CONCEPT-Sovellusprojekti. Projektisuunnitelma

Transkriptio

1 CONCEPT-Sovellusprojekti Projektisuunnitelma Pekka Kuuva Tatu Repo Pasi Saari Anna Seppänen Versio: 1.0 Julkinen 8. joulukuuta 2005 Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Jyväskylä

2 Hyväksyjä Päivämäärä Allekirjoitus Nimenselvennys Projektipäällikkö Tilaaja Ohjaaja

3 Julkinen Projektisuunnitelma 1.0 CONCEPT-Projekti Tietoa dokumentista Tekijät: Pekka Kuuva (PK) Tatu Repo (TR) Pasi Saari (PS) Anna Seppänen (AS) Dokumentin nimi: CONCEPT-Projekti, Projektisuunnitelma Sivumäärä: 30 Tiedosto: Projektisuunnitelma.tex Tiivistelmä: Projektisuunnitelmassa kuvataan CONCEPT-projektiryhmän tavoitteita ja toimintatapoja. Avainsanat: aikataulu, konferenssi, sovellusprojekti. i

4 CONCEPT-Projekti Projektisuunnitelma 1.0 Julkinen Versiohistoria Versio Päivämäärä Muutokset Tekijät Ensimmäinen luonnos valmis. PK, TR, PS, AS Korjattu virheitä palautteen perusteella. PK, AS Täydennetty luvut 6,7 ja 8 sekä liite A. PK, PS Täydennetty luku 10, muokattu lukuja PK 6 ja Lisätty liite B, muokattu kohtia 6.6, PK 6.8, 7 ja Muokattu kohtia 6.6, 6.9.1, 7 ja Liitettä PK B Muokattu kohtia 4.2, 6.6, 6.8, PK ja sekä paranneltu kirjoitusasua kohdissa Versiohistoria, 2, 4, 4.3, 5, 5.1, 5.3, 5.4, 5.5, 6.1, 6.3, 6.4, 6.5, 6.11, , , , , 7, 8 ja Parannettu kirjoitusasua luvussa Termit sekä 5.1. PK ii

5 Julkinen Projektisuunnitelma 1.0 CONCEPT-Projekti Tietoa projektista CONCEPT-projekti toteuttaa liikuntabiologian ja tietotekniikan laitoksille sekä LI- KES -tutkimuskeskukselle työasemasovelluksen, jolla voidaan laatia aikataulu konferenssin tapahtumille. Tekijät: Pekka Kuuva (PK) Tatu Repo (TR) Pasi Saari (PS) Anna Seppänen (AS) Tilaaja: Jouni Kallio Janne Avela Paavo Komi Vesa Linnamo Veikko Vihko Jyrki Komulainen Kirsi Majava Tuomo Rossi Lassi Paavolainen Ohjaajat: Lari Kannisto Petteri Kela Yhteystiedot: Sähköpostilistat: Sähköpostiarkistot: list-archive/concept/ind.html Työhuone: AgC iii

6 CONCEPT-Projekti Projektisuunnitelma 1.0 Julkinen iv

7 Julkinen Projektisuunnitelma 1.0 CONCEPT-Projekti Sisältö 1 Johdanto 1 2 Termit 2 3 Taustaa 3 4 Tavoitteet Sovellus Dokumentaatio Oppiminen Organisaatio ja Resurssit Projektiryhmä Tilaajat Sovellusprojektin muu henkilöstö Tilat ja Laitteet Ohjelmistot Hallintatavat Ajankäyttö Aikataulut ja seuranta Tulosten arviointi Versionhallinta Tiedotus Hakemistorakenne Dokumenttien julkaisu Palaverit ja kokousmateriaalit Laatu Projektin laatu Sovelluksen laatu Ohjelmointi Testaus Tietoturvapolitiikka Päämäärä Tietoturvallisuus Vastuut v

8 CONCEPT-Projekti Projektisuunnitelma 1.0 Julkinen Toteutuskeinot Seuranta ja ongelmatilanteiden käsittely Tehtävät, työmäärät ja työnjako 19 8 Aikataulu Prosessimalli Tarkastuspisteet ja katselmoinnit Riskit ja niiden seuranta Epäonnistunut suunnittelu Tuntematon ohjelmointiympäristö Sairastuminen Tiedotus Laitteisto Liialliset tavoitteet Puutteellinen testaus Yhteenveto Tiivistelmä Tulevaisuus A Gantt-kaavio 28 B Tuntisuunnitelma 29 vi

9 Julkinen Projektisuunnitelma 1.0 CONCEPT-Projekti 1 Johdanto CONCEPT-projekti toteuttaa syksyn 2005 aikana aikataulunlaatimissovelluksen, joka tulee ensisijaisesti liitettäväksi ECSS07-kongressinhallintajärjestelmään. Projekti tähtää kuitenkin yleiskäyttöiseen kongressiaikataulun laatimiseen tarkoitettuun työasemasovellukseen, jota voidaan hyödyntää myös muissa kongresseissa. Jyväskylän yliopiston Liikuntabiologian laitos sekä LIKES-tutkimuskeskus järjestävät ECSS:n (European College of Sport Sciences) vuotuisen kongressin heinäkuussa CONCEPT-projekti on aloitettu järjestelytoimikunnan sekä Jyväskylän yliopiston Tietotekniikan laitoksen tilauksesta saada sovellus ECSS07:n ja muiden tulevien kongressien aikataulujen suunnitteluun ja hallinnointiin. Sovellus saa koekäytön jo maaliskuussa 2006, jolloin projekti tulee viimeistään saada päätökseen. Tämä dokumentti kuvaa projektin resursseja, aikataulua, tavoitteita, työnjakoa, projektikäytäntöä ja riskien hallintaa. Suunnitelman avulla pyritään saamaan projekti ajoissa valmiiksi ja riskienhallinnan avulla minimoimaan projektissa mahdollisesti esiintyvät viivytykset. Projektiin liittyvä termistö selitetään luvussa 2. Projektin taustaa käsitellään luvussa 3. Projektin tavoitteet saavat läpivalaisun luvussa 4. Projektiorganisaatio ja sen käytössä olevat materiaaliresurssit käsitellään luvussa 5. Luku 6 kuvailee projektin hallintaa. Luvussa 7 käsitellään projektin tehtävät, työmäärät sekä työnjako. Projektin aikataulu esitellään luvussa 8. Riskien arviointia ja hallintaa käsitellään luvussa 9. 1(30)

10 CONCEPT-Projekti Projektisuunnitelma 1.0 Julkinen 2 Termit Dokumentin aihealueen termejä ovat seuraavat: Konferenssi Kongressi ECSS Sessio LIKES Muutamasta päivästä viikkoon kestävä tapahtuma, jossa tutkijat tai heidän edustajansa esittävät tutkimustuloksiaan ja kuuntelevat muiden esityksiä. Ks. konferenssi. European College of Sport Sciences. Määrätyssä tilassa pidettävä sarja samantyyppisiä esitelmiä, jotka kaikki kuuluvat samaan aihealueeseen. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö Dokumentissa esiintyviä teknisiä termejä ovat seuraavat: Java JBuilder Ohjelmointikieli jolla sovellus toteutetaan Ohjelmistokehitysympäristö 2(30)

