Matti Hakamäki ja Kaarlo Laine. Liikunnallisen iltapäivätoiminnan hankkeiden käynnistyminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matti Hakamäki ja Kaarlo Laine. Liikunnallisen iltapäivätoiminnan hankkeiden 2004 2005 käynnistyminen"

Transkriptio

1 Matti Hakamäki ja Kaarlo Laine Liikunnallisen iltapäivätoiminnan hankkeiden käynnistyminen

2 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 171 ISBN Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Jyväskylän yliopistopaino 2005

3 Sisällys 1. Johdanto Perustiedot Lapset Ohjaajat Organisoituminen Käynnistyneet hankkeet Toiminnan määrä Talous Sisä- ja ulkoliikunta Toimintapaikat Toiminnan sisällöt Kehittämisideat Toiminnan sisältöön liittyvät kehittämisideat ja tavoitteet Toiminnan organisointiin liittyvät kehittämisideat ja -tavoitteet Resurssien kehittämiseen liittyvät tavoitteet Visiot Miten lapset ja nuoret ovat mukana toiminnan suunnittelussa? Lasten ja nuorten osallistuminen toiminnan toteuttamiseen Lasten ja nuorten palautteen kerääminen Lasten ja nuorten palaute toiminnasta Hankkeen etenemisen arviointi Toiveet ja tarpeet hankkeen onnistumiseksi... 37

4 5. Aloituksen vaikeudet Hankkeet jotka eivät käynnistyneet Aloituksen vaikeuksia Ohjaajien saamiseen liittyvät vaikeudet Välineistöön liittyvät vaikeudet Liikuntapaikkojen soveltuvuus Liikuntatilojen käyttöön saaminen Päätelmiä Hankkeiden moninainen kirjo Hankkeiden kehityksen edellytykset Ohjelman eteneminen Liite: Liikunnallisen iltapäivätoiminnan arviointi- ja seurantalomake... 52

5 1. JOHDANTO Tämän selvityksen kohteena ovat hankkeet, jotka saivat vuonna 2004 lääninhallitusten myöntämää tukea liikunnallisen iltapäivätoiminnan kehittämiseen. Tuen myöntäminen ja hankkeiden hakemuksissa kuvatut suunnitelmatiedot on kuvattu raportissa Laine, K. ja Hakamäki, M. Liikunnallisen iltapäivätoiminnan kehittämishankkeet (Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 166). Nyt käsillä oleva raportti kuvaa, miten hankkeet ovat käynnistyneet. Tiedot kerättiin kyselylomakkeen avulla. Lomake suunniteltiin opetusministeriön, lääninhallitusten, liikunnan aluejärjestöjen aluekehittäjien, Nuoren Suomen ja LIKESin yhteisen seminaarin ja neuvottelujen pohjalta syksyllä Lääninhallitukset lähettivät lomakkeet marras-joulukuussa 2004 kaikille 101 hankkeelle, jotka saivat rahoitusta. Vastaukset palautettiin lääninhallituksiin ja toimitettiin LIKESille. Tammikuun aikana saatujen tietojen tallentamisen analysoitavaan muotoon toteutti tutkimusassistentti Mikko Koivuneva. Ennakkotietoja tuloksista annettiin helmikuussa. Viimeiset lomakkeet käynnistyneistä 88 hankkeesta palautuivat ja tallennettiin maaliskuun aikana. Tallennustyön tuloksena on 88 hankkeesta ja 106 muuttujasta rakentuva 9382 tietoyksikön matriisi, jota käytetään nyt käsillä olevan raportin lisäksi pohjana jatkuvien hankkeiden kehityksen seurannalle ja vertailuna tuleville uusille hankkeille. Lomakkeiden tiedot käsittelevät siis enimmäkseen syksyn 2004 tilannetta mutta joissakin hankkeissa jo talvea Saatuja tietoja verrattiin haussa esitettyihin suunnitelmiin. Toteutusta jouduttiin hankkeissa jonkun verran karsimaan, koska haetun ja myönnetyn tuen erotusta ei ollut yleensä mahdollista paikata muulla rahoituksella. Toteutuksesta voi kuitenkin päätellä, että rahoitettujen hankkeiden suunnitelmat olivat pääsääntöisesti realistisia ja toteuttamiskelpoisia. Kokonaan peruuntui vain kaksi isompaa hankekokonaisuutta, koska niiden keskeiset toimijat siirtyivät toisiin tehtäviin eivätkä olleet korvattavissa. Pienempiä hankkeita peruuntui Etelä-Suomen läänissä. Muualla hankkeita saatettiin joutua supistamaan, mutta kaikki saatiin käynnistettyä. 5

6 Tässä raportissa esitetyt tiedot ja niiden perusteella tehtävät johtopäätökset perustuvat hankkeiden yhteyshenkilöiden esittämiin vastauksiin ja kuvauksiin toiminnasta. Lähtökohtana on siis yleensä yhden ihmisen antamat tiedot hankkeesta. Tämä on pyritty ottamaan huomioon johtopäätöksissä. Peruuntuneiden osalta taas on käytetty hyväksi lääninhallitusten arvioita. Lisäksi käytössä ovat olleet kaikki alkuperäiset hakemukset, myöntämispäätökset ja läänistä riippuen erilaisia valmisteluasiakirjoja sekä hankkeiden ja lääninhallitusten välistä sähköpostien vaihtoa, hakemusten täydennyksiä ja luonnoksia. Tässä raportissa näkökulma on koko Lasten ja nuorten liikuntaohjelman toteutumisessa liikunnallisen iltapäivätoiminnan avulla eikä niinkään yksittäisten hankkeiden tai niiden ryhmien tarkastelussa. Tiedot on kuvattu mahdollisimman pitkälle yhteenvedoin ja toisaalta täydennetty tuomalla esiin hankkeiden kirjoa ja monimuotoisuutta. Yhtenä raportin erityisteemana on lasten ja nuorten osallisuus hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tätä teemaa on suoraan käsitelty monessa lomakkeen kysymyksessä ja lisäksi muitakin vastauksia on pyritty lukemaan samasta näkökulmasta. Siksi asia saa myös selvityksessä runsaasti tilaa. 6

