Linkkikerros, Puhelinverkko. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014
|
|
- Merja Saaristo
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Linkkikerros, Puhelinverkko Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014
2 1. Kertausta 2. Linkkikerros 3. Televerkko 4. GSM-verkko Luennon sisältö Osa luennosta perustuu Tuomas Auran, Timo Kiravuon ja Jouni Karvon opetusmateriaaliin Osa kaavioiden kuvista Public Domainia openclipart.orgin käyttäjiltä ARTMAN ja dur2250 2
3 Tarina tähän asti Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Siirtokerros: TCP, UDP,... IPv4, IPv6 Linkkikerros: Ethernet, WLAN, GPRS... 3
4 TCP/IP-protokollapino Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Siirtokerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros: Ethernet, WLAN, GPRS... Asiakas/palvelinsovellukset ja monenväliset palveluarkkitehtuurit Tiedonsiirto päästä päähän, Internetin yli (end to end) Tiedonsiirto yhden linkin yli 4
5 Nimiavaruudet Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Siirtokerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros: Ethernet, WLAN, GPRS... Sähköpostiosoite, URL, DNS-nimi, jne. IP-osoite ja porttinumero IP-osoite MAC-osoite 5
6 Linkkikerros Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Siirtokerros: TCP, UDP,... IPv4, IPv6 Socket API Laiteajurirajapinta Linkkikerros: Ethernet, MPSL, WLAN, GPRS... 6
7 Verkkokerros yhdistää paikalliset lähiverkot Internetiksi Viime viikolla Runkoverkko Autonominen Järjestelmä (AS) IP-osoitteet jaetaan aliverkkoihin AS Internetiin liitetyillä koneilla on IP-osoite, jonka perusteella paketit reititetään 7
8 Tällä viikolla Linkkikerros tarjoaa tiedonsiirtoa yhden fyysisen tai loogisen linkin yli Ei yksimielisyyttä siitä, kuuluuko fyysinen datan siirto TCP/IPprotokollapinoon Kilpailevassa OSImallissa erikseen looginen linkki ja fyysinen linkki Looginen = miltä se näyttää käyttäjästä Fyysinen = miten piuhat on vedetty 8
9 Viestin rakenne tähän asti Verkkokerros Kuljetuskerros Sovelluskerros Varsinainen data IP-otsakkeet TCP/UDP HTTP, SMTP, VoIP, tjms protokolla luotettavan tavuvirran tai datagrammiyhteyden päällä Esim. Html-sivu, sähköpostiviesti Jokainen protokollataso kuljettaa tiimalasimallissa ylempien protokollien otsake- ja muita tietoja Jokainen voitaisiin rakentaa vastaavaa palvelua tarjoavan toisen protokollan päälle 9
10 Viesti tällä viikolla Linkkikerro s Verkkokerr os Kuljetuske rros Sovelluskerros Varsnia inen data Linkkik erros Ethernetkehys, tjms IPdatagrammi TCP/UDPpaketti/ datagrammi HTML, SMTP, jne protokollan otsakkeet Esim. Htmlsivu, sähköpo stiviesti Tarkistu ssumma (joskus) Linkkikerros lisää monipuolisuutta monotonisen IP:n alapuolelle Ethernet Wlan DSL ISDN Etc. Tiimalasimallin toinen leveä kohta 10
11 Overhead Linkkikerro s Verkkokerr os Kuljetuske rros Sovelluskerros Varsnia inen data Linkkik erros Ethernetkehys IPdatagrammi TCP/UDPpaketti/ datagrammi HTML, SMTP, jne protokollan otsakkeet Esim. Htmlsivu, sähköpo stiviesti Tarkistu ssumma Jokainen tietoliikenneprotokolla aiheuttaa overheadia (suom. yleiskustannus) Overheadia voi olla yllättävän paljon (mahdollinen rästitehtävä) Toisaalta overhead on välttämätöntä 11
12 Yhteys Kahden laitteen välinen yhteys voi olla Simplex: yksisuuntainen. Kaksisuuntaiseen kommunikaatioon tarvitaan 2 simplex-linkkiä. Half-Duplex: kaksisuuntainen, mutta vain toinen osapuoli voi puhua kerrallaan Full-Duplex: samanaikainen kaksisuuntainen Full-Duplex-yhteyden voi rakentaa vain kahden pisteen välille N noodin yhdistämiseen "(" 1)/2 yhteyttä Yleensä käytetään kytkimiä, toistimia tai muita 12
13 Verkkotopologioita Rengas Tähti Väylä 13
14 Yleisiä verkkotopologioita Johdinverkot ovat rakenteeltaan joko renkaita, tähtiä, väyliä tai edellisten hybridejä Rakenteet käytössä kaikessa tiedon siirtämisessä Väylä on yleinen tietokoneiden sisällä Ns. Network on a Chip (NOC) tyyppiset tietokoneet kuuma tutkimusaihe 14
15 Verkkotopologia voi olla erilainen fyysisesti ja loogisesti Esimerkiksi keskittimellä toteutettu ethernet on fyysisesti tähti, loogisesti väylä Fyysinen: miten johdot on kytketty Looginen: miltä verkko näyttää laitteiden mielestä 15
16 Hub/Switch Vastaanottaja Lähettäjä Hub eli keskitin lähettää saamansa kehykset kaikkiin suuntiin Vastaanottaja Lähettäjä Switch eli kytkin lähettää saamansa kehykset vain oikeaan suuntaan 16
17 Hub/Switch Hub on tyhmä toistin Halpa Puhelias (kaikki menee kaikille) Ruuhkautuu helposti (törmäyksiä) Ei kauheasti enää Switch on fiksumpi Kalliimpi, pitää muistaa missä mikäkin kone on Ei tarpeettoman puhelias Ruuhkasietoisempi 17
18 Router Reititin on laite, joka on kiinni kahdessa eri verkossa Verkot voivat olla fyysisesti erilaisia (esim. ADSL ja Ethernet, WLAN ja Ethernet) Reititin siirtää viestejä verkosta toiseen Vastaanottaja Lähettäjä 18
19 Ethernet Yleisin lähiverkoissa (Local Area Network, LAN) käytetty teknologia IEEE Loogisesti väylä Vain yksi laite voi lähettää väylälle kerrallaan Laitteet eivät tiedä koska muut haluavat lähettää Erillinen protokolla määrittelee miten toimitaan Media Access Control (MAC) 19
20 Ethernet-kehys Lähettäjä Kohde Kehystetty protokolla Data CRCtarkastussum ma 00:26:82:16:df:04 ff:ff:ff:ff:ff:ff 0x0800 (IP) Ethernet-kehys rikkoo kerrosmallia, koska se on kiinnostunut päälläolevasta protokollasta Toisaalta, Ethernetin päälle voidaan rakentaa muitakin kuin IP-verkkoja Saman fyysisen verkon kautta voidaan välittää useamman pakettikytkentäisen verkon sisältöä 20
