METSAHALLITUS. Eräleirien ABC. Miten järjestät lasten eräleirin? Johanna Vuollet (versio 1.)

Transkriptio

1 METSAHALLITUS Eräleirien ABC Miten järjestät lasten eräleirin? Johanna Vuollet (versio 1.) Lapsille suunnatun eräleirin ei välttämättä tarvitse olla kallista, aikaa vievää tai hankalaa! Järjestä vaikka päiväleiri tai vain yhden yön mittainen leiri; hanki riittävästi tekijöitä; hyödynnä olemassa olevaa materiaalia ja opeta sellaisia asioita, joiden tekemisestä itsekin nautit!

2 Näin järjestät lasten eräleirin 1. Budjetti: Mitä maksaa? Aikataulutus ja vastuun jakaminen: Kuka tekee mitäkin ja missä vaiheessa? Ohjelma: Mitä siellä voi tehdä?... 4 Ideoita erilaisista ohjelmista... 4 Vierailijoita leirille?... 6 Ruokailun järjestäminen... 6 Ruokapalvelut ulkopuoliselta... 7 Kokkaa itse... 7 Lapset kokkaavat... 7 Omat eväät Tapahtumapaikka: missä leiri järjestetään? Turvallisuus: varautuminen pahimpaan... 8 Toimintaohje onnettomuus- ja hätätilanteissä sekä niiden jälkeen Markkinointi ja viestintä Vinkkejä lasten ja nuorten kanssa toimimiseen Liite 1. Esimerkki eräleirin ohjelmasta Liite 2. Esimerkki Google forms -palvelua hyödyntävästä sähköisestä ilmoittautumislomakkeesta Liite 3. Esimerkki Leirikirjeestä Liite 4. Yksinkertainen leirimainos Eräleirillä lapset pääsevät kokeilemaan eräelämää. Eräleirin keskeiset teemat ovat luonnossa liikkumiseen liittyvien tietojen ja taitojen opettelu suunnistamisesta retkiruuan valmistukseen ja jokamiehen oikeuksien tuntemiseen sekä eräharrastukset kalastuksesta metsästykseen ja riistanhoitotoimenpiteisiin. Tämä opas auttaa sinua leirin suunnittelussa ja toteuttamisessa. Eräleirin voi järjestää vaikkapa metsästysseura. Hankkeen rahoittajana on toiminut Maa- ja metsätalousministeriö.

3 1. Budjetti: Mitä maksaa? Leirin järjestämisen ei välttämättä tarvitse olla kallista. Leirin kustannukset on mahdollista kattaa kokokaan leirimaksuilla, mutta leiriä varten voi myös hakea monenlaisia avustuksia esimerkiksi kunnalta tai järjestöistä. Tee ensin alustava budjetti, jotta tiedät mikä on tavoiteltava summa. Alla on esimerkki siitä, kuinka paljon Eräleirin järjestäminen 23 lapselle Sipoonkorven kansallispuistossa elokuussa 2015 tuli maksamaan. Kyseessä oli päiväleiri, eli maastossa ei vietetty öitä. Esimerkkinä olevan leirin kokonaiskustannukset olivat noin 2000 euroa, mutta ilman suurinta menoerää, päivittäistä bussikuljetusta, leirin kustannukset jäävät noin 1300 euroon. Tämä summa olisi voitu kattaa kokonaan keräämällä suuremmat leirimaksut. Leirin tulojen ja menojen hallintaa varten on hyvä käyttää esimerkiksi seuran nimissä olevaa pankkitiliä. menot tulot leirimaksu 40 X Bussikuljetus 700 Trangia,teltta & vasara vuokra 275 onget, koukut, siimat, syötit ja kohot 49,9 laudat ja vaneri 48 kulukorvaukset ohjaajille 200 ruoka 520,25 EA-laukku + muut ea-varusteet 79,99 Muut tarvikkeet 147,91 Leirin kokonaiskustannukset 1101,05 Tiivistettynä voidaan todeta, että keräämällä noin 55 suuruisen osallistumismaksun on mahdollista järjestää viiden päivän mittainen lasten eräleiri 25 lapselle ilman, että siitä koituu kuluja järjestäjätaholle. Huomaa, että esimerkissä ei ole huomioitu kaikki mahdollisia leiristä koituvia kuluja. Budjettia laatiessa voi olla tarpeen varata rahaa lisäksi muun muassa tilavuokriin. Esimerkissä ei myöskään ole huomioitu leirin markkinointiin, kuten lehtimainoksiin, liittyviä kuluja. Esimerkkitapauksessa kuitenkin vain 13% lapsista ilmoittautui perinteisten lehtimainosten perusteella. Suurin osa löysi leirin sosiaalisessa mediassa tehdyn markkinoinnin ja muun ilmaisen markkinoinnin avulla (ks. kohta 6. Markkinointi ja viestintä). 2. Aikataulutus ja vastuun jakaminen: Kuka tekee mitäkin ja missä vaiheessa? Aloita leirin suunnittelu hyvissä ajoin, mielellään jo ainakin vuotta ennen varsinaista leirin ajankohtaa. Leirille on syytä nimittää johtaja, joka pitelee lankoja käsissään niin suunnitteluvaiheessa kuin itse leirilläkin. Lisäksi on hyvä sopia muutamista muistakin vastuuhenkilöistä: ohjelmavastaava, markkinointi ja viestintävastaava (ottaa myös ilmoittautumiset vastaan), ensiapuvastaava ja ruokavastaava. Leirin järjestäminen onnistuu melko pienilläkin ponnisteluilla, kunhan vastuuta jaetaan useammille hartioille.

