Lyhyt yhteenveto sukumme vaiheesta ja sukututkimuksesta

Transkriptio

1 1 Mauri Lehikoinen Sukuesitelmä Lehikoisten ensimmäisessä sukukokouksessa Juuassa Lyhyt yhteenveto sukumme vaiheesta ja sukututkimuksesta Omat sukujuureni ovat täältä, sillä isäni Väinö Lehikoisen kotipaikka sijaitsi Tuopanjärven rannalla Peukaloniemessä. Isäni laati minulle ensimmäisen sukututkimuksen 20 vuotta sitten jossa olivat hänen vanhempansa, isovanhempansa, sedät, tädit ja heidän lapsensa perheineen. Ja siitä sitten jatkoin itse sukumme tutkimusta. Parin vuoden päästä aloittamisesta minulla alkoi olla jo oma sukuhaarani selvitettyä ja aloin kerätä tietoa myös muista Lehikoisten sukuhaaroista. Apua tutkimukseeni sain Jaakko Niemeltä Ylöjärveltä, Martti Poikoselta Oulusta ja Eero Mikkoselta Jyväskylästä sekä monelta muulta sukumme jäseneltä. Tutkimusta tehdessä vastaani tuli myös Lehikoisia joilla ei ollut yhteyksiä Juukaan. Niinpä aloin hiukan tutkimaan myös näitä Lehikoisia. Lehikoiset voidaankin jakaa kolmeen eri sukuhaaraan jotka eivät välttämättä ole sukua keskenään. Sukutiedostoni käsittää Juuan sukuhaaran kuuluvia Ilomantsin sukuhaaraan kuuluvia 4200 ja Karjalan kannaksen Lehikoisia on 550. Etelä-Savon Lehikoisia enkä Lehkosia ole tutkinut. Vanhimmat tiedot Lehikoisten suvusta ovat Muolaasta, 1544 Lauri Lehichkon ja 1561 Pekka Lähickoin. Savossa Suomen hopeaveroluettelossa v mainitaan Juvan Maivalasta Olli Lehickon, Paavo Lehikoin, Juho Lehikoin ja Pekka Lehikoin. Myöhemmin Lehikoisia esiintyy aikakirjoissa Pielisjärvellä, Juuassa ja Ilomantsissa sekä Karjalan kannaksella Hiitolassa, Ruskealassa ja Sortavalan ympäristössä. Sukunimi Lehikoinen on nimenä lehti johdannainen joka tarkoittaa peltojen keskellä olevaa pientä lehtimetsiköä eli lehikkoa. Nimi on kehittynyt nykymuotoonsa vuosien aikana Lehichkon, Lähickoin, Lehickäin, Lehickon, Lehikoin, Lehikoinen. Lehikoinen nimisiä henkilöitä elää keskuudessamme vuotta sitten tutkimusta aloittaessani Lehikoisen nimisiä oli 200 vähemmän joten ainakin toistaiseksi syntyvyys on ollut suvun keskuudessa suurempaa kuin kuolleisuus.

2 2 Väestörekisterikeskuksen Lehikoinen Lkm Sukunimitilasto Miehet Naiset Suomessa Ulkomailla Nykyisenä nimenä Entisenä nimenä Kuolleilla Yhteensä Suvun alkuvaiheita 1600-luvulla vaihtui väestö melkein kokonaan osassa Pohjois-Karjalaa, sotien seurauksena kreikkalaiskatoliset lähtivät Vienan Karjalaan, Inkerinmaalle ja jotkut kauemmas. Luterilaiset: savolaiset ja pohjalaiset muuttivat vähitellen tilalle. Mitään pakolla ajoa ei kaiketi tapahtunut. Taloja oli vuosia autioina ja jossain vuosikymmeniä. Tulijoiden joukossa oli myös Lehikoisia. Vuonna 1617 oli Lehikoisia Savossa neljä ja Juuassa yksi; Lassi Lehikoinen. Lassi on tullut ilmeisesti Savosta Pohjois-Karjalaan etsimään itselleen asuinsijaa sillä yleisesti tiedettiin täällä olevan saatavilla ortodokseilta vapautuneita tiloja. Tulemisen syynä saattoi olla myös verojen tai sotaväen pakoilu.

