Projektisuunnitelma. Tiput-ryhmä Ohjelmistotuotantoprojekti

Transkriptio

1 Projektisuunnitelma Tiput-ryhmä Ohjelmistotuotantoprojekti Grönholm Peter Hautamäki Marja Koski Marja-Ilona Lavi Rakel Piela Riitta, projektipäällikkö Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

2 Versiohistoria Versio Päiväys Sisällön muutokset Ensimmäinen luonnos Lisätty riskejä käsittelevä kappale Muokattu dokumenttia lisää Lisätty sivunumerot ja GANTT-kaavio Lisätty riskitaulukko Muutettu GANTT-kaaviota ja tehty tarkastuksia Kotisivut

3 Sisältö 1 Johdanto Työn aihe Aikaisemmat projektit Tuotteen kuvaus Tavoitteet Rajaukset Projektin organisaatio Projektiryhmän jäsenet Projektin ohjaaja ja vastuuhenkilöt Asiakas ja muut sidosryhmä Projektin käyttämät menetelmät Ympäristö Kieli Työkalut Versionhallinta Toimintasuunnitelma Prosessimalli Projektiryhmän ja asiakkaan vastuualueet Dokumentointi Aikataulu GANTT-kaavio Tarkastukset ja katselmointi Projektin päättyminen Riskien hallinta Teknologiaan liittyvät riskit Henkilöstöön liittyvät riskit Projektin käyttämiin työkaluihin liittyvät riskit Projektiorganisaatioon liittyvät riskit Projektin määrittelyyn liittyvät riskit Projektin estimointiin liittyvät riskit Liite Liite 2.12

4 1 Johdanto 1.1 Työn aihe 1.2 Aikaisemmat projektit Projektin tarkoituksena on tuottaa toimiva web-sovellus Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon, valtakunnallisen sääksiseurannan käyttöön. Sovelluksen avulla toimiston työntekijät voivat tallentaa ja ylläpitää tietokantajärjestelmän tietoja, sekä tuottaa hakuvalintoihin perustuvia raportteja. Sääksiseurannalla on tällä hetkellä käytössään merkkipohjainen käyttöliittymä, jonka avulla tietoja hallinnoidaan. Järjestelmä ei kuitenkaan vastaa enää tämän päivän tarpeita ja tilalle on tarkoitus rakentaa graafinen web-käyttöliittymä. 1.3 Tuotteen kuvaus Tietojenkäsittelytieteen laitoksella on jo useampaan otteeseen yritetty rakentaa toimivaa järjestelmää valtakunnallisen sääksiseurannan käyttöön, siinä kuitenkaan onnistumatta. Projekti tulee käyttämään aikaisempien projektien aikaansaannoksia soveltuvilta osin, mutta ohjelmointi kielen ollessa toinen, koodia ei voida ainakaan sellaisenaan suoraan käyttää hyväksi Tuotteen avulla rengastoimiston työntekijät pystyvät käyttöliittymän avulla tallentamaan maastossa liikkuneiden rengastajien lomakkeille kirjaamia tietoja suoraan tietokantajärjestelmään. Tietojen tallennukseen liittyy myös oikeellisuustarkistuksia, joiden avulla on tarkoitus ylläpitää tiedon laatua. Samoin järjestelmästä voidaan tulostaa rengastajille pesä-kohtaisia esitäytettyjä lomakkeita, joihin rengastajat ympäri maan täydentävät maastossa tekemiään pesähavaintoja. Järjestelmästä on tarkoitus myös tulostaa raportteja, jotka perustuvat käyttöliittymästä tehtyihin valintaehtoihin. Erilaiset 1

5 aluetasoihin liittyvät hakuvalinnat ovat myös olennainen osa järjestelmää. Käyttöliittymä tunnistaa käyttäjän käyttäjätunnuksella ja salasanalla. 1.4 Tavoitteet Projektin tavoitteena on tuottaa toimiva käyttöliittymä, jonka avulla tietokannasta voidaan hakea ja muokata siellä jo olevia tietoja sekä tallentaa tietokantaan uusia tietoja. 1.5 Rajaukset Projekti haluaa kuitenkin priorisoida asiakkaan toivomuslistalla olleita toiminnallisuuksia ja sitoutua toteuttamaan vain niitä toiminnallisuuksia, jotka ovat mahdollisia tämän hetkisellä tietokantamallilla ja siellä olevalla datalla. Projektissa halutaan rajata tietokantaan liittyvät muutostarpeet projektin ulkopuolelle. 2 Projektin organisaatio 2.1 Projektiryhmän jäsenet Jokaisesta roolista projektiorganisaatiossa vastaa yksi vastuuhenkilö, lukuun ottamatta koodivastaavan ja suunnitteluvastaavan yhdistettyä roolia. Organisaation vähäisen henkilömäärän takia, kaikki joutuvat kuitenkin osallistumaan tasapuolisesti ja aktiivisesti kaikkien projektin vastuualueiden tehtäviin Projektiryhmän muodostavat seuraavat, pääosin jo lähelle keski-ikää päässeet, tietojenkäsittelytieteen opiskelijat: Riitta Piela (projektipäällikkö), riitta.piela@cs.helsinki.fi Peter Grönholm (koodivastaava ja suunnitteluvastaava) Marja-Ilona Koski (dokumenttivastaava) 2

6 Rakel Lavi (vaatimusmäärittelyvastaava) Marja Hautamäki (testausvastaava) 2.2 Projektin ohjaaja ja vastuuhenkilöt Projektin ohjaajana toimii: Linda Hellman 2.3 Asiakas ja muut sidosryhmä Projektin vastuuhenkilönä toimii: Kimmo Simola Projektin asiakkaana ovat Luonnontieteellisen keskusmuseon valtakunnallisen sääksiseurannan johtaja Pertti Saurola, sekä valtakunnallisen sääksiseurannan toimihenkilö Juha Honkala. Lisäksi projektissa ovat mukana teknisen asiantuntijan roolissa Heikki Lokki, HY, tietojenkäsittelytieteen laitos, sekä Jan Lindstöm, valtakunnallisen sääksiseurannan tekninen tukihenkilö. 3 Projektin käyttämät menetelmät 3.1 Ympäristö 3.2 Kieli Työ toteutetaan Unix-ympäristössä Oraclen tietokantaa käyttäen. Käyttöliittymä toteutetaan HTML-kuvauskielellä, johon upotetaan järjestelmän toiminnallisuudet. Asiakas käyttää järjestelmää selaimen avulla. Projektin dokumentit sekä ohjelman koodin kommentit kirjoitetaan suomeksi. 3

7 3.3 Työkalut Projektin ohjelmointikielenä käytetään PHP-ohjelmointikielen versiota 4.0. Tietokantakyselyt toteutetaan SQL-kyselyiden avulla. Käyttöliittymässä tietojen oikeellisuus tarkastetaan JavaScriptkomentosarjakielellä. Projektin dokumentaatiossa ovat käytössä Microsoft Office - tuoteperheen ohjelmistot; Word ja Excel. 3.4 Versionhallinta Dokumenttien versionhallinnasta huolehtii dokumenttivastaava. Koodauksessa osat on jaettu ryhmän kesken selkeästi, jolloin päällekäisyyksiä ei tule. 4 Toimintasuunnitelma Projektiryhmä pyrkii pitämään kokouksensa säännöllisesti kaksi kertaa viikossa, maanantaisin klo 14:30-16:00 ja torstaisin klo 8:00-9:30 projektille varatussa tilassa tietojenkäsittelytieteen laitoksen neuvotteluhuoneessa A219. Kokouksissa ohjaaja on aina paikalla sekä asiakas tarvittaessa. Kokousten puheenjohtajana toimii projektipäällikkö ja kokouksen alussa valitaan sihteeri muiden ryhmäläisten joukosta. FTR- kokouksissa tarkastetaan järjestelmällisesti dokumentin laatu. Jos johonkin jo jäädytettyyn dokumenttiin halutaan tehdä muutoksia, tulee tästä järjestää ylimääräinen kokous. Tässä kokouksessa päätetään mahdollisista muutoksista ja niiden toteutuksesta. Muuten kokoukset ovat suunnittelukokouksia, joissa ryhmän on tarkoitus suunnitella järjestelmää ja sen dokumentointia. Ryhmä voi pitää näiden kokousten lisäksi ylimääräisiä kokoontumisia, jos tilanne niin vaatii. Näihin kokouksiin ohjaajan läsnäolo päätetään erikseen. 4

8 Projektiryhmän jäsenten työteon takia on tarkoitus myös työstää mahdollisimman suuri osa projektin töistä kokousten ulkopuolella ja käyttää kokouksissa aika mahdollisimman tehokkaasti tulevien töiden selkiyttämiseen ja onnistumisen varmistamiseen. Yhteyttä projektiryhmän jäsenet pitävät toisiinsa ja ohjaajaan sähköpostiryhmän ja henkilökohtaisten sähköpostien välityksellä. Tarvittaessa käytetään Skype chat-ohjelmaa. Asiakkaan kanssa asioidaan sähköpostitse. Projektin dokumentaatio kootaan wwwsivulle Prosessimalli Prosessimalliksi projektiryhmä on valinnut perinteisen vesiputousmallin sen selkeyden vuoksi. 4.2 Projektiryhmän ja asiakkaan vastuualueet 4.3 Dokumentointi Jonkun asiakkaan edustajista on oltava tavoitettavissa aina määrittelyyn liittyvien epäselvyyksien ilmetessä. Asiakkaiden on myös kyettävä luomaan keskenään yhteinen näkemys lopputuotteen toiminnallisuudesta ja ominaisuuksista. Asiakkaan on myös osallistuttava tuotteen demo-tilaisuuksiin sekä testaukseen. Projekti tulee syksyn aika tuottamaan kaikki seuraavat dokumentit: Projektisuunnitelma Vaatimusdokumentti Suunnitteludokumentti Testaussuunnitelma Käyttöohje Loppuraportti Ylläpitodokumentti 5

9 4.4 Aikataulu GANTT-kaavio 4.5 Tarkastukset ja katselmointi 4.6 Projektin päättyminen Projektin aikataulu ja tarkastuspisteet on merkitty GANTTkaavioon, joka löytyy tämän dokumentin lopusta (Liite 2). Dokumenteista vaatimusmäärittely- ja suunnitteludokumentti tarkastetaan FTR-kokouksissa, joissa dokumenttien puutteet kirjataan ylös. Dokumenttien virhelistaukset toimitetaan kyseisten dokumenttien vastuuhenkilöille, joiden tehtävä on dokumentaation korjausten suorittaminen. Muut dokumentit tarkastetaan ja hyväksytään ryhmän kesken. Myös ohjelmakoodi tarkastetaan muiden dokumenttien tavoin ja toimitetaan vastuuhenkilöille korjattavaksi. Projekti katsotaan päättyneeksi, kun asiakkaan määrittelemän toiminnallisuuden täyttävät tuote on toimitettu asiakkaalle ja asiakas on sen hyväksynyt. Lisäksi projektin dokumentaatio on hyväksytty ohjaajan ja projektin vastuuhenkilön toimesta. Vaikka projekti ei olisikaan saanut edellä mainittuja osia täysin valmiiksi, se päätetään kuitenkin kurssiaikataulun mukaisesti 17. joulukuuta Riskien hallinta Riskien hallinnassa projektia uhkaavat riskit on luokiteltu kuuteen ryhmään: 1. teknologiaan, 2. projektin henkilöstöön, 3. projektin käyttämiin työkaluihin, 4. projektiorganisaatioon, 5. määrittelyyn ja 6. estimointiin liittyviin riskeihin. Riskejä on arvioitu niiden toteutumistodennäköisyyden mukaan luokituksella: 1 = alhainen 2 = mahdollinen 6

10 3 = korkea 5.1 Teknologiaan liittyvät riskit Myös riskien mahdollisen toteutumisen vaikutukset on arvioitu seuraavasti: Katastrofaaliset vaikutukset Vakavat vaikutukset Hallittavissa olevat vaikutukset Ei merkittäviä vaikutuksia Riskinhallintaprosessissa on pyritty tunnistamaan kaikki keskeisimmät riskit ja samalla rakentamaan strategiat niiden hallintaan. Ennalta tunnistetun riskin toteutumista on pyritty ennaltaehkäisemään, riskin mahdollisia vaikutuksia minimoimaan tai riskin mahdolliseen toteutumiseen on varauduttu erillisellä suunnitelmalla. Riskitaulukko on tämän dokumentin liitteenä Projektiin ei saada riittävästi teknistä tukea Riskin vaikutukset: Vakavat vaikutukset Riskin ennaltaehkäisy ja seuranta: Valitaan työtapa, jonka joku ryhmän jäsenistä tuntee. Projektissa käytetään ratkaisuja, jotka ovat luotettavia ja niihin löytyy riittävästi taustatietoa. Ongelmien ilmaantuessa sovitaan uudesta lähestymistavasta ja päivitetään se projektisuunnitelmaan. Riskin havaitseminen: Palaute ryhmäläisiltä. 2. Ohjelmointikieltä tai rajapintoja ei hallita Riskin vaikutukset: Vakavat vaikutukset Riskin ennaltaehkäisy ja seuranta: Tutustutaan hyvissä ajoin valittuihin välineisiin ja ongelmien ilmetessä mahdollinen koulutus ryhmän jäseneltä, joka hallitsee käytettävän ohjelmointikielen ja välineet tai uuden kielen ja ohjelmiston valinta. Riskin havaitseminen: Palaute ryhmäläisiltä. 3. TKTL: n verkkopalvelin kaatuu 7

11 5.2 Henkilöstöön liittyvät riskit Riskin vaikutukset: Hallittavissa olevat vaikutukset Riskin ennaltaehkäisy ja seuranta: Varmuuskopiot muualla. Riskin havaitseminen: Palvelimelle ei pääse. 4. Henkilö sairastuu Riskin vaikutukset: Ei merkittäviä vaikutuksia Riskin ennaltaehkäisy ja seuranta: Tehtävien delegoiminen tasaisesti muille ryhmän jäsenille. Riskin havaitseminen: Henkilö ilmoittaa sairastumisesta tai ei saavu paikalle. 5. Henkilö lopettaa kurssin Riskin todennäköisyys: 2 Riskin vaikutukset: Vakavat vaikutukset Riskin ennaltaehkäisy ja seuranta: Yritetään ylläpitää hyvää ilmapiiriä ryhmässä, sekä pyritään jakamaan tehtävät mahdollisimman tasaisesti muiden ryhmän jäsenten kesken. Riskin havaitseminen: Henkilön ilmoitus. Henkilö ei ole tullut tapaamisiin kahteen viikkoon tai tehnyt annettuja tehtäviä. 6. Henkilö ei jaksa suorittaa hänellä annettuja tehtäviä Riskin vaikutukset: Hallittavissa olevat vaikutukset Riskin ennaltaehkäisy ja seuranta: Pyritään jakamaan tehtäviä tasaisesti ja toivomusten mukaisesti. Tehtäviin oikeanlainen panostaminen alusta asti. Tilanteen tarkastaminen ja sen pohjalta annettujen tehtävien uudelleen jakaminen. Riskin havaitseminen: Henkilö ei pysty tekemään hänellä annettuja tehtäviä tai ne myöhästyvät annetusta aikataulusta. 8

12 5.3 Projektin käyttämiin työkaluihin liittyvät riskit 7. Kaikki ryhmän jäsenet eivät hallitse projektin valitsemia teknisiä työkaluja Riskin vaikutukset: Vakavat vaikutukset Riskin ennaltaehkäisy ja seuranta: Tutustutaan hyvissä ajoin valittuihin välineisiin ja ongelmien ilmetessä mahdollinen koulutus ryhmän jäseneltä, joka hallitsee käytettävät välineet tai valitaan uudet tekniset työkalut. Riskin havaitseminen: Palaute ryhmäläisiltä. 5.4 Projektiorganisaatioon liittyvät riskit 8. Ohjaaja lopettaa Riskin todennäköisyys: 2 Riskin vaikutukset: Vakavat vaikutukset Riskin ennaltaehkäisy ja seuranta: Pidetään yhteyttä ohjaajaan ja pidetään hänet ajan tasalla projektissa. Riskin toteutumiseen erillinen suunnitelma: Keskustelu kurssin vastuuhenkilön kanssa jatkosta. Riskin havaitseminen: Ohjaajan ilmoitus. Ohjaajaan ei saada yhteyttä tai hän ei saavu sovittuihin tapaamisiin. 9. Ohjaaja sairastuu Riskin vaikutukset: Vakavat vaikutukset Riskin ennaltaehkäisy ja seuranta: Riskin toteutumiseen erillinen suunnitelma: Kokouksen tai tehtävän suorittaminen ilman ohjaajan apua. Riskin havaitseminen: Ohjaajan ilmoitus tai ohjaajan poissaolo kokouksesta. 5.5 Projektin määrittelyyn liittyvät riskit 10. Asiakas asettaa liian laajat ja ristiriitaiset tavoitteet projektille 9

13 Riskin vaikutukset: Vakavat vaikutukset Riskin ennaltaehkäisy ja seuranta: Riittävät keskustelut asiakkaan kanssa vaatimuksista sekä sovituissa tavoitteissa pysyminen. Sovitut asiat kirjataan vaatimusdokumenttiin ja tämän hyväksyvät molemmat osapuolet. Riskin havaitseminen: Palaute ryhmäläisiltä tai asiakkaalta. 11. Asiakas on tyytymätön valmistuneeseen tuotteeseen Riskin vaikutukset: Hallittavissa olevat vaikutukset Riskin ennaltaehkäisy ja seuranta: Riittävä yhteydenpito asiakkaaseen koko projektin ajan. Tarvittavien dokumenttien hyväksyttäminen asiakkaalla. Valmius tehdä asiakkaan haluamia muutoksia myös projektin loppuvaiheessa. Riskin havaitseminen: Asiakkaan palaute 5.6 Projektin estimointiin liittyvät riskit 12. Projekti kasvaa liian isoksi Riskin vaikutukset: Katastrofaaliset vaikutukset Riskin ennaltaehkäisy ja seuranta: Realistinen aikataulu ja aikataulun seuranta. Tuotteen tavoitteiden rajaaminen sekä riittävä työmäärä alusta asti. Uusi keskustelu asiakkaan kanssa tuotteen ominaisuuksissa sekä ominaisuuksien vähentäminen. Riskin havaitseminen: Projektin aikataulu ei pidä ja tehtävät eivät valmistu ajoissa 10

14 Liite 1 Riskitaulukko Korkea 4 3,6,11 1,2, 7,9,10 12 Riskin todennäköisyys 5,8 Alhainen Ei merk. vaikutus Katasrofaalinen Riskin vaikutus 11

15 Liite 2. 12