7 2. PERUSTIEDOT 2.1. Lapset Liikunnallisen iltapäivätoiminnan kehittämishankerahaa myönnettiin 101 hakijalle. Seurantatiedot saatiin kyselyn avulla 88 hankkeesta. Käynnistyneet olivat tyypillisesti melko suppeita, suurin osa alle sadan lapsen hankkeita. Kuvio: Hankkeiden koko luokiteltuna lasten määrän mukaan. Kyselyn perusteella hankkeisiin osallistui yli 8000 lasta. Määrä oli noin puolet hakemuksissa ilmoitetuista tavoitteista. Useita hankkeita jouduttiin supistamaan suunnitellusta, koska rahoitetut hankkeet saivat vain osan hakemastaan kokonaissummasta. Toiminta painottui erityisesti pienimpiin koululaisiin, koska useat hankkeet olivat jatkoa aiemmalle koululaisten iltapäivätoiminnalle. Kehittämisprojekteista moni ilmoitti aloittavansa toiminnan nuorimmista ikäluokista ja ajan myötä ottavansa isompia lapsia mukaan. Hankekuvausten perusteella erityisesti yläasteen oppilaille suunnatun toiminnan kehittäminen tulee olemaan tulevaisuuden haasteita. 7

8 Tyttöjen osuus osallistujista oli kaikissa ikäluokissa poikia pienempi. Ero oli suurin vanhimmissa ikäluokissa. Mukana oli hankkeita, joissa oli pelkästään tyttöjä, kuten telinevoimistelun ja taitoluistelun ympärille organisoitu toiminta. Näissä osallistujamäärät olivat kuitenkin pieniä. Sen sijaan kerhot, joissa harrastettiin paljon joukkuepalloilulajeja, vetivät yleensä molempia sukupuolia, enemmän kuitenkin poikia. Muutama hanke ilmoitti vain lasten kokonaismäärän mutta ei jakoa luokka-asteen tai sukupuolen mukaan. Ne eivät kuitenkaan oleellisesti vaikuta jakaumiin. Kuvio: Poikien ja tyttöjen määrä hankkeissa luokka-asteittain. Hankkeista 70 ilmoitti, että mukaan on saatu vähän liikkuvia lapsia. Loput ilmoittivat, etteivät tienneet. Kukaan ei sanonut, että vähän liikkuvia ei olisi saatu ollenkaan mukaan. Tulos kertoo, että kehittämishankkeissa ohjelman tavoite on ainakin ollut selvillä. Osassa hankkeista vähän liikkuvien mukaan saamiseen oli mietitty ja toteutettu erityisiä ideoita. Muissa tulokseen pyrittiin pitämällä toiminnan aloittamisen kynnys matalana. Hankkeista puolet ilmoitti, että erityisryhmiin kuuluvia lapsia saatiin toimintaan mukaan. Ryhmiä ei kysymyksessä eritelty. Ajatuksena on, että inklusiivisen toimintamallin mukaan erityisryhmien, eri ikäisten ja eri sukupuolta olevien lasten toiminnan jakaminen omiksi ryhmiksi ei pääsääntöisesti ole tavoitteena. Tarkoitus oli kuvata, missä määrin toiminnassa on ollut kyse lasten erityisten tarpeiden tunnistamisesta ja huomioon ottamisesta ja missä määrin yleisestä liikuttamisesta. Hankkeista muutama tähtäsi pelkästään 8

9 yhden tietyn ryhmän liikkumisen kehittämiseen. Yleensä erityisryhmät mainittiin erillisenä osana laajempaa ohjelmaa. Toimijoina olivat yleensä koulut ja niissä erityisopettajat, jotka itse ohjasivat tai olivat suosittelemassa lapsia ryhmiin. Taulukko: Onko erityisryhmiin kuuluvia lapsia saatu mukaan? Tapauksia Prosentteina Kyllä 42 47,7 Ei 31 35,2 Ei tietoa 15 17,0 Yhteensä , Ohjaajat Hankkeissa toimi yhteensä noin 800 ohjaajaa, tasaisesti molempia sukupuolia. Palkkausperuste ja sukupuolijakauma on esitetty taulukossa. Kaikki hankkeet eivät ilmoittaneet jakaumatietoja vaan pelkän yhteismäärän. Päätoimisesti palkatut ovat yleensä kunnan tehtävissä olevaa henkilöstöä, jonka virkatyöhön hanke on sisältynyt. Seuroissa ja järjestöissä mukana on ollut paljon vapaaehtoisia. Pitkällä aikavälillä vertaisohjaajien saaminen toimintaan mukaan on yhä tärkeämpää, koska resurssit palkkaamiseen ovat niukat. Useammassa hankkeessa yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa on taannut ohjaajien saamisen. Lisäksi koulut ovat voineet hyödyntää ryhmiä omassa opetuksessaan. Taulukko: Ohjaajat sukupuolen ja palkkausperusteen mukaan. Päätoimisesti palkattuja Miehet Naiset Tuntipalkkaisia Vapaaehtoisia Vertaisohjaajia (nuoria) Muita Yhteensä

10 Ohjaajien koulutustiedot kysyttiin tarpeiden selvittämiseksi. Ilmoitetut kokonaismäärät jäävät pienemmiksi kuin muissa ohjaajia koskevissa kysymyksissä, koska tässä kohdassa etenkin vertaisohjaajia on jätetty listaamatta. Jakauma on seuraava: Ei koulutusta liikunnan ohjaamiseen 111 yksittäisiä kursseja 401 vähintään opistotasoinen liikunnanohjaajakoulutus 124 Hankkeiden itse arvioituja koulutustarpeita kartoitettiin kysymyksellä Millaisia ohjaajakoulutustarpeita hankkeessa on?. Määrällisesti eniten mainintoja liittyi lyhytkursseihin liikunnan alalta, jotka ilmoitettiin noin kolmanneksessa hankkeista. Näissä korostuivat eri ikäisten lasten ja nuorten erilaiset ohjausvaatimukset ja erityisryhmien liikuttamiseen tarvittavat taidot. Seuraavaksi nousi ryhmätaitoihin, viriketoimintaan, sosiaalisiin ja kasvatuksellisiin sekä terveydellisiin seikkoihin liittyvä koulutus. Liikunnan peruskoulutustarpeita olisi suhteellisen vähän (13 mainintaa) ja muutamassa hankkeessa (7 hanketta) katsottiin että koulutustarvetta ei vastaamishetkellä ole. Tarpeita lyhytkursseihin liikunnan alalta on esitelty seuraavissa esimerkeissä: Erilaiset teemakurssit/koulutukset katsotaan tarpeelliseksi. Jos pelikerho-ohjauksesta saadaan pitempiaikainen prosessi käyntiin heille voitaisiin tarjota yksittäisiä kursseja liikunnan ohjaamiseen., Aamu- ja iltapäiväkerhon ohjaajille mahdollisuuksien mukaan., Eri lajien ideointi/virikeaamu/iltapäiviä., Erilaisia kursseja juuri tämänikäisten lasten ohjaamiseen., Erilaisia luovaan liikuntaan liittyviä, seikkailuliikuntaa., Erilaisten liikuntamuotojen koulutukset, mm. luistelukoulutus ohjaajille., Liikunnanohjaukseen mm. seikkailuliikuntaa., Erityisliikunnan ohjaamiseen tarvittavia taitoja, soveltamista., Erityistä tukea tarvitsevien lasten liikuntaryhmien ohjaamiseen., Esimerkiksi aluejärjestön ja Nuoren Suomen kursseja kaivataan. Monipuolisen liikunnan näkökulma olisi äärimmäisen tärkeää eri toimijoille ymmärtää. Myös mm. erityisryhmien liikunnanohjaukseen kaivataan koulutusta., För tillfället finns god tillgång på kompetenta ledare. Ev. kurs med speciell inrikning på motion för barn kunde behövas., Kaikille seurojen ohjaajille/valmentajille on tarjottu vuoden aikana ilmaista liikunnan koulutusta ja toivottavasti myös jatkossa. Osa hankkeen ohjaajista on osallistunut tarjottuihin koulutuksiin., Liikunnanohjauksen virikkeellisyyteen liittyen., Lisäkoulutusta järjestetään yhdessä muun urheiluseurakoulutuksen kanssa monipuolisen liikunnan järjestämiseksi ja ohjaajavalmiuksien parantamiseksi., Lisää perustietoa lasten liikunnasta ja liikuttamisesta. Kuinka toiminnassamme osaisimme hyödyntää oikein kaikki vuodenajat ja käytettävissä olevat pienetkin tilat ja piha-alueet., Lyhyitä kursseja nuorille ohjaajille., Lyhytkurs- 10

