VIERAILU STEYR-KICHDORFIN ALUEELLE ITÄVALTAAN

Transkriptio

1 MATKARAPORTTI VIERAILU STEYR-KICHDORFIN ALUEELLE ITÄVALTAAN Eloisa maaseutu Inhappytants Koulutuskeskus Salpaus

2 Opintomatka Itävaltaan / Steyr- Kirchdorf Bussikuljetus lentoasemalle reittiä Heinola kk- Asikkala / Vääksy - Lahti / Linja-autoasema Helsinki Vantaa lentoasema Perjantaina klo 8:00 Lähtö Itävaltaan/ lento Austrian Airlines OS 348 klo 9:40 Saapuminen Wieniin, josta bussikuljetus Weyeriin, ajoaika on 2 tuntia, matkalla kahvitauko /Raststätte St Pölten klo 14:00 Lounas Weyrin alueella / Reiterfarm Edtbauer Tervetuloa alueelle: tutustumista ja tietoa vierailuohjelmasta ja alueesta/ Hildegund Morgan ja Andreas Schilcher klo 15:30 Siirtyminen Unterlaussaan Tapaaminen Elisabeth Fuxjägerin kanssa Unterlaussan kylätalolla ja tutustuminen kehittämiskohteisiin klo 18:00 Siirtyminen Hinterstoderiin ja majoittuminen maatilamatkailukohteeseen Berghof Sturmgut ( 2 yötä) klo 20:00 Illallinen / Sturmgut Lauantaina / Kalkalpenin kansallispuisto ja kylien ja kylämatkailun kehittäminen ( Elina Leppänen, Hannu Rinne ja Henrik Hausen ovat Kleinramingin kylienkehittämis-messuilla seminaaripäivässä, jossa mm. Elinan esitys suomalaisesta kylätoiminnasta) klo 9:00 klo klo 13:30 klo 16:00 klo 18:00 Lähtö tutustumisretkelle Totes Gebirges Kuolleisiin vuoriin/ Rainer Kletzmair. Ajamme bussilla puoliväliin ( 1400 m ), josta halukkaat voivat sään salliessa jatkaa Hutterer Hössiin ( 1858 m) hiihtohissillä ( ryhmä 1 ) Toinen ryhmä tekee lyhyen kävelyn maisemapolulla ( ryhmä 2) Molemmille ryhmille yhteinen lounas, jatketaan yhdessä bussilla Tutustuminen Alpineum museoon. Kävelyretki Hintersoderin keskustassa ja tutustuminen kehittämiskohteisiin. Kunta on palkittu v eurooppalaisella kylien kehittämispalkinnolla. Tutustuminen Holiday Apartmets Christan toimintaan / Sonja Aigner Kyseessä on maatilamatkailukohde, jonka keskittyy perhematkailuun. kahvitauko Illallinen ja perinteistä Itävaltalaista musiikkia Munniharpun historia ja valmistus Mollnissa/ Mannfred Russmann Sunnuntaina / Kleinramingin Kylien kehittämismessut Aamuvarhaisella mahdollisuus kävelyyn ulkoilureiteillä vuoren rinteillä. Klo 9:30 Siirtyminen Steyriin Majoittuminen kahdeksi yöksi Majatalo Mayriin St.Ulrichissa. ( klo 10:30- Siirtyminen Kleinramingin kylien kehittämismessuille klo Tutustumista kylien messuosastoille sekä esittelyä Inhappytants Suomi-Itävalta yhteisosastolla Pienryhmätehtäviä tulkin avustuksella, tarkoituksena tutustua kiinnostaviin kehittämishankkeisiin. Lounas vapaavalintaisesti esim. kojujen paikallisten herkkujen valikoimasta. Kohtaamispaikka suomalaisille on St.Ulrichin urheiluseuran katoksen alla. klo Steinbachin osasto/ kunnanjohtaja ja LAG Nationalpark OÖ Kalkalpenin puheenjohtaja Christien Dörfel kertoo Ylä-Itävallan hallinto ja rahoitusmallista klo 14:00 Mahdollisuus vierailla Traudi Holzerin maatilalla Kürnberissä klo 15:00 Vapaata aikaa esim. Steyrin kaupunkiin tutustumista, klo 17:00 Messujen päätös, osaston purkaminen klo 18:00 Illallinen Steyrissa / Ravintola Akropolis keskusaukiolla Mukana Doris Hagspiel/ Steyr-Kirchdorfin alueen työ- ja sosiaalitoimiston johtaja. Mahdollisuus opastettuun kiertokävelyyn Steyrissa. Maanantaina ( Katja Humarkangas ja Sanna Kiuru ovat aamupäivän tutustumassa Garstenin joulumarkkinoiden yhteistyökumppaneihin ja tiloihin paikan päällä) klo 8:00 Siirtyminen Steinbachiin

3 klo 8:00 (ryhmä 1 ) Tapaaminen Karl Sieghartsleitnerin kanssa. Steinbachin kylienkehittämismallin esittely, painopisteenä kyläläisten aktivointi ja osaamisen ja sosiaalisen pääoman lisäämiseen liittyvät projektit Kävelykierros Steinbachissa mm. seimimuseoon tutustuminen klo 9:00 (ryhmä 2 )Työpaja Itävaltalaisille kehittäjille/ Elina Leppänen, Hannu Rinne, Outi Rautkoski ja Kristiina Mattila) klo 12:00 Lounas-buffee Steinbachissa molemmille ryhmille klo klo 14:30 klo klo 17:45 klo 18:30 klo 20:00 Siirtyminen Maria Neustiftiin kylätalolle Suomi Itävalta työpajoja/ Gabriele Stöger Aiheina esim. : Kokemustenvaihto toimijoiden kesken, elämä maaseudulla, kylätoiminta jne. Väliajalla tutustuminen paikallisten tuotteiden myyntiin Suomalaisen Martta-järjestön paikallinen toiminta/ Aila Metsäkangas Työpajojoen tulosten kokoaminen Maria Neustift, kävelykierros keskustassa / Erich Infanger, kylän kehittämisyhdistyksen puheenjohtaja Siirtyminen St Ulrichiin Illallinen Gasthaus Mayrissa Tiistaina Klo 9:00 Aamupala ja isäntien kiittäminen. Omatoimista tutustumista Steyrin kaupunkiin ja aikaa ostoksille (klo 9:00 Ohjausryhmän kokous/ Liisa Helanto, Elina Leppänen, Katja Huhmarkangas) klo 14:45 Kuljetus Wienin lentokentälle, kohtauspaikka Steyrissa Schwechater Hof bussissa kerätään palaute järjestäjille ja isännille klo 19:40 Lento Helsinkiin Austrian Airlines OS 347 klo 23:10 Saapuminen Helsinkiin Bussikuljetus takaisin reittiä Helsinki Vantaa lentoasema, Lahti / Linja-autoasema, Asikkala / Vääksy, Heinola kk, jossa noin klo 02:00. Vierailun isäntinä toimivat: Hildegund Morgan, projektipäällikkö Andreas Schilcher, toiminnanjohtaja, LAG ANNE Karl Sieghartsleitner, johtaja, Steinbachin kestävä kehitys Rainer Kletzmair, Kalkalpenin yrittäjäverkosto, hotellinjohtaja, Hinterstoder Matkaraportti on koottu osallistujien muistiinpanoista eri kohteissa, sekä muista tehtävistä, joita he vierailun aikana ryhmissä suorittivat. * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * OPINTOMATKAN KESKEISET TUTUSTUMISKOHTEET PERJANTAI Ryhmä saapui Wienin lentokentälle klo 9.40, josta Fa. Auer in bussi kuljetti meidät Weyrin alueelle Edtbauerin ratsastustilalle. Tilalla meitä oli vastassa LAG ANNE:n toiminnanjohtaja Andreas Schilcher ja Itävallan Inhappytants- hankkeen projektipäällikkö Hildegund Morgan. Tervetulotoivotusten jälkeen nautimme maistuvan lounaan tilan ravintolassa. Reiterfarm Edtbauer Lounaan jälkeen Katharina Krenn esitteli maatilan matkailutoimintaa. Tila on perheyritys, joka matkailu- ja ravintolatoimintaan keskittyessään luopui maidontuotannosta 1960-luvulla. Gastronomia, juhlien järjestäminen ja majoitus- ja leirikoulutoiminta tuovat nyt

