ET:n näkemys seuraavan sukupolven sähköenergiamittareiden ominaisuuksista
|
|
- Ada Virtanen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ENERGIAVERKOT ENERGIAMARKKINAT Tuukka Heikkilä KANTAPAPERI 1(9) ET:n näkemys seuraavan sukupolven sähköenergiamittareiden ominaisuuksista Johdanto Suomi on ensimmäisenä maana maailmassa ottanut laajamittaisesti käyttöön sähkön älymittauksen (tuntimittaus ja etäluenta). Lähes jokaisen 3,4 miljoonan sähkönkäyttöpaikan sähköenergian kulutus ja tuotanto mitataan tuntitasolla ja mittaustiedot ovat validoituina seuraavana päivänä asiakkaan, taseselvityksen ja sähkömarkkinoiden käytettävissä. Tätä ensimmäisen sukupolven älymittausta koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 2009 ja siirtymäaika tuntitason mittaukseen siirtymiseksi päättyi Paikallinen jakeluverkonhaltija vastaa sähkön mittaamisesta ja mittaustietojen toimittamisesta asiakkaan, taseselvityksen ja markkinoiden käyttöön. Ensimmäisen sukupolven älymittauksen käyttöönotto olikin suuri investointi- ja kehityshanke kaikille Suomen noin 80 jakeluverkonhaltijalle, mutta myös markkinatoimijoille. Sähköenergiamittareille on asetettu verkonhaltijoiden toimintaa sääntelevässä Energiaviraston valvontamallissa vuoden pitoaika. Käytännössä mittareiden tekninen pitoaika on noin vuotta. Mittareiden ja mittausjärjestelmien suunnittelu, hankinta ja käyttöönotto on usean vuoden kestävä prosessi. Koska valtaosa jakeluverkonhaltijoista on asentanut etäluettavat mittarit suurimmalle osalle asiakkaistaan vuosina , on seuraavan sukupolven mittareiden ja järjestelmien suunnittelu ja hankinta aloitettava käytännössä nyt tai viimeistään lähivuosina. Tätä prosessia varten verkonhaltijat tarvitsevat selkeän näkemyksen siitä, mitä vaatimuksia seuraavan sukupolven sähkömittareille Suomessa asetetaan. Vaatimukset seuraavan sukupolven sähkömittareille tulee määrittää nyt Tässä kantapaperissa on kuvattu Energiateollisuus ry:n näkemys seuraavan sukupolven sähköenergiamittareiden lainsäädännössä asetettavista vähimmäisominaisuuksista. Verkonhaltija voi edellyttää mittarilta myös muita toiminnallisuuksia. Vähimmäisominaisuuksilla tarkoitetaan niitä ominaisuuksia, jotka määritetään lainsäädännössä ja/tai joiden perusteella määritetään mittarin regulaatiossa hyväksyttävä yksikköhinta. Kannanmuodostuksessa on pyritty huomioimaan asiakkaiden ja markkinoiden kehittyvät tarpeet sekä odotettavissa oleva eurooppalainen sääntelykehys 1. Kuluttajien halutaan jatkossa olevan entistä aktiivisemmassa roolissa sähkömarkkinoilla. Tämä edellyttää tukku- ja vähittäismarkkinoiden tiiviimpää yhteyttä, mikä on myös yksi Komission puhtaan energian paketin tavoitteista. Mittarin perusominaisuudet Nykyisiä mittareita ja mittausjärjestelmiä koskevat vaatimukset on säädetty mittausasetuksessa 2. Nykyisen lainsäädännön mukaan: Sähkönkulutuksen ja pienimuotoisen sähköntuotannon mittauksen tulee perustua tuntimittaukseen ja mittauslaitteiston etäluentaan (tuntimittausvelvoite). Jakeluverkonhaltija voi poiketa tästä velvoitteesta enintään 20 prosentissa jakeluverkon sähkönkäyttöpaikoista lainsäädännössä asetetuin edellytyksin. 1 Erityisesti Euroopan Komission esitys sähkömarkkinadirektiivistä liitteineen proposes new rules consumer centred clean energy transition 2 Valtioneuvoston asetus sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta 66/2009 luku Energiateollisuus ry Fredrikinkatu B, Helsinki PL 100, Helsinki Puhelin: (09) , faksi: (09)
2 Tuntimittauslaitteiston ja verkonhaltijan mittaustietoa käsittelevän tietojärjestelmän tulee sisältää vähintään seuraavat ominaisuudet: o o o o mittauslaitteiston rekisteröimä tieto tulee voida lukea laitteiston muistista viestintäverkon kautta (etäluentaominaisuus); mittauslaitteiston tulee rekisteröidä yli kolmen minuutin pituisen jännitteettömän ajan alkamis- ja päättymisajankohta; mittauslaitteiston tulee kyetä vastaanottamaan ja panemaan täytäntöön tai välittämään eteenpäin viestintäverkon kautta lähetettäviä kuormanohjauskomentoja; mittaustieto sekä jännitteetöntä aikaa koskeva tieto tulee tallentaa verkonhaltijan mittaustietoa käsittelevään tietojärjestelmään, jossa tuntikohtainen mittaustieto tulee säilyttää vähintään kuusi vuotta ja jännitteetöntä aikaa koskeva tieto vähintään kaksi vuotta; o mittauslaitteiston ja verkonhaltijan mittaustietoa käsittelevän tietojärjestelmän tietosuojan tulee olla asianmukaisesti varmistettu. ET näkee, että pääpiirteissään nykyisiä vaatimuksia vastaavat vaatimukset tulee vaatia myös seuraavan sukupolven mittareilta ja mittausjärjestelmiltä. Vaatimuksia on kuitenkin tarpeen osin tarkentaa ja kehittää paremmin kehittyviä sähkömarkkinoita ja asiakkaiden tarpeita palveleviksi. Edelleen sähkön kulutuksen ja tuotannon mittausjakson tulee perustua minimissään tase- ja kaupankäyntijaksoa vastaavaan mittausjaksoon ja mittauslaitteiston etäluentaan. Nykyinen tasejakso on 60 minuuttia (tarkemmin määriteltynä tasatunti). Tämä on kuitenkin eurooppalaisten sääntelyehdotusten perusteella muuttumassa 15 minuuttiin. Suomen kannalta olennaista on varmistaa riittävä siirtymäaika muutokselle (aikaisintaan 2025), jotta se voidaan tehdä kustannustehokkaasti. Tulevissa mittareissa ja mittausjärjestelmissä tulee kuitenkin olla valmius vähintään kulloinkin voimassa (tai tiedossa) olevan taseselvitysjakson käyttöönotolle. Onkin tarkoituksenmukaista sitoa mittausjakso taseselvitysjaksoon, eli mittarien mittausjakso tai mittausjaksoista koostettu jakso tulee alkaa ja päättyä täysin tasejakson mukaisesti. Siirron hinnoittelurakenteen kehittäminen nykyistä enemmän tehoon perustuvaksi voi edellyttää mittarilta myös hetkellisen tehon mittausta ja rekisteröintiä. Tällä hetkellä on vielä epäselvää, mihin tehomaksu voisi perustua. Siksi on perusteltua edellyttää, että em. tasejakson lisäksi mittari kykenee mittaamaan hetkellisen tehon. Nykyisten mittareiden tulee rekisteröidä yli kolmen minuutin pituisen jännitteettömän ajan alkamis- ja päättymisajankohta. ET näkee tarkoituksenmukaiseksi rekisteröidä tulevan sukupolven mittareilla myös tätä lyhyemmät keskeytykset. Jakeluverkonhaltijan vianhallinnan työkaluina käytetään niin kutsuttuja pikajälleenkytkentöjä (korkeintaan muutaman sekunnin keskeytys) sekä aikajälleenkytkentöjä (korkeintaan muutaman minuutin keskeytys). Näiden rekisteröintivaatimus mittarilla mahdollistaisi kyseisten keskeytysten asiakaskohtaisen tilastoinnin ja seurannan. ET:n tietojen mukaan tällä ei tule olemaan merkittäviä kustannusvaikutuksia nykyiseen verrattuna. Kuormanohjauksia ja mittaustietojen tallentamista koskevia vaatimuksia on käsitelty myöhemmin tässä kantapaperissa. Uusina vaadittavina ominaisuuksina seuraavan sukupolven sähkömittareihin ET esittää, että kaikilta muilta kuin virtamuuntajamittareilta vaaditaan pakollisena ominaisuutena mahdollisuutta katkaista ja kytkeä sähkönkäyttöpaikkaan sähköt etäyhteydellä. Tämä ominaisuus on jo käytössä noin 60 % nykyisistä sähkömittareista. Etäkatkaisu/kytkentäominaisuus mahdollistaa asiakaspalvelun tehostamisen sekä toimintaprosessien yhdenmukaistamisen mm. muuttotilanteissa sekä pienentää operatiivisia kustannuksia esimerkiksi perintätoimenpiteenä tehtävissä katkoissa ja kytkennöissä. Uusien mittareiden tulee olla etäpäivitettäviä, jotta uusia ominaisuuksia on mahdollista ottaa käyttöön markkinoiden kehittyessä. Itse mittarin perusarkkitehtuurin, jonka toiminnallisuudet vaativat hardware muutoksen, ei tarvitse olla päivitettävissä. Mittarissa käytettävät sovellukset tulee puolestaan olla etäpäivitettävissä, kuten mittauslaskennat sekä tietoliikennesovellukset. Etäpäivityksen tulee tapahtua ilman mittarin luona käyntiä; tällä on ilmiselviä vaikutuksia toiminnan tehostamiseen. 2(9)
3 3(9) Edelleen on itsestään selvää, että myös seuraavan sukupolven mittauslaitteistojen ja verkonhaltijan mittaustietoa käsittelevien tietojärjestelmien tietosuojan ja tietoturvan tulee olla asianmukaisesti varmistettu. Mittarin vähimmäisvaatimuksia määriteltäessä on huomioitava vain markkinoiden realistiset tarpeet. Mittaria ei tule kuormittaa liiallisilla teknisillä vaatimuksilla, koska tämä nostaa kustannuksia ja kasvattaa vikaantumisriskiä. Tärkeintä on luotettava kulutetun (ja tuotetun) energiamäärän mittaus sekä edellä mainitut etäkytkentä- ja etäpäivitysominaisuudet. Aiemmin mainitun mukaisesti, vähimmäisvaatimusten tulee kattaa myös lyhytkestoisen jännitteettömän ajan mittaus ja rekisteröinti. Mittaustiedon toimittaminen asiakkaiden ja markkinoiden käyttöön Nykyisen mittausasetuksen mukaan älymittarit on luettava vähintään kerran vuorokaudessa. Lisäksi verkonhaltijan tulee asiakkaansa erillisestä tilauksesta tarjota mittariin standardoitu liitäntä reaaliaikaista sähkönkulutuksen seurantaa varten. Näihin vaatimuksiin on esitetty tarkennuksia ja lisävaatimuksia Euroopan komission esityksessä sähkömarkkinadirektiiviksi. Komission esityksessä 3 (artikla 20 a) on todettu seuraavasti: metering systems accurately measure actual electricity consumption and provide to final customers information on actual time of use. That information shall be made easily available and visualised to final customers at no additional cost and at near-real time in order to support automated energy efficiency programmes, demand response and other services. Edelleen komission esityksen määritelmissä near-real time on määritelty seuraavasti: the time, usually down to seconds, that elapses between data recording and their automated processing and transmission for use or information purposes. Komission esitys on valitettavan epäselvä. Tällä hetkellä ei ole tietoa, mitä tarkoitetaan käsitteellä visualised ja miten tulkitaan vaatimusta down to seconds. Näihin on odotettavissa tarkennuksia direktiivin valmistelun edetessä. Direktiivin vaatimukset tulevat luonnollisesti vaikuttamaan seuraavan sukupolven mittarin ominaisuuksiin. On olennaista ymmärtää, että sähkömittarilta on saatavissa tietoa kahta reittiä: validoimatonta reaaliaikaista kulutustietoa suoraan mittarista sekä verkonhaltijan lukemaa ja validoimaa tietoa sovitun tiedonvaihtokanavan kautta. Tällä hetkellä validoimaton tieto on saatavissa asiakkaan erillisestä tilauksesta reaaliaikaisesti (fyysinen liityntä mittariin). Validoitu tuntimittaustieto luetaan, käsitellään ja luovutetaan asiakkaan, taseselvityksen ja markkinatoimijoiden käyttöön seuraavana päivänä sähkönkulutuksesta. Verkonhaltija lähettää tällä hetkellä validoidut tiedot operaattorien välityksellä suoraan markkinatoimijoille ja asiakkaalle tieto luovutetaan verkonhaltijan online-palvelussa. Tulevaisuudessa tämä tieto on saatavilla keskitetysti datahubissa (suunniteltu käyttöönotto syksyllä 2019). Validoimaton tieto vastaa lähtökohtaisesti myös validoitua tietoa yksittäisiä poikkeamia lukuun ottamatta. Alla oleva kuva havainnollistaa mittaustietojen kahta reittiä asiakkaalle. 3 Huom! Kyseessä on vasta komission esitys, joka annettiin Esitykset ovat komission ehdotuksia, jotka menevät seuraavaksi parlamentin ja neuvoston käsittelyyn. Monien yksityiskohtien oletetaan muuttuvan tässä noin kaksi vuotta kestävässä päätöksentekoprosessissa. Lopullisia tuloksia saadaan siis arviolta parin vuoden päästä
4 4(9) Sähkönmyyjien ja taseselvityksen näkökulmasta tasejakson mukaista validoitua tietoa tarvitaan nopeasti, mutta ei reaaliaikaisesti. Sähkönmyyjälle on riittävää, että tämä validoitu tasejakson mukainen tieto on käytettävissä toimitusvuorokautta seuraavana päivänä. ET ei näe tarkoituksenmukaiseksi vaatia tasejakson mukaista validoitua tietoa toimitettavaksi nykyistä nopeammin markkinatoimijoille ja taseselvitykseen tai myöhemmin datahubiin. Jos on oletettavaa, että asiakkaiden reaaliaikainen laskutus yleistyisi, niin tämä muuttaisi tilanteen. Luentatekniikkaa valittaessa onkin hyvä varautua myös nykyistä tiheämpään luentasykliin, mutta vain, mikäli se on kohtuullisin kustannuksin mahdollista. Luentatekniikka ja järjestelmät olisi hyvä suunnitella niin, että ne ovat helposti ja kohtuukustannuksin muokattavissa myös tiheämmän luentasyklin toteuttaviksi kokonaisuuksiksi. Tämän kantapaperin kirjoitushetkellä ei ole vielä riittävän yksityiskohtaisesti määritelty, mitä vaatimuksia aggregoitujen säätö- ja reservikauppojen todentamiselle tulevaisuudessa asetetaan. Työryhmä ei täten ole voinut määritellä verkonhaltijan mittarin mahdollista roolia näiden kysyntäjoustokauppojen todentamisessa. Mikäli mittareille kyseinen rooli asetetaan, on huomioitava, että koko mittausjärjestelmän (luenta, datahub, ym.) tulee tukea todentamista. Erilaiset energiapalvelujen tarjoajat ja myös sähkönmyyjät kehittävät uusia asiakkaiden kehittyviin tarpeisiin suunnattuja palveluja nimenomaan reaaliaikaisen kulutustiedon varaan. Tällaisia palveluja ovat erilaiset kotiautomaatioratkaisut, erilaiset ohjaukset, kotinäytöt sekä mahdollisesti reservimarkkinoille tarjottavan kysyntäjouston todentaminen. Seuraavan sukupolven mittareista tulisi olla saatavilla reaaliaikainen validoimaton kulutustieto (ns. raakadata) nykyistä laajemmin markkinoiden käyttöön. Esimerkiksi Norjassa on määritetty käytettäväksi langallista tai langatonta MBUS liityntää. Mahdolliset vaihtoehtoiset liityntätavat tulee määrittää Suomessakin riittävällä tarkkuudella. Kaikissa uusissa mittareissa tulisi olla valmius hyödyntää mittarilta saatava validoimaton tieto reaaliaikaisesti ja nykyistä tehokkaammin ja jakaa se asiakkaan valtuuttamille taholle erikseen pyydettäessä. Mihin tahansa liityntätapaan päädytään, olennaista on selvittää sen kustannukset suhteessa asiakkaiden saamaan hyötyyn ennen lakisääteisten vaatimusten asettamista sekä tämän jälkeen varmistaa kaikkien toimijoiden osalta yhdenmukainen menettely. Olennaista on myös varmistaa, että reaaliaikainen tiedontoimitus voidaan aloittaa asiakkaan pyynnöstä etäohjelmoimalla ilman asentajan paikalla käyntiä. Kaikessa asiakkaan kulutustiedon jakamisessa on ensiarvoisen tärkeää varmistua tietosuojasta ja tietoturvasta. Asiakkaan tietoihin saa päästä käsiksi vain asiakkaan valtuutuksella. Euroopan Komission esityksessä sähkömarkkinadirektiiviksi esitetään, että mittaustiedot tulisi visualisoida asiakkaalle lähes reaaliajassa. ET:n näkemyksen mukaan erilaisten kulutusraportointipalvelujen tulisi antaa kehittyä markkinaehtoisesti, jota varten verkonhaltija tarjoaa joko suoraan tai jatkossa datahubin kautta tiedonvaihtorajapinnan. Tärkeintä on, että lainsäädännöllä varmistetaan, että mittausvastuullinen asettaa reaaliaikaisen tiedon asiakkaan
5 5(9) ja asiakkaan valtuuttaman tahon käytettäväksi, mutta lainsäädännöllä ei tule säännellä yksityiskohtaisemmin raportointipalvelun toteutusvaihtoehtoja (esimerkiksi esittää vaatimusta ns. kotinäytöstä). Kaikkea edellä kuvattua sovelletaan sekä verkosta oton että verkkoon annon rekisteröintiin ja lukemiseen. Mittarin rooli markkinaehtoisessa kysyntäjoustossa Kysyntäjoustolla tarkoitetaan sähkönkäytön siirtämistä korkean kulutuksen ja hinnan tunneilta edullisempaan ajankohtaan tai käytön hetkellistä muuttamista tehotasapainon hallinnan tarpeisiin. Kysyntäjoustoa tarvitaan lisää, kun joustamattoman ja vaihtelevan sähköntuotannon määrä sähköjärjestelmässä lisääntyy. Uusia kysyntäjoustoratkaisuja ja - palveluja kehitetään ja pilotoidaan aktiivisesti. Kysyntäjoustoa on monenlaista ja se voi osallistua useille eri markkinoille. Joustoratkaisujen tarpeet vaihtelevat mm. vasteaikojen, joustojen toteutumisen luotettavuuden ja todentamisen osalta. Nykyisin verkonhaltijat ohjaavat historiallisista syistä kuormia mittarin avulla kellon ja kalenterin mukaan (esim. yö-päiväohjaus). Markkinaehtoinen kysyntäjousto korvaa tulevaisuudessa nämä ohjaukset 4. Edelleen verkonhaltijoille jää oikeus ohjata asiakkaan kuormia tietyissä poikkeustilanteissa, mutta nykyisestä verkonhaltijan toteuttamasta yöpäiväohjauksesta luovutaan markkinaehtoisen kysyntäjouston yleistyessä. Markkinaehtoisen (eli myyjän tai muun palvelutarjoajan toimesta tapahtuvan) kuormanohjauksen voi jakaa karkealla tasolla kolmeen luokkaan: 1. Aikavyöhykeohjaus on toistaiseksi voimassa oleva, ennalta määrätty, säännöllisesti toistuva profiili (vastaava kuin nykyinen yö-/päiväohjaus). Myyjä voi ilmoittaa määrävälein toistuvat aikajaottelusäännöt jakeluverkonhaltijalle, jonka jälkeen jakeluverkonhaltija huolehtii ohjauksista ilman erillisiä, ohjauskohtaisia pyyntöjä. Myyjän oletetaan vaihtavan profiiliaan harvakseltaan. 2. Markkinajakson mukainen (nyk. tuntipohjainen) ohjaus on ennalta sovitun aikarajan puitteissa tilattava ohjaus seuraavalle vuorokaudelle. Käytännössä tuntipohjainen ohjaus voitaisiin toteuttaa siten, että myyjä ilmoittaa ohjaustarpeestaan seuraavalle vuorokaudelle kullekin tunnille erikseen. Toimintamallin käyttöönotto edellyttäisi, että alalla määriteltäisiin ilmoitustapa ja aikarajat ohjaustoimille (esim. klo 22 mennessä) sekä yhteinen rajapinta, jonka mukaisesti ohjauspyynnöt tehdään. 3. Nopea ohjaus käsittää yksittäiset ohjaukset, vasteaika minuutteja (<5 min). Nopea ohjaus edellyttää, että verkonhaltijoilla on käytössään standardirajapinta, johon myyjä voisi käyttöpaikkakohtaisesti ilmoittaa ohjauspyynnön. Nykyisen mittausasetuksen mukaan mittauslaitteiston tulee kyetä vastaanottamaan ja panemaan täytäntöön tai välittämään eteenpäin viestintäverkon kautta lähetettäviä kuormanohjauskomentoja. Mittareihin on tällä hetkellä kytketty laajassa kysyntäjoustotutkimuksessa 5 tehdyn arvion mukaan jopa 1800 MW sähkölämmityskuormaa. Näitä kuormia olisi mahdollista ohjata mittarin avulla, mutta tämän mahdollisuuden hyödyntäminen laajamittaisesti edellyttäisi merkittävää tiedonvaihdon, vasteaikojen ja toimintatapojen standardointityötä. Tällä hetkellä vasteajat ovat erilaiset luentatekniikasta riippuen (vertaa PLC ja GPRS tiedonsiirto) eikä nykyisellä tekniikalla voida täysin kattavasti varmistaa ohjauksien perille menoa. Kysynnän jouston tekniset ratkaisut kehittyvät jatkuvasti markkinoiden kehittyessä. Markkinatoimijat kehittävät kysyntäjouston ohjausratkaisuja aktiivisesti, mutta toistaiseksi ratkaisut ovat vielä harvoilla kotitalousasiakkailla käytössä. ET näkee, että mittarin kautta toteutettavilla ohjauksilla on jatkossakin oma roolinsa markkinaehtoisessa kysyntäjoustossa. Mittarin kautta on mahdollista toteuttaa tietyn tyyppistä rajattuihin käyttötarpeisiin soveltuvaa kysyntäjoustoa. Käytännössä mittarin kautta on mahdollista toteuttaa sähkölämmityskuormien ohjausta joko aikavyöhykeohjauksella tai markkinajaksoittain (edellä kuvatut vaihtoehdot 1 ja 2) riittävän hyvissä ajoin esitetyin ohjauspyynnöin. Nämä ohjaukset korvaisivat 4 ET:n näkemys jakeluverkonhaltijan roolista kysyntäjouston mahdollistajana, kantapaperi, hyväksytty Kysynnän jousto Suomeen soveltuvat käytännön ratkaisut ja vaikutukset verkkoyhtiöille (DR pooli): Loppuraportti. Saatavissa:
6 6(9) kehittyneemmällä tavalla nykyisen kaksiaikaohjauksen. Mittari soveltuu siis esimerkiksi lämminvesivaraajan spot-hintaohjaukseen tai myyjän määrittelemään kaksiaikaohjaukseen. Koska mittarikannan uusiminen tapahtuu lähivuosina ja kotiautomaatioon perustuvien ohjausratkaisujen yleistyminen on vielä epävarmaa, tulee seuraavan sukupolven mittareiden edelleen mahdollistaa kuormanohjauskomentojen toteutus. Sähkömittareiden perässä on jo nykyisellään 1800 MW lämmityskuormaa. Tämä potentiaali saadaan hyödynnettyä ilman muutoksia loppuasiakkaan sähköasennuksissa, kun olemassa olevat ohjaukset otetaan markkinaohjausten piiriin. Tämä mahdollistaa asiakasystävällisellä tavalla verkonhaltijan yö/päiväsähköohjauksista luopumisen. Verkonhaltijat tarjoavat mittareiden ohjaustoiminnallisuudet markkinaosapuolten käyttöön. Kun mittarien kautta ohjattavissa olevat kuormat tarjotaan markkinaosapuolten hyödynnettäväksi, kysynnänjoustomarkkinan volatiliteetti ja tarjolla oleva kapasiteetti mahdollistavat toimivan markkinaehtoisen joustomarkkinan muodostumiseksi lähivuosina. Edellä kuvatun ohjaustavan hyödyntäminen markkinaehtoisessa kysyntäjoustossa edellyttää, että myyjän ohjaukset välittävä ohjausrajapinta on valtakunnallisesti standardi ja kattavasti kaikilla verkonhaltijoilla käytössä. Ohjauksien mahdollistamiseksi on määriteltävä kysyntäjousto-ohjauksia koskeva tiedonvaihto ja toimintatavat markkinatoimijoiden ja verkonhaltijoiden välillä. Käytännössä tämä edellyttää tiedonvaihdon, rajapintojen ja vasteaikojen standardointia. ET näkee, että mittarin kautta tehtävälle kysyntäjoustolle on tarve vielä seuraavan sukupolven mittareiden aikana. Mittareiden hyödyntämisen mahdollistamisesta syntyy kustannuksia, mutta nämä kustannukset nähdään kannatettavina kysyntäjoustomarkkinoiden edistämiseksi. Samalla mittarien kautta tehtävä kysynnänjousto tukee muiden kysynnänjoustoon osallistuvien järjestelmien, kuten kotiautomaatiojärjestelmien, yleistymistä. Mittarin kautta tapahtuvan ohjauksen rinnalle markkinatoimijoiden uskotaan kehittävän muita kysyntäjouston ohjausratkaisuja aktiivisesti. Sekä olemassa oleviin, että uusiin sähkönkäyttökohteisiin otetaan yhä enenevissä määrin käyttöön erilaisia energianhallinta ja smart house -ratkaisuja, joiden käyttö ei riipu lainkaan verkonhaltijan mittarista. Esimerkiksi aurinkopaneeleiden, sähköautojen ja sähkövarastojen yleistyessä kohteen energiankäytön, jouston ja kustannusten optimointi tapahtuu kohteeseen ostetun energian lisäksi yhä enenevässä määrin kohteen sisäisten energiavirtojen sekä markkinahinnan hallinnalla, jossa verkonhaltijan mittarilla ei ole todennäköisesti roolia. Mm. edellä mainitut palvelut yhdessä muutenkin lisääntyvän kotiautomaation (IoT) kanssa edellyttävät jonkin muun (kuin sähkömittari) älykkään ohjainlaitteen olemassaoloa kohteessa. Edellä kerrotuissa palveluissa on oleellista ohjausten nopeat vasteajat sekä ohjausten reaaliaikainen kaksisuuntainen seuranta. ET näkeekin, että tulevaisuudessa tarvitaan monenlaisia ohjausratkaisuja, sekä nykyisenkaltaista hitaampaa aikaohjausta että nopeampaa, lähes reaaliaikaista ohjausta. Nämä ohjaustavat voivat toimia jatkossakin rinnakkain. Jatkossa mittarilla voisi olla rooli nykyisen kaltaisessa, mutta sitä hienojakoisemmassa aikaohjauksessa. Pientuotannon mittaus Pienimuotoisen sähköntuotannon, erityisesti aurinkosähkön, yleistyessä on keskusteltu paljon pientuotannon mittausvaatimuksista. Nykyisen sääntelyn mukaan mittarin tulee mitata ja rekisteröidä tunneittain erikseen sekä verkkoon syötetty ja verkosta otettu energia. Nykyisen sääntelyn mukaan samalle tunnille voi siis rekisteröityä sekä kulutusta että tuotantoa. Mm. Lähienergialiitto 6 on esittänyt, että pientuotantokohteissa verkkoon syöttö ja verkosta otto tulisi laskea yhteen (netottaa) tunnin sisällä. Tämä edellyttää luettujen tietojen laskennallista käsittelyä verkonhaltijan tietojärjestelmissä. Verkosta otetun ja verkkoon syötetyn energian netottaminen itse mittarilla ei ole nykylainsäädännön perusteella mahdollista, eikä ET:n näkemyksen mukaan jatkossakaan perusteltua. Mm. Oulussa 7 on pilotoitu asuntoyhtiöiden mahdollisuutta hyödyntää itse tuotettua sähköä liittymispisteen takana kiinteistösähkön kulutuksen ylimenevältä osalta yksittäisten asuntojen 6 sahkon pientuotannon tuntikohtainen netotus voimaankoko maahan kuluttajien tasapuolisen kohtelun takaamiseksi sahkomarkkinoilla/ 7 pilotoidaan aurinkosahkon ylijaaman hyvitysta taloyhtion osakkaille
7 7(9) verkosta oton pienentämiseen. Tämä malli on toteutettu tietojen laskennallisella käsittelyllä verkonhaltijan tietojärjestelmissä. Mittauksen tasejakson sisäinen netottaminen Kaikessa mittaustiedon laskennallisessa jälkikäteisessä käsittelyssä olennaista on, että asiakkaiden, taseselvityksen ja markkinatoimijoiden käytössä on vain yksi sama mittaustieto. ET vastustaa tasejakson yli ulottuvaa netotusta sen markkinoita vääristävien ja asiakkaiden epätasapuoliseen kohteluun johtavien seikkojen vuoksi. Mikäli verkonhaltijalle kuitenkin asetetaan velvoite netottaa tietoja tasejakson sisällä tai laskennallisesti siirtää toisen käyttöpaikan verkkoon syöttämään energiaa toiselle käyttöpaikalle (mikrotuotannon hyödyntäminen kerrostaloissa), tulee varmistua seuraavista periaatteista: Netotus ja muu laskenta tehdään verkonhaltijan tietojärjestelmissä tai keskitetysti datahubissa. Verkonhaltija tai datahub toimittaa tämän jälkeen vain tämän laskennallisen tiedon asiakkaalle, taseselvitykseen sekä markkinatoimijoille. Mittarilta suoraan saatava reaaliaikainen kulutustieto poikkeaa laskennallisesti käsitellystä tiedosta. Myös mittarin näytöllä näkyvä tieto poikkeaa laskennallisesti käsitellystä tiedosta. Tämä tulee ymmärtää ja hyväksyä. Erityisesti on varmistuttava, että laskenta ja lasketun tiedon käyttö on sallittua mittauslaitelainsäädännön 8 mittarin näytölle ja laskutuksen perustana olevalle mittaustiedolle kohdistettujen vaatimusten näkökulmasta. o Mittauslaitedirektiivin mukaan mittarin näytössä oleva lukema on mittaustulos, jonka perusteella määritetään maksettava hinta. Tämän hetkisen tulkinnan mukaan tämä tarkoittaisi, ettei mittaustietoja saisi laskennallisesti netottaa/käsitellä laskutuskäyttöä varten. Netotus/laskennallinen käsittely edellyttää vähintään tämän tulkinnan muuttumista. ET näkee, että verkonhaltijoiden uusien mittaustietoa käsittelevien tietojärjestelmät tulisi suunnitella niin, että niissä on valmius toteuttaa tarvittaessa kustannustehokkaasti edellä mainitun kaltaiset netotus-/laskentatoimenpiteet. ET näkee, että mikäli poliittisesti halutaan mahdollistaa tasejakson sisäinen netotus, tämä tulisi tehdä verkonhaltijan tietojärjestelmissä tai mieluummin keskitetysti datahubissa, jolloin kaikki mittaustieto olisi markkinoiden hyödynnettävissä. Ennen lainsäädännön muuttamista on kuitenkin varmistuttava, että mittauslaitelainsäädäntö mahdollistaa tämän. Mittauksen hetkellinen netottaminen vaiheiden välillä Eri valmistajien mittarit käsittelevät tuotetun energian rekisteröintiä eri tavoin. Osa mittareista laskee vaiheet yhteen (netottaa) hetkellisesti ennen tietojen rekisteröintiä, osa mittareista ei netota hetkellisesti vaiheiden välillä. Tämä tarkoittaa, että mittarivalmistajasta riippuen mittaustulos eroaa pientuotantokohteissa kulutuksen ja tuotannon vaiheiden välisen tasapainon mukaan. Kaikkien uusien Suomessa asennettavien mittareiden tulisi käsitellä verkosta otettua ja verkkoon syötettyä sähköä vaiheiden välillä samalla yhtenäisellä tavalla. Riippumatta siitä netotetaanko mittaustietoja verkonhaltijan tietojärjestelmissä, verkonhaltija tarvitsee todelliset vaihekohtaiset tiedot verkonhallinnan työkaluksi. Monilla verkonhaltijoilla mittari toimii osaltaan sähköasennusten ja -verkon valvonta- ja hallintalaitteena. Näin ollen myös mittarin mittausperiaatteeseen liittyviä ratkaisuja tulee arvioida turvallisuus- ja sähkönlaatutekijöiden perusteella. Vaihekohtaisen tiedon perusteella verkonhaltija voi havaita yksivaiheisten tuotantolaitosten takasyöttötilanteet ja vaiheiden välisen epäsymmetrian. Mittari ei saa hävittää tätä informaatiota. Vaiheiden välinen netotus aiheuttaa jännite-epäsymmetriaa ja aiheuttaa ongelmia tuotannon pysymisessä verkossa kiinni, kun jännite nousee yli rajojen. Tilanne on vielä huonompi, jos asiakkaalla on jo entuudestaan epäsymmetriaa vaiheiden välillä. ET näkee, että uusien mittareiden tulisi käsitellä verkosta otettua ja verkkoon syötettyä sähköä vaiheiden välillä samalla yhtenäisellä tavalla. ET suosittelee mittaustapaa, jossa 8 Mittauslaitedirektiivi: lex.europa.eu/legal content/en/txt/?uri=celex:32014l0032
8 8(9) mittaustuloksia ei netoteta edes hetkellisesti vaiheiden välillä ennen rekisteröintiä mittarin muistiin. Kaikki kaupalliset, tasejakson sisäiset netotukset tulee tehdä vasta järjestelmissä. Netotus voidaan tehdä keskitetysti tai hajautetusti, joko verkonhaltijan tai palveluntarjoajan järjestelmässä. Tulevaisuudessa mahdollisesti datahubissa. Mittarin näyttö Mittauslaiteasetuksen 9 liitteen mukaan sähköenergiamittarin on oltava varustettu kuluttajan helposti ja ilman työkaluja nähtävissä olevalla metrologisesti ohjatulla näytöllä. Näytössä oleva lukema on mittaustulos, jonka perusteella määritetään maksettava hinta. Vaatimus tulee suoraan eurooppalaisesta mittauslaitedirektiivistä 10. Vaatimus erillisestä näytöstä on ongelmallinen eikä etäluettavien mittareiden käyttöönoton jälkeen vastaa asiakkaiden tarpeisiin. Asiakkailla on harvoin tosiasiallista mahdollisuutta seurata mittarin näyttöä (esim. kerrostaloissa). Verkonhaltijan tulee asiakkaan pyynnöstä varmentaa, että mittari on toiminut oikein. Näytöstä luopuminen ei heikennä asiakkaan oikeusturvaa mittausten luotettavuuden näkökulmasta. ET näkee, että edellä kirjattu vaatimus mittarin näytöstä tulisi esittää poistettavaksi mittauslaitedirektiivistä. Mikäli vaatimusta näytöstä ei poisteta, tulisi sitä ja sen tulkintaa täsmentää yksiselitteisesti niin, että näytössä oleva tieto on kulloinkin voimassa oleva mittaustulos, eikä mittarin rekisteröimiä historiatietoja ole tarve esittää mittarin näytöllä. Datahub-kehitys Sähkön vähittäismarkkinoiden seuraava suuri kehitysaskel on datahubin 11 käyttöönotto syksyllä Datahubiin tallentuvat sähkön käyttäjien, myyjien ja jakeluverkonhaltijoiden välillä liikkuvat tiedot (ml. mittaustiedot), josta ne ovat tasapuolisesti kaikkien markkinatoimijoiden saatavilla. Datahub-kehityksessä on noussut esiin mittaustietoja koskevia toiveita ja tarpeita: Tietojen tallentaminen verkonhaltijan järjestelmiin Nykyisen mittausasetuksen mukaan mittaustieto sekä jännitteetöntä aikaa koskeva tieto tulee tallentaa verkonhaltijan mittaustietoa käsittelevään tietojärjestelmään, jossa tuntikohtainen mittaustieto tulee säilyttää vähintään kuusi vuotta ja jännitteetöntä aikaa koskeva tieto vähintään kaksi vuotta. Tasejakson mukaiset mittaustiedot tullaan tallentamaan ja säilyttämään jatkossa datahubissa. ET näkee, että samassa yhteydessä, kun datahubille asetetaan velvoite säilyttää mittaustietoja, vastaava velvoite tulee poistaa verkonhaltijoilta. Mittarin sijaintitieto koordinaatteina Tämä tieto on mahdollista tarvittaessa tallentaa datahubiin. Tämän hetkisissä datahubin määrittelyissä tieto on vapaaehtoinen. Koordinaattitieto on jakeluverkonhaltijoilla saatavilla, mutta sen toimittaminen ja ylläpitäminen datahubissa aiheuttaa operatiivisia kustannuksia. Ennen mahdollista päätöstä tehdä koordinaattitiedosta pakollinen tieto, tulee selvittää kyseisen tiedon käyttötarve ja sen toimittamisen kustannukset. Mittaustiedon hyödyntäminen verkon hallinnassa Sähkömarkkinoiden ohella mittarilla ja mittausjärjestelmillä on jatkuvasti suurempi rooli myös verkon käyttötoiminnassa. Mittareita hyödyntämällä voidaan verkon tilaa valvoa jokaiseen käyttöpaikkaan saakka. Lisäksi mittaustietoa voidaan hyödyntää verkon optimoinnissa. Myös asiakkaat odottavat verkonhaltijoiden hyödyntävän mittaustietoja tehokkaasti tuoden asiakkaille kustannushyötyjä. 9 Valtioneuvoston asetus mittauslaitteiden olennaisista vaatimuksista, vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta ja teknisistä erityisvaatimuksista 211/ Mittauslaitedirektiivi: lex.europa.eu/legal content/en/txt/?uri=celex:32014l
9 9(9) Esimerkkejä mittarin hyödyntämispotentiaalista jakeluverkon käyttötoiminnassa ovat erilaiset sähkön laadun mittaukset, keskeytysten hallinta, asiakastiedottamisen kehittäminen sekä erilaiset verkon tilaa koskevat reaaliaikaiset hälytykset. Jatkossa mittaria voidaan käyttää myös erilaisissa reklamaatioissa. Uusien sähkölaitteiden myötä myös loissähkön mittaaminen voi olla tarpeen. Paikallinen tuotanto synnyttää verkon kunnossapitotilanteissa työturvallisuusriskin, vaikka takasyöttömahdollisuus tulisi olla kaikissa tapauksissa eliminoitu. Turvallisuutta voidaan parantaa lisäämällä mittariin ominaisuus, joka estää sähkönsyötön jännitteettömään verkkoon. ET pitää tärkeänä, ettei verkonhaltijoita estetä hyödyntämästä mittaria mahdollisimman laajasti lakisääteisten velvollisuuksiensa täyttämisessä (kuten toimitusvarmuuden parantaminen ja sähköturvallisuudesta huolehtiminen). Verkonhaltijan tulisi voida mitata kulutusta ja tuotanto taseselvitysjaksoa lyhyemmällä aikajaksolla, mikäli tämän tiedon avulla olisi mahdollista kehittää esimerkiksi sähkönlaadun valvontaa ja sähköturvallisuutta. Asiakkaiden tietosuojasta on luonnollisesti huolehdittava samanaikaisesti. Kaikki mittausta koskeva sääntely tulee käydä läpi. Esimerkiksi mittareiden käytönaikaisen varmennuksen asetuksessa tulee jättää liikkumavaraa uusien käytönaikaisten tarkistusmenetelmien varalle. Tulevaisuuden sähkömittarin tulisi itse pystyä seuraamaan omaa mittaustarkkuuttaan. Tällä päästäisiin oikeasti kiinni virheellisesti mittaaviin yksilöihin, eikä vain luotettaisi tilastollisiin tuloksiin kuten nykyisessä näytteenottomenetelmässä. Mittaustarkkuuden seurantaan on jo nyt olemassa valmistajilla patentoituja ratkaisuja. Mittari voisi sisältää myös itsediagnostiikaa, jolloin se arvioi itse oman toimintansa luotettavuutta. ET näkee, että jatkossa verkossa voi olla erilaisia mittareita. Kaikissa sähkönkäyttöpaikoissa tarvitaan ns. perusmittari, joka täyttää sähkömarkkinoiden ja asiakkaiden asettamat perusvaatimukset. Tämän lisäksi tietyissä verkonosissa sijaitsevissa käyttöpaikoissa voi olla monipuolisempi ja hinnaltaan perusmittaria kalliimpi erikoismittari, joka helpottaa verkonhallintaa ja parantaa sähköturvallisuutta. Mittaukseen liittyvä tietoturva Mittarit keräävät tarkkaa tietoa henkilöiden energiankulutuksesta. Mittaustieto on henkilötietoa, kun se voidaan yhdistää (välillisestikin) luonnolliseen henkilöön. Mittaustietoa käsittelevän yrityksen pitää suunnitella mittaustiedon käsittelytoimet ja järjestelmät, joissa mittaustietoa säilytetään ja käsitellään siten, että ne ovat tietosuojasääntelyn mukaisia (privacy by design and default). Tämä sisältää myös mittaustietojen käsittelyn tietoturvasta huolehtimisen. Tietoturvaan täytyy kiinnittää erityistä huomiota myös sen takia, että mittarit mahdollisesti jatkossa ohjaavat kaikkien suomalaisten sähkönkäyttöä. Joillekin sähköverkonhaltijoille voi tulla lainsäädännön tasolta erityisiä velvoitteita huolehtia tietoturvasta. Toisaalta mittareiden etätoimintojen edellytys on julkisten verkkojen käyttö. Tietoturvassa täytyy huomioida, että toimijoilta ei voida vaatia parempaa tietoturvaa kuin mitä nämä julkiset verkot tarjoavat. Lisäksi tietoturva (ja turvattomuus) on vielä laitetekniikkaa nopeammin muuttuva ala. Tämä saattaa pudottaa mittareiden pitoaikoja vielä nykyisestäänkin. Lisäksi asiakkaat voivat haluta mittarin olevan yhteydessä asiakkaan muihin laitteisiin, mikä asettaa lisävaatimuksia mittareille ja tietoturvalle. Tietoturvaa pyritään varmistamaan teknisillä (palomuurit, suojaukset, salaukset jne.) ja organisatorisilla (ohjeet, käyttöoikeudet ja -lokit jne.) keinoilla. Energia-alan yritysten lisäksi mittareiden valmistajien ja tietojärjestelmätoimittajien pitää suunnitella tuotteensa ja palvelunsa siten, että ne ovat tietosuoja- ja tietoturvavaatimusten mukaisia. Energia-alaan kohdistuvaa erityistä tietosuoja- ja tietoturvavaatimuksia lisäävää sääntelyä tulee välttää. Jos sääntely kuitenkin on välttämätöntä, se ei saa johtaa yleissääntelyn kanssa päällekkäisiin tai ristikkäisiin vaatimuksiin. ET näkee, että lähitulevaisuudessa alan yleisissä ehdoissa pitänee myös lyhyesti määritellä tietoturvaan liittyvä vastuunjako.
Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta. Älykäs energianmittaus , Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino
Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta Älykäs energianmittaus 10.2.2015, Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino Tarve lisätä älyä sähkönjakeluverkkoihin EU:n ilmastotavoitteet 20-20-20 Hiilidioksidipäästöjen
LisätiedotSähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009
Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittaus uudistuu Valtioneuvoston asetukset sähkömarkkinoista sekä sähköntoimitusten
LisätiedotEtunimi Sukunimi
1 2 3 Datahub-prosessiryhmä 27.11.2017 Heidi Uimonen TEMin älyverkkotyöryhmän väliraportti Sidosryhmiä laajasti kokoavan älyverkkotyöryhmän tehtävät 1. luoda yhteinen näkemys tulevaisuuden älyverkoista
LisätiedotYhteenveto varttitase kyselyn vastauksista. Ville Väre
Yhteenveto varttitase kyselyn vastauksista Ville Väre 20.3.2018 Tasehallinnan suuntaviivat (EU 2017/2195) 62 art 8.Asianomaisen sääntelyviranomaisen on poikkeuspyyntöä arvioidessaan tai ennen kuin se myöntää
LisätiedotTukku- ja vähittäismarkkinoiden yhteispeli onnistuu älyverkolla Suomen energiaekonomistien kevätseminaari Risto Lindroos, johtava
Tukku- ja vähittäismarkkinoiden yhteispeli onnistuu älyverkolla Suomen energiaekonomistien kevätseminaari 7.4.2016 Risto Lindroos, johtava asiantuntija, Fingrid Oyj Voimajärjestelmän murros vaatii kaiken
LisätiedotReferenssiryhmä Fingridin ehdotukset ja perustelut varttitaseen energiamittaukselle
1 Referenssiryhmä 30.5.2018 Fingridin ehdotukset ja perustelut varttitaseen energiamittaukselle Esityksen rakenne Energiamittausta koskeva lainsäädäntö ja suositukset Suomessa Energiamittauksen nykytila
LisätiedotLähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP
Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Jouni Juntunen 24.9.2015 Suomen Lähienergialiitto ry. / Lähienergialiitto ry:n keskeiset ehdotukset lausunnossa Yhteisöenergian (osto- ja tuotantoyhteenliittymien)
LisätiedotLUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI SÄHKÖMARKKINALAIN MUUTTAMISESTA JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI (NS
Suomen Sähkönkäyttäjät ry Lausunto 14.05.2018 Asia: TEM/1561/03.01.01/2017, TEM046:00/2017 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI SÄHKÖMARKKINALAIN MUUTTAMISESTA JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI (NS.
LisätiedotVerkosto2011, 2.2.2011, Tampere
Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Sähköverkkoliiketoiminnan tavoitetila 2030 Jarmo Partanen, 040-5066564 Jarmo.partanen@lut.fi Perususkomuksia, vuosi 2030 sähkön käyttö kokonaisuutena on lisääntynyt energiatehokkuus
LisätiedotÄlykäs mittaus ja sähköverkko, ajankohtaisia asioita ja kehityssuuntia kuluttajille
Älykäs mittaus ja sähköverkko, ajankohtaisia asioita ja kehityssuuntia kuluttajille Älykäs sähköverkko ja kuluttaja Uusia mahdollisuuksia kuluttajalähtöiseen energiatehokkuuteen, Eurooppasali (Voimatalo,
LisätiedotKatsaus älyverkkotyöryhmän ehdotuksiin. Verkosto 2019: Älykäs energiajärjestelmä -seminaari Ylitarkastaja Tatu Pahkala
Katsaus älyverkkotyöryhmän ehdotuksiin Verkosto 2019: Älykäs energiajärjestelmä -seminaari Ylitarkastaja Tatu Pahkala 23.1.2019 Yleistä älyverkkotyöryhmästä Älyverkkotyöryhmä Kaksi vuotta Vaihteleva uusiutuva
LisätiedotNeuvottelukunta Risto Lindroos. Älyverkot eri toimijoiden roolit ja yhteistoimintatarpeet
Neuvottelukunta 12.12.2016 Risto Lindroos Älyverkot eri toimijoiden roolit ja yhteistoimintatarpeet Älyverkkotyöryhmä selvittää älykkään sähköjärjestelmän mahdollisuuksia sähkömarkkinoille Älyverkkotyöryhmä
LisätiedotToimijoiden bisnesmallit ja roolit kysyntäjoustossa. myyjien roolin vahvistaminen kysyntäjoustossa. jakeluverkot kysyntäjouston käyttäjinä
Muistio Liite 1/6 21.12.2017 ÄLYVERKKOTYÖRYHMÄ, TYÖOHJELMA Kokous Teemat Toimenpiteet nro 1. 30.9.2016 Järjestäytyminen Toimeksianto Työsuunnitelma Visio tulevaisuuden älyverkoista nro 2. lokakuu vko 43
LisätiedotÄlykäs energiajärjestelmä. Pekka Salomaa, Energiateollisuus ry , Clarion Hotel Helsinki Jätkäsaari
Älykäs energiajärjestelmä Pekka Salomaa, Energiateollisuus ry 30.1.2019, Clarion Hotel Helsinki Jätkäsaari Energia-alalla koittaa asiakkaiden aika Suuret muutosilmiöt Vähähiilisyys ja uusiutuvat Haastavaa,
LisätiedotTEM:n älyverkkotyöryhmän näkemyksiä siirtotariffirakenteiden kehitykseen. Ville Väre
TEM:n älyverkkotyöryhmän näkemyksiä siirtotariffirakenteiden kehitykseen Ville Väre 30.8.2017 Sähkömarkkinat ovat suuressa muutoksessa Huipunaikainen tehon riittävyys Suomessa, 2014-2030 Sähkön myynti/osto
LisätiedotJakeluverkoista älyverkoiksi Timo Patana, toimitusjohtaja Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy
Jakeluverkoista älyverkoiksi 30.8.2017 Timo Patana, toimitusjohtaja Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Sisältö Oulun Seudun Sähkö Älyverkkotaustaryhmä osana tulevaisuuden määrittelyä Tulevaisuuden haasteita
LisätiedotENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen
ENERGY USE -KIRJAN JULKISTUSTILAISUUS 28.5.2007 ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen KYSYNTÄJOUSTON TAVOITTEET Kuormituskäyrän
LisätiedotJoustava ja asiakaskeskeinen sähköjärjestelmä. Älyverkkotyöryhmän loppuraportin julkistamistilaisuus
Joustava ja asiakaskeskeinen sähköjärjestelmä Älyverkkotyöryhmän loppuraportin julkistamistilaisuus 24.10.2018 Ohjelma 9:30 Tilaisuuden avaus, ylijohtaja Riku Huttunen, TEM 9:35 Raportin luovuttaminen
LisätiedotETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI
ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI Energianeuvontailta 1 Energia-alan energiatehokkuusopimus Keravan Energia -yhtiöt liittyivät energiatehokkuussopimukseen huhtikuussa 2008 Energian tuotanto, siirto ja
LisätiedotÄlyverkkotyöryhmän välitilinpäätös. Energiateollisuuden tutkimusseminaari Ylitarkastaja Tatu Pahkala
Älyverkkotyöryhmän välitilinpäätös Energiateollisuuden tutkimusseminaari 30.1.2018 Ylitarkastaja Tatu Pahkala Yleistä työryhmästä Ilmastonmuutoksen torjunta Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen keskeistä
Lisätiedot2.1. Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön toimitus- ja tuotantotoiminnasta
27.05.2015 1 (6) HELEN SÄHKÖVERKKO OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMISEN TOIMENPIDEOHJELMA 1. Toimenpideohjelman tarkoitus 2. Toiminnallinen eriyttäminen Sähköverkonhaltijan toiminnalta edellytetään syrjimättömyyttä
LisätiedotDatahub-seurantaryhmä Heidi Uimonen. TEMin älyverkkotyöryhmän väliraportti & palautteet
Datahub-seurantaryhmä 22.11.2017 Heidi Uimonen TEMin älyverkkotyöryhmän väliraportti & palautteet Suomi on älykkään sähköjärjestelmän suunnannäyttäjä Älymittarit kaikilla vuoden 2013 loppuun mennessä Kansainvälisesti
LisätiedotSÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE
SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE ClimBus päätösseminaari Finlandia talo 9.6.-10.6.2009 Juha Rintamäki, toimitusjohtaja Vaasan Sähköverkko Oy PERUSOLETTAMUKSET
LisätiedotAMR ÄLYVERKKOTYÖRYHMÄ. Seuraavan sukupolven älykkäiden sähkömittareiden vähimmäistoiminnallisuudet
15.12.2017 ÄLYVERKKOTYÖRYHMÄ Seuraavan sukupolven älykkäiden sähkömittareiden vähimmäistoiminnallisuudet 2 Raportti on laadittu Asiakkaan käyttöön ja julkaistavaksi. Raportti on laadittu noudattaen Pöyryn
LisätiedotAskelmerkit sähkömarkkinamurrokseen
Askelmerkit sähkömarkkinamurrokseen Puhtaan, säätämättömän ja hajautetun tuotannon lisääntyminen yhä enemmän markkinaehtoisesti Säätökelpoisen fossiilisen lauhdetuotannon vähentyminen Joustavuuden ja säätömahdollisuuksien
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriön asetus
TEM-asetus, AR, 7.7.2015 lausuntokierros Työ- ja elinkeinoministeriön asetus sähkökaupassa ja sähköntoimitusten selvityksessä noudatettavasta tiedonvaihdosta Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotKiinteistön sähkönkulutus osana kysyntäjoustoa. Fidelix Automaatioväylä 2/2015: Automaatiolla tehokkuutta sähkön kysyntäjoustoon
Kiinteistön sähkönkulutus osana kysyntäjoustoa Fidelix 2015 Automaatioväylä 2/2015: Automaatiolla tehokkuutta sähkön kysyntäjoustoon Fidelix Yrityksenä, perustettu 2002. Suomalainen rakennusautomaation
LisätiedotSuomen älyverkkovisio. SESKOn kevätseminaari Ylitarkastaja Tatu Pahkala
Suomen älyverkkovisio SESKOn kevätseminaari Ylitarkastaja Tatu Pahkala 20.3.2019 Taustaa älyverkkotyöryhmälle Ilmastonmuutoksen torjunta Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen keskeistä Pariisin ilmastosopimus
LisätiedotSähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa
Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa EL-TRAN 14.02.2017 Prof. Pertti Järventausta Tampereen teknillinen yliopisto 1 Kaksisuuntaisessa, älykkäässä sähköverkossa hyödynnetään
LisätiedotSuomen ElFi Oy:n ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n esitys talousvaliokunnalle
Suomen ElFi Oy:n ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n esitys talousvaliokunnalle 22.3.2017 Pasi Kuokkanen Suomen ElFi Oy ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry Esityksen sisältö 1. Direktiivi: 1. Sähkön fyysiset markkinapaikat
LisätiedotSäätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle. Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sähkönjakelu muutoksessa Sähköä käytetään uusilla tavoilla mm. lämpöpumpuissa ja
LisätiedotLausunto. Kannatamme ehdotusta henkilötietojen luovuttamisesta jakeluverkonhaltijoille ja sähkön vähittäismyyjille
Riina Heinimäki Lausunto TEM046:00/2017 14.05.2018 TEM/1561/03.01.01/2017, Asia: TEM/1561/03.01.01/2017, TEM046:00/2017 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI SÄHKÖMARKKINALAIN MUUTTAMISESTA JA ERÄIKSI
LisätiedotTeollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle
Teollisuussummit 5.10.2016 Risto Lindroos Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle Voimajärjestelmä lähenee rajojaan - Talven 2015/2016 huippukulutus 7.1.2016 klo 17-18 Kulutus 15 105
LisätiedotTuntimittalaitteiden sähkön laadun mittausominaisuuksia
Tuntimittalaitteiden sähkön laadun mittausominaisuuksia 2009 9.6.2009 1 AMR-mittarit ja laatumittausvaatimukset Valtioneuvoston asetus sähköntoimituksen selvityksestä ja mittauksesta (mittausasetus) Yli
LisätiedotVerkkotoimikunta Ajankohtaista. Petri Parviainen ja Jarno Sederlund Sähkönsiirto, Fingrid Oyj
Verkkotoimikunta 28.11.2018 Ajankohtaista Petri Parviainen ja Jarno Sederlund Sähkönsiirto, Fingrid Oyj Ajankohtaista sähkönsiirrosta 1/2 1. Uusiutuvan energian tuotantotuen huutokaupan liityntätarjoukset
LisätiedotSähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015
Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Sähkön etämittaus Suomessa Energiayhtiöiden
LisätiedotVaravoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla
Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Pilottiprojektin loppuraportti julkinen versio 1 Juha Hietaoja Raportin sisältö Pilotin tarkoitus, kesto ja osapuolet
LisätiedotET:n kanta varttimittaukseen siirtymisestä. Varttitasereferenssiryhmän kokous Ina Lehto
ET:n kanta varttimittaukseen siirtymisestä Varttitasereferenssiryhmän kokous 13.12.2018 Ina Lehto Varttitaseeseen siirtyminen Sääntelyn ja toimintaympäristön asettamat reunaehdot Varttitase otetaan käyttöön
LisätiedotJoustava ja asiakaskeskeinen sähköjärjestelmä Älyverkkotyöryhmän loppuraportti
LAUSUNTO 1(6) Riina Heinimäki 13.12.2018 Työ ja elinkeinoministeriö alyverkot.palaute@tem.fi Viite: TEM/1079/00.04.01/2016 Joustava ja asiakaskeskeinen sähköjärjestelmä Älyverkkotyöryhmän loppuraportti
LisätiedotENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS
ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 999/420/2012 JULKINEN 13.11.2012 ASIA Valkeakosken Energia Oy:n jakeluverkkoasiakkaan oikeus omaa sähkönkulutustaan koskevaan tietoon ASIANOSAINEN Valkeakosken Energia
LisätiedotVarttitase milloin ja mitä? Ville Väre
Varttitase milloin ja mitä? Ville Väre 29.5.2018 Mitä varttitase tarkoittaa käytännössä? =15 minuutin taseselvitysjakso Taseselvitys Markkinapaikat (ensin ainakin päivänsisäinen kauppa ja säätömarkkinat,
LisätiedotMittausteknologia uusien palveluiden mahdollistajana Mauri Patrikainen Landis+Gyr Oy
Mittausteknologia uusien palveluiden mahdollistajana Mauri Patrikainen Landis+Gyr Oy Jun-09 1 - Landis+Gyr - Mittausteknologia uusien palveluiden mahdollistajana - Mauri Patrikainen Uusia palvelumahdollisuuksia
LisätiedotHE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 )
HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 ) Energiateollisuus ry, lakimies eeva.kurkirinne@energia.fi GSM
LisätiedotKuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko
Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto
LisätiedotKohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa
Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat
LisätiedotJukka Ruusunen Neuvottelukunnan kokous Ajankohtauskatsaus Fingridin toimintaan
Jukka Ruusunen Neuvottelukunnan kokous 6.6.2019 Ajankohtauskatsaus Fingridin toimintaan Puhtaan energian paketti vahvistaa eurooppalaisten sähkömarkkinoiden toimintaa Markkinoiden integroitumista helpotetaan
LisätiedotÄlykäs sähkönmittaus - mahdollisuudet ja kuluttajien tarpeet. Lauri Penttinen, Keski-Suomen Energiatoimisto
Älykäs sähkönmittaus - mahdollisuudet ja kuluttajien tarpeet Lauri Penttinen, Keski-Suomen Energiatoimisto Sisältö Mitä on älykäs energianmittaus? Tilanne Suomessa ja Euroopassa Kuluttajien tarpeet Uudet
LisätiedotENERGIANKÄYTÖN SEURANTA JA ANALYSOINTI Energiatehokas vesihuoltolaitos 3/2018
ENERGIANKÄYTÖN SEURANTA JA ANALYSOINTI Energiatehokas vesihuoltolaitos 3/2018 ENERGIANKÄYTÖN SEURANTA JA ANALYSOINTI Energiankäytön seuranta ja analysointi on keskeinen ja välttämätön osa energiatehokkuustyötä.
LisätiedotLIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA
1 (3) Energiateollisuus ry:n suosittelema LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA TVPE 11 A Yleistä, verkkosopimuksen tekeminen, palvelun edellytykset ja aloittaminen 1. Soveltamisala
LisätiedotDatahub webinaarit Taseselvitys ja tasevirheiden käsittely
Datahub webinaarit 2017 Taseselvitys ja tasevirheiden käsittely Kouluttaja esa.pietarinen@fingrid.fi p. 030 395 5277 Avustamassa Kerttu Korpelainen kerttu.korpelainen@fingrid.fi p. 030 395 5238 2 Webinaarin
LisätiedotÄlyverkko sähköasiakkaiden palvelijana. Ympäristövaliokunta Tatu Pahkala
Älyverkko sähköasiakkaiden palvelijana Ympäristövaliokunta 17.11.2017 Tatu Pahkala Työryhmän tausta Ilmastonmuutoksen torjunta Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen keskeistä Pariisin ilmastosopimus voimaan
LisätiedotÄlyverkkotyöryhmän terveiset. Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari Ylitarkastaja Tatu Pahkala
Älyverkkotyöryhmän terveiset Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 1.2.2017 Ylitarkastaja Tatu Pahkala Sisältö Taustaa älyverkkotyöryhmälle Älyverkkovisio Alustavia tuloksia työryhmästä Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotLiite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11. Voimassa 1.7.2011 alkaen
Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11 Voimassa 1.7.2011 alkaen Energiateollisuus ry:n suosittelema LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA
LisätiedotFingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1
Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009 Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Sähkön käytön kysyntäjousto Lähtökohta kysyntäjoustolle: Jousto tulee saattaa markkinapaikalle
LisätiedotAsennettujen etäluettavien mittareiden hyödyntäminen kysyntäjoustossa
Asennettujen etäluettavien mittareiden hyödyntäminen kysyntäjoustossa Tämä paperi on valmisteltu pyynnöstä TEMin älyverkkotyöryhmälle. Paperin valmisteluun ovat osallistuneet Caruna Oy, Elenia Oy, Helen
LisätiedotVarttitaseen referenssiryhmän kokous Maria Joki-Pesola. Varttitaseen toteutussuunitelma
Varttitaseen referenssiryhmän kokous 12.2.2019 Maria Joki-Pesola Varttitaseen toteutussuunitelma VARTTITASEEN TOTEUTUKSEN VAIHEET 1/2019-8/2022 2/2019 Julkaistaan päivitetty dokumentti: Sähkön vähittäismarkkinoiden
LisätiedotVALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden
LisätiedotYleiset liittymisehdot (YLE 2012) Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV 2012)
Yleiset liittymisehdot (YLE 2012) Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV 2012) Jarno Sederlund ja Tuomas Rauhala Verkko- ja Käyttötoimikunta 7.3.2012 Sisältö: Yleiset liittymisehdot (YLE 2012)
LisätiedotFingrid Oyj. Käyttötoiminnan tiedonvaihdon laajuus
Fingrid Oyj Käyttötoiminnan tiedonvaihdon laajuus 1 (6) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Tarkkailualue... 2 2.1 Soveltaminen... 2 2.2 Tarkkailualue Fingridin Vastuualueella... 3 3 Sähköverkoista Fingridille
LisätiedotAurinkosähköä maatiloille Järjestelmien myyntiprosessi Liittäminen verkkoon Sähkösopimus
Aurinkosähköä maatiloille 14.2. Järjestelmien myyntiprosessi Liittäminen verkkoon Sähkösopimus Hankintaprosessi Näin se etenee 2 Yhteydenotto ja tarjouspyyntö -Tuntikulutustiedot verkkoyhtiöltä -Katon
LisätiedotJyväskylän Energia yhtiöt Yhdessä asiakasta varten
Jyväskylän Energia yhtiöt Yhdessä asiakasta varten Ilkka Mustonen 7.10.2015 VERKKOJEN ORGANISAATIO 1.11.2012 VERKOT JOHTOTIIMI Kari Kautto Anmari Ala-Kolu Markku Hantunen Petri Flyktman Pirjo Pasanen Janne
LisätiedotHeini Ruohosenmaa Verkkotoimikunta 2/ Puhtaan energian paketti ja muut toimintaympäristön muutokset
Heini Ruohosenmaa Verkkotoimikunta 2/2019 29.5.2019 Puhtaan energian paketti ja muut toimintaympäristön muutokset Puhtaan energian paketti vahvistaa eurooppalaisten sähkömarkkinoiden toimintaa Euroopan
LisätiedotTuukka Huikari Loissähköperiaatteet 2016
Loissähköperiaatteet 2016 Taustaa: Loistehon syöttö 110 kv:n verkosta 400 kv:n verkkoon Loistehon anto kasvanut noin reaktorin verran vuodessa ~70 Mvar 2 Loistehoikkunan määrittäminen Loistehoikkuna määritellään
LisätiedotKysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen
Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden
LisätiedotFingrid Oyj. Käyttötoiminnan tiedonvaihdon laajuus
Fingrid Oyj Käyttötoiminnan tiedonvaihdon laajuus 22.10.2018 1 (6) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Tarkkailualue... 2 2.1 Soveltaminen... 2 2.2 Tarkkailualue Fingridin Vastuualueella... 3 3 Sähköverkoista
LisätiedotSatu Viljainen Markkinatoimikunta, Pörssikilpailu
Satu Viljainen Markkinatoimikunta, 14.6.2019 Pörssikilpailu Yhteenliitetyt eurooppalaiset markkinat Pörssien tarjouskirjat -kukin pörssi itsenäisesti Siirtokapasiteetit -siirtoverkonhaltijat alueellisesti
LisätiedotFingrid Oyj. NC ER:n tarkoittamien merkittävien osapuolien nimeäminen ja osapuolilta vaadittavat toimenpiteet
Fingrid Oyj NC ER:n tarkoittamien merkittävien osapuolien nimeäminen ja osapuolilta vaadittavat toimenpiteet Siltala Jari 1 (8) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Järjestelmän varautumissuunnitelman kannalta
Lisätiedot15239/17 ADD 1 tih/sj/si 1 DGE 2B
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. joulukuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0380 (COD) 15239/17 ADD 1 ILMOITUS Lähettäjä: Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) Vastaanottaja: Neuvosto
LisätiedotÄlykäs kaupunkienergia
Älykäs kaupunkienergia Lyhennelmä Pöyryn loppuraportista (kesäkuu 2018) Hankkeen rahoittaja: Energiateollisuus ry Kaukolämpötutkimus Sähkötutkimuspooli Ympäristöpooli Älykäs kaupunkienergia: kohti ilmastoneutraalia
LisätiedotLausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi
SÄHKÖVERKKO LAUSUNTO 1(5) Tuomas Maasalo 14.12.2011 Energiamarkkinavirasto virasto@emvi.fi Viite: Lausuntopyyntö 25.11.2011 dnro 963/002/2011 Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan
LisätiedotE U : N T I E T O S U O J A - A S E T U K S E N V A I K U T U K S E T Y R I T Y S T E N L I I K E T O I M I N T A A N T E R H O N E V A S A L O
E U : N T I E T O S U O J A - A S E T U K S E N V A I K U T U K S E T Y R I T Y S T E N L I I K E T O I M I N T A A N T E R H O N E V A S A L O Tietosuojalainsäädännön kokonaisuudistus Ensimmäinen EU:n
LisätiedotSähköverkonhaltijan syrjimättömyyden varmentamista koskeva toimenpideohjelma
KSS VERKKO Toimenpideohjelma 1 (6) Sähköverkonhaltijan syrjimättömyyden varmentamista koskeva toimenpideohjelma 1 Johdanto 1.1 Yleistä Sähkömarkkinalain mukaan sähköverkonhaltijan tulee toimia muita osapuolia
LisätiedotSähköistetyn radan energiahallinta monitoimijaympäristössä
Sähköistetyn radan energiahallinta monitoimijaympäristössä Juha-Matti Vilppo Rami Huovinen Liikennevirasto Gofore Oyj Sisältö Liikenneviraston energiapalvelu Energian mittaus liikkuvasta kalustosta Energian
LisätiedotSähköautot ja muut uudet reservit Suomen Automaatioseuran seminaari
ähköautot ja muut uudet reservit 26.5.2015 uomen Automaatioseuran seminaari isällys arkkinat ja niillä kaupattavat tuotteet yntymässä oleva älyverkko ähköautojen osallistuminen eri markkinoille Latauksen
LisätiedotMITTAUKSEN JA OHJAUKSEN LIIKETOIMINTAMALLIT Älyverkkotyöryhmän kokous #
MITTAUKSEN JA OHJAUKSEN LIIKETOIMINTAMALLIT Älyverkkotyöryhmän kokous #11 20.6.2017 SISÄLTÖ Johdanto Maatarkastelu Saksa Alankomaat UK Johtopäätökset Liite: Taustatietoja kohdemaista MITTAUKSEN JA OHJAUKSEN
LisätiedotDatahub seurantaryhmän kokous
Datahub seurantaryhmän kokous 4.4.2017 Julkaistavia uusia dokumentteja Sähkön vähittäismarkkinoiden liiketoimintaprosessit datahubissa versio 1.2 prosessidokumentti Datahub-tapahtumat versio 1.1 tekninen
LisätiedotOMAKOTILIITON LAUSUNTO
OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Talousvaliokunta ke 22.3.2017 klo 11 U 6/2017 vp ja U 7/2017 vp (sähkön sisämarkkinat) YLEISTÄ SÄHKÖN SISÄMARKKINOIDEN SÄÄNTELYSTÄ Omakotiliiton
LisätiedotLaki. sähkömarkkinalain muuttamisesta
Laki sähkömarkkinalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sähkömarkkinalain (588/2013) 8 :n 2 momentti, 22 :n 1 ja 4 momentti, 47, 49 ja 74, 76 ja siirretään se lakiin lisättävään
LisätiedotSuomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj
Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän
LisätiedotSavon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma
1(5) Ryhänen Matti 13.4.2015 Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma Savon Voima Verkko Oy, Y-tunnus 2078265-2, puhelin 017 223 111, faksi 017 223 900, postiosoite PL 1024 (Kapteeninväylä
LisätiedotVarttitase ja tasehallinta - sidosryhmäyhteistyö pohjoismaisen tiekartan määrittelyssä
projektipäällikkö, varttitase Sähkömarkkinoiden tiedonvaihtopäivät Varttitase ja tasehallinta - sidosryhmäyhteistyö pohjoismaisen tiekartan määrittelyssä Mikä on pohjoismainen tasehallintahanke? Varttitaseen
LisätiedotMarkkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta. Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012
Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 2 Mitä on markkinoiden tiedonvaihto? Tietosisältöjä: siirtokapasiteetteja, säätösähkötarjouksia,
LisätiedotReaaliaikainen tiedonvaihto
Fingrid Oyj Reaaliaikainen tiedonvaihto sovellusohje 22.10.2018 Sovellusohje 1 (4) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Liittyjältä tarvittavat kantaverkon käyttövarmuuden ylläpitoa koskevat tiedot... 2
LisätiedotKysyntäjousto tehokkaasti käyttöön. Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen
Kysyntäjousto tehokkaasti käyttöön Tasevastaavapäivä 21.11.2013 Petri Vihavainen Sisältö Taustaa Kysyntäjousto voimajärjestelmän kannalta Kohteet ja markkinat Pilottiprojektit Sähkön tuntitiedot Kysyntäjousto,
LisätiedotLiite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua TVPE 11. Voimassa alkaen
Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua TVPE 11 Voimassa 1.7.2011 alkaen LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA TVPE 11 1.2 Verkkopalveluehdoissa
LisätiedotAuringosta sähkövoimaa KERAVAN ENERGIA & AURINKOSÄHKÖ. Keravan omakotiyhdistys Osmo Auvinen
Auringosta sähkövoimaa KERAVAN ENERGIA & AURINKOSÄHKÖ Keravan omakotiyhdistys 26.4.2017 Osmo Auvinen osmo.auvinen@keoy.fi Keravan Energia Oy, emoyhtiö Keravan kaupunki 96,5 % Sipoon kunta 3,5 % Etelä-Suomen
LisätiedotSundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa
Sundom Smart Grid Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa Kimmo Kauhaniemi, Vaasan Yliopisto, professori Luotettavaa sähkönjakeula kustannustehokkaasti Jari
LisätiedotSavon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma
1(6) Matti Ryhänen 3.3.2008 (päivitetty 14.02.2013) Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma 2(6) 1 Johdanto 3 2 Toiminnallinen eriyttäminen 3 2.1 Verkonhaltijan johdon riippumattomuus
LisätiedotDatahub webinaarit Yleistä datahubista ja dokumenteista
Datahub webinaarit 2017 Yleistä datahubista ja dokumenteista 10.2.2017 Kouluttaja marjut.puukangas@fingrid.fi p. 030 395 5292 Avustamassa Kerttu Korpelainen kerttu.korpelainen@fingrid.fi p. 030 395 5238
LisätiedotHaluavatko kuluttajat joustaa?
Haluavatko kuluttajat joustaa? Enni Ruokamo Tutkija, Tohtorikoulutettava Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu 22.1.2019 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Enni Ruokamo, Oulun yliopisto Kuluttajat ja kysyntäjousto
LisätiedotAntti-Juhani Nikkilä Verkkosääntöfoorumi, Tiedonvaihdon vaatimukset, roolit ja vastuut (KORRR)
Antti-Juhani Nikkilä Verkkosääntöfoorumi, Tiedonvaihdon vaatimukset, roolit ja vastuut (KORRR) Eurooppalainen lainsäädäntö vaikuttaa tiedonvaihtovaatimuksiin Siirtoverkon käytön suuntaviivat tullut voimaan
LisätiedotVENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille
VENLA Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille 1 VENLA Nurmijärven Sähkön pienkuluttajapalvelu VENLA PALVELUSTA SAAT Kulutustiedot nykyisistä käyttöpaikoistasi Sähkö (Energia)
LisätiedotDemand Response of Heating and Ventilation Within Educational Office Buildings
Demand Response of Heating and Ventilation Within Educational Office Buildings Toinen sija kilpailussa: HVAC World Student Competition Kiinteistöjen ja energiajärjestelmien uudet rajapinnat Energiajohtaminen
LisätiedotVesivoiman rooli sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa
Muistio 1 (5) Vesivoiman rooli sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa 1 Johdanto Sähköjärjestelmässä on jatkuvasti säilytettävä tuotannon ja kulutuksen tasapaino. Sähköjärjestelmän
LisätiedotHPK Kannattajat ry. Tietosuojaseloste. EU:n tietosuoja-asetus (EU) 2016/679
EU:n tietosuoja-asetus (EU) 2016/679 Päivitetty: 24.05.2018 1. Rekisterinpitäjä HPK Kannattajat ry Kiekkoritarinkuja 3B 13130 Hämeenlinna info@hpkkannattajat.fi 2. Rekisteriyhdyshenkilö Rekisterinpitäjän
LisätiedotFortum Fiksu uudenajan yösähkö
Fortum Fiksu uudenajan yösähkö Heli Antila, Fortum Energiatehokkuussopimus Energiapalvelujen toimenpideohjelman ajankohtaispäivä 14.11.2012 Finlandia-talo, Helsinki Korkea Resurssi- ja järjestelmätehokkuus
LisätiedotSähköautojen lataus taloyhtiön verkossa
Sähköautojen lataus taloyhtiön verkossa Kiinteistöliitto Uusimaa Ry Mia Pujals johtava lakimies, varatuomari Katriina Sarekoski lakimies, varatuomari Taloyhtiösi asialla Yleistä Sähköautojen määrä lisääntyy
LisätiedotSähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki
Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin
LisätiedotEnergiaviraston lausunto hallituksen esityksestä maakaasumarkkinalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 50/2017 vp)
Energiaviraston lausunto hallituksen esityksestä maakaasumarkkinalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 50/2017 vp) Talousvaliokunnan kuuleminen 1.6.2017 Maakaasumarkkinoiden avaaminen Energiavirasto
LisätiedotEri toimijoiden roolit kysyntäjoustossa. Ville Väre Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari
Eri toimijoiden roolit kysyntäjoustossa Ville Väre Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 15.2.2017 Sisältö Johdanto Myyjän ja verkonhaltijan roolit Aggregaattori Energiayhteisöt 2 Miksi asia on ajankohtainen?
Lisätiedot