Pykälä ry:n jäsenlehti. Opiskelija-aktivisti Akuliina Saarikoski: Yksilöllä on voimaa, mutta myös vastuuta

Transkriptio

1 inter vivos Pykälä ry:n jäsenlehti Opiskelija-aktivisti Akuliina Saarikoski: Yksilöllä on voimaa, mutta myös vastuuta Joka juristin julkikuva Kesäkivaa pienellä budjetilla Dekaanin kesänovelli Joka phuksin puuhasivut Kehittyvien maakuntien Suomi - Esittelyssä osakunnat Häkkänen ja Nevanranta - Oikkarit matkalla eduskuntaan

2 Terveiseni täältä kivasta kesäkaupungista Työhuoneeni ikkunasta näkyy jalkapallostadionin kokoinen monttu. Montusta pöllyää hiekkaa, jota ajautuu aika ajoin sisälle läheisiin rakennuksiin ja hengitysilmaan. Monttu on ruma, mutta sillä on tarkoitus. Ohikulkijoille monttu haluaa viestiä kasvua ja edistystä, kehittyvien maakuntien hengessä. Vuoden päästä montun tilalla pitäisi olla maanalainen toriparkki ja sen päällä tori, jonka ympärille pikkukaupungin keskusta voisi itseoikeutetusti kasvaa. Paikalliset ovat montun suhteen kärsivällisiä. He luottavat siihen, että keskusta-alueen uudistaminen lisää kaupungin uskottavuutta ja houkuttelee ulkopaikkakuntalaisia lapsiperheitä. Ilmassa on siis paitsi hiekkaa, myös uskoa tulevaisuuteen. Kaupunkilehdessä haastatellaan ohikulkijoita. He seisovat lehtikuvissa sortseissaan ja kukkapaidoissaan ja odottavat ensi kesää. Sitten torilta saa taas munkkipossukahveja, he iloitsevat. Minulta jää tältä kesältä nyt lörtsyt saamatta. Kaikessa edistyksellisyydessään torihanke tuntuu näin helsinkiläistyneen tilapäispaluumuuttajan silmin turhalta. Kymmenen vuoden kokemukseni mukaan autot ovat aina löytäneet paikkansa täältä ilman maanalaisia parkkihallejakin. Äitini vitsailee ettei hänen rollaattorinsa ainakaan tule tarvitsemaan pysäköintitilaa. Sillä eihän tänne kukaan enää muuta, päinvastoin, vain mummot jäävät. Ja kesämökkiläiset. Tähän väliin on kuitenkin todettava, että myös paikkakunnalla sijaitsevaa lääninvankilaa ollaan laajentamassa. Hetkittäisiä muuttovoittoja siis lienee kuitenkin luvassa. Kyynisyydestä ja montuista viis, ei täällä muuten olisi hassumpaa asua. Suomessa kaikki kaupungit ovat edukseen lähinnä vain kesällä, joten ei elämä Etelä-Savossa ole sen huonompaa kuin muuallakaan. Ostin uuden pyörän, joten työmatkani kuluu aina vartissa. Järvessä on helpompaa uida kuin hitaasti lämpenevässä merivedessä. Lenkkipolkukin alkaa suoraan kotiovelta ja koiraa voi pitää vapaana. Ja ai niin tuntemattomat ihmiset tervehtivät ja puhuvat toisilleen. Itse olen kuitenkin enemmän kohteliaan hiljaisuuden ystävä, mutta joku voisi pitää sitäkin arvossa. Eniten iloitsen tässä tilapäispaluumuutossani sitä, että olen saanut mahdollisuuden tutustua tähän kaupunkiin uudestaan. Poissaoloni aikana on muuttunut niin paljon, että muistamaani kouluaikojen tylsämielistä pikkukaupunkia ei enää ole olemassa. Toisaalta olen ehtinyt vieraantua näistä kortteleista ja kaupunginosista niin voimakkaasti, että jokapäiväinen uutuuden tunne ja arjen eksotiikka ei tarkemmin ajateltuna ihmetytä. Vuodenajallakin on toki vaikutuksensa. Talvella väki pysyttelee sisätiloissa ja hiihtoladuilla, joten kaupungin keskusta tuntuu silloin luotaantyöntävän autiolta. Ja olenhan minäkin muuttunut. Silloin nuorempana tuntui, että kaikki hauska tapahtuu aina jossain muualla, ei Mikkelissä. Kesäsiirtolaisuudestani on vielä kaksi kolmasosaa jäljellä. Aion ottaa tuosta ajasta mahdollisimman paljon mukaani, sillä en ehkä palaa tänne enää uudelleen. Olen ollut tyytyväinen päätökseeni muuttaa kesäksi ruuhka-suomesta järvi-suomeen. Suosittelen sitä lämpimästi kaikille, jotka kaipaavat maisemanvaihdosta, uusia virikkeitä tai uutta näkökulmaa elämäänsä. Sitäpaitsi tämä on ihan kiva kesäkaupunki, ellei monttua lasketa. Voikaa hyvin ja käykää mattopyykillä, ps. Tässä lehdessä inspiroiduimme opiskelijapolitiikasta (s.14-19) ja kesästä (s ja s.48-49). Halusimme myös toivottaa uudet phuksit tervetulleiksi (s.50-54). Luethan myös dekaanimme Kimmo Nuotion kesänovellin, jossa liikutaan kesäisessä Helsingissä (s.56-59). 3