4 merkittävän osan tuloista ja jonkin verran tulee alppiniittyjen ympäristönhoitotöistä, joihin saadaan avustusta. Jyrkiltä paikoilta niitetään vielä viikatteella. Maisema on tärkeä matkailulle, eivätkä alueet saa kasvaa umpeen. Maata tilalla on 27 ha Tilalla on 20 omaa haflinginhevosta ( ) ja lisäksi hoidetaan 5 vuokrahevosta. Perinteisillä vuoristohevosilla on helppo ratsastaa kumpuilevassa maastossa. Ratsastuskurssit aikuisille ja lapsille ovatkin hyvin suosittuja sekä leirikoulut, joita on toteutettu jo 20 vuoden ajan. Leirikoulun aikana tilalle voidaan majoittaa jopa 60 oppilasta ja toimintaa ei tarvitse juurikaan markkinoida, sillä samat koulut käyttävät palveluita vuosittain. Tilan isäntä on ammatiltaan seppä. Hän huomauttaa, että matkailu on siis tässäkin mittakaavassa vielä sivuelinkeino, mutta he voivat työllistää yhden ulkopuolisen työntekijän vakituisesti. Unterlaussan kylätalo Jatkoimme matkaan syrjäiseen Unterlaussan kylään, joka sijaitsee aivan Ylä-Itävallan ja Steiermarkin osa-valtioiden rajalla. Kylän väestö ikääntyy ja nuoret muuttavat pois, väkiluku on jo pudonnut 250 asukkaaseen. Mielialat ovat tänään kuitenkin korkealla, sillä pienen kylän uuden kylätalon rakentaminen on ollut suuri voimainponnistus, jota juhlitaan viikon kuluttua virallisissa avajaisissa. Talkootunteja rakentamiseen on käytetty noin Kylässä on vahva yhteisöllisyys ja monta järjestöä, mm. puhallinorkesteri, mutta yhteinen kokoontumistila on puuttunut. Elisabeth Fuxjäger ja hänen miehensä keksivät, että kun VPK rakentaa uuden talon, niin yläkertaan rakennetaan yhteiset tilat yhdistyksille. Elisabeth olikin meitä vastassa ja ylpeänä hän esitteli taloa. Alakerrassa on tallit paloautoille ja ylhäällä on juhlasali. Talo on hyvin kylän ilmeeseen sopiva ja molempien toimijoiden tarpeet täyttävä. Rakentamisessa on huomioitu liikuntaesteisten kulkeminen hissit ja luiskat ovat helpottamassa liikkumista. Avoin, valoisa sali on monipuolinen toimitila, jossa on mm. pimennysverhot kattoikkunassa, väljät ja hyvin varustellut tarjoilutilat ja lattia oli tehty upeasta tammesta. Paikalliseen tapaan Florian palomiesten suojelupyhimys on saanut paikkansa sisutuksessa. Taloa tulee käyttämään kylän 11 eri yhdistystä. Hieno hanke ja hieno lopputulos varmasti tarpeeseen syntynyt. Unterlaussan uusi kylätalo, sekä Berghof Sturmgut ja lukuisat kotieläimet lasten ja aikuisten ihailtaviksi. Illan hämärtyessä ajoimme maisematietä Hengstpassin ( 1010 m ) kautta Hinterstoderiin Rainer Kletzmairin omistamalle maatilalle Berghof Sturmgutiin. Tila sijaitsee puolessa välissä laskettelurinnettä, ja majoituimme näihin maisemiin kahdeksi yöksi. Berghof Sturmgut Majatalon isäntä Rainer Kletzmair kertoi yrityksestään: Hutterer Hössin alarinteellä sijaitseva maatilamatkailukohde on perheyritys, vain sesonkiaikana palkataan ulkopuolista henkilökuntaa.

