodoksinen seurakunta Mielen ja ruumiin liikkeessä Vastaava toimittaja: Tiina Makkonen Toimitus: Liisankatu 29 A 2, Helsinki puh Sähköposti: ortodoksiviesti@ort.fi Lehden ulkoasu: Leena Toivola Lehden taitto: Tiina Makkonen Viestintätoimikunta: Marja Istala-Kumpunen, Heikki Huttunen, Heidi Kusmin-Bergenstad, Tertti Lappalainen, Urpo Uotila, Markku Salminen, Vlada Wahlstén ja Tiina Makkonen Tilaushinta: 32 e / vuosi. Lehti on seurakunnan jäsenille ilmainen. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: (seurakuntalaisten ei tarvitse ilmoittaa osoitteenmuutoksia): p Painopaikka: Kirjapaino PunaMusta Tampere Tilaamatta lähetettyjä kuvia ja kirjoituksia ei säilytetä eikä palauteta. Seuraava lehti ilmestyy Lehteen tulevan aineiston on oltava toimituksessa viimeistään ISSN Kannen kuva: vlada wahlstén Kuva Pyhän Kolminaisuuden kirkon pihatalkoista. (Kuvan valinnut vastaava toimittaja.) Olen ostanut itselleni juoksukengät. Niissä on aivan liian kirkkaita, toisiinsa sopimattomia värejä, mutta ne jalassa tuntuu hyvältä siirtää jalkaa toisen eteen. Sain viimeisen vuoden aikana liian monta kertaa kuulla, että juokseminen on hienoa. Vastustelin pitkään, mutta lopulta lankesin houkutukseen. Ja olen iloinen siitä. Juokseminen todellakin tekee hyvää. Juoksukipinän jo saaneena luin kirjailija ja tutkija Jari Ehrnroothin kirjan Uskon tietämättä. Hän on omilla (oikeasti pitkillä!) juoksulenkeillään etsinyt Elävän Jumalan olemusta ja kehitellyt uskontunnon käsitettä. (Se on sitä kaipausta ja vetoa johonkin, mikä ei tule näkyviin eikä anna selvää vastausta. Kirjoittajan mukaan se edeltää uskoa ja uskontoa.) Onpa uskosta, joka perustuu enemmän tarpeeseen uskoa kuin uskontoon itseensä, mitä mieltä hyvänsä, on omilla lenkeillä mielenkiintoista pohtia toisten kehittelemiä ajatuspolkuja. Varsinkin kun ne on kirjoitettu selvästi vilpittömässä ja rehellisessä hengessä. Oman henkilön esiintuominen on vaikea laji. Siinä voi helposti epäonnistua, mutta parhaimmillaan se kohoaa yksityisestä syvyyksien kautta yleiseksi ja puhuttelee vahvasti. Minuun tekivät suuren vaikutuksen Johannes Lahtelan omakohtaiset päiväkirjamerkinnät Athoksen-pyhiinvaellukselta tässä lehdessä. Ja kun teema jatkuu vielä René Góthonin Athos-kokemuksilla, huomaan saaneeni paljon ajateltavaa seuraaville iltalenkeille. Samalla täytyy muistaa kiittää jaloista, joilla pääsen liikkumaan. Terveenä tulee liian helposti unohtaneeksi, että kyky kuulla, nähdä tai kulkea omin jaloin eivät ole itsestäänselvyyksiä. Ennusteiden mukaan suurin osa meistä elää niin vanhaksi, että ehtii kokea tunteen, kun yksikin porrasaskel vaatii suuren ponnistuksen. Esteettömyys on nyt ja aina ajankohtainen aihe. Tiina Makkonen P.S. Venäjänkielisillä sivuilla isä Andrei valmistaa meitä lukijoita vainajien muistelupäivään. Hän muistuttaa, että vainajien muistelurukouksella on tarkoitus ilmaista rakkautta toisiamme kohtaan. Me kaikki, elävät ja kuolleet, kuulumme samaan perheeseen, eikä Kristuksessa ole eroa elävillä ja kuolleilla. Niin kauan kuin Kristuksen Kirkko on maan päällä, voimme pitää yhteyden vainajiin jatkuvan rukouksen kautta. 3

4 kirkkoherralta Juhlakaudesta juhlavaan arkeen Seurakunnan 185-vuotisjuhlaa on vietetty juhlien merkeissä, mutta ennen kaikkea myös työtä tehden. Riippumatta juhlavuodesta on kirkolla aina tarjottavana rikas liturginen ja hengellinen perintö. Meillä jäseninä on mahdollisuus liittyä tähän traditioon ja antaa sen vahvistaa elämäämme. Jokainen palvelus on avoin keino paluuseen riippumatta siitä, milloin olemme viimeksi olleet yhteydessä kirkkoon. Seurakunnan työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja aktiivijäsenten tehtävä on varmistaa, että toiminta ei muodostu sisäänpäin lämpiäväksi. Emme saa toimintatavoilla tai -kulttuurilla luoda näkymättömiä raja-aitoja. Kristinuskoon on liitetty käsite yhteisöllisyys, jonka tulee ilmetä arjen elämässä. Seurakuntamme jäsenmäärä on vakaasti kasvanut. Sen on mahdollistanut toisaalta ehdoton uskollisuus omalle perinnölle, mutta myös kyky kohtaamiseen ja välittämiseen. Kirkon toimintaa ei voi mitata ainoastaan jäsenmäärän kehityksellä, mutta se on yksi mittari, jolla voidaan arvioida kirkollisen työn merkitystä. Suomen luterilaisen kirkon jäsenmäärä on laskenut erityisesti Etelä-Suomessa. He ovat pohtineet syitä siihen ja analysoivat tilannetta. Meillä siis jäsenmäärän kehitys on kasvava, mutta olisi väärin tuudittautua turvallisuuden tunteeseen: tarvitaan aktiivista otetta seurakuntalaisten palvelujen parantamisessa, jotta jäsenyyden merkitys säilyy. Katu-uskottavuutemme mitataan jumalanpalvelusten ohella sillä, miten lapsi- ja nuorisotyö ja toisaalta diakoniatyö palvelevat. Ev.lut. kirkon koulutuskeskuksen johtaja Kari Kopperi arvioi, että vaarana kirkollisissa työyhteisöissä on keskittyä liiaksi rakenteisiin ja toisaalta solisteja on liikaa. Oma arvioni on, että meillä voi olla samat vaarat: hengellinen näkökulma voi jäädä vähälle huomiolle. Mutta toisaalta tarvitsemme erityisesti Helsingin seurakunnan kokoisessa yhteisössä myös selkeitä rakenteita ja pelisääntöjä, jotta hengellinen perustehtävä onnistuu. Tarvitsemme rukousta, jotta voimme sopia yhteisistä tavoitteista ja toimenpiteistä. Markku Salminen ОТ НАСТОЯТЕЛЯ От юбилея к юбилейным будням 185-летие прихода мы отмечали и празднуя и особенно трудясь. Несмотря на праздничный год, церковь предлагает богатое литургическое и духовное наследство. Мы, чада её, имеем возможность присоединиться к этой традиции и позволить ей укрепить нашу жизнь. Несмотря на то, когда мы последний раз были в церкви, каждая служба это открытый способ к возвращению. Служащие прихода, доверенные лица и активные прихожане должны заботиться, чтобы приходская жизнь не превращалась в закрытую, замкнутую, тёплую только для своих. Нельзя создавать невидимые границы из наших действий и нашей культуры. Христианство неразрывно с пониманием единства, которое должно проявляться и в будней жизни. Наш приход постоянно пополняется, растёт именно благодаря нашей верности традиции, умению принимать и не быть равнодушными. Приходскую жизнь нельзя характеризовать только ростом числа прихожан, хотя это один способ оценки церковной работы. Численность Финляндской лютеранской церкви уменьши- Перевод Влада Валстен лась, особенно в Южной Финляндии. Лютеране думали над причинами и анализировали ситуацию. У нас число прихожан растёт, но было бы неправильно успокоиться, чувствуя себя в безопасности: нам каждому прихожанину нужно активизировать свое служение, чтобы членство в церкви не теряло своего значения. В мире нас оценивают не только по нашим богослужениям, но также по работе с детьми и молодёжью, по делам милосердия. Начальник курсового центра Лютеранской церкви Кари Коппери видит опасность для церковных общин в чрезмерном структуировании, а также если становится слишком много «солистов». Я считаю, у нас могут быть те же опасности, когда слишком мало внимания уделяется духовной работе. И чтобы духовная основная задача удавалась, мы нуждаемся, особенно в нашем Хельсинском приходе, в чёткой структуре и правилах. Будем молиться, чтобы нам иметь согласие в общих целях и способах работы. Маркку Салминен 4

5 ajankohtaista Hiippakuntaan valittu teologinen sihteeri Juhlaa Vihdin Nummelassa Helsingin ortodoksisen hiippakunnan teologisen sihteerin toimeen on valittu teologian tohtori Michael Hjälm. Uusi teologian sihteeri aloittaa työnsä Hjälm siirtyy tehtävään nykyisestä toimestaan ortodoksisen Pyhän Ignatioksen instituutin johtajana Ruotsissa. Hjälm on tunnustettu Schmemann-tutkija ja hän on perehtynyt erityisesti kirkko-oppiin ja jumalanpalveluksen teologiaan. Michael Hjälmillä oli keskeinen rooli uuden ruotsinkielisen liturgiakäännöksen toimitustyössä, joka saatiin päätökseen keväällä. Kuva Petra Paljakka Ekumeenista vastuuviikkoa vietetään tänä vuonna Viikon teemana on Turvallinen paikka uskoa ja elää. Vastuuviikko on kaikkien Suomen kirkkokuntien yhteinen kansainvälinen diakonian kampanja. Kuluvana vuonna käsitellään erityisesti uskonnonvapautta ja pakolaisuut ta. Vastuuviikon ekumeeninen jumalanpalvelus järjestetään Ilomantsin ortodoksisessa kirkossa klo 18, ja sitä voi kuunnella suorana lähetyksenä Yle Radio 1:stä. Neitseen Marian syntymän juhlapäivänä syyskuun alussa Vihdin-Nummelan ortodoksit ry vietti 15-vuotisjuhlaansa Nummelan evankelisluterilaisessa seurakuntakeskuksessa. Samalla vietettiin yhdistyksen rakenteilla olevan rukoushuoneen temppelijuhlaa. Talopaketti saapuu marraskuussa. Tavoitteena on saada Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymälle pyhitettävä tsasouna niin pitkälle tehtyä, että ensi vuonna temppelijuhla voidaan viettää omissa tiloissa, kertoo Vihdin-Nummelan ortodoksit ry:n yhdistyksen puheenjohtaja Petra Paljakka. Vuosijuhlapraasniekassa palveluksen toimitti Isä Johannes Karhusaari. Aterioinnin ohessa tarjolla oli myös muutama mukava ohjelmanumero. Töille tekijöitä Seurakunnanvaltuusto on valinnut Minna Jokisen Itäja Keski-Uudenmaan kanttorin toimeen. Uuden kanttorin pääsijoituspaikkana on Järvenpään Jumalansynnyttäjän Kasanilaisen ikonin kirkko. Nuorisokanttorin sijaisuutta hoitaa syksyn ajan Satu Hätinen ja Itä-Helsingin kanttorin sijaisuutta Elisabet Petsalo. Kasvatustoimessa tehtäviä on jaettu uudelleen. Työnkierron myötä työntekijöiden moniosaaminen tulee parhaiten esille. Nykyiset tehtäväjaot ovat esillä sivulla 25. Ortodoksisen kirkon työntekijät ry:n pyheenjohtajaksi on valittu seurakuntamme diakoniatyöntekijä Ilona Lehmus. Hän jatkaa tehtävässä esimiehensä ylidiakoni Juha Lampisen jälkeen. 5

6 Olen päättänyt tehdä jutun siitä, miten hyvin seurakunnan tiloissa on huomioitu ne, joille liikkuminen omin jaloin on hankalaa. Laitan sähköpostiviestin kolmelle seurakuntalaiselle, jotka on kutsuttu esteetöntä seurakuntaa selvittelevään projektiryhmään. Esitän, että tapaisimme Uspenskin katedraalissa. Saan vastauksen, joka avaa silmät huomaamaan asian polttavan tärkeyden: Voisimmeko nähdä mieluummin vaikkapa seurakuntasalin ylätasanteella? Osalle meistä on mahdotonta päästä Uspenskiin. Näkö- tai liikuntavamma ei estä ristisaattoon osallistumista. Kuva on elokuun praasniekasta Mellumäessä. TAVOITTEENA ESTEETÖN KIRKKO TEKSTI JA KUVAT TIINA MAKKONEN - Olen käynyt Uspenskin katedraalissa kaksi kertaa, ja molemmilla kerroilla minulla on ollut kaksi avustajaa, jotta pääsen portaat ylös. Kirkkoon pääseminen on niin vaikeaa ja avun pyytäminen niin epämukavaa, että käyn mieluummin kirkoissa, joissa esteettömyys on paremmin huomioitu, järvenpääläinen Marja Pelkonen kertoo. Marja kulkee kolmipyöräisellä sähköskootterilla. Sillä hän pääsee kätevästi lähellä kotiaan sijaitsevaan Järvenpään Jumalansynnyttäjän Kazanilaisen ikonin kirkkoon. Helsingin seurakunnan alueen kirkoista esteettömyys on huomioitu hyvin myös mm. Tikkurilan ja Tapiolan kirkoissa. Marja on ollut liikuntavammainen lapsesta saakka. Hän on tehnyt esteettömyysselvityksiä kotikaupungissaan. Nyt hänet on kutsuttu seurakunnan esteettömyystyöryhmän vetäjäksi. Ryhmä kokoontuu useita kertoja syksyn aikana ja muun muassa istuu seurakunnan kiinteistöpuolen vastuuhenkilöiden kanssa pohtimaan, miten seurakunnan tiloja voitaisiin kehittää kaikkien käyttäjien kannalta toimivammiksi. Laki velvoittaa Lain mukaan kaikki uudisrakennukset on suunniteltava esteettömiksi. Jos rakennus peruskorjataan, tulevat vastaan samat esteettömyysvaatimukset. Vanhoihin rakennuksiin lain vaatimus ei yllä. Seurakunnan kirkoista vaikeim- 6

7 Esteettömyys Esteettömyys on laaja kokonaisuus, joka tarkoittaa kaikkien kansalaisten sujuvaa osallistumista työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun. Esteettömyys merkitsee mm. palvelujen saatavuutta, välineiden käytettävyyttä, tiedon ymmärrettävyyttä ja mahdollisuutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon Esimerkiksi ympäristö tai yksittäinen rakennus on esteetön silloin, kun se on kaikille käyttäjille toimiva, turvallinen ja miellyttävä, ja kun rakennuksen kaikkiin tiloihin ja kerrostasoihin on helppo päästä. Lisäksi tilat ja niissä olevat toiminnot ovat mahdollisimman helppokäyttöisiä ja loogisia. Invalidiliitto pia ovatkin Helsingin keskustan vanhat kirkot: Uspenskin katedraali, Kolminaisuuden kirkko ja Kotikirkko. - Minulle Uspenskin katedraalin portaat ovat sairauden huonossa vaiheessa tosi kova haaste. Yritän roikkua miehen käsipuolessa, jotta pääsen ylös, MS-tautia sairastava Soile Englund kertoo. Hän toimii Kynnys ry:ssä. Tilanne helpottuisi, jos rakennuksessa olisi hissi. Sen tarpeellisuudesta on puhuttu jo pitkään ja suunnitelmiakin on tehty, mutta asia ei ole edennyt käytännön toteutukseen saakka. Päällimmäinen este on tällä hetkellä rahan puute. Kirkkoherra Markku Salminen on asiasta harmissaan, mutta uskoo, että monenlaisia asioita voidaan tehdä, vaikka rahaa ei paljon olisikaan. Esteettömyys on tärkeä ja monitahoinen asia. - Esimerkiksi Kotikirkossa voisi helposti järjestää aina silloin tällöin viittomakielelle tulkattuja jumalanpalveluksia. Vahtimestareita voidaan kouluttaa avustamaan vammaisia, sairaita, vanhuksia ja lapsiperheitä paremmin. Seurakunnan pitäisi myös pystyä lisäämään tietoisuutta siitä, mitkä kirkot ovat esteettömiä. Ongelmat tiedossa Isä Markku tuntee entisenä kehitysvammaisen avustajana ja diakoniapappina esteettömyysasiat hyvin. Tämän vuoden alkupuoliskolla kirkkoherra joutui itse jalkaleikkauksen jälkeen kokemaan muistutuksen siitä, että seurakunnan kirjastokin on tavoittamattomissa, jos ei pysty kävelemään portaissa. Liisankadun toimitilat ovat kaikkinensa suuri haaste niille, joille liikkuminen on hankalaa. Pelkästään asiakaspalveluun tuleminen lastenvaunujen kanssa vaatii melkoista urheilumieltä. - Seurakuntalaiset eivät paljon valita, mutta sen olen kyllä huomannut, että kaikki eivät pääse kaikkialle ja siitä ollaan surullisella mielellä, kirkkoherra harmittelee. Esteettömyyteen liittyy monenlaisia asioita, kuten hyvä valaistus, induktiosilmukka kuulovammaisille, toimivat paikoitustilat ja selkeästi opastetut pyörätuolireitit. Ns. normikirkossakävijä ei huomaa, mistä esimerkiksi pyörätuolissa istuva kirkossakävijä voi jäädä paitsi. - Haluaisin päästä sytyttämään tuohuksen minkä tahansa ikonin eteen. Nyt en pääse kaikkien lähelle lattiassa olevien korokkeiden takia, Marja harmittelee. - Onhan se vähän hassua, että ihminen on saattanut käydä säännöllisesti vuosikymmeniä kirkossa. Sitten hän tulee niin vanhaksi, ettei pääse enää hankalia portaita ylös. Siinä vaiheessa, kun hän ehkä kaikkein eniten kaipaisi kirkkoa, hän ei sinne enää pääse, Marja muistuttaa päättäjiä. Asenne ratkaisee paljon Timo Lehtonen kuuluu aktiiviporukkaan niin Näkövammaisten Keskusliitossa kuin seurakunnassakin. Jumalanpalveluksissa hän käy mieluiten Mellunmäen kappelissa. Siellä ei ole portaita tai kynnyksiä. - Kun sanon opaskoiralleni Pirtalle Mennään kirkkoon, koira lähtee heti kotiovelta kävelemään oikeaan suuntaan. Kappelissa se vie minut ensin naulakoille ja siitä kirkkosaliin. Sille on Mellunmäen tiloissa oma paikka, jossa se saa maata omalla matollaan ja odottaa, kun olen 7

