Matti Hakamäki ja Kaarlo Laine. Liikunnallisen iltapäivätoiminnan hankkeiden käynnistyminen

Transkriptio

1 Matti Hakamäki ja Kaarlo Laine Liikunnallisen iltapäivätoiminnan hankkeiden käynnistyminen

2 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 171 ISBN Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Jyväskylän yliopistopaino 2005

3 Sisällys 1. Johdanto Perustiedot Lapset Ohjaajat Organisoituminen Käynnistyneet hankkeet Toiminnan määrä Talous Sisä- ja ulkoliikunta Toimintapaikat Toiminnan sisällöt Kehittämisideat Toiminnan sisältöön liittyvät kehittämisideat ja tavoitteet Toiminnan organisointiin liittyvät kehittämisideat ja -tavoitteet Resurssien kehittämiseen liittyvät tavoitteet Visiot Miten lapset ja nuoret ovat mukana toiminnan suunnittelussa? Lasten ja nuorten osallistuminen toiminnan toteuttamiseen Lasten ja nuorten palautteen kerääminen Lasten ja nuorten palaute toiminnasta Hankkeen etenemisen arviointi Toiveet ja tarpeet hankkeen onnistumiseksi... 37

4 5. Aloituksen vaikeudet Hankkeet jotka eivät käynnistyneet Aloituksen vaikeuksia Ohjaajien saamiseen liittyvät vaikeudet Välineistöön liittyvät vaikeudet Liikuntapaikkojen soveltuvuus Liikuntatilojen käyttöön saaminen Päätelmiä Hankkeiden moninainen kirjo Hankkeiden kehityksen edellytykset Ohjelman eteneminen Liite: Liikunnallisen iltapäivätoiminnan arviointi- ja seurantalomake... 52

5 1. JOHDANTO Tämän selvityksen kohteena ovat hankkeet, jotka saivat vuonna 2004 lääninhallitusten myöntämää tukea liikunnallisen iltapäivätoiminnan kehittämiseen. Tuen myöntäminen ja hankkeiden hakemuksissa kuvatut suunnitelmatiedot on kuvattu raportissa Laine, K. ja Hakamäki, M. Liikunnallisen iltapäivätoiminnan kehittämishankkeet (Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 166). Nyt käsillä oleva raportti kuvaa, miten hankkeet ovat käynnistyneet. Tiedot kerättiin kyselylomakkeen avulla. Lomake suunniteltiin opetusministeriön, lääninhallitusten, liikunnan aluejärjestöjen aluekehittäjien, Nuoren Suomen ja LIKESin yhteisen seminaarin ja neuvottelujen pohjalta syksyllä Lääninhallitukset lähettivät lomakkeet marras-joulukuussa 2004 kaikille 101 hankkeelle, jotka saivat rahoitusta. Vastaukset palautettiin lääninhallituksiin ja toimitettiin LIKESille. Tammikuun aikana saatujen tietojen tallentamisen analysoitavaan muotoon toteutti tutkimusassistentti Mikko Koivuneva. Ennakkotietoja tuloksista annettiin helmikuussa. Viimeiset lomakkeet käynnistyneistä 88 hankkeesta palautuivat ja tallennettiin maaliskuun aikana. Tallennustyön tuloksena on 88 hankkeesta ja 106 muuttujasta rakentuva 9382 tietoyksikön matriisi, jota käytetään nyt käsillä olevan raportin lisäksi pohjana jatkuvien hankkeiden kehityksen seurannalle ja vertailuna tuleville uusille hankkeille. Lomakkeiden tiedot käsittelevät siis enimmäkseen syksyn 2004 tilannetta mutta joissakin hankkeissa jo talvea Saatuja tietoja verrattiin haussa esitettyihin suunnitelmiin. Toteutusta jouduttiin hankkeissa jonkun verran karsimaan, koska haetun ja myönnetyn tuen erotusta ei ollut yleensä mahdollista paikata muulla rahoituksella. Toteutuksesta voi kuitenkin päätellä, että rahoitettujen hankkeiden suunnitelmat olivat pääsääntöisesti realistisia ja toteuttamiskelpoisia. Kokonaan peruuntui vain kaksi isompaa hankekokonaisuutta, koska niiden keskeiset toimijat siirtyivät toisiin tehtäviin eivätkä olleet korvattavissa. Pienempiä hankkeita peruuntui Etelä-Suomen läänissä. Muualla hankkeita saatettiin joutua supistamaan, mutta kaikki saatiin käynnistettyä. 5