3 Helsingin yliopiston oikeustieteen opiskelijoiden ainejärjestö Pykälä ry:n jäsenlehti Inter Vivos. Kahdeskymmenes vuosikerta # Levikki 1950 kpl sisältö. s 32 Telders moot court 2010 s 34 KV-viikot arvostelussa V a k i o t JULKAISIJA Pykälä ry PÄÄTOIMITTAJA Nina Toivonen TOIMITUS Ines Huhta Jasmiina Jokinen Annika Juvonen Laura Kirvesniemi Anette Laulajainen Isabella Lehti Salli Lindstedt Kati Marjasuo Pauliina Mattila Albert Mäkelä Mikko Rudanko KUVITTAJAT Albert Mäkelä Rami Lindström TAITTO Samuli Huttula sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@pykala.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Yrityssuhdetoimikunta yrityssuhdetoimikunta@pykala.fi MEDIATIEDOT INFORMATION IN ENGLISH PAINO Forssan Kirjapaino Oy Ilmoitushinnat ja julkaisijan yhteystiedot viimeisellä sivulla ANNA PALAUTETTA NETISSÄ s 14 Ei ihan sama Antti Häkkäsellä ja Timo Nevanrannalla on mielipiteitä ja paloa politiikkaan. s 18 Rinnakkaiselämää Akuliina Saarikoski tietää, että yksilökin voi muuttaa maailmaa. s 20 Kesäköyhäilyä IV:n toimittajat keksivät viikoksi tekemistä pienellä budjetilla. s 26 Pykälän kevätmatka s 38 Rinnerikollisten alppimatka s 50 Joka phuksin puuhasivut Aivojumppaa kaikille phukseille ja phuksinmielisille. s 36 Joka juristin julkikuva Stereotyyppinen juristi nyt vaan on vähän tällainen. s 40 Tiedekunnan promootio 2010 s 48 Mikko-sedän puistotesti Kiersimme Helsingin puistoja pullo kädessä. 3 Pääkirjoitus 6 IV Tenttaa, Top IV 7 Bonus Pater Familias Turvassa suhdannevaihteluilta? 9 Kysy Urpolta Inspehtorimme vastaa, kun kysyt. 11 Kuulumisia HYY:stä 12 Experto Credite 13 IV Ajankohtaiset 39 Onnea valmistumisesta 60 Viimeinen vinkuintiaani 61 Tenttikirja-arvostelu 62 Julkinen runosuoli Avaudu osoitteessa 64 Osavuosikatsaus Saamattomien kesäloma 65 Asiallinen henkilö 67 Perhonen Perhosella on jälleen ollut kiire liihotella siellä, missä tapahtuu. S a r j a t inter vivos Pykälä ry:n jäsenlehti Opiskelija-aktivisti Akuliina Saarikoski: Yksilöllä on voimaa, mutta myös vastuuta Joka juristin julkikuva Kesäkivaa pienellä budjetilla Dekaanin kesänovelli Joka phuksin puuhasivut Kehittyvien maakuntien Suomi - Esittelyssä osakunnat Häkkänen ja Nevanranta - Oikkarit matkalla eduskuntaan Kannen kuva Albert Mäkelä s 28 Kehittyvien maakuntien Suomi Esittelyssä Helsingin yliopiston osakunnat. s 24 Randomisti tenttiin s 56 Kesän lämpöä: läheisyysperiaattesta Dekaani Kimmo Nuotion kesänovellissa liikutaan kesäisessä Helsingissä, mutta mieli matkaa kauemmaksi. 42 Opintojen jälkeen 44 Boksissa on elämää

4 IV tenttaa Albert Mäkelä TOP IV KESÄOIREIDEN LIEVITYKSEEN IV työryhmä Bonus Pater Familias MITÄ HARJOITTELU ON? Tällä kertaa IV kysyi pykälisteiltä elämän suurista pienistä asioista: Jos Jukka Kekkonen värjäisi hiuksensa, minkä väriseksi hänen pitäisi värjätä ne? Annemari R Mitäs vikaa nykyisessä on? Silver fox on jees. Janne P Glitteriä voisi olla lisää, jotta hiukset erottuisivat paremmin, tai sitten mahdollisesti Real Madridin värit. Henrikki T Bolognanpunaiseksi! Meeri L Punaiset hiukset olisi aika mäheet. Kesällä opintoputki katkeaa ikävästi, eikä ilman stressiä tai kiirettä osaa enää olla. Lomalla opiskeluikävää voi lievittää muutamalla käyttökelpoisella konstilla, kunhan muistaa, että alkuvaikeudesta huolimatta loman tarkoitus on kuitenkin mielen ja ruumiin rentouttaminen. Kirjojen kanniskelu Lomalla ei tunnetusti raahata tenttikirjoja, lakikirjoista puhumattakaan, joten reppujen ja kassien äkkinäinen keveys voi aiheuttaa huimausta, ellei olotilaan siirry vaihe vaiheelta taakkaa vähentäen. Järkevä aloittaakin lomansa lastaamalla housuntaskunsa täyteen kiviä ja heittää yhden pois joka päivä. Jos keräät kiviä yhden loman jokaiselle päivälle, voit samalla tuntea housuissasi milloin loma loppuu. Kätevää! Kovat penkit Lomalla ei tarvitse istua jäykässä asennossa, takapuoli kovaa penkkiä vasten. Äkillinen epämukavuusalueen ulkopuolelle siirtyminen saattaa aiheuttaa ruumiin veltostumista ja aivojen sumenemista. Oireiden voimakkuutta voi ehkäistä istumalla lattialla aamuin illoin tunnin ajan jalat ja selkä suorana, katse polviin kohdistettuna. Myös tenttiin lukemisesta tuttu tylsyys-efekti on taattu. Sähköposteihin vastaaminen Lomalla kukaan ei lähesty sinua sähköpostitse. Saattaa kulua useita päiviä, jopa viikkoja, ilman että sinun tarvitsee käydä tarkistamassa saapuneet viestisi. Tyhjä inboxi saa olosi tuntumaan yksinäiseltä ja hylätyltä, tarpeettomalta. Ahdistusta voit lievittää perustamalla sähköpostitilejä useilla eri nimillä, ja