Matti Hakamäki ja Kaarlo Laine. Liikunnallisen iltapäivätoiminnan hankkeiden käynnistyminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matti Hakamäki ja Kaarlo Laine. Liikunnallisen iltapäivätoiminnan hankkeiden 2004 2005 käynnistyminen"

Transkriptio

1 Matti Hakamäki ja Kaarlo Laine Liikunnallisen iltapäivätoiminnan hankkeiden käynnistyminen

2 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 171 ISBN Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Jyväskylän yliopistopaino 2005

3 Sisällys 1. Johdanto Perustiedot Lapset Ohjaajat Organisoituminen Käynnistyneet hankkeet Toiminnan määrä Talous Sisä- ja ulkoliikunta Toimintapaikat Toiminnan sisällöt Kehittämisideat Toiminnan sisältöön liittyvät kehittämisideat ja tavoitteet Toiminnan organisointiin liittyvät kehittämisideat ja -tavoitteet Resurssien kehittämiseen liittyvät tavoitteet Visiot Miten lapset ja nuoret ovat mukana toiminnan suunnittelussa? Lasten ja nuorten osallistuminen toiminnan toteuttamiseen Lasten ja nuorten palautteen kerääminen Lasten ja nuorten palaute toiminnasta Hankkeen etenemisen arviointi Toiveet ja tarpeet hankkeen onnistumiseksi... 37

4 5. Aloituksen vaikeudet Hankkeet jotka eivät käynnistyneet Aloituksen vaikeuksia Ohjaajien saamiseen liittyvät vaikeudet Välineistöön liittyvät vaikeudet Liikuntapaikkojen soveltuvuus Liikuntatilojen käyttöön saaminen Päätelmiä Hankkeiden moninainen kirjo Hankkeiden kehityksen edellytykset Ohjelman eteneminen Liite: Liikunnallisen iltapäivätoiminnan arviointi- ja seurantalomake... 52

5 1. JOHDANTO Tämän selvityksen kohteena ovat hankkeet, jotka saivat vuonna 2004 lääninhallitusten myöntämää tukea liikunnallisen iltapäivätoiminnan kehittämiseen. Tuen myöntäminen ja hankkeiden hakemuksissa kuvatut suunnitelmatiedot on kuvattu raportissa Laine, K. ja Hakamäki, M. Liikunnallisen iltapäivätoiminnan kehittämishankkeet (Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 166). Nyt käsillä oleva raportti kuvaa, miten hankkeet ovat käynnistyneet. Tiedot kerättiin kyselylomakkeen avulla. Lomake suunniteltiin opetusministeriön, lääninhallitusten, liikunnan aluejärjestöjen aluekehittäjien, Nuoren Suomen ja LIKESin yhteisen seminaarin ja neuvottelujen pohjalta syksyllä Lääninhallitukset lähettivät lomakkeet marras-joulukuussa 2004 kaikille 101 hankkeelle, jotka saivat rahoitusta. Vastaukset palautettiin lääninhallituksiin ja toimitettiin LIKESille. Tammikuun aikana saatujen tietojen tallentamisen analysoitavaan muotoon toteutti tutkimusassistentti Mikko Koivuneva. Ennakkotietoja tuloksista annettiin helmikuussa. Viimeiset lomakkeet käynnistyneistä 88 hankkeesta palautuivat ja tallennettiin maaliskuun aikana. Tallennustyön tuloksena on 88 hankkeesta ja 106 muuttujasta rakentuva 9382 tietoyksikön matriisi, jota käytetään nyt käsillä olevan raportin lisäksi pohjana jatkuvien hankkeiden kehityksen seurannalle ja vertailuna tuleville uusille hankkeille. Lomakkeiden tiedot käsittelevät siis enimmäkseen syksyn 2004 tilannetta mutta joissakin hankkeissa jo talvea Saatuja tietoja verrattiin haussa esitettyihin suunnitelmiin. Toteutusta jouduttiin hankkeissa jonkun verran karsimaan, koska haetun ja myönnetyn tuen erotusta ei ollut yleensä mahdollista paikata muulla rahoituksella. Toteutuksesta voi kuitenkin päätellä, että rahoitettujen hankkeiden suunnitelmat olivat pääsääntöisesti realistisia ja toteuttamiskelpoisia. Kokonaan peruuntui vain kaksi isompaa hankekokonaisuutta, koska niiden keskeiset toimijat siirtyivät toisiin tehtäviin eivätkä olleet korvattavissa. Pienempiä hankkeita peruuntui Etelä-Suomen läänissä. Muualla hankkeita saatettiin joutua supistamaan, mutta kaikki saatiin käynnistettyä. 5

6 Tässä raportissa esitetyt tiedot ja niiden perusteella tehtävät johtopäätökset perustuvat hankkeiden yhteyshenkilöiden esittämiin vastauksiin ja kuvauksiin toiminnasta. Lähtökohtana on siis yleensä yhden ihmisen antamat tiedot hankkeesta. Tämä on pyritty ottamaan huomioon johtopäätöksissä. Peruuntuneiden osalta taas on käytetty hyväksi lääninhallitusten arvioita. Lisäksi käytössä ovat olleet kaikki alkuperäiset hakemukset, myöntämispäätökset ja läänistä riippuen erilaisia valmisteluasiakirjoja sekä hankkeiden ja lääninhallitusten välistä sähköpostien vaihtoa, hakemusten täydennyksiä ja luonnoksia. Tässä raportissa näkökulma on koko Lasten ja nuorten liikuntaohjelman toteutumisessa liikunnallisen iltapäivätoiminnan avulla eikä niinkään yksittäisten hankkeiden tai niiden ryhmien tarkastelussa. Tiedot on kuvattu mahdollisimman pitkälle yhteenvedoin ja toisaalta täydennetty tuomalla esiin hankkeiden kirjoa ja monimuotoisuutta. Yhtenä raportin erityisteemana on lasten ja nuorten osallisuus hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tätä teemaa on suoraan käsitelty monessa lomakkeen kysymyksessä ja lisäksi muitakin vastauksia on pyritty lukemaan samasta näkökulmasta. Siksi asia saa myös selvityksessä runsaasti tilaa. 6