3 Lassi Lehikoista oli yritetty verottaa myös Kajoossa vuonna Ja seuraavan kerran merkintä hänestä löytyy Käkisalmen läänin maakirjasta jonka mukaan vuonna 1637 Juuan Kajoon kylässä asui Lass Lehikoin ja kaksi muuta miestä ilmeisesti pojat Matti ja Lassi, jotka ovat syntyneet noin Puolison nimeä ei mainita sillä naisia ja tyttäriä ei laskettu, niistä ei ollut niin väliä, sillä he eivät veroja maksaneet. Vuonna 1638 on Lassi Lehikoinen Ritoniemellä kalastajana ja kirjoista löytyy maininta hänen apajapaikastaan Kannaksenlahdella josta hän muutti Larinsaareen mistä oli v ostanut Teppana Lariselta niityn Larinsaaren päästä. Suvussa kulkevan tarinan mukaan Lassi Lehikoinen oli ostanut valtiolta Juuan kirkon rakentamiseen varatut hirret ja rakentanut niistä suuren talon Larinsaareen. Vuonna 1640 Larinsaaressa Lassi Lehikoisella on veroa 7 arvoruplaa eli hän oli Juuan suurin luterilainen veronmaksaja. Suurin oli Karjalan kreikanuskoinen Parfei Ontronen 15 arvoruplaa. Lasse kuolee n Juuan Larinsaaressa ja häntä voidaan pitää Lehikoisten suvun kantaisänä Juuassa. 3 Lasse Lehikoisen perheen jälkeläiset Mats Lassinpoika Lehikoisella oli kolme lasta Paavo, Tuomas ja Anna. Paavosta ei ole löytynyt merkintöjä Juuasta. Tuomas kuoli nälkään suurina nälkävuosina ja hänen Mikko poikansa todetaan veronmaksuun kyvyttömäksi. Tytär Anna löytyi Ilomantsista jossa oli avioitunut Pekka Hassisen kanssa. Olisivatko veli Paavo ja veljenpoika Mikko myös menneet Ilomantsiin on vielä tutkimatta, mutta täysin mahdollista. Lassi Lassinpoika Lehikoisella oli kaksi poikaa Heikki ja Markku. Juuan Lehikoiset voidaan jakaa tässä vaiheessa kahteen sukukuntaan Heikki Lassinpojan ja Markku Lassinpojan jälkeläisiin. Heikki Lasinpoika Lehikoisen osalta sukua jatkoivat Olli Lehikoinen ja Heikki Lehikoinen. Markku Lassinpoika Lehikoisen osalta Heikki Lehikoinen ja Pentti Lehikoinen. Sukuhaarat yhtyvät vuonna 1712 kun vuonna 1687 syntynyt Antti Ollinpoika Lehikoinen ja vuonna 1689 syntynyt Valpuri Markuntytär Lehikoinen avioituvat keskenään. Antti ja Valpuri Lehikoinen olivat kolmannet serkut keskenään. Siihen aikaan haettiin puoliso yleensä naapurista tai lähikyliltä. Ihan läheiset eivät kuitenkaan voineet avioitua, siitä kyllä pitivät papit hyvin huolen. Antti Ollinpoika Lehikoinen mainitaan 1726 Pielisen ympäristön veronkantokirjassa talolliseksi isä Ollin jälkeen. Lapsia Valpuri ja Olli saivat viisi Olli, Elli, Antti Markku ja Heikki. Joista suku on jatkunut näihin päiviin asti kaikkien muiden paitsi Markun osalta joka kuoli 20 vuotiaana eikä kerinnyt perustaa perhettä. Heidän jälkeläisistä voidaan nimetä ensimmäiset neljä Juuan Lehikoisten sukuhaara. Heikki Lassenpojan sukukunta 1. Olli Antinp. Lehikoisen sukuhaara Olli Antinp. Lehikoinen s meni naimisiin nunnanlahtelaisen Anna Savolaisen kanssa ja asui perheineen Nunnanlahdessa nro 7, 6, ja 5. Ollilla ja Annalla oli 8 lasta ja jälkeläisiä tiedetään olevan liki 3500 joista mainittakoon: Pojanpoika Olli Markunp. Lehikoinen s körttiläinen toimi kirkon kuudennusmiehenä. Tehtävää jatkoi sitten 1828 syntynyt Juho poika. Kuudennusmies (sexman) tehtävää hoitivat vakaiksi ja tunnollisiksi tunnetut ja luottamusta nauttivat pitäjän miehet. Valinta suoritettiin kirkonkokouksessa. Kuudennusmies kantoi teini, paloapu, ja palkkiorahat. Toimitti papiston ja nimismiehen kanssa kirkon penkkijakoa, jakeli velvollisuuksia kyläkunnille, huolehti ehtoollisleipien saannista, kyydityksistä, sairaan kuljetuksista, antoi ilmi huonosti käyttäytyneet ja oli mukana

4 tilintarkastuksissa. 4 Myöhempiä tämän sukuhaaran henkilöistä voisi mainita ainakin uunimestari Pekka Juhonp. Lehikoisen s ja nyt kolmannessa polvessa uuneja valmistava, tämän sukukokouksen avannut Juhani Lehikoisen. Tässä sukuhaarassa näyttäisi olevan muutoinkin puuhakkaita ihmisiä sillä Pekan pikkuserkku Aatami Hemminp. Lehikoinen, s oli Salokylän koulun puuhamies ja rakentaja. Ja 3. serkku Akseli Antinp. Lehikoinen s toimi Juuan lainajyvästön vastuullisena hoitajana. 2. Elli Antintr. Lehikoisen sukuhaara Elli Antintr. Lehikoinen, s Larinsaaressa ja puoliso Iisakki Iisakinp. Siponen s Pielisjärvi. Lapsia he saivat 7 ja jälkeläisiä heillä on liki 1800 jotka löytyvät Siposten suvusta on julkaistusta sukukirja. 3. Antti Antinp. Lehikoisen sukuhaara joka on suurin sukuhaaramme Antti Antinp. Lehikoinen, s Larinsaaressa, k Larinsaaressa. Asui Juuan Larinsaaressa tilalla nro. 1. Toimi Juuan kirkonmiehenä eli seurakunnan isäntänä. Juuan ensimmäinen kirkko rakennettiin Antin maalle. Korvaukseksi sovittiin kättä päälle lyöden, että hänen kirkkojouseltaan poistetaan maksut ja että hänelle raivataan pelto tai niittyä hänen osoittamalleen paikalle 40 työpäivän arvosta. Pelto jäi seurakunnalta kuitenkin tekemättä ja Antti suostui sovitteluajan jälkeen kaikkiaan viiden hopeataalariin korvaukseen.

5 Kirkko valmistui Juukaan 1746 ja Antti osti 1767 kirkkoon kellon 50 taalerilla. Kellon oli tuonut Juhana Ruokolainen Tukholmasta Oulun kautta Juukaan omalla kustannuksellaan. Kellossa lukee toisella puolella suomeksi: "Rakastakaa veljiä, Peljätkää Jumalata, Kunnioittakaa Kuningasta. 1.Petr. 2, W:17". (Uudessa testamentissa Pietarin 1. kirje jae 17: Kunnioittakaa kaikkia, rakastakaa veljiä, peljätkää Jumalaa, kunnioittakaa kuningasta). Toisella puolella on ruotsista suomennettuna: "Ruotsin kuninkaan Adolf Fredrikin ja kuningatar Lovisa Ulrikan aikana, jolloin tohtori John. Nylander oli Porvoon piispana ja Jaakko Stenius Pielisen ympäristön kirkkoherrana, valoi tämän kellon Juuan seurakunnalle Joh. Fahlsten Tukholmassa v. 1758". Antti oli varakas ja hän omisti puolet yhdestä Juuan myllyistä, joita siihen aikaan oli Juuassa neljä. Toisen puolen Antin myllystä omisti samainen Juhana Ruokolainen. Antti oli kahdesti naimisissa. Ensimmäinen puoliso oli samasta Siposten perheestä kuin Elli siskolla. Riitta Iisakintytär Siponen, s. 1718, k Larinsaaressa. Riitan kuoltua Antti avioitui 56 vuotiaana 35 vuotta nuoremman Paalasmaalla 1755 syntyneen Anna Kaisa Paavontr. Nevalaisen kanssa. Lapsia oli ensimmäisestä liitosta 8 ja heillä on jälkeläisiä Toisesta liitosta syntyneellä Taavilla jälkeläisiä tunnetaan Antin ja Riitan jälkeläisistä mainittakoon: Poika Antti Antinpoika Lehikoinen s Oli yksi lukkarin valintaa kohtaan. Vuonna 1805 Antti sekä muut Larinsaaren ja Nunnanlahden Lehikoiset olivat vahvasti eri mieltä muiden kanssa pitäjän lukkarin valinnasta he estivät valitun lukkari Lindblandin pääsyn kirkkoon toimittamaan tehtäväänsä ja he vetivät lukkarin pois penkistään, kantoivat ulos kirkosta ja heittivät kirkonaidan ulkopuolelle. Valitsematta jäänyt lukkari Axlin astui lukkarinpaikkaan kirkossa ja jatkoi veisuuta, niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Seuraukset olivat kovat: hovioikeus määräsi pahimmille kapinallisille 1 vuoden ja 3 kuukautta pakkotyötä linnassa, sakkoja tuli monille parin hevosen verran ja Röplävän isäntä Markku Lehikoinen sai 40 paria raippoja. Tämä tapaus johti osaltaan siihen, että Juukaan nimettiin 1806 kruununmieheksi lippumies luutnantti Axel Axelson joka toimi tehtävässä aina vuoteen 1823.

6 Pojanpoika Markku Markunp, Lehikoisen s muutti 1816 perheineen Enon Nesterinsaareen. Tästä sukuhaarasta on julkaistu Eija Lehikoisen toimesta sukukirja Juuan Larinsaaresta Enon Nesterinsaareen. Pekka Juhonp. Lehikoinen s oli Juuan työväenyhdistyksen puheenjohtaja toimien useissa kunnallisissa luottamustehtävissä. Pekka oli töissä 1910 luvulla Venäjällä tullen takaisiin Jukaan ennen vallankumousta Suomi itsenäistyi ja seuraavana vuonna oli kansalaissota. Kaksi poliisia nouti konekivääreiden kanssa Pekan kuulusteluihin. Kyläläiset sanoivat että "ee sitä tiijjä mikä mies se on kun se on Vennäältä tullu". Kun Pekka oli ollut pidätettynä muutaman kuukauden, oli Milda vaimo mennyt vaatimaan poliisilta "tapporahoja". Silloin poliisi oli kuitenkin vapauttanut Pekan, syyttömänä vakoilusta josta häntä oli epäilty. Pekan veli Antti Juhonp. Lehikoinen s toimi kansanedustajana kolmeen otteeseen Martti Paavonp. Lehikoinen s piiriagrologi joka toimi appensa Väinö Adam Väyrysen s jälkeen Juuan helluntaiseurakunnan johtajana. Myös itse kuulun tähän sukuhaaraan samoin nettisivumme ylläpitäjä Lehikkolan tilan isäntä Markku Lehikoinen sekä kirkkoherra Jouni Lehikoinen ja sukukokousvalmistelut aloittanut Martti Lehikoinen ja hänen Kauko veljensä joka toimi AKT:n puheenjohtajana. Sukuhaaran suuruutta kuvannee se, että olemme Markun kanssa 7. Jounin kanssa 6. sekä Martin ja Kaukon kanssa 4. serkut keskenämme. 4. Heikki Antinp. Lehikoisen sukuhaara Heikki Antinp. Lehikoinen, s Larinsaari 4 k Juuka. Puoliso Valpuri Karppinen s. 1725, k. Juuka. Lapsia heillä tiedetään olleen ainakin 6 ja on jälkeläisiä Kosulan Lehikoiset kuuluvat tähän sukuhaaraan joista mainittakoon: Heikin pojanpoika Antti Aataminp. Lehikoinen s Toimi 1814 kirkkoväärtinä eli seurakunnan taloudenhoitajana. Nykyinen Kosulan vanha talo on rakennettu Antin toimesta 1830-luvun alkupuolella. Perimätiedon mukaan tätä edeltävä rakennus on sijainnut Kosusen kankaalla pellon pohjoispuolella. Antin pojan pojan poika Antti Tahvonp. Lehikoinen, s Larinsaaressa. Oli opiskelemassa Mustialan maamiesopistossa Tammelassa ja joutui punaisten ampumaksi 6

7 osallistumatta varsinaisiin sotatoimiin. Tähän sukuhaaraan kuuluvat myös tunnetut taiteilijat, Polvijärvellä syntyneet sisarukset, Milja Tanelintr. Aarnio os. Lehikoinen, kuvanveistäjä, keraamikko, s Asuu Turussa ja Niilo Tanelinp. Lehikoinen, tunnettu Kalevala aiheisista töistään s Asuu Punkaharjulla. Sukukokouksemme järjestelijöistä kuuluu tähän sukuhaaraan keskenään kolmannet serkukset Päivi Mänty, Raija Patrikainen ja Lapinlahdella nykyään asuva Mauri Lehikoinen. 5. Heikki Heikinpoika Lehikoisen sukuhaara 7 Lassi Lehikoinen talollinen s Pielisjärvi Juuka, Kajoon kylä k Pielisjärvi Juuka, Larinsaari vaimo s k Larinsaari Henrik Lehikoinen s Juuka, Vaikko k. Juuka, Larinsaari vaimo Henrik Lehikoinen s. noin 1661 Juuka k Juuka, Ahmovaara Vihitty Kristina Turpeinen s k Juuka Ingeborg Lehikoinen s. noin 1710 Valborg Lehikoinen s. noin Pentti Lehikoinen talollinen s Juuka, Ahmovaara k Juuka + Kristiina Lehikoinen s Juuka k Pielisjärvi, Puso Sukua jatkoi myös toinen Heikki Lassin pojista Heikki Lehikoinen syntyi 1661 ja avioitui 20 vuotta itseään nuoremman Inkeri Turpeisen s kanssa. Vuoden 1726 Pielisen ympäristön verokirjan mukaan Heikillä oli asuntoja 1, maaluku ½ ruplaa, lehmiä 1, lampaita 2, ohraa kylvetty 3 kappaa ja verotettu summa 16 äyriä. Lapsia tiedetään Heikillä ja Inkerillä olleen 4, kolme tytärtä ja yksi poika. Sukuhaara on vielä suurelta osaltaan tutkimatta, mutta jotain tietoa lasten jälkeläisistä on jo tiedossa. Kaksostytöt Inkeri ja Valpuri syntyivät n. 1710, mutta kuolivat pienenä. Kolmas tytär Tiina Heikintytär Lehikoinen s avioitui Pusoon Antti Pekkarisen kanssa ja saivat 12 lasta. Poika Pentti Heikipoika Lehikoinen syntyi Oli talon isäntä Ahmovaarassa ja naimisissa Larinsaaressa syntyneen Margareetta Pakarinen kanssa. Tästä liitosta syntyi Ahmovaarassa 10 lasta joitten osalta suku on jatkunut: Tiina Pentintr. Lehikoinen, s avioitui Pielisjärven Kylänlahdellle Juho Honkasen kanssa ja saivat 10 lasta. Juho Pentinp. Lehikoinen, s.1747 Juuka, Ahmovaara. Puoliso Marketta Honkanen. Lapsia viisi. Pentti Pentinp. Lehikoinen, s Puoliso Anna Miettinen s lapsia 10. Antti Pentinp. Lehikoinen, s oli kahdesti naimisissa ensimmäinen puoliso Inkeri Matintr. Turunen ja toinen puoliso Helena Antintr. Saastamoinen. Ensimmäisestä liitosta on 7 ja toisesta 2 lasta.

8 8 Matti Pentinpoika Lehikoinen, s naimisissa Anna Huttunen s kanssa lapsia 10. Markku Lassenpojan sukukunta Lass Lehikoinen talollinen, kalastaja s k Juuka, Larinsaari vaimo Lassi Lehikoinen talollinen s Pielisjärvi Juuka, Kajoon kylä k Pielisjärvi Juuka, Larinsaari vaimo s k Larinsaari Markus Lehikoinen tilallinen s Juuka, Vaikko k Juuka, Larinsaari Vihitty 1652 vaimo emäntä s k Henrik Lehikoinen talollinen Juuan Ahmovaarassa nro 2 s Juuka, Larinsaari k Larinsaari kuumetautiin + Pentti Lehikoinen talollinen s Juuka, Larinsaari k Juuka, Larinsaari + Markus Lehikoinen s. noin 1667 Juuka, Larinsaari Toinen Lassin pojista Markku Lassinp. Lehikoinen syntyi n Hänet mainitaan Pielisjärven historiassa ja hänet löytää myös Juuan isäntäluetteloista v Oli kahdesti aviossa, ensimmäisestä pojat Pentti ja Heikki sekä toisesta liitosta Markku. Markku Lassinpojan kuoltua v pojat luovuttivat äitipuolelleen perintönä tynnyrin viljaa ja 3 kuparitaaleria. Markun toisesta avioliitosta syntynyt Markku Markunpoika Lehikoinen, s. noin 1667 meni naimisiin Silja Antintr. Tanskanen kanssa. He asuivat Nunnanlahdella jossa perheeseen syntyi kaksi tytärtä Aune Lehikoinen s ja Anna Lehikoinen s Jälkeläisiä ei ole löytynyt. Ensimmäisen avioliiton pojista Heikki Markunpoika Lehikoinen s eli poikkeuksellisen vanhaksi sillä 1753 kirkonkirjaan on merkitty alleviivattuna hänen kuoliniäkseen 96 vuotta. Heikki oli naimisissa Margareetta Tanskasen kanssa ja lapsia tiedetään heillä olleen ainakin kolme. Joista Valpuri meni naimisiin kolmannen serkkunsa Antti Ollinpoika Lehikoisen kanssa. Heidän jälkeläiset tuli jo aiemmin kerrottua. Muilla perheen lapsilla Kaisalla ja Markulla ei tiedetä olleen jälkeläisiä. Toinen Markunpoika Pentti Lehikoinen syntyi n eli Larinsaaressa. Juuan asukasluetteloissa v esiintyy Larinsaaressa vain yksi talokas Pentti Lehikoinen. Hän löytyy myös v Juuan verokantokirjasta. Verotietojen mukaan hän oli varsin varakas talollinen. Maatalouden lisäksi Pentti kävi terva kauppaa. Tervalla oli tuntuva merkitys pohjoiskarjalaisen talonpojan taloudessa ja siellä tuotettiin melkoisia tervaeriä. Vuonna 1685 Pentti osti vuonislahtelaiselta Olli Ahoselta 11 tynnyriä tervaa. Tällaisen tervaerän tuottamiseen tarvitaan

9 62 kuutiometriä tervaspuuta sen aikaisilla menetelmillä. Pentti oli naimisissa Riitta Siponen kanssa ja heillä oli ainakin kolme Larinsaaressa syntynyttä lasta Maria, Pentti ja Antti. Lapsia oli tietävästi enemmänkin, mutta lapsikuolleisuus oli erittäin suurta noihin aikoihin. 6. sukuhaara Maria Pentintr. Lehikoinen syntyi 1690 ja meni naimisiin Juho Iisakinp. Väyrynen kanssa joka oli Ievalan isäntä, lautamies. He saivat 6 lasta ja jälkeläisiä löytyy n osittain tähän päivään asti tutkittuina. Väyrysten suvusta on tehty sukukirja jossa on myös Juuan sukukuntaa sukuhaara Pentti Pentinp. Lehikoisen sukuhaara Pentti syntyi 1702 oli isäntä Larinsaaren tiloilla nro 1, 3 ja 5. Hän oli naimissa Anna Savolaisen kanssa. Perhessä oli 9 lasta joista 6 osalta suku on jatkunut: Pentti Pentinp. Lehikoinen, s oli naimissa Marketta Horttanaisen kanssa lapsia heillä oli 9 ja jälkeläisiä on tiedossa liki Riitta Pentintr. Lehikoinen, s oli naimissa Juho Kiiskinen s. 1715, lapsia 5 ja jälkeläisiä löytyy Sikke Pentintr. Lehikoinen, s oli naimisissa Pekka Horttanaisen kanssa lapsia 5 ja jälkeläisiä on tiedossa 120. Maria Pentintr. Lehikoinen s oli kahdesti naimisissa 1. puoliso Yrjö Huttunen ja 2. puoliso Risto Karttunen. Lapsia tiedetään olleen ensimmäisestä liitosta 5 ja toisesta 1. Markku Pentinp. Lehikoinen, s oli naimissa Anna Timosen lapsia oli 11 ja jälkeläisiä löytyy yli Annan kuoltua Markku avioitui 45 vuotiaana 20 vuotiaan Sohvi Turusen kanssa. Ja vaikka Sohvi oli 25 vuotta Markkua nuorempi niin tästä liitosta ei tiedetä olevan jälkeläisiä. Helena Pentintr. Lehikoinen, s oli naimissa Pekka Heiskasen kanssa ja lapsia oli ainakin 5 joiden jälkeläisiä on tiedossa 160. Tämän sukuhaaran eräs tunnetuin jälkeläinen lienee taidemaalari Eero Heikinp. Lehikoinen, s.1903 Juuka, k Helsinki. Ennen sotia Eero asui ja työskenteli pääasiassa Viipurissa ja on maalannut

10 mm. Rautjärven kirkon alttaritaulun v Sodan ja välirauhan ajan hän asui Juuassa Martta Karjalaisen luona ja maalasi akvarelleja ja öljyväritöitä Juuan maisemista. Sodan jälkeen hän maalasi yksinomaan Viipuri-aiheisia tauluja. Hänen teoksia on Hämeenlinnan ja Ateneumin sekä yksityisissä taidekokoelmissa. 8. Sukuhaara Antti Pentinp. Lehikoinen 10 Markus Lehikoinen tilallinen s Juuka, Vaikko k Juuka, Larinsaari vaimo emäntä s k Pentti Lehikoinen talollinen s Juuka, Larinsaari k Juuka, Larinsaari Brigita Siponen s. noin 1662 arvio k Juuka, Larinsaari Antti Lehikoinen talollinen s Juuka, Larinsaari k Juuka Vihitty Kirstin Kirjavainen s k Juuka + Markus Lehikoinen talollinen Juuka 12 s Juuka, Nunnanlahti k Juuka, vanhuudenheikkouteen + Antti Lehikoinen talollinen Juuka nro 31 Longanvaara s Juuka, Nunnanlahti k Juuka Hans Lehikoinen s Juuka 18 k Olli Lehikoinen asui yksin Juuka nro 32, muuttanut pois v s Juuka 18 + Henrik Lehikoinen s Juuka 19 Pentti Lehikoinen s Juuka 18 k Anna Lehikoinen s Pielisjärvi, Larinsaari k Juuka 15 Heikkilä Regina Lehikoinen s Juuka 18 + Margareta Lehikoinen s Pielisjärvi, Juuka 18 k Pentti s oli naimisissa Kirsti Kirjavasen, s kanssa. Lapsia heillä oli 9 joista Hannu kuoli lapsena, Olli oli yksinasuja ja muutti pois Juuasta 33 vuotiaana eikä ole tavoitettu sen jälkeen. Pentti kuoli 26 vuotiaana perheettömänä. Myöskään tyttäristä Annalle, Reginalle ja Reetalle ei ole perhetietoja löytynyt. Sen sijaan Markku Antinp. Lehikoinen s meni naimisiin Valpuri Antintr. Lehikoinen s kanssa. He olivat keskenään kolmannet serkut sillä Valpuri on Heikki Lassinpojan jälkeläisiä. Markku ja Valpuri

11 saivat 14 lasta joille löytyy jälkeläisiä Antti Antinp. Lehikoinen, s naimisissa Marketta Heiskasen kanssa ja lapsia heillä oli 11, mutta jälkeläisiä on tiedostossa vain 145. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sukuhaara olisi kuihtunut vaan se on tutkimatta. Heikki Antinp. Lehikoinen, s oli kahdesti naimisissa 1. puoliso Kaisa Karjalainen ja 2. puoliso Kaisa Kokkonen. Lapsia on ensimmäisestä liitosta 2 ja toisesta 9 ja jälkeläisiä on tiedossa 640. Anna Antintytär Lehikoinen, s avioitui Heikki Väyrysen kanssa s Lapsista 6 jatkoi sukua ja jälkipolvea tiedetään olevan liki 700 jotka löytyvät Väyrysten sukukirjasta. Marketta Antintytär Lehikoinen, s oli kahdesti naimisissa 1. puoliso oli Tapani Repo s Lapsia heillä oli 6 ja jälkeläisistä on tiedossa 22. Toinen Marketan puoliso oli myös leskeksi jäänyt Larinsaari 2:n isäntä Antti Antinpoika Lehikoinen s Marketta ja Antti olivat keskenään 4. serkut ja yhteisiä lapsia ei heillä ollut. 11 Muut Lehikoisten sukukunnat 9. sukuhaaran muodostavat Ilomantsin Lehikoiset Ilomantsista löytyi neljä Lehikoisten sukuhaaraa joiden tiedot löytyvät 1680 alkaen. Heidän keskinäistä sukuyhteyttä ei tunneta. Kuten alussa kerroin niin olen miettinyt voisivatko he olla Matti Lassinpojan jälkeläisiä? Sisar Anna löytyi Ilomantsista, niin miksei voisi olla mahdollista, että myös Paavo veli ja Tuomaksen poika Mikko olisivat kulkeutuneet Juuasta Ilomantsiin. Sotien seurauksena on paljon asiakirjoja kadonnut Ilomantsin alueelta ja sukututkimus on paljon vaikeampaa kuin Juuassa. Ilomantsin sukuhaarat ovat: Tuomas Lehikoinen oli talollinen Ilomantsin Koverossa, s Puolison nimi ei ole tiedossa. Tuomaksella tiedetään olleen kaksi lasta Markku s ja Tuomas s Jälkeläisiä heillä on noin Pekka Lehikoinen s. n asui Ilomantsin Pirttijärvellä oli naimisissa Maria Lihavaisen kanssa. Lapsista tiedetään ainoastaan Yrjö poika jonka jälkeläisiä on tiedossa noin Matti Lehikoinen s asui Ilomantsin Kortevaaralla oli naimisissa Kaisa Matintr. Hassisen kanssa Lapsia heillä oli 6 ja jälkeläisiä on noin 200. Juho Lehikoinen s. n Ilomantsin Koverossa oli naimisissa Anna Parviaisen kanssa. Lapsia oli 8 ja jälkeläisiä on n sukuhaara Impilahden Lehikoiset Impilahden sukuhaaran kantaisä Markku Markunpoika Lehikoinen on syntynyt 1660-luvulla. Tuli Suistamon Koitonselkään vaimonsa Maria Laurintytär Piipposen kanssa, isonvihan jälkimainingeissa 1720-luvulla luultavasti Ilomantsista. Markulla ja Marialla oli 5 lasta ja jälkeläisiä on kirjattuna noin 400 Ensio Asikaisen tekemässä sukututkimuksessa. Lehikoiset näyttävät olleen ainoa luterilainen suku Impilahden Koitonselässä. He joutuivat sulkemaan kotinsa oven Suistamolla klo 12. Evakkopitäjät olivat ensin Laihia ja sitten Juuka. Soanlahtelaisten sijoituspaikkoina oli Keskipohjanmaa Nivala, Haapavesi ja ympäristö pitäjät. Havuvaaran kyläläiset sijoitettiin pääasiassa Kärsämäelle. 11. sukuhaara Sortavalan Lehikoiset Sortavalan maaseurakunnan Otsoisten kylään saapui Paavo ja Kaisa Lehikoisen perhe samoihin aikoihin kuin Markun ja Marian perhe Impilahteen. Myöskään heidän kohdalla ei ole täyttä varmuutta mistä he sinne ovat tulleet. Paavolle ja Kaisalle syntyi 1730 Markku poika joka avioitui Muolaasta kotoisin olevan Liisa Juhontr. Pulkkisen kanssa. Ja saivat 4 lasta joiden jälkeläisiä on kirjattuna 130 henkilöä.

12 sukuhaara Muolaan Lehikoiset Kuten jo alussa kerroin niin vanhimmat tiedot Lehikoista löytyvät ovat Muolaasta, 1544 Lauri Lehichkon ja 1561 Pekka Lähickoin. Ilmeisesti olivat isä ja poika. Tämä sukuhaara on vielä lähes täysin tutkimatta, Lopuksi Tässä tiivistettynä sukumme historiaa. Olen jakanut sen tässä vaiheessa 12 eri sukuhaaraan. Tutkimuksen edetessä myös sukuhaarojen määrä lisääntyy. Useat meistä kuuluvat useaan sukuhaaraan esim. itse olen laskenut kuuluvani neljään eri sukuhaaraan. Joista kolme on Juuasta ja yksi Ilomantsista. Jokaisella meistä on kaksi vanhempaa ja isovanhempia on neljä. Joka sukupolvessa suoranaisten esivanhempien lukumäärä kaksinkertaistuu, joten viidentoista sukupolven päässä heitä on jo Isotätien, enojen ja setien, ensimmäisten, toisten, kolmansien jne serkkujen määrästä kasvaa suuri sukulaisjoukko. Jonkun kohdalla jäljet kerta kaikkiaan häviävät, mutta silti suku jatkuu muiden sukumme jäsenten toimesta. Hautausmaalla käydessäni tunnen aina ylpeyttä siitä mitä esivanhimpani ovat saaneet aikaisiksi eläessään. Me saamme kiittää heitä siitä, mitä me nyt olemme. Tapa, miten he selvisivät vaikeuksistaan ja menetyksistään. Heidän periksi antamattomuutensa ja sitkeytensä. Heidän päättäväisyytensä rakentaa perheelleen elämän edellytykset. Kaikki tämä ansaitsee jakamattoman kunnioituksemme. Saamme olla ylpeitä siitä, miten esivanhempamme loivat kansakuntamme ja säilyttivät sen itsenäisyyden. He tekivät sen meidän vuoksemme, sen vuoksi, että saamme nyt olla sitä mitä olemme. Hekin haluavat meidän muistavan heitä. Markku Lehikoinen s ja Martta Kinnunen s. 1878