4 Leirin suunnittelu voi kulkea esimerkiksi näin: 1. Kesällä 2014 saatiin idea ja päätettiin leirin järjestämisestä elokuussa Kesäkuun-syyskuun aikana laadittiin alustava ohjelma sekä budjetti 3. Syksyn 2014 aikana valittiin ja varattiin leiripaikka ja hoidettiin tarvittavat luvat kuntoon. 4. Syksyn 2014 aikana anottiin avustuksia. Avustuksia voi hakea esimerkiksi kunnalta tai eräleirin aihepiireihin liittyviltä järjestöiltä 5. Ennen vuoden vaihdetta selvitettiin, miten leiriä olisi mahdollista markkinoida 6. Talvella hiottiin ohjelmaa 7. Helmikuun2015 toukokuun 2015 aikana varmistettiin, että leirille toivotut vierailijat pääsevät paikalle sekä varattiin kuljetus ja lainattavat tavarat. 8. Helmikuussa aloitettiin kesäleirin markkinointi 9. Maaliskuussa avattiin kesäleirin ilmoittautuminen ja päätettiin, mikä on maksimimäärä osallistujia 10. Kevään aikana osa leirin ohjaajista suoritti EA1-kurssin 11. Touko- kesäkuun 2015 aikana lyötiin ohjelma lukkoon ja lähetettiin ensimmäinen leirikirje, jonka mukana lasku. 12. Kesä-heinäkuun aikana 2015 viimeisteltiin ohjelma, suunniteltiin ruokailut ja ostettiin / valmistettiin leirillä tarvittavat välineet. Noin viikko ennen leiriä lähetettiin toinen leirikirje. 13. Elokuun ensimmäisellä viikolla järjestettiin leiri 14. Elokuun aikana kirjoitettiin leiristä raportti, ja lähetettiin leiriläisille kiitoskirje. 3. Ohjelma: Mitä siellä voi tehdä? Ideoita erilaisista ohjelmista Leirin ohjelman keksimien ei liene haastavaa, sillä eräleirillä on tietenkin tarkoitus kokeilla ja tutustua erilaisiin erätaitoihin. Eräleirillä käsiteltäviä teemoja ovat luonnossa liikkumiseen tarvittavat taidot, tiedot & välineet, erilaiset metsästys- ja kalastus menetelmät sekä luonnon- ja riistanhoitoon liittyvät toimenpiteet. Lasten kanssa toimittaessa on hyvä pitää mielessä, että edustaa kaikkia metsästyksen ja kalastuksen harrastajia. Keskity siis puhumaan positiiviseen sävyyn kaikista luontoharrastuksista ja kaikista luontokappaleista sekä painota kestävällä tavalla toteutetun metsästyksen ja kalastuksen merkityksestä. Opeta vain eettisiä käytänteitä. Eränkävijälle ei ole tärkeintä saalis. Alle on listattu erilaisia vinkkejä, joista voi olla apua leirin ohjelmaa ja sen toteuttamista suunniteltaessa. - Ota oma metsästyskoira mukaan ja kerro minkälaista hyötyä siitä on metsästyksessä! Huomio, että osa lapsista pelkää koiria ja joku voi olla allerginen. Ehkäpä koiran kanssa voisi järjestää jäljestysnäytöksen? - Tietoa ja opetusmateriaalia riistaeläimistä ja lajintunnistuksesta löytyy seuraavista osoitteista: o o o o

5 - Metsästäjäliitto on tehnyt Nuorisotoiminnan ABC:n, josta löytyy vinkkejä lasten ja nuorten kanssa puuhasteluun. Ladattavissa / ostettavissa täältä: - Eräpassi -tehtäväpaketti on ensisijaisesti tarkoitettu opettajille, mutta myös muut voivat sitä hyödyntää. Eräpassitehtävät löytyvät täältä: o Vinkki: Tehtäviä selaamalla saat käsityksen siitä, minkä tyyppiset tehtävät soveltuvat millekin ikäryhmälle. - Eräkummien käyttöön suunnitellusta erähistoria-opetuspakettista voi poimia eräleirille sopivia tehtäviä, toteuttamistapaideoita ja leikkejä. Opetusmateriaali löytyy osoitteesta - 4H-yhdistyksellä on eränkäyntiin liittyviä valmiita tehtäväohjeita, joita voi hyödyntää myös eräleirillä ( - Mitä enemmän kosketeltavaa ja katseltavaa voit ottaa mukaasi, sen parempi. Rekvisiittaa voi hyödyntää esimerkiksi rastiradan tehtäväpisteinä. o Voit ottaa mukaan erärepun tai kalastuspakin, jossa on harrastukseen liittyviä esineitä. Arvuuttele oppilailta, mihin mitäkin käytetään. Kerro esineiden avulla eräharrastuksista ja vaikkapa tyypillisen metsästyspäivän kulusta tai miten pukeudutaan sääolosuhteet huomioiden. o Sarvet, turkit, nahat, kallot, hampaat, luut, loukut, nuolukivet, riistakamera, kartta, koiran gps-panta, metsästysasu, kiehisiä, pilli, täytetyt eläimet yms. ovat hyviä keskustelunavaajia. Mieti etukäteen, ovatko esineet lapsille vaarallisia; jos ovat niin miten niitä voisi esitellä / käsitellä turvallisesti? Haluatko, että lapset koskevat esineisiin? Esimerkiksi käsittelemättömästä turkista voi olla melko vähän jäljellä, kun 20 pientä kättä on sitä riepotellut - Nikkaroikaa linnunpönttö, ruokintakatos, minkkiloukku, onki tai muu hyödyllinen ja eränkäyntiin liittyvä esine. - Järjestäkää vierailupäivä, jolloin myös leiriläisen perhe pääsee tutustumaan leirielämään ja eräharrastuksiin. - Takataskuun kannattaa varata yksinkertaisia leikkejä ja pelejä, jotta ohjelma ei käy liian raskaaksi tai jos jostain syystä aikataulu pettää ja ryhmälle pitää kehitellä äkkiä jotain aktiviteettia. Hyväksi koettu idea on tulostaa lajintunnistusmuistipelejä osoitteesta mukaan leirille. Jos osa lapsista kyllästyy tai vaikkapa ruokailee nopeammin kuin muu ryhmä, voi heidät laittaa pelaamaan opettavaista muistipeliä. - Juoksuleikki, kuten hippa, voi olla hyvä idea ennen lounasta / päivällistä, jotta lapset saavat kuluttaa energiaa ja rauhoittuvat ruokailun ajaksi. Ulkoleikkivinkkejä löytyy eräkummeille tarkoitetusta opetusmateriaalista ( sekä esimerkiksi perinneleikit ry:n nettisivuilta ( - Riistakeskus on tuottanut lasten ja nuorten kanssa toimivia varten valmiin rastiradan. Se löytyy sähköisenä versiona riista.fi:stä ( ). - Riistakeskuksen ja metsästäjäliiton toimistoilta on mahdollista lainata myös esimerkiksi opetustauluja ja muuta lasten leirille sopivaa materiaalia. Kysy, mitä oman alueesi toimistoissa on tarjolla! - Jätä aikaa myös kiireettömään yhdessäoloon, jutusteluun, ketunleipien maisteluun ja mustikoiden syömiseen. Esimerkki viisipäiväisen eräleirin ohjelmasta löytyy liitteistä (liite 1.).