7 2. PERUSTIEDOT 2.1. Lapset Liikunnallisen iltapäivätoiminnan kehittämishankerahaa myönnettiin 101 hakijalle. Seurantatiedot saatiin kyselyn avulla 88 hankkeesta. Käynnistyneet olivat tyypillisesti melko suppeita, suurin osa alle sadan lapsen hankkeita. Kuvio: Hankkeiden koko luokiteltuna lasten määrän mukaan. Kyselyn perusteella hankkeisiin osallistui yli 8000 lasta. Määrä oli noin puolet hakemuksissa ilmoitetuista tavoitteista. Useita hankkeita jouduttiin supistamaan suunnitellusta, koska rahoitetut hankkeet saivat vain osan hakemastaan kokonaissummasta. Toiminta painottui erityisesti pienimpiin koululaisiin, koska useat hankkeet olivat jatkoa aiemmalle koululaisten iltapäivätoiminnalle. Kehittämisprojekteista moni ilmoitti aloittavansa toiminnan nuorimmista ikäluokista ja ajan myötä ottavansa isompia lapsia mukaan. Hankekuvausten perusteella erityisesti yläasteen oppilaille suunnatun toiminnan kehittäminen tulee olemaan tulevaisuuden haasteita. 7

8 Tyttöjen osuus osallistujista oli kaikissa ikäluokissa poikia pienempi. Ero oli suurin vanhimmissa ikäluokissa. Mukana oli hankkeita, joissa oli pelkästään tyttöjä, kuten telinevoimistelun ja taitoluistelun ympärille organisoitu toiminta. Näissä osallistujamäärät olivat kuitenkin pieniä. Sen sijaan kerhot, joissa harrastettiin paljon joukkuepalloilulajeja, vetivät yleensä molempia sukupuolia, enemmän kuitenkin poikia. Muutama hanke ilmoitti vain lasten kokonaismäärän mutta ei jakoa luokka-asteen tai sukupuolen mukaan. Ne eivät kuitenkaan oleellisesti vaikuta jakaumiin. Kuvio: Poikien ja tyttöjen määrä hankkeissa luokka-asteittain. Hankkeista 70 ilmoitti, että mukaan on saatu vähän liikkuvia lapsia. Loput ilmoittivat, etteivät tienneet. Kukaan ei sanonut, että vähän liikkuvia ei olisi saatu ollenkaan mukaan. Tulos kertoo, että kehittämishankkeissa ohjelman tavoite on ainakin ollut selvillä. Osassa hankkeista vähän liikkuvien mukaan saamiseen oli mietitty ja toteutettu erityisiä ideoita. Muissa tulokseen pyrittiin pitämällä toiminnan aloittamisen kynnys matalana. Hankkeista puolet ilmoitti, että erityisryhmiin kuuluvia lapsia saatiin toimintaan mukaan. Ryhmiä ei kysymyksessä eritelty. Ajatuksena on, että inklusiivisen toimintamallin mukaan erityisryhmien, eri ikäisten ja eri sukupuolta olevien lasten toiminnan jakaminen omiksi ryhmiksi ei pääsääntöisesti ole tavoitteena. Tarkoitus oli kuvata, missä määrin toiminnassa on ollut kyse lasten erityisten tarpeiden tunnistamisesta ja huomioon ottamisesta ja missä määrin yleisestä liikuttamisesta. Hankkeista muutama tähtäsi pelkästään 8

9 yhden tietyn ryhmän liikkumisen kehittämiseen. Yleensä erityisryhmät mainittiin erillisenä osana laajempaa ohjelmaa. Toimijoina olivat yleensä koulut ja niissä erityisopettajat, jotka itse ohjasivat tai olivat suosittelemassa lapsia ryhmiin. Taulukko: Onko erityisryhmiin kuuluvia lapsia saatu mukaan? Tapauksia Prosentteina Kyllä 42 47,7 Ei 31 35,2 Ei tietoa 15 17,0 Yhteensä , Ohjaajat Hankkeissa toimi yhteensä noin 800 ohjaajaa, tasaisesti molempia sukupuolia. Palkkausperuste ja sukupuolijakauma on esitetty taulukossa. Kaikki hankkeet eivät ilmoittaneet jakaumatietoja vaan pelkän yhteismäärän. Päätoimisesti palkatut ovat yleensä kunnan tehtävissä olevaa henkilöstöä, jonka virkatyöhön hanke on sisältynyt. Seuroissa ja järjestöissä mukana on ollut paljon vapaaehtoisia. Pitkällä aikavälillä vertaisohjaajien saaminen toimintaan mukaan on yhä tärkeämpää, koska resurssit palkkaamiseen ovat niukat. Useammassa hankkeessa yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa on taannut ohjaajien saamisen. Lisäksi koulut ovat voineet hyödyntää ryhmiä omassa opetuksessaan. Taulukko: Ohjaajat sukupuolen ja palkkausperusteen mukaan. Päätoimisesti palkattuja Miehet Naiset Tuntipalkkaisia Vapaaehtoisia Vertaisohjaajia (nuoria) Muita Yhteensä

10 Ohjaajien koulutustiedot kysyttiin tarpeiden selvittämiseksi. Ilmoitetut kokonaismäärät jäävät pienemmiksi kuin muissa ohjaajia koskevissa kysymyksissä, koska tässä kohdassa etenkin vertaisohjaajia on jätetty listaamatta. Jakauma on seuraava: Ei koulutusta liikunnan ohjaamiseen 111 yksittäisiä kursseja 401 vähintään opistotasoinen liikunnanohjaajakoulutus 124 Hankkeiden itse arvioituja koulutustarpeita kartoitettiin kysymyksellä Millaisia ohjaajakoulutustarpeita hankkeessa on?. Määrällisesti eniten mainintoja liittyi lyhytkursseihin liikunnan alalta, jotka ilmoitettiin noin kolmanneksessa hankkeista. Näissä korostuivat eri ikäisten lasten ja nuorten erilaiset ohjausvaatimukset ja erityisryhmien liikuttamiseen tarvittavat taidot. Seuraavaksi nousi ryhmätaitoihin, viriketoimintaan, sosiaalisiin ja kasvatuksellisiin sekä terveydellisiin seikkoihin liittyvä koulutus. Liikunnan peruskoulutustarpeita olisi suhteellisen vähän (13 mainintaa) ja muutamassa hankkeessa (7 hanketta) katsottiin että koulutustarvetta ei vastaamishetkellä ole. Tarpeita lyhytkursseihin liikunnan alalta on esitelty seuraavissa esimerkeissä: Erilaiset teemakurssit/koulutukset katsotaan tarpeelliseksi. Jos pelikerho-ohjauksesta saadaan pitempiaikainen prosessi käyntiin heille voitaisiin tarjota yksittäisiä kursseja liikunnan ohjaamiseen., Aamu- ja iltapäiväkerhon ohjaajille mahdollisuuksien mukaan., Eri lajien ideointi/virikeaamu/iltapäiviä., Erilaisia kursseja juuri tämänikäisten lasten ohjaamiseen., Erilaisia luovaan liikuntaan liittyviä, seikkailuliikuntaa., Erilaisten liikuntamuotojen koulutukset, mm. luistelukoulutus ohjaajille., Liikunnanohjaukseen mm. seikkailuliikuntaa., Erityisliikunnan ohjaamiseen tarvittavia taitoja, soveltamista., Erityistä tukea tarvitsevien lasten liikuntaryhmien ohjaamiseen., Esimerkiksi aluejärjestön ja Nuoren Suomen kursseja kaivataan. Monipuolisen liikunnan näkökulma olisi äärimmäisen tärkeää eri toimijoille ymmärtää. Myös mm. erityisryhmien liikunnanohjaukseen kaivataan koulutusta., För tillfället finns god tillgång på kompetenta ledare. Ev. kurs med speciell inrikning på motion för barn kunde behövas., Kaikille seurojen ohjaajille/valmentajille on tarjottu vuoden aikana ilmaista liikunnan koulutusta ja toivottavasti myös jatkossa. Osa hankkeen ohjaajista on osallistunut tarjottuihin koulutuksiin., Liikunnanohjauksen virikkeellisyyteen liittyen., Lisäkoulutusta järjestetään yhdessä muun urheiluseurakoulutuksen kanssa monipuolisen liikunnan järjestämiseksi ja ohjaajavalmiuksien parantamiseksi., Lisää perustietoa lasten liikunnasta ja liikuttamisesta. Kuinka toiminnassamme osaisimme hyödyntää oikein kaikki vuodenajat ja käytettävissä olevat pienetkin tilat ja piha-alueet., Lyhyitä kursseja nuorille ohjaajille., Lyhytkurs- 10

11 seja, jotka on suunnattu erityisesti erityisryhmien ohjaamiseen., Ryhmät ovat osaksi vähän liikkuville lapsille, jolloin ne ovat myös haasteellisia ohjaajille. Koulutusta erilaisten välineiden käyttöön ja yksinkertaisten liikunnallisten elämysten tuottamiseen. Lasten ja nuorten kasvatuksellisiin, sosiaalisiin ja ryhmätoiminnan kehittämiseen liittyviä koulutustarpeita tunnistettiin terveydellisten näkökulmien ja virikekoulutuksen ohella. Ehkä vinkkejä kurinpitoon, lajit hyvin hallussa. Joissakin kerhoissa on levotonta, mutta pyrimme puuttumaan tähän ja pitää myös vanhemmat ajan tasalla., Ensiapukoulutus., Erityislasten (oppimishäiriöt, keskittymisvaikeudet, sos.taitojen vaikeus)., Joillekin askartelukursseille olemme ajatelleet ohjaajien menevän., Lapsen fyysinen kehitys., Lasten yleisen ohjaus- ja lasten käsittelytaidon parantaminen., Myönteinen/positiivinen suhtautumistapa ohjaukseen ja ohjattaviin., Motivoivaa, innostavaa ideapäivätyyppistä koulutusta, johon on mahdollisuus kaikilla moduulien ohjaajilla osallistua., Ryhmänohjaus ja toiminnan suunnittelua, joissain lajeissa ohjaaja tahtoisi lisäkoulutusta itselleen., Seikkailu- ja ryhmätoimintakoulutusta., Säännöllinen virikekoulutus on ainakin kaikille ohjaustyössä toimiville tarpeen., Virikekursseja tarjotaan ohjaajille, jotka hankkeessa ovat mukana., Yksittäiset kurssit, teemakoulutukset. Ohjauksen perustaitojen koulutustarpeita ja liikunnanohjaajan peruskoulutukseen liittyviä tarpeita on esitetty seuraavissa lainauksissa: Jatkuvaa täydentävää koulutusta tarvitaan ja muutamia opistotasoisia liikunnanohjaajakoulutuksia lisää., Tulevaisuudessa tarvitsemme tulevaa ip-ohjaajan ammattitutkintoa liikuttajien koulutuksessa., Nuori-Suomi ohjaajakoulutus ainakin nyt alkuun. Erityisliikunnassa ammattilaiset., Nuorille vertaisohjaajille virkistävää, innostavaa ohjaajakoulutusta., Ohjaajan peruskurssi+ideapäivä ohjaamiseen ja toteutamiseen+jatko koulutuksia, Peruskoulutus niille, joilla sitä ei ole. Tutorointi voisi olla hyvä., Perusohjauksen koulutusta ja yleisesti koulutustasonnostoa., Sählykerhon ohjaajakoulutusta, ryhmän hallintakoulutusta, liikunnanohjaajan koulutusta., Urheiluseurojen ohjaajille koulutusta lasten liikunnasta., Vertaisohjaajille perustaitoja., Kunnollisten ohjaajien löytyminen ja kouluttaminen on kaiken perusta. Seuraavassa koulutustarpeisiin liittyvässä kommentissa tulee esille hankkeen oman sisäisen kouluttamisen tarve: 11

12 12 Seuran omien nuorten ohjaajien yhteisen koulutusillan/päivän järjestämistä on usein mietitty, mutta yhteistä aikaa ei löydy. Kaikki nuoret ohjaajamme ovat itse aktiivisesti urheilussa mukana. Puhuttu kaikkien urheiluseurojen eri jaostojen yhteisen nuorten ohjaajien koulutusillasta keväälle 2005.

13 3. ORGANISOITUMINEN 3.1. Käynnistyneet hankkeet Liikunnallisen iltapäivätoiminnan haun puitteissa aloitti 24 hanketta, jotka mielsivät edustavansa kokonaan uutta toimintaa. Valtaosa hankkeista oli joko aiemmin alkaneen toiminnan jatkoa tai muuttunutta toimintaa. Osa toimijoista oli aiempina vuosina järjestänyt luokkalaisten iltapäivätoimintaa. Toiminnan muuttuminen tarkoitti siis nyt laajentamista uusiin ikäluokkiin. Joissakin tapauksissa muuttuminen tarkoitti toiminnan käynnistämistä uusissa kouluissa, ryhmien lisäämistä tai sisältöjen muutoksia. Lisäksi mainittiin, että aiemmin oli ollut yksittäisiä kerhoja mutta hankkeen myötä toiminta oli koottu yhdeksi kokonaisuudeksi, joka parhaimmillaan oli liitetty kunnan laajempaan strategiaan. Hankkeen avulla oli lisäksi saatu aikaan tai lisätty yhteistyötä seurojen, koulujen ja kunnan kanssa. Taulukko: Onko toiminta uutta, aiemmin alkanutta vai muuttunutta? Vastauksia Prosentteina Uutta 24 27,3 Aiemmin alkanutta 25 28,4 Muuttunutta 38 43,2 Ei vastausta 1 1,1 Yhteensä ,0 Joka neljännessä hankkeessa ei ollut erityistä ohjausryhmää. Tavallisesti nämä hankkeet olivat niin pieniä ja toiminta suppeaa, ettei erityistä ryhmää tarvittu tai oli jo olemassa organisaatio, joka ajoi saman asian. Lisäksi ilmoitettiin, että yhteistyötahojen kanssa 13

14 keskusteltiin ilman erityisen ryhmän nimeämistä tai palavereja pidettiin eri osapuolten kesken tarpeen mukaan. Hankkeista kolme neljäsosaa oli perustanut toimintaa varten ohjausryhmän. Ryhmien kokoonpanojen perusteella näyttää, että ohjausryhmä on koettu tarpeelliseksi silloin, kun mukana on edustajia useista rinnakkaisista organisaatioista. Tällaisia olivat tyypillisesti hankkeet joissa oli toimijoina useita urheiluseuroja tai viranomaisia kunnan eri sektoreilta kuten liikunta-, nuoriso-, koulu-, vapaa-aika- ja iltapäivätoimesta. Ryhmää tarvitaan myös kun tehdään yhteistyötä useamman erityyppisen järjestelmän kesken kuten koulut, seurat, kunta ja seurakunta. Ryhmien kokoonpanojen perusteella tarkoituksena on ollut toiminnan osapuolten nivominen yhdeksi kokonaisuudeksi sekä tiedonkulun turvaaminen. Hakupapereiden perusteella alkuvaiheessa oli useammassa hankkeessa koettu tarpeelliseksi käydä keskusteluja laajemmin yhteisen näkemyksen luomiseksi ja eri osapuolten sitouttamiseksi projekteihin. Nyt varsinaisten ohjausryhmien rooli näyttää kokoonpanojen perusteella olevan kuitenkin lähempänä konkreettista toimintaa. Taulukko: Onko hankkeella ohjausryhmä? Vastauksia Prosentteina On 67 76,1 Ei 20 22,7 Ei vastausta 1 1,1 Yhteensä ,0 Hankkeista suurin osa ilmoitti, että toiminta on sovitettu yhteen koulujen muun kerhotoiminnan kanssa. Yhteistyö oli kiinteää silloin, kun koulun henkilökunta esimerkiksi kouluavustajat toimivat ryhmien ohjaajina. Yhteistyöllä salivaraukset saatiin tehtyä ajoissa, rehtorit saivat tiedon alkavista ryhmistä varhain ja liikuntatoiminta päästiin markkinoimaan oppilaille mahdollisimman pian koulun alettua syksyllä. Yhteensovittamisella ei ollut yhteyttä siihen, oliko toiminta uutta vai jatkuvaa. Uudetkin hankkeet olivat saaneet toiminnan sovitettua varsin pian. Pohjois-Suomen hankkeista monet ilmoittivat, ettei kouluissa ole muuta kerhotoimintaa 14

15 Taulukko: Onko hankkeen liikuntatoiminta sovitettu yhteen koulujen muun kerhotoiminnan kanssa? Tapauksia Prosentteina Ei 22 25,0 En osaa sanoa 10 11,4 Kyllä 53 60,2 Ei vastausta 3 3,4 Yhteensä , Toiminnan määrä Hankkeilta kysyttiin toteutunut toiminta viikkoina jouluun 2004 mennessä. Ilmoitusten keskiarvo oli 15 viikkoa ja hajonta kuusi viikkoa. Vastauksia saatiin paljon vielä vuoden 2005 puolella. Niissä toimintaviikkoja ilmoitettiin myös enemmän. Niinpä luvut eivät ole ihan tarkkoja. Yleensä toiminta oli kuitenkin käynnistetty joko heti koulujen alettua tai viimeistään syyskuun alussa. Muiden vastausten perusteella parhaiten saadaan osallistujia silloin, kun harrastuksista ilmoitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa alkusyksystä. Vuodenvaihteessa alkavan uuden toiminnan ongelma on, että harrastukset on lyöty lukkoon jo aiemmin. Toimintakertoja oli yleensä kahdesti viikossa. Kahdessakymmenessä tapauksessa tapahtumia lasta kohti oli vain kerran viikossa. Näistä puolet oli Etelä-Suomen läänissä, jossa rahoitettiin myös hankkeita, jotka eivät hakemuksen perusteella täyttäneet useamman kerran hakukriteeriä. Muut tapaukset jakautuivat ympäri maata. Yksittäisissä hankkeissa saattoi kuitenkin olla toimintaryhmiä, jotka kokoontuivat useammin kuin kerran viikossa. Kysymys oli yleensä ymmärretty samalla tavalla. Kahdessa tapauksessa ilmoitettu määrä oli poikkeuksellisen suuri. Kyse on näissä ollut toimintakertojen määrästä koko hankkeessa. Maan pohjoisosissa ja haja-asutusalueilla useamman viikkokerran vaatimus on koettu vaikeaksi lasten kuljetusten takia. Lisäksi näissä tapauksissa kerho- tai muuta harrastustoimintaa on varsin vähän. Näyttää siis tarkoituksenmukaiselta että yhden viikkokerran vaatimus olisi riittävä. 15

16 Kuvio: Toimintakertojen määrä lasta kohti viikossa. Kuvio toimintaryhmien määrästä kuvaa hankkeiden laajuutta. Esimerkiksi seitsemässätoista hankkeessa toimintaryhmiä oli vain yksi. Valtaosa hankkeista oli toimintaryhmien määrän perusteella suppeita. Laajimmassa hankkeessa ryhmiä oli kaikkiaan 27. Kuvio: Toimintaryhmien määrä. 16

17 Valtaosassa hankkeista ryhmäkoot pysyivät keskimäärin osallistujassa. Hankekokonaisuuksissa saattoi olla lisäksi yksittäisiä pienempiä ryhmiä. Kovin suuria toimintaryhmiä ei ollut. Ryhmissä oli tavallisesti yksi tai kaksi ohjaajaa. Resurssien vähyyden takia joitakin ryhmiä jouduttiin perumaan kokonaan. Lähes kaikki hankkeet ilmoittivat kuitenkin pystyneensä ottamaan kaikki halukkaat lapset mukaan, kun ryhmä ylipäätään saatiin käyntiin. Kuvio: Ryhmien koko keskimäärin Talous Hankkeista yli puolet ei perinyt osallistujilta mitään maksua. Perityt maksut saattoivat koskea jotain tiettyä erityisryhmää tai osaa toiminnasta, kuten uimahallimaksuja. Kerätyt maksut olivat yleensä pieniä euroa kauden aikana. Seurojen organisoimissa hankkeissa niillä kuitenkin on ollut merkittävä osa budjetissa. Taulukko: Peritäänkö osallistujilta maksua? Tapauksia Prosentteina Ei maksua 47 53,4 Maksu 38 43,2 Ei tietoa 3 3,4 Yhteensä ,0 17

18 Hanketuen ja käyttäjämaksujen lisäksi hankkeet ovat ilmoittaneet tukijoiksi kunnat ja seurat. Yksittäisissä tapauksissa rahaa on lisäksi saatu yrityksiltä, seurakunnilta ja yhdistyksiltä. Lomakkeisiin kuten hakemuksiinkaan ei ole hinnoiteltu palkattoman vapaaehtoistyön, virkatyön tai kuntien muille momenteille kohdentuvien menojen arvoa, joten kirjatut budjetit ovat työmäärään nähden hyvin pieniä Sisä- ja ulkoliikunta Hankkeista vain kaksi oli sellaista, joissa toiminta tapahtui kokonaan ulkona. Suurimmassa osassa oli sekä ulko- että sisäliikuntaa. Pelkästään sisätiloissa toimivat ne hankkeet, joissa oli lähinnä yksittäisiä pelikerhoja. Taulukko: Onko toiminta sisä- vai ulkoliikuntaa? Tapauksia Prosentteina Sisäliikuntaa 25 28,4 Ulkoliikuntaa 2 2,3 Sisä- ja ulkoliikuntaa 61 69,3 Yhteensä , Toimintapaikat Laajoissa hankkeissa toimipisteitä oli yleensä kuntien eri osissa. Hieman alle puolessa toimintaa oli sekä haja-asutusalueella eli kuntakeskuksessa. Taajamien ulkopuolella osallistujamäärät ryhmää kohti ovat pienemmät ja kustannukset nousevat suuremmiksi. Organisoituja liikuntaharrastusmahdollisuuksia on harvaan asutuilla alueilla yleensä vähän tarjolla. Yksittäiset kerhot voivat olla ainoita toimintoja, joihin osallistuminen ei edellytä pitkiä kuljetuksia kuntakeskukseen. Erityiset yksittäisten lajien ympärille rakentuneet hankkeet tai ryhmät toimivat yleensä taajamissa, missä osallistujamäärät ovat toiminalle riittävät ja ohjaajaresursseja on saatavilla. 18

19 Taulukko: Onko toiminta kuntakeskuksessa vai haja-asutusalueella? Tapauksia Prosentteina Kuntakeskuksessa 43 48,9 Haja-asutusalueella 5 5,7 Molemmissa 39 44,3 Ei tietoa 1 1,1 Yhteensä ,0 19

20 4. TOIMINNAN SISÄLLÖT 4.1. Kehittämisideat Liikunnallisen iltapäivätoiminnan hankkeiden omia käsityksiä kehittämisideoistaan ja tavoitteistaan selvitettiin avoimella kysymyksellä Mitä kehittämisideoita ja -tavoitteita toiminnalle on asetettu?. Vastaukset luokiteltiin toiminnan sisältöön, toiminnan organisointiin, resursseihin ja visioihin liittyviin kehittämisideoihin ja -tavoitteisiin. Samassa hankkeessa voi olla ja usein pitääkin olla useita tavoitteita ja ideoiden yhdistelmiä, joten määrälliset kuvaajat ovat suuntaa antavia. Edellä mainituista luokista keskeisimmät olivat liikunnallisen iltapäivätoiminnan sisältöön liittyvät ideat ja tavoitteet, seuraavana toiminnan organisointiin liittyvät, lähinnä hankkeiden toteuttamistapaan ja muotoihin liittyvät tavoitteet ja kolmantena hankkeen resurssipohjaan tai ympäristöön liittyvät ideat. Muutamia mainintoja oli hankkeen liittymisestä laajempaan kunta- tai kaupunkitason liikunta-, kulttuuri- tai yhteiskuntapoliittiseen visioon. Taulukko: Kehittämisideoita ja -tavoitteita koskevat maininnat luokiteltuna aiheen mukaan (samassa hankkeessa voi olla useita mainintoja) Lapset ja nuoret 41 Lajimuodot ja tapahtumat 25 Sosiaaliset, kasvatukselliset ja terveydelliset tavoitteet Mainintoja 10 Yhteistyömallit 17 Toimintamallit ja toteutus 31 Henkilöstö ja ohjaajat 15 Välineistö 4 Rahoitus 4 Visio 1 20

21 Toiminnan sisältöön liittyvät kehittämisideat ja tavoitteet Lapsiin ja nuorin liittyviä kehittämisideoita ja tavoitteita oli vastauksissa eniten. Nämä tavoitteet liittyvät yleisesti lapsiin tai nuoriin ja heidän liikkumiseensa, joissa ei eritellä erityistavoitteita tai ideoita. Joitakin esimerkkejä: Saada lapset liikkumaan monipuolisesti., Tavoitteena on saada liikkumaan ja kiinnostumaan liikunnallisista harrastuksista., Lisää liikuntaa ja vähemmän yksinoloa kotona., Että kaikilla olisi tasapuolisesti mukavaa., Vi vill hitta någonting som skulle intressera de äldre barnen., Säännöllisyys, lapsen luontaisen liikunnan lisääminen., Kaikki lapset mukaan liikunnan pariin., Saada lapset pysymään toiminnassa mukana mahdollisimman pitkään., Toiminnan tarkoituksena on 3-9 luokkalaisten lasten ja nuorten liikunnallisen iltapäivätoiminnan ja omatoimisen liikunnan lisääminen. Hankkeen lähtökohtana voi olla myös lajin kehittäminen paikallisesti tai iltapäivätoiminta voi olla valmisteleva osa laajempaa tapahtumaa. Joissakin hankkeissa pitkän ajan tavoite voi johtaa lajiseuran perustamiseen tai uusien jäsenien saamiseen seuraan. Uusia lajeja, jakoa ikäryhmittäin, joukkuehengen kohottaminen., Uimataidon harjoittelu, innostaa lapsia liikkumaan., Järjestämme ylemmille luokille sählysarjan keväällä. Järjestämme lumiriehan, juoksutapahtuman ja tanssitapahtuman normaalin toiminnan lisäksi., Kerhot ovat asettaneet itselleen tavoitteita, esim. tutustumista eri liikuntalajeihin monipuolisesti ja turvallisesti. Myös tavoitteena on kehittyä erilaisissa lajitaidoissa., Perustetaan myöhemmin sb-joukkue. Tavoitteena on mainittu myös liikunnallisen iltapäivätoiminnan avulla vaikuttaminen esimerkiksi lasten ja nuorten kasvatuksellisiin, sosiaalisiin tai terveydellisin tekijöihin ja olosuhteisiin. Lasten terveyteen vaikuttaminen liikunnan keinoin., Liikuntaprojekti on käynnistysvaiheessa ja tarkoituksena on kehittää ja suunnitella ei-liikkuvien ja syrjäytyneiden lasten liikuntatottumuksia tulevaisuutta varten., Tavoittaa lapsia tai nuoria, jotka eivät harrasta liikuntaa tai eivät yllä kilpaurheilu tasolle., Saada lapset liikkumaan ja innostumaan eri lajimuodoista. Opettaa lapsille perinneleikkejä ja loruja. Hyvä mieli kaikille., Liikunnan lisäksi sosiaalisten taitojen kehittyminen. Uusien lasten mukaan saaminen., Tarve liikunnallisen harrastuksen tarjoamiseen myös vähän liikkuville lapsille., Lapset 21

22 löytäisivät ilon ja riemun liikunnasta. Osallistuisivat sosiaaliseen yhteistoimintaan ja oppisivat samalla erilaisia taitoja. Tyttöjen määrän kasvattaminen, sopivan lajitarjonnan ja ohjaajien löytäminen Toiminnan organisointiin liittyvät kehittämisideat ja tavoitteet Kehittämisideana ja -tavoitteena ovat erilaiset yhteistyömallit eri toimijoiden välillä (esimerkiksi kerhot, koulut, seurat, vanhempainyhdistys, kunta) ja/tai miten liikunnallisen iltapäivätoiminnan toteutustapoja (rakenteita, malleja ja sisältöjä) kokeillaan ja kehitetään toteutuksen avulla. Esimerkkejä yhteistyömalleista: Uusien liikuntamuotojen kokeileminen, eri toimintatahojen yhteistoiminnan kehittäminen ja kerhotoiminnan jatkuvuuden turvaaminen., Vapaamuotoista liikunnallista toimintaa, myös vähän liikkuvia mukaan. Toiminnan toteutuksessa seurayhteistyötä, jatkossa toiminnan laajeneminen haja-asutusalueelle., Koulujen lisääminen toiminnan piiriin (25 koulua olisi jo valmiina mutta ei ole rahaa aloittaa toimintaa kouluissa., Osapuolten voimavarojen yhdistäminen liikunnan järjestämisessä, paikallisen yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen liikuntakerhotoiminnassa., Tavoitteena on saada seurat ja kunnat yhdessä pyörittämään kerhotoimintaa alueellaan. Toiminnan käynnistäminen ja saadut kokemukset aiemmilta toimintakausilta ovat voineet antaa aihetta organisoida uudelleen kerhojen järjestämisen muodot ja tavat. Joissakin tapauksissa tavoitteena voi olla yksinkertaisesti vain toiminnan vakiinnuttaminen. Keskitetään toimintaa niihin kerhoihin, joissa on kysyntää. Lajiseikkailut muutetaan lasten ja vanhempien puuhailloiksi. Kömpelöiden lasten kerhon tilalla kokeillaan ylipainoisten lasten kerhoa., Rakennetaan sellainen toimintamalli ja otetaan sellaisia liikkisryhmiä millä on jatkuvuutta vaikka avustusrahoitusta ei olisikaan., Keväällä monipuolista toimintaa, vierailevia ohjaajia/eri liikuntamuodot, vapaa-aika sihteeri ottaa tiistain vuorot., Ip toiminnan kautta liikutetaan lapsia väh. 1,5 h/vko, jatkossa ehkä enemmänkin, tavoitteena vakiinnuttaa liikkuva ip-kerhotoiminta kylillä. 22

23 Resurssien kehittämiseen liittyvät tavoitteet Osa tavoitteista ja ideoista liittyy hankkeiden resurssien turvaamiseen. Toimintamallin vakiinnuttua voidaan saada vakituisia ohjaajia ja tiloja paremmin käyttöön ja välineistöä kohennettua. Rahoituksen turvaaminen mainitaan joissakin hankkeissa tavoitteeksi. Liikunnanohjaajan viran saaminen ja sen myötä toiminnan tai osan siitä saaminen pysyväksi ip-toiminnaksi., Pöytien lisääminen tavoitteena. Lisäpöydät tuo vaihtoehtoja toimintamuotoihin., Laajentaa toimintaa tilojen mukaan. Nyt tilat ovat rajoittamassa toimintaa., Lisätään toiminnasta tiedottamista, hankitaan lisää välineitä, ohjaajille kursseja, lisää rahoittajia etsittävä, vanhempia pitäisi saada enemmän mukaan Visiot Kehittämistavoite ja idea voi liittyä laajempaan visioon yhteisön, kunnan tai kaupungin kehittämisestä. Ip-toiminnan hankkeet yhdistyvät kokonaisstrategiaan. Näitä oli hankkeiden joukossa muutamia. Tavoitteeksi on asetettu saattaa iltapäivätoiminta osaksi vapaa-aikapalveluja sekä markkinoida itsensä läpi tuomalla hanke lähelle perhettä Miten lapset ja nuoret ovat mukana toiminnan suunnittelussa? Seurannan ja arvioinnin yhtenä tavoitteena on selvittää miten lapset ovat osallisia hankkeiden toiminnassa, suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Näiden lisäksi on tärkeää myös pohtia miten itse iltapäivätoiminnan sisältö aktiviteettina palvelee lasten ja nuorten osallisuutta. Minkälaista toiminnallisuutta ja liikunnallisuutta hanke tuottaa? Kyselyt eivät kuitenkaan mahdollista toiminnan liikunnallisen toteutuksen sisällöllistä arvioimista. 23

24 Taulukko: Miten lapset osallistuvat toiminnan suunnitteluun. Tapauksia Prosentteina Eivät osallistu 2 2,3 Ohjaajat tai vanhemmat suunnittelevat Lapset esittävät toiveita Toiveet suunnittelun pohjana yhdistyvät toimenpiteiksi Lasten osallistuminen suunnitteluun ja sen yhteys konkreettiseen toimintaan kuvattu Yhdistelmä eri malleja eri ikäisille 5 5, , , ,3 8 9,1 Ei tietoa 8 9,1 Yhteensä ,0 Seuraavassa tarkastellaan kysymystä hankkeiden toiminnan suunnittelun näkökulmasta. Kysymyksen Miten lapset ja nuoret osallistuvat toiminnan suunnitteluun tavoitteena oli pyytää hankkeilta kuvauksia niistä tavoista, joilla lapset ja nuoret otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun. Avovastauksia luokitellaan kuvausten perusteella. Kahdeksasta hankkeesta ei saatu tietoa tähän kysymykseen. Seuraavien vastausten mukaan lapset eivät osallistu suoraan tai välittömästi toiminnan suunnitteluun: Eivät osallistu pääsääntöisesti. Kokoontumisissa tulevat ehdotukset huomioidaan jos ne ovat hyödyllisiä ja toteuttamisen kannalta mahdollisia., He eivät osallistu, toisaalta tyytyväisyys kertoo jotakin yleisesti. Ohjaajat, opettajat tai vanhemmat suunnittelevat seuraavissa esimerkeissä: Erityisliikunnanopettaja suunnittelee toiminnan., Ohjaaja kysynyt mikä on ollut mieleistä ja kivaa., Ohjaajat keräävät mielipiteitä kysely-lapuilla nuorilta kerhotoiminnan aikana, Muntliga önskemål har framförts via föräldrarföreningen. 24

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys Kaikki liikkeelle yhdessä Miksi HYKKI HERÄÄ? Liikunta ja fyysinen aktiivisuus parantaa / kehittää / lisää muisti, tarkkaavaisuus, tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaidot

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v. 2013 ja v. 2014 18.11.2014 Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Opetusministeriö on 1.3.2010 myöntänyt 10 000 ja 29.12.2011 8000 Tyrnävän kunnalle opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa? KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Pori (N = 202) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Pori (N = 202) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 202) Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn huoltajille 22.1. 28.2.2013.

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Urheiluseuran kehittäminen

Urheiluseuran kehittäminen Urheiluseuran kehittäminen seuratuen avulla Havaintoja vuosilta 2013 2016: Hankkeeseen valmistautuminen Janne Pyykönen, Johanna Hentunen, Salla Turpeinen, Miitta Riekki, Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Kouvola (N = 231) Riitta Rajala

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Kouvola (N = 231) Riitta Rajala Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 231) Riitta Rajala 30.4.2013 Hyvä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjä! Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu-

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV. 2015-2016 Yleistä kyselystä Arviointikyselyn saivat 36 huoltajaa, joista palautui 32 Vastausprosentti 89 % Arviointikyselyn ajankohta oli 2.5

Lisätiedot

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE Lasten ja nuorten harrasteryhmät Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia

Lisätiedot

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan

Lisätiedot

Perusopetuksen iltapäivätoiminnan asiakaskysely

Perusopetuksen iltapäivätoiminnan asiakaskysely Perusopetuksen iltapäivätoiminnan asiakaskysely 05-06 . Lapseni viihtyy iltapäivätoiminnassa ( = Eri mieltä, = Samaa mieltä), % 9,7 % 7,9 % 57, % 0,8 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 60,0 % 80,0 % 00,0 % Kaikki (KA:.,

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja OLS Jalkapallo OLS Kaupunkisarja OLS Kaupunkisarjassa lapsi pääsee aloittamaan jalkapalloharrastuksen lähellä kotia. Muut harrastukset vs. OLS Kaupunkisarja Kaupunkisarjatoiminnan lisäksi lapsilla pitää

Lisätiedot

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI LUKUVUOSI 2016-2017 TOIMINNAN PERUSTEET Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Perusopetuslain 48 a 3 momentin ja Opetushallituksen

Lisätiedot

Ideapysäkit ideoita, keskustelua, suunnittelua (4 x 30 min)

Ideapysäkit ideoita, keskustelua, suunnittelua (4 x 30 min) 8.30 AAMUKAHVIT (SALI) 9.00 Johdatus päivän ohjelmaan Lasse Heiskanen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, EKLU ry 9. Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen, pääsihteeri, Valtion liikuntaneuvosto

Lisätiedot

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA Vuorentaan koulun vanhempainyhdistys toteutti yhteistyössä Vuorentaan koulun, Lasten Liikunnan Tuen sekä liikunta-alan toimijoiden kanssa Kaveri liikuttaa hankkeen. Hämeenlinnan

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Syksyn 2016 arviointikyselyt Seinäjoen perusopetus Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Tässä yhteenvedossa on käyty läpi kaksi kyselyä. Ensin tarkastellaan perusopetuksen opettajille

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina.

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina. Oppiaineen nimi: LIIKUNTA 3-6 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Fyysinen toimintakyky 3 T1 kannustetaan oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntatehtäviä

Lisätiedot

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Hyvien käytäntöjen levittäminen kentälle Kunta- ja koulukohtaisen kehittämistyön tukeminen Osaamisen lisääminen Oppilaiden = vertaisohjaajien koulutus

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 Kasva urheilijaksi tilaisuus 2.2.2016 Jukka Karvinen Liikunnallisen elämäntavat

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6. KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016 MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry.

Lisätiedot

Riitta Rajala

Riitta Rajala Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Huoltajat - (N = 11) Riitta Rajala 29.4.2011 Hyvä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjä! Opetushallitus toteutti valtakunnallisen koululaisten aamu-

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

Veromäen koulun tsemppisvälkät. Carolina Rautell Markus Humaloja

Veromäen koulun tsemppisvälkät. Carolina Rautell Markus Humaloja Veromäen koulun tsemppisvälkät Carolina Rautell 040 416 9156 elisa.rautell@eduvantaa.fi Markus Humaloja 050 304 1482 markus.humaloja@eduvantaa.fi Perusteluja Koulussa istutaan paljon Välituntialueiden

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki HAAPAJÄRVEN LUKIO Lukiolaiset vastaavat asiakastyytyväisyyskyselyyn joulukuussa ja toukokuussa. Kyselyyn on yhdistetty

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä.

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä. Siilinjärvi Hankkeessa mukana alakoulu Siilinlahti ja yläkoulu Ahmo Haasteena kehittää kahden ison koulun (n. 1200 oppilasta) liikunnallista toimintakulttuuria ja yhteistyötä Liikuntamyönteisen kasvun

Lisätiedot

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa NJS Milan: Joukkueen Säännöt 2011 Hyväksytty Vanhempainkokouksessa 25.03.2011 Lasten ja nuorten kokonaisliikunnan määrä Kuinka paljon lapset oikeasti liikkuvat? Kuinka moni meistä tietää kuinka paljon

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 25.2.2016 1 LIIKKUVA KOULU OHJELMAN KÄRKIHANKE: LIIKKUVA KOULU OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Lapin aluehallintovirasto 25.2.2016 2 o OKM toimeenpanee Sipilän

Lisätiedot

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LISÄÄ LIIKETTÄ KOULUPÄIVIIN JA AKTIIVISUUTTA ILTAPÄIVIIN LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN JA VALON YHTEISISTÄ TUKITOIMISTA LIIKKUVILLE