6 Tässä raportissa esitetyt tiedot ja niiden perusteella tehtävät johtopäätökset perustuvat hankkeiden yhteyshenkilöiden esittämiin vastauksiin ja kuvauksiin toiminnasta. Lähtökohtana on siis yleensä yhden ihmisen antamat tiedot hankkeesta. Tämä on pyritty ottamaan huomioon johtopäätöksissä. Peruuntuneiden osalta taas on käytetty hyväksi lääninhallitusten arvioita. Lisäksi käytössä ovat olleet kaikki alkuperäiset hakemukset, myöntämispäätökset ja läänistä riippuen erilaisia valmisteluasiakirjoja sekä hankkeiden ja lääninhallitusten välistä sähköpostien vaihtoa, hakemusten täydennyksiä ja luonnoksia. Tässä raportissa näkökulma on koko Lasten ja nuorten liikuntaohjelman toteutumisessa liikunnallisen iltapäivätoiminnan avulla eikä niinkään yksittäisten hankkeiden tai niiden ryhmien tarkastelussa. Tiedot on kuvattu mahdollisimman pitkälle yhteenvedoin ja toisaalta täydennetty tuomalla esiin hankkeiden kirjoa ja monimuotoisuutta. Yhtenä raportin erityisteemana on lasten ja nuorten osallisuus hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tätä teemaa on suoraan käsitelty monessa lomakkeen kysymyksessä ja lisäksi muitakin vastauksia on pyritty lukemaan samasta näkökulmasta. Siksi asia saa myös selvityksessä runsaasti tilaa. 6

7 2. PERUSTIEDOT 2.1. Lapset Liikunnallisen iltapäivätoiminnan kehittämishankerahaa myönnettiin 101 hakijalle. Seurantatiedot saatiin kyselyn avulla 88 hankkeesta. Käynnistyneet olivat tyypillisesti melko suppeita, suurin osa alle sadan lapsen hankkeita. Kuvio: Hankkeiden koko luokiteltuna lasten määrän mukaan. Kyselyn perusteella hankkeisiin osallistui yli 8000 lasta. Määrä oli noin puolet hakemuksissa ilmoitetuista tavoitteista. Useita hankkeita jouduttiin supistamaan suunnitellusta, koska rahoitetut hankkeet saivat vain osan hakemastaan kokonaissummasta. Toiminta painottui erityisesti pienimpiin koululaisiin, koska useat hankkeet olivat jatkoa aiemmalle koululaisten iltapäivätoiminnalle. Kehittämisprojekteista moni ilmoitti aloittavansa toiminnan nuorimmista ikäluokista ja ajan myötä ottavansa isompia lapsia mukaan. Hankekuvausten perusteella erityisesti yläasteen oppilaille suunnatun toiminnan kehittäminen tulee olemaan tulevaisuuden haasteita. 7

8 Tyttöjen osuus osallistujista oli kaikissa ikäluokissa poikia pienempi. Ero oli suurin vanhimmissa ikäluokissa. Mukana oli hankkeita, joissa oli pelkästään tyttöjä, kuten telinevoimistelun ja taitoluistelun ympärille organisoitu toiminta. Näissä osallistujamäärät olivat kuitenkin pieniä. Sen sijaan kerhot, joissa harrastettiin paljon joukkuepalloilulajeja, vetivät yleensä molempia sukupuolia, enemmän kuitenkin poikia. Muutama hanke ilmoitti vain lasten kokonaismäärän mutta ei jakoa luokka-asteen tai sukupuolen mukaan. Ne eivät kuitenkaan oleellisesti vaikuta jakaumiin. Kuvio: Poikien ja tyttöjen määrä hankkeissa luokka-asteittain. Hankkeista 70 ilmoitti, että mukaan on saatu vähän liikkuvia lapsia. Loput ilmoittivat, etteivät tienneet. Kukaan ei sanonut, että vähän liikkuvia ei olisi saatu ollenkaan mukaan. Tulos kertoo, että kehittämishankkeissa ohjelman tavoite on ainakin ollut selvillä. Osassa hankkeista vähän liikkuvien mukaan saamiseen oli mietitty ja toteutettu erityisiä ideoita. Muissa tulokseen pyrittiin pitämällä toiminnan aloittamisen kynnys matalana. Hankkeista puolet ilmoitti, että erityisryhmiin kuuluvia lapsia saatiin toimintaan mukaan. Ryhmiä ei kysymyksessä eritelty. Ajatuksena on, että inklusiivisen toimintamallin mukaan erityisryhmien, eri ikäisten ja eri sukupuolta olevien lasten toiminnan jakaminen omiksi ryhmiksi ei pääsääntöisesti ole tavoitteena. Tarkoitus oli kuvata, missä määrin toiminnassa on ollut kyse lasten erityisten tarpeiden tunnistamisesta ja huomioon ottamisesta ja missä määrin yleisestä liikuttamisesta. Hankkeista muutama tähtäsi pelkästään 8