6 Vierailijoita leirille? Kaikkea ohjelmaa ei tarvitse tehdä itse, vaan on mahdollista hyödyntää monenlaisten yhdistysten yms. osaamista, kokemusta ja varusteita. Alla on lueteltu tahoja, joilta voi kysyä apua eräleirin toteutukseen. - Vapaa-ajan kalastajien keskusjärjestön kalakummit ovat lasten kanssa työskentelyyn koulutettuja vapaaehtoisia, joita voi pyytää avuksi opettamaan ongintaa ja muuta kalastusta. Kalakummeilla on usein esimerkiksi mahdollisuus tuoda leirille useita kymmeniä lainaonkia, jolloin jokainen leiriläinen pääsee kalaan samaan aikaan. Kalakummeja toimii eri puolilla Suomea. Lisätietoa löytyy osoitteesta - Kysy suunnistusseurasta, jos siellä olisi joku, joka voisi tulla esittelemään ja opettamaan lapsille suunnistustaitoja. Suunnistusseuroilla on usein hyvät karta sekä mahdollisesti lainavarusteita. Lisätietoa löytyy esimerkiksi Suomen suunnistusliiton sivuilta: - Toimiiko alueellasi aktiivinen Martta-yhdistys? Kysy, jos heillä olisi mahdollisuus tulla opettamaan lapsille vaikkapa riistaruuan valmistusta tai sienestämistä. Lisätietoja Marttojen toiminnasta: - Luonnonhoitotoimenpiteet sopivat erinomaisesti eräleirille. Kysy alueesi vesienhoitoyhdistykseltä, kunnan ympäristökeskuksesta tai Metsähallituksesta jos leiripaikan läheisyydessä olisi vaikkapa taimenten kutusoraikon kunnostusta, johon voisi osallistua - Partiolippukunnilla on hyvät varastot retkeilyvälineitä. Heiltä voisi saada lainaan vaikkapa puolijoukkueteltan tai ruokailukatoksen pöytineen. - Eräleiriin voi sisällyttää myös linturetken. Selvitä olisiko jonkun lintuyhdistyksen retkivastaava halukas vetämään linturetken osana eräleiriä. Birdlifeen kuuluvilla yhdistyksillä on vapaaehtoisia retkikummeja, joita voi pyytää kertomaan lisää linnuista. Lisätietoa löytyy Birdlifen nettisivuilta: - 4H-kerholla on paljon toimintaa liittyen eräharrastuksiin: riistanhoitoa, kalastusta ja luonnossa liikkumista. Voit ehdottaa yhteistyötä esimerkiksi ottamalla yhteyttä alueelliselen metsävastaavaan. Lisätietoa on luettavissa 4h-yhdistyksen nettisivuilta: - Metsähallituksen eräsuunnittelija ja erävalvojat tulevat mielellään vierailemaan eräleirillä kertomaan omasta työstään. Erähenkilöstön yhteystiedot löydät sivuston yhteystiedot -osiosta. - Jousiammunta onnistuu hyvin jo ala-kouluikäisiltä lapsilta. Apua jousiammuntakokeilun järjestämiseen voi kysellä paikallisista jousiammuntaseuroista. Ruokailun järjestäminen Leiriruokailun voi järjestää monella tavalla. Tärkeintä on huolehtia hygieniasta sekä siitä, että monipuolista ruokaa on riittävästi. Ruokailun järjestäminen riippuu paljon siitä, onko kyseessä päiväleiri vai yön yli kestävä leiri sekä ollaanko koko ajan maastossa vai onko mahdollisuus syödä sisätiloissa. Maastossa on muistettava huolehtia ruoka-aineiden säilyvyydestä sekä riittävästä veden saannista. Ota jo suunnitteluvaiheessa huomioon, että leirin aikana voi olla voimassa metsäpalovaroitus, jolloin avotulen