11 seja, jotka on suunnattu erityisesti erityisryhmien ohjaamiseen., Ryhmät ovat osaksi vähän liikkuville lapsille, jolloin ne ovat myös haasteellisia ohjaajille. Koulutusta erilaisten välineiden käyttöön ja yksinkertaisten liikunnallisten elämysten tuottamiseen. Lasten ja nuorten kasvatuksellisiin, sosiaalisiin ja ryhmätoiminnan kehittämiseen liittyviä koulutustarpeita tunnistettiin terveydellisten näkökulmien ja virikekoulutuksen ohella. Ehkä vinkkejä kurinpitoon, lajit hyvin hallussa. Joissakin kerhoissa on levotonta, mutta pyrimme puuttumaan tähän ja pitää myös vanhemmat ajan tasalla., Ensiapukoulutus., Erityislasten (oppimishäiriöt, keskittymisvaikeudet, sos.taitojen vaikeus)., Joillekin askartelukursseille olemme ajatelleet ohjaajien menevän., Lapsen fyysinen kehitys., Lasten yleisen ohjaus- ja lasten käsittelytaidon parantaminen., Myönteinen/positiivinen suhtautumistapa ohjaukseen ja ohjattaviin., Motivoivaa, innostavaa ideapäivätyyppistä koulutusta, johon on mahdollisuus kaikilla moduulien ohjaajilla osallistua., Ryhmänohjaus ja toiminnan suunnittelua, joissain lajeissa ohjaaja tahtoisi lisäkoulutusta itselleen., Seikkailu- ja ryhmätoimintakoulutusta., Säännöllinen virikekoulutus on ainakin kaikille ohjaustyössä toimiville tarpeen., Virikekursseja tarjotaan ohjaajille, jotka hankkeessa ovat mukana., Yksittäiset kurssit, teemakoulutukset. Ohjauksen perustaitojen koulutustarpeita ja liikunnanohjaajan peruskoulutukseen liittyviä tarpeita on esitetty seuraavissa lainauksissa: Jatkuvaa täydentävää koulutusta tarvitaan ja muutamia opistotasoisia liikunnanohjaajakoulutuksia lisää., Tulevaisuudessa tarvitsemme tulevaa ip-ohjaajan ammattitutkintoa liikuttajien koulutuksessa., Nuori-Suomi ohjaajakoulutus ainakin nyt alkuun. Erityisliikunnassa ammattilaiset., Nuorille vertaisohjaajille virkistävää, innostavaa ohjaajakoulutusta., Ohjaajan peruskurssi+ideapäivä ohjaamiseen ja toteutamiseen+jatko koulutuksia, Peruskoulutus niille, joilla sitä ei ole. Tutorointi voisi olla hyvä., Perusohjauksen koulutusta ja yleisesti koulutustasonnostoa., Sählykerhon ohjaajakoulutusta, ryhmän hallintakoulutusta, liikunnanohjaajan koulutusta., Urheiluseurojen ohjaajille koulutusta lasten liikunnasta., Vertaisohjaajille perustaitoja., Kunnollisten ohjaajien löytyminen ja kouluttaminen on kaiken perusta. Seuraavassa koulutustarpeisiin liittyvässä kommentissa tulee esille hankkeen oman sisäisen kouluttamisen tarve: 11

12 12 Seuran omien nuorten ohjaajien yhteisen koulutusillan/päivän järjestämistä on usein mietitty, mutta yhteistä aikaa ei löydy. Kaikki nuoret ohjaajamme ovat itse aktiivisesti urheilussa mukana. Puhuttu kaikkien urheiluseurojen eri jaostojen yhteisen nuorten ohjaajien koulutusillasta keväälle 2005.

13 3. ORGANISOITUMINEN 3.1. Käynnistyneet hankkeet Liikunnallisen iltapäivätoiminnan haun puitteissa aloitti 24 hanketta, jotka mielsivät edustavansa kokonaan uutta toimintaa. Valtaosa hankkeista oli joko aiemmin alkaneen toiminnan jatkoa tai muuttunutta toimintaa. Osa toimijoista oli aiempina vuosina järjestänyt luokkalaisten iltapäivätoimintaa. Toiminnan muuttuminen tarkoitti siis nyt laajentamista uusiin ikäluokkiin. Joissakin tapauksissa muuttuminen tarkoitti toiminnan käynnistämistä uusissa kouluissa, ryhmien lisäämistä tai sisältöjen muutoksia. Lisäksi mainittiin, että aiemmin oli ollut yksittäisiä kerhoja mutta hankkeen myötä toiminta oli koottu yhdeksi kokonaisuudeksi, joka parhaimmillaan oli liitetty kunnan laajempaan strategiaan. Hankkeen avulla oli lisäksi saatu aikaan tai lisätty yhteistyötä seurojen, koulujen ja kunnan kanssa. Taulukko: Onko toiminta uutta, aiemmin alkanutta vai muuttunutta? Vastauksia Prosentteina Uutta 24 27,3 Aiemmin alkanutta 25 28,4 Muuttunutta 38 43,2 Ei vastausta 1 1,1 Yhteensä ,0 Joka neljännessä hankkeessa ei ollut erityistä ohjausryhmää. Tavallisesti nämä hankkeet olivat niin pieniä ja toiminta suppeaa, ettei erityistä ryhmää tarvittu tai oli jo olemassa organisaatio, joka ajoi saman asian. Lisäksi ilmoitettiin, että yhteistyötahojen kanssa 13