5 Tilan pääelinkeino on metsätalous, lisätuloja saadaan laskettelurinteiden maanvuokrasta sekä matkailusta sekä laamojen myynnistä. Tilan eläimistä lehmät ovat hyötykäytössä, pieneläimet ovat lähinnä turisteja varten. Tilalla on kasvatetaan laamoja; naaraspuolisen laaman myynnistä saadaan 2000 euroa, uroksesta hiukan vähemmän. Laamat ovat Itävallassa suosittuja eläimiä; ne laiduntavat tehokkaasti rinteitä ja ovat myös sisäsiistejä. Tänä vuonna syyskuun alussa satoi niin runsaasti lunta ylhäällä alppiniityillä, että niille eläimille, joita ei ehditty saada alemmas turvaan, jouduttiin kuljettamaan ruohoa helikopterilla. Itävallassa kuoli tässä lumisateessa eläintä, lehmiä ja lampaita, jotka jäivät vaille ravintoa. Rainerin maatila keskittyy perhematkailuun. Päämarkkinointikanavana on internet, joka on todettu halvaksi ja tehokkaaksi välineeksi. Markkinointiin käytetään kaikkiaan n e/vuosi. Alppilajien Maailman Cup- kisojen ajalle majapaikat koko Hinterstoderissa on varattu vuosiksi eteenpäin. LAUANTAI ( ryhmä ) Hutterer Hössiin ( 1858 m) ja Hinterstoder Aamulla ryhmämme jokainen jäsen sai Vuorten Visan eli Pyhrn Priel Naturerlebnis Cardin. Kortilla saa erilaisia etuja alueen matkailupalveluista, esim. kesäaikaan pääsee ilmaiseksi museoihin sekä liikkumaan ilmaiseksi kaapelihisseillä sekä julkisilla kulkuneuvoilla. Tämä aluekorttisysteemi käynnistettiin vauhdittamaan hiljaisempien aikojen matkailua 5 vuotta sitten, ensimmäisenä Itävallassa. Mukana oleva hotellin tai majatalon pitäjä maksaa 2 e / matkailija / yö yhteiseen pottiin, josta sitten maksetaan aiheutuneita kuluja matkailupalveluita tuottaville yrityksille. Kortti sisältyy automaattisesti hotellissa tai majatalossa yöpymisen hintaan ja se on voimassa niin kauan kuin matkailija on alueella. Kortin käyttörekisteristä saadaan hyödyllistä tietoa matkailijoiden suosimista palveluista. Tällä hetkellä järjestelmässä on mukana yli 180 hotellia tai majataloa. Alueen asukkaat voivat ostaa samantyyppisen alennuskortin, kesäajan hinta aikuisilta 44 e, lapsilta 22 e, mutta päivämatkailijat eivät voi sitä rahalla ostaa. Ja sitten Visaa vinguttamaan eli Rainer Kletzmairin johdolla tutustumaan Kuolleisiin vuoriin /Totes Gebirges. Ajoimme bussilla puoliväliin ( 1400 m ), josta jatkettiin Hutterer Hössiin ( 1858 m) hiihtohissillä. Sää oli kesäisen lämmin, ja upeat näkymät ylhäältä palkitsivat patikoijat ruhtinaallisesti. Lounaan nautimme laskettelurinteiden juurella, ja katselimme kuinka lehmät tekivät täälläkin arvokasta ympäristönhoitotyötään. Hutterer Höss 1858 m, upea sää ja upeat näköalat ja Kneipp-Promenade kaiken patikoinnin jälkeen, virkistystä jaloille.

6 Alpineum museo Museon oppaista Karin oli meitä vastassa, ja tulkkimme Eeva Pöetschin kanssa lähdimme kiertämään näyttelyä, joka ulottui kolmeen eri kerrokseen tässä modernissa rakennuksessa, jossa oli onnistuneesti yhdistetty puuta ja lasia.. Alakerrassa tutustuimme Totes Gebirges vuoristoalueen pienoismalliin kokonaiskuvan saamiseksi mm. hienoista vaellusreiteistä, joita alueelta löytyy. Puunkorjuuta ja metsätyöläisten elämää menneinä vuosikymmeninä esiteltiin monipuolisesti, ja hyvin samantapaista työ oli aikanaan Suomessakin. Täällä tiettömien taipaleiden takana jyrkissä rinteissä oli työ tietysti erittäin vaarallista, ja onnettomuuksia sattui paljon, kun tukkeja ajettiin alas rännejä pitkin tai ohjaamalla pitkää jalaskelkkaa, jossa puuta saattoi kuljettajan takana olla kg. Puut kasattiin syksyllä joen varteen, josta kevät tulvien aikaan niitä oli mahdollista uittaa Steyr- jokea pitkin kaupunkeihin rautateollisuuden polttoaineeksi, Toinen kerros esitteli suksien historiaa ja pääsimme yhteisymmärrykseen siitä, että sukset on keksitty Suomessa. Hetken vertailimme Hartolalaisen ja Hinterstoderilaisen suksen valmistuksen historiaa. Laskettelu täällä Hintestoderissa alkoi vuonna 1905, mutta vasta 50 luvun lopulla saatiin hiihtohissit. Lukuisia oman kylän maailmanmestareita esiteltiin myös. Suksien kehittyessä ja vauhdin kasvaessa, onnettomuuksia sattuu myös entistä enemmän. Vuoripelastus onkin keskeinen osa toimintaa silloin kuin matkailijoita on paljon, niin talvella kuin kesällä. Karin esitteli meille uusimmat tunnistinlaitteet, joilla havaitaan ihmisiä syvältäkin lumivyöryjen alta. Hinterstoderissa on pelastajaa valmiudessa koko ajan. Lopuksi tutustuimme kiipeilyn historiaan ja nykyaikaisiin välineisiin, joita kehitetään tätä voimakkaasti yleistyvää harrastusta varten. Ferienhof Christa Tila sijaitsee alppiniittyjen keskellä 800 metrin korkeudessa, jossa voi kokea Sound of Music elokuvan taikaa. Yrittäjä Sonja Aigner kertoi meille, miten ajatus perhematkailukohteesta syntyi, samalla kun joimme kahvia ja maistelimme paikallisia leivonnaisia. Yksi tilan erikoisuuksista onkin oman tilan tuotteiden runsas tarjonta: leivät, juustot, maitotuotteet ja lihajalosteet, kaikki nautittavina ja myynnissä täällä, myös snapsit. Sonja on ammatiltaan lastenhoitaja ja ajatus kotona tehtävästä työstä ja yritystoiminnasta syntyi omien lasten ollessa pieniä. Nyt Hinterstoderin lähialueilla on lukuisia maatiloja, joiden kohderyhmänä ovat lapsiperheet. Tämä verkosto koetaan vahvuutena markkinoinnissa ja yhteistoiminnan kautta vieraille löytyy aina sopivaa ja vaihtelevaa ohjelmaan koko loman ajaksi. Perheen lapset osallistuivat myös toiminnan esittelyyn, ja soittivat meille hanurilla ja kanteleentapaisella kielisoittimella perinteisiä itävaltalaisia lauluja. Oli hienoa nähdä miten tämä ihmiset avasivat kotinsa ovet vieraille, ja ottivat heidät luontevasti mukaan maatalon töihin. Päivän lopuksi teimme lyhyen Kneipp-Promenade kävelyn, Hintersoderin keskustassa. Tämä hyvinvointipalveluksi luettava ilmainen jalkapohjakäsittely ja kahlaaminen jääkylmässä vuoristopurossa, sai väsyneet jalat hieman elpymään. Tutustumista syvällisemmin Hintersoderin kehittämistoimintaan ei voitu järjestää, sillä kaikki kehittäjätahot olivat Kleinramingin kylienkehittämismessujen seminaaripäivässä. Hinterstoder isännöin viime vuonna vastaavia messuja, joten ymmärsimme tämän kyllä. Kyläkuvassa näkyvät muutokset liittyivät ajoradan leventämiseen ja jalkakäytävien reunusten poistamiseen ja muutoinkin esteettömämpään liikkumiseen keskusta-alueella. Uudet kivetykset ja istutukset näyttivät hyviltä ja toimivilta.

