Nykypäivän matkapuhelinverkot
|
|
- Johannes Heikkilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Nykypäivän matkapuhelinverkot Jukka K. Nurminen T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012
2 Luentojen sisältö Televerkon toiminta Puhelinverkon periaate Puhelinkeskuksen toiminta Siirtojärjestelmät Puhelun kytkeminen, Signalointiverkko SS7 Älyverkkopalveluiden toteutus Voice over IP Matkapuhelinverkko Langattomuus ja sen haasteet Mobiiliverkon perusperiaate ja rakenne Ydintoiminnallisuus: liikkuvuuden hallinta, puhelun muodostus, tukiaseman vaihto Tulevaisuuden langattomat järjestelmät Datan siirto matkapuhelin verkoissa (GPRS, UMTS, LTE) Bluetooth NFC 2
3 Televerkko mihin sitä tarvitaan? Maailman suurin kone: Peruspalvelu: PUHE yhdistää maailmalaajuisesti kaikki ihmiset jokaisessa maailman kolkassa. Operaattoreiden tuloista edelleen merkittävin osa Tarjoaa Layer 1 ja Layer 2 palvelut IP-pohjaiselle tiedonsiirrolle Havainnollistus alla Puhepalvelu Kiinteä puhelinverkko Puhe, Multimedia, IP Matkapuhelinverkko IP-palvelut IP ja Laajakaistaverkot Siirtoverkko, L1 &L2 (runkoverkko, core) 3
4 Tietoliikennejärjestelmien visualisointi Core-verkko (ydin): Optinen tiedonsiirto: SDH ja G.709 Optical Transport Network Wavelength Division Multiplexing tekniikalla (tyypillinen siirtonopeus Gb/s). OTN:ään liittyvä tehokas IP core. Liityntäverkko (kuluttajille tuleva verkko): Kiinteä (fixed): Mm. parikaapeli, jossa puhelinpalvelu ja ADSL, optinen kuitu koteihin ja langaton: UMTS (3G), WLAN, WiMAX, LTE, 4G 4
5 Puhelin Alexander Graham Bell 1876 Alussa puhelimen käyttö tarvitsi ihmisen, operaattorin, yhdistämään tilaajat (eli johdot) Ensimmäinen patentti automaattisesta keskuksesta 1891 (talon kokoinen) Tilaajat tunnistettiin numeroilla, jotka ohjasivat kiertokytkintä 1800-luvun lopun konsepti on edelleen voimassa Keskukset ovat kehittyneet ja on siirrytty puhtaasti digitaalisiin järjestelmiin (Suomen verkko oli täysin digitaalinen 1996) Varsinainen puhe ja merkinanto (=ohjaus puheluiden kytkemisestä) eri kanavilla Digitalisoinnin myötä tuli myös uusia palveluja: ISDN ja älyverkkopalvelut: valtakunnalliset palvelunumerot, puhelinäänestys, jne 5
6 Puhelinverkon rakenne Kiinteä puhelinverkko koostuu seuraavista osista: Päätelaite (TE, Terminal Equipment), puhelinkone Välitysjärjestelmä (Switching System): Koostuu puhelinkeskuksista ja välittää puhelut eri keskusten kautta haluttuun määränpäähän. Keskusten välisestä siirtojärjestelmästä (Transmission system), tekniikkana PCM ja käytössä PDH, SDH ja WDM järjestelmät. Signalointijärjestelmästä, joka ohjaa keskukset välittämään puhelut oikein. Digitaalisessa puhelinverkossa käyttäjän analoginen puhesignaali konvertoidaan 8 bitin näytteiksi, joita otetaan taajuudella 8 khz. Näin muodostuu 64 kb/s bittivirta /käyttäjä. Näitä kytketään puhelinverkon kautta. 6
7 Puhelinkeskus Ohjaus: - merkinanto ja puhelunohjaus - puhelun välitys, laskutus, tilastointi - kunnossapito: vioista elpyminen Puhelinkeskus vastaa palvelun laadusta Suuri laskentateho ja paljon ohjelmistoa, joka kommunikoi reaaliajassa ympäristön kanssa. Merkinantoyhteydet naapurikeskuksiin ja tilaajavaihteisiin Elpyy vioista automaattisesti redundantin laitteiston avulla (2N tai N+1) Alkuinvestointi on korkea. Hinta per tilaaja ei kuitenkaan kovin korkea (<<100 ) Eri valmistajilla tuotteita koko järjestelmälle, esim: Nokia DX 200/220 7
8 Multipleksointi, PCM järjestelmät ja PDH PCM-järjestelmän perusta on puheen koodaus 8 khz näytteenottotaajuudella ja 8bittiä / näyte -> 64 kb/s bittinopeus. Puheen koodaus tehdään epälineaarisesti siten, että pienimmillä signaalitasoilla näytteenottotasojen välit ovat pienemmät kuin suuremmilla: Euroopassa A-law koodaus, Pohjois-Amerikassa µ law koodaus. 32 kanava multipleksoidaan aikajakotekniikalla (TDM) yhteen, jolloin saadaan Mb/s signaali. Tämä 32 aikaväliä sisältävä kehys on ns. E1 kehys, joka siis toistuu 8 khz taajuudella. Näitä kehyksiä multipleksoidaan seuraavaksi 4 kpl yhteen TDM tekniikalla. Tällöin saadaan Mb/s signaali, jossa kehystaajuus on edelleen 8 khz, mutta nyt kehyksessä onkin 4x32 kanavaa. PDH-järjestelmissä seuraava multipleksointiaste on 4x. Yleiset PDH siirtonopeudet ovat: 2.048, 8.448, ja Mb/s. 8
9 Synhcronous Digital Hierarchy, SDH N. vuodesta 1990 alkaen PDH:n on syrjäyttänyt SDH, joka on synkroninen järjestelmä. Siinä peruskehyksellä STM-1 siirtonopeus on Mb/s. PDH liitäntöjä on kuitenkin edelleen käytössä. SDH laitteissa on usein liitännät eri PDH signaaleille. PDH ja SDH ovat piirikytkentäisiä järjestelmiä. Kun palvelu kytketään käyttöön, käyttäjä saa koko kanavan käyttöönsä. Käytännössä useinkin IP-dataa siirretään piirikytkentäisessä suuren bittinopeuden (kuitua käyttävässä) kanavassa, bittinopeuden ollessa Gb/s. 9
10 SDH kehys ja siirto Synchronous Digital Hierarchy (SDH) peruskehys on kooltakaan 9x270 tavua. Jälleen kehysnopeus on 8 khz! Bittinopeus on: 8 khz * 8 bit * (270*9) = Mb/s PCM puhekoodauksen kehysnopeus tarkoittaa sitä, että yhden puhekäyttäjän bitit siirtyvät yhtenä tavuna kehyksen sisällä. Tavun paikka alun synkronointitavut jne. on tarkasti standardoitu. SDH:ssa seuraavat suurimmat siirtotaajuudet saadaan kertomalla edellinen neljällä. STM-1: 155,52; STM-4: Mb/s; sekä STM-16: , STM-64: ja STM-256: Gb/s. STM-N merkinnässä N -> STM-1multipleksoitujen signaalien määrä. Lähetys tapahtuu lukemalla kehys rivi riviltä ja lähettämällä bitit siirtolinjalle. Kehyksen synkronointitavut Kehyksen bitit siirretään linjalle lukemalla rivi riviltä Tavu 8 bittiä: Yhden tavun Siirtokapasiteetti 64 kb/s Kehyksen kesto 125 µs -> 8kHz toistotaajuus 10