8 jumalanpalveluksessa. Kun ehtoollisen jakaminen alkaa, ottaa joku Timoa kiinni käsipuolesta ja auttaa hänet papin luo. Timo ottaa mielellään apua vastaan, mutta luontevaa on, että auttaja ilmoittautuu avustajaksi koputtamalla ensin olkapäähän ja kertomalla nimensä. - Minusta tuntuu, että kysymys on usein enemmänkin asenteista kuin resursseista. Kun 1980-luvulla kartoitin kirkkokunnan tiloja, sain esteettömyysasioita pikkuisen edistettyä. Joihinkin kirkkoihin saatiin muun muassa luiskia ja lisää kaiteita, Timo muistelee. Timon toimeliaisuuden ansiosta muun muassa Ortodoksiviestistä tehdään säännöllisesti luettavaa näkövammaisversiota. - Tällainen esteettömyysryhmä on erittäin tervetullut seurakuntaan. Kirkkona meidän tehtävänämmehän on madaltaa kaikkia esteitä tulla Kirkkoon. Minusta esteettömyys on evankeliumin julistamista. Kaikkien ihmisten ihonväristä, seksuaalisesta suuntautumisesta, iästä tai erilaisista vammoista riippumatta on koettava olevansa Kirkkoon yhtä lailla tervetulleita. Se on sitä aitoa esteettömyyttä, isä Markku muistuttaa. Pirta on Timo Lehtosen opaskoira. Se auttaa Timoa liikkumaan paikasta toiseen. Soile Englundin Ansa on avustajakoira. Se auttaa minua monenlaisissa asioissa, kuten kiskoo minulta sukat pois jalasta, kun selkäni on jäykkä. Se auttaa pysymään pystyssä ja on merkkinä muille, että en ole aineissa, vaikka liikunkin vähän haparoiden. Kun opas- tai avustajakoiralla on valjaat päällä, se keskittyy työhönsä ja silloin ulkopuoliset eivät saa kiinnittää siihen huomiota. Koiraa ei pidä silloin esim. silittää. Lain mukaan opaskoirat ja avustajakoirat saavat tulla isäntänsä tai emäntänsä mukana sisälle julkisiin rakennuksiin, muun muassa kirkkoon. ESTEETÖN PYHIINVAELLUS Marja Pelkonen on lähdössä Kreikkaan pyhiinvaellukselle ystävänsä ja tämän 9-vuotiaan tyttären kanssa marraskuussa. Matkalaiset pyrkivät selvittämään, miten matkasta saa mahdollisimman esteettömän. Voit seurata blogia osoitteessa Blogi välittää myös yleistä tietoa estettömyysasioista. ANSA ja PIRTA 8

9 Uspenskin katedraali täyttyy katsojista. Ilmassa on jännitystä. Harva tietää, mitä odottaa, kun Uspenkin katedraalikuoro ja Kamarikuoro kävelevät kirkkosalin eteen. Hiljaisuuden rikkoo takaviistosta kantautuva kaunis laulu, joka vie kuulijan Getsemanen puutarhaan rukoilevan Neitsyt Marian luokse. TEKSTI JA KUVA VLADA WAHLSTÉN Uspenie kauniissa draaman kaaressa Uspenie -vokaalidraaman kantaesitys pidettiin Uspenskin katedraalin praasniekan yhteydessä Teos kuvaa laulun ja visuaalisten elementtien avulla Jumalansynnyttäjän elämän viimeisiä vaiheita ja kuolonuneen nukkumista. Draama koostuu kuudesta musiikillisesta tuokiokuvasta, joiden lähteenä on käytetty Makedoniassa sijaitsevan Ohridin Perivleptos -kirkon Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen vuodelta 1295 peräisin olevia seinämaalausten aiheita. Lähteinä on käytetty apokryfisten tekstien ja kirkon perimätiedon lisäksi teologian maisteri Johannes Karhusaaren tutkimusta Ohridin Perivleptos -kirkon seinämaalauksista. Kuvia seinämaalauksista ja libreton teksti heijastetaan salin edessä olevalle valkokankaalle. Draamaa on helppo seurata. Teoksen säveltäjä Leonid Baschmakov kokee olonsa vapautuneeksi, kun vuosi sitten sanojensa mukaan pikatoimituksella sävelletty teos on saanut kantaesityksensä. Teos tuottaa minulle mielihyvää. Hyvä, jos se kelpaa muillekin, Baschmakov sanoo pilke silmäkulmassa. Myös kanttori-kuoronjohtaja Jarmo Lehto on helpottunut. Hän on kirjoittanut teoksen libreton ja ohjannut esityksen. -Tämä on musiikillisesti erityisen vaikea teos, jota on tehty talkootyöllä. Kantaesitys on eräänlainen kokeilu. Katsojat eivät kuitenkaan haluaisi esityksen jäävän kokeiluksi. Monien kasvoilla on liikuttunut ilme. Musiikin voima kantoi, kosketti ja vei mennessään. Kesti oman aikansa, ennen kuin pääsi oikeanlaiseen tunnelmaan ja tilaan. Esitys ja Optina Pustynin laulajat (Pietari) Helsinki, Uspenskin katedraali To klo 18 Riihimäki, Keskuskirkko Pe klo 19 Kotka, konserttitalo La klo 15 musiikki paranivat loppua kohden, katsojat kommentoivat. Alku ja loppu kohtasivat ja loivat kauniin draaman kaaren. Jumalanäidin hautaussaatto oli olennainen osa esitystä, ja se toi tapahtumat lähemmäksi kuulijaa. Teos toimi hyvin kirkossa, jossa pienet eleet ja liikkeet tulivat esille ja saivat merkityksensä. Monet kysyvät ohjaajalta ja säveltäjältä, milloin teos esitetään seuraavan kerran. Vastaus jää avoimeksi, mutta varmaa on, ettei esitys jää viimeiseksi. Luostarista kylateille Vanhaa kirkkomusiikkia ja venäläisiä kansanlauluja.. Lipputiedot: Suomi-Venäjä-Seura Etelä-Suomi puh

10 Syyria Inhimillinen katastrofi Kuva Wikimedia Lähi-idän viimeisintä konfliktia Syyriassa on seurattu yli puolentoista vuoden ajan. Kaukaa Pohjolasta käsin on hankalaa ymmärtää, miten väkivaltainen tilanne muuttaa muotoaan ja miksi rauhaa on vaikeaa rakentaa. Ortaidin Syyria-keräys Humanitaarisen avun keräyksellä autetaan Syyrian konfliktin uhreja. Voit osallistua keräykseen tekemällä lahjoituksen. Ortaidin keräystili: FI (Osuuspankki) Viite: Keräyslupa: 2020/2011/3412. Toimeenpanoaika asti ja alueena koko Suomi Ahvenanmaata lukuunottamatta. Lisätietoja: Projektipäällikkö Riina Nguyen, Arabikevät 2011 paljasti Tunisiassa, Egyptissä ja Libyassa pinnan alla kuohuneet muutostarpeet. Jemenissä ja Syyriassa reagoitiin myös valtaapitäviä vastaan, mutta opposition kansanliikkeet eivät onnistuneet muuttamaan kehityksen suuntaa samalla tavalla kuin naapurimaissa, jotka nekin ottavat vasta ensiaskelia kansanvallan suuntaan. Jemenissä kriittiset äänet tukahdutettiin hyvin nopeasti ja Syyria ajautui pitkäkestoiseen väkivaltaiseen konfliktiin. Päällepäin Syyrian tilanne näyttää hallituksen joukkojen ja eri kapinallisryhmien yhteenotolta, mutta kiistaan ovat sotkeutuneet naapurimaat ja suurvallat (Yhdysvallat ja Venäjä), jotka tukevat omista päämääristään käsin taistelujen eri osapuolia. Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja arvioi 21. elokuuta pitämässään puheessa, että Syyrian tilanteeseen ei ole olemassa helppoa ratkaisua. Synkin vaihtoehto on, että taistelut jatkuvat katkeraan loppuun asti, ja voittajia ei ole. Tämä johtaisi humanitaariseen katastrofiin, ja pahimmassa tapauksessa konflikti leviäisi naapurimaihin. Kansainvälisen yhteisön sotilaallista väliintuloa pidetään hyvin epätoden- 10

11 näköisensä, koska Yhdistyneiden kansakuntien (YK) turvaneuvosto on niin erimielinen eikä väliintulo olisi Syyriassa käytännössä mahdollinen. Kolmantena vaihtoehtona Tuomioja piti poliittista ratkaisua, joka tosin vaatii paljon aikaa, tulitauon ja turvaneuvoston vahvan roolin lisäksi yhtenäisemmän opposition. Tällä hetkellä oppositioryhmittymiä lasketaan olevan ainakin 80. KÄRSIvien määrä kasvaa Ratkaisun avaimet ovat tavallisen ihmisen ulottumattomissa, eikä kansainvälinen yhteisö näytä olevan yhtä ponnekas kriisin ratkaisemiseksi kuin Libyassa. Syyriassa kun ei ole öljyä ja maa on niin keskeinen Lähi-Idässä, että kriisin pelätään leviävän laajemmalle. Voidaan kuitenkin kysyä, kuinka kauan kansainvälinen yhteisö aikoo katsoa vierestä Syyriassa tapahtuvaa inhimillistä katastrofia? Syyrialaisia on yli 22 miljoonaa ihmistä, joista suurin osa on muslimeja. Kristittyjä on noin kymmenen prosenttia. Suurin kristittyjen yhteisö ovat ortodoksit. Antiokian patriarkka Ignatios IV vetosi elokuun alussa Syyriassa taisteleviin osapuoliin ja YK:n päättäjiin väkivaltaisuuksien lopettamiseksi. Sadattuhannet ihmiset ovat joutuneet pakolaisiksi maan sisällä ja naapurimaiden pakolaisleireille Turkkiin, Libanoniin, Jordaniaan ja Irakiin. Kesällä YK:n arvioiden mukaan yli 1,5 miljoonaa ihmistä kärsi suoraan konfliktista ja yli kolme miljoonaa oli menettänyt työnsä. Luvut kasvavat viikko viikolta. Kansainvälisten avustusjärjestöjen on ollut haasteellista toimia Syyriassa, ja YK:n tarkkailijat joutuivat turvallisuussyistä poistumaan maasta. Punaisen ristin, Punaisen puolikuun ja Lääkärit ilman rajoja -järjestön lisäksi muun muassa kansainvälinen ortodoksinen avustusjärjestö International Orthodox Christian Charities (IOCC) on kyennyt toimimaan verkostojensa kautta pakolaisten auttamiseksi. APUA TARJOLLA IOCC:n projektipäällikkö Mark Ohanian vieraili elokuussa Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa. Järjestö toimii yhteistyössä Antiokian patriarkaatin ja paikallisen Al Nada -järjestön kanssa toimittaakseen pakolaisille humanitaarista apua, kuten ruokaa, hygieniatarvikkeita ja peittoja. Ohanian arvioi kesän lopulla, että kriisi tulee pahenemaan ja apua tarvitsevien ihmisten määrä kasvaa. Konfliktin pitkittyessä erityisesti YK on saanut osakseen kritiikkiä riittämättömistä toimista kriisin ratkaisemiseksi ja konfliktin uhrien auttamiseksi. Talven lähestyessä pakolaisleirit telttojen suojissa eivät riitä, vaan ihmiset tarvitsevat kunnon suojan ja ruokaa. Osa naapurimaista on tarjonnut pakolaislapsille mahdollisuutta osallistua paikalliseen koulunkäyntiin ja saada heidät siten turvalliseen paikkaan edes koulupäivän ajaksi. Suomessa Ortodoksisen kirkon ulkomaanapu Ortaid ry pitää yhteyttä IOCC:n ja Kirkon Ulkomaanavun Syyria-asiantuntijoihin. Ortaid on aloittanut humanitaarisen avun keräyksen Syyrian konfliktin uhrien auttamiseksi. Riina Nguyen Lähteet: IOCC; Al-Jazeera; UNHCR; Suomen YK-liiton seminaari Syyrian konflikti miten tästä eteenpäin? ; Kahdesta yksi Keväällä kokoontuneet Ortodoksisen Lähetyksen ja Ortodoksisen kirkon ulkomaanapu Ortaidin yhdistyskokoukset valtuuttivat järjestöjen hallitukset valmistelemaan organisaatiomuutosta. Muutoksen myötä järjestöt jatkavat työtään yhtenä organisaationa ensi vuoden alusta lukien. Molempien yhdistysten jäsenet on kutsuttu ylimääräiseen yhdistyskokoukseen, joka pidetään Jyväskylässä lauantaina seurakuntasalilla. Jäsenkokouksissa päätetään nimi- ja sääntömuutoksesta. Uuden yhdistyksen nimeksi on tulossa Ortodoksisen kirkon kansainvälinen diakonia ja lähetystyö Filantropia ry. Yhdistysten toimintojen ja työntekijöiden on tarkoitus jatkaa uudessa organisaatiossa. Ortodoksinen Lähetys ja Ortaid toimivat jo nyt tiiviissä yhteistyössä. Toimintojen yhdistämistä on pohdittu jo useiden vuosien ajan. Uuden yhdistyksen painopistealueita ovat ulkomaille suuntautuva diakonia-, avustus- ja koulutustoiminta sekä kirkon kasvua tukeva lähetystyö. Lisätietoja: Ortaidin projektipäällikkö Riina Nguyen, ortaid@ort.fi, ; Ortodoksisen Lähetyksen toiminnanjohtaja Aino Nenola, aino.nenola@ort.fi,

12 Esipaimenelta Kauneus ja pyhyys Pyhyys ja kauneus kulkevat käsi kädessä. Ikävä kyllä kirkon ulkopuolella elävät ihmiset usein kokevat kristityt harmaiksi, ilottomiksi ja happamiksi. Puhuvat aina siitä synnistä! Eräät lahkot ovat asiantuntijoita maalaillessaan helvetin kauhuja, vieläpä tietävät ketä sinne joutuu. Mutta onneksi uskonto on muutakin. Kauneus on uskonnon äidinkieli. Ortodoksisessa perinteessä pyhyys tulee ihmisen elämään kaikkien aistien kautta. Katsoessamme ikonia, kuullessamme kirkkolaulua ja haistellessamme suitsukkeen tuoksua, aistimme heräävät. Ristinmerkin tehdessämme ja kumartuessamme koemme kauneuden myös kehollamme. Monet ortodoksiset kirkkorakennukset ovat kuin kätkettyjä aarteita. Vaatimattomaan ja huomaamattomaan rakennukseen on piilotettuna kirkkosali, jonka kauneus avautuu ensisijaisesti sisällä olevalle seurakunnalle. Jumalanpalvelukset todella konkreettisesti tuovat taivaan maan päälle. Kauneus johdattaa meidät hyvin kokonaisvaltaiseen rukoukseen. Elämme maailmassa, joka on täynnä puhetta. Ihmiset ovat väsyneitä tyhjien, hengettömien sanojen tulvaan. Kuitenkin myös sanat voivat kantaa kauneutta. Jo Gregorios Teologi puhui pyhien tekstien mystisestä kauneudesta. Pyhien tekstien kautta kauneus ei ruoki vain aistejamme, vaan myös mieltämme. Kirkko tekee hengellistä todellisuutta näkyväksi kokonaisvaltaisen kauneuden avulla. Näin se johdattaa ihmistä kohti kirkastumista. Kirkon kauneudessa on myös eukaristinen ulottuvuus. Kirkon kaunistaminen on kiitosuhrin kantamista Jumalalle. Jumala on luonut ihmisen omaksi kuvakseen ja asettanut hänet viljelemään ja varjelemaan maata. Tämä tarkoittaa potentiaalisen kauneuden saattamista näkyväksi. Eukaristiassa emme kanna kiitosuhriksi luonnon antimia semmoisenaan, jyvinä ja rypäleinä, vaan leiväksi ja viiniksi jalostettuina. Samoin ihminen kirkkotaiteessa jalostaa kalleimpia ja arvokkaimpia luonnon antimia Jumalan kunniaksi ja kiitokseksi. Kaikki taide julistaa Jumalan kunniaa. Kauneuden lisääminen maailmassa on aina Jumalan pyhyyden näkyväksi saatta- mista. Kauneus ei rajoitu kuitenkaan vain taiteeseen. Kaikessa luodussa on kauneutta. Myös arkisimmassa ympäristössämme: hyvä muotoilu, laadukkaista materiaaleista tehdyt arkipäivän käyttöesineet, luonnonvaroja säästävät innovaatiot tai vaikkapa eettisesti tuotettu kosmetiikka, kaikki on täynnä kauneutta. Kauneus laajenee kattamaan koko näkyvän todellisuuden. Myös ihmissuhteiden harmonia henkii jumalallista kauneutta: Miten hyvä ja kaunis onkaan veljesten yhteinen, sopuisa elämä! (Ps133:1) Voisiko siis vaikkapa oikeudenmukaista, tehokasta ja toimivaa julkista hallintoa nimittää kauniiksi? Miksipä ei. Kauneus on Jumalan kieli. Kyky kokea kauneutta on kaikille ihmisille yhteinen ominaisuus. Se, mitä kukin ymmärtää kauniiksi tai rumaksi, voi vaihdella. Se voi olla kulttuurisidonnaista ja opittua. Kauneuden ymmärtäminen pyhäksi on kuitenkin spontaania ja yleisinhimillistä. Siksi taide yhdistää. Siksi kauneuden kieli on myös universaali ekumenian ja maailmankatsomusten välisen dialogin kieli. Kauneuden kielellä voimme tavoittaa niitäkin ihmisiä, joita uskonnolliset kysymykset eivät sinänsä näytä kiinnostavan. Mutta miksi ihminen kokee jonkin asian kauniiksi? Katson ikkunasta syksyn punaamia pihlajanmarjoja. Juuri tänään valo on erityisen kaunista. Marjojen väri on ihmeellisen intensiivinen. Näky aiheuttaa tunteen, jota en kykene selittämään. Kauneuden kokemus jää arvoitukseksi. J. L. Runeberg oivalsi jotain teologisestikin syvällistä kauneuden mysteeristä, kun hän totesi: Elämä luo kauneutensa pimeydestä ja valosta. Kun silmämme avautuvat, tajuamme, kuinka ylitsepursuavasti maailmassa on kauneutta. Jumala on kauneus, ja kauneus laajenee kattamaan koko näkyvän ja näkymättömän todellisuuden. Parhaimmillaan kaikki on kaunista ja kaikki on viljelyä Jumalan kunniaksi. Suurin mysteeri tämän kauneuden keskellä on ihmiselle annettu mahdollisuus kokea kauneutta. Kyky kokea maailman pyhyys kauneutena on Jumalan suuri lahja meille ihmisille. 12