9 yhden tietyn ryhmän liikkumisen kehittämiseen. Yleensä erityisryhmät mainittiin erillisenä osana laajempaa ohjelmaa. Toimijoina olivat yleensä koulut ja niissä erityisopettajat, jotka itse ohjasivat tai olivat suosittelemassa lapsia ryhmiin. Taulukko: Onko erityisryhmiin kuuluvia lapsia saatu mukaan? Tapauksia Prosentteina Kyllä 42 47,7 Ei 31 35,2 Ei tietoa 15 17,0 Yhteensä , Ohjaajat Hankkeissa toimi yhteensä noin 800 ohjaajaa, tasaisesti molempia sukupuolia. Palkkausperuste ja sukupuolijakauma on esitetty taulukossa. Kaikki hankkeet eivät ilmoittaneet jakaumatietoja vaan pelkän yhteismäärän. Päätoimisesti palkatut ovat yleensä kunnan tehtävissä olevaa henkilöstöä, jonka virkatyöhön hanke on sisältynyt. Seuroissa ja järjestöissä mukana on ollut paljon vapaaehtoisia. Pitkällä aikavälillä vertaisohjaajien saaminen toimintaan mukaan on yhä tärkeämpää, koska resurssit palkkaamiseen ovat niukat. Useammassa hankkeessa yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa on taannut ohjaajien saamisen. Lisäksi koulut ovat voineet hyödyntää ryhmiä omassa opetuksessaan. Taulukko: Ohjaajat sukupuolen ja palkkausperusteen mukaan. Päätoimisesti palkattuja Miehet Naiset Tuntipalkkaisia Vapaaehtoisia Vertaisohjaajia (nuoria) Muita Yhteensä

10 Ohjaajien koulutustiedot kysyttiin tarpeiden selvittämiseksi. Ilmoitetut kokonaismäärät jäävät pienemmiksi kuin muissa ohjaajia koskevissa kysymyksissä, koska tässä kohdassa etenkin vertaisohjaajia on jätetty listaamatta. Jakauma on seuraava: Ei koulutusta liikunnan ohjaamiseen 111 yksittäisiä kursseja 401 vähintään opistotasoinen liikunnanohjaajakoulutus 124 Hankkeiden itse arvioituja koulutustarpeita kartoitettiin kysymyksellä Millaisia ohjaajakoulutustarpeita hankkeessa on?. Määrällisesti eniten mainintoja liittyi lyhytkursseihin liikunnan alalta, jotka ilmoitettiin noin kolmanneksessa hankkeista. Näissä korostuivat eri ikäisten lasten ja nuorten erilaiset ohjausvaatimukset ja erityisryhmien liikuttamiseen tarvittavat taidot. Seuraavaksi nousi ryhmätaitoihin, viriketoimintaan, sosiaalisiin ja kasvatuksellisiin sekä terveydellisiin seikkoihin liittyvä koulutus. Liikunnan peruskoulutustarpeita olisi suhteellisen vähän (13 mainintaa) ja muutamassa hankkeessa (7 hanketta) katsottiin että koulutustarvetta ei vastaamishetkellä ole. Tarpeita lyhytkursseihin liikunnan alalta on esitelty seuraavissa esimerkeissä: Erilaiset teemakurssit/koulutukset katsotaan tarpeelliseksi. Jos pelikerho-ohjauksesta saadaan pitempiaikainen prosessi käyntiin heille voitaisiin tarjota yksittäisiä kursseja liikunnan ohjaamiseen., Aamu- ja iltapäiväkerhon ohjaajille mahdollisuuksien mukaan., Eri lajien ideointi/virikeaamu/iltapäiviä., Erilaisia kursseja juuri tämänikäisten lasten ohjaamiseen., Erilaisia luovaan liikuntaan liittyviä, seikkailuliikuntaa., Erilaisten liikuntamuotojen koulutukset, mm. luistelukoulutus ohjaajille., Liikunnanohjaukseen mm. seikkailuliikuntaa., Erityisliikunnan ohjaamiseen tarvittavia taitoja, soveltamista., Erityistä tukea tarvitsevien lasten liikuntaryhmien ohjaamiseen., Esimerkiksi aluejärjestön ja Nuoren Suomen kursseja kaivataan. Monipuolisen liikunnan näkökulma olisi äärimmäisen tärkeää eri toimijoille ymmärtää. Myös mm. erityisryhmien liikunnanohjaukseen kaivataan koulutusta., För tillfället finns god tillgång på kompetenta ledare. Ev. kurs med speciell inrikning på motion för barn kunde behövas., Kaikille seurojen ohjaajille/valmentajille on tarjottu vuoden aikana ilmaista liikunnan koulutusta ja toivottavasti myös jatkossa. Osa hankkeen ohjaajista on osallistunut tarjottuihin koulutuksiin., Liikunnanohjauksen virikkeellisyyteen liittyen., Lisäkoulutusta järjestetään yhdessä muun urheiluseurakoulutuksen kanssa monipuolisen liikunnan järjestämiseksi ja ohjaajavalmiuksien parantamiseksi., Lisää perustietoa lasten liikunnasta ja liikuttamisesta. Kuinka toiminnassamme osaisimme hyödyntää oikein kaikki vuodenajat ja käytettävissä olevat pienetkin tilat ja piha-alueet., Lyhyitä kursseja nuorille ohjaajille., Lyhytkurs- 10