7 Illallisen yhteydessä Sturmgutissa kuulimme perinteistä Itävaltalaista musiikkia munniharpulla soitettuna. Munniharppu on pieni soitin, joka koostuu äänirautaa muistuttavasta tangosta, joka on taivutettu kehykseksi hevosenkengän muotoon. Tangon keskellä on joustavasta metalliliuskasta tehty levy, jota näppäillessä syntyy jännittävä mutta helposti tunnistettava ääni. Munniharppu on maailman vanhimpia soittimia. Sitä on valmistettu käsin pienissä verstaissa Mollnissa Ylä-Itävallassa luvun alusta lähtien ja viety myyntiin maailmanlaajuisesti. Tänä päivänä se on Mollnin ja ympäröivän Kalkalpenin kansallispuiston alueen erityistuote, jota edelleen taotaan käsin Mollnissa. Muusikko Manfred Russmann on opetellut perinteisen munniharpun soittotavan, mutta myös uudistaa sitä ja tekee kokeellista musiikkia yhtyeensä Mollner Maultrommlerin kanssa. Yhtye tulee vierailemaan Kätevä messuilla Lahdessa marraskuussa LAUANTAI ( Elina Leppänen, Hannu Rinne ja Henrik Hausen) Ylä-Itävallan kylien kehittämispäivät (Oö Ortbildmesse) Vierailut St. Peter in der Au Idyllinen St Peterin kuntakeskus (2500 asukasta) on Nieder-Österreichin osavaltion puolella. Kylässä järjestetään tänä vuonna osavaltionäyttely NÖ Landesausstellung 2007 teemalla Tuli ja maa. Päivät ja kylänäyttelyt ovat osa kahden osavaltion kylä- ja kaupunginkehittämisohjelmaa ja näyttelykohdekylät ovat tehneet suuria investointeja, ja saaneet niihin myös osavaltion tukea. Kunnassa on toteutettu useita kansallisesti rahoitettuja hankkeita. Kylän/pikkukaupungin keskellä oleva linna on restauroitu, siinä on nyt mm. kunnan virasto ja kulttuurikeskus, väestörekisteri, näyttely- ja juhlatiloja. Paikoitusalueita on rakennettu jne. Kesän osavaltionäyttelyn aikana linnan vieressä on tyylikäs maalaispuoti, jossa kymmenen ympäristökylän maaseutuseurat vuorottelevat myyjänä. St. Peterissä on oma kylän kehittämisyhdistys, joka keräsi ideoita asukkailta hanketta varten. Yksi idea oli linnanpihan kattaminen erikoisella pressukatolla. Linnaan rakennettiin iso ravintolasali, jossa toimii tilausravintola. Vierailijat kyselivät, miten kylän muut ravintoloitsijat suhtautuvat uuteen kilpailijaan. On kuulemma yleistä, että juuri ravintoloitsijat vastustavat uudistuksia kyliin, heille sopii että kylän elämä on verkkaista ja he tulevat hyvin toimeen pienellä työmäärällä. Tässä uusi ravintola oli tarjottu myös St Peterin entisille ravintoloitsijoille. Heistä ei kukaan ottanut vastaan uutta bisnestä, mutta eivät myöskään vastustaneet paikkakunnan kehittämistä. Kunta osallistuu myös Moststrasse viinitien kehittämiseen. Hauskoja ykistyiskohtia olivat näyttelyä varten kyläläisten ideoista toteutetut keramiikkapatsaat linnanpuistossa sekä hiekkaveistokset vallihaudassa (vrt. jääveistokset). St. Michael 500 asukkaan kylästä vuoren huipulla on mahtavat näköalat joka suuntaan, kylä kuuluu St. Peterin in der Au:n kuntaan. Kylässä ollaan ylpeitä siitä, että suuri osa työikäisistä osallistuu kehittämisyhdistyksen toimintaan ja ollaan surullisia siitä, että koulu suljettiin jo Kehittäminen aloitettiin yhteisten tavoitteiden kartoittamisella kyläsuunnitelmaksi ja projektien suunnittelulla. Kunnostettiin museoyhdistyksen talo, rakennettiin leikkipaikka päiväkodin viereen, nuorten aloitteesta rakennettiin jalkapallokenttä, kunnostettiin yhdistys- ja VPK taloa, rakennettiin jätteiden lajitteluasema jne. Osavaltio rahoittaa noin puolet investointihankkeista, loput on vapaaehtoistyötä ja lahjoituksista. Kylän kehittämisyhdistys on osannut hienosti jakaa vastuuta

8 monelle. Kunnostetuissa kohteissa toiminta pyörii itseohjautuvasti, järjestetään sitä mitä halutaan tehdä ja pidetään paikoista huolta. Esim jalkapalloyhdistys pitää kentän kunnossa. Seminaari Kleinramingissa Elina ja Hildegund esittelemässä suomalaista kylätoimintaa Kleinramingin seminaarissa Seminaarin järjesti L(i)ebensverte Oberösterreich Dorf- und Stadtentwicklung ohjelma kylien kehittämispäivien yhteyteen. Osavaltion kylienkehittämisohjelma järjestää mm. kylienkehittämiskursseja kylien kehittämisyhdistysten toimijoille sekä tukee eri kylä- ja kaupunkikuvaa parantavia sekä muita kehittämishankkeita. Kylien kehittämisohjelmaan mukaan päässeet kylät saavat ohjelman kautta asiantuntevia ohjaajia kehittämisprosessiinsa. Kunta tekee hakemuksen ohjelmaan. Edellytyksenä on, että kylässä on kehittämisyhdistys ja listattu kehittämisehdotuksia ja ideoita sekä tahto toimia osallistavasti. Schmidham esittely Alois Teufl ja Maria Mair Schmidham:in 392 asukkaan kylä on palkittu useamman kerran sydämellisenä kylänä, kauniina kylänä ja tänä vuonna kylä voitti ideakilpailun. Kylässä on viisi yhdistystä. Kylää on kehitetty monipuolisesti vuodesta 1997 lähtien: Kyläkuvaa on kohennettu investoinneilla, rakennustapaohjeilla ja ilmaisella neuvonnalla talonomistajille. Kylään on perustettu omenalajikenäyttely ja jalkapallokenttä, kaksi vaelluspolkua ja kaksi leikkipaikkaa. Vuosittain järjestetään lastentapahtumia; toukokuun tapahtuma, adventtitapahtuma jne. Myös tapoja on yritetty kohentaa mm. koulujen kautta, kylälehteä painetaan 250 kpl kaksi kertaa vuodessa ja jaetaan ilmaiseksi joka kotiin. Sosiaalisiin ongelmiin etsitään ratkaisuja yhdistystenkin avulla. Maria Neustift esittely Erich Infanger Kylässä on 1700 asukasta, ja runsaasti yhdistyksiä mm. seminaarissa esiintyvä kuoro. Kylän kehittämisyhdistys perustettiin 2005 tavoitteena kyläkuvan parantaminen. Maria Neustiftin kirkko on tunnettu pyhiinvaellus paikkana, tätä kylän erityispiirrettä halutaan vahvistaa keskusaukion parantamisella. Työ aloitettiin laajalla suunnittelu- ja julkisuuskampanjalla; järjestettiin 23 tiedotustilaisuutta ja saatiin kaikki yhdistykset ja ikäryhmät mukaan. Kehittämisyhdistys ei korvaa kuntaa eikä arkkitehteja, vaan toimii näiden kanssa yhteistyössä. Yhteistyö seurakunnan kanssa auttaa yhdistystä saavuttamaan laajan hyväksynnän. Meneillään oleva uudistushanke on rohkea. Talousarvio on 1,2 miljoonaa euroa. Erityisesti avataan näköaloja kyläkeskuksesta eri suuntiin. Torin vierestä purettiin betoninen kioski, joka peitti näköalan. Nuoret otettiin mukaan purkaus- ja rakennustöihin ja suureen purkujuhlaan.