11 Julkinen Projektisuunnitelma 1.0 CONCEPT-Projekti 3 Taustaa Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitos sekä LIKES-tutkimuskeskus järjestävät ECSS:n (European College of Sport Sciences)vuotuisen kongressin heinäkuussa Konferenssissa pidetään määrätyistä aihealueista esityksiä, jotka on järjestetty sessioihin. Yhdessä sessiossa pidettävät esitelmät kuuluvat samaan aihealueeseen ja ne ovat samantyyppisiä. Järjestäjä jakaa konferenssiin hyväksytyt esitelmät sessioihin ja aikatauluttaa ne. Yksi esitelmöijä saattaa pitää useita esityksiä konferenssin aikana. Lisäksi useita sessioita pidetään yhtäaikaisesti, joten aikataulutus on haasteellista varsinkin isoissa konferensseissa, joissa saattaa olla tuhansia esityksiä. Konferenssin järjestämisen avuksi on kehitetty hallintajärjestelmää Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitoksella jo kahdessa aiemmassa sovellusprojektissa (CO- MA ja ECSS07). CONCEPT-projekti jatkaa edeltäjiensä työtä. Olemassa olevaan järjestelmään on jo toteutettu tietojen kerääminen, abstraktien hallinta ja julkaisujen koostaminen WWW-pohjaisena. CONCEPT-projektin on tarkoitus kehittää järjestelmään työasemasovelluksena toimiva työkalu aikataulujen laatimiseen. Nykyiseen järjestelmään on toteutettu myös osio aikataulujen tallentamiseen. Aikataulutus on jäänyt järjestelmässä käsin toteutettavaksi, mikä on varsin työlästä laajoissa konferesseissa. Projektin tarkoitus on tuottaa sovellus joka helpottaa järjestäjien työtä aikataulujen laatimisessa. Tarkempi kuvaus tulevasta sovelluksesta löytyy vaatimusmäärittelystä ja sovellussuunnitelmasta. 3(30)

12 CONCEPT-Projekti Projektisuunnitelma 1.0 Julkinen 4 Tavoitteet Projektin on tarkoitus tuottaa tilattu sovellus sekä siihen liittyvä dokumentaatio. Lisäksi sovellusprojekti on ryhmän jäsenille oppimisprojekti. Tässä luvussa kuvataan projektille asetetut tavoitteet joihin pyritään ja joiden toteutumista voidaan projektin lopuksi arvioida. 4.1 Sovellus Projekti tuottaa yleiskäyttöisen työasemasovelluksen konferenssien aikataulujen laatimiseen. Sovellus on osa konferenssinhallintajärjestelmää, jota on toteutettu jo kahdessa aiemmassa sovellusprojektissa. Sovelluksen avulla pitää pystyä toteuttamaan sessioiden hallinta ja esitysten sijoittaminen niihin. Sessoiden hallintaan kuuluu niiden luominen, sijoittaminen aikatauluun ja poistaminen tarvittaessa. Esitykset tulee pystyä sijoittamaan sessiohin, joilla on sama aihepiiri ja sessiotyyppi kuin esityksellä. Esityksiä voidaan lisätä sessioihin riippumatta sessioiden aikataulutuksesta ja toisaalta sessioiden aikataulutusta voi muokata riippumatta esitysten sijoittelusta niihin. Molemmissa tapauksissa tarkistetaan, ilmeneekö päällekkäisyyksiä aikatauluissa. Jos päällekkäisyyksiä syntyy, niistä sekä mahdollisista muutoksista ilmoitetaan käyttäjälle. Tarkemmat kuvaukset sovellukselta vaadittavista ominaisuuksista ja toiminnoista löytyvät Vaatimusmäärittelystä. 4.2 Dokumentaatio Projektiryhmä tuottaa yhdenmukaisen dokumentaation, josta ilmenee kaikki tarvittava projektiin ja toteutettavaan sovellukseen liittyen. Dokumentaatiosta tehdään paperiversio projektikansioon sekä tarvittava määrä CD-versioita PDF-tiedostomuodossa tai muussa soveltuvassa muodossa. Levylle liitetään myös lähdekoodit sovelluksesta ja TEX-dokumenteista. Dokumentaatio on saatavissa myös projektin verkkosivuilla. Projektiryhmä tuottaa seuraavat dokumentit: Projektisuunnitelma esittelee projektin aihepiirin ja sen toteuttaman sovelluksen. Siinä kuvataan projektin läpivienti aikatauluineen, siihen liittyvät käytänteet ja arvioidaan riskit. Projektisuunnitelmaan kirjataan myös tavoitteet sovelluksen, oppimisen ja muiden tulosten osalta. 4(30)

13 Julkinen Projektisuunnitelma 1.0 CONCEPT-Projekti Vaatimusmäärittely kuvaa, mitä projektissa toteutetaan. Siinä kuvataan projektin taustat ja sovelluksen aihepiiriin liittyviä prosesseja, sekä kuvaillaan käyttötapaukset. Siinä määritellään myös sovellukselle asetetut toiminnalliset ja tekniset vaatimukset rajoitteineen. Sovellussuunnitelmassa kuvataan, miten vaatimukset toteutetaan. Vaatimukset ja toiminnot priorisoidaan viimeistään Sovellussuunnitelmassa ja rajataan pois ne joita ei toteuteta. Suunnitelmassa kuvataan sovelluksen rakenne ja sen yhteys olemassa olevaan järjestelmään ja tietokantaan. Tietorakenteiden ja toimintojen kuvauksessa käytetään apuna erilaisia kaavioita. Sovellussuunnitelmassa kuvataan myös käyttöliittymä. Testaussuunnitelma esittelee testausympäristöt joissa sovellusta testataan, testauksen vaiheet sekä miten sovellukselle asetetut vaatimukset testataan. Testaussuunnitelman avulla testauksesta saadaan hallittu, järjestelmällinen ja toistettava. Testausraportissa esitellään toteutetut testukset. Siihen kirjataan mahdolliset puutteellisuudet ja jatkokehitysideat. Sovellusraportti esittelee toteutetun sovelluksen. Siinä esitellään käyttöliittymä ja sovelluksen rakenne. Kokonaisrakenteen esittelyn lisäksi raportti sisältää yksityiskohtaisemman selostuksen ohjelmaosioista, luokista, rajapinnoista ja tietorakenteista. Projektiraportissa analysoidaan projekti mm. suunnitelmien, aikataulujen ja tavoitteiden toteutumisen suhteen. Esityslista sisältää sitä koskevan tilaisuuden ohjelmatiedot. Pöytäkirja kuvaa tilaisuuden läsnäolijat, keskustelunkulun ja tehdyt päätökset. 4.3 Oppiminen Sovellusprojektiin osallistuminen on ainutlaatuinen tilaisuus oppia taitoja, joita ei voi oppia lukemalla. Hyödyllisten taitojen oppiminen motivoi ryhmää tekemään 5(30)