11 seja, jotka on suunnattu erityisesti erityisryhmien ohjaamiseen., Ryhmät ovat osaksi vähän liikkuville lapsille, jolloin ne ovat myös haasteellisia ohjaajille. Koulutusta erilaisten välineiden käyttöön ja yksinkertaisten liikunnallisten elämysten tuottamiseen. Lasten ja nuorten kasvatuksellisiin, sosiaalisiin ja ryhmätoiminnan kehittämiseen liittyviä koulutustarpeita tunnistettiin terveydellisten näkökulmien ja virikekoulutuksen ohella. Ehkä vinkkejä kurinpitoon, lajit hyvin hallussa. Joissakin kerhoissa on levotonta, mutta pyrimme puuttumaan tähän ja pitää myös vanhemmat ajan tasalla., Ensiapukoulutus., Erityislasten (oppimishäiriöt, keskittymisvaikeudet, sos.taitojen vaikeus)., Joillekin askartelukursseille olemme ajatelleet ohjaajien menevän., Lapsen fyysinen kehitys., Lasten yleisen ohjaus- ja lasten käsittelytaidon parantaminen., Myönteinen/positiivinen suhtautumistapa ohjaukseen ja ohjattaviin., Motivoivaa, innostavaa ideapäivätyyppistä koulutusta, johon on mahdollisuus kaikilla moduulien ohjaajilla osallistua., Ryhmänohjaus ja toiminnan suunnittelua, joissain lajeissa ohjaaja tahtoisi lisäkoulutusta itselleen., Seikkailu- ja ryhmätoimintakoulutusta., Säännöllinen virikekoulutus on ainakin kaikille ohjaustyössä toimiville tarpeen., Virikekursseja tarjotaan ohjaajille, jotka hankkeessa ovat mukana., Yksittäiset kurssit, teemakoulutukset. Ohjauksen perustaitojen koulutustarpeita ja liikunnanohjaajan peruskoulutukseen liittyviä tarpeita on esitetty seuraavissa lainauksissa: Jatkuvaa täydentävää koulutusta tarvitaan ja muutamia opistotasoisia liikunnanohjaajakoulutuksia lisää., Tulevaisuudessa tarvitsemme tulevaa ip-ohjaajan ammattitutkintoa liikuttajien koulutuksessa., Nuori-Suomi ohjaajakoulutus ainakin nyt alkuun. Erityisliikunnassa ammattilaiset., Nuorille vertaisohjaajille virkistävää, innostavaa ohjaajakoulutusta., Ohjaajan peruskurssi+ideapäivä ohjaamiseen ja toteutamiseen+jatko koulutuksia, Peruskoulutus niille, joilla sitä ei ole. Tutorointi voisi olla hyvä., Perusohjauksen koulutusta ja yleisesti koulutustasonnostoa., Sählykerhon ohjaajakoulutusta, ryhmän hallintakoulutusta, liikunnanohjaajan koulutusta., Urheiluseurojen ohjaajille koulutusta lasten liikunnasta., Vertaisohjaajille perustaitoja., Kunnollisten ohjaajien löytyminen ja kouluttaminen on kaiken perusta. Seuraavassa koulutustarpeisiin liittyvässä kommentissa tulee esille hankkeen oman sisäisen kouluttamisen tarve: 11

12 12 Seuran omien nuorten ohjaajien yhteisen koulutusillan/päivän järjestämistä on usein mietitty, mutta yhteistä aikaa ei löydy. Kaikki nuoret ohjaajamme ovat itse aktiivisesti urheilussa mukana. Puhuttu kaikkien urheiluseurojen eri jaostojen yhteisen nuorten ohjaajien koulutusillasta keväälle 2005.

13 3. ORGANISOITUMINEN 3.1. Käynnistyneet hankkeet Liikunnallisen iltapäivätoiminnan haun puitteissa aloitti 24 hanketta, jotka mielsivät edustavansa kokonaan uutta toimintaa. Valtaosa hankkeista oli joko aiemmin alkaneen toiminnan jatkoa tai muuttunutta toimintaa. Osa toimijoista oli aiempina vuosina järjestänyt luokkalaisten iltapäivätoimintaa. Toiminnan muuttuminen tarkoitti siis nyt laajentamista uusiin ikäluokkiin. Joissakin tapauksissa muuttuminen tarkoitti toiminnan käynnistämistä uusissa kouluissa, ryhmien lisäämistä tai sisältöjen muutoksia. Lisäksi mainittiin, että aiemmin oli ollut yksittäisiä kerhoja mutta hankkeen myötä toiminta oli koottu yhdeksi kokonaisuudeksi, joka parhaimmillaan oli liitetty kunnan laajempaan strategiaan. Hankkeen avulla oli lisäksi saatu aikaan tai lisätty yhteistyötä seurojen, koulujen ja kunnan kanssa. Taulukko: Onko toiminta uutta, aiemmin alkanutta vai muuttunutta? Vastauksia Prosentteina Uutta 24 27,3 Aiemmin alkanutta 25 28,4 Muuttunutta 38 43,2 Ei vastausta 1 1,1 Yhteensä ,0 Joka neljännessä hankkeessa ei ollut erityistä ohjausryhmää. Tavallisesti nämä hankkeet olivat niin pieniä ja toiminta suppeaa, ettei erityistä ryhmää tarvittu tai oli jo olemassa organisaatio, joka ajoi saman asian. Lisäksi ilmoitettiin, että yhteistyötahojen kanssa 13