14 keskusteltiin ilman erityisen ryhmän nimeämistä tai palavereja pidettiin eri osapuolten kesken tarpeen mukaan. Hankkeista kolme neljäsosaa oli perustanut toimintaa varten ohjausryhmän. Ryhmien kokoonpanojen perusteella näyttää, että ohjausryhmä on koettu tarpeelliseksi silloin, kun mukana on edustajia useista rinnakkaisista organisaatioista. Tällaisia olivat tyypillisesti hankkeet joissa oli toimijoina useita urheiluseuroja tai viranomaisia kunnan eri sektoreilta kuten liikunta-, nuoriso-, koulu-, vapaa-aika- ja iltapäivätoimesta. Ryhmää tarvitaan myös kun tehdään yhteistyötä useamman erityyppisen järjestelmän kesken kuten koulut, seurat, kunta ja seurakunta. Ryhmien kokoonpanojen perusteella tarkoituksena on ollut toiminnan osapuolten nivominen yhdeksi kokonaisuudeksi sekä tiedonkulun turvaaminen. Hakupapereiden perusteella alkuvaiheessa oli useammassa hankkeessa koettu tarpeelliseksi käydä keskusteluja laajemmin yhteisen näkemyksen luomiseksi ja eri osapuolten sitouttamiseksi projekteihin. Nyt varsinaisten ohjausryhmien rooli näyttää kokoonpanojen perusteella olevan kuitenkin lähempänä konkreettista toimintaa. Taulukko: Onko hankkeella ohjausryhmä? Vastauksia Prosentteina On 67 76,1 Ei 20 22,7 Ei vastausta 1 1,1 Yhteensä ,0 Hankkeista suurin osa ilmoitti, että toiminta on sovitettu yhteen koulujen muun kerhotoiminnan kanssa. Yhteistyö oli kiinteää silloin, kun koulun henkilökunta esimerkiksi kouluavustajat toimivat ryhmien ohjaajina. Yhteistyöllä salivaraukset saatiin tehtyä ajoissa, rehtorit saivat tiedon alkavista ryhmistä varhain ja liikuntatoiminta päästiin markkinoimaan oppilaille mahdollisimman pian koulun alettua syksyllä. Yhteensovittamisella ei ollut yhteyttä siihen, oliko toiminta uutta vai jatkuvaa. Uudetkin hankkeet olivat saaneet toiminnan sovitettua varsin pian. Pohjois-Suomen hankkeista monet ilmoittivat, ettei kouluissa ole muuta kerhotoimintaa 14

15 Taulukko: Onko hankkeen liikuntatoiminta sovitettu yhteen koulujen muun kerhotoiminnan kanssa? Tapauksia Prosentteina Ei 22 25,0 En osaa sanoa 10 11,4 Kyllä 53 60,2 Ei vastausta 3 3,4 Yhteensä , Toiminnan määrä Hankkeilta kysyttiin toteutunut toiminta viikkoina jouluun 2004 mennessä. Ilmoitusten keskiarvo oli 15 viikkoa ja hajonta kuusi viikkoa. Vastauksia saatiin paljon vielä vuoden 2005 puolella. Niissä toimintaviikkoja ilmoitettiin myös enemmän. Niinpä luvut eivät ole ihan tarkkoja. Yleensä toiminta oli kuitenkin käynnistetty joko heti koulujen alettua tai viimeistään syyskuun alussa. Muiden vastausten perusteella parhaiten saadaan osallistujia silloin, kun harrastuksista ilmoitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa alkusyksystä. Vuodenvaihteessa alkavan uuden toiminnan ongelma on, että harrastukset on lyöty lukkoon jo aiemmin. Toimintakertoja oli yleensä kahdesti viikossa. Kahdessakymmenessä tapauksessa tapahtumia lasta kohti oli vain kerran viikossa. Näistä puolet oli Etelä-Suomen läänissä, jossa rahoitettiin myös hankkeita, jotka eivät hakemuksen perusteella täyttäneet useamman kerran hakukriteeriä. Muut tapaukset jakautuivat ympäri maata. Yksittäisissä hankkeissa saattoi kuitenkin olla toimintaryhmiä, jotka kokoontuivat useammin kuin kerran viikossa. Kysymys oli yleensä ymmärretty samalla tavalla. Kahdessa tapauksessa ilmoitettu määrä oli poikkeuksellisen suuri. Kyse on näissä ollut toimintakertojen määrästä koko hankkeessa. Maan pohjoisosissa ja haja-asutusalueilla useamman viikkokerran vaatimus on koettu vaikeaksi lasten kuljetusten takia. Lisäksi näissä tapauksissa kerho- tai muuta harrastustoimintaa on varsin vähän. Näyttää siis tarkoituksenmukaiselta että yhden viikkokerran vaatimus olisi riittävä. 15

16 Kuvio: Toimintakertojen määrä lasta kohti viikossa. Kuvio toimintaryhmien määrästä kuvaa hankkeiden laajuutta. Esimerkiksi seitsemässätoista hankkeessa toimintaryhmiä oli vain yksi. Valtaosa hankkeista oli toimintaryhmien määrän perusteella suppeita. Laajimmassa hankkeessa ryhmiä oli kaikkiaan 27. Kuvio: Toimintaryhmien määrä. 16

17 Valtaosassa hankkeista ryhmäkoot pysyivät keskimäärin osallistujassa. Hankekokonaisuuksissa saattoi olla lisäksi yksittäisiä pienempiä ryhmiä. Kovin suuria toimintaryhmiä ei ollut. Ryhmissä oli tavallisesti yksi tai kaksi ohjaajaa. Resurssien vähyyden takia joitakin ryhmiä jouduttiin perumaan kokonaan. Lähes kaikki hankkeet ilmoittivat kuitenkin pystyneensä ottamaan kaikki halukkaat lapset mukaan, kun ryhmä ylipäätään saatiin käyntiin. Kuvio: Ryhmien koko keskimäärin Talous Hankkeista yli puolet ei perinyt osallistujilta mitään maksua. Perityt maksut saattoivat koskea jotain tiettyä erityisryhmää tai osaa toiminnasta, kuten uimahallimaksuja. Kerätyt maksut olivat yleensä pieniä euroa kauden aikana. Seurojen organisoimissa hankkeissa niillä kuitenkin on ollut merkittävä osa budjetissa. Taulukko: Peritäänkö osallistujilta maksua? Tapauksia Prosentteina Ei maksua 47 53,4 Maksu 38 43,2 Ei tietoa 3 3,4 Yhteensä ,0 17