7 teko on kielletty. Älä unohda jälkiruokaa: retkellä on kiva nauttia välillä myös herkkuja, kuten tikkupullia, trangiaräiskäleitä tai nuotiobanaaneja! Ruokapalvelut ulkopuoliselta - Palkkaa partiolaiset kokkaamaan leirille. Kaikilla partiolippukunnilla on jonkinlainen leirikeittiövarustus sekä jäsenistö, jolla on kokemusta ruuanlaitosta maastossa. Kysy siis lähialueen partiolippukunnilta millä hinnalla he olisivat valmiita muonittamaan eräleiriläiset. Helpointa on sisällyttää tarjouspyyntöön raaka-ainekustannukset; muista myös mainita leiriläisten määrä, ruokailukertojen määrä (aamupala-lounas-välipalapäivällinen-iltapala sen mukaan minkälaista leiriä olet järjestämässä) sekä muut toiveet. - Järjestätkö leirin sisätiloissa? Pyydä tarjous ruokailujen järjestämisestä lähialueen ravintolasta tms. Myös ne partiolaiset saattavat tulla mielellään kokkaaman jollekin eräkämpälle. Kokkaa itse - Nuotiolla voi valmistaa helposti suuriakin määriä ruokaa, erityisesti jos käytössä on valmis tulipaikka. Ritilän päällä voi lämmittää kaikenlaista makkaroista leipiin ja hampurilaispihveihin. Suuressa kattilassa porisee näppärästi suurempikin keittoannos. - Kaasukeittimellä ruuan valmistaminen on varmempaa kuin nuotiolla, sillä sitä saa käyttää myös metsäpalovaroituksen aikana. Sellaisen voi saada lainaan esimerkiksi partiolaisilta, urheiluseuralta, tai vaikkapa luontokeskuksesta luontokoulusta tai kunnan liikuntavirastosta. Lapset kokkaavat - Jo ekaluokkalaisten lasten voi antaa kokata trangialla yksinkertaista ruokaa, kunhan aikuinen valvoo vieressä. Trangiaa saa käyttää myös metsäpalovaroituksen aikana. - Nuotiolla kokkaaminen onnistunee helpoiten, jos lapsiryhmä ei ole kovin suuri. - Usein retkiruuan tekeminen on lapsille elämys jo itsessään, eli tämä vaihtoehto on erittäin suositeltava. - Esimerkkejä ruuista, joita lapset voivat valmistaa itse trangialla: o erilaiset valmiit pastapussit ja keitot o Nakkikeitto/kesäkeitto (ohjeista missä järjestyksessä ainekset on hyvä laittaa kiehumaan). Pienten lasten kanssa keiton on hyvä olla sellainen, jossa ei ole montaa vaihetta. Isompien lasten ja nuorten kanssa voi jo tehdä esimerkiksi jauhelihakeittoa, jossa valmistusvaiheita on useampia. o Nuudelit o Risotto o pastat - Esimerkkejä ruuista, joita lapset voivat valmistaa itse nuotiolla: o kaikenlainen tikunnokkaan laitettava, kuten makkarat, kalat, pullat, hotdogit o Folioon käärityt perunat ja muut kasvikset Omat eväät - Jos kyseessä on muutaman tunnin mittainen päiväleiri, voi lapsia pyytää ottamaan omat eväät. Ilmoita tästä aina leirikirjeessä etukäteen. Ilmoita myös, jos leiripaikalla on esimerkiksi mahdollisuus täyttää juomapullo tai paistaa makkaraa.

8 4. Tapahtumapaikka: missä leiri järjestetään? Leirin voi järjestää kokonaan maastossa tai niin, että yöt nukutaan sisätiloissa. Apua leirin järjestämiseen valtion mailla saat osoitteesta Kunnan nettisivut ovat myös hyvä paikka etsiä tietoa, jos haluaa hyödyntää kunnan omistamia alueita. Jos metsästys- tai kalastusseuralla on oma maja, miksei ette järjestäisi leiriä siellä? Leiripaikan valinnassa on hyvä miettiä: paljonko paikka voi maksaa, ihmisten ja tavaroiden kuljettamista, veden saantia, käymälöiden tarvetta, nuotion tekemisen mahdollisuutta, mitä aktiviteettejä halutaan tehdä ja paljonko / minkälaista tilaa siihen tarvitaan. Jos leiribudjetti antaa periksi, voi leiriläisiä kyyditä bussilla vaikkapa ampumaradalle, metsästysmajalle, rantaan, lintutornille, riistapellon laitaan, ruokintapaikalle tai muuhun tutustumiskohteeseen. 5. Turvallisuus: varautuminen pahimpaan Leirillä pitää olla riittävästi ohjaajia suhteessa lasten määrään. Hyvä nyrkkisääntö on, että jokaista alkavaa kymmentä lasta kohti on oltava vähintään yksi aikuinen. Toisin sanoen esimerkiksi lasta kohden tarvitaan minimissään kaksi aikuista. Tutustu leiripaikkaan aina ennakkoon ja mieti jo etukäteen vaaranpaikat. Tee turvallisuussuunnitelma erikseen jokaiselle leiripäivälle, jotta voit ottaa huomioon päivittäin vaihtuviin aktiviteetteihin liittyvät riskit (mallilomake löytyy liitteistä). Mieti, onko joku paikka sellainen, että lapsia on syytä kieltää menemästä sinne. Onko leirialueella esimerkiksi jyrkänteitä, liukkaita kallioita, rantoja, tunnettuja ampiaispesiä, sortumisvaarassa olevia rakennuksia tai muita vaarallisia paikkoja, joihin lapset eivät ainakaan yksin saisi mennä? Kerro näistä heti leirin tai leiripäivän aluksi lapsille ja perustele miksi ne ovat vaarallisia. Vuodenaika luonnollisesti tulee huomioida pohdittaessa turvallisuutta. Kesällä uhkana ovat muun muassa auringonpistos ja palaminen, joten näihin on hyvä varautua lisäämällä hattu, juomapullo ja aurinkovoide lapsille lähetettävään varustelistaan. Talvella on syytä varmistaa, että kaikki pysyvät kuivana ja lämpimänä sekä miettiä etukäteen miten toimia, jos joku vaikkapa putoaa jään läpi järveen. Jos leirillä on uintimahdollisuus, on jo ilmoittautumislapussa hyvä tiedustella, minkälaisella tasolla lapsen uimataito vanhempien arvion mukaan on. Näin on helpompi keskittää huomiota heihin, jotka mahdollisesti ovat heikompia uimareita. Uimahetkiin voi olla hyvä idea liittää uimapari -käytäntö. Anna lasten itse valita parit, joiden tehtävänä on koko uintihetken aikana varmistaa, että oma pari on koko ajan näkyvillä. Jos joku häviää, on parin toisen osapuolen välittömästi kerrottava siitä ohjaajalle. Ohjaajan valvova silmä ei yllä joka hetki kaikkialle, mutta uintireissusta tulee turvallisempi, jos myös lapset ohjataan pitämään toisiaan silmällä. Ilmoittautumislappuun on syytä myös laittaa kohta, jossa vanhempia pyydetään kertomaan lastensa mahdollisista sairauksista ja lääkityksistä sekä allergioista (ei vain ruoka-aineallergioista), jotta ohjaajat