14 keskusteltiin ilman erityisen ryhmän nimeämistä tai palavereja pidettiin eri osapuolten kesken tarpeen mukaan. Hankkeista kolme neljäsosaa oli perustanut toimintaa varten ohjausryhmän. Ryhmien kokoonpanojen perusteella näyttää, että ohjausryhmä on koettu tarpeelliseksi silloin, kun mukana on edustajia useista rinnakkaisista organisaatioista. Tällaisia olivat tyypillisesti hankkeet joissa oli toimijoina useita urheiluseuroja tai viranomaisia kunnan eri sektoreilta kuten liikunta-, nuoriso-, koulu-, vapaa-aika- ja iltapäivätoimesta. Ryhmää tarvitaan myös kun tehdään yhteistyötä useamman erityyppisen järjestelmän kesken kuten koulut, seurat, kunta ja seurakunta. Ryhmien kokoonpanojen perusteella tarkoituksena on ollut toiminnan osapuolten nivominen yhdeksi kokonaisuudeksi sekä tiedonkulun turvaaminen. Hakupapereiden perusteella alkuvaiheessa oli useammassa hankkeessa koettu tarpeelliseksi käydä keskusteluja laajemmin yhteisen näkemyksen luomiseksi ja eri osapuolten sitouttamiseksi projekteihin. Nyt varsinaisten ohjausryhmien rooli näyttää kokoonpanojen perusteella olevan kuitenkin lähempänä konkreettista toimintaa. Taulukko: Onko hankkeella ohjausryhmä? Vastauksia Prosentteina On 67 76,1 Ei 20 22,7 Ei vastausta 1 1,1 Yhteensä ,0 Hankkeista suurin osa ilmoitti, että toiminta on sovitettu yhteen koulujen muun kerhotoiminnan kanssa. Yhteistyö oli kiinteää silloin, kun koulun henkilökunta esimerkiksi kouluavustajat toimivat ryhmien ohjaajina. Yhteistyöllä salivaraukset saatiin tehtyä ajoissa, rehtorit saivat tiedon alkavista ryhmistä varhain ja liikuntatoiminta päästiin markkinoimaan oppilaille mahdollisimman pian koulun alettua syksyllä. Yhteensovittamisella ei ollut yhteyttä siihen, oliko toiminta uutta vai jatkuvaa. Uudetkin hankkeet olivat saaneet toiminnan sovitettua varsin pian. Pohjois-Suomen hankkeista monet ilmoittivat, ettei kouluissa ole muuta kerhotoimintaa 14

15 Taulukko: Onko hankkeen liikuntatoiminta sovitettu yhteen koulujen muun kerhotoiminnan kanssa? Tapauksia Prosentteina Ei 22 25,0 En osaa sanoa 10 11,4 Kyllä 53 60,2 Ei vastausta 3 3,4 Yhteensä , Toiminnan määrä Hankkeilta kysyttiin toteutunut toiminta viikkoina jouluun 2004 mennessä. Ilmoitusten keskiarvo oli 15 viikkoa ja hajonta kuusi viikkoa. Vastauksia saatiin paljon vielä vuoden 2005 puolella. Niissä toimintaviikkoja ilmoitettiin myös enemmän. Niinpä luvut eivät ole ihan tarkkoja. Yleensä toiminta oli kuitenkin käynnistetty joko heti koulujen alettua tai viimeistään syyskuun alussa. Muiden vastausten perusteella parhaiten saadaan osallistujia silloin, kun harrastuksista ilmoitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa alkusyksystä. Vuodenvaihteessa alkavan uuden toiminnan ongelma on, että harrastukset on lyöty lukkoon jo aiemmin. Toimintakertoja oli yleensä kahdesti viikossa. Kahdessakymmenessä tapauksessa tapahtumia lasta kohti oli vain kerran viikossa. Näistä puolet oli Etelä-Suomen läänissä, jossa rahoitettiin myös hankkeita, jotka eivät hakemuksen perusteella täyttäneet useamman kerran hakukriteeriä. Muut tapaukset jakautuivat ympäri maata. Yksittäisissä hankkeissa saattoi kuitenkin olla toimintaryhmiä, jotka kokoontuivat useammin kuin kerran viikossa. Kysymys oli yleensä ymmärretty samalla tavalla. Kahdessa tapauksessa ilmoitettu määrä oli poikkeuksellisen suuri. Kyse on näissä ollut toimintakertojen määrästä koko hankkeessa. Maan pohjoisosissa ja haja-asutusalueilla useamman viikkokerran vaatimus on koettu vaikeaksi lasten kuljetusten takia. Lisäksi näissä tapauksissa kerho- tai muuta harrastustoimintaa on varsin vähän. Näyttää siis tarkoituksenmukaiselta että yhden viikkokerran vaatimus olisi riittävä. 15

16 Kuvio: Toimintakertojen määrä lasta kohti viikossa. Kuvio toimintaryhmien määrästä kuvaa hankkeiden laajuutta. Esimerkiksi seitsemässätoista hankkeessa toimintaryhmiä oli vain yksi. Valtaosa hankkeista oli toimintaryhmien määrän perusteella suppeita. Laajimmassa hankkeessa ryhmiä oli kaikkiaan 27. Kuvio: Toimintaryhmien määrä. 16