21 Media Access Control MAC-osoite määrittää yksikäsitteisesti väylän varrella olevan laitteen Uniikki koko maailmassa Jokaisella verkkolaitteella (BT, Wlan, whatnot) Esim. 00-FF-3A-D0-C9-18 Tunnetaan myös nimellä Physical Address Carrier Sense Multiple Access With Collision Detection (CSMA/CD)-protokolla määrittelee miten Ethernet-verkkoon saa lähettää 21
22 CSMA/CD 22
23 Token Ring Ennen Ethernetiä käytettiin yleisesti token ring lähiverkkoprotokollaa Kun kukaan ei lähetä varsinaista dataa, erityistä Token-kehystä lähetetään vuorotellen kaikille laitteille Laite saa lähettää vain silloin kun se on saanut Token-kehyksen eikä ole vielä vastannut Laite ilmaisee olevansa valmis lähettämällä Token-kehyksen 23
24 WLAN IEEE perheen protokollat määrittelevät langattoman lähiverkon Radioaallot eroavat olennaisesti johtimesta Monotonisuuden rikkova tuotemainos interactive/bd12/ ns. Hidden node ongelma Infrastructure mode kun on tukiasema (Access Point) Ad Hoc mode kun halutaan yhdistää ilman AP:tä (harvoin käytössä) 24
25 CSMA/CA Hidden node ongelman takia langattoman verkon noodit eivät voi toimia kuten Ethernetissä Ratkaisuna jokainen pyytää vuorollaan access pointilta lupaa lähettää Koneet saattavat nähdä AP:n mutteivät toisiaan 25
26 WPA/WEP Wlan on ohjaamaton media Kuka tahansa voi kuunnella Salausta tarvitaan WEP (Wired-Equivalent Privacy) vanha, viallinen ratkaisu WPA (Wi-Fi Protected Access) parempi, ei vieläkään täydellinen Yksityiskäyttäjille jaettu salaisuus Monimutkaisemmissa konteksteissa erillinen autentikaatio eduroam 26
27 DHCP Dynamic Host Control Protocol mahdollistaa verkkoon liitetyn koneen osoitteen automaattisen määrittämisen Pitää olla osoitteita tarjoava palvelin Liitetty kone huutaa linkkikerroksen broadcast-osoitteeseen ja kysyy, haluaisiko joku antaa IP-osoitteen Osoitteen mukana usein tulee mm. verkon koko (netmask), oletusreititin, DNSnimipalvelimien osoitteita 27
28 DHCP - ongelmia Verkossa voi olla monta DHCP-palvelinta, keneen luottaa? Tietoturvaongelma esim. lentokentillä Ärsyttävää Teekkarikylän verkossa DHCP:n jakamat osoitteet (usein) vaikeasti ennustettavissa DHCP:llä IP:n saaneen koneen on vaikea olla asiakas-palvelin mallin palvelin Jaetut osoitteet usein yksityisissä IP-avaruuksissa (NAT), porttien edelleenohjaus ja reiät palomuuriin iso ongelma Vaikeahkoa olla peer p2p-protokollissa Osittain ratkennut UPnP:llä, suurimmalta osalta ei 28
29 ARP Address Resolution Protocol (ARP) auttaa verkossa olevaa laitetta löytämään IPosoitetta vastaavan MAC-osoitteen Mikäli kohde ei ole samassa verkossa (kone tietää netmaskin), lähettäjä lähettää IP-datagrammin oletusreitittimelle, joka huolehtii sen eteenpäin 29
30 Tyypillinen kotiverkko Kuluttajalaitteissa usein yhdistetään useamman osan toiminnot. Kaikki toiminnallisuudet voi saada yhdessä laitteessa 30
31 TELEVERKKO 31
32 Intro Televerkko oli aikaisemmin maailman suurin tekninen rakenne Ehkä vieläkin, miten koko mitataan? Miten laite määritellään? Puhelinverkko on yli 100 vuotta vanha rakennelma Tarkkaan kansainvälisesti standardoitu (ITU, International Telecommunications Union) Suunnittelu eri lähtökohdista kuin Internet Laskutus Jatkuva yhteys PSTN = Public Switched Telephone Network 32
33 Toimintaperiaate Puhelinverkko on piirikytkentäinen Puhelun päiden välille muodostetaan jatkuvasti auki pidettävä yhteys Aikaisemminen piiri oli fyysinen Kaksi simplex-yhteyttä mikrofonista kaiuttimeen Nykyään looginen piiri Puhe pakataan 64kbps bittivirraksi Verkko ylläpitää piiriä koko puhelun ajan Sentraalisantra kytkee piirin 33
34 MIKÄ ON MAAILMAN SUURIN LAITE? 34
35 Piiri vs. pakettikytkentäisyys Puhelinverkko on päätelaitteille piirikytkentäinen verkko Yhteys mikrofonista kaiuttimeen ja toisin päin Internet on pakettikytkentäinen verkko TCP luo yhteyden illuusion IP-pakettien reitityksen päälle Onko looginen piiri enemmän yksi koje kuin keskenään paketteja välittävät laitteet? 35
36 36
37 Verkon rakenne Pisteiden välille rakennetaan linkkejä kaapelilla tai kuidulla Kuljetuskerros tarjoaa kiinteän kapasiteetin virtuaalisia piirikytkentöjä pisteiden välillä Piirit luodaan kytkemällä linkkejä yhteen Huom. Ei reitittämällä! Piirin yli voidaan siirtää puhedataa tai muuta dataa (verkko on digitaalinen asiakkaan päätettä lukuunottamatta) Piirien kytkemistä ohjataan erillisellä viestiverkolla (SS7) 37
38 Päätelaite (Lanka)puhelinverkon päätelaite on analoginen puhelin, joka on hyvin yksinkertainen laite Mikrofoni, kuuloke, valitsin, soittokello, luurin kytkin On yhteydessä puhelinkeskukseen tai keskittimeen yhdellä parikaapelilla Parikaapelin kaksisuuntainen käyttö aiheuttaa kaikua, jonka poistamista varten keskuksen päässä on kaiunpoistopiiri Numerovalinta pulsseina tai kaksitaajuisena äänisignaalina 38
39 Analoginen tilaajaverkko Asiakkaalta tuleva/menevä signaali on analogista Asiakkaan ja puhelinkeskuksen välillä on usein keskitin (concentrator) tai sama toiminnallisuus on puhelinkeskuksessa Keskittimessä on A/D ja D/A -muunnin kullekin tilaajajohdolle A/D ja D/A myöhemmin kurssilla Keskittimelle saakka tilaajalta tulee kuparipari Kuparipareista muodostuu suuria satojen parien kaapelikimppuja, joiden käsittely on vaikeata, jotka ovat kalliita ja joissa tapahtuu ylikuulumista (crosstalk) Keskittimessä voidaan kanavoida (multipleksata, multiplexing) useita asiakaspuheluita yhteen optiseen kuituun, kuparipariin tai koaksaalikaapeliin 39