9 osaavat varautua esimerkiksi koira- tai ampiaisallergikkoihin tai onnettomuuden sattuessa kertoa ensihoitohenkilökunnalle lapsen perussairaudet. Selvitä etukäteen, miten apu saadaan paikalle mahdollisen onnettomuuden sattuessa: - Minkä osoitteen annat, jos paikalle tarvitaan ambulanssi? - Missä on lähin terveyskeskus tai muu päivystävä lääkäriasema, jonne loukkaantuneen tai sairastuneen voi nopeasti kuljettaa? Turvallisuuden ja nopeanilääkäriin pääsyn varmistamiseksi on hyvä, että ainakin yhdellä ohjaajista on leirillä auto (ja/tai tarvittaessa vene) käytössään. - Toimivatko kännykät leiripaikalla hyvin? Jos kyseessä on katvealue, jolla tavalliset matkapuhelimet eivät kunnolla toimi, pohdi miten saat tarvittaessa yhteyden auttajiin. Pidä ensiapulaukkua aina mukana ja varmista, että leirin ohjaajista ainakin osa on ensiaputaitoisia. Ensiapulaukusta on hyvä löytyä seuraavat tarvikkeet: - sidetarvikkeita (eri kokoisia laastareita, sideharsotaitoksia, joustositeitä, ihoteippiä ja kolmioliina), puhdistusvälineitä (haavapyyhkeitä/desinfiointiainetta, elvytyssuoja), - tarvikkeita palovammojen hoitoon (suojasiteitä, haavasiteitä, palovammageeliä) sekä - suojapeite lämpimänä pitämiseen. - Lisäksi ensiapupakkaukseen voi lisätä punkkipihdit, kyypakkauksen ja kertakäyttöisen kylmähauteen. Jos leirillä on tarkoitus käyttää puukkoa, kirvestä tai muita työkaluja, kerro erittäin tarkkaan ja huolellisesti näiden työkalujen turvallisesta käytöstä. Käy läpi oikeat otteet ja turvallinen työskentelyasento sekä neuvo lapsia työskentelemään riittävän etäällä muista. Painota, että kyseessä ei ole leikkiväline, eikä esimerkiksi puukkoa tai kirvestä saa käyttää ilman aikuisen lupaa ja valvontaa! Eräleirin henkeen sopii nuotion teon harjoittelu, nuotioruuan tekeminen sekä muuten vain nuotion ääressä jutustelu. Tulen kanssa täytyy aina olla varovainen, joten mieti jo etukäteen turvalliset nuotioalusta sekä hanki paikalle alkusammutusvälineet (esim. vesiämpäri). Nuotion tekoa voi myös kuivaharjoitella veistelemällä kiehisiä ja raketamalla erilaisia nuotiomalleja. Opeta myös miten varmistetaan, että nuotio ei jää kytemään. Pidä leirillä mukana listaa, jossa on huoltajien yhteystiedot, jotta saat heihin tarvittaessa yhteyden. Toimintaohje onnettomuus- ja hätätilanteissä sekä niiden jälkeen 1. Arvioi tilanne 2. Estä lisäonnettomuudet 3. Anna ensiapua 4. Hälytä apua, jos tarpeen 5. Hoida tilannetta, kunnes apu on tullut paikalle 6. Tiedota alaikäisen huoltajia asiasta

10 6. Markkinointi ja viestintä Jotta eräleirille saapuu lapsia, on leiriä markkinoitava. Leiriä voi mainostaa sähköisesti tai perinteisesti lehtimainoksilla tai julisteilla. Puskaradio ja viidakkorumpu ovat myös käyttökelpoisia välineitä tiedon levittämiseen. Paikallislehteen voi ostaa mainostilaa. Mainoksen hinta lehdestä ja mainoksen koosta riippuen on noin euroa. Kannattaa myös kysyä, josko lehti haluaisi tehdä varsinaisen lehtijutun leirin suunnittelusta ja tulevasta tapahtumasta. Mainosjulisteita voi viedä esimerkiksi kauppojen, urheiluhallien tai koulujen ilmoitustauluille, mutta muista kysyä lupa julisteen laittoon. Kouluja voi kontaktoida suoraan rehtorin kautta lähettämällä infokirjeen leiristä. Lähes kaikilla kouluilla on käytössä kodin ja koulun väliseen kommunikointiin tarkoitettu palvelu, kuten Wilma tai Helmi, joiden kautta usein laitetaan tiedotteita myös lasten kesäleireistä. Sosiaalisessa mediassa markkinointia voi tehdä ilmaiseksi, ja esimerkiksi facebookissa tietoa on mahdollista levittää lyhyessä ajassa laajallekin. Tämä vaatii kuitenkin hieman somen sääntöjen tuntemista. Leiristä voi vaikkapa laatia tapahtuman, jonka linkkiä jakaa esimerkiksi alueensa koulujen facebook-sivulla. Twitteriä ja Instagramiakin voi hyödyntää, kunhan muistaa käyttää hyviä ja sopivia #-tägejä. Mieti, onko tarpeen luoda leirille oma twitter/instagramtili, vai voitko hyödyntää esimerkiksi omaa tiliäsi markkinoinnissa. Nettisivuja kannattaa myös hyödyntää: laita tietoa leiristä seuran omille sivuille sekä esimerkiksi kunnan tai paikallislehden menovinkit osioon. Useissa kunnissa julkaistaan kootusti lapsille tarjottavien kesäleirin tiedot. Koita saada myös eräleiri mukaan tällaiseen tiedotteeseen. Joissain kunnissa se jaetaan kaikkiin koululaisperheisiin, joissain kunnissa se on sähköisenä kunnan nettisivuilla. Selvitä mikä käytäntö omassa kunnassasi on. Usein tiedot leireistä pitää toimittaa kunnan nuorisoasioista vastaavalle taholle (nuorisovirasto) tai esimerkiksi liikuntavirastoon. Alla olevassa kuvassa on esitetty, mistä esimerkkileirillä olleet lapset huoltajineen olivat saaneet tietää leiristä. Mistä sait tietää Eräleiristä? Nettisivu 14 % lehtiilmoitus 13 % koulun kautta 23 % tuttava 50 %