17 Valtaosassa hankkeista ryhmäkoot pysyivät keskimäärin osallistujassa. Hankekokonaisuuksissa saattoi olla lisäksi yksittäisiä pienempiä ryhmiä. Kovin suuria toimintaryhmiä ei ollut. Ryhmissä oli tavallisesti yksi tai kaksi ohjaajaa. Resurssien vähyyden takia joitakin ryhmiä jouduttiin perumaan kokonaan. Lähes kaikki hankkeet ilmoittivat kuitenkin pystyneensä ottamaan kaikki halukkaat lapset mukaan, kun ryhmä ylipäätään saatiin käyntiin. Kuvio: Ryhmien koko keskimäärin Talous Hankkeista yli puolet ei perinyt osallistujilta mitään maksua. Perityt maksut saattoivat koskea jotain tiettyä erityisryhmää tai osaa toiminnasta, kuten uimahallimaksuja. Kerätyt maksut olivat yleensä pieniä euroa kauden aikana. Seurojen organisoimissa hankkeissa niillä kuitenkin on ollut merkittävä osa budjetissa. Taulukko: Peritäänkö osallistujilta maksua? Tapauksia Prosentteina Ei maksua 47 53,4 Maksu 38 43,2 Ei tietoa 3 3,4 Yhteensä ,0 17

18 Hanketuen ja käyttäjämaksujen lisäksi hankkeet ovat ilmoittaneet tukijoiksi kunnat ja seurat. Yksittäisissä tapauksissa rahaa on lisäksi saatu yrityksiltä, seurakunnilta ja yhdistyksiltä. Lomakkeisiin kuten hakemuksiinkaan ei ole hinnoiteltu palkattoman vapaaehtoistyön, virkatyön tai kuntien muille momenteille kohdentuvien menojen arvoa, joten kirjatut budjetit ovat työmäärään nähden hyvin pieniä Sisä- ja ulkoliikunta Hankkeista vain kaksi oli sellaista, joissa toiminta tapahtui kokonaan ulkona. Suurimmassa osassa oli sekä ulko- että sisäliikuntaa. Pelkästään sisätiloissa toimivat ne hankkeet, joissa oli lähinnä yksittäisiä pelikerhoja. Taulukko: Onko toiminta sisä- vai ulkoliikuntaa? Tapauksia Prosentteina Sisäliikuntaa 25 28,4 Ulkoliikuntaa 2 2,3 Sisä- ja ulkoliikuntaa 61 69,3 Yhteensä , Toimintapaikat Laajoissa hankkeissa toimipisteitä oli yleensä kuntien eri osissa. Hieman alle puolessa toimintaa oli sekä haja-asutusalueella eli kuntakeskuksessa. Taajamien ulkopuolella osallistujamäärät ryhmää kohti ovat pienemmät ja kustannukset nousevat suuremmiksi. Organisoituja liikuntaharrastusmahdollisuuksia on harvaan asutuilla alueilla yleensä vähän tarjolla. Yksittäiset kerhot voivat olla ainoita toimintoja, joihin osallistuminen ei edellytä pitkiä kuljetuksia kuntakeskukseen. Erityiset yksittäisten lajien ympärille rakentuneet hankkeet tai ryhmät toimivat yleensä taajamissa, missä osallistujamäärät ovat toiminalle riittävät ja ohjaajaresursseja on saatavilla. 18

19 Taulukko: Onko toiminta kuntakeskuksessa vai haja-asutusalueella? Tapauksia Prosentteina Kuntakeskuksessa 43 48,9 Haja-asutusalueella 5 5,7 Molemmissa 39 44,3 Ei tietoa 1 1,1 Yhteensä ,0 19

20 4. TOIMINNAN SISÄLLÖT 4.1. Kehittämisideat Liikunnallisen iltapäivätoiminnan hankkeiden omia käsityksiä kehittämisideoistaan ja tavoitteistaan selvitettiin avoimella kysymyksellä Mitä kehittämisideoita ja -tavoitteita toiminnalle on asetettu?. Vastaukset luokiteltiin toiminnan sisältöön, toiminnan organisointiin, resursseihin ja visioihin liittyviin kehittämisideoihin ja -tavoitteisiin. Samassa hankkeessa voi olla ja usein pitääkin olla useita tavoitteita ja ideoiden yhdistelmiä, joten määrälliset kuvaajat ovat suuntaa antavia. Edellä mainituista luokista keskeisimmät olivat liikunnallisen iltapäivätoiminnan sisältöön liittyvät ideat ja tavoitteet, seuraavana toiminnan organisointiin liittyvät, lähinnä hankkeiden toteuttamistapaan ja muotoihin liittyvät tavoitteet ja kolmantena hankkeen resurssipohjaan tai ympäristöön liittyvät ideat. Muutamia mainintoja oli hankkeen liittymisestä laajempaan kunta- tai kaupunkitason liikunta-, kulttuuri- tai yhteiskuntapoliittiseen visioon. Taulukko: Kehittämisideoita ja -tavoitteita koskevat maininnat luokiteltuna aiheen mukaan (samassa hankkeessa voi olla useita mainintoja) Lapset ja nuoret 41 Lajimuodot ja tapahtumat 25 Sosiaaliset, kasvatukselliset ja terveydelliset tavoitteet Mainintoja 10 Yhteistyömallit 17 Toimintamallit ja toteutus 31 Henkilöstö ja ohjaajat 15 Välineistö 4 Rahoitus 4 Visio 1 20

21 Toiminnan sisältöön liittyvät kehittämisideat ja tavoitteet Lapsiin ja nuorin liittyviä kehittämisideoita ja tavoitteita oli vastauksissa eniten. Nämä tavoitteet liittyvät yleisesti lapsiin tai nuoriin ja heidän liikkumiseensa, joissa ei eritellä erityistavoitteita tai ideoita. Joitakin esimerkkejä: Saada lapset liikkumaan monipuolisesti., Tavoitteena on saada liikkumaan ja kiinnostumaan liikunnallisista harrastuksista., Lisää liikuntaa ja vähemmän yksinoloa kotona., Että kaikilla olisi tasapuolisesti mukavaa., Vi vill hitta någonting som skulle intressera de äldre barnen., Säännöllisyys, lapsen luontaisen liikunnan lisääminen., Kaikki lapset mukaan liikunnan pariin., Saada lapset pysymään toiminnassa mukana mahdollisimman pitkään., Toiminnan tarkoituksena on 3-9 luokkalaisten lasten ja nuorten liikunnallisen iltapäivätoiminnan ja omatoimisen liikunnan lisääminen. Hankkeen lähtökohtana voi olla myös lajin kehittäminen paikallisesti tai iltapäivätoiminta voi olla valmisteleva osa laajempaa tapahtumaa. Joissakin hankkeissa pitkän ajan tavoite voi johtaa lajiseuran perustamiseen tai uusien jäsenien saamiseen seuraan. Uusia lajeja, jakoa ikäryhmittäin, joukkuehengen kohottaminen., Uimataidon harjoittelu, innostaa lapsia liikkumaan., Järjestämme ylemmille luokille sählysarjan keväällä. Järjestämme lumiriehan, juoksutapahtuman ja tanssitapahtuman normaalin toiminnan lisäksi., Kerhot ovat asettaneet itselleen tavoitteita, esim. tutustumista eri liikuntalajeihin monipuolisesti ja turvallisesti. Myös tavoitteena on kehittyä erilaisissa lajitaidoissa., Perustetaan myöhemmin sb-joukkue. Tavoitteena on mainittu myös liikunnallisen iltapäivätoiminnan avulla vaikuttaminen esimerkiksi lasten ja nuorten kasvatuksellisiin, sosiaalisiin tai terveydellisin tekijöihin ja olosuhteisiin. Lasten terveyteen vaikuttaminen liikunnan keinoin., Liikuntaprojekti on käynnistysvaiheessa ja tarkoituksena on kehittää ja suunnitella ei-liikkuvien ja syrjäytyneiden lasten liikuntatottumuksia tulevaisuutta varten., Tavoittaa lapsia tai nuoria, jotka eivät harrasta liikuntaa tai eivät yllä kilpaurheilu tasolle., Saada lapset liikkumaan ja innostumaan eri lajimuodoista. Opettaa lapsille perinneleikkejä ja loruja. Hyvä mieli kaikille., Liikunnan lisäksi sosiaalisten taitojen kehittyminen. Uusien lasten mukaan saaminen., Tarve liikunnallisen harrastuksen tarjoamiseen myös vähän liikkuville lapsille., Lapset 21

22 löytäisivät ilon ja riemun liikunnasta. Osallistuisivat sosiaaliseen yhteistoimintaan ja oppisivat samalla erilaisia taitoja. Tyttöjen määrän kasvattaminen, sopivan lajitarjonnan ja ohjaajien löytäminen Toiminnan organisointiin liittyvät kehittämisideat ja tavoitteet Kehittämisideana ja -tavoitteena ovat erilaiset yhteistyömallit eri toimijoiden välillä (esimerkiksi kerhot, koulut, seurat, vanhempainyhdistys, kunta) ja/tai miten liikunnallisen iltapäivätoiminnan toteutustapoja (rakenteita, malleja ja sisältöjä) kokeillaan ja kehitetään toteutuksen avulla. Esimerkkejä yhteistyömalleista: Uusien liikuntamuotojen kokeileminen, eri toimintatahojen yhteistoiminnan kehittäminen ja kerhotoiminnan jatkuvuuden turvaaminen., Vapaamuotoista liikunnallista toimintaa, myös vähän liikkuvia mukaan. Toiminnan toteutuksessa seurayhteistyötä, jatkossa toiminnan laajeneminen haja-asutusalueelle., Koulujen lisääminen toiminnan piiriin (25 koulua olisi jo valmiina mutta ei ole rahaa aloittaa toimintaa kouluissa., Osapuolten voimavarojen yhdistäminen liikunnan järjestämisessä, paikallisen yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen liikuntakerhotoiminnassa., Tavoitteena on saada seurat ja kunnat yhdessä pyörittämään kerhotoimintaa alueellaan. Toiminnan käynnistäminen ja saadut kokemukset aiemmilta toimintakausilta ovat voineet antaa aihetta organisoida uudelleen kerhojen järjestämisen muodot ja tavat. Joissakin tapauksissa tavoitteena voi olla yksinkertaisesti vain toiminnan vakiinnuttaminen. Keskitetään toimintaa niihin kerhoihin, joissa on kysyntää. Lajiseikkailut muutetaan lasten ja vanhempien puuhailloiksi. Kömpelöiden lasten kerhon tilalla kokeillaan ylipainoisten lasten kerhoa., Rakennetaan sellainen toimintamalli ja otetaan sellaisia liikkisryhmiä millä on jatkuvuutta vaikka avustusrahoitusta ei olisikaan., Keväällä monipuolista toimintaa, vierailevia ohjaajia/eri liikuntamuodot, vapaa-aika sihteeri ottaa tiistain vuorot., Ip toiminnan kautta liikutetaan lapsia väh. 1,5 h/vko, jatkossa ehkä enemmänkin, tavoitteena vakiinnuttaa liikkuva ip-kerhotoiminta kylillä. 22