18 Hanketuen ja käyttäjämaksujen lisäksi hankkeet ovat ilmoittaneet tukijoiksi kunnat ja seurat. Yksittäisissä tapauksissa rahaa on lisäksi saatu yrityksiltä, seurakunnilta ja yhdistyksiltä. Lomakkeisiin kuten hakemuksiinkaan ei ole hinnoiteltu palkattoman vapaaehtoistyön, virkatyön tai kuntien muille momenteille kohdentuvien menojen arvoa, joten kirjatut budjetit ovat työmäärään nähden hyvin pieniä Sisä- ja ulkoliikunta Hankkeista vain kaksi oli sellaista, joissa toiminta tapahtui kokonaan ulkona. Suurimmassa osassa oli sekä ulko- että sisäliikuntaa. Pelkästään sisätiloissa toimivat ne hankkeet, joissa oli lähinnä yksittäisiä pelikerhoja. Taulukko: Onko toiminta sisä- vai ulkoliikuntaa? Tapauksia Prosentteina Sisäliikuntaa 25 28,4 Ulkoliikuntaa 2 2,3 Sisä- ja ulkoliikuntaa 61 69,3 Yhteensä , Toimintapaikat Laajoissa hankkeissa toimipisteitä oli yleensä kuntien eri osissa. Hieman alle puolessa toimintaa oli sekä haja-asutusalueella eli kuntakeskuksessa. Taajamien ulkopuolella osallistujamäärät ryhmää kohti ovat pienemmät ja kustannukset nousevat suuremmiksi. Organisoituja liikuntaharrastusmahdollisuuksia on harvaan asutuilla alueilla yleensä vähän tarjolla. Yksittäiset kerhot voivat olla ainoita toimintoja, joihin osallistuminen ei edellytä pitkiä kuljetuksia kuntakeskukseen. Erityiset yksittäisten lajien ympärille rakentuneet hankkeet tai ryhmät toimivat yleensä taajamissa, missä osallistujamäärät ovat toiminalle riittävät ja ohjaajaresursseja on saatavilla. 18

19 Taulukko: Onko toiminta kuntakeskuksessa vai haja-asutusalueella? Tapauksia Prosentteina Kuntakeskuksessa 43 48,9 Haja-asutusalueella 5 5,7 Molemmissa 39 44,3 Ei tietoa 1 1,1 Yhteensä ,0 19

20 4. TOIMINNAN SISÄLLÖT 4.1. Kehittämisideat Liikunnallisen iltapäivätoiminnan hankkeiden omia käsityksiä kehittämisideoistaan ja tavoitteistaan selvitettiin avoimella kysymyksellä Mitä kehittämisideoita ja -tavoitteita toiminnalle on asetettu?. Vastaukset luokiteltiin toiminnan sisältöön, toiminnan organisointiin, resursseihin ja visioihin liittyviin kehittämisideoihin ja -tavoitteisiin. Samassa hankkeessa voi olla ja usein pitääkin olla useita tavoitteita ja ideoiden yhdistelmiä, joten määrälliset kuvaajat ovat suuntaa antavia. Edellä mainituista luokista keskeisimmät olivat liikunnallisen iltapäivätoiminnan sisältöön liittyvät ideat ja tavoitteet, seuraavana toiminnan organisointiin liittyvät, lähinnä hankkeiden toteuttamistapaan ja muotoihin liittyvät tavoitteet ja kolmantena hankkeen resurssipohjaan tai ympäristöön liittyvät ideat. Muutamia mainintoja oli hankkeen liittymisestä laajempaan kunta- tai kaupunkitason liikunta-, kulttuuri- tai yhteiskuntapoliittiseen visioon. Taulukko: Kehittämisideoita ja -tavoitteita koskevat maininnat luokiteltuna aiheen mukaan (samassa hankkeessa voi olla useita mainintoja) Lapset ja nuoret 41 Lajimuodot ja tapahtumat 25 Sosiaaliset, kasvatukselliset ja terveydelliset tavoitteet Mainintoja 10 Yhteistyömallit 17 Toimintamallit ja toteutus 31 Henkilöstö ja ohjaajat 15 Välineistö 4 Rahoitus 4 Visio 1 20

21 Toiminnan sisältöön liittyvät kehittämisideat ja tavoitteet Lapsiin ja nuorin liittyviä kehittämisideoita ja tavoitteita oli vastauksissa eniten. Nämä tavoitteet liittyvät yleisesti lapsiin tai nuoriin ja heidän liikkumiseensa, joissa ei eritellä erityistavoitteita tai ideoita. Joitakin esimerkkejä: Saada lapset liikkumaan monipuolisesti., Tavoitteena on saada liikkumaan ja kiinnostumaan liikunnallisista harrastuksista., Lisää liikuntaa ja vähemmän yksinoloa kotona., Että kaikilla olisi tasapuolisesti mukavaa., Vi vill hitta någonting som skulle intressera de äldre barnen., Säännöllisyys, lapsen luontaisen liikunnan lisääminen., Kaikki lapset mukaan liikunnan pariin., Saada lapset pysymään toiminnassa mukana mahdollisimman pitkään., Toiminnan tarkoituksena on 3-9 luokkalaisten lasten ja nuorten liikunnallisen iltapäivätoiminnan ja omatoimisen liikunnan lisääminen. Hankkeen lähtökohtana voi olla myös lajin kehittäminen paikallisesti tai iltapäivätoiminta voi olla valmisteleva osa laajempaa tapahtumaa. Joissakin hankkeissa pitkän ajan tavoite voi johtaa lajiseuran perustamiseen tai uusien jäsenien saamiseen seuraan. Uusia lajeja, jakoa ikäryhmittäin, joukkuehengen kohottaminen., Uimataidon harjoittelu, innostaa lapsia liikkumaan., Järjestämme ylemmille luokille sählysarjan keväällä. Järjestämme lumiriehan, juoksutapahtuman ja tanssitapahtuman normaalin toiminnan lisäksi., Kerhot ovat asettaneet itselleen tavoitteita, esim. tutustumista eri liikuntalajeihin monipuolisesti ja turvallisesti. Myös tavoitteena on kehittyä erilaisissa lajitaidoissa., Perustetaan myöhemmin sb-joukkue. Tavoitteena on mainittu myös liikunnallisen iltapäivätoiminnan avulla vaikuttaminen esimerkiksi lasten ja nuorten kasvatuksellisiin, sosiaalisiin tai terveydellisin tekijöihin ja olosuhteisiin. Lasten terveyteen vaikuttaminen liikunnan keinoin., Liikuntaprojekti on käynnistysvaiheessa ja tarkoituksena on kehittää ja suunnitella ei-liikkuvien ja syrjäytyneiden lasten liikuntatottumuksia tulevaisuutta varten., Tavoittaa lapsia tai nuoria, jotka eivät harrasta liikuntaa tai eivät yllä kilpaurheilu tasolle., Saada lapset liikkumaan ja innostumaan eri lajimuodoista. Opettaa lapsille perinneleikkejä ja loruja. Hyvä mieli kaikille., Liikunnan lisäksi sosiaalisten taitojen kehittyminen. Uusien lasten mukaan saaminen., Tarve liikunnallisen harrastuksen tarjoamiseen myös vähän liikkuville lapsille., Lapset 21