11 Leirin ilmoittautumisen voi hoitaa esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostilla. On olemassa myös käteviä, netistä löytyviä sivustoja, joiden avulla voi luoda ilmoittautumislomakkeen ja joka kerää vastaukset kätevään taulukkomuotoon. Esimerkiksi Google forms on tällainen palvelu, se tosin vaatii toimivan gmailtilin. Liitteistä löytyy esimerkki ilmoittautumislomakkeesta (liite 2.) Kun leirillä on sopiva määrä ilmoittautumisia, on aika lähettää leirikirje. Kirje voi olla sähköinen tai perinteinen. Kirjeessä on leirin lisätietoa leiristä, leirin ohjaajien yhteystiedot sekä maksuohjeet. Noin 1-2 viikkoa ennen leiriä on hyvä lähettää toinen leirikirje, jossa käydään läpi minkälaisia varusteita tarvitaan, leirille kulkeminen, sekä leirin ohjelma. Leirin aikana voi pyytää vaikkapa paikallislehteä tai radiota vierailemaan leirillä. Leirin jälkeen leiriläisille ja vanhemmille voi lähettää pienen kertomuksen leirin sujumisesta tai vaikkapa yhteiskuvan ikään kuin kiitoskirjeenä sähköpostitse. Lisäksi leiristä kannattaa kertoa seuran nettisivuilla ja sekä tietysti vuosikertomuksessa. Liitteissä on esimerkkejä leirikirjeestä sekä yksinkertaisesta leirimainoksesta (liitteet 3. ja 4.). 7. Vinkkejä lasten ja nuorten kanssa toimimiseen Ole rauhallinen, selkeä ja etene johdonmukaisesti. Suunnittele etukäteen. Anna lasten tehdä itse. Puhu vähän, näytä paljon eli konkretisoi ja anna esimerkkejä. Huomioi jokainen lapsi yksilönä. Älä anna voimakkaiden persoonien dominoida tilannetta. Kannusta yhteistyöhön. Kannusta kyselemään, ihmettelemään ja juttelemaan. Anna paljon positiivista palautetta Puutu syrjintään ja kiusaamiseen. Turhan riehakasta tilannetta voi koettaa rauhoittaa puhumalla matalalla ja hiljaisella äänellä. Puhuttele lapsia ja nuoria ikätason vaatimalla tavalla. Varaudu selittämään asiat perusteellisesti ja kertaamaan tarvittaessa. Varmista, että kaikki ymmärtävät ohjeet. Ole varovainen ironisten ja sarkastisten vitsien kanssa. Kaikki lapset ja nuoret eivät vielä ymmärrä ironian ja tosissaan puhumisen välistä eroa. Motivoi! Kerro mihin ja miksi mitäkin tietoa / taitoa / menetelmää tarvitaan. Motivaatio on avain oppimiseen. Huolehdi turvallisuudesta! Mieti riskit ja vaaranpaikat etukäteen sekä se, miten niistä selvitään. Kirjoita ohjelman aikataulu itsellesi ylös. Pyri noudattamaan sitä, mutta muista, että joskus spontaanisti esille nousevaa keskustelua on hedelmällisempää jatkaa kuin noudattaa orjallisesti suunnitelmaa. Tieto siitä, minkälaisia lapset ja nuoret tyypillisesti ovat missäkin iässä, löytyy Mannerheimin lastensuojeluliiton sivuilta osoitteesta:

12 Liite 1. Esimerkki eräleirin ohjelmasta Eräleirin päivittäinen ohjelma Sipoonkorvessa HUOM! Kellonajat ovat vain suuntaa antavia. Maanantai 3.8., ensimmäinen leiripäivä Paikka: Ängesböle ( Länsitie 325) Ohjaajat: Johanna, Matti, Riikka Päivän ohjelma: Ryhmäytyminen, toisiin leiriläisiin ja kansallispuistoon tutustuminen, jokamiehenoikeudet, nisäkkäät 1. Jaetaan eräpassit bussissa ( ) o Kirjoita nimi! 2. Nimileikit ( ) o Piirissä: Luontonimet o Kättele kaikkia ja kerro oma nimesi. Jos saat käteesi arteen, laita se heti taskuun, eläkä näytä sitä kenellekään. Yhdellä ohjaajalla on taskussa karkkipussi, josta hän ojentaa jokaiselle käteltävälle karkin saa syödä lopuksi 3. Mitä harrastan tai mistä tykkään -leikki ( ) o Seisotaan piirissä selät piirin keskustaa päin. Yksi kerrallaan sanoo mistä tykkää tai mitä harrastaa; ne joilla on samat kiinostuksen kohteet kääntyvät kasvot piirin sisälle päin. 4. Ryhmäytymistä tukeva tiimityötehtävä : Silta TAI jonoleikki ( ) Johanna ohjaa 5. Käydään läpi leirin säännöt ( ) o Aikuiset kirjaavat ylös ja lapset keksivät 6. Ruokailu trangiolla/nuotialla ( ): valmispasta - Jako 4 hengen ryhmiin (+ aikuiset) - AIKUISTEN APU TARPEEN!! 7. Retki, jonka aikana lajitunnistusta ja eväshetki (eväsleivät lasten reppuihin ennen lähtöä!) ( ) o Matti vetää kierroksen kertoillen Sipoonkorvesta ja Johanna hoitaa leikit/pelit sopivassa välissä (lajintunnistus ja jokam.oik.) Turvallisuussuunnitelma: Osoite: Länsitie 325 Vaaranpaikat ja miten niihin varaudutaan: - trangia valvo ja varoita; palavamman hoitovälineet ea-laukussa Johannan repussa aikuinen kaataa polttonesteen ja sytyttää - nyrjähdykset / kaatuminen luontopolulla sitomisvälineet ea-laukussa - kuumuus/helle muistuta juomisesta & hattu päässä + aurinkorasva - (puukko valvo ja ohjeista; aina itsestä poispäin ja kaukana muista; laastaria ja sitomistarpeet ealaukussa) - eksyminen kartta, kompassi ja kännykkä mukana, ohjaajilla yhteystietolista - Varoita 2.pysähtymispaikan luona olevasta kallionkielekkeestä!

13 Tiistai 4.8., toinen leiripäivä Paikka: Bisajärvi (Bisajärventie 52) Ohjaajat: Johanna, Riika, Matti, Kalakummit (2 kpl) Päivän ohjelma: Kalastus 1. Kalastukseen liittyvät jokamiehenoikeudet / lupa-asiat ( ) - Johanna vetää 2. Onkien tekeminen kalakummien johdolla ( ) 3. Ruokailu ( ) - (Kala)keittoa Matti & Riikka/ Johanna valmistaa taukotuvalla - Lapsille välipala reppuun (myslipatukoita ja mehukeittoa) 4. Kalastelua ( ) - Lapset jakaantuu muutamaan eri paikkaan, aikuisia mukaan - Välipala sopivassa välissä 5. Saaliskertomukset ja lajintunnistusta / kalastusmenetelmien esittelyä taukotuvalla ( ) - perhovälineet, kalapakki uistimineen yms. - lajintunnistusoppaita selailtavaksi (kaikki, jos raaskii ) - (ja pelejä varalla) Tarvittavat materiaalit: Vavat (SVK:n lainavavat) Onkilaitteet (kalakummi hoitaa) Madot (kalakummi hoitaa) Lajintunnistuskirjoja yms. (kaikki, jos raaskii ) Erilaisia kalastusvälineitä (kaikki) Turvallisuussuunnitelma: Osoite: Bisajärventie 52 Vaaranpaikat ja miten niihin varaudutaan: - Terävät koukut muistuta/neuvo oikeat kuljetustavat sitomisvälineet ea-laukussa Johanna repussa - Nyrjähdykset / kaatuminen sitomisvälineet ea-laukussa - kuumuus/helle muistuta juomisesta & hattu päässä + aurinkorasva - eksyminen ei liikuta yksin; (kartta, kompassi ja) kännykkä mukana + ohjaajilla yhteystietolista - kastuminen ohjeistus ja neuvonta... (tarpeen tullen sisälle lämpimään)

14 Keskiviikko 5.8., kolmas leiripäivä Paikka: Ängesböle ( Länsitie 325) Ohjaajat: Johanna, Antti, Pekka, Madeleine, Matti, Riikka Päivän ohjelma: 1. Riistanhoitoaiheinen luontopolku (riistarasti) ( ) Ryhmiinjako Riistakeskuksen tehtäväpaketti: tehtävät polun varrella Madeleine laittaa paikalleen ennen lasten saapumista 2. Lounas ( ) nuotiolla: hodarit Jako 4 hengen ryhmiin (+ aikuiset) AIKUISTEN APU TARPEEN!! 3. Jousiammuntaa / jäljestystä & metsästyskoiriin tutustumista ( ; klo 13 vaihto) Antti & Riikka jousiammunta Madeleine & Pekka Jäjestys ja metsästyskoirat 4. Välipala ( ) vihanneksia, pähkinöitä Kokoonnutaan nuotiopaikalle evästelemään 5. Erävarusteisiin tutustumista ( ) Erävarustenäyttely ja tarinoita: mitä pakkaan retkelle mukaan? ohjaajat tuovat omia varusteitaan ja kertoilevat niistä pistetyöskentelynä Tarvittavat materiaalit: Rastitehtävät + kiinnitysvälineet (Madeleine ja Johanna hoitaa) Jousiammuntavälineet (Antti) Koirat (Madeleine ja Pekka) Erävarusteet (kaikki) o Metsästyvälineet (aseet, loukut, huokutuskuvat, pillit ) o Retkikeittimet o Vaatetus Turvallisuussuunnitelma: Osoite: Länsitie 325 Vaaranpaikat ja miten niihin varaudutaan: - Nuolet ja jouskarit neuvo oikeat käyttötavat ja turvavälit, rajaa ampuma-alue maastoon nauhoin (pengertä vasten) - nuotio/tuli valvo ja varoita; palavamman hoitovälineet ea-laukussa - Nyrjähdykset / kaatuminen sitomisvälineet ea-laukussa - kuumuus/helle muistuta juomisesta & hattu päässä + aurinkorasva - koirat neuvo kuinka niiden lähellä käyttäydytään, ei saa koskea ilman lupaa

15 Torstai 6.8., neljäs leiripäivä Paikka: Tallkär (Mäntykorvenkuja 20) Ohjaajat: Johanna, Riikka, Matti Päivän ohjelma: 1. Linnunpöntön rakentaminen ( ) Palaset jo valmiiksi määrämittaiset 2. Lounas ( ) Trangialla: risotto Jako 4 hengen ryhmiin (+ aikuiset) AIKUISTEN APU TARPEEN!! 3. Erätaitojen harjoittelua pistetyöskentelynä (12 14) Joko 4 ryhmään 1. Ensiapu Matti 2. Kartat & kompassi Johanna 3. Suunnistus Johanna 4. Mitä tehdään jos eksytään? / nuotion teko Riikka Riippuu metsäpalovaroituksista 4. Välipala ( ): hedelmiä Kokoonnutaan nuotiopaikalle 5. Linnonpöntön viimeistely / luontoleikit / eränkäyntiin liittyviin myytteihin tutustumista Johanna leikittää niitä, joilla pönttö jo valmis Tarvittavat materiaalit: - Laudat, vaneri, naulat, rautalanka (Johanna hoitaa) - Linnunpöntön rakennusohjeet x 25 - Valmis esimerkkipönttö - Pisteillä tarvittavat matskut Kartoja & kompasseja (kaikki, Johanna hoitaa alueen kartat) Sideharsoja yms. ea harjoitteluun (Matti) Kysymyslaput eksymisestä (Johanna) Turvallisuussuunnitelma: Osoite: Mäntykorvenkuja 20 Vaaranpaikat ja miten niihin varaudutaan: - Vasarat & naulat neuvo oikeat käyttötavat ja turvavälit - Nyrjähdykset / kaatuminen / haavat sitomisvälineet ea-laukussa - Kuumuus / helle muistuta juomisesta & hattu päässä + aurinkorasva - eksyminen merkkinarut - nuotio / tuli valvo ja varoita; palavamman hoitovälineet ea-laukussa - suunnistuksen rastipisteet näkötäisyydelle ei eksymisvaaraa