9 Suomalainen kylätoiminta - esittely Elina Leppänen Elina kertoi seminaarissa suomalaisesta kylätoiminnasta Hildegund Morganin avustuksella, ja alustus sai erittäin myönteisen vastaanoton. Lisäksi materiaalia oli jaossa pöydällä seminaaripaikan ovella. SUNNUNTAI Kleinramingin kylienkehittämismessut Sunnnuntai on Kleinramingin kylien kehittämisjuhlan messupäivä. Hannu, Elina ja Henrik ovat Hildegundin kanssa jo aamusta pystyttäneet Inhappyntants projektin yhteisosaston messukentälle. Suomen osalta esittely keskittyy Garstenin Joulumarkkinoiden suomalaisen käsityönäyttelyn markkinointiin. Aiheesta tehtiin värikäs kyselylomake, jossa pyrittiin selvittämään millaisista tuotteista itävaltalaisyleisö on kiinnostunut. 66 % vastanneista oli kiinnostunut huovutetuista tuotteista, 53 % puutuotteista, 36 % muista jouluun liittyvistä käsitöistä ja vain 22 % Tiffanylasitöistä, noita kuvissamme esittelimme. Toiset ihmiset olivat selvästi kiinnostuneempia puusta ja lasista ja toiset taas huovutetuista tuotteista. Suomalaiset tutustuivat valtaisaan messutarjontaan valitsemalla kiinnostavan projektin ja selvittämällä tulkin kanssa keskeiset asiat hankkeen toiminnasta ja tuloksista. Seuraavanlaisia projekteja tutkittiin: Spielplatz& Schulhof ( Leikkipaikka ja koulunpiha)/ Hagenbergin kunta Tavoitteena oli säilyttää kylän keskipiste viheralueena ja rakentaa lapsille viihtyisä leikki- ja pelialue vanhan leikkipaikan tilalle, koulun viereen. Hankkeessa rakennettiin erilaisia arkkitehdin kanssa yhteistyössä suunniteltuja leikki- ja pelivälineitä. Kustannusarvio on noin , josta alue/lääni rahoittaa %, kunta loput. Alue on rauhoitettu autoliikenteeltä kokonaan. Mahdollisimman paljon rakennetaan kunnan omin työntekijöin. Lapset ovat testanneet laitteet. Venemuseo / Ascbachin museoyhdistys Tutustumiskohteemme messuilla oli Ascbach, joka on pieni asukkaan kylä Tonavan varrella. Kylän pormestari Rudolf Achleitmer kertoi meille mielellään kylänsä elämästä. Ascbach sijaitsee 30 km päässä Lintzin kaupungista, joka tarjoaa osalle kyläläisistä elinkeinon. Kylällä on ennen toiminut veneveistämö, ja sitä kunnioittaen on rakennettu venemuseo. Museo on rakennettu perinteitä vaalien ja tuoden esiin osaamista, jota kylällä on ennen ollut. Museon rakentaminen oli Leader -projekti jossa omarahoitusosuus oli 21% ja Leader -osuus 79%. Projektissa ja museon rakentamisessa oli mukana henkilöä. Aikapankki- ja paikallisrahahankkeet Aikapankki-hanke on perustanut paikallisyhdistyksiä Itävallan kyliin. Ideana on, että ikäihmiset voivat myydä aikaansa toisilleen. Apu korvataan aina samanpituisella apurupeamalla, esimerkiksi puutarhuri hoitaa kaksi tuntia lakimiehen puutarhaa ja saa kaksi tuntia juristin apua. Projekti on

10 alussa, mutta paikallisyhdistyksiä on jo perustettu ja idea tuntui hyvältä. Hanketeknisistä syistä aikapankki on tässä vaiheessa rajoitettu yli 55-vuotiaille, myös nuoremmat ovat olleet kiinnostuneet, mutta hankkeen kohderyhmä on yli 55-vuotiaat. Dimbachin kylä on pelastanut kauppansa yhteistoimin. Kylä on myös painanut kolikoita, joita voi ostaa lahjaksi ja palkinnoiksi. On myös ehdotettu, että kunta voisi antaa kolikoita avustuksina. Kolikoita voi käyttää vain paikallisissa liikkeissä, joten kyseessä on eräänlainen paikallisraha ja muistutus siitä, että paikallistaloutta pitäisi tukea. Kunnan kotisivuilla on otsikon Nachversorgung alla lehdistötiedotteet mm. siitä, kun se valittiin Itävallan innovatiivisimmaksi kunnaksi Sichtwechel / Nuorten näkökulma- taideprojekti/ Kleinramingin Landjugend Hankkeen tarkoituksena oli näköalojen laajentaminen nuorten maailmassa. Se toteutettiin, niin että nuoret kuvasit kotikyläänsä. Yhteensä kuvasta valittiin 200 kehystettäväksi ja asetettavaksi näytteille tänne messuille kirkon tornin portaikkoon. Lisäksi tehtiin näyttävä 26 metriä korkea lippu, joka ripustettiin kirkon torniin. Hankkeessa etsittiin myös uusia toimintamahdollisuuksia maaseudun nuorille. Lisäksi pyrittiin haastatteluin selvittämään seuraavia asioita: Kuntien asema ja palvelut Itävallassa Toimintaryhmät Steyr- Kirchdorfin alueeella uudella ohjelmakaudella Kunnat (Keskusteluja Steinbachin pormestarin Christian Dörfelin ja Weyerin pormestarin Gerhard Klaffnerin kanssa) Joka kuudes vuosi on kunnanvaltuuston vaalit, ja samalla pormestarin suorat vaalit. Valtuustovaaleissa äänestetään pääasiassa puoluetta, vaikka on mahdollista antaa ääniä myös kandidaateille. Pormestari on täysipäiväinen toimi, mikäli kunnan koko ylittää 4500 asukasta. Pienemmissä kunnissa osa-aikainen. Varapormestari (vicebürgermeister) valitaan samasta puolueesta ja hän tuuraa pormestaria, jos tämä on estynyt. Kyseessä on siis luottamustoimi. Toinen varapormestari on usein sitten toisesta puolueesta. Pormestarit ovat usein maanviljelijöitä tai virkamiehiä. Yrityselämästä nousee harvoin ehdokkaita, koska se on hankala yhteen sovittaa pormestarin tehtävän kanssa. Mikäli pormestari hoitaa tehtävänsä hyvin, hän tulee suurella todennäköisyydellä valituksi uudelleen. Itävallassa on pieniä kuntia ja ne yritettiin yhdistää 1970-luvulla. Yhdistämishanke kohtasi suurta vastustusta, ja osa silloin tehdyistä kuntaliitoksista purettiin. Edelleen yhteistyön lisääminen on tärkeää, mutta liitoksista ei puhuta muuten kuin joidenkin reikäleipäkuntien osalta. Weyr ja Weyrmark on juuri tällainen kunta, joka yhdistettiin nyt vuoden 2006 alusta. Hallinnolliset tasot (tehtävät vaihtelevat eri osavaltioissa) Land osavaltio kuten Ylä-Itävalta / Ober-Österreich Bezirk alue / lääni Gemeinde kunta (joita on montaa sorttia) Muita käsitteitä: Region seutu ei ole hallinnollinen yksikkö vaan vapaaehtoinen seutuyhteistyö jostain teemasta kuten matkailussa mm. Nationalparkregion Kalkalpen, Region Eisenstrasse Dorf kylä ei ole hallinnollinen yksikkö. Pieniä kuntia, väkiluku esim. alle kutsutaan kyliksi. Ort Ortschaft kylä joka on pienempi kuin kuntakeskus. Itävallassa on 9 osavaltiota, yksi niistä Oberösterreich, jossa on 444 kuntaa. Pienimmässä kunnassa on 200 asukasta ja suurimmassa, Linzissä, on asukasta. Ylä-Itävallassa on lisäksi 18 aluetta/lääniä.

11 Kuntien itsehallinto on kirjattu perustuslakiin. Tehtäviä on mm. itsenäinen maankäytön suunnittelu, infrastruktuurin rakentaminen (rakennusluvat, vesi-viemäri ja kadut, ym.) päiväkodit, päivähoito ja kunnan kehittäminen. Koulujen osalta kunta ylläpitää rakennukset mutta osavaltiohallitus järjestää koulutuksen (henkilökunnan palkkaukseen 70 % osavaltiolta) Alue/ lääni muodostuu noin 20 kunnasta. Se vastaa vanhustenhuollosta, sosiaalitoimesta, väestörekisteristä ym. Osavaltio vastaa opetustoimesta (koulun minimikoko 10 oppilasta), kylä- ja kaupunkikehittämisen avustuksesta ja ohjauksesta ym. Osavaltio myös maksaa terveydenhoidosta, joka perustuu sairasvakuutuskassoihin, jolloin voi hakeutua haluamalleen lääkärille. Huom. vuoristolääkäreitäkin on. Tämän lisäksi on vielä kuntien valtionosuuksien tasausjärjestelmiä, joilla verotuloja jaetaan alueille. Kahta pormestaria haastattelemalla, emme juuri päässeet selville mutkikkaasta järjestelmästä. Ajattelemisen aihetta ehkä antaa se, siten erilaisia ratkaisuja eri kunnissa ja alueilla on löydetty palveluiden järjestämiseksi. Monimuotoisuus voisi olla mahdollisuus Suomessakin ja erilaisiin kokeiluihin tulisi kannustaa entistä enemmän. Leader Itävallassa (Keskusteluja LAG Kalkalpenin tj:n Andreas Schilcher ja Inhappytants projektipäällikkö Hildegund Morganin kanssa) Itävallan Leader-ohjelmat ovat vasta tekeillä ja anomus on jätettävä mennessä. Ryhmät valitaan joulukuussa, ja tarkoitus on, että hankkeita voidaan rahoittaa jo vuoden 2008 alussa. Alueita on muokattu uudestaan, entinen Steyr-Kirchdorfin alue on jaettu kahdelle toimintaryhmälle. Steyrin kaupunki ja sen ympäristö muodostavat LAG Traumviertler Alpenvorland toimintaryhmän ja suurin osa entisestä LAG ANNEsta tulee LAG Nationalpark Oö. Kalkalpeniin. Ryhmille odotetaan milj. euroa EU-tukirahaa, koko Ylä-Itävallan saadessa noin 83 milj. euroa. LAG Kalkalpenin toimintaryhmään kuuluu 22 kuntaa joissa on yhteensä asukasta eli kyseessä on pieniä kahden tuhannen asukkaan kuntia. Toimintaryhmän yleiskokoukseen tulee alueen noin 20 kunnasta kaksi edustajaa kustakin: yksi poliitikko yleensä pormestari ja yksi virkamies, esimerkiksi suunnittelusihteeri. Lisäksi edustettuna on kuntien omistama kansallispuistoyhtiö, yrittäjät ja järjestöt. Nämä noin edustajaa päättävät periaaatteista, miten hankkeet valitaan. Hallitukseen valitaan 11 edustajaa. Nyt käydään keskustelua siitä, suunnataanko rahoitus kokonaan ympäristönsuojeluun ja kestävän kehityksen edistämiseen vai myös laajemmin kylien kehittämiseen. Ohjelman painopistealueet ovat tällä hetkellä: - Elämänlaatu sis. alueidentiteetin, kulttuurin ja yhteisöjen kehittämishankkeet - Uusitutuva energia sis. biomassojen käytön, peltoenergian, tiedotuksen ja energiansäästön - maa- ja metsätalous sis. suoramyynnin, maatilamatkailun, rahtityön, luonnon monimuotoisuus - koulutus ja oppiminen sis. tiedon verkottamisen, vapaaehtoistyön innovaatiot - talouskehitys/kilpailukyky sis. laadun ja yhteistyön mm. palvelut, matkailu, kansallispuistot Kunnat näkevät toimintaryhmän lähinnä hankerahan lähteenä, mutta Andreas haluaisi että sillä olisi itsenäisen kehittäjän asema, ja että se lisäisi yhteistyötä esimerkiksi kansallispuistoalueen matkailumarkkinoinnissa. Hildegundia harmittaa, että alue jaettiin uusiksi juuri kun keskuskaupunki Steyr ja maaseutualue Kirchdorff viime ohjelmakaudella oli tiivistänyt yhteistyötään toimintaryhmän Lag ANNEn ansiosta.