lähettämällä niistä viestejä itsellesi. Muista otsikoida viestit joko Erittäin kiireellinen tai Tärkeää. Pahimpiin oireisiin tehoaa otsikointi Vastaanottoni on peruttu. Tenttijännitys Lomalla ei stressata tulevista tenteistä tai jännitetä kakat housussa tenttituloksia. Mutta voi! Kun elämästä puuttuu jännitys, siitä puuttuu kaikki. Lomaasi saat jännitystä lähtemällä mustikkaan. Suosi etenkin alueita, jossa on nähty karhuja. Jos olet allerginen mustikoille, voit vaihtoehtoisesti soutaa keskelle järveä ja heittää airot veteen. Onhan jännittävää saada seurata, mihin virta veneen lopulta kuljettaa. Kolmas vaihtoehto on liftaaminen. Suosi etenkin rekkakuskeja. Tuomas Rytkönen hallituksen puheenjohtaja 2010 Opiskelijoille tarjottavien harjoittelupaikkojen palkoissa on valtavat erot. Toiset maksavat Lakimiesliiton suositusten mukaisia palkkoja, toiset näitä suosituksia huomattavasti alhaisempia. Usein radikaalia poikkeamista alasapäin suosituksista perustellaan sillä, että kyseessä on harjoittelu, josta opiskelijan on mahdollista saada myös opintopisteitä. Tämä on erittäin heikko peruste, sillä opiskelija saa opintopisteitä kaikista juridiikan alaan liittyvistä töistä. Jos harjoittelijan työtehtävät ovat samoja kuin muiden työntekijöiden, tulisi työtehtävien suorittamisesta maksaa lähtökohtaisesti samaa palkkaa. Toisaalta opiskeluajan harjoittelun kautta opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuuksia tutustua mitä moninaisimpiin valmistuneille tarjottaviin työtehtäviin. Harjoittelusta maksettavaan palkkaa liittyvät kysymykset ja niiden ongelmat juontavat juurensa siitä, että koko harjoittelun käsite on hieman epämääräinen. Joidenkin näkökantojen mukaan harjoittelu ei olisi varsinaista työtä. Mitä hyötyä sitten on harjoittelusta joka ei ole työtä? Sellainen harjoittelu ei tutustuta opiskelijaa käytännön työtehtäviin, vaikka juuri tämän pitäisi olla työharjoittelun tarkoitus. Opiskelijoiden oikeuksien turvaamiseksi täytyy määritellä harjoittelu ja sitä koskevat pelisäännöt ja varmistaa, että opiskelijat, työnantajat ja tiedekunnat ovat tietoisia niistä. Tämän takia Lakimiesliitto, Pykälä ja muut ainejärjestöt pyrkivät laatimaan syksyn aikana harjoitteluoppaan jaettavaksi opiskelijoille, työnantajille ja tiedekunnille. KESÄ, SYKSY JA UUDET OPISKELIJAT Yhdistyksen kevät sujui riemukkaissa ja normaalia juhlavammissa tunnelmissa. Kesällä yhdistys viettää tapahtumien osalta hiljaiseloa, mutta kehittämistyö on täydessä vauhdissa. Kehittäminen voi tapahtua vain kesällä, koska silloin yhdistyksen muutoin varsin kiivas arki hellittää. 75-vuotisjuhlavuoden tapahtumat jatkuvat myös syksyllä ja niiden valmisteleminen on käynnissä. Kesän aikana yhdistyksen verkkosivut uudistetaan uuden visuaalisen ilmeen mukaisiksi ja käyttäjäystävällisimmiksi. Tietojen päivittäminen sivuille helpottuu, joten tiedotusta saadaan entistä nopeammaksi. Myös toimitiloja huolletaan ja parannetaan. Jos syksyllä on puutetta luku- tai ryhmätyötiloista, kannattaa muistaa että jokaisella yhdistyksen jäsenellä on oikeus käyttää Pykälän tiloja Sörnäisissä. Avaimen saa panttia vastaan toimistolta. Tilat soveltuvat erinomaisesti niin itsenäiseen opiskeluun kuin ryhmätöiden tekemiseenkin ja kahvia ja mehua saa vastikkeetta. Myös keittiötä saa vapaasti käyttää. Syksyllä on jälleen kerran aihetta juhlaan, sillä uudet opiskelijat aloittavat opintonsa ja pääsevät nauttimaan opiskelijaelämästä. Kaikkien kannattaa lähteä ennakkoluulottomasti mukaan toimintaan, myös vanhempien opiskelijoiden mikäli he eivät ole sitä jo tehneet. Kehotan kaikkia nauttimaan kesästä, jotta syksyllä jaksaa tehdä rankkaa työtä ja nauttia rankoista huveista. Kesäisin terveisin 6 7