14 CONCEPT-Projekti Projektisuunnitelma 1.0 Julkinen töitä projektin hyväksi. Ryhmän jäsenten tavoitteena on oppia työprojektin, erityisesti ohjelmistoprojektin, läpivientiin tarvittavia käytäntöjä, yleishyödyllisiä työelämässä tarvittavia taitoja ja lisäksi uusia teknisiä taitoja. Työprojektin suorittaminen vaatii hallintaa ja järjestelmällisyyttä, jotta projekti etenisi aikataulussaan. Tavoitteena on että ryhmän jäsenet oppivat arvioimaan ja suunnittelemaan omaa ajankäyttöään ja kantamaan omalta osaltaan vastuuta projektin etenemisestä. Töiden jakaminen siten, että kaikki saavat osallistua tärkeimpiin tehtäviin, takaa tasapuoliset oppimismahdollisuudet. Koska kyseessä on ohjelmistoprojekti, tavoitteena on myös sisäistää ohjelmistotuotannon eri vaiheet, joita ovat aiheeseen perehtyminen, määrittely, suunnittelu, toteutus ja testaus. Ylläpito on prosessiluonteensa vuoksi rajattu projektin ulkopuolelle. Projektin suorittamisen aikana on hyvä harjoitella yleisiä, työelämässäkin tarvittavia taitoja. Projektin aikana ryhmä tekee tiivistä yhteistyötä, mikä vaatii jäseniltä hyviä vuorovaikutustaitoja. Jos vuorovaikutustaidot puuttuvat, erimielisyydet saattavat kasvaa kohtuutoman suuriksi ja viivästyttää projektin etenemistä. Projektissa opitaan myös yleisiä kokouskäytänteitä ja opitaan, miten toimitaan kokouksessa eri rooleissa. Projektiin kuuluvat esittelytilaisuudet tuovat esiintymiskokemusta ja varmuutta suulliseen esiintymiseen. Projektissa käytetään ohjelmia ja työkaluja, jotka ovat osallistujille uusia. Näin ryhmän jäsenet saavat hyvän tilaisuuden laajentaa teknistä osaamistaan. Tehtäviä jaetaan siten, että kaikki pääsevät tutustumaan uusiin työkaluihin. Tavoitteena on oppia käyttämään sujuvasti ainakin kehitysympäristönä käytettävää JBuilderia, suunnittelussa käytettävää MS-Visioa, L A TEX-tekstinladontajärjestelmää ja CVS-versionhallintaa. Muita tutuiksi tulevia järjestelmiä ovat Bug-zilla, MS-Project sekä Postgre- SQL. Kenelläkään ryhmän jäsenellä ei projektin alkaessa ollut merkittävää kokemusta näistä työkaluista. 6(30)

15 Julkinen Projektisuunnitelma 1.0 CONCEPT-Projekti 5 Organisaatio ja Resurssit Projektiorganisaatioon kuuluu varsinaisen projektiryhmän lisäksi ohjaajat ja tilaajien edustajat. Projektiryhmällä on käytössä tietotekniikan laitoksella työtila sekä tarvittava laitteisto ja ohjelmistot. 5.1 Projektiryhmä Projektiryhmän muodostavat Tatu Repo, Anna Seppänen, Pasi Saari sekä Pekka Kuuva, joka toimii projektipäällikönä koko projektin ajan. Jäsenten ohjelmointikokemus pohjautuu pitkälti tietotekniikan laitoksella suoritettuihin kursseihin. Lisäksi Anna on työskennellyt ohjelmoinnin parissa. Projektityöskentelystä on kokemusta vain Pekalla. Ryhmän jäsenistä Tatu, Pasi ja Pekka ovat tutustuneet Java-ohjelmointikieleen ja Anna ja Tatu ovat tehneet graafisia käyttöliittymiä. Projektissa käytettävä JBuilder 2005 EE -sovelluskehitin on kuitenkin kehitysryhmälle ennestään tuntematon ohjelmointiympäristö. 5.2 Tilaajat Projektin ovat tilanneet tietotekniikan laitos, liikuntabiologian laitos ja LIKES-tutkimuskeskus. Tilaajien edustajat tuovat projektiorganisaatioon asiantuntemusta aihealueesta ja käyttäjän näkökulmasta. Lähes kaikki heistä ovat osallistuneet tilaajina myös järjestelmän aiempiin kehitysvaiheisiin. Liikuntabiologian laitosta tilaajista edustavat Jouni Kallio, Vesa Linnamo, Janne Avela ja Paavo Komi. Tietotekniikan laitosta edustavat Kirsi Majava, Tuomo Rossi ja Lassi Paavolainen, joka on kongressinhallintajärjestelmän tekninen asiantuntija. LIKES-tutkimuskeskusta tilaajista e- dustavat Jyrki Komulainen ja Veikko Vihko. 5.3 Sovellusprojektin muu henkilöstö Ryhmän vastaavana ohjaajana toimii Lari Kannisto ja teknisenä ohjaajana Petteri Kela. Ohjaajat valvovat projektin etenemistä ja tarkistavat tuotokset. Lisäksi he järjestävät tarvittaessa koulutusta ohjelmistojen käyttöön. Tekninen ohjaaja neuvoo ryh- 7(30)

16 CONCEPT-Projekti Projektisuunnitelma 1.0 Julkinen män jäseniä erityisesti koodaukseen ja kehitysympäristön käyttöön liittyvissä ongelmissa. Ryhmällä on apuna laitoksen ATK-tuki ohjelmien asennusta ja laitteiston tai ohjelmistojen ongelmatilanteita varten. 5.4 Tilat ja Laitteet Projektin jäsenet työskentelevät Agoralla huoneessa AgC Työhuoneessa on käytössä neljä PC-tietokonetta joissa kussakin on asennettuna MS-Windows XP - käyttöjärjestelmä, sekä toimistotarvikkeita. Ryhmällä on käytössään kaksi yhteistä verkkolevyä, joista toiselle voidaan luoda ryhmän www-sivut julkaisemista varten. Sovellusprojekteille on myös varattu yhteinen tila. Tilassa on tulostimia, kahvitarvikkeita ja kokoustila, jossa pidetään viikottaiset palaverit mahdollisuuksien mukaan. Ryhmä voi varata käyttöönsä muitakin kokoustiloja. Kokouksiin voidaan varata kannettava tietokone, mp3-tallennin, minidisc-tallennin, digikamera ja videoprojektori. Sovellusprojekteille on hankittu kirjallisuutta, jota voidaan lainata Jukka- Pekka Santaselta. 5.5 Ohjelmistot Sovelluksen toteuttamisessa projektiryhmä käyttää JBuilder2005-kehitysympäristöä, josta pyydetään Enterprise-versio laitoksen ATK-tuelta. Versioinnissa käytetään CVSversionhallintajärjestelmää. L A TEX-ladontajärjestelmää käytetään dokumenttien kirjoittamisessa. L A TEX-dokumentteja varten on valmiita pohjia. Ajankäytön suunnittelussa hyödynnettäviä Gantt-kaavioita luodaan MS-Project -ohjelmistolla. Dokumenttien kirjoittamiseen voidaan käyttää TeXnicCenter-editoria. Tarvittavia kaavioita voidaan visualisoida UML-kaavioiden piirtämiseen erikoistuneella MS-Visiolla. 8(30)