23 Resurssien kehittämiseen liittyvät tavoitteet Osa tavoitteista ja ideoista liittyy hankkeiden resurssien turvaamiseen. Toimintamallin vakiinnuttua voidaan saada vakituisia ohjaajia ja tiloja paremmin käyttöön ja välineistöä kohennettua. Rahoituksen turvaaminen mainitaan joissakin hankkeissa tavoitteeksi. Liikunnanohjaajan viran saaminen ja sen myötä toiminnan tai osan siitä saaminen pysyväksi ip-toiminnaksi., Pöytien lisääminen tavoitteena. Lisäpöydät tuo vaihtoehtoja toimintamuotoihin., Laajentaa toimintaa tilojen mukaan. Nyt tilat ovat rajoittamassa toimintaa., Lisätään toiminnasta tiedottamista, hankitaan lisää välineitä, ohjaajille kursseja, lisää rahoittajia etsittävä, vanhempia pitäisi saada enemmän mukaan Visiot Kehittämistavoite ja idea voi liittyä laajempaan visioon yhteisön, kunnan tai kaupungin kehittämisestä. Ip-toiminnan hankkeet yhdistyvät kokonaisstrategiaan. Näitä oli hankkeiden joukossa muutamia. Tavoitteeksi on asetettu saattaa iltapäivätoiminta osaksi vapaa-aikapalveluja sekä markkinoida itsensä läpi tuomalla hanke lähelle perhettä Miten lapset ja nuoret ovat mukana toiminnan suunnittelussa? Seurannan ja arvioinnin yhtenä tavoitteena on selvittää miten lapset ovat osallisia hankkeiden toiminnassa, suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Näiden lisäksi on tärkeää myös pohtia miten itse iltapäivätoiminnan sisältö aktiviteettina palvelee lasten ja nuorten osallisuutta. Minkälaista toiminnallisuutta ja liikunnallisuutta hanke tuottaa? Kyselyt eivät kuitenkaan mahdollista toiminnan liikunnallisen toteutuksen sisällöllistä arvioimista. 23

24 Taulukko: Miten lapset osallistuvat toiminnan suunnitteluun. Tapauksia Prosentteina Eivät osallistu 2 2,3 Ohjaajat tai vanhemmat suunnittelevat Lapset esittävät toiveita Toiveet suunnittelun pohjana yhdistyvät toimenpiteiksi Lasten osallistuminen suunnitteluun ja sen yhteys konkreettiseen toimintaan kuvattu Yhdistelmä eri malleja eri ikäisille 5 5, , , ,3 8 9,1 Ei tietoa 8 9,1 Yhteensä ,0 Seuraavassa tarkastellaan kysymystä hankkeiden toiminnan suunnittelun näkökulmasta. Kysymyksen Miten lapset ja nuoret osallistuvat toiminnan suunnitteluun tavoitteena oli pyytää hankkeilta kuvauksia niistä tavoista, joilla lapset ja nuoret otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun. Avovastauksia luokitellaan kuvausten perusteella. Kahdeksasta hankkeesta ei saatu tietoa tähän kysymykseen. Seuraavien vastausten mukaan lapset eivät osallistu suoraan tai välittömästi toiminnan suunnitteluun: Eivät osallistu pääsääntöisesti. Kokoontumisissa tulevat ehdotukset huomioidaan jos ne ovat hyödyllisiä ja toteuttamisen kannalta mahdollisia., He eivät osallistu, toisaalta tyytyväisyys kertoo jotakin yleisesti. Ohjaajat, opettajat tai vanhemmat suunnittelevat seuraavissa esimerkeissä: Erityisliikunnanopettaja suunnittelee toiminnan., Ohjaaja kysynyt mikä on ollut mieleistä ja kivaa., Ohjaajat keräävät mielipiteitä kysely-lapuilla nuorilta kerhotoiminnan aikana, Muntliga önskemål har framförts via föräldrarföreningen. 24