12 Vierailu Traudi Holzerin maatilalla Osa ryhmästä lähti iltapäivän tunteina tutustumaan Traudi Holzerin maatilaan Kürnberissä. Traudi oli käymässä Suomessa toukokuussa, ja toivotti nyt puolestaan suomalaiset vieraat sydämellisesti tervetulleiksi omalle tilalleen. Tila sijaitsee korkealla vuoristossa kapean mutkaisen tien takana.tila on ollut luomutuotannossa jo 20 vuotta. Peltoalaa on 23 ha ja metsää 6 ha. Jokainen hehtaari on niin vinossa, että pitää miettiä mille pellolle voi päästää lehmiä ja millä voi ajaa traktorilla. Yksi pelto niitetään ja haravoidaan käsin kun se on liian jyrkkä koneille. Tilalla on 15 lypsylehmää ja se on ollut kaksi vuotta reilun maidon Faire Milch ohjelmassa. Faire Milch perustuu siihen, että kuluttajat maksavat enemmän maidosta ja tämä lisähinta menee viljelijöille. Näin kuluttajat haluavat auttaa maatiloja pärjäämään. Maidon hinta on nyt 35 centtiä/ litra ja keskituotos on 7000 kg. Tilalla on pihatto, jossa on lypsyasema neljälle lehmälle. Maidontuotanto ei yksin elätä viisihenkistä perhettä, ja isäntä toimiikin luomutarkastajana. Traudi myös leipoo, tuotteet myydään suoramyyntinä tilalta. Tilan peltotyöt hoidetaan yhdessä naapuritilojen kanssa. Metsätöistä tulee lisää toimeentuloa. Tammikuussa 2007 alueella teki tuhojaan voimakas myrsky, mm. Traudin naapuritalo tuhoutui salamaniskusta ja puustoa kaatui laajoilta alueilta. Sunnuntai-illan päätteeksi olimme illallisella Ravintola Akropolisissa Steyrin keskustassa. Mukana oli myös Doris Hagspiel, Steyr- Kirchdorfin alueen työ- ja sosiaalitoimiston johtaja sekä Judith Cerwenka, joka on useasti käynyt Suomessa ja ollut mukana käynnistämässä Inhappyntants yhteistyöprojektia. Kävimme läpi myös messupäivän kuulumisia ja jokainen ryhmä esitteli lyhyesti muille, millaiseen projektiin oli päivän aikana tutustunut. MAANANTAI Steinbach an der Steyr Katja Humarkangas ja Sanna Kiuru ovat aamupäivän tutustumassa Garstenin joulumarkkinoiden yhteistyökumppaneihin ja tiloihin paikan päällä. He tapasivat Ingrid Weinwurmin ja Simone Rossacherin, ja sopivat jo monista yksityiskohdista, mm. siitä, että Simone tulee marraskuussa Suomeen. Garstenin osasto on saanut nimekseen Suomalaisen taidekäsityön näyttely ja Raiffeisen pankilla paljon odotuksia näyttelyn suhteen. Kaikesta kuitenkin näki, että he avustavat mielellään järjestelyissä ja markkinoivat tapahtumaa radiossa ja tekevät julisteita ym. Myös kahdesta huovutustyöpajasta näyttelyn jälkeen sovittiin jo alustavasti. Muu ryhmä suuntasi kohti Steinbachia, jossa jakaannuttiin kahteen ryhmään. Elina Leppänen, Hannu Rinne, Outi Rautkoski ja Kristiina Mattila pitivät itävaltalaisille kehittäjille työpajaa. Paikalla oli toisesta Steinbach-nimisestä kylästä neljä kylätoimijaa. Kylä on 800 asukkaan maatalousvaltainen kylä syrjäisemmässä laaksossa. Johan oli maanviljelijä ja luottamustoiminen kunnanjohtaja. He suunnittelivat hakevansa osavaltion kylien kehittämisohjelmaan ja olivat kiinnostuneita kehittämisestä leader-hankkeilla. Työpajaan osallistui myös kaksi henkilöä edustaen toimintaryhmää, kaksi Regionalforumia. Elina esitteli suomalaista kylätoimintaa yleensä ja Hannu Kyläpirttiä ja Heinolan kirkonkylän kyläyhdistyksen toimintaa. Lisäksi katsottiin Kyllikki- hankkeen DVD Lusin palvelupäivästä, johon oli tehty saksankielinen tekstitys. Itävaltalaiset kuulijat esittivät paljon kysymyksiä, ja niinpä keskustelua käytiin pääosin saksaksi. Tällöin suomalaiset, paitsi Elina, putosivat kärryiltä eivätkä

13 voineet osallistua työpajaan parhaalla mahdollisella tavalla. Kyläpirtin kaltainen toiminta oli itävaltalaisten mielestä tulevaisuutta heilläkin. Kyläkoulua pidetään erittäin tärkeänä ja Lusin toimintamallia ihailtiin kovin. Toinen isompi ryhmä vietti aamupäivää Steinbachin kehittämispajassa Karl Sieghartsleitnerin kertoessa inspiroivaan tapaansa Steinbachin kylienkehittämismallista. Pajassa oli vieraillut 10 päivän sisällä vieraita 7 eri maasta, joten työskentely Eeva-tulkin kanssa sujui hienosti. Karl Sieghartsleitner vauhdissa, tulkkina Eeva Pöetsch. Kansainvälistä ryhmätyötä Maria Neustiftissa Kuulimme Steinbachin tarinan taantuvasta ja ränsistyneestä teollisuuspaikkakunnasta kukoistavaksi ja kasvavaksi kunnaksi. Tällä kertaa esittelyn näkökulmina olivat kyläläisten aktivointi ja osaamisen ja sosiaalisen pääoman lisääminen. Steinabachissa ensin mukaan uudistamiseen tarvittiin päättäjät, ja heidän kanssaan pidettiin riittävän monta keskustelutilaisuutta yhteisen päämäärän määrittämiseksi. Ensin mukaan lähtivät pienyrittäjät, sitten muualla töissä käyvät; opiskelijat tekivät projektitöitä, teemojen parissa pidettiin seminaareja, eikä uutta kehitystä voinut olla huomaamatta. Perusteellinen keskustelu muutoksista oli tarpeen, sillä ne koskettivat kaikkien ihmisten elämää. Karlin viesti on, että paikallinen kehittäminen on ihmisten kehittämistä kaikkea tukea avainhenkilöille tulee antaa. Katse tulee pitää riittävän kaukana tulevaisuudessa ja päämäärä tulee olla saavuttamisen arvoinen. Siksi kai kehittämispajan katossa roikkuu kiikarit, jotta muistaisimme tämän. Lisäksi täytyy myös muistaa juhlia aina kun jokin tavoite on saavutettu. Karlin johdolla teimme myös lyhyen kävelykierroksen Steinbachissa. Pääsimme myös kuuluisaan seimimuseoon, joka on avoinna yleisölle vain adventtiaikaan. Museossa on kymmeniä seimiä eri puolilta maailmaa ja ne kaikki on saatu lahjoituksena. Maria Neustift Iltapäivällä jatkoimme kehittämiskeskusteluja Maria Neustifin kylätalon suuressa salissa kansainvälisessä työpajassa. Meitä oli kaikkiaan noin 40 osallistujaa, ja Gabriele Stöger ohjasi meitä Avoimen tilan tekniikkaa käyttäen. Keskustelun aiheiksi valittiin seuraavat teemat: - Miten nuoret saadaan osallistumaan kylä-/kehittämistoimintaan? - Miten saadaan nuoret koulutetut ihmiset jäämään/ palaamaan maaseudulle? - Palmikko projekti, mitä voimme oppia? - Miten saadaan uusia asukkaita kyliin? - Miten aktivoida maaseudun naisia? Lisäksi olisi vielä haluttu keskustella mm. taiteen merkityksestä kylissä, miten koota yksityisrahoitusta projekteihin, miten lisätään yhteistyötä kunnan kanssa, miten saadaan kokoontumispaikka kylälle?

14 Osana ryhmätyöskentelyä Aila Metsäkangas esitteli suomalaisen Martta-järjestön paikallista toimintaa ja Katja Humarkangas Palmikko -hankkeen toimintaa. Ryhmätyön tekniikka ja tulokset esitetään erillisenä koosteena. Lopuksi, jo työskentelystä uupuneina, kävimme kylän kehittämisyhdistyksen puheenjohtajan Erich Infanger, kanssa kuuluisassa Maria Neustifin pyhiinvaelluskirkossa. Pääsimme myös kuulemaan kirkon akustiikkaa, kun Erich järjesti (ex-tempore! ) vaimonsa ja tyttärensä kanssa meille musiikillisen ylimääräisen ohjelmanumeron. Osa ryhmästä tutustui paikallisten tuotteiden myyntiin kylätalon alakerrassa, mutta aikataulullisista syistä kylätalon toiminnan muu esittely jouduttiin jättämään pois. Illallinen nautittiin Gasthaus Mayrissa Hildegund Morganin kanssa. TIISTAI Aamupalan jälkeen ryhmällä oli mahdollisuus tutustua omatoimisesti Steyrin kaupunkiin ja tehdä tuliaisostoksia Tämän jälkeen ohjelmassa oli enää bussikuljetus iltapäivällä Wienin lentokentälle, mistä lähtö klo lennolle Helsinkiin. Liisa, Elina ja Katja osallistuivat aamupäivällä kansainvälisen ohjausryhmän kokoukseen, josta tehtiin erillinen kokousmuistio. VIIKONLOPPU Liisa ja Elina olivat vielä lauantaina kunniavieraina Unterlaussan kylätalon avajaisjuhlassa. Tällöin oli mahdollisuus tavata useita pormestareita, ja Elina haastattelikin Weyerin pormestaria Gerhard Klaffneria. Lisäksi pidettiin pari suunnittelupalaveria Hildegundin kanssa vielä lauantaiiltana ja sunnuntai-aamuna. Palaute Palaute matkasta kerättiin reissuvihkoihin, johon jokainen kirjasi kolme mielestään kiinnostavinta kohdetta sekä kehittämisajatuksia vastaaviin tuleviin opintomatkoihin. Parhaat tutustumiskohteet olivat: - Sturmgut/ Hinterstoder (6), Kylämessut Kleinramingissa (6), Steinbach (6) ja Christa(6) - Hütterer Höss (3), Kneipp-Promenade (3), Kleinramingin työpaja(3), Traudin maatila(3) Vapaita kommentteja: Ruusut: - Ihanan monipuolinen ohjelma, erityisesti vuoriston yrittäjät - messuilla mukava katsella itävaltalaista menoa ruoka ja juoma näytti olevan pääosassa - tehtävä messuilla oli hyvä idea - tapaaminen Karlin kanssa, paljon hienoja ajatuksia - Karlin aito kiinnostus ja lähimmäisenrakkaus toiminnassa, myös esimerkkinä toimiminen ja kiitoksen jakaminen - hiihtohissillä 1858 metrin korkeuteen oli elämys, maisemat yleensä - ohjelma erittäin hyvä, mielenkiintoiset kohteet - ihmisten vieraanvaraisuus ja ystävällisyys - Christalla erityisesti isäntien välittömyys ja uskottavuus - ensimmäinen käynti Itävallassa oli mieleenpainuva - helppo ja sitoutunut porukka suoriutui ohjelmasta hyvin - tosi hauska ja hyödyllinen reissu

15 Risut/ parannettavat kohteet: - Steinbachissa liian vähän aikaa tutustumiseen - enemmän vapaa-aikaa ja yhteistä tekemistä isäntien kanssa - hotelli olisi voinut olla Steyrin keskustassa - itävaltalainen illanvietto, vaikka omakustanteinen - Maria Neustifin työpajasta ei saanut paljon irti - työpaja jäi työtavan esittelyksi, siirrettävissä kyliin? - ei kauppa-aikaa viikonlopun iltapäiviin ( kaupat kiinni) - aikataulu suunniteltava siten, että ehditään tulkata kaikki, nyt työpajan tulokset jäivät kääntämättä Ja lopuksi tietysti kiitokset isännille ja järjestäjille ja erikoiskiitokset tulkillemme Eevalle. Opintoretkelle osallistujat: Seija Kolila Viitailan Seurojentalo Oy, eero.kolila@pp.inet.fi Aila Metsäkangas Vesivehmaan kyläyhdistys ry, aila.metsakangas@phnet.fi Irmeli Havumäki Viitailan Seurojentalo Oy, erkki.havumaki@phnet.fi Marketta Sormula Viitailan Seurojentalo Oy, marketta.sormula@oivappk.fi Pirkko Talja Nuorisoseura Suovola ry Anu Aaltonen Nuorisoseura Suovola ry, anuaaltonen@hotmail.com Tiina Liimatainen Nuorisoseura Suovola ry, tiina.liimatainen@gmail.com Marjatta Lahti Nuorisoseura Suovola ry, mjatta.lahti@luukku.com Hannu Rinne Päijänne-Leader ry, vara pj, Heinolan kk kyläyhdistys ry, hannu.rinne@salpaus.fi Markku Heikkilä Vesivehmaan kyläyhdistys ry, markku.heikkila@suonentieto.fi Kristiina Mattila Heinolan kirkonkylän kyläyhdistys ry, Heinolan kyläsihteeri hanke kristiina.mattila@phnet.fi Outi Rautkoski Heinolan kirkonkylän kyläyhdistys ry, ohoh@pp.phnet.fi Maija-Liisa Mamia Päijänne-Leader ry, pj, maijaliisa.mamia@elisanet.fi Maritta Virtanen Päijänne-Leader ry, toiminnanjohtaja, maritta.virtanen@paijanne-leader.net Katja Huhmarkangas Taito-Hame ry, toiminnanjohtaja, katja.huhmarkangas@taitohame.fi Elina Leppänen Päijät-Hämeen kylät ry, kyläasiamies, elina.leppanen@salpaus.fi Henrik Hausen Ruorasmäen kyläyhdistys ry, Järvi- Suomen kylät ry, kyläasiamies, henhaus@mbnet.fi Liisa Helanto Koulutuskeskus Salpaus, Eloisa maaseutu hanke, projektipäällikkö, liisa.helanto@salpaus.fi Sanna Kiuru Veejjakaja ry, toiminnanjohtaja, sanna.kiuru@veejjakaja.fi Melkein koko joukko Steinbachin keskusaukiolla; kuvasta puuttuvat Henrik, Sanna ja Katja.