22 löytäisivät ilon ja riemun liikunnasta. Osallistuisivat sosiaaliseen yhteistoimintaan ja oppisivat samalla erilaisia taitoja. Tyttöjen määrän kasvattaminen, sopivan lajitarjonnan ja ohjaajien löytäminen Toiminnan organisointiin liittyvät kehittämisideat ja tavoitteet Kehittämisideana ja -tavoitteena ovat erilaiset yhteistyömallit eri toimijoiden välillä (esimerkiksi kerhot, koulut, seurat, vanhempainyhdistys, kunta) ja/tai miten liikunnallisen iltapäivätoiminnan toteutustapoja (rakenteita, malleja ja sisältöjä) kokeillaan ja kehitetään toteutuksen avulla. Esimerkkejä yhteistyömalleista: Uusien liikuntamuotojen kokeileminen, eri toimintatahojen yhteistoiminnan kehittäminen ja kerhotoiminnan jatkuvuuden turvaaminen., Vapaamuotoista liikunnallista toimintaa, myös vähän liikkuvia mukaan. Toiminnan toteutuksessa seurayhteistyötä, jatkossa toiminnan laajeneminen haja-asutusalueelle., Koulujen lisääminen toiminnan piiriin (25 koulua olisi jo valmiina mutta ei ole rahaa aloittaa toimintaa kouluissa., Osapuolten voimavarojen yhdistäminen liikunnan järjestämisessä, paikallisen yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen liikuntakerhotoiminnassa., Tavoitteena on saada seurat ja kunnat yhdessä pyörittämään kerhotoimintaa alueellaan. Toiminnan käynnistäminen ja saadut kokemukset aiemmilta toimintakausilta ovat voineet antaa aihetta organisoida uudelleen kerhojen järjestämisen muodot ja tavat. Joissakin tapauksissa tavoitteena voi olla yksinkertaisesti vain toiminnan vakiinnuttaminen. Keskitetään toimintaa niihin kerhoihin, joissa on kysyntää. Lajiseikkailut muutetaan lasten ja vanhempien puuhailloiksi. Kömpelöiden lasten kerhon tilalla kokeillaan ylipainoisten lasten kerhoa., Rakennetaan sellainen toimintamalli ja otetaan sellaisia liikkisryhmiä millä on jatkuvuutta vaikka avustusrahoitusta ei olisikaan., Keväällä monipuolista toimintaa, vierailevia ohjaajia/eri liikuntamuodot, vapaa-aika sihteeri ottaa tiistain vuorot., Ip toiminnan kautta liikutetaan lapsia väh. 1,5 h/vko, jatkossa ehkä enemmänkin, tavoitteena vakiinnuttaa liikkuva ip-kerhotoiminta kylillä. 22

23 Resurssien kehittämiseen liittyvät tavoitteet Osa tavoitteista ja ideoista liittyy hankkeiden resurssien turvaamiseen. Toimintamallin vakiinnuttua voidaan saada vakituisia ohjaajia ja tiloja paremmin käyttöön ja välineistöä kohennettua. Rahoituksen turvaaminen mainitaan joissakin hankkeissa tavoitteeksi. Liikunnanohjaajan viran saaminen ja sen myötä toiminnan tai osan siitä saaminen pysyväksi ip-toiminnaksi., Pöytien lisääminen tavoitteena. Lisäpöydät tuo vaihtoehtoja toimintamuotoihin., Laajentaa toimintaa tilojen mukaan. Nyt tilat ovat rajoittamassa toimintaa., Lisätään toiminnasta tiedottamista, hankitaan lisää välineitä, ohjaajille kursseja, lisää rahoittajia etsittävä, vanhempia pitäisi saada enemmän mukaan Visiot Kehittämistavoite ja idea voi liittyä laajempaan visioon yhteisön, kunnan tai kaupungin kehittämisestä. Ip-toiminnan hankkeet yhdistyvät kokonaisstrategiaan. Näitä oli hankkeiden joukossa muutamia. Tavoitteeksi on asetettu saattaa iltapäivätoiminta osaksi vapaa-aikapalveluja sekä markkinoida itsensä läpi tuomalla hanke lähelle perhettä Miten lapset ja nuoret ovat mukana toiminnan suunnittelussa? Seurannan ja arvioinnin yhtenä tavoitteena on selvittää miten lapset ovat osallisia hankkeiden toiminnassa, suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Näiden lisäksi on tärkeää myös pohtia miten itse iltapäivätoiminnan sisältö aktiviteettina palvelee lasten ja nuorten osallisuutta. Minkälaista toiminnallisuutta ja liikunnallisuutta hanke tuottaa? Kyselyt eivät kuitenkaan mahdollista toiminnan liikunnallisen toteutuksen sisällöllistä arvioimista. 23

24 Taulukko: Miten lapset osallistuvat toiminnan suunnitteluun. Tapauksia Prosentteina Eivät osallistu 2 2,3 Ohjaajat tai vanhemmat suunnittelevat Lapset esittävät toiveita Toiveet suunnittelun pohjana yhdistyvät toimenpiteiksi Lasten osallistuminen suunnitteluun ja sen yhteys konkreettiseen toimintaan kuvattu Yhdistelmä eri malleja eri ikäisille 5 5, , , ,3 8 9,1 Ei tietoa 8 9,1 Yhteensä ,0 Seuraavassa tarkastellaan kysymystä hankkeiden toiminnan suunnittelun näkökulmasta. Kysymyksen Miten lapset ja nuoret osallistuvat toiminnan suunnitteluun tavoitteena oli pyytää hankkeilta kuvauksia niistä tavoista, joilla lapset ja nuoret otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun. Avovastauksia luokitellaan kuvausten perusteella. Kahdeksasta hankkeesta ei saatu tietoa tähän kysymykseen. Seuraavien vastausten mukaan lapset eivät osallistu suoraan tai välittömästi toiminnan suunnitteluun: Eivät osallistu pääsääntöisesti. Kokoontumisissa tulevat ehdotukset huomioidaan jos ne ovat hyödyllisiä ja toteuttamisen kannalta mahdollisia., He eivät osallistu, toisaalta tyytyväisyys kertoo jotakin yleisesti. Ohjaajat, opettajat tai vanhemmat suunnittelevat seuraavissa esimerkeissä: Erityisliikunnanopettaja suunnittelee toiminnan., Ohjaaja kysynyt mikä on ollut mieleistä ja kivaa., Ohjaajat keräävät mielipiteitä kysely-lapuilla nuorilta kerhotoiminnan aikana, Muntliga önskemål har framförts via föräldrarföreningen. 24