11 Aallonpituusmultipleksointi Aallonpituusmultipleksointi, eli WDM (Wavelength Division Multiplexing); perusidea: Samaan kuituun kytketään lasersignaaleita, jotka ovat omilla tarkoilla aallonpituuksillaan (taajuuksilla), WDM on siis FDM tekniikka, jolla kuidun kapasiteetti jaetaan osiin. Kullakin aallonpituudella bittinopeus voi olla esim. 10 tai 40 Gb/s. Kanavien lukumäärä on useita kymmeniä.. >100. Tällä menettelyllä kuidusta saadaan suhteellisen edullisesti valtavan suuri kapasiteetti! Tekniikka on tarkkuuden takia kuitenkin vaativaa. WDM-MUX WDM-DEMUX Laser lähettimet tarkalla aallonpituus jaolla Tx Tx Tx Tx λ 1 λ 2 Booster km λ 3 λ 1, λ 2, λ 3, λ 4 λ 4 Esivahvistin λ 1 λ 2 λ 3 λ 4 Rx Rx Rx Rx Laajakaistaiset optiset vastaanottimet WDM järjestelmän pääkomponentit: Laserlähettimet, jotka on stabiloitu lähettämään tietyllä aallonpituudella WDM- multiplekseri (WDM-MUX), yhdistää optisesti eri aallonpituudet etenemään yhdessä kuidussa. Optiset vahvistimet: Booster vahvistin lisää tehoa WDM-MUX:in jälkeen (ja kompensoi WDM-MUX:in häviöt), optinen esivahvistin kompensoi WDM-DEMUX:in häviöt ja lisää vastaanottimen herkkyyttä ~ 10 db. Huomattakoon, että WDM-DEMUX toimii samalla kapeakaistaisena optisena suotimena päästäen vain halutun aallonpituisen valon ja rajoittaa kohinan pienelle kaistalle! λ 11
12 Puhelinverkon numerointi International Prefix: Ulkomaan tunnus Country Code: Maatunnus Area code: Suuntanumero, matkapuhelinverkoissa tämä on verkon tunnus, esim. 040 Sonera (numeron siirrettävyys luo tähän tosin välikerroksen) Subscriber number: Asiakkaan puhelinnumero 12
13 Puhelun muodostamiseen tarvitaan merkinanto Jotta puhelu saataisiin kytkettyä halutulle vastaanottajalle tarvitaan ohjaus eli merkinanto (en. Signalling, us en. Signaling). Puhelua muodostava tilaaja (A-tilaaja, A-Subcriber tai caller) nostaa luurin ja näppäilee numeron. Keskus tulkitsee numeron ja puhelu välitetään vastaanottajalle (B-tilaaja, B-Subscriber tai callee). Nykyään koko maailman puhelinverkossa signaloinnissa on käytössä YhteisKanava Merkinanto (YKM), en. Common Channel Signaling ja no 7 (CCS #7, toinen nimi Signaling System no.7, SS7). Samaa järjestelmää käytetään myös GSM ja 3G matkapuhelinjärjestelmien puheluiden ohjaamiseen 13
14 Puhelun yhdistäminen (1) A-tilaaja nostaa luurin, jonka lähtökeskus K2 havaitsee kutsuna ja valmistautuu vastaanottamaan puhelinnumeron. K2 analysoi numeron ja huomaa, että puhelu on yhdistettävä keskukseen K1. Lisäksi selviää yhdysjohtoverkon lähtömerkinantotapa ISUP (ISDN User Part). Lähtökeskus hakee ja varaa yhdysjohdolta vapaan 2M johdon ja aikavälin (PCM3, TSL 18). Seuraavaksi lähtökeskuksen ISUP-käyttäjäosa koodaa tietosanomatyyppisen aloitussanoman IAM (Initial Address Message), jonka päätehtävä on varata johto ja aikaväli vastaanottavasta keskuksesta K1 (PCM3, TSL 18). IAM sanoma koostuu eri osista ja sen pituus on esim. 21x8bittiä. Jos sanoman käsittelyssä keskuksessa K1 todetaan puhelinnumeron kuuluvan po. keskukselle, lähetetään tilaajalle sanoma numerot vastaanotettu viesti ACM (Addres CoMplete). 14
15 Puhelun yhdistäminen (2) Seuraavaksi keskus K1 tutkii B-tilaajan tilan, ja jos vapaa lähettää B-tilaajalle soittomerkkiä ja A-tilaajalle taaksepäin soiton merkkiääntä. Lisäksi tulokeskus lähettää taaksepäin sanoman puhelun eteneminen CPG (Call ProGress). Tämän seurauksena lähtökeskus kytkee yhteyden puhetien kytkinkentässään. A-tilaaja alkaa kuulla soiton merkkiääntä. Kun B-tilaaja vastaa, tulokeskus lähettää tiedon taaksepäin sanomalla vastaus, ANM (Answer) ja kytkee samalla puhetien. Yhteyden muodostusvaihe on ohi ja puhetila alkaa. Puhetila päättyy ja sulkuvaihe alkaa kun B- tilaaja sulkee puhelimen. Tulokeskus ilmoittaa siitä sanomalla REL (Release). K2 keskeyttää laskentasykäysten lähettämisen ja vapautta johdon. Kun tulokeskus K1 vastaanottaa RLC sanoman (Release Complete) sekin vapauttaa johdon. Kun A-tilaaja sulkee samalla koko yhteys päättty. A-tilaajan laskutustiedot tallennetaan laskentayksikköön. 15
16 Älyverkko puhelinverkossa Lähde: Vesa Volotinen, Tietoliikenne, WSOY 1999, ISBN Esimerkki tietoliikenne- ja tietojenkäsittelytekniikan integroitumisesta -> puhelinverkon palveluominaisuuksien kehittyminen kohti älyverkkoa (IN, Intelligent Network). Älyverkko ei ole uusi verkko, vaan uusien palvelumahdollisuuksien liittämistä puhelinverkkoon, esim. palvelunumerot. Älyverkkokonseptissa koko puhelin- ja matkapuhelinverkon älyverkkopalvelut tarjotaan keskitetysti yhdestä palvelunohjauspisteestä SCP (Service Qontrol Point). SCP-pisteeseen liittyy palvelunhallintajarjestelmä SMS (Service Management System), jonka avulla sekä palvelu- että asiakaskohtaisia tietokantoja hallitaan ja ylläpidetään. Älyverkossa irrotetaan A-tilaajan valitsema puhelinnumero B-tilaajan todellisesta numerosta. Samoin maksu irrotetaan puhelusta, kaukopuhelu voi olla soittajalle ilmainen tai paikallispuhelu kallis. 16
17 Älyverkon palveluita Soitonsiirto Erityishintaiset numerot (yritys- ja viihdenumerot) Viihdelukot Vastaanottajan maksamat numerot Matkapuhelimien numeronsiirto Vastaajapalvelut (vastaajajärjestelmä on älykäs lisälaite, intelligent peripherial) Prepaid SIM jne. 17
18 Esimerkki älyverkkopalvelusta (IN) Oletetaan, että pääsylippupalvelulla on valtakunnallinen yritysnumero sekä palvelupaikat Helsingissä ja Tampereella. Molemmista palvelupaikoista on saatavana useita erityyppisiä lippupalveluja. Helsingissä oleva matkapuhelintilaaja haluaa illaksi elokuvalipun ja soittaa lippupalvelun yritysnumeroon ( ). Puhelu ohjautuu SSP-pisteenä toimivan GSM-verkon keskuksen kautta älyverkon palvelunohjauspisteeseen (SCP), joka saa samalla tietoonsa soittajan fyysisen sijaintialueen (LA). Se paljastaa soittajan olevan Helsingissä, joten häntä tullaan palvelemaan tämän kaupungin lippupalvelusta. Sitä ennen selvitetään kuitenkin, mitä palvelua asiakas haluaa. SCP-piste lähettää tallennetun lisätieto-pyynnön: "Jos haluatte varata teatterilipun valitkaa numero 4, Jos haluatte varata elokuvalipun valitkaa numero 5." Kun asiakas on valinnut oikean numeron, älyverkko ohjaa puhelun lisävalintaa 5 vastaavaan B-tilaajan todelliseen numeroon , jossa vasta elokuvalippuja myyvä asiakaspalvelija on. GSM-puhelimen SIMkortin tilaajatietojen perusteella palvelu tapahtuu joko suomen- tai ruotsin kielellä. Lähde: Vesa Volotinen, Tietoliikenne, WSOY 1999, ISBN
19 IP ohjaa verkkojen kehitystä Sovelluskerros SMTP = Simple Mail Transfer Protocol HTTP = Hypertext Transfer Protocol SIP = Session Initiation Protocol TCP = Transmission Control Protocol UDP = User Datagram Protocol Alimmat kerrokset MPLS = Multiprotocol Label Switching WLAN = Wireless Local Area Network GPRS = General Packet Radio Protocol IP on mitä sanoo: Inter-network Protocol IP erottaa yläkerran alakerrasta ja verkot toisistaan teknisesti liiketoiminnallisesti Alakerran protokollat kilpailevat keskenään Yläkerran protokollat kilpailevat keskenään 19
20 Runkoverkkotekniikkojen kehitys Uudet palvelut käyttävät käytännössä IP-protokollia. Tällöin runkoverkkoliikenteestä valtaosa on dataliikennettä, piirikytkentäisen puheen osuuden pienetessä. Operaattoreiden kannalta erillinen piirikytkentäinen verkko puheen siirtoon on jatkossa kallis ylläpidettävä, ja menossa onkin voimakas siirtyminen pakettipohjaiseen siirtoon runkoverkossa. Tekniikkoja ovat mm.: MPLS (Multiprotocol Label Switching), jossa IP pakettien eteen laitetaan leima (Label), jonka perusteella reititys tapahtuu, ts. Ei tarvita tutkia IP-pakettien otsaketietoa. Tämä tehostaa verkkoa merkittävästi. Carrier Grade Ethernet. Ts. Käytetään Ethernet kehysten siirtoa. Metro Ethernet Forum:in (MEF) vaatimukset ovat: Riittävä palvelun laatu (QoS), luotettavuus, skaalautuvuus, palveluiden hallinta, ja tuki piirikytkentäiselle liikenteelle. Carrier Grade Ethernet:issä operaattorille toteutusvaihtoehtoja ovat: Ethernet over ATM; Ethernet over copper; Ethernet over MPLS; Ethernet over SDH/Sonet; Ethernet over WDM; natiivi Switched Ethernet; multilink point-to-point protocol (MLPPP) ja langattomia myös Wifi ja Wimax. WDM ja Optical Transport Network (OTN). Huomattakoon, että piirikytkentäiset optiset runkoverkkotekniikat soveltuvat hyvin IP-liikenteen siirtoon. IP:n kannalta ne ovat kerrosta 1-2; niiden olemassaolo on tärkeää tehokkaalle ja luotettavalle siirrolle. Siirtymisessä All-IP verkkoihin haasteina ja huomioitavina asioina ovat mm.: Palvelun laatu (erityisesti end-to-end), hyvälaatuisen puheen siirto globaalisti, synkronointi (esim. tukiasemille) 20
21 Puhe IP:llä - Voice over IP (VoIP) Kun / jos piirikytkentäisestä verkosta ollaan siirtymässä pakettiverkkoon, tarvitsee puhekin siirtää IP:nä. Tätä tehdään jo laajassakin mitassa, mutta lähinnä yhden operaattorin verkon sisällä, tai yhden firman LAN verkossa tai avoimessa Internetissä olevan palvelun sisällä (esim. Skype) Kun mennään toisen operaattorin verkkoon kyse tulee siitä miten puhelu välitetään? Puhelinverkossa signaloinnista, siis puhelun reitittämisestä, huolehtii SS7 signalointiverkko maailmanlaajuisesti, IP-verkossa ei ole tällaista laajasti käytössä, vaan signalointi on kunkin järjestelmän sisällä. Kun VoIP puhe siirtyy piirikytkentäiseen puhelinverkkoon tarvitaan Gateway, joka muuntaa sekä puheen koodauksen, että signaloinnin PSTN maailmaan. IP-maailmassa signaloinnin voi hoitaa SIP (Session Initiation Protocol) tai H. 263 protokolla. Monille tunnettu VoIP järjestelmä on Skype, joka tarjoaa ilmaiset VoIP puhelut Internet:iin liitetyille päätelaitteille. Jos halutaan soittaa vaikkapa matkapuhelimeen puhelu menee PSTN Gateway:n kautta ja se maksaa, koska mobiilioperaattorit eivät luonnollisestikaan halua antaa ilmaisia puheluita. Kysymys onkin pitkälle siitä kuka maksaa ja mistä. Operaattorin pitävät maailmanlaajuisen verkon (puhelinverkko ja Internet) toiminnassa, ja tarvitsevat tuloja voidakseen tehdä sen. 21
22 Miten IP puhe eroaa piirikytkentäisestä puhelinjärjestelmästä? IP puhelut Äänestä otetaan ms pätkiä, jotka koodataan sopivalla koodekilla lähetettäviksi biteiksi. Näytteen bittejä voidaan kytkeä rinnakkain Ei yhtenäistä puheenkoodaus standardia Päästä-päähän viive on suuri haaste Terminaalit ovat älykkäitä kuluttajamarkkinan taloudellisuus Puheen ohjaus eri reittiä kuin varsinainen puheen data- ensin selvitetään saadaanko osapuolten välille yhteys ja sitten vasta yhdistetään puhe. Piirikytkentäiset puhelut Puhenäyte = 8 bittiä A- and µ-law PCM puhekoodaus Verkko suunniteltu referenssi kytkennän periaatteiden mukaan=> päästä päähän viive hallinnassa (yleensä < 50 ms) langalliset puhelimet ovat tyhmiä Matkapuhelimet ovat varsin älykkäitä Puhelun ohjaus sidottu puheen reittiin Älyverkkokonsepti (IN) käytössä uusille palveluille: yhdistää puhelinverkon tietokonemaailmaan. 22
23 SIP: Session Initiation Protocol Tulevaisuudessa puhelut, videopuhelut jne. hoidetaan IP-pakettiverkoissa tai Internetin välityksellä Ihmiset tunnistetaan nimen tai sähköpostiosoitteen perusteella puhelinnumeron sijasta Voit saada kiinni vastaanottaja riippumatta missä hän on (roaming) tai riippumatta siitä mitä IP-laitetta hän käyttää. SIP standardi: RFC 3261 Mutta esimerkiksi Skype käytää omaa suljettua järjestelmää 23
24 Puhelun yhdistäminen Alice tunnettuun IP osoitteeseen Bob INVITE c=in IP m=audio RTP/AVP 0 port 5060 port OK c=in IP m=audio RTP/AVP 3 ACK port Bob's terminal rings q Alice:n SIP kutsuviesti (invite) antaa hänen porttinumeronsa, IP-osoitteen ja suositellun median koodauksen (PCM µ-law) q Bob:in 200 OK viesti antaa hänen porttinumeronsa, IPosoitteen ja suositellun median koodauksen (GSM) port GSM µ Law audio port q Tämän jälkeen soitto jatkuu q SIP viesti voidaan lähettää TCP:n tai UDP:n yli; tässä käytetään RTP/UDP. time time q Oletus SIP porttinumero on
25 Yhteenveto Perinteinen puhelinverkko on piirikytkentäinen, joka sykkii 8 khz taajuudella: puhe koodataan sillä ja kehystaajuus siirrossa (PDH, SDH, WDM, OTN) on sama 8 khz. Puhelinjärjestelmä ja siihen liittyvä matkapuhelinjärjestelmä toimii luotettavasti jokaisessa maapallon kolkassa. Signalointijärjestelmä SS7 yhdistää kaikki puhelinverkot toisiinsa. Uudet palvelut käyttävät käytännössä IP-protokollia. Tällöin runkoverkkoliikenteestä valtaosa on dataliikennettä, ja operaattorit ovat siirtymässä kohti yhteistä pakettipohjaista runkoverkkoa, joka siirtää sekä puheen, että muut palvelut. Televerkoissa nykyään tärkeitä runkoverkkotekniikoita ovat IP/MPLS ja Carrier Grade Ethernet, SDH, optinen WDM siirto ja Optical transport Network (OTN) kehystys. Runkoverkossa trendinä kerrosten 2 ja 3 yhdentyminen. Puheen ja multimediasessioiden yhdistämiseen IP verkoissa tarvitaan signalointia ja tähän on käytössä mm. Session Initiation Protocol, SIP. SIP luo päätelaitteiden välille IP-yhteyden ja itse data voi sen jälkeen liikkua pitkin eri reittiä. Käyttäjät tunnistetaan erilaisilla nimillä kuten puhelinnumero, sähköpostiosoite jne. SIP on joustava erilaisille asiakaslaitteille ja ohjelmille, sekä sopii eri verkkoihin ja yhdistämään erilaisia verkkoja Gateway-laitteiden kautta. 25
26 Esimerkkejä tenttikysymyksistä Kuvaile jokin kanavointimenetelmä (multiplexing method). Kerro tärkeimmät ominaisuudet ja miksi sitä käytetään kyseisessä ympäristössä. Kuvaile ja piirrä signalointikaavio, jossa SS7-verkon ja puhelinverkon yhteistoiminta kun tavallisen lankaverkon käyttäjä soittaa ystävälleen, joka vastaa puheluun. Puhelinverkon siirtojärjestelmät (PDH ja SDH) tarvitsevat hyvin synkronoituja kelloja. Miksi? Ja miksi Internet ei tarvitse tarkkaa kellonaikatietoa? Jos tukiasema liitetään IP:llä verkkoon, tarvitaanko tarkkaa synkronointia? Miksi SIP:ssä voidaan käyttää erilaisia tunnisteita kuten sähköpostiosoitteita asiakkaiden identifioimiseen? Miksi globaalisti puhe ja video vaatii jotain muutakin (mitä?) kuin pelkkää IP-pakettien best-effort siirtoa. Miten luotettavasti toimiva piirikytkentäinen siirtoverkko voi auttaa tässä? 26
27 MATKAPUHELINVERKOT 27
28 Luennon sisältö Soluverkkojen eli matkapuhelinverkkojen toimintaperiaatteet GSM Äänipuhelu Ydinkysymyksiä: Kuinka kommunikoidaan puhelimen kanssa? Kuinka löydetään puhelin? Kuinka hallitaan puhelinten liikkumista? Paljon kirjainlyhenteitä, mutta tavoitteena on oppia perusperiaatteet ei nippelitietoa eri standardeista
29 Mobiiliympäristön haasteita Langaton (wireless communication) Tiedonsiirtovirheet -> paketteja katoaa Linkkien kapasiteetti vaihtelee (esim. paikan tai muiden käyttäjien perusteella) Rajallinen kaistanleveys Suuntaamaton lähetys Liikkuva (mobile communication) Verkon topologia muuttuu jatkuvasti Tilaajien paikan hallinta Käyttäjien liikkuminen Taskussa kulkevat laitteet (handheld) Virrankulutus -> akun kesto Rajalliset resurssit (esim. CPU, muisti)
30 Historia ARP NMT GSM (2G) 1993 GPRS (2.5G) G 1999 LTE 2009 Analoginen Digitaalinen Suurempi tiedonsiirtonopeus Paikallisista globaaleihin standardeihin Pienempiä, kevyempiä, fiksumpia, päätelaitteita 30
31 SOLUVERKKO JA SEN KESKEISET KOMPONENTIT 31
32 Mobiiliverkon periaate Maantieteellisesti laajalle alueelle halutaan kattava langaton viestintäpalvelu Viestimen on pystyttävä liikkumaan ja viestimään samanaikaisesti Alue jaetaan soluihin, joihin asennetaan solun kattava lähetin-vastaanotin Käytössä oleva taajuusalue jaetaan soluihin siten että samaa taajuutta ei käytetä vierekkäisissä soluissa Viestimen siirtyessä solun alueelta toiselle, verkko havaitsee tämän ja ohjaa viestimen vaihtamaan käyttämäänsä taajuutta
33 Soluverkon arkkitehtuuri Solu q kattaa maantieteellisen alueen q tukiasema useita lähetin-vastaanottimia q mobiilikäyttäjä radioyhteydessä tukiasemaan q ilmarajapinta: fyysisen ja linkkikerroksen protokolla MSC q kytkee solut tietoliikenneverkkoon q hallinnoi puhelun muodostusta q hallinnoi tilaajan liikkumista radiopuhelinkeskus (MSC) radiopuhelinkeskus (MSC) Julkinen puhelinverkko & Internet 6: Wireless and Mobile Networks 6-33
34 GSM: soluverkko Todellinen kattavuusalue (riippuu mm. maastonmuodoista, antennien suuntauksesta, lähetystehosta) cell Ideaalisesti kuusikulmioita Alue jaetaan soluihin. Kullakin solulla oma taajuus Perustekniikka on käyttää eri taajuuksia vierekkäisissä soluissa ja uudelleenkäyttää taajuudet kauempana Solukoot vaihtelevat: 50 m - 35 km Pikosoluja rakennuksien sisällä, mikrosoluja esim. yhtä katua varten, makrosoluja harvaan asutuilla alueilla Koska radioverkon rakentaminen maksaa, kyseessä on optimointiongelma Rajallinen määrä taajuuksia käytettävissä Kattava verkkopeitto kaikkialle Riittävä kapasiteetti
35 Esimerkki tukiasemien peittoalueista 35
36 GSM:n arkkitehtuuri tukiasemajärjestelmä (BSS) keskusjärjestelmä (NSS) PSTN matkaviestin (MS), SIM-kortti tukiasema (BTS) tukiasemaohjain (BSC) radiopuhelinkeskus (MSC), vierailijarekisteri (VLR) kauttakulku- MSC (GMSC) Laitteiden tunnistusrekisteri (EIR) kotirekisteri (HLR) Tunnistuskeskus (AuC)
37 GSM-verkon rakenne Verkko koostuu useista osista, joilla on oma tehtävänsä Osien tehtävät on määritelty tarkasti, jotta eri valmistajien komponentteja voidaan yhdistellä Osien välillä on määritellyt rajapinnat, eli sovitut protokollat Rakenne on huomattavasti monimutkaisempi kuin esim. Internetin arkkitehtuuri Piirikytkentäisyys Käytön maksullisuus Luotettavuus ja varmuus Verkko on suunniteltu kymmenien vuosien investointisyklejä varten ja siihen voidaan lisätä uusia ominaisuuksia
38 Tukiasemajärjestelmä Base Station Subsystem (BSS) Tukiasemajärjestelmä sisältää mobiiliverkon radiorajapintaan ja liikkuvuuteen liittyvät toiminnot Tukiasemaohjain, Base Station Controller (BSC) ohjaa alaistensa lähettimien toimintaa halliten verkkoa Allokoi radioverkon aikavälit Hallitsee tukiasemanvaihtoja Ilmoittaa MSC/VLR:lle aluellaan olevista matkaviestimistä Ei tiedä viestimen tarkkaa sijaintia ennen kuin sitä tarvitaan Tukiasema, Base Transceiver Station (BTS) Ohjaa lähetin-vastaanottimia, joita voi olla useita Kukin lähetin-vastaanotin käyttää yhtä taajuutta ja kahdeksaa aikaväliä Tukiasemassa voi olla enintään kuusi taajuutta, joten solun maksimikapasiteetti on 45 puhelua (3 aikaväliä varataan merkinantoon) Transcoding Rate and Adaptation Unit (TRAU) koodaa puhelinverkon 64 kb/ s PCM-koodatun puhevirran 13 kb/s virraksi
39 Tukiasema 39
40 Keskusjärjestelmä Network and Switching Subsystem (NSS) Rakentuu perinteisen puhelintekniikan varaan SS7-merkinanto, älyverkon palvelut ja ISDN-digitaalitekniikka Radiopuhelinkeskus, Mobile Switching Center (MSC) Verkossa on yksi tai useampia MSC:tä ISDN-puhelinkeskus laajennettuna matkaviestintään Vierailijarekisteri, Visitor Location Register (VLR) MSC:n yhteyteen liitetty tietokanta, jossa ylläpidetään tietoa MSC:n alueella olevien viestimien sijainnista BSC:n tarkkuudella Kauttakulku-MSC, Gateway Mobile Switching Center (GMSC) Liittää järjestelmän muuhun puhelinverkkoon Kotirekisteri, Home Location Register (HLR) Tilaajakohtaiset tiedot palveluiden toteuttamiseen, kuten International Mobile Subscriber Identity (IMSI) MSISDN (Mobile Subscriber ISDN number) Sekä Location Area Code, joka kertoo minkä MSC:n alaisuudessa viestin on Tunnistuskeskus Authentication Center (AuC) HLR:n yhteydessä sisältää asiakkaan todentamiseen tarvittavan tiedon Laitteiden tunnistusrekisteri, Equipment Identity Register (EIR) Esim. International Mobile Station Equipment Identity (IMEI) -koodeja varastettujen laitteiden sulkulistaa varten
41 Mobile Station (MS) Matkaviestin MS koostuu kahdesta osasta Matkaviestinlaite, Mobile Equipment (ME) Radiolähetin-vastaanotin Käyttöliittymä Muistia ja tietojenkäsittelykapasiteettia merkinantoon, salaukseen tekstiviesteihin jne. Liittymätunnistekortti, Subscriber Identity Module (SIM) Toimikortti, eli oma keskusyksikkö ja muisti Sisältää tunnistetiedot AuC:lle tunnistautumista varten
42 Muita verkon osia Laskutusjärjestelmä Käyttötukijärjestelmä, Operations Support System (OSS) Koko järjestelmän hallintajärjestelmä (esim. uusien käyttäjien ja palveluiden lisääminen) Valmistajakohtainen, ei standardoitu Tekstiviestipalvelu, Short Message Service (SMS) SMS-keskus, SMSC Tallettaa ja edelleenlähettää SMS-viestit Lisäarvopalvelut Hyödyntävät mm. älyverkkoja Vastaajapalvelut, soitonsiirto, puhelinneuvottelut jne. Palomuurit, NAT ja muut Internet palvelupalaset Koska kommunikaatio on maksullista laitteen ulkopuolelta tulevia yhteydenottoja halutaan rajoittaa
43 Radiorajapinta Radiotaajuuksien määrä on rajallinen Operaattorit hankkivat (ostavat) käyttöoikeuden taajuuskaistaan Eri menetelmiä jakaa käytettävissä olevaa radiokaistaa frequency bands time slots
44 GSM radiorajapinta Yhdistelmä FDMA (Frequency Division Multiple Access, taajuusjako) ja TDMA (Time Division Multiple Access, aikajako) tekniikoista Solu käyttää vakiotaajuutta Puhelu käyttää sille sovittuja aikavälejä Aikavälit (per puhelu) Taajuusalueet (per solu) Nopean datasiirron ongelma: tarvittaisiin enemmän aikavälejä, mutta vain datasiirron ajaksi
45 YDINTOIMINNALLISUUS PUHELUN MUODOSTUS SIJAINNIN PÄIVITYS TUKIASEMAN VAIHTO (HANDOVER) PUHELUN AIKANA 45
46 Liikkuvuuden hallinta kotiverkko: oman mobiilioperaattori verkko (esim. Elisa, Sonera) Kotirekisteri (home location register (HLR)): oman operaattorin tietokanta, joka sisältää puhelinnumeron, profiilitietoa (palvelut, preferenssit, laskutus), tiedon nykyisestä paikasta (voi olla toinen verkko) vierailuverkko: verkko jossa puhelin tällä hetkellä on (voi olla esim.ulkomaisen operaattorin verkko mutta myös oma kotiverkko) Vierailijarekisteri (visitor location register (VLR)): tietokanta, jossa tieto jokaisesta laitteesta, joka on tällä hetkellä verkossa 6: Wireless and Mobile Networks 6-46
47 GSM: Puhelun muodostus HLR 2 kotiverkko Soittaja GMSC kysyy HLR:tä minkä keskuksen alla puhelin on GMSC MSC kysyy VLR:tä, minkä BSC:n alla puhelin on vierailuverkko BSC VLR 4 MSC 3 1 Puhelu ohjataan GMSC:lle Julkinen puhelinverkko 5 BSC Puhelu ohjataan vierailuverkon MSC:lle Mobiilikäyttäjä 6 BSC lähettää hakuviestin tukiasemilleen ja pyytää puhelinta ilmoittautumaan Puhelin signaloidaan hälyttämään ja vastattaessa puhelu voidaan muodostaa
48 Puhelun välitys matkaviestimeen Kun perinteisestä puhelinverkosta soitetaan matkapuhelimeen, puhelu saapuu ensin GMSC:lle GMSC kysyy HLR:ltä minkä keskuksen alueella puhelin on ja puhelin ohjataan tälle MSC:lle MSC kysyy VLR:ltä minkä BSC:n alueella puhelin on BSC lähettää hakuviestin tukiasemilleen ja pyytää puhelinta ilmoittautumaan Puhelimen vastatessa sen sijainti tiedetään (tukiaseman lähettimen tarkkuudella) ja puhelu voidaan yhdistää
49 Sijainnin päivitys Mobiiliverkon olennainen osa on liikkuvuuden hallinta Solut ovat limittäin ja tyypillisesti viestin voi havaita useita tukiasemia (BTS) Tukiasemat lähettävät niitä ohjaavan tukiasemaohjaimen (BSC) tunnistetta Kun matkaviestin ei ole käytössä, mutta on päällä, se seuraa tunnisteita Kun viestin havaitsee BSC:n tunnisteen muuttuvan, se pyytää uudelta BSC:ltä sijainnin päivitystä BSC välittää MSC:lle tiedon viestimen siirtymisestä sen alueelle MSC tallettaa vierailijarekisteriin (VLR) tiedon viestimen sijainnista ja lähettää myös tiedon vanhalle BSC:lle Näin verkko on tietoinen viestimen summittaisesta sijainnista Kompromissiratkaisu
50 GSM: Tukiaseman vaihto (Handover, handoff) Tavoite: reitittää puhelu uuden tukiaseman kautta (ilman katkoa) Vanha BSS receive level BTS old VLR Vanha reitti MSC Uusi reitti receive level BTS old Uusi BSS Syitä : Vahvempi signaali uudessa tukiasemassa (yhteyden ylläpito, virrankulutuksen säästö) Kuorman jako: vapauta kanava nykyisessä tukiasemassa. Syytä ei ole määritelty GSM standardissa ainoastaan mekanismi Voi vaatia myös MSC:n vaihdon HO_MARGIN MS MS BTS old BTS new
51 GSM: Tukiaseman vaihto Vanha BSS 1 VLR 8 MSC Uusi BSS Huomaa. Tässä BSS kattaa sekä tukiaseman (BTS) että radiokontrollerin (BSC) toiminnot 0. Mobiili mittaa havaitsemiensa tukiasemien voimakkuutta 1. Vanha BSS päättää vaihdon aloittamisesta ja välittää MSC:lle tiedon mahdollisista BSS:stä 2. MSC luo yhteyden uuteen BSS:ään 3. Uusi BSS varaa radiokanavan mobiilin käyttöön 4. Uusi BSS signaloi MSC:lle ja uudelle BSS:lle kun on valmis 5. Vanha BSS signaloi mobiilia vaihtamaan 6. Mobiili ja uusi BSS aktivoivat uuden kanavan 7. Mobiili signaloi MSC:lle kun vaihto on valmis MSC uudelleen reitittää puhelun 8 Vanhat resurssit vapautetaan.
52 Tukiasemanvaihto (handover) Puhellun ollessa käynnissä sijainnin päivittäminen on vaativampaa Yhden tukiasemaohjaimen (BSC) alueella BSC hallitsee radiorajapinnan ja seuraa viestimen liikkumista Kun tukiaseman vaihtaminen tulee aiheelliseksi, BSC varaa uudelta tukiasemalta kanavan (taajuus ja aikaväli) ja lähettää viestimelle käskyn siirtyä uudelle kanavalle Tätä kutsutaan kovaksi vaihdoksi (hard handover) Pehmeässä vaihdossa viestinlaite olisi yhteydessä useampaan tukiasemaan samanaikaisesti MSC hoitaa vaihdon BSC:n alueelta toiselle
53 Verkkovierailu (roaming) Viestin voi käyttää myös muiden operaattorien verkkoja, mikäli operaattorit ovat sopineet tästä Tunnistus välitetään SIM-kortilta korttia vastaavan operaattorin AuC:lle
54 SMS tekstiviestipalvelu SMC tallettaa ja edelleen lähettää tekstiviestit Paikantaa puhelimen kuten puhelunmuodostuksessa 54
Soluverkot. Jukka K. Nurminen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010
Soluverkot Jukka K. Nurminen T10.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Viime luennolla Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros, haetaan vastausta kysymykseen: Miten bitteinä oleva tieto siirtyy
LisätiedotMobiiliverkot. Kirja sivut 533-572
Mobiiliverkot Kirja sivut 533-572 Historia Ensimmäisen sukupolven analogisten matkapuhelimien menestys osoitti tarpeen mobiilille viestinnälle ARP (AutoRadioPuhelin) Suomessa NMT (Nordic Mobile Telephone)
LisätiedotTeleverkko, GSM-verkko. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012
Televerkko, GSM-verkko Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012 Luennon sisältö 1. Televerkko (PSTN) 2. Matkapuhelinverkko GSM, EDGE, UMTS Kalvot perustuvat
LisätiedotViime Luennoilla. Luennon sisältö. Erilaisia verkkoja ja määritelmiä. T 110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen, TCP/IP-protokollapino + Fyysinen kerros
Viime Luennoilla Datalinkkikerros Tiedon kuljetus vierekkäisiä tietoliikennesolmuja yhdistävien linkkien yli Käytössä piirikytkentäiset ja pakettipohjaiset ratkaisut Televerkot Jouko Kurki T-110.2100 Johdatus
LisätiedotS-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen
LisätiedotTVP 2003 - Kevätkurssi
TVP 2003 - Kevätkurssi Wireless networks Otto Alhava otto.alhava@ericsson.fi Luento 7: osat! Soveltava osa:! ADSL, ATM ja IP: pääsyverkko! VPN-ratkaisut: ATM, FR, Ethernet, IP (MPLS)! Opimme uutta:! Mobiiliverkot
LisätiedotLuennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia
Luennon sisältö S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit
LisätiedotS 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory
S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen
LisätiedotS-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Luennon sisältö Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit
LisätiedotLoppuraportti toimivuuden häiriötilanteesta
1(6) Loppuraportti toimivuuden häiriötilanteesta Teleyrityksen tiedot Määräys 66 - Liite 3 Täytetty lomake toimitetaan osoitteeseen viat@ficora.fi Teleyrityksen nimi: Tapauksesta lisätietoja antavan henkilön
LisätiedotLinkkikerros, Puhelinverkko. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014
Linkkikerros, Puhelinverkko Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014 1. Kertausta 2. Linkkikerros 3. Televerkko 4. GSM-verkko Luennon sisältö Osa luennosta
LisätiedotKuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko
LisätiedotTiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite
Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov Luennoitsija: Ma prof. Raimo Kantola raimo.kantola@hut.fi, SG 210 ke 10-12 Assistentti: Erik. Tutkija Mika Ilvesmäki (lynx@tct.hut.fi) Tiedotus: http://www.tct.hut.fi/opetus/s38110/...
LisätiedotS-38.118 Teletekniikan perusteet
S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen
LisätiedotSOLUKKORADIOJÄRJESTELMÄT A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari Kärkkäinen Syksy 2015
1 SOLUKKORADIOJÄRJESTELMÄT MATKAPUHELINVERKON PELKISTETTY IDEA 2 SOLUKON IDEA: TAAJUUKSIEN UUDELLEENKÄYTTÖ 3 1/r 2...6 -vaimenemislain vuoksi D CP :n välein voidaan sama taajuus ottaa uudelleen käyttöön.
LisätiedotLangallinen puhelinverkko. Puhelinverkko. Päätelaite. Analoginen tilaajaverkko. Kanavointi. Puheen PCM-koodaus
Langallinen puhelinverkko Puhelinverkko Kirja sivut 97-144, 445-530 Puhelinverkko on yli sata vuotta vanha rakennelma Voidaan pitää maailman suurimpana koneena Erittäin standardoitu ja säännelty Yhteiskunnan
LisätiedotPuhelinverkko. Kirja sivut 97-144, 445-530
Puhelinverkko Kirja sivut 97-144, 445-530 Langallinen puhelinverkko Puhelinverkko on yli sata vuotta vanha rakennelma Voidaan pitää maailman suurimpana koneena Erittäin standardoitu ja säännelty Yhteiskunnan
LisätiedotS 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Tietoliikenteen historiaa. Helsinki University of Technology Networking Laboratory
S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Tietoliikenteen historiaa Yleistä Tietoliikenneverkot syntyneet ihmisten välisestä kommunikointitarpeesta Verkkojen keskeiset kysymykset miten siirtää tietoa
LisätiedotViestinnän tulevaisuus
Viestinnän tulevaisuus Teknologia, asema ja mahdollisuudet Uhat ja turvallisuus Timo Lehtimäki Johtaja Viestintävirasto Viestintäverkot ja -palvelut nyt ja huomenna Käyttäjä Liityntäverkot xdsl Cable WiMAX
LisätiedotTulevaisuuden langattomat järjestelmät. Jukka K. Nurminen
Tulevaisuuden langattomat järjestelmät Jukka K. Nurminen Edellisellä kerralla Televerkon toiminta Puhelinverkon periaate Puhelinkeskuksen toiminta Siirtojärjestelmät Puhelun kytkeminen, Signalointiverkko
Lisätiedot1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet
1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.
LisätiedotHarjoituksen sisältö ja tavoitteet
Tietoliikenneverkkojen arkkitehtuurit Harjoitus 3/01: Tiedonsiirtopalveluiden hinnoitelu Klaus Nieminen Harjoituksen sisältö ja tavoitteet Aiheena: Tiedonsiirtopalveluiden hinnoittelu Rajaus: Tilaajan
LisätiedotTeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje
TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen
LisätiedotHistoria. Mobiiliverkot. GSM:n arkkitehtuuri. Mobiiliverkon periaate. Tukiasemajärjestelmä. Keskusjärjestelmä. Kirja sivut 533-572
Historia Mobiiliverkot Kirja sivut 533-572 Ensimmäisen sukupolven analogisten matkapuhelimien menestys osoitti tarpeen mobiilille viestinnälle ARP (AutoRadioPuhelin) Suomessa NMT (Nordic Mobile Telephone)
LisätiedotÄlypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen
Älypuhelinverkkojen 5G Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Johdanto [1][2] Viimeisen 30 vuoden aikana mobiiliverkkojen markkinaosuus on kasvanut merkittävästi Langattomia laitteita on joillain alueilla
LisätiedotT UMTS. Tentti T UMTS. Johdanto ja Kehitys GSM:stä UMTS:iin. Muutama käytännön asia
Muutama käytännön asia Palaute luennoista Jokainen täyttää kurssin aikataulu-sivulta löytyvän jokaisen luennon kohdalla olevan palautelomakkeen ennen seuraavan luennon alkua Muistiinpanoja varten jaetaan
LisätiedotOSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa
LisätiedotDownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station
S-38.110 Diplomityöseminaari DownLink Shared hannel in the 3 rd Diplomityön tekijä: Valvoja: rofessori Samuli Aalto Ohjaaja: Insinööri Jari Laasonen Suorituspaikka: Nokia Networks 1 Seminaarityön sisällysluettelo
LisätiedotTVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava
TVP 2003 kevätkurssi Kertaus Kysymyksiä ja vastauksia 1) Mistä saa kurssin puuttuvat kalvot? ks. kurssin kotisivu ensi perjantaina! 2) Miten valmistautua tenttiin? (=Miten hahmotan kurssin sisällön paremmin?)
LisätiedotTeknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä
Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten
LisätiedotUutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa
Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Tapio Kallioja toimitusjohtaja, CMD, 7.6.2004 Maanpäällinen digitaalinen televisio Lisää myyntiä Kustannussäästöjä Uusia palveluja Digitaalinen lähetysverkko Vaihe
LisätiedotIP-verkkojen luotettavuus huoltovarmuuden näkökulmasta. IPLU-II-projektin päätösseminaari Kari Wirman
IP-verkkojen luotettavuus huoltovarmuuden näkökulmasta IPLU-II-projektin päätösseminaari Network Message Formatting Huoltovarmuus ja sen turvaaminen Huoltovarmuus: Väestön toimeentulo, välttämättömän talouden
LisätiedotTällä kerralla esitellään. Uutuudet. Reaaliaikainen tiedonsiirto. Äänen ja videon siirto. Session Initiation Protocol (SIP) IP-puhelin
Tällä kerralla esitellään Uutuudet Tosiaikapalvelut Liikkuvuus Voice over IP Palvelunlaatu Mobile IP Ad Hoc -verkot Äänen ja videon siirto Ääni muutetaan digitaaliseen muotoon Säännöllisin väliajoin otetut
LisätiedotTiedonsiirron perusteet. Jouko Kurki T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012
Tiedonsiirron perusteet Jouko Kurki T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 Viime Luennolla Datalinkkikerroksen palvelut linkkikerroksella oma osoitteistus (48 bittinen MAC-osoite), jonka perusteella
LisätiedotSiltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
LisätiedotTiedonsiirto matkapuhelinverkoissa. Jukka K. Nurminen
Tiedonsiirto matkapuhelinverkoissa Jukka K. Nurminen Edellisellä kerralla Televerkon toiminta Puhelinverkon periaate Puhelinkeskuksen toiminta Siirtojärjestelmät Puhelun kytkeminen, Signalointiverkko SS7
LisätiedotTools and methods for testing Open Iub interface of WCDMA base transceiver station
Teknillinen Korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto Marko Kotilainen Tools and methods for testing Open Iub interface of WCDMA base transceiver station Espoo 14.1.2003 Valvoja: Prof. Sven-Gustav
LisätiedotSIP Session Initation Protocol. Sisällysluettelo
SIP Session Initation Protocol Sisällysluettelo 1. SIP Session Initiation protocol... 2 1.1 Arkkitehtuuri... 2 1.1.1 Käyttäjäsovelluspalvelin... 2 1.1.2 Välityspalvelin... 3 1.1.3 Uudelleenohjauspalvelin...
LisätiedotTW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta
TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta WDS- VERKON RAKENTAMINEN OSA 1: JOHDANTO WDS- tekniikalla voidaan jatkaa langatonta verkkoa käyttämällä tukiasemia siltana, jolloin verkkoa
LisätiedotTW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO
TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla WDS- verkko luodaan 2.4G tukiasemien välillä Laite 1 (TW- EAV510 tai TW- EAV510 AC): - Tähän
LisätiedotADDING MULTIMEDIA RESOURCE FUNCTION PROCESSOR FUNCTIONALITY TO MOBILE MEDIA GATEWAY. Teemu Hares
ADDING MULTIMEDIA RESOURCE FUNCTION PROCESSOR FUNCTIONALITY TO MOBILE MEDIA GATEWAY Teemu Hares 28.1.2003 Perustietoja diplomityöstä Tehty Ericssonille Valvoja: professori Raimo Kantola Ohjaaja: Juha Eloranta
LisätiedotReititys. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL. Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP
Reititys 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 DUNXVHXKNXUL Tämä ja OSI Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso 4 siirto verkko linkki fyysinen
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY WE CERTIFICATION OY OPERATOR LABORATORY
T304/A01/2017 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY WE CERTIFICATION OY OPERATOR LABORATORY Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address
LisätiedotINTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S
INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)
LisätiedotOSI ja Protokollapino
TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros
LisätiedotLangaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1 Langattoman verkon komponentit Tukiasema LAN-yhteys
LisätiedotKotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd
Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!
LisätiedotInternet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010
Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 1 Sisältö Sisällysluettelo: IP-osoite Erilaisia internet liittymiä Muuttuva IP-osoite (dynaaminen) Kiinteä IP-osoite (staattinen) Port forwarding
Lisätiedotmikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?
artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen
LisätiedotMOBIILIVERKKOJEN KEHITYS
MOBIILIVERKKOJEN KEHITYS Mika Järvinen Opinnäytetyö Joulukuu 2013 Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka ja tietoverkot TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka ja
LisätiedotTeleWell TW-EA515 (b)
TeleWell TW-EA515 (b) ADSL 2+ 3G/4G modeemi reititin palomuuri ja WLAN- tukiasema ( 802.11b/g/n ) Pikaohje TeleWell TW-EA515 (b) Tutustu ohjeeseen huolella ja ota laite käyttöön pikaohjetta seuraten. Laajennetun
LisätiedotUutuudet. Tosiaikapalvelut Liikkuvuus. Sanna Liimatainen T Tietokoneverkot
Uutuudet Tosiaikapalvelut Liikkuvuus 1 Tällä kerralla esitellään Voice over IP Palvelunlaatu Mobile IP Ad Hoc -verkot 2 Äänen ja videon siirto Ääni muutetaan digitaaliseen muotoon Säännöllisin väliajoin
LisätiedotElisa teema-aamu 08.02.2005
Elisa teema-aamu 08.02.2005 Elisa työministeriön tietoliikennepalveluiden kokonaistoimittaja Petri Heino senior account manager Elisa Oyj Visio 2010 Suomi on osaamiseen perustuva hyvinvointiyhteiskunta,
Lisätiedot2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden
2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden tarkemmalla huomioimisella tärkeä osa UMTS:n suunnittelussa
LisätiedotNykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon
Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon Palvelun myynti lähtökohdaksi Liiketoimintamallin ja verkon muutos Säästöt verkon kustannuksissa ja asiakaspalvelussa Provisioinnin toteuttaminen
LisätiedotMikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen
Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML
Lisätiedot» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö
4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton ongelma: käyttövuoron jakelu 29.9.2000 1 Mitä käsitellään? Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö
Lisätiedot4. MAC-alikerros. yleislähetys (broadcast) ongelma: käyttövuoron jakelu. » multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton
4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton ongelma: käyttövuoron jakelu 29.9.2000 1 Mitä käsitellään? Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö
LisätiedotKaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn
Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Terveydenhuollon 29. ATK-päivät Jyväskylä 25-27.5.2003 Verkostoitumisen
LisätiedotS-38.201 ATM JA MULTIMEDIA SEMINAARI, SYKSY -96
S-38.201 ATM JA MULTIMEDIA SEMINAARI, SYKSY -96 Short Message Services (SMS) liikenteenhallinta Peter Rostas Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto 42690u tel:040-5150515 Peter.Rostas@hut.fi TIIVISTELMÄ
LisätiedotPuhepalveluiden kehittäminen
m Alueiden ja hallinnon kehittäm Hallinnon, alu e k e h it y k s e n j a s is äis e n t u r v allis u u d e n inis t e r iö. Puhepalveluiden kehittäminen Kihlakuntien puhepalvelut kihlakunta? puhepalvelujen
LisätiedotKuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta
Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu
LisätiedotS-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu Luennon ohjelma Kurssin tarkoitus Kurssitriviaa Hieman historiaa Tietoliikennetekniikka tänä päivänä 2 Kurssin tarkoitus
LisätiedotTietoliikenteen perusteet. Langaton linkki
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman
LisätiedotTW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ. Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla
TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla Laite 1 TW- EAV510 v2: - Tähän laitteeseen tulee ulkoverkon
Lisätiedot1 NETIKKA PUHENETTI -PALVELUIDEN KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE...2. 2 Palvelut...4. 3 Käyttö...5. 4 Yleisimmät ongelmat...11. 5 Yhteystietoja...
1 (13) 1 -PALVELUIDEN KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE...2 1.1 Yleistä...2 1.2 Siirtyminen perinteisestä lankaliittymästä VoIP-palvelun käyttäjäksi...2 1.3 Paletti...2 1.4 NAT...2 1.5 FAX- ja muut erikoislaitteet...3
Lisätiedot3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu
End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu prosessilta prosessille looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän
LisätiedotVapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen
Helia Metropolialueen vapaat langattomat verkot Helsinki, 30.3.2006 Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com Helia 30.3.2006-1 Konvergenssi
LisätiedotTeleverkon synkronointi
Televerkon synkronointi ITU-T:n suositukset G.810, G.811, G.812, G.823 Rka/ML -k2002 Tiedonvälitystekniikka 5a - 1 Kurssin kuva välitysjärjestelmästä H.323 or SIP IP SIP or ISUP PABX CAS, R2 ISDN Kytkentäkenttä
LisätiedotTietoliikenteen perusteet. Langaton linkki
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman
LisätiedotSiltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
LisätiedotTeleverkko, GSM-verkko. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010
Televerkko, GSM-verkko Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010 1. Televerkko (PSTN) Luennon sisältö 2. Matkapuhelinverkko GSM, EDGE, UMTS 3. Vanhoja välikoekysymyksiä,
LisätiedotDVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta
DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta Timo Santi 8.11.2012 Termiviidakko Epäviralliset tulkinnat Termi OTT (Over The Top) Connected TV IPTV Internet TV Web TV Cord Cutters Tulkinta Internetin
LisätiedotPertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013
Protokollat Pertti Pennanen OSI 1 (4) SISÄLLYSLUETTELO Protokollat... 1 OSI-mallin kerrokset ovat... 2 Fyysinen kerros (Ethernet) hubi, toistin... 2 Siirtoyhteyskerros (Ethernet) silta, kytkin... 2 Verkkokerros
LisätiedotMultimediajärjestelmät. Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto
Multimediajärjestelmät Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto 1 Mediakonvergenssi Tietoliikenne-, tietotekniikka- ja mediateollisuuden yhdentyminen Internetin trendit: laajakaistaiset
Lisätiedot5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015
5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 Teppo Ahonen Esityksen sisältö Digita lyhyesti 5G-verkkojen vaatimusten laajuus Verkkojen topologiat Taajuuksien käyttö 5G ja älykkäät verkot
LisätiedotSDH. Mikä SDH 0DUNR/XRPD
SDH 0DUNR/XRPD 1988 TVT I / Marko Luoma & Raimo Kantola 1 Mikä SDH Synkronisen digitaalisen hierarkian (SDH) mukaisessa tiedonsiirrossa kaikki tieto on pakattu kehyksiin, jotka toistuvat 8000 kertaa sekunnissa.
LisätiedotTiedonsiirron perusteet. Jouko Kurki T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010
Tiedonsiirron perusteet Jouko Kurki T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Viime Luennolla Datalinkkikerroksen palvelut linkkikerroksella oma osoitteistus (48 bittinen MAC-osoite), jonka perusteella
LisätiedotLaitteessa tulee olla ohjelmisto tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite
TW-EAV510: PORTTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON Laitteessa tulee olla ohjelmisto 5.00.49 tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite OPERAATTORIN IP---OSOITE - Jotta
LisätiedotLYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT
Last update : 05.09.2012 LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT H. Honkanen Lyhyen matkan langattoman siirron tarkoitus on siirtää tietoa ( = dataa ) lähietäisyydellä ( alle 1m 50m ) Siirtotekniikoita
LisätiedotSalausmenetelmät (ei käsitellä tällä kurssilla)
6. Internetin turvattomuus ja palomuuri Internetin turvaongelmia Tietojen keruu turva-aukkojen löytämiseksi ja koneen valtaaminen Internetissä kulkevan tiedon tutkiminen IP-osoitteen väärentäminen Palvelunestohyökkäykset
LisätiedotKiinteistöjen tietoverkkoinfrastruktuurin modernit ratkaisut ja kehitysnäkymät
Kiinteistöjen tietoverkkoinfrastruktuurin modernit ratkaisut ja kehitysnäkymät Veijo Happonen DAXTUM OY Gsm: 040-5254232, e-mail: veijo.happonen@daxtum.com BAFF / Automaatio Talotekniikassa LUENNON SISÄLTÖ
LisätiedotCarlink langaton autojen välinen tietoverkko
Carlink langaton autojen välinen tietoverkko Älykkään liikenteen päivä 30.10.2007 Timo Sukuvaara Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Taustaa Hankkeessa kehitetään autojen välinen tietoverkkopalvelualusta,
LisätiedotTietoliikenne II (2 ov)
Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin
LisätiedotTietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone
ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin
LisätiedotTURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI 2003. Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö
TURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI 2003 Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö Mitä on etähallinta? Jotain muuta kuin laitteen välittömässä läheisyydessä tapahtuvaa
LisätiedotSuomen Numerot NUMPAC 12.9.2003
Suomen Numerot NUMPAC 12.9.2003 Numeron siirto Kauppa SIM Liittymäsopimus Haluan pitää vanhan numeroni 0A0-1234567 Asiakas saa uuden SIMkortin postitse tai hakee myymälästä Asiakas saa tekstiviestin vahvistetusta
LisätiedotMAP - Mobile Application Part
- Mobile Application Part Liikkuvuuden hallinta GSM-verkossa Palvelut GSM-verkossa Lyhytsanomapalvelu CAMEL = IN+GSM integraatio Raimo Kantola tvt 1 - k2000 17-1 GSM -järjestelmä jaetaan 4 alijärjestelmään
LisätiedotEtäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä.
Foscam kameran etäkäyttö Etäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä. Kamera sijoitetaan aina paikalliseen lähiverkkoon (LAN) jossa
LisätiedotElisa Lomatiedote Käyttöohje
Elisa Oyj Ohje 1 (6) Elisa Lomatiedote Käyttöohje Elisa Oyj Ohje 2 (6) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Palvelun käyttöönotto... 4 3 Palvelun käyttö... 4 3.1 Päävalikko... 4 3.2 Palvelun asetukset... 4 3.3 Hallintapalvelun
LisätiedotSeminaariesitelmä. Channel Model Integration into a Direct Sequence CDMA Radio Network Simulator
S-38.310 Tietoverkkotekniikan diplomityöseminaari Seminaariesitelmä Channel Model Integration into a Direct Sequence CDMA Radio Network Simulator Teemu Karhima 12.8.2002 Koostuu kahdesta eri kokonaisuudesta:
LisätiedotDNA KOTILUURI KÄYTTÖOHJEET
DNA KOTILUURI KÄYTTÖOHJEET DNA Kotiluuri -liittymä on perinteisellä kiinteällä lankaliittymänumerolla matka viestinverkossa toimiva liittymä. Voit soittaa minne tahansa ja siihen voi soittaa mistä vain,
LisätiedotMatkapuhelinverkot, 3g lisämateriaali
Matkapuhelinverkot, 3g lisämateriaali Seppo Moilanen Matkapuhelinverkot, 3G Avainkysymyksiä: Miten 3g (WCDMA/UMTS) verkko / ilmarajapinta eroaa 2G:stä (GSM:stä)? Mitä etua 3g:stä on operaattoreille? Mitä
LisätiedotElisa Oyj. Kapasiteettipalveluiden Käsikirja
1 (12) Elisa Oyj Kapasiteettipalveluiden Käsikirja voimassa 1.9.2008 alkaen 2 (12) 1 LYHENTEET...3 2 JOHDANTO...4 3 PALVELUT...5 3.1 ELISA WDM PALVELU...5 3.2 ELISA SIIRTOYHTEYS PALVELU...5 3.3 ELISA ETHERNET
LisätiedotPCM (Pulse Code Modulation)
PCM (Pulse Code Modulation) Tekniikka analogisen signaalin digitalisointiin nykyaikaisen puhelinjärjestelmän peruspalikka useita erilaisia versioita käytössä USA, Japani: T1 carrier -tekniikka ITU-T (CCITT)
LisätiedotPCM (Pulse Code Modulation)
PCM (Pulse Code Modulation) Tekniikka analogisen signaalin digitalisointiin nykyaikaisen puhelinjärjestelmän peruspalikka useita erilaisia versioita käytössä USA, Japani: T1 carrier -tekniikka ITU-T (CCITT)
LisätiedotT1-linja (tai DS1 (digital signal)) T1-linjojen yhdistäminen SONET/SDH. Tavoitteet
Yleensä tasoja on 256 kappaletta => 8 bittiä PCM (Pulse Code Modulation) 7 111 Tekniikka analogisen signaalin digitalisointiin nykyaikaisen puhelinjärjestelmän peruspalikka useita erilaisia versioita käytössä
Lisätiedot