40 Puheen PCM-koodaus Analoginen äänisignaali muunnetaan digitaaliseksi ottamalla siitä 8000 näytettä sekunnissa ja koodaamalla ne 8-bittiseksi dataksi PCMkoodauksella (Pulse Code Modulation) Puhe suodatetaan ensin 4 khz kaistalle Yksi puhelu on siis siis 64 kb/s tietovirta kumpaankin suuntaan Koodaus tehdään puhelinkeskuksessa tai keskittimessä Kvantisointi ei ole lineaarinen vaan pyrkii seuraamaan puhesignaalille tyypillisiä ominaisuuksia Tästä tarkemmin seuraavalla luennolla Tästä eteenpäin puhelinverkko on nykyään digitaalinen 40
41 Kanavointi Kuva: Wikipedian käyttäjä Ggia 41
42 Kanavointi Kanavointia (multiplexing) käytetään mm. puhelintekniikassa usean tietovirran siirtämiseksi yhtä fyysistä siirtokanavaa pitkin Yleisimmät tekniikat ovat: Aikajakokanavointi TDM (Time Division Multiplexing) Signaalit lähetetään peräkkäin (vähän kuin paketit yksi kerrallaan) Taajuusjakokanavointi FDM (Frequency Division Multiplexing) Kantoaaltoa moduloidaan usealla eri taajuudella Aallonpituuskanavointi WDM (Wavelength Division Multiplexing) FDM valosignaalille Koodikanavointi CDM (Code Division Multiplexing) Lähetetään eri aikaan eri taajuuksilla, vastaanottaja tietää hyppyjen koodin 42
43 Yhdistäminen ja SS7 Miten yhdistetään puhelinkeskuksia Puhe kulkee multipleksattuna isoissa linjoissa Lisäksi tarvitaan tieto siitä, minne tuleva yhteys yhdistetään Ensi alkuun kaukopuhelut olivat käsivälitteisiä Sitten käytettiin in-band merkinantoa keskuksien välillä Tieto puhelinnumerosta johon puhelu on yhdistettävä siirrettiin äänitaajuuskoodeina samaa linjaa pitkin kuin puhelu Johti huomattaviin väärinkäytöksiin (phreaking) Nykyään puhelinverkon yhteydessä on eriytetty merkinanto (out-of-band signaling) ja puheensiirto Käyttäjätaso ja ohjaustaso erillään 43
44 Signaling System 7 Signaling System 7 (SS7) on reitityspohjainen pakettiverkko joka toimii puhelinverkossa Ei kuljeta puhetta (eli ei voi soittamalla päästä käsiksi) Erikoistunut puhelun yhdistämiseen tarkoitettujen viestien lähettämiseen SS7 määrittelee oman protokollapinonsa TCP/IP:n tapaan Huomattavasti monimutkaisempi Enemmän taattuja asioita eri osapuolille Puhelun tila voi olla joko valmisteltu, soi, puhuu, yhteys katkaistu 44
45 Call Detail Record Jokaisesta puhelusta tallentuu tietue laskutusta varten Tämä nk. Call Detail Record (CDR) sisältää tietoja, kuten: Soitettu / otettu vastaan / siirretty Peruspalvelu: puhe / data / fax / SMS Lisäpalvelut Älyverkon liipaisin Tapahtuman aika ja kesto A-tilaajan laskutustunniste B-tilaajan tunniste, C-tilaaja Tiedot ovat usein laitevalmistajan omassa formaatissa Laskua muodostaessa eri paikoissa olevat tiedot 1. Yhtenäistetään samaan muotoon 2. Hinnoitellaan 3. Yhdistellään laskuksi 4. Lähetetään asiakkaalle 45
46 MATKAPUHELINVERKOT 46
47 Historia ARP NMT GSM (2G) 1993 GPRS (2.5G) G 1999 LTE 2009 Analoginen Digitaalinen Suurempi tiedonsiirtonopeus Paikallisista globaaleihin standardeihin Pienempiä, kevyempiä, fiksumpia, päätelaitteita 47
48 Jo muinaiset suomalaiset Ensimmäisen sukupolven analogisten matkapuhelimien menestys osoitti tarpeen mobiilille viestinnälle ARP (AutoRadioPuhelin) Suomessa NMT (Nordic Mobile Telephone) Pohjoismaissa Tältä pohjalta kehitettiin digitaalinen toinen sukupolvi (2G) Erillinen kehitys Euroopassa ja USA:ssa 1980-luvulla Eurooppalaisen kehityksen tulos oli GSM Global System for Mobile Communications Otettiin käyttöön 1990-luvulla Tärkeimmät palvelut: Ääni, 3,1 khz Data, 9,6 kb/s SMS-tekstiviestit 48
49 Mobiiliverkon periaate Maantieteellisesti laajalle alueelle halutaan kattava langaton viestintäpalvelu Viestimen on pystyttävä liikkumaan ja viestimään samanaikaisesti Alue jaetaan soluihin, joihin asennetaan solun kattava lähetin-vastaanotin Käytössä oleva taajuusalue jaetaan solujen kesken siten, että samaa taajuutta ei käytetä vierekkäisissä soluissa Viestimen siirtyessä solun alueelta toiselle, verkko havaitsee tämän ja ohjaa viestimen vaihtamaan käyttämäänsä taajuutta 49
50 Soluverkon arkkitehtuuri Solu q kattaa maantieteellisen alueen q tukiasema useita lähetin-vastaanottimia q mobiilikäyttäjä radioyhteydessä tukiasemaan q ilmarajapinta: fyysisen ja linkkikerroksen protokolla MSC q kytkee solut tietoliikenneverkkoon q hallinnoi puhelun muodostusta q hallinnoi tilaajan liikkumista radiopuhelinkeskus (MSC) radiopuhelinkeskus (MSC) Julkinen puhelinverkko & Internet 6: Wireless and Mobile Networks 6-50
51 GSM: soluverkko Todellinen kattavuusalue (riippuu mm. maastonmuodoista, antennien suuntauksesta, lähetystehosta) cell Ideaalisesti kuusikulmioita Alue jaetaan soluihin. Kullakin solulla oma taajuus Perustekniikka on käyttää eri taajuuksia vierekkäisissä soluissa ja uudelleenkäyttää taajuudet kauempana Solukoot vaihtelevat: 50 m - 35 km Pikosoluja rakennuksien sisällä, mikrosoluja esim. yhtä katua varten, makrosoluja harvaan asutuilla alueilla Koska radioverkon rakentaminen maksaa, kyseessä on optimointiongelma Rajallinen määrä taajuuksia käytettävissä Kattava verkkopeitto kaikkialle Riittävä kapasiteetti
52 Esimerkki tukiasemien peittoalueista 52
53 GSM tukiasemajärjestelmä (BSS) Base Station Subsystem keskusjärjestelmä (NSS) Network and Switching Subsystem PSTN matkaviestin (mobile station, MS), Subscriber Identity Module-kortti tukiasema (BTS) Base transceiver system tukiasemaohjain (BSC) Base Station Controller radiopuhelinkeskus (MSC) Mobile Switching Center, vierailijarekisteri (VLR) Visitor Location Register kauttakulku- MSC kotirekisteri (HLR) Home Location Register 53
54 Matkaviestin (MS) Mobile Station (MS) MS koostuu kahdesta osasta Matkaviestinlaite, Mobile Equipment (ME) Radiolähetin-vastaanotin Käyttöliittymä Muistia ja tietojenkäsittelykapasiteettia merkinantoon, salaukseen tekstiviesteihin jne. Liittymätunnistekortti, Subscriber Identity Module (SIM) Toimikortti, eli oma keskusyksikkö ja muisti Sisältää tunnistetiedot AuC:lle tunnistautumista varten 54
55 Tukiasemajärjestelmä (BSS) Base Station Subsystem (BSS) Tukiasemajärjestelmä sisältää mobiiliverkon radiorajapintaan ja liikkuvuuteen liittyvät toiminnot Tukiasemaohjain, Base Station Controller (BSC) ohjaa alaistensa lähettimien toimintaa halliten verkkoa Allokoi radioverkon aikavälit Hallitsee tukiasemanvaihtoja Ilmoittaa MSC/VLR:lle aluellaan olevista matkaviestimistä Ei tiedä viestimen tarkkaa sijaintia ennen kuin sitä tarvitaan Tukiasema, Base Transceiver Station (BTS) Ohjaa lähetin-vastaanottimia, joita voi olla useita Kukin lähetin-vastaanotin käyttää yhtä taajuutta ja kahdeksaa aikaväliä Tukiasemassa voi olla enintään kuusi taajuutta, joten solun maksimikapasiteetti on 45 puhelua (3 aikaväliä varataan merkinantoon) Transcoding Rate and Adaptation Unit (TRAU) koodaa puhelinverkon 64 kb/ s PCM-koodatun puhevirran 13 kb/s virraksi 55
56 Keskusjärjestelmä (NSS) Network and Switching Subsystem (NSS) Rakentuu perinteisen puhelintekniikan varaan SS7-merkinanto, älyverkon palvelut ja ISDN-digitaalitekniikka Radiopuhelinkeskus, Mobile Switching Center (MSC) Verkossa on yksi tai useampia MSC:tä ISDN-puhelinkeskus laajennettuna matkaviestintään Vierailijarekisteri, Visitor Location Register (VLR) MSC:n yhteyteen liitetty tietokanta, jossa ylläpidetään tietoa MSC:n alueella olevien viestimien sijainnista BSC:n tarkkuudella Kauttakulku-MSC, Gateway Mobile Switching Center (GMSC) Liittää järjestelmän muuhun puhelinverkkoon Kotirekisteri, Home Location Register (HLR) Tilaajakohtaiset tiedot palveluiden toteuttamiseen, kuten International Mobile Subscriber Identity (IMSI) MSISDN (Mobile Subscriber ISDN number) Sekä Location Area Code, joka kertoo minkä MSC:n alaisuudessa viestin on Tunnistuskeskus Authentication Center (AuC) HLR:n yhteydessä sisältää asiakkaan todentamiseen tarvittavan tiedon Laitteiden tunnistusrekisteri, Equipment Identity Register (EIR) Esim. International Mobile Station Equipment Identity (IMEI) -koodeja varastettujen laitteiden sulkulistaa varten 56
57 GSM:n arkkitehtuuri PSTN lähetin tukiasema (BTS) tukiasemaohjain (BSC) radiopuhelinkeskus (MSC), vierailijarekisteri (VLR) kauttakulku- MSC kotirekisteri (HLR) 57
58 GSM-verkon rakenne Verkko koostuu useista osista, joilla on oma tehtävänsä Osien tehtävät on määritelty tarkasti, jotta eri valmistajien komponentteja voidaan yhdistellä Osien välillä on määritellyt rajapinnat, eli sovitut protokollat Rakenne on huomattavasti monimutkaisempi kuin esim. Internetin arkkitehtuuri Piirikytkentäisyys Käytön maksullisuus Luotettavuus ja varmuus Verkko on suunniteltu kymmenien vuosien investointisyklejä varten ja siihen voidaan lisätä uusia ominiasuuksia 58
59 Sijainnin päivitys Mobiiliverkon olennainen osa on liikkuvuuden hallinta Solut ovat limittäin ja tyypillisesti viestin voi havaita useita tukiasemia (BTS) Tukiasemat lähettävät niitä ohjaavan tukiasemaohjaimen (BSC) tunnistetta Kun matkaviestin ei ole käytössä, mutta on päällä, se seuraa tunnisteita Kun viestin havaitsee BSC:n tunnisteen muuttuvan, se pyytää uudelta BSC:ltä sijainnin päivitystä BSC välittää MSC:lle tiedon viestimen siirtymisestä sen alueelle MSC tallettaa vierailijarekisteriin (VLR) tiedon viestimen sijainnista ja lähettää myös tiedon vanhalle BSC:lle Näin verkko on tietoinen viestimen summittaisesta sijainnista Kompromissiratkaisu 59
60 Tukiasemanvaihto (handover) Puhelun ollessa käynnissä sijainnin päivittäminen on vaativampaa Yhden tukiasemaohjaimen (BSC) alueella BSC hallitsee radiorajapinnan ja seuraa viestimen liikkumista Kun tukiaseman vaihtaminen tulee aiheelliseksi, BSC varaa uudelta tukiasemalta kanavan (taajuus ja aikaväli) ja lähettää viestimelle käskyn siirtyä uudelle kanavalle Tätä kutsutaan kovaksi vaihdoksi (hard handover) Pehmeässä vaihdossa viestinlaite olisi yhteydessä useampaan tukiasemaan samanaikaisesti (vaatii monimutkaisemman radion viestimessä) MSC hoitaa vaihdon BSC:n alueelta toiselle 60
61 Roaming Viestin voi käyttää myös muiden operaattorien verkkoja, mikäli operaattorit ovat sopineet tästä Tunnistus välitetään SIM-kortilta korttia vastaavan operaattorin AuC:lle 61
62 Liikkuvuuden hallinta kotiverkko: oman mobiilioperaattori verkko (esim. Elisa, Sonera) Kotirekisteri (home location register (HLR)): oman operaattorin tietokanta, joka sisältää puhelinnumeron, profiilitietoa (palvelut, preferenssit, laskutus), tiedon nykyisestä paikasta (voi olla toinen verkko) vierailuverkko: verkko jossa puhelin tällä hetkellä on (voi olla esim.ulkomaisen operaattorin verkko mutta myös oma kotiverkko) Vierailijarekisteri (visitor location register (VLR)): tietokanta, jossa tieto jokaisesta laitteesta, joka on tällä hetkellä verkossa 6-62
63 Puhelun välitys matkaviestimeen Kun perinteisestä puhelinverkosta soitetaan matkapuhelimeen, puhelu saapuu ensin GMSC:lle GMSC kysyy HLR:ltä minkä keskuksen alueella puhelin on ja puhelin ohjataan tälle MSC:lle MSC kysyy VLR:ltä minkä BSC:n alueella puhelin on BSC lähettää hakuviestin tukiasemilleen ja pyytää puhelinta ilmoittautumaan Puhelimen vastatessa sen sijainti tiedetään (tukiaseman lähettimen tarkkuudella) ja puhelu voidaan yhdistää 63
64 GSM-data Ensimmäisessä vaiheessa GSM-verkkoon määriteltiin myös digitaalinen piirikytkentäinen tiedonsiirto Käyttää yhden aikavälin kuten puhelu 9,6 tai 14,4 kb/s Aikaperusteinen laskutus Yleensä päätyy modeemin kautta puhelinverkkoon High Speed Circuit Switched Data (HSCSD) hyödyntää useampia aikavälejä 57,6 kb/s saakka Pakettidata on ohittanut GSM-datan 64
65 GPRS GPRS on GSM:n laajennus "2,5 G" Vapaita aikavälejä käytetään pakettidatan välittämiseen Siirtokapasiteetti riippuu puhelinliikenteestä Teoreettinen maksimikapasiteetti on 171,2 kb/s Käytännössä kb/s Enhanced Data rates for Global Evolution (EDGE) nostaa siirtokapasiteettia "2,9 G" Jopa 348 kb/s Vaatii EDGE:ä tukevan laitteiston BTS:ään ja viestimeen, sekä ohjelmistopäivityksen BSC:hen Yhteen aikaväliin koodataan enemmän dataa kuin tavallisessa GPRS:ssä 65
66 GPRS tukiasemajärjestelmä keskusjärjestelmä PSTN SGSN = Serving GPRS Support Node (SGSN) on reititin Tunnistaa viestimen ja seuraa sen sijaintia Gateway GPRS Support Node (GGSN) MS BTS Välittää liikenteen muihin verkkoihin BSC MSC, VLR SGSN GMSC HLR Internet GGSN 66
67 EDGE Enhanced Data rate for Global Evolution <= 384 kbps Lohdutusprotokolla operaattoreille jotka eivät saaneet UMTS-kaistaa ostettua Eri modulaatiotekniikalla GPRS:n tilalla saadaan kulkemaan enemmän dataa Vaatii rautatason tuen päätelaitteesta, BTS:stä ja ohjelmistotuen BSC:stä 67
68 UMTS Universal Mobile Telecommunications System 3G Ominaisuuksia Parempaa tiedonsiirtoa kuin GPRS/EDGE 2Mbps teoreettinen maksiminopeus Optimistinen oletus, 144kbps todellisempi VoIP mahdollista normaalin puhelun sijaan Videon streamaaminen mahdollista Tehokkaampaa taajuuskaistan käyttöä 68
69 UMTS Circuit switched GERAN PSTN MS BTS BSC MSC, VLR GMSC HLR UTRAN Packet switched Internet UE BS RNC SGSN GGSN 69
70 Universal Terrestial RAN (UTRAN) UMTS toteutetaan toisen radioverkon (Radio Access Network, RAN) avulla Eri taajuuskaista Vanhaa GRAN (GSM RAN) ja GERAN (GSM RAN with EDGE) verkkoa voidaan käyttää rinnalla Tullaan käyttämään pitkään, koska taajuusalue mahdollistaa paremman kattavuuden 70
71 LTE Vain pakettidataa (Voice ->VoIP) Ensimmäiset kokeiluverkot käytössä LTE = 3GPP Long Term Evolution 71
72 Yhteenvetoa Kaikkea puhelinliikennettä dominoi laskutus Kännykkäverkossa asiakkaan siirtyminen tekee elämästä monimutkaisempaa Ääni on ollut kauan ratkaistu ongelma Uudet kännykkäverkot tarjoavat datan siirtoa >Digitaalinen konvergenssi (yksi verkko, kaikki laitteet) 72
73 Jatkoa Perjantaina 2.5. ei luentoa Maanantaina 5.5. ei luentoa Perjantaina 9.5. tiedon tallentamisen ja siirtämisen perusteet 73
Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013
Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Luennon sisältö 1. Päivänpolitiikkaa 2. Kertausta 3. Linkkikerros 4. Tiedonsiirron
LisätiedotTeleverkko, GSM-verkko. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012
Televerkko, GSM-verkko Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012 Luennon sisältö 1. Televerkko (PSTN) 2. Matkapuhelinverkko GSM, EDGE, UMTS Kalvot perustuvat
LisätiedotMobiiliverkot. Kirja sivut 533-572
Mobiiliverkot Kirja sivut 533-572 Historia Ensimmäisen sukupolven analogisten matkapuhelimien menestys osoitti tarpeen mobiilille viestinnälle ARP (AutoRadioPuhelin) Suomessa NMT (Nordic Mobile Telephone)
LisätiedotSoluverkot. Jukka K. Nurminen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010
Soluverkot Jukka K. Nurminen T10.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Viime luennolla Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros, haetaan vastausta kysymykseen: Miten bitteinä oleva tieto siirtyy
LisätiedotLinkkikerros, tiedonsiirron perusteet. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011
Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Luennon sisältö 1. Päivänpolitiikkaa 2. Kertausta 3. Linkkikerros 4. Tiedonsiirron
LisätiedotLinkkikerros, tiedonsiirron perusteet. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011
Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Luennon sisältö 1. Kertausta 2. Linkkikerros 3. Tiedonsiirron perusteet Osa
LisätiedotTeleverkko, GSM-verkko. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010
Televerkko, GSM-verkko Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010 1. Televerkko (PSTN) Luennon sisältö 2. Matkapuhelinverkko GSM, EDGE, UMTS 3. Vanhoja välikoekysymyksiä,
LisätiedotS-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen
LisätiedotLuennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia
Luennon sisältö S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit
LisätiedotS-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Luennon sisältö Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit
LisätiedotKertaus. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013
Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Sisältö Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia Kurssi takaperin Kysykää rohkeasti joka kohdassa. 2 http://tinyurl.com/ydinaines
LisätiedotKertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011
Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Sisältö 1. Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia 2. Perse edellä puuhun 2 http://tinyurl.com/ydinaines
LisätiedotKuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko
LisätiedotTVP 2003 - Kevätkurssi
TVP 2003 - Kevätkurssi Wireless networks Otto Alhava otto.alhava@ericsson.fi Luento 7: osat! Soveltava osa:! ADSL, ATM ja IP: pääsyverkko! VPN-ratkaisut: ATM, FR, Ethernet, IP (MPLS)! Opimme uutta:! Mobiiliverkot
LisätiedotLangaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1 Langattoman verkon komponentit Tukiasema LAN-yhteys
LisätiedotLangallinen puhelinverkko. Puhelinverkko. Päätelaite. Analoginen tilaajaverkko. Kanavointi. Puheen PCM-koodaus
Langallinen puhelinverkko Puhelinverkko Kirja sivut 97-144, 445-530 Puhelinverkko on yli sata vuotta vanha rakennelma Voidaan pitää maailman suurimpana koneena Erittäin standardoitu ja säännelty Yhteiskunnan
LisätiedotPuhelinverkko. Kirja sivut 97-144, 445-530
Puhelinverkko Kirja sivut 97-144, 445-530 Langallinen puhelinverkko Puhelinverkko on yli sata vuotta vanha rakennelma Voidaan pitää maailman suurimpana koneena Erittäin standardoitu ja säännelty Yhteiskunnan
LisätiedotKertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012
Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012 Sisältö 1. Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia 2. Kurssi takaperin 3. Synteesipohdittavaa kurssin
LisätiedotHistoria. Mobiiliverkot. GSM:n arkkitehtuuri. Mobiiliverkon periaate. Tukiasemajärjestelmä. Keskusjärjestelmä. Kirja sivut 533-572
Historia Mobiiliverkot Kirja sivut 533-572 Ensimmäisen sukupolven analogisten matkapuhelimien menestys osoitti tarpeen mobiilille viestinnälle ARP (AutoRadioPuhelin) Suomessa NMT (Nordic Mobile Telephone)
LisätiedotNykypäivän matkapuhelinverkot
Nykypäivän matkapuhelinverkot Jukka K. Nurminen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 Luentojen sisältö Televerkon toiminta Puhelinverkon periaate Puhelinkeskuksen toiminta Siirtojärjestelmät
LisätiedotTietoliikenteen perusteet. Langaton linkki
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman
LisätiedotTietoliikenteen perusteet. Langaton linkki
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman
LisätiedotS 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Tietoliikenteen historiaa. Helsinki University of Technology Networking Laboratory
S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Tietoliikenteen historiaa Yleistä Tietoliikenneverkot syntyneet ihmisten välisestä kommunikointitarpeesta Verkkojen keskeiset kysymykset miten siirtää tietoa
LisätiedotTietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5)
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2008/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Langattoman
LisätiedotINTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S
INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)
LisätiedotMOBIILIVERKKOJEN KEHITYS
MOBIILIVERKKOJEN KEHITYS Mika Järvinen Opinnäytetyö Joulukuu 2013 Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka ja tietoverkot TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka ja
LisätiedotSiltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
LisätiedotSOLUKKORADIOJÄRJESTELMÄT A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari Kärkkäinen Syksy 2015
1 SOLUKKORADIOJÄRJESTELMÄT MATKAPUHELINVERKON PELKISTETTY IDEA 2 SOLUKON IDEA: TAAJUUKSIEN UUDELLEENKÄYTTÖ 3 1/r 2...6 -vaimenemislain vuoksi D CP :n välein voidaan sama taajuus ottaa uudelleen käyttöön.
LisätiedotKotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd
Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!
LisätiedotTietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone
ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin
LisätiedotHarjoituksen sisältö ja tavoitteet
Tietoliikenneverkkojen arkkitehtuurit Harjoitus 3/01: Tiedonsiirtopalveluiden hinnoitelu Klaus Nieminen Harjoituksen sisältö ja tavoitteet Aiheena: Tiedonsiirtopalveluiden hinnoittelu Rajaus: Tilaajan
LisätiedotTietoliikenne II (2 ov)
Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin
LisätiedotTeknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä
Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten
Lisätiedot1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet
1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.
LisätiedotS 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory
S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen
LisätiedotLoppuraportti toimivuuden häiriötilanteesta
1(6) Loppuraportti toimivuuden häiriötilanteesta Teleyrityksen tiedot Määräys 66 - Liite 3 Täytetty lomake toimitetaan osoitteeseen viat@ficora.fi Teleyrityksen nimi: Tapauksesta lisätietoja antavan henkilön
LisätiedotOSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa
LisätiedotSiltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
LisätiedotTietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, ja 6.3.5)
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Langattoman
LisätiedotTW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ. Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla
TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla Laite 1 TW- EAV510 v2: - Tähän laitteeseen tulee ulkoverkon
LisätiedotLinkkikerros, tiedonsiirron perusteet. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010
Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010 1. Linkkikerros Luennon sisältö 2. Tiedonsiirron perusteet Osa luennosta
LisätiedotOSI ja Protokollapino
TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros
LisätiedotTVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava
TVP 2003 kevätkurssi Kertaus Kysymyksiä ja vastauksia 1) Mistä saa kurssin puuttuvat kalvot? ks. kurssin kotisivu ensi perjantaina! 2) Miten valmistautua tenttiin? (=Miten hahmotan kurssin sisällön paremmin?)
LisätiedotMiten Internet toimii. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013
Miten Internet toimii Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Luennon sisältö 1. Esimerkki 1: nettiselailu 2. Esimerkki 2: sähköposti 3. Internetin protokollapino 2 ESIMERKKI 1: NETTISELAILU
LisätiedotWL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS
WL54AP2 Langattoman verkon laajennusohje WDS Näitä ohjeita seuraamalla saadaan langaton lähiverkko laajennettua yksinkertaisesti kahden tai useamman tukiaseman verkoksi. Tukiasemien välinen liikenne(wds)
LisätiedotKuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011
Kuljetus- ja verkkokerrokset Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Luennon sisältö 1. Johdantoa Kertaus, motivointi Yhteys, yhteydettömyys Best effort
LisätiedotTW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO
TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla WDS- verkko luodaan 2.4G tukiasemien välillä Laite 1 (TW- EAV510 tai TW- EAV510 AC): - Tähän
LisätiedotDownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station
S-38.110 Diplomityöseminaari DownLink Shared hannel in the 3 rd Diplomityön tekijä: Valvoja: rofessori Samuli Aalto Ohjaaja: Insinööri Jari Laasonen Suorituspaikka: Nokia Networks 1 Seminaarityön sisällysluettelo
LisätiedotMikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen
Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML
LisätiedotS-38.118 Teletekniikan perusteet
S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen
LisätiedotTeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje
TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen
LisätiedotTeleWell TW-EA515 (b)
TeleWell TW-EA515 (b) ADSL 2+ 3G/4G modeemi reititin palomuuri ja WLAN- tukiasema ( 802.11b/g/n ) Pikaohje TeleWell TW-EA515 (b) Tutustu ohjeeseen huolella ja ota laite käyttöön pikaohjetta seuraten. Laajennetun
LisätiedotInternet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010
Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 1 Sisältö Sisällysluettelo: IP-osoite Erilaisia internet liittymiä Muuttuva IP-osoite (dynaaminen) Kiinteä IP-osoite (staattinen) Port forwarding
LisätiedotKertaus. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014
Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014 Sisältö Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia Mitä tässä toteutuksessa jäi vähemmälle Kertausta Kysykää
LisätiedotYhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013
Yhteenveto / kertaus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013 Kurssin luennot 1. Aloitus: Miten Internet toimii, Tuomas Aura 2. Web 2.0 ja uudet sovellustekniikat, Otto Seppälä 3.
LisätiedotTiedonsiirto matkapuhelinverkoissa. Jukka K. Nurminen
Tiedonsiirto matkapuhelinverkoissa Jukka K. Nurminen Edellisellä kerralla Televerkon toiminta Puhelinverkon periaate Puhelinkeskuksen toiminta Siirtojärjestelmät Puhelun kytkeminen, Signalointiverkko SS7
LisätiedotT UMTS. Tentti T UMTS. Johdanto ja Kehitys GSM:stä UMTS:iin. Muutama käytännön asia
Muutama käytännön asia Palaute luennoista Jokainen täyttää kurssin aikataulu-sivulta löytyvän jokaisen luennon kohdalla olevan palautelomakkeen ennen seuraavan luennon alkua Muistiinpanoja varten jaetaan
LisätiedotTietoliikenne II (2 ov)
Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin
LisätiedotTulevaisuuden langattomat järjestelmät. Jukka K. Nurminen
Tulevaisuuden langattomat järjestelmät Jukka K. Nurminen Edellisellä kerralla Televerkon toiminta Puhelinverkon periaate Puhelinkeskuksen toiminta Siirtojärjestelmät Puhelun kytkeminen, Signalointiverkko
LisätiedotJyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012
Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012 Luennon sisältö 1. Johdantoa Yhteys, yhteydettömyys Best effort 2. Kuljetuskerros UDP TCP 3. Verkkokerros Internetin
LisätiedotKaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn
Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Terveydenhuollon 29. ATK-päivät Jyväskylä 25-27.5.2003 Verkostoitumisen
LisätiedotELEC-C7241 Tietokoneverkot Linkkikerros
ELEC-C7241 Tietokoneverkot Linkkikerros Pasi Sarolahti (monet kalvot: Sanna Suoranta) 20.2.2018 Seuraavat askeleet kurssilla 5-kierroksen määräaika vasta viikon kuluttua (ke 28.2.) Tällä viikolla ei siis
LisätiedotTietoliikenne I 2 ov kevät 2004
Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004 Luennot Liisa Marttinen 1/18/2004 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,
LisätiedotTietoliikenne I 2 ov kevät 2004
Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004 Luennot Liisa Marttinen 1/18/2004 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,
Lisätiedot» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö
4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton ongelma: käyttövuoron jakelu 29.9.2000 1 Mitä käsitellään? Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö
Lisätiedot4. MAC-alikerros. yleislähetys (broadcast) ongelma: käyttövuoron jakelu. » multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton
4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton ongelma: käyttövuoron jakelu 29.9.2000 1 Mitä käsitellään? Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö
LisätiedotViestinnän tulevaisuus
Viestinnän tulevaisuus Teknologia, asema ja mahdollisuudet Uhat ja turvallisuus Timo Lehtimäki Johtaja Viestintävirasto Viestintäverkot ja -palvelut nyt ja huomenna Käyttäjä Liityntäverkot xdsl Cable WiMAX
LisätiedotTools and methods for testing Open Iub interface of WCDMA base transceiver station
Teknillinen Korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto Marko Kotilainen Tools and methods for testing Open Iub interface of WCDMA base transceiver station Espoo 14.1.2003 Valvoja: Prof. Sven-Gustav
LisätiedotTietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013
Tietoverkkojen turvallisuus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Luennon sisältö 1. Palomuurit ja rajavalvonta NAT palomuurina Tilaton, tilallinen ja sovellustason palomuuri Virtuaaliverkkoyhteys
LisätiedotTiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite
Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov Luennoitsija: Ma prof. Raimo Kantola raimo.kantola@hut.fi, SG 210 ke 10-12 Assistentti: Erik. Tutkija Mika Ilvesmäki (lynx@tct.hut.fi) Tiedotus: http://www.tct.hut.fi/opetus/s38110/...
LisätiedotTietoliikenne I 2 ov kevät 2003
Tietoliikenne I 2 ov kevät 2003 Luennot Liisa Marttinen 1/13/2003 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,
LisätiedotYhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011
Yhteenveto / kertaus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Kurssin luennot (toteutunut järjestys) Aloitus: Miten Internet toimii, Tuomas Aura Web 2.0 ja uudet sovellustekniikat,
LisätiedotTietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2011 1
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2011 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Langattoman lähiverkon arkkitehtuuri
LisätiedotJyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013
Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Luennon sisältö 1. Johdantoa Yhteys, yhteydettömyys Best effort 2. Kuljetuskerros UDP TCP 3. Verkkokerros Internetin
LisätiedotTietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen
Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen 12.8.2003 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat,
LisätiedotTietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen
Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen 12.8.2003 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat,
LisätiedotTW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta
TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta WDS- VERKON RAKENTAMINEN OSA 1: JOHDANTO WDS- tekniikalla voidaan jatkaa langatonta verkkoa käyttämällä tukiasemia siltana, jolloin verkkoa
LisätiedotEtäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä.
Foscam kameran etäkäyttö Etäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä. Kamera sijoitetaan aina paikalliseen lähiverkkoon (LAN) jossa
LisätiedotIP-verkkojen luotettavuus huoltovarmuuden näkökulmasta. IPLU-II-projektin päätösseminaari Kari Wirman
IP-verkkojen luotettavuus huoltovarmuuden näkökulmasta IPLU-II-projektin päätösseminaari Network Message Formatting Huoltovarmuus ja sen turvaaminen Huoltovarmuus: Väestön toimeentulo, välttämättömän talouden
LisätiedotMultimediajärjestelmät. Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto
Multimediajärjestelmät Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto 1 Mediakonvergenssi Tietoliikenne-, tietotekniikka- ja mediateollisuuden yhdentyminen Internetin trendit: laajakaistaiset
LisätiedotADDING MULTIMEDIA RESOURCE FUNCTION PROCESSOR FUNCTIONALITY TO MOBILE MEDIA GATEWAY. Teemu Hares
ADDING MULTIMEDIA RESOURCE FUNCTION PROCESSOR FUNCTIONALITY TO MOBILE MEDIA GATEWAY Teemu Hares 28.1.2003 Perustietoja diplomityöstä Tehty Ericssonille Valvoja: professori Raimo Kantola Ohjaaja: Juha Eloranta
LisätiedotELEC-C7241 Tietokoneverkot Linkkikerros
ELEC-C7241 Tietokoneverkot Linkkikerros Pasi Sarolahti (useimmat kalvot: Sanna Suoranta) 7.3.2017 Linkkikerros -- Agenda Perusteita Monipääsyprotokollat (Multi Access Protocols) Osoitteet linkkikerroksella
LisätiedotKohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen
Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina elektronien liikkeestä johtuva, ylikuuluminen johdin sieppaa viereisen johtimen signaalin
LisätiedotTW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO KAHDEN TW- EAV510 V2 LAITTEEN VÄLILLÄ
TWEAV510 v2: WDSTOIMINTO KAHDEN TWEAV510 V2 LAITTEEN VÄLILLÄ Alla kaksi vaihtoehtoista ohjetta WDSverkon luomiseksi Ohje 1: WDSyhteys käyttää WPAsalausta. Tässä ohjeessa WDSyhteys toimii vain, kun tukiasema
LisätiedotKohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina. aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina. elektronien liikkeestä johtuva,
Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina elektronien liikkeestä johtuva, ylikuuluminen johdin sieppaa viereisen johtimen signaalin
LisätiedotMATKAPUHELINVERKKOJEN NELJÄS SUKUPOLVI: 4G LTE
MATKAPUHELINVERKKOJEN NELJÄS SUKUPOLVI: 4G LTE Tomi Kullas Olli Smedberg Opinnäytetyö Joulukuu 2013 Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka ja tietoverkot TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikka
LisätiedotLähtökohdat 2G+:lle ja 2½G:lle HSCSD HSCSD HSCSD => =>
305 306 Lähtökohdat 2G+:lle ja 2½G:lle 2G+ ja 2½G perustuivat GSM-verkon kehittämiseen seuraavin ratkaisuin: (High Speed Circuit Switched Data) eli nopea piirikytkentäinen datasiirto (2G+). GPRS (General
LisätiedotLaitteessa tulee olla ohjelmisto tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite
TW-EAV510: PORTTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON Laitteessa tulee olla ohjelmisto 5.00.49 tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite OPERAATTORIN IP---OSOITE - Jotta
Lisätiedot6. Erilaisia verkkoja. LAN, MAN ja WAN
6. Erilaisia verkkoja LAN, MAN ja WAN 10/9/2003 SOVELLUKSIA SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET,.. TCP (UDP) IP Erilaisia verkkoja: kuulosteluverkko ( Ethernet ), vuororengas, vuoroväylä,
Lisätiedot2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa 1)
2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa ) luento02.ppt S-38.45 - Liikenneteorian perusteet - Kevät 2000 2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa ) Sisältö Tietoliikenneverkot
LisätiedotS-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu Luennon ohjelma Kurssin tarkoitus Kurssitriviaa Hieman historiaa Tietoliikennetekniikka tänä päivänä 2 Kurssin tarkoitus
Lisätiedot6. Erilaisia verkkoja
6. Erilaisia verkkoja LAN, MAN ja WAN 10/9/2003 1 SOVELLUKSIA SOVELLUSPROTOKOLLIA: HTTP, SMTP, SNMP, FTP, TELNET,.. TCP (UDP) IP Erilaisia verkkoja: kuulosteluverkko ( Ethernet ), vuororengas, vuoroväylä,
LisätiedotÄlypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen
Älypuhelinverkkojen 5G Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Johdanto [1][2] Viimeisen 30 vuoden aikana mobiiliverkkojen markkinaosuus on kasvanut merkittävästi Langattomia laitteita on joillain alueilla
LisätiedotTietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1
Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat,
LisätiedotTELIA YRITYSINTERNET. Langaton asennusohje Huawei AR161
TELIA YRITYSINTERNET Langaton asennusohje Huawei AR161 23.3.2017 2 (10) TELIA YRITYSINTERNET Yleistä palvelusta Yritysinternet Langaton on langattomalla tekniikalla toteutettu, mutta kiinteiden Yritysinternetpalveluiden
LisätiedotLYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT
Last update : 05.09.2012 LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT H. Honkanen Lyhyen matkan langattoman siirron tarkoitus on siirtää tietoa ( = dataa ) lähietäisyydellä ( alle 1m 50m ) Siirtotekniikoita
LisätiedotLaajakaistatekniikoiden kehitys. Lvm Laajakaistan kehittämistyöryhmä 25.11.2009
Laajakaistatekniikoiden kehitys Lvm Laajakaistan kehittämistyöryhmä 25.11.2009 Sisällys 1. Kiinteät laajakaistatekniikat Kuparitekniikat Kaapelimodeemi Kuitu kotiin 2. Langattomat laajakaistatekniikat
LisätiedotTeleWell TW-EA716. ADSL modeemi Palomuuri 4 porttinen 10/100 Mbps kytkin. Pikaohje. Copyright Easytel Oy Finland
TeleWell TW-EA716 ADSL modeemi Palomuuri 4 porttinen 10/100 Mbps kytkin Pikaohje Copyright Easytel Oy Finland Pikaohje Huomautus! Lisäohjeita on englanninkielisessä ohjekirjassa. Paketin sisältö 1. TW-EA716
Lisätiedot