5 Urpon palsta Vaivaako mieltäsi probleemi, johon et ole saanut vastausta tenttikirjoistasi? Älä enää menetä yöuniasi! Kysy kylän vanhimmalta, tietäjältämme Urpolta! Lähetä oma kysymyksesi nyt osoitteessa Parahin Urpo, monet väittävät, että tuomioistuimien työpaikat lohkeavat vain suhteilla. Mutta mitä tehdä jos suhteita ei ole, tai ei sellaisia edes halua käyttää? Tuntuu jotenkin vastenmieliseltä, että en voisi saada unelmieni työpaikkaa omilla ansioillani, vaan iso-enon pikkuserkun kummin kaiman tiskirätin avulla. Hakija Nro 748 Tuomioistuimissa on monenlaisia työpaikkoja. Jos kysymys on vakinaisen tuomarin nimittämisestä muuhun kuin korkeimpaan oikeuteen tai korkeimpaan hallinto-oikeuteen, esityksen virkanimityksestä tekee tuomarinvalintalautakunta. Korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus esittelevät itse omat ehdokkaansa suoraan tasavallan presidentille. En oikein jaksa uskoa siihen, että tuomarinvalintalautakunta olisi tietoisesti puolueellinen virkaehdotuksissaan. Sen sijaan en ole aivan varma siitä, ulottuuko luottamukseni samalla tavalla ylimpien tuomioistuinten virantäyttöön. Joskus se on ainakin koetuksella. Kaikki muut virantäyttömenettelyt ovat haavoittuvaisia ja alttiita sille, että nimityspäätökseen voivat vaikuttaa muutkin seikat kuin ikä, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Koin sen itsekin 1970-luvulla, kun hain auskultoimaan. Ukkotuomari lupasi ensin auskultointipaikan. Hän peruutti lupauksensa myöhemmin. Kantelin hänestä oikeuskanslerille, niin paljon äijän touhut harmittivat minua. Toivottavasti samanlainen meno ei enää jatku. Jos jatkuu, suosittelen samanlaista ratkaisua kuin minkä itse tein. Luottamus oikeuslaitokseen on nimenomaan luottamusta puolueettomaan päätöksentekoon. Myös silloin, kun päätetään työpaikasta. Hyvä Urpo, tiedekunta katsoi pitkällisen päätöksenteon jälkeen tentin vanhentuneeksi, kun se toisessa tiedekunnassa oli hyväksytty. Mitä hyötyä siitä oli? Eikö kaikkien professorienkin olisi sitten päivitettävä tietonsa vuosittain, ja osoitettava oikeusjärjestelmän ajantasainen hallitseminen erityisellä kokeella, uhalla, että menettää virkansa? Old School Kaikki professorit menettivät virkansa vuoden 2010 alusta lukien. Yliopistouudistuksen yhteydessä professorien virat lakkautettiin. Yliopistossa yhdelläkään professorilla ei todistettavasti ole sen vuoksi mitään virkaa. Pelko siitä, että sen voisi menettää osaamattomuuttaan, on siksi aiheeton. Ex nihilo nihil fit. Professorienkin tiedot vanhenevat. WebOodista löytyvät myös kaikki minun tenttisuoritukseni. Niiden perässä on lyhyt maininta: opintosuoritus on vanhentunut. Opintosuoritusrekisterin mukaan esimerkiksi perheoikeuden tenttini vanhentui jo 1980 luvun alussa. Opiskelijoiden tenttisuoritusten vanhentumisjärjestelmää on puolustettu kahdella seikalla. Järjestelmän on kuviteltu nopeuttavan opintoja, koska kukaan ei halua lukea samaa tenttiä kahteen kertaan. Toisaalta sitä on puolustettu tiedekunnan vastuulla siitä, että jokaisella valmistuvalla maisterilla on niin tuoreet tiedot oikeusjärjestyksen sisällöstä kuin mahdollista. Voi näissä perusteluissa olla jotain viisastakin. Hyvä Urpo, eikö juristi tarvitse lukion oppimäärää? Riittääkö, että osaa sormillaan näyttää iän ja tuntee tärkeimmät aakkoset, kengännauhojen solmimisesta puhumattakaan? Ulkomailla lukion päättötodistus on ehdoton valintaedellytys tiedekuntaan pyrkiville, Suomessa näemmä ei. Onko suomalaisesta yliopistosta tulossa ammattikoulun tasoinen laitos, josta haetaan vain kiva titteli? Huolestunut anonyymi Nämä ovat vakavia kysymyksiä, hyvin vakavia. Huoli yliopisto-opetuksen ja tutkimuksen tasosta on aiheellinen. Oikeustieteen tutkinto kuuluu halvimpiin yliopistotutkintoihin eurolla voi tehdä uuslukutaidottomasta henkilöstä oikeustieteen maisterin. Järjestelmä on siten rakennettu, että jos toisesta päästä pääsee sisään, toisesta päästä pääsee ulos. Tiedekunnan omassa intressissä on tehdä vaikka heinäsäkistä valmis tuomari, sillä tiedekunnan rahoitus riippuu suoritetuista tutkinnoista. Laatua ei ole mahdollista kontrolloida siten, että matkalla valikoitaisiin niitä, joihin kannattaa sijoittaa ja muut karsittaisiin pois. Yliopistojärjestelmä voi toimia oman ihanteensa mukaisesti vain, jos sen opetus perustuu korkealaatuiseen tieteelliseen tutkimukseen. Tämä ei ole aina itsestään selvyys. Kun tiedekunnan opettajien joukossa on sellaisia, joiden koko elämänkaaren mittainen tutkimus rajoittuu huonoon väitöskirjaan ja pariin artikkeliin, opetus ei voi millään perustua silloin omaan tieteelliseen tutkimukseen. Ja tämä heijastuu opetuksen laadussa. Ammattikoulun taso ei välttämättä ole kaukana. Tämän tiesi jo professori Kaarle Makkonen, joka aina vältti puhumasta oikeustieteellisestä tiedekunnasta. Kallen mielestä hän toimi opettajana Helsingin lakiteknisessä ammattikoulussa.teknisessä ammattikoulussa. 9