17 Julkinen Projektisuunnitelma 1.0 CONCEPT-Projekti 6 Hallintatavat Tässä luvussa määritellään projektin työ- ja menettelytavat. 6.1 Ajankäyttö Projektin ajankäyttöä seurataan henkilökohtaisilla ajankäyttöpäiväkirjoilla, joista tulostetaan viikkopalavereihin kuluneen viikon henkilökohtainen ajankäyttöraportti. Lisäksi viikkopalaverissa ilmoitetaan projektin kokonaistyötuntimäärä. Raportointisovelluksena käytetään Petri Heinosen Excel-muotoista ajankäytönseuranta -työkirjaa. Työkirja koostaa yhteistuntimäärien lisäksi kuvaajia eri tehtäviin käytetystä työajasta. Liite B sisältää arvion henkilökohtaisista työtunneista. Tehtäväkokonaisuudet: Projektinhallinta Palaverit Perehdytys ja käyttöönotto Vaatimusmäärittely Suunnittelu Toteutus Järjestelmätestaus Viimeistely Oheiskurssin tehtävät 6.2 Aikataulut ja seuranta Projektin vaiheista on laadittu aikataulu (Liite A). Projektissa ja sovelluksessa on hahmoteltavissa monia selkeärajaisia kokonaisuuksia, ja on luontevaa asettaa kunkin kokonaisuuden valmistuminen omaksi välietapikseen. Aikataulussa pysymistä seuraa kyseisestä kokonaisuudesta vastuussa oleva henkilö, ja asiasta tiedotetaan viikkopalavereissa tehtävällä projektin tilaa käsittelevällä katsauksella. Projektin välietapit ovat seuraavat: 9(30)

18 CONCEPT-Projekti Projektisuunnitelma 1.0 Julkinen Tehtävä Päivämäärä Projektisuunnitelma Käyttöliittymä 2.Iter Vaatimusmäärittely Sovellussuunnitelma Sovelluslogiikka JDBC-moduli Salitieto Aikataulu Loppuesittely Sovellusraportti Projektiraportti Sovelluksen ohje Taulukko 6.1: Välietapit 6.3 Tulosten arviointi Projektin tuottamista virallisista tuloksista käytetään nimitystä julkaisu. Työvaiheessa olevia julkaisuja annetaan tutustuttaviksi ja kommentoitaviksi projektin verkkosivuston kautta tai muulla soveltuvalla tavalla. Julkaisujen jättämisestä arvioitavaksi ilmoitetaan arvioijiksi ilmoittautuneiden sähköpostilistan kautta. Julkaisujen lopullinen versio hyväksytään viikkopalavereissa. Hyväksytyn julkaisun versionumero on muotoa 1.x. Julkaisun hyväksymisestä ilmoitetaan koko projektiorganisaatiolle sähköpostilla. 6.4 Versionhallinta Versionhallinnan tarkoitus on pitää yhteisessä käytössä oleva tieto ajantasaisena. Projektissa versionhallinnan avulla käsitellään pääsääntöisesti vain sovelluksen ja virallisten julkaisujen lähdekoodia. Projekti käyttää CVS-versionhallintaohjelmistoa jota ylläpitää ATK-tuki. Fyysisesti ja loogisesti tieto tallennetaan versionhallinnan sorsa -palvelimeen. Ryhmä on saanut koulutuksen CVS:n käyttöönottoon ja käyttämiseen, sekä laatinut pikaohjeen päivittäiseen käyttöön. Ohjelmiston ja ohjeiden 10(30)

19 Julkinen Projektisuunnitelma 1.0 CONCEPT-Projekti toiminta on myös testattu. Versioinnissa ei oleteta tulevan ongelmia, sillä projektiryhmän pieni koko ja hyvä johtaminen ehkäisevät tiedostojen yhtäaikaisen muuttamisen samasta kohdasta. Versionhallintaa käytetään kuitenkin ajantasaisen tiedon saatavuuden ja automaattisen varmuuskopioinnin takia sekä työnjaossa tapahtuvien virheiden seurausten minimoimiseksi. 6.5 Tiedotus Projektin tiedotuksesta vastaa projektipäällikkö. Viralliset tiedotuskanavat ovat kaikki projektiin osalliset kattava sähköpostilista sekä viikkopalaverit ja projektin verkkosivusto. Epävirallisia kanavia ovat henkilökohtaiset tapaamiset ja keskustelut sekä muut sähköpostilistat ja projektiblogi. Projektin historiasta, tilasta ja tulevaisuudesta tiedotetaan virallisten kanavien kautta, mm. projektin tilaa käsittelevässä katsauksessa joissakin viikkopalavereissa. Jokaisesta järjestettävästä virallisesta tilaisuudesta ja palaverista ilmoitetaan kaikille projektiin osallisille virallisen sähköpostilistan kautta. Jakelu Kaikki projektiin osalliset Tuotosten arvioijat Kehitysryhmä ja ohjaajat Kehitysryhmä Sähköpostilista Hakemistorakenne Ryhmän jäsenillä on käytössä yksilöllinen U: -verkkolevy (//hs1.ad.jyu.fi- /username), jota käytetään työskentelytilana. Työtilana voi myös käyttää työtietokoneen kovalevyä, jonne ei kuitenkaan tule tallentaa luottamuksellista tietoa. P: -levy (//adterra/concept) on projektin tietovarasto, jonne tallennetaan mm. kehitystyökalujen käyttöohjeet, huomiot ja mallipohjat. Levy sisältää seuraavat päähakemistot: Dokumentit 11(30)

20 CONCEPT-Projekti Projektisuunnitelma 1.0 Julkinen Latex-pohjat Latex-ohjeet Kuvat (Projektin kuvat) Dokumentit_TEX (Asiakirjojen tex-koodit) Lähdekoodit WWW-kansio eli W: -levy (//eppi/concept) sisältää tiedostoja jotka liittyvät projektin oheiskurssiin sekä valmiiden ja arvioitavien dokumenttien PDF-versiot. Tällä levyllä on myös web-käyttäjiltä salasanasuojattu hakemisto suoja. Levy sisältää mm. seuraavat päähakemistot: dokumentit suoja ajankäyttöraportit CVS-hakemisto on varmuuskopioituva, yhteiskäytettävä verkkoresurssi. Hakemistoon luodaan omat kansiot tarpeen mukaan kullekin tuotokselle. Kukin kansio sisältää riittävät tiedostot ohjelman tai dokumentin kääntämisen. Hakemistorakenne concept_cvs -hakemistossa on seuraava: CONCEPT (Sovelluksen lähdekoodit) CVS Palaveri Projektisuunnitelma Vaatimusmäärittely 6.7 Dokumenttien julkaisu Projektin kuluessa syntyy monia dokumentteja kuten Vaatimusmäärittely, Projekti-, Sovellus- ja Testaussuunnitelma sekä raportteja ja pöytäkirjoja. Myös muita dokumentteja voidaan tehdä. Dokumentit laaditaan ulkoasultaan yhtenäisiksi projektin tiedostojärjestelmästä löytyvien pohjien avulla. 12(30)

21 Julkinen Projektisuunnitelma 1.0 CONCEPT-Projekti Suurimmista dokumenteista tehdään useita työ- tai julkaisuversioita jotka tarjotaan arvioijiksi ilmoittautuneille arvioitavaksi. Pienemmät dokumentit julkaistaan suoraan hyväksyttäviksi. Jokainen tuotettu dokumentti tai sen julkaisuversio hyväksytään seuraavassa viikkopalaverissa joko korjausehdoin tai suoraan. Korjausehdot merkitään palaverin pöytäkirjaan ryhmän seuraaviksi tehtäviksi. Hyväksytyt dokumentit lisätään projektin kotisivustoon julkisesti nähtäville. Arvioitavien versioiden verkko-osoitteet ilmoitetaan arvioijille sähköpostilla. 6.8 Palaverit ja kokousmateriaalit Koko projektiorganisaation yhteisissä viikkopalavereissa kartoitetaan vaatimuksia, esitetään suunnitelmia, päätetään seuraavista tehtävistä ja seurataan tehtävien toteutumista. Myös muunlaisia tilaisuuksia voidaan järjestää. Jokaiseen kokoontumiseen lähetetään edellisenä työpäivänä projektipäällikön laatima erillinen kutsu, josta ilmenee palaverin aika, paikka sekä sisältö. Viikkopalaverien työjärjestys selviää myös projektin kotisivustolle kutsun lähettämisen yhteydessä laitettavasta esityslistasta. Kustakin kokoontumisesta laaditaan pöytäkirja kahden työpäivän kuluessa. Palaverit järjestetään pääsääntöisesti projektitilojen neuvottelutilassa tiistaisin kello 12:15. Palaverissa sovitaan seuraavan palaverin aika ja paikka. Viikkopalaverien puheenjohtajan ja sihteerin tehtävät vuorottelevat projektiryhmän jäsenten kesken. Puheenjohtaja puhtaaksikirjoittaa esityslistan ja sihteeri pöytäkirjan. Kokousrooleihin liittyvät tehtävät on esitetty taulukossa Laatu Laadulla tarkoitetaan yleisesti tarpeiden tai tarkoituksen, tavoitteiden, odotusten ja vaatimusten mukaisuutta. Projektin ja sovelluksen osalta laatu määritellään näiden kriteerien avulla ja sitä arvioidaan tarkastelemalla niiden toteutumista. Jotta laatua voidaan arvioida, on arvioitavien kriteerien ja ominaisuuksien oltava mitattavissa tai todennettavissa. 13(30)

22 CONCEPT-Projekti Projektisuunnitelma 1.0 Julkinen Projektin laatu Projekti on perustettu sovelluksen tuottamiseksi. Projektin laatu vaikuttaa merkittävästi myös sovelluksen laatuun, ja siksi laatu määritellään myös projektille. Tarve Projektin tarkoitus on palvella kehitysryhmän opiskelun etenemistä ja oppimista sekä helpottaa ECSS07-kongressin aikataulun laatimista. Oppiminen mitataan projektin lopuksi tehtävässä itsearvioinnissa ja opiskelun eteneminen näkyy opintosuoritusrekisteristä. Aikataulutuksen helpottuminen todetaan käytännössä tilaajan käyttäessä sovellusta hiihtokonferenssin aikatauluttamiseen. Tavoitteet Projektin tavoitteet on määritelty luvussa Tavoitteet. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan projektin lopussa kehitysryhmän, ohjaajien ja tilaajan kesken. Odotukset Kehitysryhmä odottaa saavansa projektilta opintoviikkoja, kokemusta projektityöskentelystä ja tietotyöstä. Tilaaja odottaa saavansa tilaamansa sovelluksen. Vaatimukset Yleisesti dokumentoitu ongelman rajaaminen ja analysointi kuuluvat projektin vaatimuksiin. Lisäksi projektilta vaaditaan, että projekti joko saavuttaa tavoitteensa tai tuottaa tietoa miksi tavoitetta ei saavutettu sekä selvityksen toimista joilla tavoitteeseen päästään. Projektin vaatimuksia tullaan arvioimaan projektin jälkeen ja sen kuluessa monelta taholta. Projektin vastaava ohjaaja kirjoittaa projektilausunnon projektin jälkeen. Ohjaaja tulee lausunnossa ottamaan huomioon mm. aikataulun ja etenemisen, työnjaon, organisoinnin, tiedotuksen, palaverikäytännöt, dokumentoinnin, asenteen työhön sekä oppimisen. Lausunto kuitenkin arvioi projektia kehitysryhmäpainotteisesti. Projektiryhmä kirjoittaa projektin loppuvaiheessa 14(30)

23 Julkinen Projektisuunnitelma 1.0 CONCEPT-Projekti projektiraportin, jossa arvioidaan projektin onnistumista suunnitelmissaan ja tavoitteissaan Sovelluksen laatu Sovelluksen laatu on erillinen osa projektin laatua. Jotta sovelluksen laatu voidaan mitata, se määritellään erikseen. Tarve Sovellus on konkreettinen apuväline konferenssiaikataulun laadintaan. Sen tarkoituksenmukaisuus testataan käytännössä ECCOMAS-konferenssin tietokannan tiedoilla, sekä myöhemmin tilaajan toimesta hiihtokonferenssissa. Tavoitteet Sovelluksesta pyritään tekemään vähintäänkin prototasoinen tuote. Sovellus käyttää tilaajan ECSS07-konferenssia varten kokoamaa tietokantaa, ja tavoitteena on, että kannassa olevien esitystietojen sijoittaminen aikatauluun on helpompaa sovelluksen avulla kuin pelkän kynän ja paperin avulla. Tämän ominaisuuden arvioi tilaaja. Sovelluksen lähdekoodista pyritään tekemään hyvän ohjelmointitavan mukaista. Tämän ominaisuuden arvioi projektin tekninen ohjaaja. Asennus- ja käyttöohjeen selkeyden arvioi tilaaja. Odotukset Sovelluksen tärkeimpien toimintojen odotetaan toimivan yleensä virheettömästi. Näitä toimintoja koetellaan muiden ohessa järjestelmätestauksessa, ja tulokset kirjataan Testausraportiksi. Vaatimukset Sovelluksen vaatimukset kuvaillaan Vaatimusmäärittelyssä. Ominaisuudet testataan järjestelmätestauksessa. Testausraportissa todetaan sovelluksen vaatimustenmukaisuus. 15(30)

24 CONCEPT-Projekti Projektisuunnitelma 1.0 Julkinen 6.10 Ohjelmointi Ohjelmointi suoritetaan Java 1.5 -kielellä. Kehittimenä käytetään Jbuilder Enterprise Edition (J2EE) -sovellusta. Kehitystyökalu tukee koodin dokumentointia, ja tätä ominaisuutta myös käytetään koko toteutusvaiheen ajan Testaus Sovellus testataan neljässä vaiheessa: Tuotantovaiheessa kirjoitetut ohjelmakomponentit testataan itsenäisesti (yksikkötestaus) ja mahdollisten aiempien tuotettujen komponenttien kanssa (integrointitestaus). Tuotannon päätyttyä koko sovellus testataan (järjestelmätestaus) ja lopuksi asiakas testaa järjestelmän toiminnan käytännössä (käyttötesti). Kolme ensimmäistä testivaihetta testaavat, täyttääkö järjestelmä sille asetetut vaatimukset (verifiointi), ja neljäs vaihe paljastaa sopiiko sovellus siihen tarkoitukseen johon se on tuotettu (validointi). On suotavaa, että jokin käyttöliittymän tuotantoversio käyttötestataan jo toteutusvaiheen alussa. Testejä varten laaditaan Testaussuunnitelma. Testauksen tuloksista ja testitilanteesta laaditaan testausraportti Tietoturvapolitiikka Tietoturvallisuustoimet koskevat sähköisessä, puhutussa ja kirjallisessa muodossa olevan tiedon käsittelyä, luovutusta ja siirtoa. Tietoturvapolitiikka määrittelee projektin tietoturvallisuuden tavoitteet, vastuut ja toteutuskeinot. Tietoturvallisuustyö on osa projektityön laatua Päämäärä Tietoturvallisuustyön päämäärä on turvata projektin toiminnalle tärkeiden tietojärjestelmien ja tietoverkkojen keskeytymätön toiminta, estää tietojen ja tietojärjestelmien valtuudeton käyttö, tahaton tai tahallinen tiedon tuhoutuminen tai vääristyminen sekä minimoida mainituista tapahtumista aiheutuvat vahingot. 16(30)

25 Julkinen Projektisuunnitelma 1.0 CONCEPT-Projekti Projektin tiedot, tietojenkäsittelyjärjestelmät ja -palvelut pidetään asianmukaisesti suojattuina normaalioloissa hallinnollisten, teknisten ja muiden toimenpiteiden avulla. Normaalia laajempiin uhkiin ei varauduta Tietoturvallisuus Tietoturvallisuus tarkoittaa tietojenkäsittelyn turvaamista. Tietoturvallisuus rakentuu tiedon luottamuksellisuudesta, eheydestä ja käytettävyydestä sekä lisäksi soveltuvilta osin pääsynvalvonnasta ja kiistämättömyydestä. Luottamuksellisuus Projektin tuottama tieto on luonteeltaan julkista, eikä sen hankkimista lähtökohtaisesti rajoiteta. Sen sijaan oikeus tietojen muokkaamiseen on vain projektin kehitysryhmällä. Tilaajaa koskeva materiaali on saatavissa projektin virallisilla verkkosivuilla. Jaettaessa tietoa muuta kautta vastaanottajan on varmistuttava tietolähteen ja sitä kautta saamansa tiedon luotettavuudesta. Eheys Tietojen eheyttä seurataan CVS -versionhallinnan avulla. Näin kehitysryhmällä on käytössään ajantasaiset versiot projektin tiedostoista. Projektin tuottama tieto varmuuskopioidaan ATK-ylläpidon toimesta säännöllisesti. Käytettävyys Projektin tuottama tieto on jatkuvasti kehitysryhmän käytettävissä projektin versionhallinta- ja verkkolevyllä. Tilaajaa koskeva materiaali on saatavissa projektin virallisilla verkkosivuilla. Lisäksi tietoa voidaan jakaa myös muulla tavalla tiedon saamiseksi nopeammin käyttöön. Yleisimpiä muita tapoja ovat mm. sähköpostiliitteet ja kirjallinen palaverimateriaali. Pääsynvalvonta Projektin tietoja sähköisissä tietovarastoissa voi muuttaa ainoastaan kehitysryhmän tunnuksilla. Projektin kirjallisia materiaaleja säilytetään projektitilois- 17(30)

26 CONCEPT-Projekti Projektisuunnitelma 1.0 Julkinen sa, jonne on pääsy vain kehitysryhmällä. Tila pidetään lukittuna sen ollessa tyhjillään. Kiistämättömyys Projektin tuottama virallinen tieto sekä koodi on tallennettu käyttäen CVS - versionhallintaa. Tiedosta ja sen tallentajasta jää merkintä ohjelmiston lokiin, joten tiedon tuottaja saadaan tarvittaessa selville Vastuut Projektipäällikkö vastaa tietoturvallisuuden kehittämisestä, toteutuksen valvonnasta ja tietoturvatietouden levittämisestä. Projektipäällikön apuna toimii ohjaaja. Jokainen projektin tietoja käsittelevä, tietojärjestelmien ja tietoverkkojen ylläpitäjä ja käyttäjä on viime kädessä vastuussa tietoturvallisuuden toteutumisesta omalta osaltaan. Kukin projektin tietojärjestelmien ja niiden sisältämien tietojen haltija vastaa tietojensa ja tietojärjestelmiensä suojaamisesta Toteutuskeinot Tietoturvapolitiikka annetaan tiedoksi kaikille projektiin osallistuville. Käyttäjien toimintaa ohjataan niihin sisältyvillä käyttösäännöillä ja toimintaohjeilla sekä tarvittaessa koulutuksella. Jokaiselle tietojärjestelmälle tai sen osalle on oltava yksikäsitteinen vastuuhenkilö. Vastuuhenkilö on joko projektipäällikkö tai hänen nimeämänsä henkilö. Projektin tietoturvallisuusasioista tiedottamisesta vastaa projektipäällikkö Seuranta ja ongelmatilanteiden käsittely Tietoturvan tarpeellisuus kartoitetaan projektin alussa. Tietoturvan toteutumista ei suunnitelmallisesti seurata, vaan kukin raportoi havaitsemistaan puutteista, tietoturvallisuuteen liittyvistä väärinkäytöksistä tai epäilemistään tietoturvarikkomuksista projektipäällikölle. Jokainen projektin tietojenkäsittelyjärjestelmien käyttäjä on velvollinen noudattamaan yliopiston ja projektiryhmän antamia tietokoneiden ja tietoverkkojen käyttösääntöjä sekä tietoturvaohjeita. 18(30)

27 Julkinen Projektisuunnitelma 1.0 CONCEPT-Projekti 7 Tehtävät, työmäärät ja työnjako Suurimmat tehtäväkokonaisuudet projektissa ovat vaatimusmäärittely, suunnittelu, ohjelmointi ja dokumentointi. Näiden kokonaisuuksien tehtävät jaetaan siten, että kaikki ryhmän jäsenet pääsevät osallistumaan jokaiseen. Suunnittelu tehdään pääasiassa ryhmänä siten, että jonkun alustavien suunnitelmien ja ideoiden pohjalta sovitaan yhdessä parhaat etenemistavat. Suunnittelun tuotoksista vastaa Tatu Repo. Vastuu dokumentoinnista on jaettu kaikille siten, että ryhmän jäsen vastaa hänelle määrätyistä dokumenteista. Dokumentista vastaava henkilö huolehtii kyseisen dokumentin tuottamisesta, tuntee dokumentin sisällön ja tietää, missä vaiheessa dokumentin kirjoittaminen on suhteessa suunniteltuun aikatauluun. Dokumentista vastaava henkilö tulee todennäköisesti myös kirjoittamaan suurimman osan tekstistä kyseiseen dokumenttiin, kuitenkin siten, että kenenkään osuus dokumentoinnista ei kasva huomattavasti muita suuremmaksi. Myös ohjelmointiin liittyvät tehtävät jaetaan siten, että kaikki ryhmän jäsenet pääsevät ohjelmoimaan ja opettelemaan JBuilderin käytön. Vastuu ohjelmoinnista jaetaan tarkemmin myöhemmin, kun sovelluksen suunnittelu etenee. Ohjelmoinnin ja käyttöliittymän toteuttamisen vastuun jakavat Pasi Saari, Anna Seppänen ja Tatu Repo, sillä Pekka Kuuvalla on projektipäällikkönä vastuullaan useita muita pienempiä tehtäviä. Tehtävät esitetään taulukossa 7.1. Henkilökohtaiset tuntimäärät näkyvät tuntitaulukosta (Liite: B). Työtunnit on luokiteltu yhdeksään tehtäväkokonaisuuteen (Kuva: 7.1). Kokonaisuuksiksi on valittu projektin osat jotka selkeästi tuottavat jonkin tuotoksen, kuten Vaatimusmäärittely ja Suunnittelu, sekä projektia sen keston ajan tukevat toimet Projektinhallinta, Palaverit ja Perehdytys ja käyttöönotto. Lisäksi Oheiskurssin tehtävät on eräs sovellusprojektin kokonaisuus. Pekka Kuuvan vastuuna on projektinhallinta, Pasi Saari vastaa vaatimusmäärittelystä ja järjestelmätestauksesta, Tatu Repo suunnittelusta ja toteutuksesta koko järjestelmän osalta ja Anna Seppänen suunnittelusta ja toteutuksesta käyttöliittymän osalta. Oheiskurssin tehtävät, Palaverit ja Viimeistely ovat kaikille yhteisiä tehtäväkokonaisuuksia. Koska tuntimäärät on laadittu käyttäen apuna aiempien projektien toteutuneita tunteja, on tuntimääriä pidettävä viitteellisinä. Ne antavat kuitenkin kuvan vastuunjakautumisesta projektin eri tehtävien ja tehtäväkokonaisuuksien kesken. 19(30)

28 CONCEPT-Projekti Projektisuunnitelma 1.0 Julkinen Vastuuhenkilö Pekka (Projektipäällikkö) Pasi Anna Tatu Vastuualue Projektin edistymisen seuraaminen Tehtävien jakaminen Koulutuksen ja materiaalin hankkiminen Tiedottaminen Palaverien järjestäminen, tilojen ja laitteiden varaus WWW-sivujen ylläpito Materiaalin arkistointi Projektikansio Projektipolitiikka Aikataulumoduuli JDBC -moduuli Vaatimusmäärittely Testaussuunnitelma Testausraportti Tietokantasuunnittelu Projektisuunnitelma Projektiraportti Käyttöliittymä Salitietomoduuli Sovellussuunnitelma Sovellusraportti Luokkasuunnittelu Sovelluslogiikka Taulukko 7.1: Jäsenten tehtävät 20(30)

29 Julkinen Projektisuunnitelma 1.0 CONCEPT-Projekti Vastuuhenkilö Puheenjohtaja Sihteeri Tehtävä Kokoukseen varattujen laitteiden noutaminen Laitteiden ja virvokkeiden asettelu Esityslistan laatiminen Pöytäkirjan kirjoittaminen Taulukko 7.2: Rooleihin sisältyvät tehtävät Projektin käytänteisiin kuuluu myös viikoittainen palaveri, jonka järjestämisestä vastaa projektipäällikkö Pekka Kuuva. Kokouksessa yksi ryhmän jäsenistä toimii puheenjohtajana ja yksi sihteerinä. Puheenjohtajan ja sihteerin rooleja kierrätetään ryhmän jäsenten keskuudessa viikoittain, ja näiden roolien mukana siirtyy myös puheenjohtajan ja sihteerin tehtävät, jotka on esitetty taulukossa (30)

30 CONCEPT-Projekti Projektisuunnitelma 1.0 Julkinen Viimeistely Toteutus Palaverit Perehdytys ja käyttöönotto Suunnittelu Vaatimusmäärittely Projektinhallinta Oheiskusssin tehtävät Kuva 7.1: Projektin tehtäväkokonaisuudet 22(30)

31 Julkinen Projektisuunnitelma 1.0 CONCEPT-Projekti 8 Aikataulu 8.1 Prosessimalli Sovellus toteutetaan määrittely-, suunnittelu-, toteutus- ja testausvaiheiden kautta. Nämä vaiheet seuraavat toisiaan mainitussa järjestyksessä normaalin vesiputousmallin tapaan. Vaiheiden lopputulokset toimivat lähtökohtana seuraavalle vaiheelle. Toisaalta käyttöliittymää aletaan toteuttaa jo määrittelyn ollessa aluillaan. Käyttöliittymää iteroidaan, kunnes tärkeimmät toiminnallisuudet saadaan näkyville. Tämän on tarkoitus osaltaan auttaa riittävien ja välttämättömien toimintojen kartoittamisessa. Lopullinen iteraatio käyttöliittymästä saatetaan tuottaa vasta toteutusvaiheen loppupuolella. Myös väliohjelmistoa kehitetään iteratiivisesti. Suunnitteluvaiheessa luodaan joillekin toiminnallisuuksille toteutus, jotta nähdään toimiiko suunniteltu luokkarakenne aina käyttöliittymästä kantaan asti. Kun luokkarakenne on kiinnitetty, aletaan toteuttaa varsinaista väliohjelmistoa. Väliohjelmiston ja tietokannan väliin tulevaa JDBC-rajapintakomponenttia iteroidaan myös tarvittavin osin. Alkuun komponentin toiminnallisuutta lisätään inkrementaalisesti, ja kun komponentin lopullinen arkkitehtuuri kiinnitetään, se viimeistellään viimeisessä iteraatiossa. Muita komponentteja ei iteroida aikataulusyiden ja niiden itsenäisen rakenteen vuoksi. Prosessimallista on tehty alustava GANTT-kaavio (Liite: A). 8.2 Tarkastuspisteet ja katselmoinnit Projektin välietapit on lueteltu taulukossa 6.1 sivulla 10. Projektin väliesittelyt pidetään ja Projektin loppuesittely on tiistaina Tarvittaessa voidaan järjestää myös katselmointeja. Tilaaja on kuitenkin esittänyt, että koodia ei katselmoida. 23(30)