16 Pe 7.8., viimeinen leiripäivä Paikka: Ängesböle (Länsitie 325) Ohjaajat: Johanna, Antti, Matti, Riikka, Sampo Päivän ohjelma: 1. Puron kunnostus / kutusoraikko / sähkökalastus ( ) SAMPO OHJAA 2. Lounas ( ) loimulohta, nuotioperunoita, sienikastiketta 3. Leiriolympialaiset ( ) Kaikkia tarvitaan rastimiehiksi / pisteenlaskijoiksi Jako 6 joukkueeseen: 1. Lajintunnistus (linnut, nisäkkäät, kalat) 2. Tarkkuusheitto 3. Esterata 4. Jokamiehenoikeus visa 4. Diplomien jako & loppujuhlallisuudet & mehu + pulla (14 15) Palautelomake lapsille täytettäväksi + Kaikille lippis & mittanauha kotiinviemisiksi Tarvittavat materiaalit: - Olympilaismatskut (Johanna hoitaa) - Virveli x 2 Turvallisuussuunnitelma: Osoite: Länsitie 325 Vaaranpaikat: - Nyrjähdykset / kaatuminen /liukastuminen sitomisvälineet ea-laukussa - Kuumuus / helle muistuta juomisesta & hattu päässä + aurinkorasva - nuotio / tuli valvo ja varoita; palavamman hoitovälineet ea-laukussa

17 Liite 2. Esimerkki Google forms -palvelua hyödyntävästä sähköisestä ilmoittautumislomakkeesta

18 Liite 3. Esimerkki Leirikirjeestä Hei leiriläinenja leiriläisen huoltaja! Olet ilmoittautunut eräleirille Sipoonkorven kansallispuistoon Mahtavaa, että olet tulossa! Leirin aikana tutustutaan uusiin kavereihin, Sipoonkorpeen sekä suomalaisiin eläimiin, nikkaroidaan ja rakennellaan, opetellaan luonnossa liikkumista ja selviytymistä, tehdään retkiruokaa, tutustutaan kestäviin kalastus- ja metsästysmenetelmiin, pelaillaan sekä suoritetaan eräpassi! Leirille on kätevintä kulkea leirikuljetuksella, joka lähtee Tikkurilan matkakeskuksen tilausajolaiturilta (Ratatie 11) joka aamu klo 9.00 ja palaa samaan paikkaan iltapäivisin kello Kuljetuksista vastaa Taxitaxi oy. Leirille voi halutessaan kulkea myös omalla kyydillä. Ilmoita leirin johtajalle viimeistään leiriä edeltävällä viikolla, jos ET OSALLISTU jonain päivänä yhteiskuljetukseen! Huomaa, että leiripaikka vaihtelee päivittäin seuraavasti : Ma 3.8. Ängesböle (Länsitie 325) Ti 4.8. Bisajärvi (Bisajärventie 52) Ke 5.8. Ängesböle (Länsitie 325) To 6.8. Tallkär (Mäntykorvenkuja 20) Pe 7.8. Ängesböle (Länsitie 325) Jokaisena leiripäivänä tarvitaan mukaan seuraavat varusteet: Tuulta, kastumista ja likaantumista kestävät sään mukaiset ulkoiluvarusteet (olemme ulkona myös sateen sattuessa) Päähine Maastoon sopivat kengät Särkymättömät ruokailuvälineet kangaspussissa (syvä lautanen, muki, lusikka, haarukka ja veitsi) sekä astiapyyhe Juomapullo (täytettynä) Puukko (jos on; harjoitelkaa puukon käsittelyä jo ennen leiriä!) Istuinalusta Muistiinpanovälineet Kamera (jos haluaa) Aurinkorasva ja hyttyskarkote Iloinen leirimieli

19 Kännykät pidetään leiriaikana (pääsääntöisesti) repussa ja äänettömänä. Lasku leiristä tulee huoltajalle kesäkuun aikana. Leirimaksu on 50 (sis. kuljetukset, ruokailut, materiaalit ja tapaturmavakuutuksen).kaikenlaisiin leiriä koskeviin kysymyksiin vastaa leirin johtaja XXXXX XXXX, puh Mukavaa kesää ja tavataan elokuussa! Terveisin, eräleirin ohjaajat Ps. Ennen elokuun eräleiriä voit tutustua leirialueeseen ja leirillä käsiteltäviin asioihin seuraavien nettisivujen avulla: - Lisätietoa Sipoonkorven kansallispuistosta löytyy osoitteesta - Leirillä suoritettavaan eräpassiin voit tutustua etukäteen osoitteessa (Huom! leirin ohjelma poikkeaa sivustolla olevista tehtävistä)

20 Liite 4. Yksinkertainen leirimainos Eräleiri Sipoonkorven kansallispuistossa Sipoonkorven kansallispuistossa järjestettävälle eräleirille ovat tervetulleita vuotiaat tytöt ja pojat! Leirillä opetellaan luonnossa liikkumiseen liittyviä tietoja ja taitoja, tarkkaillaan ja opitaan tunnistamaan eläinlajeja, tutustutaan kalastukseen sekä riistanhoito- ja metsästysmenetelmiin yhdessä eränkäynnin harrastajien sekä Metsähallituksen eräpalveluiden ammattilaisten kanssa. Leirillä tutustutaan aiheisiin leikkien, pelaten, sekä itse tehden ja kokeillen! Leirin ohjaajat puhuvat suomea ja ruotsia. Päivittäinen leiriaika on klo Yhteiskuljetus leiripaikalle lähtee joka aamu Tikkurilan juna-aseman kupeesta ja paluu on joka iltapäivä samaan paikkaan. Sipoonkorpeen voi myös saapua omalla kyydillä. Leirille otetaan enintään 25 osallistujaa. Leirimaksu on 40 euroa (sis. kuljetuksen, ruokailut ja tarvikkeet). Viimeinen ilmoittautumispäivä on Ilmoittaudu täyttämällä sähköinen ilmoittautumislomake: Peruutuspaikkoja ja lisätietoja voi kysellä leirin johtajalta XXXX XXX:ltä: nimi.nimi@sähköposti.fi, puh Leiri on osa Metsähallituksen eräpalveluiden nuorisotyöhanketta nimeltään Eräkummit. Lisätietoja eräpalveluiden nettisivuilta: