PADASJOEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO 5 / 2014 Kunnanhallitus

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO 5 / 2014 Kunnanhallitus Kokousaika Maanantai 17. maaliskuuta 2014 klo Kokouspaikka Kuntala, Valtuustosali Asiat 47 Yhtenäiskoulun johtamisjärjestelmä Avustuksen myöntäminen Padasjoen Vapaaehtoinen Palokunta ry:lle Kestävän Kehityksen Säätiön lakkauttaminen Viranhaltijapäätökset Kunnanvaltuuston pitämän kokouksen päätösten laillisuuden ja täytäntöönpanokelpoisuuden toteaminen Hallintokuntien pöytäkirjat Seudulliset yrityspalvelut- sopimuksen hyväksyminen Rakennusvalvonnan yhteistyösopimuksen hyväksyminen Luvan myöntäminen eräiden opetustoimen virkojen haettavaksi julistamiseen Laajakaistaverkon rakentaminen Padasjoelle Oikaisuvaatimus kunnanhallituksen päätöksestä / aloite osayleiskaavassa mahdollisesti olevan virheen korjaamiseksi ja osayleiskaavan muuttamiseksi

2 112 YHTENÄISKOULUN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Siv.ltk 10 Sivistyslautakunta keskusteli kokouksessaan Yhtenäiskoulun johtamisjärjestelmästä alkaen. Nykyinen johtamismalli on määräaikainen ja kausi päättyy Yhtenäiskoulun rehtori on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle ennen lukuvuoden alkua. Valmistelutyöryhmä keskusteli erilaisista johtamisvaihtoehdoista ja pohti niiden kustannuksia, mahdollisuuksia ja haasteita. Pöytäkirjan erillisenä liitteenä on kooste työryhmän keskustelusta. Työryhmä päätyi esittämään seuraavaa johtamismallia. Yhtenäiskoululle rekrytoidaan rehtori, jonka vastuulle kuuluu koko yhtenäiskoulun ja lukion johtaminen. Yhtenäiskouluun nimetään vararehtori, jonka tehtäväkuva ja palkkaus päätetään myöhemmin. Jos rehtori ja vararehtori ovat molemmat Pappilanmäen koululla, niin Kullasvuoren kouluun nimetään vastuuopettaja. Sivistystoimenjohtajayhteistyötä jatketaan Asikkalan kanssa siten, että Padasjoki ostaa 40 % sivistystoimenjohtajan työpanoksesta. Sivistystoimenjohtaja 1. Lautakunta päättää hyväksyä Yhtenäiskoulun johtamismallin lukien: Yhtenäiskoulun rehtori vastaa alakoulun, yläkoulun ja lukion hallinnosta, Yhtenäiskoulun opettajakunnasta nimetään koululle vararehtori. Tarpeen mukaan Kullasvuoren kouluun nimetään vastuuopettaja 2. Lautakunta pyytää kunnanhallitukselta lupaa täyttää Yhtenäiskoulun rehtorin virka siten, että se tulee ottaa vastaan viimeistään Khall. 41 Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus myöntää sivistyslautakunnalle luvan yhtenäiskoulun rehtorin viran täyttämiseen siten, että virka tulee ottaa vastaan viimeistään Päätös: Keskustelun kuluessa Ilkka Mertsalmi teki seuraavan esityksen: Asia jätetään pöydälle lisäselvityksiä varten ja tehdään yhtenäiskoulun hallinnon tarvekartoitus ja selvitetään säästömahdollisuudet. Samalla seurataan Asikkalassa suunnitteilla olevaa organisaatiomuutosta. Aila Heinäjoki kannatti Mertsalmen esitystä.

3 113 Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty pohjaesityksestä poikkeava, kannatettu päätösehdotus, oli asiasta äänestettävä. Hän teki seuraavan esityksen äänestysmenettelyksi: äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä, jossa kunnanjohtajan esitystä kannattavat vastaavat JAA ja Mertsalmen esitystä kannattavat vastaavat EI. Esitys äänestysmenettelyksi hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 2 JAA ääntä (Räsänen, Laine) ja 5 EI -ääntä (Heinäjoki, Keinänen-Korpela, Mertsalmi, Pylvänen, Syrjänen). Puheenjohtaja totesi Ilkka Mertsalmen esityksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi äänin 5-2. _ Khall. 47 Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus myöntää sivistyslautakunnalle luvan yhtenäiskoulun rehtorin viran täyttämiseen siten, että virka tulee ottaa vastaan viimeistään Päätös: Keskustelun kuluessa kunnanjohtaja muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Kunnanhallitus myöntää sivistyslautakunnalle luvan yhtenäiskoulun rehtorin viran täyttämiseen siten, että virka tulee ottaa vastaan viimeistään Yhtenäiskoulun johtamisjärjestelmään kunnanhallitus palaa myöhemmin. Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Täytäntöönpano: Ote sivistyslautakunnalle

4 114 AVUSTUKSEN MYÖNTÄMINEN PADASJOEN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTA RY:LLE Khall. 48 Padasjoen Vapaaehtoinen Palokunta ry on osoittanut kunnalle 2000 euron suuruisen avustusanomuksen. Anomus kohdentuu Padasjoen VPK:n 90-vuotisjuhlatilaisuuksiin Tuolloin on tarkoitus juhlistaa myös 40-vuotista kansainvälistä veljeyttä Padasjoen ja Ohen VPK:n välillä. Saksasta juhliin osallistuu noin 40 palokuntalaista. Vieraiden kuljetuksista, majoituksista, muonituksista ym. aiheutuu menoerä, johon haetaan ulkopuolista rahoitusta. Padasjoen Säästöpankkisäätiö osallistuu kuluihin 1000 eurolla. Juhlapäivien ohjelma on nähtävissä kokouksessa. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , sähköposti Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus myöntää Padasjoen Vapaaehtoinen Palokunta ry:lle 2000 euron suuruisen avustuksen järjestettäviä juhlatilaisuuksia varten. Antti Räsänen ja Ilkka Mertsalmi ilmoittivat juhlatoimikunnan jäseninä esteellisyydestään ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Puheenjohtajana tämän :n kohdalla toimi Aila Heinäjoki. Täytäntöönpano: Ote Padasjoen Vapaaehtoinen Palokunta ry:lle

5 115 KESTÄVÄN KEHITYKSEN SÄÄTIÖN LAKKAUTTAMINEN Khall. 49 Säätiö on itsenäinen oikeushenkilö, joka muodostuu säätiön peruspääomana olevasta omaisuudesta, jonka käytöstä määrätään säätiön perustamiskirjassa ja säännöissä. Tätä omaisuutta kutsutaan säädepääomaksi. Säätiö perustetaan yleishyödyllistä tarkoitusta varten ja sille tulee jo perustettaessa osoittaa se omaisuus, josta tulee säätiön säädepääoma. Kesäkuun 14.päivänä vuonna 1991 on allekirjoitettu seuraava säädekirja: Edistääkseen kestävän kehityksen tutkimusta ja alaan liittyvää koulutusta sekä kestävää kehitystä tutkivien tieteiden tulosten, sovellutusten ja merkitysten yleistä tuntemusta on Padasjoen kunta päättänyt perustaa Kestävän Kehityksen Säätiö nimisen säätiön. Padasjoen kunta luovuttaa säätiön peruspääomaksi kolmesataatuhatta ( ) markkaa. Säätiön säännöt sekä tilinpäätös vuodelta 2012 on jaettu oheismateriaalina. Tilintarkastussäädöksien tiukennuttua aiheutuu säätiön ylläpitämisestä merkittäviä hallinnointikuluja. Toisaalta käynnissä oleva HINKU hanke edistää samoja päämääriä kuin Kestävän Kehityksen Säätiö. Mm. edellä mainituista syistä on virinnyt ajatus säätiön lakkauttamisesta, josta päättää säätiön hallitus. Asialle on lisäksi saatava Patentti- ja rekisterihallituksen vahvistus. Koska säätiö on kokonaisuudessaan Padasjoen kunnan omistama, on kunnanhallitukselta syytä saada suostumus sen lakkauttamiseen. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , sähköposti Hallintojohtaja: Kunnanhallitus antaa suostumuksensa Kestävän Kehityksen Säätiön lakkauttamiseen. Päätös: Keskustelun kuluessa hallintojohtaja muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Kunnanhallitus antaa suostumuksensa Kestävän Kehityksen Säätiön lakkauttamiseen. Lisäksi kunnanhallitus suosittaa, että säätiön varat palautetaan Padasjoen kunnan kassavaroihin. Varoilla tulee edistää kestävää kehitystä kunnassa. Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Ilpo Pylvänen, Rauno Hännikäinen, Pirkka Ahola sekä Heikki Jaakkola ilmoittivat Kestävän Kehityksen Säätiön hallituksen jäseninä esteellisyydestään ja poistuivat kokouksesta asian käsitte-

6 116 lyn ajaksi. Pöytäkirjan tarkastajaksi Ilpo Pylväsen tilalle tämän :n osalta valittiin Aila Heinäjoki.

7 117 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Khall. 50 Hallintojohtaja 2/ 2014 Kesätyökampanja 3/ 2014 Kesätyöntekijät 2014 Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus merkitsee päätökset tietoonsa saatetuksi.

8 118 KUNNANVALTUUSTON PITÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN LAILLISUUDEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANOKELPOISUUDEN TOTEAMINEN Khall. 51 Kunnanhallitus huolehtii kuntalain 56 :n mukaan valtuuston päätösten laillisuuden valvonnasta. Jos kunnanhallitus katsoo, että valtuuston päätös on tehty virheellisessä järjestyksessä, valtuusto on ylittänyt toimivaltansa tai että päätös on muutoin lainvastainen, kunnanhallituksen on jätettävä päätös täytäntöön panematta. Asia on viipymättä saatettava valtuuston uudelleen käsiteltäväksi. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus toteaa, että kunnanvaltuuston kokouksessa tehdyt päätökset ovat syntyneet laillisessa järjestyksessä eivätkä mene valtuuston toimivaltaa ulommaksi eivätkä muutoinkaan ole lain tai asetuksen vastaisia.

9 119 HALLINTOKUNTIEN PÖYTÄKIRJAT Khall. 52 Tekninen lautakunta Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää, ettei se vaadi teknisen lautakunnan päätöksiä kunnanhallituksen käsiteltäviksi.

10 120 SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN Khall. 53 Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen aiheutti muutoksia myös seudullisten yrityspalvelujen sopimustilanteeseen. Vuoden 2013 alussa perustettuun LADEC Oy:öön kuuluvat Lahden ja Orimattilan kaupungit sekä Hollolan ja Nastolan kunnat. Muut Päijänteen kunnat: Asikkala, Heinola, Hartola, Hämeenkoski, Kärkölä, Padasjoki ja Sysmä hoitavat elinkeinojensa kehittämisen muilla järjestelyillä. Tapahtunut muutos edellyttää myös Yritys-Suomi seudullisen yrityspalveluverkoston uudelleen järjestämistä. Jatkossa Päijät-Hämeessä toimintaa toteutetaan kahdella seutusopimuksella: Lahden seutu, jonka solmii LADEC Oy ja Etelä-Päijänteen seutu, jonka solmivat muut Päijät-Hämeen seitsemän kuntaa. Sopimusluonnos on liitteenä 1. Lisätiedot: kunnanjohtaja Heikki Jaakkola, puh Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää hyväksyä liitteen 1 mukaisen sopimuksen Padasjoen kunnan puolesta allekirjoitettavaksi. Täytäntöönpano: Ote ELY-keskus / Riikka Järviselle

11 121 RAKENNUSVALVONNAN YHTEISTYÖSOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN Khall. 156 Asikkalan, Padasjoen ja Sysmän rakennusvalvonnat esittävät, että kunnat ryhtyvät rakennusvalvontojen osalta yhteistyöhön. Yhteistyön taustalla on lisääntynyt tarve tehostaa resursseja. Yhden hengen organisaatiot pyritään saamaan tehokkaammiksi ja asiantuntevammiksi. Yhteistyölle on hyvät edellytykset. Rakennusjärjestykset on päivitetty kuntiin samansisältöisiksi. Tämä helpottaa tulkintaa ja yhdenmukaistaa linjoja. Ohjelmistot ovat samanlaiset. Etelä- Päijänne sijaintina, kuntien maaseutumaisuus, rakennuskanta ja rakentaminen ovat samanlaisia. Viranhaltijat ovat kokoontuneet jo aiemminkin ja käyneet ongelmakohtia läpi. He ovat todenneet tapaamiset edesauttaviksi. Yhteistyötä jatkettaisiin edelleen tiiviisti. Yhtenä merkittävimpänä tavoitteena voidaan pitää lupien jatkuvuutta pitempiaikaisten poissaolojen aikana, jolloin viranhaltijat toimivat kuntarajojen ulkopuolella lupakäsittelijöinä. Yhteistyösopimus tehdään määräaikaisena. Määräaika on Tänä aikana katsotaan miten yhteistyö on lähtenyt liikkeelle ja selvitetään millaiset tavoitteet kunnat haluavat yhteistyöltä sekä onko päästy asetettuihin tavoitteisiin. Yhteistyötä on tarkoitus jatkaa määräajan päättymisen jälkeenkin. Muistio yhteistyöpalaverista on jaettu erillisenä liitteenä. Luonnos kuntien väliseksi yhteistyösopimukseksi on liitteenä 2. Lisätiedot: rakennustarkastaja Lauri Pasanen, puh Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus hyväksyy liitteen 2 mukaisen yhteistyösopimuksen. Päätös: Kunnanhallitus päätti yksimielisesti kunnanjohtajan esityksestä palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Khall. 54 Yhteistyösopimus on suunniteltu tehtäväksi määräaikaisena. Määräaika on Tänä aikana katsotaan miten yhteistyö on lähtenyt liikkeelle ja selvitetään millaiset tavoitteet kunnat haluavat yhteistyöltä sekä onko päästy asetettuihin tavoitteisiin. Yhteistyötä on tarkoitus jatkaa määräajan päättymisen jälkeenkin. Kuntien välinen, korjattu yhteistyösopimus on liitteenä 2.

12 122 Lisätiedot: rakennustarkastaja Lauri Pasanen, puh Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus hyväksyy liitteen 2 mukaisen yhteistyösopimuksen. Päätös: Antti Räsäsen esityksestä kunnanhallitus päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle lisäselvityksiä varten.

13 123 LUVAN MYÖNTÄMINEN ERÄIDEN OPETUSTOIMEN VIRKOJEN HAETTAVAKSI JULISTAMISEEN Khall. 55 Rehtori Veli-Matti Kärki on osoittanut kunnanhallitukselle seuraavan kirjeen: Peruskoulun ja lukion yhteinen poikien liikunnan lehtorin virka on täytetty määräaikaisesti lukuvuoden työpäivien ajaksi. Täytäntöönpano: Peruskoulun ja lukion tyttöjen liikunnan ja terveystiedon päätoimisen tuntiopettajan toimi on täytetty määräaikaisesti lukuvuoden koulun työpäivien ajaksi. Kun alakouluun tulee haettavaksi ainakin yksi luokanopettajan paikka, ehdotan haettavaksi luokanopettajaa, jonka virkaan kuuluisi tyttöjen liikunnan ja terveystiedon opettaminen myös yläkoulussa ja lukiossa. Jos luokanopettajan virkaan saataisiin kaksoispätevä opettaja, ei päätoimista tuntiopettajaa tarvittaisi. Alakoulun erityisluokanopettajan virka on täytetty määräaikaisesti lukuvuoden työpäivien ajaksi. Erityisopetuksen tuntiopettajan toimi on täytetty määräaikaisesti lukuvuodeksi Pyydän kunnanhallitukselta lupaa seuraavien vakinaisten virkojen/toimien haettavaksi julistamiseen alkaen: 1. Peruskoulun ja lukion yhteinen poikien liikunnan lehtori. 2. Peruskoulun luokanopettaja. Virkaan kuuluu tyttöjen liikunnan ja terveystiedon opetus myös yläkoulussa ja lukiossa. 3. Erityisluokanopettaja (alakoulu). 4. Erityisopetuksen tuntiopettaja. Toimeen kuuluu tunteja sekä ala- että yläkoulussa. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus myöntää luvan seuraavien vakinaisten virkojen/toimien haettavaksi julistamiseen alkaen: 1. Peruskoulun ja lukion yhteinen poikien liikunnan lehtori. 2. Peruskoulun luokanopettaja. Virkaan kuuluu tyttöjen liikunnan ja terveystiedon opetus myös yläkoulussa ja lukiossa. 3. Erityisluokanopettaja (alakoulu). 4. Erityisopetuksen tuntiopettaja. Toimeen kuuluu tunteja sekä ala- että yläkoulussa. Ote Veli-Matti Kärjelle

14 124 LAAJAKAISTAVERKON RAKENTAMINEN PADASJOELLE Khall. 138 Valtioneuvosto asetti vuonna 2008 tavoitteeksi, että käytännössä kaikki vakinaiset asunnot Suomessa (kattaa yli 99 % väestöstä) sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaiset toimipaikat ovat vuoden 2015 loppuun mennessä enintään kahden kilometrin etäisyydellä 100 megabitin yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Maakunnan tasolla Päijät-Hämeen liitto on valtion tukilinjausten pohjalta kilpailuttanut operaattorit valokuituverkon rakentamisesta sellaisille maaseutualueille, joissa markkinaehtoisesti ei ole syntymässä mahdollisuutta liittyä nopean ja varman internetyhteyden tarjoamaan verkkoon. Kahteen tällä tavalla järjestettyyn kilpailutukseen ei ole tullut yhtäkään tarjousta. Operaattorien haluttomuus on johtamassa pattitilanteeseen ja valtakunnallisten tavoitteiden toteutumatta jäämiseen. Padasjoen kunnan strategisena tavoitteena on tietoliikenneyhteyksien laadun parantaminen. Tämän takia on ryhdytty paikallisiin toimiin asian edistämiseksi elinkeinopoliittisena toimenpiteenä. Kesällä 2012 on käynnistynyt Tiedon valtatie hanke, jonka tavoitteena on laatia suunnitelma runkoverkosta ja edelleen kaikki kunnan alueen vakituiset ja vapaa-ajankiinteistöt kattavasta, valokuituun perustuvasta järjestelmästä. Lisäksi selvitetään kiinteistönomistajien halukkuus liittyä ko. verkkoon. Tämän hankkeen hallinnoija on Padasjoen Yrittäjät r.y. Hankkeelle on saatu leader-rahoitus. Kuluvan syksyn aikana on selvinnyt, että Elenia Verkko Oy on Padasjoella toteuttamassa lähiaikoina sähkölinjojen maakaapelointia. Tällaisia kohteita ovat Arrakoski Kaukela mahdollisesti Toritulle ja Alhoon asti, Auttoinen Vesijako Palsa -välit sekä Kivistön alueen kaapelointi. Elenia Verkko Oy on tarjonnut mahdollisuutta yhteistyöhön siten, että samaan kaivantoon voitaisiin laittaa sähkökaapelin lisäksi myös valokuitukaapeli. Kaivauskustannukset, jotka ovat suuruusluokassa 10 euroa/metri, jaettaisiin tasaosuuksin siihen mukaan lähtevien kesken. Materiaaleista vastaisivat jokainen osakas omalta osaltaan täysimääräisesti. Useassa yhteydessä on tullut esiin mahdollisuus, että Padasjoen kunta käyttäisi laajakaistan rakentamiseen varattua määrärahaa tilanteissa, joissa kaivaustyötä tehdään jonkin muun hankkeen

15 125 vuoksi, jolloin kustannussäästöjä saataisiin myöhempiä toteutuksia silmällä pitäen. Valmiiksi rakennettu kuituverkon runko-osuus voidaan myöhemmin myydä tai vuokrata sitä operaattoreille tai muille toimijoille kuten esimerkiksi verkkoosuuskunnalle. Tarvittaessa myös investointi- ja kehittämisrahaston varoja voidaan käyttää valtuuston päätöksellä laajakaistaverkon rakentamiseen Padasjoella. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus antaa kunnanjohtajalle valtuudet päättää talousarvioon varatun, laajakaistaverkon rakentamiseen tarkoitetun euron määrärahan kohdentamisesta oman päätösvaltarajansa puitteissa. Khall. 19 Vuoden 2013 talousarviossa on laajakaistaverkon rakentamiseen osoitettu euron suuruinen määräraha. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus antaa kunnanjohtajalle valtuudet päättää talousarvioon varatun, laajakaistaverkon rakentamiseen tarkoitetun euron määrärahan kohdentamisesta oman päätösvaltarajansa puitteissa. Khall. 56 Vuoden 2014 talousarviossa ei ole osoitettu määrärahaa laajakaistaverkon rakentamiseen. Sen sijaan kyseiseen tarkoitukseen on mahdollista käyttää investointi- ja kehittämisrahaston varoja. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus antaa kunnanjohtajalle valtuudet käyttää investointi- ja kehittämisrahaston varoja laajakaistaverkon rakentamiseen oman päätösvaltarajansa puitteissa niissä tilanteissa, joissa kaivaustyötä tehdään jonkin muun hankkeen vuoksi. Päätös: Keskustelun kuluessa kunnanjohtaja muutti päätösesitystään seuraavasti: Kunnanhallitus päättää, että investointi- ja kehittämisrahaston varoja käytetään laajakaistaverkon rakentamiseen kunnanhallituksen päätöksellä

16 126 tapauskohtaisesti. Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

17 127 OIKAISUVAATIMUS KUNNANHALLITUKSEN PÄÄTÖKSESTÄ / ALOITE OSAYLEISKAAVASSA MAHDOLLISESTI OLEVAN VIRHEEN KORJAAMISEKSI JA OSAYLEISKAAVAN MUUTTAMISEKSI. Khall. 21 Saarelan RN:o 10:57 tilan omistaja Juhani Jaktholm on lähestynyt kuntaa ja ilmoittanut, että ko. kiinteistön rakennusoikeuden mitoittamisessa on yleiskaavaa laadittaessa tapahtunut virhe. Kiinteistön halkomistoimitus on tehty vuonna 1960, jonka jälkeen kiinteistöllä ei ole tehty maanmittaustoimituksia. Päijänteen osayleiskaavan rakennusoikeuksien mitoituksessa on käytetty leikkausajankohtana vuotta Näin ollen ko. tila on ollut mitoituksessa emätila. Päijänteen osayleiskaava on vahvistunut vuonna Jaktholmin mukaan kiinteistön Saarelan kohdalla kaavoituksessa käytetty raja-aineisto on ollut virheellinen. Kaavoituksessa ja rakennusoikeuksien mitoituksessa on käytetty virheellistä kartta-aineistoa. Ko. kiinteistöllä ja viereisellä kiinteistöllä Ranta-saarela RN:o 10:74 on yhteinen kaksihuoneistoinen asuinrakennus, jonka läpi kiinteistön raja kulkee halkaisten asuinrakennuksen huoneistojen välistä. Näin ollen molemmilla kiinteistöillä on asuinrakennus. Kaavoituksessa on AO-rakennus-paikka määritelty vain kiinteistön Ranta-Saarela puolelle. Jaktholmin mukaan rakennusoikeus kuuluisi myös hänen omistamalleen kiinteistölle. Hallintolain 50 :n mukaan viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos: 1) päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen; 2) päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen; 3) päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe; tai 4) asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen. Päätös voidaan korjata 1 momentin 1 3 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Päätös voidaan korjata 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa ainoastaan asianosaisen eduksi.

18 128 Hallintolain 51 :n mukaan viranomaisen on korjattava päätöksessään oleva ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe taikka muu niihin verrattava selvä virhe. Virhettä ei saa kuitenkaan korjata, jos korjaaminen johtaa asianosaiselle kohtuuttomaan tulokseen eikä virhe ole aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Hallintolain 52 :n mukaan viranomainen käsittelee korjaamisasian omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Aloite on tehtävä tai vaatimus virheen korjaamiseksi on esitettävä viiden vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä. Selvityksen mukaan Jaktholm on vaatinut asian korjaamista ensimmäisen kerran vuonna Näin ollen hallintolain 52 :n mukainen viisi vuotta on umpeutunut ennen asian ottamista esille. MRL 36 :n mukaan kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Kunta katsoo, ettei yksistään se seikka, että kaavassa saattaa olla virheellisyyksiä tai puutteita riitä perusteeksi, jotta kunnan tulisi MRL:n perusteella muuttaa kaavaa. Osayleiskaava vastaa tällä hetkellä pääpiirteittäin kunnan rakentamisen ohjaustarvetta eikä tällä hetkellä ole myöskään sellaisia maankäyttöön liittyviä seikkoja ( yhdyskuntakehitystä, luonto- tai kulttuuriarvoja, maankäytön yhteensovittamistarvetta), jonka vuoksi kaavan muuttaminen tulisi välittömästi käynnistää. Yleiskaavan tarkistustarvetta on kuitenkin tarpeen tarkastella lähivuosina. Aloitteen tekijällä on mahdollisuus, mikäli hän haluaa ja hänellä on tarvetta kaavasta poikkeavaan rakentamiseen, hakea MRL 171 :ssä tarkoitettua poikkeamislupaa. Hakemuksen käsittelyn yhteydessä tutkitaan muiden myöntämisedellytysten täyttymisen lisäksi se kuuluuko mitoitustarkastelun perusteella kiinteistölle rakennusoikeutta. Rakennustarkastajalle osoitettu kirje, josta käyvät ilmi asian tausta ja vaatimukset on jaettu oheismateriaalina. Valmistelu ja lisätiedot: rakennustarkastaja Lauri Pasanen, puh , lauri.pasanen@padasjoki.fi. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää, ettei se ryhdy Juhani Jaktholmin vaatimiin toimiin Hallintolain 52 :ään vedoten. Myöskään kaavan korjaamiselle ei ole tarvetta tässä vaiheessa, asia käsitellään myöhemmin osayleiskaavan tarkastelun yhteydessä. Hallintolain 53 :n mukaan päätökseen, jolla viranomainen on hylännyt virheen korjaamista koskevan vaatimuksen, ei saa hakea

19 129 muutosta valittamalla. Sen sijaan kaavamuutosta koskevaan aloitteeseen tehdystä päätöksestä voi tässä tapauksessa tehdä oikaisuvaatimuksen kunnanhallitukselle. Mikäli kunnanhallitus hylkää oikaisuvaatimuksen, on asiasta mahdollista valittaa hallintooikeuteen. Khall. 57 Juhani Jaktholm on osoittanut kunnanhallitukselle oikaisuvaatimuksen :n 21 kohdalla tehdystä päätöksestä. Oikaisuvaatimus on liitteenä 3. Jaktholmin mainitsema, päätöksen selosteosassa ollut asiavirhe on korjattu seuraavasti: Kaavoituksessa on AO-rakennuspaikka määritelty vain kiinteistön Ranta-Saarela puolelle. Lisätiedot: rakennustarkastaja Lauri Pasanen, puh , Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus toteaa, ettei se ryhdy Juhani Jaktholmin vaatimiin toimiin Hallintolain 52 :ään vedoten. Myöskään kaavan korjaamiselle ei ole tarvetta tässä vaiheessa, asia käsitellään myöhemmin osayleiskaavan tarkastelun yhteydessä. Kunnanhallitus hylkää Juhani Jaktholmin oikaisuvaatimuksen perusteettomana. _ Täytäntöönpano: Ote Juhani Jaktholmille