6 Rakas Urpo, tarvitsen kipeästi apuasi. Pahoin pelkään, että olen rakastunut erääseen nimeltä mainitsemattomaan tiedekunnan jäseneen. Miten saisin hänet huomaamaan itseni satojen opiskelijoiden kansoittamilla massaluennoilla? Onko esim, vanha kunnon sujautanpa rakkausrunon tenttivastaukseni väliin taktiikka jo liian kulunut juttu? Julia Julia rakas, kun nainen vilauttaa järkeään, mies on täysin myyty. Unohda kaikki muut keinot. Nouse seuraavan kerran luennoilla ylös kesken luennon. Pyydä kohteliaasti anteeksi keskeytystä ja sitten jatka. Kehu ensin luennoitsijaa, sano että hänen analyysinsä oli terävä, mutta vaatii hieman lisäperusteluja voidakseen PYKÄLÄN HISTORIIKKI YSTÄVIÄ, POLITIIKKAA JA OIKEUSTIETEEN OPINTOJA JÄSENILLE HINTAAN 40 EUROA Keväällä 2010 ilmestyi 75-vuotiaan Pykälän koko historian yksiin kansiin kokoava historiateos, joka kertoo Pykälän ja sen toimijoiden tarinan lisäksi ensimmäistä kertaa myös suomalaisen oikeustieteen opiskelun ja opiskelijoiden tarinan. Historiateoksessa tarkastellaan Pykälän vaiheita osana suomalaisen yhteiskunnan, yliopistolaitoksen ja oikeuskulttuurin kehitystä. Edistääkseen jäsentensä ammatillista kehittymistä Pykälä on suunnannut toimintaansa eri ajanjaksoilla paljolti sen mukaan, millaisia valmiuksia hyvän lakimiehen on kulloinkin katsottu tarvitsevan. Oikeustieteen ylioppilaat ovat olleet monessa mukana, ja heidän joukostaan on noussut huomattavia poliittisia vaikuttajia maamme presidenttinäkin toimii entinen pykälisti. Yhdistys sai alkunsa vuonna 1935 lamakauden ilmiönä: yhtäältä vastareaktiona yliopiston ja etenkin osakuntien kiihkeälle oikeistoaallolle, joka käytännössä merkitsi ahdasta suomenkielisyyttä ja nationalismia, ja toisaalta opiskelijoiden huolenilmauksena työllisyystilanteen heiketessä. Aatteellisesta kerhosta opiskelijoiden etujärjestöksi kehittyen Pykälä alkoi laajentaa jäsenetujaan ja toimintamuotojaan 1950-luvun puolivälissä. Vuonna 1965 pidetyistä HYY:n vaaleista alkaneesta ainejärjestöpolitiikan kaudesta siirryttiin vuosikymmenen lopulla puoluepoliittiseen aikakauteen, ja yhdistyksen toimintaa hallitsi ajan hengen mukaisesti porvarien ja edistyksellisen vasemmisto keskusta-akselin taistelu luvulla jäsenistö turhautui puoluekaaderien valtataisteluun ja 1970-lukulainen idealismi sai vähitellen antaa tietä taloudellisille intresseille Pykälän alkaessa panostaa tuottoisaan valmennuskurssitoimintaan luvun alun lamaa edeltäneiden kasinovuosien ja 2000-luvun nousukauden vaurastuttamalla yrityshenkisellä Pykälällä on tänä päivänä entistä suuremmat taloudelliset mahdollisuudet kehittää ja monipuolistaa toimintaansa. Teoksen on kirjoittanut oikeustieteen dosentti Mia Korpiola. tulla hyväksytyksi. Sitten siteeraat esimerkiksi Bertrand Russelin lausumaa ostensiivisesta määritelmästä: Ostensive definition may be defined as any process by which a person is taught to understand a word otherwise than by the use of other words. Tähän viitaten pyydä luennoitsijaa ostensiivisesti täsmentämään lausumaansa. Saat olla satavarma siitä, että tämä Amorin nuoli lävistää luennoitsijan ja hän on käsissäsi sulaa vahaa. Hän etsii Sinut kynsiinsä satojen opiskelijoiden joukosta. Kun näen teidät seuraavan kerran yhdessä, isken Sinulle silmää. Kysymyksiin vastasi professori Urpo Kangas Oman syventävän ulottuvuutensa tutkimukselle antavat aikalaistoimijoiden kuvaukset opiskelijajärjestön arjesta ja juhlasta eri vuosikymmeninä. Kirjan voit ostaa Pykälän toimistolta sen aukioloaikoina tai tilata osoitteesta meri.ahtela@helsinki.fi. Hinnat: Pykälä ry:n opiskelijat 40e, muut 50e. Teoksia vain rajoitettu erä. Hiertääkö HYY? - tästä ei saisi edes puhua HYY-maailman sokkeloissa sattuu ja tapahtuu monenmoista. Alla kerron muutamasta viimeaikaisesta päätöksestä, tulevista kehityssuunnista ja esitän kritiikkiä HYYn toiminnallisen kentän paisumisesta jälleen kerran. Aluksi tahdon kuitenkin esittää lämpimät onnittelut kaikille syksyn phukseille opiskelupaikan saamisesta. Teitte sen eteen kovasti työtä. Toivon, että uurastuksenne oli mielestänne sen arvoista, itse olen ainakin viihtynyt hyvin niin oikeustieteellisessä, Pykälän toiminnassa kuin myös Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) syövereissä. HYY:llä taloushuolia - jäsenmaksu nousee Phuksit ovat voineet varjo-opinto-oppaasta lukea, että edustajistoryhmä HELP (pykälistien ja eri lääkisläisten yhteinen vaalirengas) ajaa HYY:ssä muun muassa oikeustieteilijöiden etuja. Ryhmämme eräänä tavoitteena HYYssä on tasapainotetun budjetin talouspolitiikka. Maailman varakkaimpiin ylioppilaskuntiin lukeutuva HYY on viime vuosina harjoitetun sangen vapaamielisen talouspolitiikan vuoksi tästä kuitenkin kaukana. Vuoden 2010 budjetti on laskennallisesti noin alijäämäinen. Osittain tästä syystä edustajisto, HYY:n korkein päättävä elin, päätti nostaa lukuvuoden jäsenmaksua 4,5 euroa. Syksyllä edustajisto päättää HYYn vuoden 2011 talousarviosta. Säästöpaineita on, sillä edustajisto on HYYn strategiassa sitoutunut tekemään euron säästöt, joista tänä vuonna ja ensi vuonna. Kuluneen vuoden osalta tavoitteista on jääty kauas, sillä olemme lähtötilanteeseen verrattuna pakkasen puolella. Lisäksi HYY joutuu vielä tekemään syksyn alussa lisätalousarvion, koska suurempia menoeriä on ilmennyt yllättäen. Kummallisia ehdotuksia Missä tahansa organisaatiossa asiat voisivat aina olla paremmin. HELPin toimijoina ylläpidämme HYY:ssä tärkeiksi kokemistamme seikoista aktiivista keskustelua ja vaikutamme valmisteilla oleviin asioihin. Oppositioasemastamme huolimatta kyseenalaistamme rohkeasti tiettyjä HYY:n linjapäätöksiä emmekä epäröi kääriä hihoja valmistellaksemme perusteltuja vastaesityksiä silloin kun niitä tarvitaan. Tällä hetkellä HYYn toiminnan rahoitus perustuu pitkälti paitsi jäsenmaksuihin myös HYYn kiinteistöliiketoiminnan voitolliseen toimintaan, joka mahdollistaa vuosittain yli kahden miljoonan euron voitonjaon HYY Yhtymästä HYYn toimintataloudelle. HELPiä hieman hämmentää, että jotkut HYY:n tahot mieluummin myyvät HYY:n omistaman voittoa tuottavan ydinkeskustan kiinteistön kuin pistäisivät vyötä kireämmälle ja lopettaisivat yli varojen elämisen. Ei näin! Pitkällä tähtäimellä kiinteistöomistusta pitäisi pikemminkin lisätä. Talonvaltaus Suomessa lailliseksi?! HYY:n toiminnallisesta laajuudesta muutama sana. HELPin vastustuksesta huolimatta riittävän suuri enemmistö kerättiin toukokuun edustajistossa sen taakse, että HYY liputtaa jatkossa talonvaltausten laillistamisen puolesta. Onnistuimme kuitenkin torjumaan ehdotuksen siitä, että HYYn asumispoliittiseen linjapaperiin olisi kirjattu asuntolainojen korkovähennysoikeuden poistamista tukeva ehdotus. Sinänsä molemmat ehdotukset ovat asiatasolla sangen kaukana opiskelijoihin/opiskeluun liittyvästä edunvalvonnasta ja jälleen kerran osoitus HYYn paisuvasta toimintakentästä. Laition raportti Jotain hyvääkin on tapahtunut. Tietääkseni ensimmäistä kertaa pariinkymmeneen vuoteen on laadittu raportti HYYn organisaation uudistustarpeista. Raportti sisältää paitsi euron säästöehdotukset myös laajalti toimenpide-ehdotuksia siitä, miten HYY:tä voitaisiin kehittää parempaan suuntaan. Kyseisen 32 sivuisen asiakirjan tuottanut Tommi Laitio visioi avoimempaa, positiivisempaa ja jäsenlähtöisempää ylioppilaskuntaa. HYYn paradigma vaikuttaa liian usein olevan tästä ei saisi edes puhua, kun sen pitäisi olla, miten tämä tehdään parhaiten. Raportin jatkotoimenpiteiden osalta edustajisto tekee päätöksiä syyskuun lopussa, tätä ennen muutosehdotuksista käydään toivottavasti vilkasta keskustelua. Kyseessä on sangen merkittävä prosessi, joka alkaa syksyllä, mutta jatkuu vuosia ja vaikuttaa jatkossa mahdollisesti kaikkiin HYY:n jäseniin. Oikein hyvää kesää HELPin puolesta, Ted Apter edustajistoryhmä HELPin puheenjohtaja

7 Experto Credite Aivan aluksi haluan onnitella kaikkia uusia oikkareita syksyllä nähdään punssikahvien merkeissä! Olette juuri suorittaneet tiedekuntamme haastavimman tentin. Nyt on aika ottaa rennosti ja nauttia kesästä, jotta jaksaa rankan syksyn läpi. Opinto- ja hallintosektorilla on hiljaista näin kesällä. Kesän aikana on tarkoitus valmistella laajempaa kyselyä alkusyksyä varten, minkä pääaiheena tulee olemaan läsnäolovelvollisuus luennoilla. Esitän tässä vaiheessa toiveen, että mahdollisimman moni pykälisti vastaisi kyselyyn, jotta tietäisimme paremmin jäsenistön mielipiteen tärkeisiin kysymyksiin. Kesällä on myös tarkoitus uudistaa kirjastoa Pykälän nettisivu-uudistuksen myötä. Läsnäolovelvollisuus luennoilla oli loppukeväästä esillä muutamaan otteeseen tiedekunnassa. Nykyisessä tilanteessa, jossa suurin osa opiskelijoista kokee saavansa enemmän hyötyä yksin lukemisesta kirjastossa luennoilla istumisen sijaan, en kannata pakollista läsnäoloa. Lähtökohtaisesti en suoralta kädeltä tuomitse tällaista ajatusta, mutta sitä ei ole nykytilanteessa mahdollista toteuttaa vaikuttaisihan se myös opiskelijoiden toimeentuloon, kun työntekomahdollisuudet heikkenisivät. Mikäli haluatte istua nenä kirjassa koko kesän, tehkää se välillä ulkona! Ilari Autio Opintovastaava 2010 Vaasan yksikössä alkaa syksyllä mahdollisuus kaksikielisen tutkinnon suorittamiseen. Tämä johtaa siihen, että siellä ryhdytään kirjaamaan kurssien osasuorituksia, eli käytännössä useimmiten luentosarjoja, erikseen Weboodiin. Mahdollisuutta tähän on toivottu pitkään myös Helsingissä ja näillä näkymin osasuorituksia aletaan merkitä rekisteriin ehkä jo ensi keväänä. Toivottavasti tämä kauan odotettu uudistus saadaan mahdollisimman pian meillekin. En halua kuitenkaan tällä kertaa täyttää palstaani vain painavalla asialla, vaan palaan siihen mieluummin taas syksymmällä. Vaikka osalla IV:n lukijoista onkin odotettavissa kesätenttejä kuulun myös itse heihin toivon kaikkien muistavan, ettei kesä jatku ikuisesti. Mikäli haluatte istua nenä kirjassa koko kesän, tehkää se välillä ulkona! Välillä on myös hyvä muistaa levätä kesätentteihin lukemiselta, ja tarttua vaikka kesken jääneeseen romaaniin tai painua Espan puistoon ottamaan aurinkoa. Aurinkoista loppukesää! IV Ajankohtaiset OIKEUS(TIEDE) Oikeus on aina ajankohtainen. Sitä odotetaan, siitä nautitaan, sitä muistellaan, sitä odotetaan taas. Joka vuosi tiedekuntammekin saa yli kaksisataa uutta innokasta toivoa oikeustiedettä opiskelemaan. Tervetuloa joukkoon parhaaseen! Kesän jäljiltä puhkumme kaikki vanhatkin parrat suurta intoa oikeuden opiskeluun, kesän jäljiltä olemme taas vähäsen entistä viisaampia. Kesälläkin olemme voineet saada olla tekemisissä suuren rakkaamme, oikeustieteen, kanssa. Sillä mikä voisikaan olla tärkeämpää ja samalla palkitsevampaa kuin se, että me pystymme takaamaan, että muutkin maailmassa ympärillämme saavat oikeutta ja oikeudenmukaisuutta. Se jos mikä on rakkautta. Spotifyssä hakusana justice tuottaa yhteensä hakutulosta, oikeus 18. Vastaavasti hakusana law tuottaa yhteensä hakutulosta, laki 191. KESÄ Kesä on aina ajankohtainen. Sitä odotetaan, siitä nautitaan, sitä muistellaan, sitä odotetaan taas. Kesällä maailma herää aivan uudenlaiseen todellisuuteen, kesällä ihmiset heräävät aivan erilaiseen eloon ja iloon. Aurinko, helle, vähäpukeiset ihmiset, festarit, puistot, terassit, virkistävä kylmä juoma, vihreä nurmi, vastaleikattu ruoho, raikas ilma ukkosen jälkeen, merenranta, jäätelö, tuoreet mansikat, uudet perunat, grillaaminen, loma, mökki, sauna, järvi, vene, juhannus, rakkaus, vapaus, yötön yö. Kesällä ei mennä nukkumaan! Pitkä kuuma kesä! Älköön kesämme koskaan loppuko! Spotifyssä hakusana summer tuottaa yhteensä hakutulosta, kesä puolestaan 222. RAKKAUS Rakkaus on aina ajankohtainen. Sitä odotetaan, siitä nautitaan, sitä muistellaan, sitä odotetaan taas. Rakkaus, tuo syvä kiintymys johonkuhun tai johonkin, joka täydellisesti valloittaa ja valaisee elämämme, tuo elämämme todellinen perusta, tuo suuri mystinen ja ikuinen, tuo tuhansien laulujen ja tarinoiden aihe. Etsikäämme rakkautta, niin sieltähän se löytyy, monesti etsimättäkin! Tehkäämme aina sitä, mitä sydämissämme rakastamme! Olkoon jokainen kesämme suuri rakkauden kesä! Vuosisadan rakkaustarina täältä ikuisuuteen! Spotifyssä hakusana love tuottaa yhteensä hakutulosta, rakkaus puolestaan

8 EI IHAN SAMA Teksti: Jasmiina Jokinen Kuvat: Jasmiina Jokinen Jos asianajajan ura ei viehätä, voi oikeustieteilijä aina livahtaa politiikkaan. Joillekin yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttaminen on suorastaan kutsumus. IV haastatteli kahta oikeustieteen opiskelijaa, joilla on mielipiteitä. Heidän mielestään muillakin pitäisi olla. Nevaranta on jo pitempään ollut kiinnostunut politiikasta, ja myös ay-liike on ollut sydäntä lähellä. Alun perin suunnitelmana tosin oli käydä oikis ensin loppuun ja vasta sen jälkeen lähteä politiikkaan mukaan. Ajatus eduskuntavaaliehdokkuudesta kuitenkin alkoi kypsyä, ja huhtikuussa Nevaranta lopulta liittyi Kotkan sosiaalidemokraattiseen työväenyhdistykseen ja sitä tietä SDP:een. Asetuin ehdolle ilman minkäänlaista poliittista kokemusta. Mutta enpähän ainakaan ole ryvettynyt poliittisissa sotkuissa, Nevaranta pohtii. Nuori ehdokas on jo aiemmin tiedostanut olevansa vasemmistolainen, mutta puoluepäätös syntyi vasta kuluvan vuoden alussa. Demarit edustavat minun aatemaailmaani: vapautta, tasa-arvoa ja solidaarisuutta. Sosiaalidemokraatit ovat myös aina olleet se muutoksen voima yhteiskunnassa, ja vaikkei se viime aikoina ehkä olekaan tullut esille, SDP:ssä on kyky ja halu muutokseen. Piiriyhdistyksen ulkopuolelta valitsijayhdistyksen kautta ehdokkaaksi asettunut Nevaranta uskoo nuoren ikänsä olevan ainakin jäsenvaaleissa eduksi. Kun ääniä saa jokainen äänestäjä antaa yhteensä seitsemälle ehdokkaalle, voi nuori ehdokas hyvinkin olla monien toiseksi tai kolmanneksi paras vaihtoehto. Monelle tämä varmasti näyttäytyy mahdollisuutena nuorentaa puolueen yli 60 vuoden keski-ikää. Jäsenvaalit pidetään juuri ennen lukukauden alkua. Mikäli pääsee ehdokkaaksi, aikoo Nevaranta lopettaa opiskelut vaaleihin saakka, jotka pidetään ensi huhtikuussa. Liian suuria kuvitelmia ei ole, mutta kokemuksena vaalityö on silti arvokas. Tämä on hyvä startti. Jos en tule valituksi, aion lähteä ehdolle seuraavan vuoden kunnallisvaaleissa, Nevaranta suunnittelee. Timo Nevaranta 22-vuotias automaatioasentaja ja oikeustieteen opiskelija Kotkasta aloittaa syksyllä toisen vuotensa oikiksessa ehdokkaana tulevissa jäsenvaaleissa SDP:n Kymen vaalipiirissä koko piirin nuorimpana ehdokkaana tavoittelee eduskuntavaaliehdokkuutta vuoden 2011 vaaleissa Oikisko poliittinen? Olen vähän tällainen vastarannan kiiski Timo Nevarannan kirkuvanpunaisessa paidassa lukee suurin kirjaimin ahtaaja. Ajattelin vähän provosoida, hän tokaisee. Huomioon hän on varmasti saanut tottua oikkaripiireissäkin, ainakin viimeistään siinä vaiheessa kun aletaan keskustella politiikasta. Yhdistelmä oikeustieteilijä ja sosiaalidemokraatti kun ei Pykälässä ainakaan kovin tavanomainen ole. Vastarannan kiiskeksi itseään kutsuvalle Nevarannalle vastavirtaan uiminen ei kuitenkaan ole ongelma, päinvastoin. Olenpahan kehittynyt väittelijänä ja vaikuttajana. Pääsen argumentoimaan ja mahdollisesti vaikuttamaan mielipiteisiin. Jos kaikki olisivat samaa mieltä kanssani, en kehittyisi samalla tavalla. Oikeustieteelliseen Nevaranta tutustui ollessaan vuoden 2008 Studia-messuilla. Helsingin yliopiston ja oikiksen ständi sai kiinnostumaan alasta ja pyrkimään tiedekuntaan. Tutkinto antaa Nevarannan mielestä hyvät valmiudet yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle. Nyttemmin hän on saanut huomata, että jo pelkkä oikeustieteen opiskelukin saattaa avata ovia. Kun otin yhteyttä Kotkan sosiaalidemokraatteihin ja kerroin opiskelupaikastani, minut otettiin heti avosylin vastaan. Erityisesti maakunnissa kun on puutetta nuorista, kouluttautuneista ehdokkaista ja jäsenistä. Mitä tulee oikkarien poliittiseen aktiivisuuteen, Nevaranta on kyllä huomannut monen olevan kiinnostunut erilaisista yhteiskunnallisista asioista, mutta karsastavan politiikkaa. Monessa sana politiikka herättää negatiivisia mielikuvia. Mutta kun keskustelee ihmisten kanssa, niin heti löytyy mielipide ydinvoimasta, työttömyysturvasta tai ahtaajien lakosta. Ja sitähän se politiikka on, yhteiskunnallisten asioiden hoitamista. Eikä Pykäläkään ole täysin passiiviseksi jäänyt. Hyvä esimerkki löytyy kuluneelta keväältä. Yhdistys aktivoitui heti, kun puhuttiin pääsykokeiden poistamisesta ja valmennuskurssitoiminta oli vaarassa, Nevaranta muistuttaa. Pienestä elonkipinästä huolimatta paljon on vielä tehtävä, jotta yhdistyksen jäseniä saataisiin houkuteltua mukaan politiikkaan. Yhtenä esimerkkinä Nevaranta väläyttää ideaa Pykälän tarjoamasta vaalituesta, joka jaettaisiin tasan kaikkien ehdolle lähtevien kesken. Tulevaisuuden vaikuttajille Nevaranta suosittelee ensimmäiseksi puolueohjelmien läpikäymistä. Näin saa selvän siitä, mikä puolue on lähimpänä omia arvoja. Seuraava askel on ottaa yhteyttä oman paikallisyhdistyksen puheenjohtajaan. Kokemuksesta Nevaranta tietää, että se kannattaa. Jos oikeustieteilijä soittaa, voin vakuuttaa, että hänet otetaan hyvin vastaan. u 14 15