13 Den ortodoxa diasporan och ny svensk översättning Denna översättning på Johannes Chrysostomos liturgin kan vara ett stort framsteg för den ortodoxa enheten i Sverige. Andreas Salminen Med diaspora hänvisar man till något som är på främmande område, utanför det traditionella hemlandet. Den ortodoxa läran om kyrkan, ekklesiologin, har sina rötter i eukaristin. Det är därför själva uttrycket diaspora är lite vilseledande. Ur ett ortodox perspektiv är uppnår vi vårt verkliga hemland i varje eukaristi, var man än firar den. Denna eukaristi centriska tänkande lägger grunden för hur den administrativa sidan av kyrkan borde skötas: människorna som bor på ett bestämt geografiskt område ska samla sig kring sin biskop för att tillsammans fira liturgi. Med detta som bas, bestämde fäderna i det första ekumeniska konciliet i Nicea sade att det inte får finnas två biskopar i samma stad (Nicea I, kanon 8). När den ortodoxa kyrkan har spritt sig, till exempel till västra Europa, både genom emigration samt mission, har det uppstått platser var det finns flera ortodoxa biskopar i samma stad. Då överlappar biskoparnas jurisdiktioner, administrativa områden varandra. Det här är fenomenet som vi känner som den ortodoxa diasporan. Varför är den ortodoxa diasporan så problematisk? Förutom att situationen på de nya kristna geografiska områdena är kanoniskt sett på en problematisk grund, gäller det även samtidigt frågan om bilden som kyrkan ger om sig själv. John Meyendorff beskriver den ortodoxa diasporan som en lös sammansättning Foto Valentin Kazerski av nationella kyrkor som ofta bråkar sinsemellan, och inte alls som en Kristi kyrka. Frågan handlar även om vittnet vi som ortodoxa kristna ger åt världen. Nationalism är även ett av problemen som förknippas med utvecklingen av diasporan. Ifall man överbetonar betydelsen av nationellt ursprung i kyrkan och gör bevarandet av nationaliteten till det primära betydelsen så kan vi prata om fyletism. Kyrkomötet 1872 i Konstantinopel dömde fyletism som en heresi för att den förvränger den ortodoxa eklessiologin. Diasporan hör till de tio mest brännande punkter som står på saklistan för den Stora och Heliga Synoden. De förberedande konferenserna för Synoden har även behandlat diaspora frågan, senast i Chambéssy Denna konferens gjorde upp en plan på hur man skall börja lösa diasporan. Världen blev uppdelad i 12 områden, och inom varje område skulle biskoparna börja sammanträda för att behandla gemensamma ärenden. Detta års pingst lanserade man i en festlig liturgi ut en ny svensk översättning på Johannes Chrysostomos liturgin. Arbetsgruppen som bearbetade på översättningen bestod av medlemmar både från Finland och Sverige. Översättningen blev även godkänd av den finska biskopsmötet i mars. Denna översättning kan vara ett stort framsteg för den ortodoxa enheten i Sverige. Till liturgin i Uspenski deltog, tillsammans metropolit Ambrosius och det finska prästerskapet, Norra Europas rumänska biskop Macarie samt präster från både Moskvas och Serbiens patriarkat. Det var synlig enhet. Prästerskap från de olika lokala kyrkorna firade eukaristin tillsammans. För enhet krävs gärningar, arbete. Den nya översättningen kan fungera som en bro mellan de olika ortodoxa kyrkorna i Sverige. Svenska, som ett liturgiskt språk, är från relativt ungt men den har en viktig betydelse för hur bra ortodoxin kan slå rot i det svenska samhället. Svenska som ett liturgiskt språk är även något som vi i Finland kan utveckla och aktivt använda oss av. 13

14 Страницы на русском языке Поминовение усопших текст и фото отец Андрей Сычёв Святая церковь, как попечительница и любвеобильная мать, ежедневно молится не только за продолжающих ещё жить на земле, но и за отшедших в страну вечности чад своих. Дмитриевская суббота, День поминовения усопших Пт в 18 ч. парастас Сб в 9.45 ч. Литургия Моления за умерших совершаются на повечерии, полунощнице и Литургии. Затем, для молитв за умерших назначен ещё один день в седмице суббота, день покоя. Независимо от этих общих поминовений, святая Церковь призывает поминать, кого угодно и когда угодно вне храмовых богослужений и церковных поминовений, о которых далее пойдёт речь. Какова вероучительная основа и богословское оправдание для постоянной молитвы об умерших? Епископ Диоклийский Каллист (Уэр) в своей книге «Внутреннее царство» отвечает на этот вопрос с удивительной простотой: «Основа наше единение в любви. Мы молимся об умерших, поскольку любим их». Молитва действительно выражение нашей любви друг к другу. Мы все, живые и мертвые, принадлежим к одной семье, и во Христе Воскресшем нет разделения на мертвых и живых. И доколе будет существовать Церковь Христова, до тех пор будет продолжаться это единение через непрестанную молитву за умерших. Главным местом поминовения усопших является Литургия, ежедневно совершаемая Церковью. Усопшие Отцы и братья поминаются в ней как и на проскомидии так и в заключительных молитвах этого божественного служения «Омый, Господи, грехи поминающихся зде кровию Твоею честною», молятся священники за Литургией, завершая принесение бескровной Жертвы. Святой Иоанн Златоуст говорит: «Не напрасно делаем мы поминовения об отшедших перед Божественными Тайнами, ибо предложит общая для всего мира очистительная Жертва». (Беседа 41-я на 1-е послание к Коринфянам.) В какие дни года Святая Церковь поминает и особо молится за усопших отец и братий наших? Всецерковное или вселенское поминовение умерших совершается преимущественно по субботам, среди которых наиболее популярны так называемые родительские субботы. В древней Руси «родителями» называли всех умерших, то есть принадлежащих уже к ряду отцов. Вселенских родительских суббот в церковном году пять: мясопустная, Троицкая, и субботы 2-й, 3-й и 4-й недель Великого поста. В Финляндской и Российской Православных церквах к ним прилагается ещё т.н. Дмитриевская суббота, совершаемая ежегодно в субботу, предшествующую 26-му 14

15 числу октября и установленную в честь поминовения православных воинов войска великого князя Дмитрия Донского, павших в битве на Куликовом поле 8-го сентября 1380 года. Святая Церковь призывает души усопших не только соборно, но и по личному благочестивому желанию в третий, девятый, сороковой день и годовщину после смерти близкого человека, а усиленное поминовение усопшей души в третий день имеет основание в Святом Писании и сопоставляется святым Макарием Александрийским с воскресением нашего Господа в третий день. В девятый день святая Церковь совершает молитвы об усопшем, чтобы душа его удостоилась быть причтённою к лику святых молитвами и предстательством девять ангельских чинов. И усиленные молитвы по умершему в сороковой день истекают из узаконенного в Церкви Христовой древнего обычая иудейского оплакивать усопших сорок дней, а также в воспоминание вознесения Господня. Празднования годовщины и последующих годовщин преставления души Господу совершаются, по слову апостола, из любви «никогда непрекращающейся» (1 Кор. 13:18) и для споспешествования успокоению усопших. Великая отрада и умиление усопшим, когда мы молимся за них. Да будем же стараться не пренебрегать этими прекрасными обычаями и в своих непрестанных молитвах в вере, надежде и любви творить христианскую память о «прежде почивших отцех и братиях». В Свято-Троицкой церкви общая панихида служится каждую субботу в Всенощная - в 18 ч. БЛАГОДАРЮ настоятеля Маркку Салминена и весь приход, что помните и не забываете нас, старослужащих. Благодарю за поздравление с 75-летием. С уважением, Лилия Маевская Фото Влада Валстен 12 сентября прихожане приводили в порядок двор Свято-Троицкой церкви. Общее мнение: потрудились замечательно. Субботник проходил до самого вечера. Затем служилась панихида в память протоиерея Алексея Самолдина. Оптина пустынь снова в Финляндии! Мужской хор Оптина пустынь создан в 1996 году на подворье одноименного монастыря, в храме Успения Пресвятой Богородицы на Васильевском острове в С.- Петербурге. Коллектив прочно закрепил за собой статус творческой лаборатории по возвращению к жизни древних церковных распевов и древнерусского многоголосия: представлено двенадцать сольных альбомов. Постоянно участвуя в богослужениях Подворья, хор дает до 50 концертов в год. Как рассказал его художественный руководитель Александр Семёнов, для гастролей в Финляндии приготовлена сложная, интересная программа. Итак, до встречи на концертах: в Хельсинки (Успенский кафедральный собор, нач. в 18 ч.) в Риихимяки (Центральная церковь, нач. в 19 ч.) в Котка (Концертный зал, нач. в 15 ч.) 15

16 Sieluni kaltainen KOKEMUKSIA PYHÄLTÄ VUORELTA Lähtökohta Minä: Varhaiskeski-ikäinen perheellinen mies, yrittäjä ja näyttelijä. Ihminen, ortodoksi. Elän länsimaista yltäkylläistä elämää, materiaa minulta ei puutu. Sain tilaisuuden osallistua Valamon opiston järjestämälle Athoksen pyhiinvaellusmatkalle 31/05/ /06/2012. Haluan kiittää Athoksen matkaseuruettani: Erityisesti matkanjohtajaa Hannu Pöyhöstä sekä kummiani Kalle Holmbergia. Kiitos. Athos teki minuun syvän vaikutuksen. Valmistauduin pyhiinvaellukseen ahmimalla Athoksesta kertovia kirjoja, pyhien kirjoituksia sekä rukoillen ja keskustellen. Minun oli selvitettävä itselleni mitä tarkoittaa pyhiinvaellusmatka? Olen tottunut matkustelemaan ulkomailla länsimaisena turistina: Majoituspaikkojen tulee olla mielellään lähempänä viittä tähteä, palvelun ystävällistä ja moitteetonta. Muut ihmiset ovat toimineet minulle lähinnä tarpeitteni ja toiveitteni toteuttajina. Pyhiinvaellusmatkan tulisi olla jotain toisenlaista, vähemmän hedonistista. Mitä minä haluan? Miksi menen Athokselle? Mitä ortodoksisella traditiolla on minulle opetettavaa? Mikä on elämäni tarkoitus? Miten voin kasvaa ihmisenä? Mikä on suhteeni Kirkkoon? 16

17 Lähtöaamu ajatuksia 30/05/2012 Haikea lähtöaamu, perhe nukkuu. En ole aiemmin ollut kymmentä päivää erossa pesueestani. Pikakahvia ja ruisleipää, taksin tuloon on puoli tuntia. Viime päivät olen paiskinut töitä, jotta voin irrottautua arjestani 10 päiväksi. Siitähän tässä on kyse: irtautumisesta, puhdistautumisesta, suunnan tarkistuksesta. Menen Athokselle hakemaan valoa mitelläkseni demonejani vastaan valoisin mielin. En enää usko, että länsimaiset maallistuneet arvot kantavat. Yhteydestä Kirkon traditioon haen jotain välitettävää lapsilleni, jotain syvempää. Että elämällä on muutakin sisältöä kuin uusin iphone, Mercedes, merkkivaatteet, trendikkäät ruokapaikat, loputonta kulutusta. En ole sokea itselleni. Elän yltäkylläisyydessä ja nautin siitä. Sen vain pitäisi mennä niin, että ensin tulevat arvot ja sitten kaikki muu, jos on tullakseen. Kaikki materia on hetkellistä iloa, sisäinen tyhjyys ikuista kadotusta ja tyytymättömyyttä. Suomalainen yhteiskunta ei enää välitä minkäänlaisia arvoja. Koen kasvaneeni yksilöllisyyttä ja yksilön vapautta ihannoivassa arvottomassa yhteiskunnassa, Suomessa. Jokainen saa luoda arvonsa ja maailmansa itse. Kirkon traditio on heitetty pois ja tilalle on kannettu individualismi ja pyhä järki. Suomalaisilta on riistetty kyky uskoa ja olla hengellisiä. Jos Suomessa julkisesti kerrot uskovasi Jumalaan, olet hullu. Aivopesty ressukka. Ateismi on ihailtua ja Kirkon tilalle ovat tulleet ostoskeskukset, psyykelääkkeet ja päihteet. Ennen mentiin sunnuntaisin Kirkkoon, nyt mennään Jumboon palvelemaan pyhitettyä euroa. Harva yksilö kestää rajatonta yksilönvapautta. Avoin vihamielisyys Suomessa pelottaa. Presidenttiehdokas Haavisto on sanonut hyvin, että meille on rakentunut kiusaajien Alkaa olla aika antaa mielen rauhoittua, riisua aseet, lopettaa väittely ja taisto. Antautua Athokselle. yhteiskunta. Kouluammuskelut, perhesurmat, media, ikuinen nuoruus, pelon ilmapiiri, Minä Minusta Minuun, mitä minulle? Miten paljon vihaa minä kannan sisälläni: toisten tuomitsemista, erilaisuuden pelkoa, ylpeitä ja omahyväisiä ajatuksia? Liian paljon. Asiat eivät koskaan ole mustavalkoisia. Onko elämäntyylimme hyväksi kenellekään? Onko suuntani oikea? Münchenin lentokenttä kohtaaminen Kallen kanssa 30/05/2012 Tunti aitoa läsnäoloa ja kohtaamista Kallen kanssa. Harvinaista herkkua tänä päivänä, aito läsnäolo. Keskustelumme polveili hirtehishuumorista Marxiin ja punahousu-paronin kirjasta aikamme henkeen, osittain kadotettuun ihmisyyteen. Kalle antaa kanssakulkijoilleen paljon, jos vain korvat on viritetty kuuntelutaajuudelle. Kalle tuo aina aidon ihmisyytensä hienovireisellä hihityksellä höystettynä. Ensin lämpimät silmät alkavat kostua ja nauraa. Hymy leviää kasvoille, poskipäät liikahtavat, kasvot rypistyvät. Suupielet leviävät velmuillen ja sivistynyt röhähtely pääsee sielusta ulos. Kalle tuo elämänsä yhteiseksi kokemukseksi. Kokemuksemme ja ajatuksemme vaihtavat omistajaa, ja yhteinen hetki sinetöityy muistoksi. Sillä ei ole hirveästi merkitystä, mitä me sanomme, meillä ei ole valtaa. Puhutut sanat houkuttavat helposti ajatteluun Me olemme oikeassa, me tiedämme paremmin. Kallen sanoin: Meidän vaeltajien järjellä ja sanoilla ei puhdisteta maailmaa. Suomessa on niin paljon pahoinvointia, viimeisimpänä esimerkkinä Hyvinkään ammuskelutragedia. Jokainen kokenut psykiatri sanoo samaa: Hyvinkään, Jokelan ja Kauhavan kaltaiset joukkosurmat tulevat jatkumaan. Mutta mistä Suomessa ollaan eniten huolissaan? Uusien innovaatioiden puutteesta. Lisää possupelejä, ostoskeskuksia ja tosi-tv:tä, jatkuvaa taloudellista kasvua. Hätälainapakettien vakuudet. Sydäntäni puristaa. Lentokentän äänet, kaupunkien äänet. Mölyä ja melua: hissimusiikkia, puhelinten soittoääniä, radion äänitulvaa, mainoksia. Ulkoiset olosuhteet mahdollistavat kohtaamattomuuden tilan ja oman sisäisen äänen kuuntelematta jättämisen. Miten paljon aikaa minäkin vietän älypuhelimeni ja viihdelaitteitteni kalvakan valaistuksen äärellä, kyyryssä? Kaikkein pyhin Jumalansynnyttäjä, pelasta meidät. Ouraneopolis 30/05/2012 Tyyni Aigeian meri. Vehreää kumpuilevaa maastoa, turkoosi meri, kiireettö- 17

18 myyden tuntu ja palmut. Kookas nenäni osoittaa vehreää kumpua, mikä liittyy mereen. Sen takana koukaten vasemmalle on Pyhä Vuori, Athos. Alkaa olla aika antaa mielen rauhoittua, riisua aseet, lopettaa väittely ja taisto. Antautua Athokselle. Tähän hetkeen. Nyt. Haluan lopettaa kaikkinaisen turhan kiihkoilun ynnä taistelun elämässäni! Haluan päästä selville, miten voin parhaiten olla hyödyksi. Ikävöin perhettäni. Keskustelu erään kreikkalais-suomalaisen kanssa: Kreikassa ei ammuskella (tarkoittaen kouluampumisia). Yhteisöllisyyttä on vielä tallella, nuoret luottavat itseensä. Suku ja perhe ovat tärkeitä. Suhde Kirkkoon on vielä olemassa. Eurokriisi ja suomalaisten vihamielisyys kreikkalaisia kohtaan, euron tähden. Median luomat roisit mielikuvat ja Soinin makkarapötkövertaukset. Turhanpäiväistä ajattelua, tämä ei johda mihinkään! On vaikeaa hiljentää itsensä sisäisesti. Alan ymmärtää, mitä vahinkoa teen itselleni, kun tunneittain olen seurannut puhelimestani uutisia, sitä loputonta mediatulvaa, mitä totuutena tarjoillaan. Länsimaista rationaalisuutta ja yksilönvapautta seurauksineen päivineen. Kytken puhelimeni nettiyhteydet pois päältä. Aion avata ne vasta Suomessa. Koen oloni sisäisesti helpottuneeksi. Merimatka Athokselle 31/05/2012 Kuusi delfiiniä kisailee laivaamme seuraten! Hannu kertoi isosta munkista, joka kilvoittelee Athoksella nauttien ravinnokseen vain sitä, minkä löytää luonnosta. Eri vuodenaikoina löytyy juuri tarpeisiin sopivia yrttejä! Luin opaskirjasesta, että Athoksella on kasvilajia, 37 nisäkäslajia ja 14 matelijaa. Niemimaalla on rikas ja koskematon luonto. Täällä oma levoton mielikin tuntuu jollain tapaa kauniilta. Palanen Apostoli Andreaksen kalloa Pyhän Andreaksen skiitassa. Zografoksen luostari 31/05-01/06/2012 Ensimmäiset jumalanpalvelukset Athoksella takana! Sanat, kaikki sanat ovat liian latteita kuvaamaan tunnelmaa. Näin tähtitaivaan: satoja tuikkivia tähtösiä lepäämässä Athoksen yllä. Pimeä, vain muutaman lampukan valaisema Kirkko. Munkkikuoro tuotti bysanttilaista, unenomaista kirkkolaulua. Käytin rukousnauhaani, keskityin rukoukseen. Pääkirkko on kattoa myöten täynnään lumoavia ikonimaalauksia. Lampukoiden ja tuohusten kasvavaa valoa ympärillä. Pysäyttävä hiljentymisen hetki. Äkisti tuntee olevansa osa historiaa, katkeamatonta rukousta ja traditiota. Sulauduin osaksi Kirkon traditiota! Kuin koko sisikunta saisi maistella uutta mehua tihkuvaa hedelmää. En ymmärtänyt kieltä, mutta perusrakenteen oivalsin. Vaikka Suomessa ymmärtää sanat, se ei auta, jos oma sielu on sekainen. Minä ihmisenä taidan olla parhaimmillani Kirkossa, rukoilu on konkretiaa! Gregorioksen luostari 01/06/2012 Kuu hellii minua turkoosin meren äärellä. Massoittain turkoosia vettä, sitten rosoista kalliota ja luostarin linnamaiset seinät. Purppurainen taivas, utuinen kuu. Kiviset vierasrakennukset, laituri, kumpu puiden peitossa, muutamia iltahyönteisiä. Keskityin rukoukseen Pyhän Nikolaoksen ihmeitätekevän ikonin edessä (1300-l.). Kirkko itsessään on pieni ihme kookkaine Kristuksen ja Jumalanäidin ikoneineen. Iltapalveluksessa koin jotain voimallista näiden ikonien kautta. Levoton mieleni pääsi rauhoittumaan ja keskittymään rukoukseen. Koko elämä tulee kulumaan levottoman mielen kaitsemisessa! Täällä oma levoton mielikin tuntuu jollain tapaa kauniilta. Vanha munkki muurin vierellä myi rukousnauhoja ja tulvi tarinoita. Laaja parta, eloisat ja herkät silmät, veistokselliset kasvot. Kaikki tämä pilkottaa munkin kaavun alta! Isä Paisios ja Efraim olivat miehen kokemusten aiheita. Munkki on ollut Athoksella vuodesta 1978: ihmeitä, Jumalanäidin ilmestys ja oman äidin ilmestys. Aluksi yritin tulkata munkin puhetta englannista suomeksi, lopulta Hannu tulkkasi kreikasta suomeksi. Siinä sivussa tarina pirstoutui, kun munkki kävi kauppaa myyden itsevalmistamiaan rukousnauhoja. Raha vaihtoi omistajaa. Tilanne sai koomisia piirteitä, ja 18

19 harmikseni keskittymiseni herpaantui. Täällä munkit ovat avoimesti ihmisiä ja tuntuvat olevan enemmän tasapainossa ihmisyytensä kanssa kuin me, maailmassa elävät. Monen munkin olemus heijastelee valoa, rauhaa. Puhuin tästä Kallen ja Hannun kanssa: Munkit ovat lähempänä aitoutta. Heiltä puuttuu kaikki sosiaaliset pelit ja esittäminen. Oma ihmisyys on löydetty. Kehittyäkseen hengellisesti on ensin löydettävä oma ihmisyytensä (millainen on) ja lopetettava kaikkinaiset pelit, esittäminen. Liian usein sitä yrittää esittää parempaa, älykkäämpää, osaavampaa kuin todellisuudessa onkaan. Omiin kuvitelmiin ja rooleihinsa takertumista, toivekuviensa vanki. Pyhän Andreaan skiitta 02/06-03/06/2012 Äkisti tuntuu, että en edes saisi olla Athoksella. Minä, Johannes syntinen. Andreaksen skiitalla kilvoitelleen munkin pääkallo luuhuoneessa. Kolossaalinen skiitta, kissoja kaikkialla. Yhtenä hetkenä näin kaatopaikkaa muistuttavalla rinteisellä aukealla nuoren miehenalun ammuskelevan muovikuulapistoolilla kissoja. Yövymme Kaikkien pyhien athoslaisten kirkon parvella, alhaalla näkyy ikoneita kaikkialla: Koko pieni kirkkosali komeudessaan! Välistä ihmisten luontainen tarve jatkuvasti höpötellä ja lörpötellä rasittaa. Täällä en aina jaksa olla sosiaalinen. Pyhiinvaellus ja kontrastit. Niitäkin täällä on jatkuvasti. Nautin kun saan tutkailla luostarin omia kauppoja. Karieksesta löysin kauniin Kristus-ikonin. Tavarat ja raha vaihtuvat. Yksi tilanne oli riipaiseva: Meille näytettiin kallohuone, joka oli kauttaaltaan täynnä skiitassa kilvoitelleiden munkkien pääkalloja ja sääriluita. Kymmenpäinen seurueemme kiirehti tilaan kamerat edellä: salamavaloja, poseerausta kallojen edessä ja viimein rauha. Älypuhelimeeni on kertynyt jo aivan liikaa kuvia, joita vaivihkaa räpsin. Miksi? Kenelle? Jonnekin kovalevylle hautautumaan muiden bittien joukkoon. Tolkuton määrä kuvia, joihin ei enää palata. Kunhan ovat. Pooseerausta munkkien pääkallojen edessä: Munkeilla mahtaa olla hauskaa seurata meidän maailmassa elävien toimia. Kallohuoneessa oli pyhyyden tuntu. Minun kalloani ei kukaan tule kuvaamaan. Vierailimme majalla, missä isä Paisios kilvoitteli. Puroja, joenuomaa, kukkaniittyjä, nousuja ja laskuja, käsittämätöntä kauneutta ilman sähkötolppia ja neonvaloja. Uniikki kohtaaminen isä Paisioksen oppilaan, vanhus Gabrielin luona. Vanhuksella on eloisa laulava ääni ja rauhoittava läsnäolo. Vanhus kertoi tarinan isä Paisioksesta: Paisios välistä turhautui, kun ihmisiä vieraili jatkuvasti hänen luonaan. Paisios laittoi majalleen kyltin Eläintarha suljettu, apina on metsässä ja meni muualle hiljentymään. Vanhus Gabriel jakoi konstailematonta viisauttaan meille maailmassa eläville: Älkää olko ärtyisiä ja kärttyisiä vaimoillenne tai lapsillenne. Olkaa loputtoman pitkämielisiä. Pisto sydämessä: Kotioloissa arjessa olen välistä kuin mikäkin kiukkuinen kylärakki. Ortodoksinen usko ei ole mitään monimutkaista teoriaa, vaan rakkautta käytännössä. Tekoja. Minä teen seikkailuja oman pääni sisällä ja tekoni ovat välistä mitä sattuu. Mielenmuutos, kilvoittelu itsensä kanssa. Se rauha ja valo, mikä vanhuksesta loisti Kiihkotonta valoa, levollisuutta, tasapainoa. Jotain mitä tavoitella. Ja vielä uusi kohtaaminen isä Nikodeemoksen kanssa: Eläkää Kristuksen, Jumalan opetusten mukaisesti ja yksinkertaisesti. Osallistukaa säännöllisesti sakramentteihin ja omissa töissänne noudattakaa Kirkon oppeja. Työ, opiskelu, kaikki on epävarmaa. Me synnymme ja kuolemme, olemme täällä vain hetken. Pähkinä nykyaikaiselle järjen palvojalle: Minähän luon itse omat oppini! Traditio on tarpeeton. Lopputulos on edessämme, ympärillämme. Täällä kokee niin paljon, että tapahtumat ja kuvat sekoittuvat toisiinsa. Andreaan skiitan isä Joosef, suomalaissyntyinen Athoksen munkki, ikonimaalari Jumalan armosta. Kuten niin monet kohtaamani munkit: teeskentelemätön, nauravainen sydän, vahvasti tässä ja nyt. Munkin viisaus on jotain aivan omaa luokkaansa, iloa. Maailmamme älyllisyys on älykkyydeksi naamioitua kielteisyyttä, itsetuhoa. Mitä enemmän epäkohtia ja virheitä näet, sen älykkäämpi olet. Munkin edessä tulee henkisesti riisutuksi. Puoliksi häpeillen mietin omaa vajavais- 19

20 ta kilvoitteluani kaiken kotimaani hyvinvoinnin keskellä. Äkisti tuntuu, että en edes saisi olla Athoksella. Minä, Johannes syntinen. Munkit eivät pidä melua itsestään ja toimistaan. Isä Joosef on maalannut pääkirkon kattokupolin ikonit. Ja monia muita. Mestarillista ikonimaalausta: ikoneja katsellessa liikutuin kyyneliin. Erehdyin kehumaan Joosefin nerokasta ikonimaalausta. Suomalaissyntyinen munkki oli vain vaiti, aivan kuin ei olisi kuullutkaan kehujani! Aavistus vaivaantuneisuuttakin oli aistittavissa. Kuulin, että munkkeja ei tulisi koskaan kehua. He haluavat välttää ylpeyden ansat. Asioiden, elämän romantisointi, turha filosofointi, tapakohteliaisuus ja länsimainen esittäminen loistaa poissaolollaan Joosefista ja koko Athoksen luomakunnasta. Kaikkia ei ole kutsuttu munkeiksi, maailmassakin voi kilvoitella. Joosef antoi meille paljon aikaansa. Hänen puhuessaan koko kuulijakunta hiljeni. Joosefin silmät välkkyivät ja keho nauroi. Parta eli mukana, silmälasit ottivat heijasteita. Tähdet taas äkisti taivaalla, vapaina maailman kaupunkien valoja äänisaasteista. Kuu täysi, puhdas kuun valo Jumalanäidin puutarhassa. Vatopedin luostari 04-05/06/2012 Meren ranta, katselen merelle. Hiekkarantaa, järkäleistä muodostettu valli (aallonmurtaja). Kaukana udun takaa erottuu kumpuileva horisontti. +30c. Perhosia, kaksi vapaana kulkevaa hevosta! Ne käyskentelevät rannalla ihan minne turpa sattuu osoittamaan. Tummia, jylhiä otuksia. Lintujen keskeyttämätöntä liverrystä, kärpästen kiireetöntä surinaa. Ei hälyä, koneiden pauketta, mainoksia, musiikkia, ei naisia. Aika on pysähtynyt. Tähän kaikkeen tahtoisin Viime päivien hilpein maailmallinen kommentti: `Pitäisi olla joku seurapeli. Seurueemme pappismunkki isä Mikael: `Onhan teillä rukousnauhat! Filotheoksen luostarin seinästä. vain sulautua koko sisintäni myöten. Nyt rantaan ajaa munkki, muhkealla neliveto Hiluxilla. Vatopedin muurien sisäpuolella on kuvauskielto ja iloitsen. Ruokailuhetket menevät nopeasti armeijamaisen kurin vallitessa. On helpottavaa, ettei tarvitse viettää aikaansa K-Citymarketissa miettien, minkä 28 kinkkulajikkeesta ottaisi jääkaappiin. Ja sitten pohtimaan juustojen lumottua maailmaa Täällä ei kaipaa mitään turhaa. Juuri täällä muistaa K-Citymarketin ja Stockmannin ja ahdistuu: Onko pakko mennä joskus takaisin? Jumalanäidin vyö ja Krysostomoksen kallo. Sain kunnioittaa näitä pyhäinjäännöksiä ja siunauttaa ikonini näiden päällä. Menin hetkellisesti tolaltani. En vieläkään käsitä, mitä koin. Ehkä kokemani voi tiivistää näin: uskon ihmeisiin ja olen saanut sieluuni pyhyyttä; uskon pyhyyden ja hyvän olemassaoloon. Minä en ole pyhä, mutta sain kohdata jotain pyhää. Kalle: Ihminen voi rukoilla, tehdä työtä ja olla suunnittelemasta liikoja. Ortodoksinen elämä, rukoileminen, on minulle taistoa omia demonejani vastaan. Haluan vapautua kaikkinaisesta kielteisyydestä, ylpeydestä, toisten tuomitsemisesta, turhista peloista ja aikani haaskaamisesta epäoleellisuuksiin. On aika ennen Athosta ja aika sen jälkeen. Vierailu isä Patapiaksen luona. Mies kilvoittelee kukkulaisessa paratiisissa merinäköaloin. Isä Patapias: Rukoilkaa ja osallistukaa Kirkon sakramentteihin säännöllisesti. Noudattakaa käskyjä ja lukekaa Raamattua. Vaikeneminen on hyvästä: Kun ei puhu, ei tarvitse katua sanojaan. Olen monimutkaistanut elämäni, romantisoin ja filosofoin liiaksi asti. Puhun liikaa silloinkin, kun olen hiljaa. Usko ei ole kiihkomielisyyttä, usko on tekoja: aitoa läsnäoloa, palveluhenkeä ja yhteisiin palveluksiin osallistumista. Uskossa eläminen on sitä, ettei tiuski perheelleen. Jokin sisällä liikahtaa. Viime päivien hilpein maailmallinen kommentti: Pitäisi olla joku seurapeli. Seurueemme pappismunkki isä Mikael: Onhan teillä rukousnauhat! Naulan kantaan: minäkin olen täällä ensisijaisesti rukoilemassa. Hiljentymässä omilta kotkotuksiltani. JOHANNES LAHTELA, pyhiinvaeltaja Johannes Lahtela Athoksen-vaellus päättyy Ortodoksiviestin seuraavassa numerossa. 20

21 Athos-säätiö edistämään luostarikilvoitusta Pyhän Kosmas Aitolialaisen Veljestö on perustanut Suomeen säätiön, jonka tarkoituksena on tehdä tunnetuksi Athosvuoren kilvoittelijoita ja heidän uskonperintöään sekä edistää Athosvuoren perinteen hengessä tapahtuvaa luostarikilvoitusta. Kaikkien Athosvuoren Pyhien Perintösäätiön tavoitteena on osallistua seminaarien, kokoontumisten, esitelmätilaisuuksien ja näyttelyiden järjestämiseen. Tarkoitus on myös kutsua Athosvuoren munkkeja vierailulle Suomeen. Säätiö pyrkii järjestämään pyhiinvaellusmatkoja Athokselle ja muihin ortodoksiluostarikeskuksiin sekä tukemaan luostareita ja luostarihenkeen sopivaa kirjallisuutta. Kaikkien Athosvuoren Pyhien Perintösäätiö on avannut internetsivut osoitteessa Sivuille on mm. koottu tietoa Athoksen isistä ja kilvoitusperinteestä sekä käytännön neuvoja Athoksen pyhiinvaellusmatkaa suunnitteleville. Vuonna 885 luostariasutukselle omistetulle Athosvuorelle pääsevät kilvoitussyistä vain miehet. Keljarakennusten ja erakkomajojen lisäksi saarella on yli 30 pää- tai sivuluostaria. Athosvuoren noin 2300 munkista kaksi on taustaltaan suomalaisia. APURAHAT Katkaise arki Valamossa: Kreikan ortodoksinen kulttuuri Nainen muutosten myllerryksessä Progoff-päiväkirjamenetelmä Kirkko työyhteisönä Kirkon menneistä vuosisadoista Ortodoksisuus tutuksi maahanmuuttajille Enkelit - tarua vai todellisuutta? Lämpimästi tervetuloa! Lisätiedot ja muut kurssit: Puh opisto@valamo.fi Luonamme löydät minkä kiireelle kadotit. Helsingin Ortodoksisten Kuratoorio r.y, joka on vuodesta 1870 seurakunnan avustustoiminnasta vastanneen hoitokunnan työn jatkaja, julistaa haettavaksi apurahat ja avustukset. Avustuksia voivat hakea ensisijaisesti sellaiset ortodoksista kulttuuria ylläpitävät yhteisöt ja yksityishenkilöt, jotka toimivat tai asuvat Helsingin ortodoksisen seurakunnan alueella. Avustukset on tarkoitettu tukemaan ortodoksista kulttuuria, tutkimusta ja ortodoksiseen väestöön kohdistuvaa sosiaalista toimintaa harjoittavien yhteisöjen työtä. Avustuksen hakijan tulee ilmoittaa avustuksen kohde, käyttötapa ja suosittelijat, esittää työ- tai toimintasuunnitelma sekä selostaa aikaisempaa tähän liittyvää toimintaansa. Vapaamuotoisissa hakemuksissa hakijan nimen, henkilö-, osoite- ja yhteystietojen lisäksi on ilmoitettava haettava summa ja pankkiyhteys. Yhteisön puolesta tehtävässä hakemuksessa on mainittava yhteisötunnus, ja sen hakemuksen allekirjoittaa yhteisön nimenkirjoittaja. Hakemukset on osoitettava (postileiman mukaan) mennessä Helsingin Ortodoksisten Kuratoorio r.y:lle osoitteella: Helsingin Ortodoksisten Kuratoorio r.y, co Sergei Pogreboff, Kaskilaaksontie 4 C 40, Espoo. Kuoreen merkintä: Apuraha. Lisätietoja antaa Kuratorion sihteeri Sergei Pogreboff sähköpostiosoitteessa sergei.pogreboff@netti.fi, sergei.pogreboff@saunalahti.fi tai puhelimitse

22 Pyhän hoivassa Professori René Gothóni on vieraillut Athoksen munkkitasavallassa lukemattomia kertoja vuodesta 1984 lähtien. Hänen kirjansa Det heliga berget Athos on vastikään julkaistu myös suomenkielisenä. Athos, Pyhä vuori -kirjassaan Gothóni mainitsee siitä, kuinka paikka on vuosien aikana kasvattanut suosiotaan niin ortodoksisten pyhiinvaeltajien kuin muidenkin hengellisistä kysymyksistä kiinnostuneiden miesten keskuudessa. Vuonna 1970 Pyhällä vuorella kävi noin 3000 miestä, vuonna 1990 jo yli ja nykyisin Athokselle myönnetään vuosittain yli viisumia. Mitä Athos Sinulle merkitsee? - Athos on minulle kuin toinen koti. Tunnen sen maailman hyvin. - Menen sinne keskustelemaan, asettumaan osaksi Athoksen elämää, pyhiin lepäämään, sanoo Gothóni. - Ortodoksisessa traditiossa pyhiinvaellus ei niinkään tarkoita kulkemista, vaan siihen tulisi valmistautua niin kuin mentäisiin sairaalaan, Athokselle Jumalanäidin kukoistavaan puutarhaan. Pyhiinvaelluksella ollaan Pyhän hoivassa. Gothóni korostaa myös erityisesti ohjaajavanhusten merkitystä. Hänen oma ohjaajavanhuksensa siirtyi ajasta ikuisuuteen jokin aika sitten. Nyt rinnalla kulkee vanha ystävä, munkki Jeremias, joka ohjaajavanhukseksi on liian nuori, mutta jonka kanssa Gothóni kokee voivansa keskustella mieltä askarruttavista kysymyksistä. Hän vertaa ohjaajavanhusta kätilöön, joka omalla olemassaolollaan saa ihmisestä ulos syvimmän kauneuden. Ohjaajat eivät koskaan syyllistä, eivät koskaan nouse kuulijansa yläpuolelle, vaan nöyrinä asettuvat toisen ihmisen asemaan. Heidän elämänviisautensa kautta on helpompi suhteuttaa omatkin asiat uudella tavalla. Epäonnistumisetkin osaa jättää omaan arvoonsa ja myöhemmin nähtynä Kuva Timo Peltonen ymmärtää ne osana laajempaa johdatusta. Ohjaajavanhukset harvoin vastaavat suoraan esitettyyn kysymykseen. He nostavat asian toiseen ulottuvuuteen ja yrittävät näyttää, miten asiasta voisi ajatella toisin. Ehkä he kertovat vertauksen tai kaskun tai selostavat vanhemman munkin hänelle kertomaa asiaa. - Usein he vastaavat siihen mitä olisi pitänyt osata kysyä, sanoo Gothóni. Ohjaajavanhuksen elämä on eräänlainen luostariasukkaan oma pyhiinvaellus, joka koskettaa pääluostareissa 1-2 henkilöä vuodessa. Heille se tarkoittaa siirtymistä pieneen erakkomajaan, vetäytymistä täydelliseen rukoukselliseen yksinäisyyteen, askeettiseen elämään jopa kymmeniksi vuosiksi. Kaiken tavoitteena on jumalallistuminen. Myöhemmin he ehkä palaavat luostariin eläen huomaamattomasti veljestön joukossa. Vain muiden munkkien suhtautumistapa ja kunnioitus heitä kohtaan saa ulkopuolisen kiinnittämään heihin huomionsa. Jokaisessa luostarissa on oma ohjaajavanhuksensa. Arjen elämää Aika Athoksella avaa kävijälleen myös sen jokapäiväistä elämää. Kirjoista luet- 22

23 René Gothóni: Athos, Pyhä vuori, Schildts Alkuperäinen, ruotsinkielinen teos: Det heliga berget Athos ilmestyi vuonna Kirjan on suomentanut isä Sergius Colliander. tu tieto jää kokemusta vaille. Munkkien rinnalla kulkien avautuu kilvoitteluelämän arkikin sen sijaan uudella tavalla. - Luostarissa kaikki tekevät työtä rukouksella, mutta kilvoitteluelämä ei ole pelkkää rukousta, vaan usein myös rankkaa työtä, muistuttaa Gothóni. Munkki Jeremiaan kilvoitustehtäviin kuuluvat kirkon siivous ja kirjastonhoitajan tehtävät. - Jeremiaan työtä voisi verrata Kansalliskirjastossa suoritettaviin tehtäviin sillä samalla tavoin, että hän järjestää ja kartuttaa suuren kirjaston kokoelmia, kuten täälläkin tehdään. Gothóni muistuttaa myös kilvoituksen rajoista. Sitäkään ei pidä venyttää äärimmilleen. Esimerkkinä hän kertoo Pyhän Antoniuksen anekdootin: Jousiampuja harjoitteli kiivaasti, ampui nuolia tauluun uudestaan ja uudestaan. Vieressä joukko munkkeja piti hauskaa ja nauroi hersyvästi omille tarinoilleen. Jousiampuja hermostui moiseen ilakointiin ja haukkui munkkeja. - Miten te voitte vain nauraa. Teidänhän pitäisi kilvoitella! Pyhä Antonius pyysi jousipyssyn ampujalta ja alkoi venyttää jousta. Hän venytti ja venytti ja venytti kunnes jousiampuja huusi: Älä ihmeessä venytä enempää. Jousihan menee poikki! - Juuri näin on kilvoittelussakin. Elämässä on löydettävä tasapaino. Sitä ei voi jatkuvasti venyttää äärimmilleen, muistutti Pyhä Antonius. Samoista rajoista Gothóni on huolissaan omassa yhteiskunnassammekin. - Ihmisten voimavarat on vedetty äärimmilleen. Elämme orjayhteiskunnassa, jossa työn ihannointi on mennyt liiallisuuksiin. Gothóni muistuttaa siitä kuinka eläimienkään ei aina tarvitse olla hyödyllisiä. - Elämä on elämistä varten, työn ylikorostaminen ei ole hyväksi. Hän uskoo kuitenkin, että katto on saavutettu. Näin ei voi jatkua. Kohta ihmiset kieltäytyvät liiasta työstä. He suuntaavat elämänsä lepoon ja rauhaan. Yritykset eivät enää saa ihmisiä mukaan jatkuvaan kiireeseen. Vaikka ihmiset ovat monin paikoin erkaantuneet omista kirkoistaan, vetävät pyhiinvaellukset ja esimerkiksi Hiljaisuuden retriitit ihmisiä puoleensa. Tämä juuri kertoo rauhan kaipuusta. Elämän sijat Gothónin mielestä hyvä elämä muodostuu kolmesta asiasta; kannattaa hankkia ammatti, jossa viihtyy. Raha ei ole niin tärkeää. Hyvä elämänkumppani on suuri lahja ja oma elämänfilosofia suo rauhan. Jokaiseen elämänfilosofiaan ei Gothónin mukaan kuitenkaan tule hypätä kritiikittömästi. Luovuus on myös osa elämää ja pyhiinvaelluksen kautta se voi avautua uudella tavalla. Sen syvin olemus perustuu luottamukseen. - Todellisen luovan kokemuksen, mysteerin kohdannut ihminen ei voi olla ateisti, sanoo musiikkia rakastava, useita omia sävellyksiä ja levyjä julkaissut Gothóni. - Luovuuden kautta voi saada yhteyden Jumalaan, joka on meidät luonut. Juuri nyt Gothónilla on työn alla omaa kotikaupunkia Helsinkiä tulkitseva äänite, My own city. Hän pitää Helsinkiä yhtenä maailman kauneimmista kaupungeista. Meren läheisyys ja saaristo ihastuttavat. - Tämä on koti, jossa haluan elää ja kuolla. Voisiko pyhiinvaelluksen tehdäkin Helsingissä? - Kun kävelee Bulevardia pitkin on jokainen vastaantulija Jumalan luoma ihminen, jokainen kivi osa Jumalan luomistyötä, kadun varrella sijaitsevien putiikkien pitäjille Jumala on antanut myymisen lahjan. Jumala on kaikkialla. - Kuitenkin on hyvä joskus matkustaa muualle. Luostarissa elämän rytmi on erilainen, jumalanpalveluksia on kaksi päivässä ja varsinkin Athoksella myös se, että saarella on vain miehiä, on helpotus monelle pyhiinvaeltajalle, sanoo Gothóni. - Kuitenkin itse koen, että Pyhän munkkitasavallan sisäistä maailmaa voin täälläkin kuljettaa joka päivä mukanani. - Jeesuksen rukouksen kautta Athos aina läsnä elämässäni. - Pyhiinvaellukselle kannattaa jokaisen lähteä nöyrin, rukouksellisin mielin, kokemuksille avoimena. Luottamuksen ja rauhan kautta voi jokainen löytää pyhiinvaelluksella tiensä omaan alkuperäiseen sisimpäänsä. - Pyhiinvaellus kantaa takaisin ihmisyyden alkulähteille, sanoo René Gothóni. TEKSTI MARI VAINIO 23

24 isä serafimin mietteitä Ristin ylentäminen ja kiekon pudottaminen Torstai oli suuri päivä. Silloin vietettiin ristin ylentämisen juhlavigiliaa. Ja jääkiekon SM-liigan avauskierrosta. Mietitäänpä. Ristin ylentämisen juhla on syksyn pääsiäinen. Se on ollut ortodoksisen liturgisen vuoden kohokohtia ja pyhiinvaellusliikkeen huippuhetkiä 300-luvun alkupuolelta saakka. Sanomaltaan se edustaa kristinuskon monipuolisinta ja kauneinta antia. (Rististä lisää seuraavassa Ikoni-lehdessä!) Ristin juhla on kirkon elämän suurtapahtuma, ainakin teoriassa. Käytännössä Tapiolan kirkon juhlavigiliassa paikalla oli vain muutama uskollinen. Samaan aikaan Nordenskiöldinkadulla pudotettiin jäähän liigakauden avauskiekko. HIFK Jokerit oli myyty loppuun, ja kalliisti. Johannes Krysostomos mietti saarnoissaan, miksi jotkut menevät mieluummin raveihin kuin jumalanpalvelukseen. Miten on mahdollista, että hevonen kiinnostaa jotakuta enemmän kuin Jumala? Meidän aikanamme vertailukohta on otettava jäähallista. Miksi kuminen kiekko kiinnostaa nykymaailmassa tuhat kertaa enemmän kuin eläväksitekevä risti? Onko tähän mitään järjellisiä syitä? Tai järjettömiä? Järjettömiä syitä varmaankin on. Kuten se, että nykyään ilmaisiin tilaisuuksiin on vaikeampi saada osallistujia kuin maksullisiin. Itsekin olen joskus puhunut loppuunmyydyssä teatterissa; kun puhuin samoja asioita ilmaiseksi seurakuntasalissa, paikalla oli 10 kuulijaa. Ihminen haluaa maksaa virallisen pääsylipun, koska se tuntuu laadun takuulta. Pääsymaksulla ihminen myös vapauttaa itsensä todellisesta sitoutumisesta asiaan. Olen maksanut tunnista: viihdytä minua tunti, ja anna minun sitten mennä ja tehdä mitä haluan. Jännitys ja pelkokin tuntuvat mukavilta, jos niistä on maksanut. Lipun ostamisessa on siis taikaa. Mutta miksi lippu ostetaan nimenomaan jääkiekko-otteluun? Jääkiekossa viehättää yllätyksellisyys ja vauhdikkuus. Mutta ovatko nämä jokin itseisarvo? Virtaisiko kirkkoon tuhansittain ihmistä, jos saatot kulkisivat vauhdikkaammin? Jos papisto rullaluistelisi ja palvelustekstit keksittäisiin ex tempore? Eiköhän kirkko autioituisi lopullisesti näillä keinoilla. Kyse on jostain muusta, mutta mistä? Voimasta? Jääkiekkoottelu kutittelee ihmisyyden primitiivisiä kerroksia tietyllä alkukantaisuudellaan: toisiaan nuijivat lihaskimput tarjoavat jotain, joka puhuttelee meissä asuvaa luolamiestä. Siksi katsomossa on enimmäkseen miehiä. Kirkossa taas estetiikka puhuttelee ihmisyyden muita kerroksia. Liturginen elämä on herkkää ja kaunista. Kirkoissa käy lähinnä naisia; heille herkkyydentaju on luontaista. Primitiivisyyden estetiikkaa on vaikea hyödyntää liturgisesti. Jos papisto alkaisi taklata ja tapella, tuskinpa tämäkään nostaisi kristinuskoa uuteen kukoistukseen. Jääkiekossa ei viehätä ainoastaan se, mikä kaukalossa näkyy, vaan tapahtuma on holistinen elämys. Jääkiekkokatsomossa aikuiset saavat leikkiä punaiset vastaan siniset. On hienoa kuulua jompaankumpaan. Molempiin väreihin ei saa kuulua, sellainen on leikin sääntö. Sama idea kuin puoluepolitiikassa siis. Tässä kohdin vertailu kirkkoon on hämmentävä. Kirkossa näet kuulutaan oikeasti johonkin jopa kuoleman rajan yli. Vainojen aikana kirkkoon kuulumisen väri on ollut verenpunainen. Näyttäisi siltä, että ihminen yksinkertaisesti haluaa leikkiä. On mukavampi leikkiä punaista kuin vuodattaa omaa vertaan ja kantaa omaa ristiään. Mikäpä siinä. Jääkiekon avulla mieskin voi kokea ja ilmaista arkaaisia tunteita, ja pieni leikkisyys on ihmiselle hyväksi. Filosofisesti mielenkiintoisinta on se, miten jääkiekko ja kirkko suhteutuvat ajan kategoriaan. Jääkiekko-ottelu rajaa ajasta ainutkertaisen osan, joka rakentuu ennalta arvaamattomuuden varaan. Viehätys perustuu toistumattomuuteen: jokainen vaihto on erilainen, jokainen peli on uusi ja lopputulos arvaamaton. Katsoja osallistuu johonkin, jonka sisältö rakentuu sitä mukaa kuin sitä katsotaan. Jumalanpalvelus taas rajaa ajasta sektorin, joka avautuu ajattomuuteen ja jossa ollaan yhteydessä menneisiin ja tuleviin muuttumattomuuden kokemuksen kautta. Jokainen ristin ylentämisen juhla on syvimmiltään samanlainen, ja siksi se välittää samaa sisältöä kuin 300-luvulla. Sisällön fokus on jumalallisessa elämässä, ja metodina on historian läpäisevä kollektiivinen toisto. Mitä enemmän asetelmaa miettii, sitä hämmentävämmältä se vaikuttaa. Kumpi on todellisempaa: alati muuttuvat tilanteet vai ikuisuuden valo? Menneisyyteen unohtuvat tulokset vai ikuinen muisto? Ja mikä on jännittävää? Isot miehet tökkimässä kuminpalaa puukepeillä vai aineettomasta Jumalasta aineen kautta saavutettava osallisuus? Ehkä kyse on viime kädessä uskosta ja näkemisestä. Jos kirkossa näkee vain sen, mikä näkyy, kaikki alkaa pian näyttää yksitoikkoiselta. Jos taas kirkossa näkee jotain enemmän, se jokin on pian jännittävämpää ja todellisempaa kuin ajalliset leikit. Isä Serafim 24

25 Kaunisniemen leirikeskus: Lapset & nuoret TEHTÄVÄ TERVETULOA KERHOIHIN! Seuraavassa ruudukossa piileskelee seitsemän karhua tarkoittavaa sanaa. Löydätkö ne kaikki! Siiri Seurakunnan kasvatustoimi järjestää tänäkin syksynä erilaisia kerhoja sekä lapsille, nuorille että perheille. Kerhot toimivat seurakunnan eri toiminta-alueilla. Tarjolla on perhekerhoja, kokkikerhoja, kirkkokerhoja, lapsikuorotoimintaa, lasten iltakerhoja ja ponomarikerhoja sekä musiikki-, taide-, ja ikonimaalauskerhoja. Seurakunnan nettisivuilla osoitteessa löydät kasvatus-atsikon alta listan kaikista kerhoista kelloaikoineen ja -paikkoineen. S Y Y S M U U T T O T S O R S A A P I S A R A P A K K O N T I O L O K Ä Ä R M E S I K Ä M M E N N U S L O H I L L O M A N S I K K A L A P O L K U L T A H E R R A N K K A M E T S Ä N K U N I N G A S A D E O R A T A M O H T O H I N A L L E RATKAISU SIVUN ALLA Lasten- ja perhekerhoihin ei tarvitse erikseen ilmoittautua! Tiedustelut: Lastenkerhot: Stiina Hakonen p stiina.hakonen@ort.fi Perhekerhot: Kristiina Klubb p kristiina.klubb@ort.fi Kasvatustoimi Juha Lampinen, kasvatustoimen esimies Liisa Saarinen, kasvatustyöntekijä Isä Teemu Toivonen, nuorisopappi Satu Hätinen, nuorisokanttori Stiina Hakonen, lapsityöntekijä Niina-Maarit Rautamäki, nuorisotyöntekijä Kristiina Klubb, perhetyöntekijä Rainer Hellenurm, siviilipalvelusmies Sähköpostit etunimi.sukunimi@ort.fi kasvatustoimi.helsinki@ort.fi Isäntä Ari Kanerva, talonmies Petri Jeskanen kaunisniemi.helsinki@ort.fi S Y Y S M U U T T O T S O R S A A P I S A R A P A K K O N T I O L O K Ä Ä R M E S I K Ä M M E N N U S L O H I L L O M A N S I K K A L A P O L K U L T A H E R R A N K K A M E T S Ä N K U N I N G A S A D E O R A T A M O H T O H I N A L L E 25

26 Lapset & nuoret TERKKUJA MEDIAPAJASTA! Isä Teemu vastaa Luomakunnan päivänä uuden kirkkovuoden alun kunniaksi kokoonnuimme nuorten seurakuntalaisten kanssa mediapajaan. Paikalla oli toista kymmentä nuorta. Olimme järjestäjinä erityisen iloisia siitä, että nuoret tuntuivat olevan yhtä innokkaita kuin mekin kehittämään seurakunnan lapsille ja nuorille suunnattua viestintää. Uusia ideoita syntyi valtavasti. Kiitos kaikille! Yksi ideoista oli perustaa palsta, jossa lapset ja nuoret voivat kysyä papilta mieltä askarruttavista aiheista. Tämä palsta saa lähtölaukauksensa tässä lehdessä. Nyt tiedämme, miksi niin monet papit ovat parrakkaita. Mitä sinä haluaisit kysyä papilta? Lähetä kysymyksesi osoitteeseen Katsotaan, mitä pappi vastaa. Jos joku ei päässyt mediapajapäivänä paikalle, mutta on halukas tulemaan mukaan toimintaan, otamme mielellämme uusiakin nuoria joukkoomme. Suunnitelmissa on järjestää muutaman kuukauden sisällä mediapajalle jatkoa. Yksi syyskuussa paikallaolleista oli Rauha Arana: Olimme 1.9. mediapajassa, jonne osallistui nuoria ja ohjaajia, ja saimme muhkeat herkkutarjoilut heti liturgian jälkeen. Kokoonnuimme Helsingin ortodoksisen seurakunnan nuorten kerhotiloihin, ja keskustelimme siitä, mitä nuoret pystyivät jo löytämään seurakunnan toiminnasta netissä, ja ideoimme erilaisia tapoja helpottaa nuorten ymmärrystä kirkon toiminnasta ja tapahtumista seurakunnassa. Aloitamme blogin, suunnittelimme kysymyspalstan ja ideoimme muutakin niin nettisivuille kuin lehteenkinkin. Haastattelemme maahanmuuttajaortodokseja Suomen seurakunnassa, ja kehitämme kuvagallerian seurakunnan nettisivuille. Miksi papeilla on parta? Yksinkertaisin vastaus löytynee neljännestä Mooseksen kirjasta: Jos joku mies tai nainen tekee erityisen lupauksen omistautuakseen nasiirina Herralle,... Niin kauan kuin lupaus on voimassa, ei partaveitsi saa koskea nasiirin tukkaa eikä partaa. (4. Moos. 4: 2,5) Pappien ajatellaan siis tehneen erityisen lupauksen Herralle ja siksi heillä on parta. Hiusten ja parran leikkaamattomuus liittyy siten vapauteen vapauteen toisten ihmisten mielipiteistä ja ulkonäköpaineista. Toinen syy on sellainen, että papin pitäisi näyttää papilta, jotta ihmiset missä tahansa tietävät, kuka on pappi ja voivat sitten turvautua pappiin, jos jokin hätä tai juttelemisen tarve yllättää. Eräs tarina kertoo kilvoittelijamunkista, joka vaatimattomuuttaan ja nöyryyttään ei hankkinut tai sen paremmin korjannut viittaansa. Niinpä vanhempi ohjaajamunkki tokaisi kuitenkin ohjattavalleen: Ylpeytesi paistaa viittasi rei istä. Ulkonäkö parta tai viitta ei siis tee kenestäkään pappia. Oleellista on se, miten kukin pappi tai kuka tahansa kääntyy rukouksessa Jumalan puoleen ja sitä kautta oppii ja osaa suhtautua toiseen ihmiseen rakastaen. 26

27 Ortodoksinen kamarikuoro on julkaissut ääniteparin, jossa ensimmäistä kertaa hää- ja hautauspalvelukset on nauhoitettu kokonaisuudessaan soivaan, suomenkieliseen muotoon. Seurakuntatyössä kohtaan usein kysymyksiä häiden ja hautausten kulusta, kertoo dir. cant. Juhani Matsi. Nämä levyt sisältävät palvelukset juuri sellaisina kuin ne ovat. Julkaistavilla äänitteillä halutaan ensisijaisesti tukea Suomen ortodoksisen kirkon ja sen työntekijöiden työtä, mutta myös tarjota kirkkomusiikin opiskelijoille, kuorolaisille sekä jokaiselle toimituksista kiinnostuneelle mahdollisuus tutustua palvelusten kaavaan. Riemukkaalla häälevyllä musiikki kasvaa ja huipentuu loppua kohden. Joukossa on myös muutama namupala, kuten P. Tšaikovskin herran rukous, myhäilee Matsi. Sen sijaan hautaus on tunnelmaltaan konstailematon, harras ja lohdullinen. Toimituksen tekstien sanoma on hyvin väkevä ja puhutteleva. Olen tyytyväinen, että levyllä esitellään esimerkiksi kaikki Johannes Damaskolaisen veisut. Äänitteiden kappalehinta on 22 euroa. Levyjä on myynnissä ainakin Valamon luostarissa, Helsingin Tuohus- ja Joensuun Filokalia-myymälöissä. Kuoron äänitteitä on myös mahdollista tilata postitse osoitteesta: Crown them into one flesh - Sacrament of Marriage Венчай их в плоть едину - Таинство Брака Eternal Memory - Orthodox Funeral Service Вечная память - Православное отпевание ortodoksinen kamarikuoro johtaa juhani matsi Iankaikkinen muisto Ortodoksinen hautaustoimitus ortodoksinen kamarikuoro johtaa juhani matsi Kruunaa heidät yhdeksi Avioliiton sakramentti Peter Mirolybovin liturgiasävellys soi Uspenskissa Uspenskin Katedraalikuoro laulaa sunnuntaina kello 10 katedraalissa toimitettavassa jumalanpalveluksessa Peter Mirolybovin säveltämän liturgian. Uspenskin katedraalissa vuosien välisenä aikana kuoronjohtajana toimineen Mirolybovin liturgiaa ei ole aiemmin laulettu kokonaisuudessaan jumalanpalveluksen yhteydessä eikä esitetty konsertissa. Mirolybov aloitti liturgian säveltämisen Terijoella vuonna 1939, mutta se valmistui lopulliseen muotoonsa vasta vuonna Liturgia on kirjoitettu suurelta osin kuusiääniselle kuorolle ja sen stemmojen äänialat ovat tyypillisesti varsin laajoja. Mirolybovin sävellys sisältää liturgian ns. kiinteät veisut kokonaisuudessaan. Liturgian jälkeiset kirkkokahvit Uspenskin katedraalin kryptassa järjestää Helsingin Ortodoksisten Kuratoorio ry. Kirkkokahvien yhteydessä on samalla kuultavissa muutamia lyhyitä esityksiä Peter Mirolybovista muusikkona, kirkkokuoron johtajana ja säveltäjänä. Hyväntekeväisyyskonsertti Vuoristo-Karabahin lasten hyväksi Temppeliaukion kirkossa 22. lokakuuta klo Ohjelmassa läntisiä (Sibelius, de Sarasate, Kreisler), itäeurooppalaisia (Bartók, Balakiriev) ja armenialaisia säveltäjiä (Khachaturian, Mirzojan, Ahinian) sekä yllätysnumero. Esiintyjinä Sibelius-Akatemian, Metropolian ja Espoon musiikkiopiston muusikkoja. Tilaisuudessa puhuu pappismunkki, professori Serafim Seppälä. PSALLOO-KUORON KONSERTTI Uspenskin katedraalissa su klo 16 Ortodoksisia kirkkoveisuja suomeksi ja slaaviksi. Kuoroa johtaa Raimo Pores. Tilaisuuden järjestää Uspenskin katedraalin ystävät ry Isänpäivän hyväntekeväisyyskonsertti Pietarin katulasten hyväksi Uspenskin katedraalissa sunnuntaina klo 15. LAULUYHTYE IBERIA esittää kirkko- ja kansanlauluja Georgiasta. Puoliajan jälkeen vanhaa kirkkolaulua idän kirkon eri kulttuureista. Käsiohjelma 20. Pietarin katulasten hyväksi. Järjestävät Filoksenia ry ja Trapesa 27

28 Kun mieli luhistuu Juha Hurme: Hullu Teos 2012 Juha Hurmeen lempeä ääni on monelle tuttu radion kirjallisuusohjelmista. Hullu on tuotteliaan teatterintekijän ja ohjaajan kolmas romaani. Pari vuotta sitten todellisuudelta putosi pohja. Mielikuvat ja ympäristö vääristyivät. Mieleen hiipivät oudot tuntemukset vievät kirjoittajan keltaiseen taloon, mielisairaalan suljetulle osastolle. Psykoosin syykin selviää. Syyllisyys, uskonnollinen elämys ja kuolinvuoteellaan makaava äiti sysäävät liikkeelle ketjureaktion, jossa mieli järkkyy. Taitava sanankäyttäjä kuvaa lähes herkullisella tavalla kokemuksiaan ja kohtalotovereitaan. Sananvaihto on kirjaimellisesti usein hullunhauskaa. Tietoisuus ei jätä, vaikka ajatukset, suhteiden taju ja ymmärrys tekevät tepposia. Kertoja elää kahden maailman todellisuudessa. Tapahtumat järjestäytyvät kirjassa kuin teatterissa. Pääosissa ovat osaston asukkaat, valkopukuinen hoitohenkilökunta jää rekvisiitaksi. Hoidot ovat rajuja, mutta auttavat tervehtymiseen. Elämä ryhmittyy osaston sääntöjen, toimenpiteiden ja ruokailuaikojen mukaan. Kertoja tappaa aikaansa kirjoittamal- la, kääntää keksityn rocktähden elämänkerran englanniksi ja tekee Maiju Lassilan elämänkerran, jossa myötätunto on vuoden 1918 kaaoksessa teloitetun kirjailijan puolella, Eletään adventin ja uudenvuoden välistä aikaa. Aattojuhlan näytelmä Josef Julius Wecksellistä syntyy pätkittäin: Siinä 1800-luvulla elänyt runoilija valmistelee ensimmäistä täysmittaista tragediaa Daniel Hjortia Suomessa. Runoilija sekoaa ja normaali ja epänormaali vaihtavat paikkaa. Näyttämönä on Turku vuosien 1500 ja 2015 välisenä aikana. Ohjaaja ja näyttelijät ovat omasta takaa. Lukijan tehtäväksi jää vain nauttia. Viisas ja lempeä romaani kuvaa suurella hellyydellä sairaita ihmisiä ja on samalla armollinen myös meille muille. eeva Salonen q q Kirjallisuuspiiri Lokakuussa kirjallisuuspiiri kokoontuu kahtena peräkkäisenä lauantaina klo kirjastossa vierailee TM, kanttori Heikki Hattunen, joka esittelee tutkimustaan Peter Mirolybovista ja hänen akatistoksesta Sergeille ja Hermanille piirin vieraana on FT Kirsti Ekonen, joka esitelmöi aiheesta Slaavilainen kirjasto Suomen ja Venäjän suhteiden peilinä. Seurakunnan kirjasto Liisankatu 29 A 2.krs. Puhelin Aukioloajat ma - ti klo 10-15, ke - to Församlingsbiblioteket Elisabetsgatan 29 A, II vån. Tel Öppet mån - ti 10 15, on - to Parish Library Liisankatu 29 A, tel Open Mon - Tue 10 15, Wed Thu Библиотека прихода открыта по понедельникам и вторникам в ч, по средам и четвергам в ч. Liisankatu 29 a, 2-й этаж. Kuolinpesä myy valmiiksi pohjustettuja ikonipohjia, eri kokoisia uusia pensseleitä (orava), pieni määrä kultalehtiä, laaja valikoima värimineraaleja ja kymmenkunta riisaa sekä muita entisöintiin ja maalaamiseen liittyviä tarvikkeita. Kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteyttä numeroon , Irina Santto 28

29 Kalenteri Jumalanpalvelukset q q q q q q q q q q q q q q q q Kaikista kirkollisista toimituksista, Su klo 10 liturgia kasteista, vihkimisistä, hautaamisista, HELSINKI La klo 18 vigilia Su klo 10 liturgia rukouspalveluksista ja panihidoista La klo 18 vigilia tulee sopia kirkkoherranvirastossa PAPISTO Su klo 10 liturgia Kirkkoherra Markku Salminen p La klo 18 vigilia päivystävän papin kanssa Rovasti Raimo Huttu p Su klo 10 liturgia henkilökohtaisesti tai puhelmitse Pastori Kalevi Kasala, p Pe klo 18 vigilia puh Pääsääntöisesti Pastori Petri Korhonen, p Karjalan valistajien juhla Pastori Teo Merras p La klo 10 liturgia palveluksia toimittavat seurakunnan Pastori Jyrki Penttonen p La klo 17:30 Rukouspalvelus Ihmeitätekevän Kozelshtshanin Juma- toimessa olevat papit. Pastori Andrei Sõtšov p Palveluskieli merkitty lyhentein: su=suomi, Pastori Mikael Sundkvist p lansynnyttäjän ikonin kunniaksi ru=ruotsi, sl=slaavi, en=englanti, Pastori Teemu Toivonen, La klo 18 suuri ehtoopalvelus ven=venäjä, kr=kreikka, rom=romania. nuorisopappi p Su klo 10 liturgia Pastori Jonas Bergenstad, p La klo 18 vigilia Su klo 10 liturgia METROPOLIITTA AMBROSIUKSEN Ylidiakoni Juha Lampinen p La klo 18 vigilia TOIMITTAMIA PALVELUKSIA Su klo 10 liturgia Su klo 10 liturgia, Uspenskin katedraali Ke klo 18 sairaiden voitelupalvelus, Sofiakeskus Su klo 18 Vigilia, praasniekka, Järvenpään Jumalansynnyttäjän Kazanilaisen ikonin kirkko Ti klo 9 Pyhän Jaakobin liturgia, Sofiakeskus La klo liturgia, Uspenskin katedraali Su klo liturgia, diakoniksi vihkiminen, Uspenskin katedraali Radio & tv Yle Radio 1 JUMALANPALVELUKSET Su klo liturgia, Pyhän apostoli Andreaksen kirkko, Rovaniemi Su klo liturgia, Pyhän profeetta Eliaan kirkko, Iisalmi Su klo liturgia, Pyhän Herman Alaskalaisen kirkko, Espoo Su klo Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko, Hamina AAMUHARTAUDET Yle Radio 1 klo ja 7.50 La Piispa Arseni, Valamon luostari La Kirkkoherra Markku Salminen, Hki ILTAHARTAUDET Yle Radio 1 klo Ti Pappismunkki Serafim, Espoo Radio Vega Andrum kl och 8.54 Aftonandakt kl TV Pisara ajatus uskosta la klo 11.05, uusinta ma AVUSTAVA PAPISTO Pastori Ioan Durac p (rom) Pastori Jukka Alava p , jukka.alava@iki.fi Pastori Alexandre Björklund, p Pastori Juha Hirvonen p , juha.hirvonen@edu.hel.fi Rovasti Juhani Härkin (eläkkeellä) Rovasti Johannes Karhusaari (eläkkeellä) p Rovasti Aleksander Korelin (eläkkeellä) Rovasti Timo Lehmuskoski (eläkkeellä), p. (koti) Rovasti Veikko Purmonen (eläkkeellä) p , veikko.purmonen@welho.com Pastori Raimo Pores (eläkkeellä), p Rovasti Viktor Porokara (eläkkeellä) p Pastori Tapio Rautamäki p Pastori Kai Selin (eläkkeellä), p Rovasti Timo Soisalo, p Ylidiakoni Gennadij Stolbow (eläkkeellä), p Diakoniatyöntekijä Ilona Lehmus p Pappi päivystää asiakaspalvelussa arkisin klo 9 14, p. (09) Uspenskin katedraali Kanavakatu 1, Katajanokka, p , sähköposti: uspenski@ort.fi. Kirkkoherra Markku Salminen, rovasti Raimo Huttu, pastori Teo Merras, ylidiakoni Juha Lampinen, kanttori-kuoronjohtaja Jarmo Lehto, diakoni Heikki Kaski. AVOINNA ti pe klo , la klo , su klo La klo Rukouspalvelus Ihmeitätekevän Kozelshtshanin Jumalansynnyttäjän ikonin kunniaksi La klo 18 vigilia MUUTA TOIMINTAA Kirkkokahvit su liturgian jälkeen Liturgian aikana lastenkerho 3-12-vuotiaille katedraalin kryptakappelissa. Ponomarikerho 6-vuotiaille ja sitä vanhemmille pojille kirkossa (lisätietoja isä Juha Lampiselta). Pyhän Kolminaisuuden kirkko Unioninkatu 31, Kruununhaka p /vahtimestari Pastori Andrei Sõtšov p , kanttori Irina Tchervinskij-Matsi, p Muu papisto: pastori Alexandre Björklund, p , rovasti Timo Soisalo p Ylidiakoni Gennadij Stolbow (eläkkeellä), p SLAAVINKIELISET JUMALANPALVELUKSET La klo yleinen panihida La klo 18 vigilia Su klo 9.45 liturgia Ke klo 18 akatistos La klo yleinen panihida La klo 18 vigilia Su klo 9.45 liturgia Ke klo 18 akatistos Pe klo 18 parastasis La klo 9.45 liturgia La klo yleinen panihida La klo 18 vigilia Su klo 9.45 liturgia Ke klo 18 akatistos La klo yleinen panihida La klo 18 vigilia Su klo 9.45 liturgia Ke klo 18 akatistos Karjalan valistajien juhla Pe klo 18 vigilia La klo 9.45 liturgia La klo yleinen panihida La klo 18 vigilia Su klo 9.45 liturgia 29 29

30 Ke klo 18 akatistos To klo 9 liturgia (ru koululaispalvelus) La klo yleinen panihida La klo 18 vigilia Su klo 9.45 liturgia Ke klo 18 akatistos La klo yleinen panihida La klo 18 vigilia Su klo 9.45 liturgia MUUTA TOIMINTAA Kirkkokahvit sunnuntaina liturgian jälkeen. Lapsille sunnuntaisin liturgian aikana kirkkokerho klo Kotikirkko Liisankatu 29 A, 4. krs, Kruununhaka Vahtimestari p La klo 18 vigilia, ru Su klo 10 liturgia, ru Ma klo 17 ehtoopalvelus Ti klo 17 ehtoopalvelus Ke klo 8 liturgia Ke klo 17 ehtoopalvelus To klo 17 ehtoopalvelus Su klo 10 liturgia, en) Ma klo 17 ehtoopalvelus Ti klo 17 ehtoopalvelus Ke klo 8 Llturgia Ke klo 17 ehtoopalvelus To klo 17 ehtoopalvelus Ma klo 17 ehtoopalvelus Apostoli Jaakob, Herran veli Ti klo 8 liturgia ja vedenpyhitys Ti klo 17 ehtoopalvelus Ke klo 8 liturgia Ke klo 17 ehtoopalvelus To klo 17 ehtoopalvelus La klo 10 liturgia(rom) Ma klo 17 ehtoopalvelus Ti klo 17 ehtoopalvelus Ke klo 8 liturgia Ke klo 17 ehtoopalvelus To klo 17 ehtoopalvelus La klo 18 vigilia, ru Su klo 10 liturgia, ru Ma klo 17 ehtoopalvelus Ti klo 17 ehtoopalvelus Ke klo 8 liturgia Ke klo 17 ehtoopalvelus To klo 17 Jeesuksen rukous Ma klo 17 ehtoopalvelus Ti klo 17 ehtoopalvelus Ke klo 8 liturgia Ke klo 17 ehtoopalvelus To klo 17 ehtoopalvelus Su klo 10 liturgia, en Hautausmaan Profeetta Elian kirkko Lapinlahdentie 2, Ruoholahti Pastori Juha Hirvonen p Kanttori Tatjana Wilenius p Diakoni Taisto Rikkonen, p Palvelukset suomeksi ellei toisin mainita. Pe klo 17 panihida(su/sl) La klo 9.30 liturgia ja pieni vedenpyhitys (su/sl) Pe klo 17 panihida(su/sl) La klo 10 liturgia(su/sl) Pe klo 17 panihida(su/sl) La klo 10 liturgia(su/sl) Pe klo 17 panihida(su/sl) La klo 10 liturgia (su/sl) Karjalan valistajien juhla Pe klo 17 vigilia (su/sl) La klo 9:30 liturgia ja pieni vedenpyhitys (su/sl) Pe klo 17 panihida (su/sl) La klo 10 liturgia (su/sl) Su klo 10 liturgia (ru, radiointi) Pe klo 17 panihida (su/sl) La klo 10 liturgia (su/sl) Helenakoti Hämeentie 55, p. (09) Rovasti Viktor Porokara slaaviksi. La klo vigilia Su klo 10 liturgia Karjalan valistajien juhla La klo 10 liturgia Stefanoskoti Hallatie 2, Tapaninvainio p Isä Juhani Härkin; diakoni Markku Kinkki La klo 10 liturgia To klo 16 ehtoopalvelus To klo 10 liturgia Palvelukset ovat avoinna kaikille. Mellunmäki Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen kappeli Korvatunturintie 2, Mellunmäki, p Isä Jyrki Penttonen Kanttori Varvara Merras-Häyrynen Diakoniatyöntekijä Kari Hartikka p La klo 18 vigilia Su klo 10 liturgia Ke klo 17 ehtoopalvelus To klo 17 Jeesuksen rukous Ke klo 17 akatistos Jumalansynnyttäjälle To klo 17 Jeesuksen rukous La klo 18 vigilia Su klo 10 liturgia (Jaakobin) Ke klo 17 yleinen sairaanvoitelu To klo 17 Jeesuksen rukous La klo 18 vigilia Su klo 10 liturgia Ke klo 17 ehtoopalvelus To klo 17 Jeesuksen rukous Karjalan valistajien juhla Pe klo 18 vigilia La klo 10 liturgia Su klo 10 liturgia Ke klo 17 akatistos Jumalansynnyttäjälle To klo 17 Jeesuksen rukous La klo 18 vigilia Su klo 10 liturgia Ke klo 17 yleinen sairaanvoitelu To klo 17 Jeesuksen rukous La klo 18 vigilia Su klo 10 liturgia Kulttuurikeskus Sofia Pyhän viisauden kappeli, Kallvikintie 28, Vuosaari JUMALANPALVELUKSET Aamupalvelus arkisin klo 8.30 Ehtoo palvelus arkisin klo 17 Jeesuksen rukous -palvelus ti klo 18 Akatistos Jumalansynnyttäjälle to klo Liturgia: usein torstaisin klo 7 ja vähintään kerran kuussa lauantaisin klo 9 Listalla olevien palvelusten lisäksi Sofian yhteisöllä on muita omia palveluksia ja palveluksia tapahtumien yhteydessä. Kaikki jumalanpalvelukset osoitteessa: ESPOO Pastori Petri Korhonen, p Kanttori isä Petri Hakonen, p Muu papisto rovasti Heikki Huttunen, p Diakoniatyöntekijä Taisia Pohjola p Tapiola Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkko. Kaupinkalliontie 2, p , tapiolan.kirkko@ort.fi, Pe klo 9 aamupalvelus La klo 18 vigilia Su klo 10 liturgia Ke klo 9 aamupalvelus Ke klo 18 ehtoopalvelus To klo 9 liturgia La klo 18 vigilia Su klo 10 liturgia Ke klo 9 aamupalvelus Ke klo 18 vedenpyhitys To klo 9 aamupalvelus La klo 18 vigilia Su klo 10 liturgia Ke klo 9 aamupalvelus Ke klo 18 ehtoopalvelus To klo 9 liturgia La klo 18 vigilia Su klo 10 liturgia Ke klo 9 aamupalvelus Ke klo 18 ehtoopalvelus To klo 9 liturgia Karjalan valistajien juhla Pe klo 18 vigilia La klo 10 liturgia La klo 18 vigilia Su klo 10 liturgia (radiointi) Ke klo 9 aamupalvelus Ke klo 18 ehtoopalvelus To klo 9 liturgia La klo 18 vigilia Su klo 10 liturgia Ke klo 9 aamupalvelus Ke klo 18 ehtoopalvelus To klo 9 aamupalvelus La klo 18 vigilia Su klo 10 liturgia 30 30

31 MUUTA TOIMINTAA Kirkkokahvit su liturgian jälkeen. Lisätietoja kirkon ilmoitustaululta sekä Espoon keskus Trapesa: Kotikyläntie 5, käynti Kylänraitin puolelta, Kirkkojärvi Apostoli Jaakob, Herran veli Ti klo 18 ehtoopalvelus- La Su klo 10 liturgia Su klo 10 liturgia Pe klo 9 Liturgia MUUTA TOIMINTAA Trapesa Kirkkojärvellä, Kotikyläntie 5, puh. (09) Toimintaa suomen ja venäjän kielellä sekä avoin olohuone, VANTAA Pastori Mikael Sundkvist p Diakoni Sergei Podschivalow p Kanttori Helena Tchervinskij p Tikkurila Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko Läntinen Valkoisenlähteentie 48 p Liturgia toimitetaan kaksikielisesti (su-sl) joka kuukauden viimeisenä sunnuntaina. La klo 18 vigilia Su klo 10 liturgia Ke klo ehtoopalvelus To klo 21 yhteislaulutilaisuus La klo 18 vigilia Su klo 10 liturgia Ke klo ehtoopalvelus To klo 21 yhteislaulutilaisuus La klo 9 aamupalvelus ja liturgia (parastasis) La klo 18 vigilia Su klo 10 liturgia(jaakobin) Ke klo ehtoopalvelus La klo 18 vigilia Su klo 10 liturgia Ke klo ehtoopalvelus Pe klo 18 aamupalvelus La klo 18 vigilia Su klo 10 liturgia Ke klo ehtoopalvelus La klo 18 vigilia Su klo 10 liturgia Ke klo ehtoopalvelus To klo 9 liturgia La klo 18 vigilia Su klo 10 liturgia MUUTA TOIMINTAA Kirkkokerho su klo kirkon kerhohuoneessa. Mukaan sisätossut ja pieni eväs. Myyrmäen ev.lut.kappeli Pyhän Martinin kappeli, Uomatie 1 La klo 10 liturgia La klo 10 liturgia ITÄ- JA KESKI-UUSIMAA Pastori Jonas Bergenstad, p Muu papisto: rovasti Viktor Porokara p , pastori Jukka Alava p Diakoniatyöntekijä Valentina Lobia p Järvenpää Jumalansynnyttäjän Kazanilaisen ikonin kirkko Kartanontie 45, p Pastori Jonas Bergenstad, p Kanttori Anne-Mari Rautamäki p Diakoni Erkki Toivonen, p. (09) Vahtimestari p La klo 18 vigilia Su klo 10 liturgia La klo 9 aamupalvelus ja liturgia Ke klo 17 ehtoopalvelus Su klo 18 vigilia Ma klo 9.30 liturgia ja vedenpyhitys, praasniekka La klo 9 aamupalvelus ja liturgia Ke klo 17 ehtoopalvelus La klo 18 vigilia Su klo 10 liturgia La klo 9 aamupalvelus ja liturgia Ke klo 17 ehtoopalvelus La klo 18 vigilia Su klo 10 liturgia Porvoo Kristuksen kirkastumisen kirkko Vanha Helsingintie 1, Tattarinmalmi, p (vahtimestari) Kanttori Elena Nemlander p Diakoni Yrjö Saranpää Vahtimestari Niko Laakso Ke klo 17 ehtoopalvelus La klo 18 vigilia Su klo 10 liturgia Ke klo 17 Jeesuksen rukous Ke klo 10 liturgia (koululaisliturgia) Ke klo 17 ehtoopalvelus La klo 18 vigilia Su klo 10 liturgia Ke klo 17 Jeesuksen rukous Karjalan valistajien juhla Pe klo 18 vigilia La klo 10 liturgia Ke klo 17 ehtoopalvelus La klo 18 vigilia Su klo 10 liturgia Ke klo 17 Jeesuksen rukous MUUTA TOIMINTAA Lastenkerho la Mukaan sisätossut ja pieni eväs. Kuoroharjoitukset to klo 18. Lisätietoja Elena Nemlander, p Klaukkala Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko Kuonomäentie 80, Klaukkala Kanttori Anu Ekholm, p kirkonisännöitsijä Aune Svennevig, p La klo 10 liturgia To klo 17 ehtoopalvelus La klo 18 vigilia Su klo 10 liturgia To klo 17 ehtoopalvelus Karjalan valistajien juhla La klo 10 liturgia To klo akatistos (Pyhälle Nektariokselle, temppelijuhla alkaa) To klo 18 vigilia Pe klo 9:30 liturgia ja vedenpyhitys To klo 17 ehtoopalvelus La klo 18 vigilia Su klo 10 liturgia MUUTA TOIMINTAA Kirkkokahvit ja yhteinen hetki liturgioiden jälkeen. Nektariosryhmän toiminnasta lisätietoja kirkon ilmoitustaululta. Lastenkerho la 2/kk klo , mukaan tossut ja pieni eväs.. Kaunisniemi Apostoli Jaakobin ja pyhän Annan kirkko Seurakunnan leirikeskus, Läyliäinenp Su klo 10 liturgia Su klo 10 liturgia(jaakobin) Su klo 10 liturgia Jumalanpalveluksia toimitetaan leirien, kurssien ja muiden tapahtumien aikoina. Tarkempia tietoja palveluksista nuorisotoimistosta p tai nuorisotoimisto.helsinki@ort.fi LÄNSI-UUSIMAA Isä Kalevi Kasala, p Kanttori Matti Jyrkinen p Diakoni Seppo Pesonen Lohja Karjalan valistajien kirkko, Nahkurinkatu 4, p JUMALANPALVELUKSET Pe klo 18 temppelijuhlan suuri ehtoopalvelus ja teeilta La klo 9 temppelijuhlan liturgia kja vedenpyhitys MUUTA TOIMINTAA Kuoroharjoitukset klo 18 ke 10.10, ke 24.10, ke 31.10, ke ja ke Metsolan hautausmaa Kaikkien pyhien tsasouna, Myyryntie, Lohja La klo 18 vigilia Su klo 10 liturgia Kirkkonummi Pokrovan kirkko, Elfvinginkuja, Jorvas p. (09) La klo 18 vigilia Su klo 10 liturgia La klo 18 vigilia Su klo 10 liturgia 31

32 Palvelukset ovat kaikille avoimia. Hanko Pyhien apistolienvertaisten Vladimir Kiovalaisen ja Magdalan Marian kirkko Täktomintie. Vahtimestari Mari Backman, p La klo 18 vigilia Su klo 10 liturgia La klo 18 ehtoopalvelus (maallikkopalvelus) Su klo 10 hetkipalvelus (maallikkopalvelus) Ma klo 18 Jeesuksen rukous -palvelus (maallikkopalvelus) La klo 18 vigilia Su klo 10 liturgia MUUTA TOIMINTAA Kuoroharjoitukset klo 14 su 7.10, su 21.10, su ja su Karjaa EV. lut.-srk-talo Keskuskatu 23 Su klo 10 liturgia GUDsTjänster på svenska Huskyrkan Helsingfors Elisabetsgatan 29 A, 4. vån. Lö 6.10 kl. 18 vigilia Sö 7.10 kl. 10 liturgi Lö 3.11 kl. 18 vigilia Sö 4.11 kl. 10 liturgi Gudstjänsterna förrättas av fader Mikael Sundkvist, tel Mariamkören leds av kantor Tatjana Wilenius, tel Treenighetskyrkan Unionsgatan 31 To 8.11 kl 9 liturgi (skolelever särskilt inbjudna) Pr. Elias kyrka Lapinlahdentie 2 Sö kl 10 liturgi (radierad) Esbo Den Helige Herman av Alaskas kyrka, Kaupinkalliontie 2, Hagalund, tel GUDSTJÄNSTER andra söndagen i månaden svenska inslag i liturgin. SERVICES IN ENGLISH Kotikirkko / Ss. James and Catherine Church Liisankatu 29, 4th floor ( Kruununhaka ) Sun at 10 liturgy Sun at 10 liturgy Vihdin kirkonkylä Srk-talo Niuhalanraitti 6 B La klo 18 ehtoopalvelus Nummela Ev.lut. srk-keskus, Kappelitie 5 Su klo 10 liturgia MUUTA TOIMINTAA Lastenkerho niinä sunnuntaipäivinä, jolloin Nummelassa on liturgia. KIITOS Sydämellisesti haluamme kiittää isä Markkua, isä Andreita, kanttoria Tatjanaa ja kuorolaisia sekä Liisankadun ja hautausmaan työntekijöitä ja kaikkia niitä, jotka ottivat osaa suureen suruumme. Esirukouksista kiittäen, Maria Tirkosen omaiset PYHIINVAELLUSMATKOJA Pyhän Kolminaisuuden kirkon ystävät ry järjestää pyhiinvaellusmatkan Valamon luostariin Heinävedelle Matkalla on tarkoitus tutustua luostariin, osallistua yhteisiin jumalanpalveluksiin ja käydä Valamon aarteet näyttelyssä. Matkaan sisältyy myös käynti Lintulan naisluostarissa. Lähtö Pyhän Kolminaisuuden kirkolta klo 7.30, paluu seuraavana päivänä klo 23. Matkanjohtajana toimii isä Alexandre Björklund. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Olga Ekström, p sekä kirkon ilmoitustaulu. Valamon Ystävät Helsingistä tekevät pyhiinvaelluksen Valamon luostariin Heinävedelle (Reitti: Hki-Lahti-Valamo) Lauantaina vierailemme Pyhän Johannes Kastajan kirkossa Polvijärvellä (Taipaleen srk) ja Lintulan luostarissa. Matkan hintaan sisältyvät matkat, majoitus, ateriat perillä sekä lauantain ohjelmassa olevat vierailut. Tiedustelut ja ilmoittautuminen p. (09) Toimistolla päivystys keskiviikkoisin klo Tikkurilan tiistaiseuran pyhiinvaellusmatka Porin ortodoksiselle kirkolle lauantaina 27.10: tutustuminen Tampereen sekä Porin ortodoksisiin kirkkoihin; Porin kirkolla yleiskeskustelu aiheesta Mitä on pyhäkköseurakunta? Lähtö Tikkurilan ortodoksikirkolta klo 9, paluu ehtoopalveluksen jälkeen Vantaalle, jonne saavumme n. klo 23. Matkanjohtajana i. Mikael Sundkvist. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Riitta Arponen puh (arkisin klo 17-19). Ks. tiedot myös kirkon ilmoitustaululta 32

33 КАЛЕНДАРЬ БОГОСЛУЖЕНИЙ q q q q q q q q q q q q q q q q ДУХОВЕНСТВО Дежурный священник принимает в канцелярии c 9 до 14 ч. Адрес: Liisankatu 29, Хельсинки Тел Электронная почта: paivystaja.helsinki@ort.fi Русскоязычный священник дежурит в Сторожке (здание возле Свято- Троицкой церкви, адрес Unioninkatu 31) по вторникам с 9 до 14 ч. Тел (отец Андрей Сычёв). Адрес: Helsingin ortodoksinen seurakunta, Liisankatu 29, Helsinki Канцелярия открыта: Пн Пт Настоятель прихода отец Маркку Салминен, тел /markku.salminen@ort.fi Секретарь настоятеля Анне Лехто, тел /anne.lehto@ort.fi Хельсинки Свято-Троицкая церковь Unioninkatu 31, Kruununhaka, тел Русскоязычный священник приходa Андрей Сычёв тел , Регент Ирина Червинский-Матси тел Священник Александр Бъёрклунд тел Священник Тимо Сойсало тел Протодиакон Геннадий Столбов (на пенсии), тел б. Диакон Иоанн Авдуевский, тел БОГОСЛУЖЕНИЯ на церковно-славянском языке Сб в общая панихида Сб в 18 ч. всенощная Вс в 9.45 ч. Литургия Ср в 18 ч. акафист Сб в общая панихида Сб в 18 ч. всенощная Вс в 9.45 ч. Литургия Ср в 18 ч. акафист Дмитриевская родительская суббота, день поминовения усопших Пт в 18 ч. парастас Сб в 9.45 ч. Литургия Сб в общая панихида Сб в 18 ч. всенощная Вс в 9.45 ч. Литургия Ср в 18 ч. акафист Сб в общая панихида Сб в 18 ч. всенощная Вс в 9.45 ч. Литургия Ср в 18 ч. акафист Собор Карельских святых Пт в 18 ч. всенощная Сб в 9.45 ч. Литургия Сб в общая панихида Сб в 18 ч. всенощная Вс в 9.45 ч. Литургия Ср в 18 ч. акафист Чт в 9 ч. Литургия на шведском языке (служба для школьников) Сб в общая панихида Сб в 18 ч. всенощная Вс в 9.45 ч. Литургия Ср в 18 ч. акафист Сб в общая панихида Сб в 18 ч. всенощная Вс в 9.45 ч. Литургия Храм при доме для престарелых Hämeentie 55, тел. (09) Священник Виктор Порокара Сб в ч. всенощная Вс в 10 ч. Литургия Собор Карельских святых Сб в 10 ч. Литургия Церковь прор. Илии на кладбище Lapinlahdentie 2, Ruoholahti, тел БОГОСЛУЖЕНИЯ Литургия на церковно-славянском языке: Сб в 10 ч. Литургия Пт в 17 ч. панихида Сб в 10 ч. Литургия Пт в 17 ч. панихида Сб в 10 ч. Литургия Пт в 17 ч. панихида Сб в 10 ч. Литургия Пт в 17 ч. панихида Сб в 10 ч. Литургия Пт в 17 ч. панихида Сб в 10 ч. Литургия Пт в 17 ч. панихида Сб в 10 ч. Литургия Приходской центр в Meллунмяки Часовня прп. Александра Свирского Korvatunturintie 2, Mellunm äki, тел Священник Юрки Пенттонен, тел БОГОСЛУЖЕНИЯ В присутствии русскоязычных прихожан, служба проводится и на русском языке. ДЕЯТЕЛЬНОСТЬ Чаепитие по воскресеньям после Литургии. Культурный центр София Часовня Святой Софии, Kallvikintie 28, Вуосаари БОГОСЛУЖЕНИЯ в будние дни утреня в 8.30, вечерня в По вторникам служба Иисусовой молитвы в По четвергам акафист в Литургия обычно по четвергам в 7 ч., и раз, иногда два раза в месяц - в субботу, в Эспоо Церковь прп. Германа Аляскинского Kaupinkalliontie 2, Tapiola, тел , факс ; tapiolan.kirkko@ort.fi, Священники: Петри Корхонен, тел ; Хейкки Хуттунен, тел Священник дежурит в церкви по средам с 17 до 18 ч. БОГОСЛУЖЕНИЯ В первое воскресенье месяца служба на фин. и рус. языках. Вантаа Спасо-Вознесенская церковь в Тиккурила Läntinen Valkoisenlähteentie 48 тел , факс Священник Микаел Сундквист, тел Регент Хелена Червинская, тел Диакон Сергей Подшивалов, тел БОГОСЛУЖЕНИЯ в последнее воскресенье месяца на финском и церковно-славянском языках. Священник дежурит в церкви по четвергам с 16 до 18 ч. Русским языком в храме владеет диакон о. Сергей Подшивалов. Чаепитие по воскресеньям после литургии. По четвергам после службы возможность беседы с отцом Виктором Максимовским. Facebook По инициативе отца Андрея и прихожан, создана русскоязычная страница Свято-Троицкой церкви в Фейсбук SvjatoTroitskajaTserkov. Здесь вы можете находить актуальную информацию о богослужениях и событиях прихода, задать вопросы о жизни церкви. Познакомьтесь также с русскоязычными страницами прихода здесь: hos.fi/www/ru 33

34 Minne mennä q q q q q q q q q q q q q q q q HELSINKI Helsingin Ortodoksisen seurakunnan eri toimintapiirien joulumyyjäiset su klo Pöytien varaus mennessä Kati Peltonen p , Ortodoksiakerho kokoontuu maanantaisin Kotikirkon klo 17 alkavan ehtoopalveluksen jälkeen seurakuntasalilla (Unioninkatu 39, sisäpiha) klo 18. Syksyn aiheena on luomakunta Retki Hietaniemeen: luonnon kunnioitus hautausmailla ja hautausperinteessä Pieniä tekoja luomakunnan puolesta: jätteiden lajittelu Vedenpyhitys Ihminen ja eläimet Katumus Joulupaasto Pieniä tekoja luomakunnan puolesta: ruoka Raamattupiiri kokoontuu keskiviikkoisin, ehtoopalvelus Kotikirkossa klo 17, minkä jälkeen Pyhän Kirjan tutkintaa ja luentaa. Piirin kirjanoppineena toimii Timo Mertanen, puh Tiistaiseura Kokoontumiset srk-salilla tiistaisin klo Konservaattori Mariamne Purmonen esittää dioin keisarinna Maria Aleksandrovnan ruusukuvioisen liinan konservoinnin PSHV:n opinto-ohjelmaa Pienimmän lantin siunaushartauden johtaa Outi Piiroinen-Backman - Onko tunteilla sijaa kirkoissa FL. Seija Lappalainen Pyhittäjä Trifon Petsamolaisen jäljillä PSHV:n opinto-ohjelmaa Isä Veikko Purmonen kertoo Pyhästä Johannes Krysostomoksesta. Tiistaikerho Mellunmäen kappelilla kokoontuu parittomien viikkojen tiistaina klo Kerhossa leivotaan, tehdään käsitöitä ja askarrellaan kulloisenkin sesongin mukaisesti. Tiistaikerhoon ovat tervetulleita kaikki, niin uudet kuin vanhatkin kerholaiset! Yhteystiedot: Korvantunturintie 2, p ; Lisätietoa: Itä-Helsingin ortodoksit ry/raila Hokkanen KULTTUURIKESKUS SOFIA Taidenäyttelyt Ari Koveron taidenäyttely Vanhaa ja uutta viiniä, saakka. Esko Aarre-Ahtion valokuvanäyttely ELÄMÄNI REpLIIKKEJÄ, saakka. Rosa Liksomin Postmoderni ekumeeninen ikonostaasi, esillä toistaiseksi. Pyhän Viisauden kappeli Arkipäivisin aamupalvelus klo 8.30 ja ehtoopalvelus klo Tiistaisin Jeesuksen rukous -palvelus klo Torstaisin akatistos Jumalansynnyttäjälle klo Lisäksi usein torstaisin ja lauantaisin liturgia. Kursseja ja tapahtumia Maallikkoyhteisöt kirkon voimavara? -seminaari, la klo Puhujina metropoliitta Ambrosius, fransiskaanisen San Damianon osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Eeva-Vitikka Annala, Tuomasyhteisön toiminnanjohtaja pastori Pirjo Kantala sekä Heinolan naisyhteisön toiminnanjohtaja Maarit Kukkavaara. Seminaari on maksuton. Elämäntavat ja luonnonsuojelu -seminaari, la klo Puhujina tutkija Panu Pihkala, pastori Mikko Leistola ja VTK Elina Turunen. Seminaari on maksuton. Sofian syystalkoot, la klo 12 Sofian perinteiset syksyn pihatalkoot. Liturgia klo , keittolounas klo , talkoiden aloitus klo Iltapäivällä kahvitauko. Sofia tarjoaa osallistujille lounaan ja päiväkahvin. Ennakkoilmoittautuminen. Orientaaliset kirkot: Syyrian ortodoksinen kirkko -seminaari, la klo Aloitamme Syyrian kirkolla seminaarisarjan orientaali-ortodoksikirkoista, jotka ovat irtautuneet emokirkosta Khalkedonin vuoden 451 kirkolliskokouksen yhteydessä. Alustajina professori Serafim Seppälä, pastori Liisa Auruksenaho ja professori Hannu Juusola. Seminaari on maksuton. Tutustu ortodoksisuuteen viikonloppu, pe su Oletko kiinnostunut ortodoksisesta kirkosta tai harkitsetko siihen liittymistä? Viikonlopun aikana tutustutaan ortodoksisuuden perusteisiin luentojen, keskusteluiden ja jumalanpalvelusten kautta. Kurssihinta 90, sis. ruokailut. Sofiassa voi myös majoittua. Merkityksellinen ja onnellinen elämä -seminaari, la klo Voiko elämä olla onnellista? Mistä onnellisuus syntyy? Mikä on elämän merkitys? Puhujina teologi Pirkko Siili sekä filosofi Frank Martela Filosofian Akatemiasta. Seminaari on maksuton. Lisätietoa seminaareista, tapahtumista ja palveluksista nettisivuiltamme: Ilmoittautumiset ja tiedustelut: puh , reception@kulttuurikeskussofia.fi ESPOO Hermannin jengi kokoontuu joka kuukauden kolmas torstai klo 18. Yhteyshlö Jouni Rantanen p VANTAA Ponomarikerho Tikkurilassa Kerho koostuu kahdesta kokoontumisesta, joissa käymme läpi ponomarin tehtävät vigiliassa ja liturgiassa. Huom. Voit valita itsellesi kaksi sopivinta (liturgia + vigilia ) seuraavista vaihtoehdosta. La tai la klo ponomarin tehtävät vigiliassa La tai la klo ponomarin tehtävät liturgiassa Tikkurilan tiistaiseuran ortodoksiakerho ja raamattupiiri parillisten viikkojen keskiviikkoiltoina. Kokoontuminen Tikkurilan kirkolla Arseni-salissa ehtoopalveluksen jälkeen klo 18. Raamattu tutuksi kerhossa käsittelemme syksyn aikana ap. Paavalin 1. Tessalonikalaiskirjeen. Opettajana isä Mikael Sundkvist Raamattu tutuksi Pyhiinvaellusmatka Poriin, katso erillinen ilmoitus tässä lehdessä Kirkon elämä luvulla Eusebiuksen kuvailemana Raamattu tutuksi LÄNSI-UUSIMAA Kirkkonummen kirjallisuuspiiri kokoontuu Kirkkonummen seurakuntatalolla, os. Seurakunnantie 1. Ortodoksiviestin viime numerossa olleet tapaamispäivät ovat muuttuneet. Lisätietoja Mari Vainio, p Seniorikerho Lohjan ort. srk.keskuksessa Nahkurinkatu 4, 34

35 torstaisin klo 14: 25.10, 8.11, 22.11, Torstaikerho Hangon ort. kirkossa, torstaisin klo 18. Syksyn kerhoillat: ja Seurakuntailta Kirkkonummen ev.-lut. srk.keskuksessa, Seurakunnantie 1, torstaisin klo 18: 8.11, Seurakuntailta Nummelan Kaarikeskuksen kahviossa, Pisteenkaari 13 15, perjantaisin klo 18: 5.10, 26.10, 9.11, 23.11, Seurakuntailta Karkkilan ev.-lut. srk.keskuksessa, Huhdintie 9, perjantaisin klo 18: 12.10, 1.11, (HUOM TORSTAI!), ja Tammisaaren ortodoksit klo Maria Colliander-Saanio kertoo vanhemmistaan Tito ja Ina Collianderista / vår gäst berättar om sina föräldrar. Café Carl de Mumma, Syster och bror klo vastaava museomestari Ulla Saarinen kertoo Grünewaldin alttaritaulusta. Suunnittelemme myös kevään ohjelmaa kanttori Matti Jyrkisen kanssa / ansvarig museimästare berättar om altartavlan i Grünewald. Vi planerar också vårens program. Café carl de Mumma, Syster och bror. Kokoonnumme Tammisaaressa Cafe Carl de Mumman tiloissa Raatihuoneen torin laidalla. Lisätietoja Helena Niva, Vi träffas i Ekenäs vid Rådhustorget i cafe Carl de Mummas utrymme. Tillägsinformation Helena Niva, ITÄ- JA KESKI-UUSIMAA Porvoon tiistaiseura kokoontuu joka kuukauden ensimmäinen tiistai Porvoon ortodoksisella kirkolla klo ti Katumuksen mysteerio ; ti syyskauden päätösjuhla MUUTA Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry järjestää teemalla Keppiä! Keppiä? -varainkeruutilaisuuden Temppeliaukion kirkossa torstaina alkaen klo 18. Keppi-teemasta puheenvuoron käyttää mm. MEP Mitro Repo. Käsiohjelmia voi ostaa ovelta hintaan 20 e. Lähde luostarimatkalle Pienille ryhmille mahdollisuus matkustaa Pyhtitsan nunnaluostariin asuen 2 3 vrk. luostarissa. Ajankohdat voivat ryhmät suunnitella heille sopiviksi. Helsingistä laivalla Tallinnaan ja siitä pikkubussilla Narvan lähelle. Kartalla paikka löytyy Kuremäe nimellä. Luostarissa rukoilee ja kilvoittelee 120 sisarta. Max.koko ryhmälle 17 matkaajaa. Mukana matkanjohtaja, tulkki, koska Pyhtitsan luostari on venäjänkielinen. info ja matkan tilaukset: maria.monastery@gmail. com, puh: ulla ronkainen luostarin omat sivut : Svenska evenemang To 8.11 kl 18, Georg Liljestrand visar egna foton från och berättar om sitt besök på Athos i Mirolybovsalen, Elisabetsgatan 29, 4 vån. Lö 8.12, Dörren till den östkyrkliga andligheten ortodox tro på svenska. Ekumeniskt seminarium på Sofia (Kallviksvägen 28) i samarbete med Den heli- ПРИХОДСКАЯ ЖИЗНЬ q q q q q q Korvatunturintie 2, Mellunmäki, q q q q тел q q Детская художественная студия по четвергам с 14:30 до 16:30 (для детей Уборка сторожки С 8 по генеральная уборка сторожки Свято-Троицкой церкви. Работаем с утра до вечера. В субботу, 10 ноября, заканчиваем все дела до всенощной, начало службы в 18 ч. Православные радиопрограммы Радио Спутник Хельсинки 106,9 ФМ Порво 88,4 ФМ ТВОРИ ДОБРО. Радиопрограмма хельсинского православного прихода. Ведущий: отец Александр. Cуббота в 8.50 ч, воскресенье в ч. ГОЛОСА ДРУЗЕЙ. Радиопрограмма друзей Хельсингфорского прихода. Ведущая: Людмила Устинова. Воскресенье в 8.50 ч. ХЕЛЬСИНКИ Группа помощи одиноким и престарелым людям, нуждающимся в духовной поддержке, тел (Чт и Сб ч.). СВЯТО-ТРОИЦКАЯ ЦЕРКОВЬ Unioninkatu 31, Kruununhaka, тел Хор Свято-Троицкой церкви приглашает басов и альтов. Хор поет еженедельно всенощную, литургию и праздничную литургию. Репетиции - по вторникам с 18 ч. в Свято-Троицкой церкви. Для детей на время репетиций хора организован кружок в Сторожке. Регент Ирина Червинский-Матси, тел Начальная группа православного песнопения для взрослых и детей старшего возраста по пятницам с 16 до 19 ч. Рук. Виктория Меерсон, тел Швейный кружок для нужд церкви по субботам с 11 до 14 ч. КРУЖКИ ДЛЯ ДЕТЕЙ Свято-Троицкая церковь Сторожка, Unioninkatu 31, Kruununhaka Воскресный детский кружок во время Литургии. Совместное участие на Евхаристии. Детский православный хор по вторникам, с 17 часов. Приглашаем детей от 6 до 12 лет. Дополнительная информация: регент Ирина Червинский-Матси, тел Детский русскоязычный кружок, организуемый отделом обучения прихода, по вторникам с до Детский кружок искусства, по пятницам, начало c 15:30 до 16:30 ч. (для детей старше пяти лет). Рук. Виктория Орхименко, тел ПРИХОДСКОЙ ЦЕНТР В МЕЛЛУНМЯКИ старше семи лет). Преподавательница Виктория Охрименко, тел Семейный кружок рукоделья по средам четных недель с 14:30 до 17 ч. Рук. Любовь Мякинен, тел ПОРВОО ЦЕРКОВЬ ПРЕОБРАЖЕНИЯ ГОСПОДНЯ Vanha Helsingintie 2, Tattarinmalmi Детский кружок, по субботам, с 10 до 12. С собой - тапочки и бутерброд. Преподаватели Анастасия Селиванова и Клавдия Рубина. В кружке говорят и по-русски и по-фински. ЭСПОО Международный центр встреч Трапеза Зал открыт пн - пт в ч. Обслуживание и советы для иммигрантов по договору во время открытия офиса центра (вт-чт в 9-15 ч.). Дополнительная информация: trapesa.info@saunalahti.fi, www. trapesa.com и по тел , Адрес: Filoksenia ry, Международный центр встреч Трапеза, Kotikyläntie 5, Espoo, trapesa.toimisto@saunalahti.fi, www. trapesa.com Поездка в Хейнавеси Общество друзей Свято-Троицкой церкви Хельсинки организует паломническую поездку в Валаамский монастырь в Хейнавеси. Цель поездки знакомство с монастырем, участие в общих богослужениях, посещение выставки Сокровища Валаама, поездка в женский монастырь Линтула. Отправление от Свято-Троицкой церкви (Unioninkatu 31) в 7.30 час., возвращение в 23 час.руководитель поездки священник Александр Бьёрклунд. Запись и информация у Ольги Экстрём: , а также на доске объявлений в церкви. 35

36 q q q q q q q q q q q Diakonia q q q q q Diakoniatoimiston päivystysajat KERHOT HELSINGISSÄ Ti Vierailu Helenan vanhainkotiin. Tutustumme taloon ja sen toimintaan Syyskuun 2012 alusta alkaen Horse klo Päiväkahvit. Lähtö Tapiolan puhelinpäivystys ma, ti, to ja pe kokoontuu torstaisin klo kirkolta klo 12. Ilmoittautuminen klo 9-12 p alkaen ehtoopalveluksella Kotikirkossa. mennessä Taisialle! Jokainen maksaa oman Lisätietoa: Jaana Karvinen matkansa: Seutulipun yhdensuuntainen hinta 4.50 euroa. Lisätietoa: Taisia Pohjola Henkilökohtaiset tapaamiset sovitaan ensisijaisesti oman alueen työntekijän kanssa. Sähköposti diakonia.helsinki@ort.fi Kaikilla työntekijöillä on oma sähköpostiosoite muotoa: etunimi.sukunimi@ort.fi Diakoniatyöstä vastaava pappi isä Teo Merras TIIMIESIMIES Ylidiakoni Juha Lampinen Diakoniatyöntekijät ja vastuualueet Kari Hartikka p Itä-Helsinki,vapaaehtoistyö Jaana Karvinen p Vantaa, yhteistyö kasvatustoimen kanssa, mielenterveystyö Ilona Lehmus p Helsinki Valentina Lobia p Itä- ja Keski-Uusimaa, venäjänkielinen työ Taisia Pohjola p Espoo ja Kauniainen, kehitysvammatyö DIAKONIATYÖNTEKIJÖIDEN LOMAT: Ilona Lehmus HILJAISUUDEN RETRIITTI Kaunisniemen leirikeskuksessa. Osallistumismaksu 75 euroa. Bussikuljetus 20 euroa. Omat liinavaatteet mukaan. Lisätietoa ja ilmoittautumiset puhelimitse tai sähköpostilla: Kari Hartikka kari.hartikka@ort.fi Rinnekodin kerho Diakonian vastaanottotila, Unioninkatu 39, sisäpiha. Kerran kuukaudessa torstaisin klo 11-12, minkä jälkeen klo lounas yhdessä seniorikerholaisten kanssa seurakuntasalilla. Seuraava kerta Lisätietoa: Taisia Pohjola Stefanoskodin kerho Hallatie 2-6, Helsinki. Seuraavat kerrat: 11.10, 8.11, ja (viim. kerta yhdessä seniorikerhon kanssa seurakuntasalilla). Lisätietoa: Ilona Lehmus Työttömien ruokailu Seurakuntasali, Unioninkatu 39, sisäpiha. Tiistaisin klo 12. Työttömät maksavat ateriasta 1 euron ja muut 2 euroa. Lisätietoa: Valentina Lobia Virkistysiltapäivä seniori-ikäisille Seurakuntasali, Unioninkatu 39, sisäpiha. Kokoontuu klo seuraavasti: 1.11, 15.11, ja Lisätietoa: Ilona Lehmus KERHOT ESPOOSSA Lourmelin kyökki Kaupinkalliontie 2, Espoo. Tarjottavien valmistelua ja pöydän kattamista klo 12-13, minkä jälkeen nautimme yhdessä päiväkahvit klo Päiväkahvi maksaa 1 euron. Kokoontuu seuraavasti: 30.10, ja Lisätietoa: Taisia Pohjola Maria Pariisilaisen piiri Kokoontuu Lourmelin kyökin yhteydessä klo Su Viron ortodoksisen kirkon ystävyysseuran VYS ry:n ja Maria Pariisilaisen piirin järjestämä hernekeittolounas + kahvit jumalanpalveluksen jälkeen Uspenskin katedraalin kryptassa. Tuotto menee kokonaisuudessaan Tarton Kaikkien pyhien Aleksantereitten kirkon hyväksi. Apuvoimia tarvitsemme keittiössä ja tarjoilussa! Lisätietoa: Taisia Pohjola Trapesa Kotikyläntie 5, Espoon keskus. Diakoniatyöntekijän päivystys klo seuraavasti: 17.10, ja Lisätietoa: Taisia Pohjola KERHOT JÄRVENPÄÄSSÄ Kerho Kartanontie 45, Järvenpää. Kokoontuu parillisina viikkoina torstaisin klo 13. Lisätietoa: Valentina Lobia KERHOT KLAUKKALASSA Nektarios piiri Kuonomäentie 80, Klaukkala. Ti klo Vierailu Helenan vanhainkotiin os. Hämeentie 55, Helsinki. Vanhainkodinjohtaja Mia Löflund esittelee talon toimintaa ja samalla nautimme päiväkahvit. Ilmoittautuminen mennessä Taisialle! Lisätietoa: Taisia Pohjola Kokoonnumme kirkolla. Pe klo 9.30 Pyhän Nektarios Eginalaisen praasniekkajuhla. KERHOT VANTAALLA Läntinen Valkoisenlähteentie 48, Tikkurila. Tikkurilan kirkolla alkaa perhetyön ja diakonian yhteinen toiminta! Diakoniatyöntekijä on tavattavissa ilman ajanvarausta Tikkurilan kirkolla parittomina viikkoina torstaisin klo Samaan aikaan kirkolla kokoontuu avoin perhekerho. Tervetuloa keskustelemaan ja juomaan kuppi kahvia! Lisätietoa: Jaana Karvinen

37 PURONIEMEN PUOLESTA Puroniemen ystävät ry on maaliskuussa 2012 perustettu yhdistys, jossa on jo 200 jäsentä. Yhdistyksen tarkoituksena on säilyttää Rautalammilla sijaitseva Puroniemi kirkollisena leirikeskuksena. Ortodoksisten nuorten liitto ry (ONL) on myymässä leirikeskusta. Puroniemen ystävät ry:n pitämä yleinen kokous valtuutti hallituksen tekemään kirkolliskokoukselle esityksen leirikeskuksen ostamisesta Suomen ortodoksiselle kirkolle. Puroniemen ystävät ry:n toimisi edelleen tukiyhdistyksenä. Puroniemi on ihanteellinen paikka leiritoiminnalle. Se sijaitsee keskellä Suomea, kauniissa järvimaisemassa ja on rauhoitettu yksinomaan tähän tarkoitukseen. Puroniemi on jo 54 vuoden ajan antanut mahdollisuuden kasvattaa useita sukupolvia ortodoksisuuteen. Se on itsessään tärkeä osa karjalaisuuden ja ortodoksisuuden historiaa. Puroniemi voi edelleen, kuten aiemminkin, olla tärkeä hengellinen yhdistäjä. Juuri nyt, taloudellisen, henkisen ja hengellisen elämän murroskautena, tarvitaan pysyvyyttä ja kiinnekohtia. Leireillä luodaan verkostoja ja parannetaan vuorovaikutustaitoja. Luonnossa tapahtuva yhteisöllinen leikki, liikunta ja tekeminen ovat ihanteellista Kuva Erja Kotta toimintaa, jolle on sosiaalinen tilaus. Lisätietoja yhdistyksen toiminnasta voi hakea -sivustolta, sähköpostia voi lähettää osoitteeseen: gmail.com tai soittaa sihteeri Erja Kotalle tai puheenjohtaja Mirja Mäkiselle Myyjäiset sunnuntaina klo Helenan vanhainkodissa, Hämeentie 55 Saatavilla on mm. leivonnaisia ja hapankaalia. Buffettista kahvia ja leivonnaisia. Kirpputorilla on kaikenlaista tavaraa ja vaatteita ym... Tervetuloa! Helenan vanhainkodin Naistoimikunta. Pyhittäjä Herman Alaskalaisen Kirkossa Kaupinkalliontie 2, Tapiola Espoo Lauantaina klo 13 Marianna Flinckenberg-Gluschkoff kertoo Siperian sukukansojen luonnonuskonnon ja ortodoksisuuden yhteiselosta Klo kahvitarjoilu Klo Vigilia Lisätietoja: БАЗАР 18 ноября, в воскресение, с 12 до 15 в доме для престарелых. (Адрес: Hämeentie 55, Helsinki) Можно купить кондитерские изделия и квашеную капусту. В буфете - кофе и пирожные. Барахолка. Добро пожаловать! Организатор: Женский отдел в доме «Елена» 37