32 CONCEPT-Projekti Projektisuunnitelma 1.0 Julkinen 9 Riskit ja niiden seuranta Tässä luvussa kuvataan projektiin liittyviä riskejä sekä niiden hallintaa ja ehkäisemistä. 9.1 Epäonnistunut suunnittelu Suunnittelun epäonnistuminen tai riittämättömyys on mahdollisesti suurin projektia koskevista riskeistä. Projektiryhmällä ei ole kokemusta vastaavan tason suunnittelusta, eikä jäsenten tekninen osaaminen riitä huonon suunnittelun aiheuttaman vahingon korjaamiseen. Projektin suunnittelun eri vaiheisiin tuleekin kiinnittää erityistä huomiota ja suunnitelmat on käytävä läpi huolellisesti ennen niiden hyväksymistä. 9.2 Tuntematon ohjelmointiympäristö Projektin ohjelmointikieleksi valittu Java ei ole kaikille projektin jäsenille tuttu, ja tämä voi aiheuttaa projektin kuluessa ongelmia. Myös projektin kehittämiseen valittu Borlandin JBuilder -kehitysympäristö on ryhmän jäsenille osittain vieras. Riskin toteutumista voidaan ehkäistä huolellisella perehtymisellä ja koulutuksella kyseisiin järjestelmiin. Myös ohjaajien projektiryhmälle tarjoama tekninen tuki auttaa riskin ehkäisemistä. 9.3 Sairastuminen Ryhmän jäsenet voivat sairastua projektin kehityksen aikana. Tämä voi johtaa pitkiin poissaoloihin ja projektiryhmän työpanoksen pienenemiseen. Riskiä voidaan osittain ehkäistä projektiryhmän hyvällä sisäisellä kommunikaatiolla ja tehtävänjaolla. Näin mahdolliset poissaolot eivät välttämättä aiheuta selkeää viivästymistä projektin kehityksessä. 24(30)

33 Julkinen Projektisuunnitelma 1.0 CONCEPT-Projekti 9.4 Tiedotus Eräs projektiryhmän työskentelyyn suuresti vaikuttavista riskeistä on tiedotuksen puutteellisuus. Projektiryhmän sisäisen tiedotuksen puutteet voivat aiheuttaa suuria ongelmia projektin kehitykselle. Projektin toteuttajien ja tilaajien välisen tiedotuksen puutteet voivat johtaa siihen, että tuote ei toteuta tilaajien vaatimuksia. Riskin ehkäisemiseksi tiedotuksen hoitoon on luotava kattavat menetelmät, joita seurataan koko projektin kehityksen ajan. 9.5 Laitteisto Laitteiston rikkoutuminen on vakava riski projektin onnistumiselle. Käytettävän työskentelylaitteiston rikkoutuminen voi aiheuttaa merkittävien tietojen menetystä ja suurta viivästystä projektin kehitykselle. Laitteiston rikkoutumisen varalta tulee käyttää varmuuskopioita ja versionhallintajärjestelmää. Näin ehkäistään suurien tietomäärien tuhoutuminen laitteiston ongelmien takia. 9.6 Liialliset tavoitteet Toteutettavalle sovellukselle asetettavat ylimitoitetut tavoitteet voivat aiheuttaa ongelmia projektin toteutumiselle. Mikäli ohjelmistokomponenteille ja sovelluksen toiminnallisuudelle asetetaan liian suuret tavoitteet, voi projekti viivästyä merkittävästi. Lisäksi ohjelmiston liiallisen toiminnallisuuden tavoittelu voi vaikeuttaa muiden ohjelmiston osien toteuttamista. Riskin ehkäisemiseksi on jo suunnitteluvaiheessa otettava huomioon projektin rajalliset resurssit sekä erittäin tiukka aikataulu. 9.7 Puutteellinen testaus Ohjelmiston toimivuuteen vaikuttaa projektin kehitykseen kuuluvan testauksen kattavuus. Mikäli testaus on puutteellista, projektin tuloksena syntyvä tuote ei välttämättä vastaa laadullisesti tilaajan vaatimuksia. Ohjelmiston testaukseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota ja testauskäytännöt on syytä pitää monipuolisina. Projektin toteuttajien lisäksi myös tulevien käyttäjien olisi syytä testata ohjelmistoa. 25(30)

34 CONCEPT-Projekti Projektisuunnitelma 1.0 Julkinen Näin voidaan varmistaa käytettävyyden toteuttavan asetetut vaatimukset. Testausta varten luotavan testaussuunnitelman tulee yksilöidä testauksen eri vaiheita ja kuvata riittävä testaus. Riski Toteutumisen todennäköisyys Vaikutukset Tuntematon ohjelmointiympäristö suuri pieni Epäonnistunut suunnittelu kohtalainen suuri Sairastuminen suuri pieni Tiedotus pieni kohtalainen Laitteisto kohtalainen pieni Liialliset tavoitteet suuri suuri Puutteellinen testaus suuri kohtalainen 26(30)

35 Julkinen Projektisuunnitelma 1.0 CONCEPT-Projekti 10 Yhteenveto 10.1 Tiivistelmä Tämä dokumentti määrittelee projektin taustat ja tavoitteet, toimintaympäristön, sidosryhmät sekä sen aikana sovellettavat menettelytavat, työnjaot, aikataulut ja riskit. Jos ja kun projektin kuluessa kohdataan tilanne jota tässä dokumentissa ei ole määritelty, ja tilanne on luonteeltaan tai vaikutuksiltaan merkittävä, menettelytavoista tulee sopia viikkopalaverissa. Myös mahdollisista muutoksista suunnitelmassa esitettyihin asioihin päätetään viikkopalavereissa. Projektiin osalliset ymmärtävät, että projektisuunnitelman noudattaminen projektiin liittyvissä toimissa edistää projektin etenemistä Tulevaisuus Projekti tulee päättymään tammikuussa Siihen mennessä pyritään saavuttamaan tässä suunnitelmassa määritellyt oppimiseen ja tuotoksiin liittyvät tavoitteet. Projektiin osallisten vastuu projektin tuotoksiin päättyy projektin loppuessa. Projektiin osalliset voivat kuitenkin halutessaan jatkaa tuotosten kehittelyä projektin päättymisen jälkeenkin. Tällöin vastuu projektin johtamisesta ja resursseista on täysin jatkamispäätöksen tekijällä. 27(30)

36 CONCEPT-Projekti Projektisuunnitelma 1.0 Julkinen A Gantt-kaavio Kuva A.1: Projektin aikataulu Gantt-kaaviona 28(30)

37 Julkinen Projektisuunnitelma 1.0 B Tuntisuunnitelma 29(30) CONCEPT-Projekti

38 CONCEPT-Projekti Projektisuunnitelma 1.0 Kuva B.1: Projektin ajankäyttösuunnitelma 30(30) Julkinen