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa 12.10.2012 Teema: Yhdessä vahvempia EU:n aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi 14.8.2013 P r o j e k t i k u v a u s / M V 1 TAUSTAA

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Jaana Koski Opetustoimen kehittämispäällikkö 2.11.2010 Helsinki 1/14 www.janakkala.fi Helsinki Tampere moottoritien varrella ja valtakunnan pääradan

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA -LIIKUTTAVAN HYVÄ KOULU- www.liikkuvakoulu.fi JYRÄNGÖN KOULU 1,5 sarjainen alakoulu Oppilaita noin 200 Opettajia ja avustajia n. 15 henkilöä Koulussa panostettu koululiikunnan kehittämistoimintaan

Lisätiedot

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä:

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: SEURATIEDOTE 2/2012 Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012 Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: Kauden avaustilaisuus TestiPäivä syyskuussa Ilmaiset seurakoulutukset

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN LAKISÄÄTEINEN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO

LAPINLAHDEN KUNNAN LAKISÄÄTEINEN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO LAPINLAHDEN KUNNAN LAKISÄÄTEINEN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO Lapinlahden kunnan liikunnallinen iltapäiväkerho on tarkoitettu kaikille kunnan alakouluikäisille oppilaille. Iltapäiväkerho aloittaa toimintansa

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52 VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET Kyselyyn vastanneita 52 Varhaiskasvatuksen vasukysely huoltajille Mitkä arvot ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010 Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN. (1. ja 2. luokkien sekä erityisen tuen oppilaille) TOIMINTASUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN. (1. ja 2. luokkien sekä erityisen tuen oppilaille) TOIMINTASUUNNITELMA ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN (1. ja 2. luokkien sekä erityisen tuen oppilaille) TOIMINTASUUNNITELMA 11.8.2014 29.5.2015 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta

Lisätiedot

Jyväskylän Yliopiston opiskelijoille suunnattu Liikkumisen startti-ryhmä, syksy 2005 (hanke 0517)

Jyväskylän Yliopiston opiskelijoille suunnattu Liikkumisen startti-ryhmä, syksy 2005 (hanke 0517) Jyväskylän Yliopiston opiskelijoille suunnattu Liikkumisen startti-ryhmä, syksy 2005 (hanke 0517) Ryhmän tarkoitus ja tavoitteet Jyväskylän Yliopiston Yliopistoliikunta ja YTHS toteuttavat yhteistyössä

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA

Lisätiedot

Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 0 Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Wiitaunioni Sivistystoimi 2011 1 1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet Ai- toiminta tarjoaa lapselle tutun ja turvallisen aikuisen

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Tutkimustiedote vanhemmalle/huoltajalle, jota pyydetään osallistumaan seuraavaan tutkimukseen:

Tutkimustiedote vanhemmalle/huoltajalle, jota pyydetään osallistumaan seuraavaan tutkimukseen: Liite S2: Tutkimustiedote vanhemmalle/huoltajalle, jota pyydetään osallistumaan seuraavaan tutkimukseen: Narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssia koskeva arviointitutkimus

Lisätiedot

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia?

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia? 9. Monipuolisuus Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti Miksi monipuolisuutta Yksi vai monta lajia? Erilaisia toteuttamismalleja - Suunnittelen treenejä -palvelu - Alle 7-vuotiaiden monipuolinen

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Pispalan koulu, Pispalan ja Hyhkyn koulutalot. lv

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Pispalan koulu, Pispalan ja Hyhkyn koulutalot. lv HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Pispalan koulu, Pispalan ja Hyhkyn koulutalot lv. 2016-2017 Tampereen kaupungin Harrastava iltapäivä (HIP) - kerhot toimivat syksyllä 5.9. - 9.12.2016 ja keväällä 9.1. - 12.5.2017.

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla rehtori Ville Laivamaa

Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla rehtori Ville Laivamaa Liikkuva koulu Lappeenranta Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla 3.2.2016 rehtori Ville Laivamaa Liikkuva Lappeen päiväkotikoulu Lappeen päiväkotikoulussa on varhaiskasvatuksen piirissä

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

VASTUUVALMENTAJAN TOIMINTAPERIAATTEET

VASTUUVALMENTAJAN TOIMINTAPERIAATTEET VASTUUVALMENTAJAN TOIMINTAPERIAATTEET 2013-2014 VASTUUVALMENTAJALLE! Kiitokset päätöksestä osallistua yhtenä tärkeänä osana joukkuetoimintaan. Kädessäsi on vastuuvalmentajan toimenkuva tässä seurassa.

Lisätiedot

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Etelä-Hervannan koulu. lv

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Etelä-Hervannan koulu. lv HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Etelä-Hervannan koulu lv. 2016-2017 Tampereen kaupungin Harrastava iltapäivä (HIP) - kerhot toimivat syksyllä 5.9. - 9.12.2016 ja keväällä 9.1. - 12.5.2017. Hip kerhot ovat

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO

LAPINLAHDEN KUNNAN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO LAPINLAHDEN KUNNAN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO 2013 2014 LAPINLAHDEN KUNNAN LAKISÄÄTEINEN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO Lapinlahden kunnan liikunnallinen iltapäiväkerho on tarkoitettu kaikille kunnan

Lisätiedot

KERHONJÄRJESTÄJILLE, KOULUILLE JA OPETTAJILLE

KERHONJÄRJESTÄJILLE, KOULUILLE JA OPETTAJILLE KOULUN KERHOTOIMINNAN KÄSIKIRJA 2 KERHONJÄRJESTÄJILLE, KOULUILLE JA OPETTAJILLE SUVI LAPPALAINEN LAHDEN KAUPUNKI LASTEN JA NUORTEN KASVU Sisällysluettelo 1. Koulun kerhotoiminnan järjestäminen 2. Kerhotoiminnan

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman arviointi lv 2015-16

Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman arviointi lv 2015-16 Sivistyslautakunta 16.6.2016 70, oheismateriaali Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman arviointi lv 2015-16 Ohjaajat Anne Laukkanen Mirja Malinen (tiistaisin) Merja Miettinen Annika Niskanen

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Härmälän koulu lv

Härmälän koulu lv HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Härmälän koulu lv. 2016-2017 Tampereen kaupungin Harrastava iltapäivä (HIP) - kerhot toimivat syksyllä 5.9. - 9.12.2016 ja keväällä 9.1. - 16.8.2016 12.5.2017. Hip kerhot ovat

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE 01.04.2009 LAIHIAN LUJA LENTOPALLOJAOSTO TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE Tämän kirjan omistaa : Joukkueeni : Valmentaja : Valmentaja puhelinnumero: Joukkueen

Lisätiedot