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA Mentorointi Nuoren Suomen ja aluejärjestöjen toteuttamaa Liikkuva koulu ohjelmaan kuuluvaa maksutonta toimintaa Mentoreina aluejärjestöjen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Meidän koulumme on Liikkuva koulu

Meidän koulumme on Liikkuva koulu Meidän koulumme on Liikkuva koulu Opettajista liikuntatiimi Liikkuva koulu -ohjelman toteutus Liikuntatapahtumien suunnittelu mm. koululaisten liikuntapäivä seuraesittelyrastien merkeissä perheliikuntapäivät

Lisätiedot

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys Kaikki liikkeelle yhdessä Miksi HYKKI HERÄÄ? Liikunta ja fyysinen aktiivisuus parantaa / kehittää / lisää muisti, tarkkaavaisuus, tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaidot

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta

Hyvinvoinnin puolesta Hyvinvoinnin puolesta Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Tavoite Tunti liikuntaa jokaiseen koulupäivään Visio WAU ry tulee

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat - 578 Paltamo (N = 10) Riitta Rajala 28.2.2015

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat - 578 Paltamo (N = 10) Riitta Rajala 28.2.2015 Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 10) Riitta Rajala 28.2.2015 Hyvä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjä! Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu-

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Lasten urheilun tärkeät asiat

Lasten urheilun tärkeät asiat Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle

Lisätiedot

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

VUOSIAVUSTUSHAKEMUS 2015 Palautus 31.3.2015. 1. Hakija Seura / Yhdistys: Rekist.vuosi Osoite: Internet kotisivut: Avustusta haetaan vuodelle 2015

VUOSIAVUSTUSHAKEMUS 2015 Palautus 31.3.2015. 1. Hakija Seura / Yhdistys: Rekist.vuosi Osoite: Internet kotisivut: Avustusta haetaan vuodelle 2015 VUOSIAVUSTUSHAKEMUS 2015 Palautus 31.3.2015 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta klo15.00 mennessä. Avustusta haetaan (rasti): Liikuntaan Nuorisotyöhön 1. Hakija Seura / Yhdistys: Rekist.vuosi Osoite: Internet

Lisätiedot

Suomen Cheerleadingliitto ry

Suomen Cheerleadingliitto ry Suomen Cheerleadingliitto ry KOULUTUKSET 2016 Apuohjaajakoulutus - UUTUUS! 23.1. Helsinki, 20.2. Tampere, 12.3. Oulu, 6.8. Seinäjoki Active Cheer ohjaajakoulutus 9.1. Jyväskylä, 16.1. Pori, 6.2. Helsinki,

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa

Lisätiedot

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä.

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. Kevä tkäusi 2015 Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. 2015 Kevätkausi alkaa 5.1.2015 Tammikuun viides päivä polkaistaan käyntiin kaupungin ohjatut liikuntaryhmät. Tarjolla

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden (yhdistysten liikuntavastaavat/kerhon liikuttajat) arvio liikuntatoiminnasta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2007

TOIMINTASUUNNITELMA 2007 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Oulunsalo Pesäpallojaosto 28.11.2006 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Yleistä Pesäpallojaoston yleisenä tavoitteena on lisätä pesäpalloilun harrastuneisuutta Oulunsalossa ja tarjota melenkiintoista

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Mullista elämäsi. tule Friskis&Svettis toimijaksi!

Mullista elämäsi. tule Friskis&Svettis toimijaksi! Mullista elämäsi tule Friskis&Svettis toimijaksi! 1 Friskis&Svettis Helsingin vapaaehtoisena toimijana edistät hyvinvointia ja terveyttä, tuot iloa monen elämään. Saat innostavan harrastuksen, kohtaat

Lisätiedot

Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/2014 (lv. 13-14)

Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/2014 (lv. 13-14) Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/14 (lv. 13-14) Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä lasta, joista palautui 16. Vastausprosentti oli 4,7 %. Lasten kysely muodostui 12

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Tervarit-j Juventus 04. Vanhempain palaveri 3.11.2011

Tervarit-j Juventus 04. Vanhempain palaveri 3.11.2011 Tervarit-j Juventus 04 Vanhempain palaveri 3.11.2011 Asialista Mennyt kausi Yhteenveto kuluneesta kaudesta Tulevan kauden suunnitelmat Harjoittelu Päätapahtumat Varustehankinnat Budjetti, varainkeruu Keskustelua,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Koulujen kerhotoiminnan esiselvitys 2010

Koulujen kerhotoiminnan esiselvitys 2010 Koulujen kerhotoiminnan esiselvitys 2010 Sisällysluettelo Kaverin Kanssa Kalaan sivu 1. Tausta 3 2. Kerhojen perustaminen 3 3. Pilottikerhot 4 3.1 Kerhonohjaajat 5 3.2 Rahoitus 5 4. Huomioitavia asioita

Lisätiedot

Mullista elämäsi tule. Friskis&Svettis-toimijaksi!

Mullista elämäsi tule. Friskis&Svettis-toimijaksi! Mullista elämäsi tule Friskis&Svettis-toimijaksi! 1 Friskis&Svettis Helsingin vapaaehtoisena toimijana edistät hyvinvointia ja terveyttä; tuot iloa monen elämään. Saat innostavan harrastuksen, jossa voit

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

LOHJAN KAUPUNGIN KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA

LOHJAN KAUPUNGIN KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LOHJAN KAUPUNGIN KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto 22.10.2008 20 1. TOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT.. 2 1. Lainsäädäntö.. 2 2. Toiminta

Lisätiedot

KOULUJEN LIIKUNNALLINEN KERHOTOIMINTA

KOULUJEN LIIKUNNALLINEN KERHOTOIMINTA KOULUJEN LIIKUNNALLINEN KERHOTOIMINTA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Koulun henkilökunnan fyysinen aktiivisuus (oma jaksaminen) Liikuntatunnit Opettajien osaamisen lisääminen Toiminnalliset

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittelyt ja alkulämmittelyt o Katsaus ajankohtaisiin asioihin o Vuoden

Lisätiedot

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta on vakiintumassa osaksi suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden arkipäivää. Toiminta on monipuolista

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia?

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia? 9. Monipuolisuus Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti Miksi monipuolisuutta Yksi vai monta lajia? Erilaisia toteuttamismalleja - Suunnittelen treenejä -palvelu - Alle 7-vuotiaiden monipuolinen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivä- toiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivä- toiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivä- toiminnan laatukriteerit LEMPÄÄLÄN KUNTA 2013 Sivistyslautakunta 17.9.2013 Opetusministeriön laatimia, syksyllä 2009 valmistuneita perusopetuksen laatukriteereitä täydennettiin

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO

LAPINLAHDEN KUNNAN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO LAPINLAHDEN KUNNAN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO 2013 2014 LAPINLAHDEN KUNNAN LAKISÄÄTEINEN LIIKUNNALLINEN ILTAPÄIVÄKERHO Lapinlahden kunnan liikunnallinen iltapäiväkerho on tarkoitettu kaikille kunnan

Lisätiedot

VUOSIAVUSTUSHAKEMUS vuodelle 2011 Palautus 31.3 2011 klo 15.00 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta PL 50, 36201 Kangasala

VUOSIAVUSTUSHAKEMUS vuodelle 2011 Palautus 31.3 2011 klo 15.00 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta PL 50, 36201 Kangasala VUOSIAVUSTUSHAKEMUS vuodelle 2011 Palautus 31.3 2011 klo 15.00 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta mennessä. PL 50, 36201 Kangasala Avustusta haetaan (rasti): Liikuntaan Nuorisotyöhön 1. Hakija Seura /

Lisätiedot

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6. KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016 MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry.

Lisätiedot

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taustaa SVUL / Lajiliitot -> C, B, A järjestelmä (yleis- / lajiosa) 1990 luvun alun järjestömurros 5 -portainen yleiseurooppalainen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä:

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: SEURATIEDOTE 2/2012 Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012 Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: Kauden avaustilaisuus TestiPäivä syyskuussa Ilmaiset seurakoulutukset

Lisätiedot

Arvo- ja terveyskasvatusohjelma Camera obscura. Ylivieska 2015, viikot 6-7

Arvo- ja terveyskasvatusohjelma Camera obscura. Ylivieska 2015, viikot 6-7 Arvo- ja terveyskasvatusohjelma Camera obscura Ylivieska 2015, viikot 6-7 Camera obscura on Kokemuksellista oppimista. Vuorovaikutusta ja omaa ajattelua. Camera obscura on kokonaisuus, joka muodostuu ennakkotunnista,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...

Lisätiedot

LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1.

LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1. LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1. UUDISTUKSEN TAVOITTEET Työn- ja vastuunjaon

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES Osio B 11-25) Laatutyö - koulun toiminnan kehittäminen

Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES Osio B 11-25) Laatutyö - koulun toiminnan kehittäminen Sivu 1/5 Märynummen koulu Salon kaupunki 1760/12.00.01.01/2015 Yleiset Koulu: Märynummen koulu Ylläpitäjä: Kaupungin ylläpitämä koulu Koulumuoto: Ala-asteen koulu Opetuskieli: Suomi Koulupiiri: Salo Opiskelijamäärä:

Lisätiedot

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA Vuorentaan koulun vanhempainyhdistys toteutti yhteistyössä Vuorentaan koulun, Lasten Liikunnan Tuen sekä liikunta-alan toimijoiden kanssa Kaveri liikuttaa hankkeen. Hämeenlinnan

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä Molemmat avaavat ovia lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi KOULU JA SEURA Yhteisen kuvan ja tekemisen vahvistaminen Koulussa opitaan ja innostutaan

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi. 12.6.2011 Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio

Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi. 12.6.2011 Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi 12.6.2011 Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio Hankkeen tavoite Lv 2010-2011: Liikkuva koulu hankkeen päätavoitteena on toimintakulttuurin kehittäminen

Lisätiedot

KERHONJÄRJESTÄJILLE, KOULUILLE JA OPETTAJILLE

KERHONJÄRJESTÄJILLE, KOULUILLE JA OPETTAJILLE KOULUN KERHOTOIMINNAN KÄSIKIRJA 2 KERHONJÄRJESTÄJILLE, KOULUILLE JA OPETTAJILLE SUVI LAPPALAINEN LAHDEN KAUPUNKI LASTEN JA NUORTEN KASVU Sisällysluettelo 1. Koulun kerhotoiminnan järjestäminen 2. Kerhotoiminnan

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN. (1. ja 2. luokkien sekä erityisen tuen oppilaille) TOIMINTASUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN. (1. ja 2. luokkien sekä erityisen tuen oppilaille) TOIMINTASUUNNITELMA ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN (1. ja 2. luokkien sekä erityisen tuen oppilaille) TOIMINTASUUNNITELMA 11.8.2014 29.5.2015 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta

Lisätiedot

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Ko u l u l a i s t e n AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Monet lapset viettävät pitkiä aikoja ilman aikuisen läsnäoloa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman arviointi lv 2015-16

Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman arviointi lv 2015-16 Sivistyslautakunta 16.6.2016 70, oheismateriaali Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman arviointi lv 2015-16 Ohjaajat Anne Laukkanen Mirja Malinen (tiistaisin) Merja Miettinen Annika Niskanen

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 0 Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Wiitaunioni Sivistystoimi 2011 1 1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet Ai- toiminta tarjoaa lapselle tutun ja turvallisen aikuisen

Lisätiedot

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:

Lisätiedot

ILTAPÄIVÄKERHOJEN TOIMINTASUUNNITELMA Haapaniemen alakoulu. Lukuvuosi 2015-2016 Setlementti Puijola Kuopio

ILTAPÄIVÄKERHOJEN TOIMINTASUUNNITELMA Haapaniemen alakoulu. Lukuvuosi 2015-2016 Setlementti Puijola Kuopio ILTAPÄIVÄKERHOJEN TOIMINTASUUNNITELMA Haapaniemen alakoulu Lukuvuosi 2015-2016 Setlementti Puijola Kuopio Toiminta-ajatus: Iltapäivätoiminnan tavoitteena on luoda lapsille virikkeellinen ja turvallinen

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015 -

Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015 - Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015-1 Yleiset sinettiseurakriteerit Seuralla on kirjallinen toimintalinja seuran toimintaperiaatteista ja -tavoista. Seura pitää huolta

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

(015)348 714 www.psliikunta.com

(015)348 714 www.psliikunta.com iltapäivätoiminta palautekyselyt lapsille ja vanhemmille 15.11.2011 Pieksämäen Seudun Liikunta ry. on Pieksämäen kaupungin vastaava iltapäivätoiminnan organisaattori ja järjestäjä kolmella ala-koululla.

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet) 31.5.2010 Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä parantamaan informointia

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot