Stenrothin sukuseura harkittavana

Transkriptio

1 Tiistai,. marraskuuta 997 Erik Stenrothin jälkeläisten sukulehti Hinta40mk Numero2 Stenrothin sukuseura harkittavana Avoin keskustelu luo vahvan perustan päätökselle Läheskään kaikki vänrikki Erik Stenrothin ( ) jälkeläiset eivät tiedä olevansa Hämeessä syntyneen, Norjassa taistelleen ja Savossa kuolleen vänrikin jälkeläisiä. Jälkeläisten täsmällisesti oikeaa lukua ei tunne kukaan. Nykyisten tietojen perusteella voidaan arvioida määrän nousevan kymmenessä sukupolvessa yli tuhannen, mutta jäävän alle 500:n. Laukaan kirkkoherran Osvald Stenrothin ( ) jälkeläiset järjestivät kesäkuussa 996 Mäntyharjulla sukukokouksen, johon lehti-ilmoituksella kutsuttiin muitakin sukulaisia mukaan. Kokous perusti yksituumaisesti sukutoimikunnan valmistelemaan seuraavaa sukukokousta vuodelle 2000 Helsinkiin, jatkamaan sukututkimustaja valmistelemaan sukuyhdistyksen perustamista. Toimikunta jakaantui kolmeen työryhmään, joiden on määrä esitellä keväällä 998 annettujen tehtävien pohjalta omat ehdotuksensa jatkotoimenpiteiksi. Kivenjuuret-lehti on suvun tiedotuskanava. Ensimmäistä kertaa se leviää nyt laajasti Osvald Stenrothin sukuhaaran ulkopuolelle. Sisällys Etusivu Pääkirjoitus. sukutoimikunta 2 Nils Stenrothin talo tallessa 3 Suvun sukunimet 4 Sukutaulu 5 Parkku ja Leppävirta 6 Taloutta ja tilastoja 7 Infosivu 8 Postituslista on vielä hyvin puutteellinen, minkä vuoksi kaikki halukkaat eivät varrnaaankaan lehteä saa. Toimitus luottaa vanhaan viidakkorumputeoriaan: ne jotka lehden saavat, kertokoot lähisukulaisilleen asiasta eteenpäin. Toimituksen osoite löytyy lehden takakannesta. Otamme tarpeen mukaan lisäpainoksia. Lehti maksaa 40 markkaa. Suvun jäseniä asuu myös ulkomailla, ainakin Ruotsissa, Norjassa, Saksassa, USA:ssa, Kanadassa ja Australiassa. Pitäkäärnrne myös heidät ajan tasalla! Tiedottamisen avulla sukutoimikunta herättää avointa keskustelua yhteisistä asioistamme. Toivomme mielipiteiden vaihdon luovan vahvan perustan päätösten valmisteluille. Sitä varteen lehteen avataan y leisöpalsta. Sukutoimikuntakaan ei päätä mitään, vaan esittää omat ehdotuksensa sukukokoukselle, joka lopulta ratkaisee toimintatavat. Toimikunta kuuntelee mielellään myös kriittisiä ääniä. Kaikkien mielestä yhteinen esi-isä useiden sukupolvien takaa ei riitä yhteisen sukutunteen pohjaksi. Lehdessä kerrotaan, miten Erik Stenrothin suku on jatkunut miespuolisten jälkeläisten kautta seitsemässä sukupolvessa. Seuraavassa numerossa on tarkoitus selvittää, miten suku on laajentunut naisten avulla. Erikin tyttäristä Margaretha naitiin Roschierin ja Saara Masalinin sukuun. Kolmannessa polvessa mukaan tulivat Forssellin, Tandefeltin ja Kekonin suvut sekä neljännessä Töttermanit, Sneckenströmit, Söderholmit, Calamniukset ja Flanderit. Mahdollista on, että sukututkimuksen tulokset julkaistaan joskus kirjana. Sellaisen aikaansaamiseksi tarvitaan koko suvun pitkäjänteinen tuki, runsaasti arkistojen penkomista ja käännöstyötä. Viime kesänä Kansallisarkistosta löytyi Erik Stenrothista kertovia asiakirjoja ja hänen itsensä allekirjoittama kertomus pitkästä sotilasurastaan. Mikkelin maakunta-arkistossa taas on Erikin pojan Henrikin kirjoittama kirje Leppävirran seurakunnalle, jossa hän toivoo pääsevänsä pois Kannuslahden virkatalosta lähemmäksi kirkkoa. Sukutietoja kaivataan Stenrothin sukua on tutkittu ainakin 920-luvulta lähtien. Tietoja löytyy mm. Helsingin kaupunginarkistossa suomalaisen sukututkimuksen uranuurtajan Osmo Durchmanin kokoelmasta. Vuosikymmenten aikana tutkimuksia ovat tehneet mm. Antero on Bell, Marjukka ldänpään-heikkilä, Jyrki Koskelo, Torsten Malmio, Aarre ja Kari Salmenkivi, Ernst Sandlund, Timo Siukonen ja Fanny Stenroth. Kokonaisvaltainen ja ajantasaistettu selvitys kuienkin puuttuu. Sukututkimustyöryhmä kaipaa tietoja suvun vaiheista eri vuosisadoilta: elämäkertoja, kohtaloita, tarinoita, valokuvia, kirjeitä, esineitä, taidetta. Kerrothan tietosi eteenpäin!

2 2 Kivenjuuret Olen Stenrothin sukua MITÄ SINULLE merkitsee, että olet Stenrothin sukua? Mitähän vastaisit, jos tulisin sitä sinulta kotiisi kysymään? Käyntini ei ole kuitenkaan tarpeen, vaikka olisikin hienoa saada tavata henkilökohtaisesti. Sinulla on edessäsi Stenrothien sukulehti Kivenjuuret, joka panee sinut miettimään sukujuuriasi. Mistä kohtaa sukua löydät itsesi? Timo Siukosen ja hänen työtovereittensa sukua selvittävä työ on ehtinyt jo niin pitkälle, että suuri osa meistä voi paikallistaa itsensä. Sieltä Erik Stenrothista ( ) ja hänen vaimostaan Kristiinasta ( os. Krook, ) suku lähtee liikkeelle - taaemmas ei ole päästy. Olemme kaikki Kristiina ja Erik Stenrothin jälkeläisiä. Mutta eivätkö nuo esivanhemmat ole meistä niin kaukana, että he jäävät historian hämärään? ITSE KUULUN seitsemänteen polveen, Erikin pojan Henrikin sukuhaaraan, joka jatkuu Reinholdin, Oton Uoka eli vielä tämän vuosisadan alussa!), Osvaldin ja äitini Elsan kautta minuun. Ei tämä seitsemän sukupolven ketju niin kovin pitkältä ja hämäräitä vaikuta! Tai mitä mietteitä sinussa herättää tässä sukulehdessämme olevat kuvat Nils Stenrothin, siis Erikin ja Kristiinan nuorimman lapsen rakentamasta talosta Jämsän Hinkkalassa. Siellä se vielä on, tuo talo, jota Nils rakensi juuri niihin aikoihin, kun hänen äitinsä Kristiina nukkui kuolon uneen juhannuksena 788. Teidän, Nilsin jälkeläisten esi-isän työ on siis kouriintuntuvasti nähtävissä. Voisiko sanoa vähän runollisesti, että siinä on Erikin ja Kristiinan nuorimman pojan piirteet meidän kaikkien edessä! USKON, ETTÄ sinussa alkaa tätä lehteä lukiessasi herätä vähintäänkin kiinnostus omaa sukuasi kohtaan. Ehkä siinä on myös jo ripaus sukutunnettakin. Varmaan myös haluat saada lisää tietoa Stenrotheista. Siinä samalla alkaa syntyä uusia kontakteja suvun jäsenten kesken. Ollaan samaa Stenrothin sukua! Pysy Stenrothin kanavalla! YRJÖ SARIOLA Sukutoimikunnan puheenjohtaja Sukutoimikunnan jäsenet: Puheenjohtaja: Yrjö Sariola puh Vapaudenkatu 20 B 22, 4000 Jyväskylä.Jäsenet: Elina Kiuru (SK), puh Tuomaankatu 25, Hyvinkää Eija Salmenkivi (SY), puh Talvikkirinne 9 C 30, 0300 Vantaa Kari Salmenkivi (ST), puh Kauppalantie A, Kauniainen Timo Siukonen (ST), puh Vanhansillantie 6, 4660 Toivakka Markku Stenroth (ST), Kallenkaare 2, 4200 Turenki Seija Tikkanen (SK), puh Porintie 2 a 4, Helsinki Työryhmien jäsenet: Ilmo von Bell (SY), puh Kinnarinkuja 4, Helsinki Olavivon Bell (ST), puh Tommolankatu 4-6, 830 Heinola Olla Holmström (SK),puh Silfverhjelmsvägen, 0360 Svartå Heli Laurikainen (SK), puh Lumikkotie 27,4550 Kouvola Hilkka Martinsen (SK), puh Rullakatu 2 A, 5900 Lahti Reijo Niemi (ST), puh Kevätmäentie, Kaarina Rea Päivänsalo (ST), puh Salakkatie 7 A, Haukilahti, 0270 Espoo Kaarlo Salmenkivi (SK), puh Alho, Mäntyharju Aarne Sariola (SY), puh Myhkyrinkatu 5 as 4, 7000 Kuopio Eija Stenroth (SK), puh Kallenkaare 2, 4200 Turenki Lyhennysten selitykset: SK=sukukokoustyöryhmä SY =suku yhdistystyöryhmä ST=sukututkimustyöryhmä Päivän sukukysymys Jos Osvaldin poika on minun poikani isä, niin olenko minä Osvaldille: a) hänen isoisänsä, b) hänen isänsä, c) hänen poikansa, d) hänen pojanpoikansa vai e) olenko minä itse Osvald? Vastaus sivulla 8.

3 Kivenjuuret 3 Nils Stenrothin rakentama talo, Hinkkalan tilan alapytinki valmistui kirveellä veistäen luvuilla. Nils Stenrothin rakentama talo vielä pystyssä Jämsän Hinkkalassa Jämsän vanhimpiin, vieläkin asuinkäytössä oleviin rakennuksiin kuuluu talo Jämsänjoen varrella. Asiakirjat kertovat, että Hinkkalan tilan alapytingin rakensi luutnantti Nils Stenroth, ilmeisesti 780-luvulla. Hirret hän veisti sopiviksi kirveellä eikä hän käyttänyt lainkaan sahaa. Tilan omistaa nykyisin Risto Hinkkala, joka on viime vuosiin asti viljellyt maita ja pitänyt hevosia. Peltoa on 65 ja metsää 250 hehtaaria. Maatilan elinvoimaisuutta uhkaa Tampereen ja Jyväskylän välisen rautatien oikaiseminen nopeita Pendolino-junia varten 2000-luvun alussajuuri Hinkkalan navetan kulmalta. Hinkkalan isännät tunnetaan 500-luvulta lähtien. Ensimmäinen oli Antti Hinkanpoika Rälssitilaksi se hyväksyttiin 649, ja vielä 800-luvulla se oli varsinainen mahti tila, johon kuului metsiä 3900 hehtaaria ja viljelyksiä 50 hehtaaria. Nils Stenroth syntyi Hollolassa 4. elokuuta 734 sotilasperheeseen. Hänen isänsä Erik ( ) oli ennen naimisiinmenoaan osallistunut Ruotsi-Suomen kuninkaan Kaarle Xll:n joukoissa 78 epäonniselle Norjan retkelle ja palelluttanut paluumatkan aikana tuntureilla toisen jalkansa, mutta säilynyt hengissä. Nils astui isänsä tavoin jo murrosiässä armeijaan, Hämeen läänin jalkaväkirykmenttiin, jonka korpraaliksi hänet palkattiin 24. syyskuuta 749. Hän kuului ensin Rautalammin komppaniaan ja asui Viitasaarella Ilmonlahden Kinnulassa varusmestarin virkatalossa. Sittemmin hän muutti Sääksämäen ja Kärkölän kautta Jämsään, jossa tutustui tu- Vuohet laidunsivat Hinkkalan pihapiirissä kesällä 995. levaan vaimoonsa, Hinkkalan 76 perineeseen Anna L 'Eclairiin. Häitä vietettiin 28. helmikuuta 775. Nils toimi tilan isäntänä kuolemaansa asti 799. L'Eclairin suku on alun perin kotoisin Belgiasta. Annan isä Collin syntyi Tukholmassa ja päätyi kapteenin virassa Suomeen Padasjoelle. Äiti Anna sen sijaan kuului ranskalaislähtöiseen Charpentierin sukuun, jonka suomalaishaara vaikutti merkittävästi Hauhossa. Stenrothin perheeseen syntyi neljä lasta, kolme poikaaja yksi tyttö. Esikoinen Robert kuoli 7 -vuotiaana ja kuopus Klaus yksivuotiaana. Karl Erikistä ( ) tuli ammatiltaan maanmittari, kun taas tytär Anna ( ) meni naimisiin papin, Liperin kappalaisen Johan Kekonin ( ) kanssa ja sai 3lasta. Nilsin sukuhaarajatkuu Karl Erikin kautta yhä edelleen. Hänen kuudesta lapsestaan kolmanneksi vanhinta, nimismieheksi päätynyttä Karl Niklasta (84-87) voidaan pitää Nivalan sukuhaaran kantaisänä. Nilsin äiti Kristiina muutti leskenä Leppävirralta poikansa Henrikin luota takaisin Jämsään, Hinkkalaan, jossa hän kuoli 79-vuotiaana juhannuksena 788. Hinkkala säilyi suvussa Nilsin kuolemankin jälkeen. Hänen perillisensä myivät tilan 802 maanmittari Henrik Masalinille, Nilsin sisarenpojalle. Hän kuoli 803, mutta leskirouva Vendla Gustava piti tilaa vuoteen 82.

4 4 Kivenjuuret Suvun miehillä kolme eri sukunimeä STENROTH, SALMENKIVI, KIVIJUURI Sukututkimusta tehtäessä on ehkä kaikkein tärkeintä tietää, mitä tutkitaan ja missä järjestyksessä. Jos kohdetta ei rajata, yksityiskohdat alkavat hallita kokonaisuutta. Materiaalia kertyy nopeasti niin paljon, että tutkija hukkuu sen alle. Vänrikki Erik Stenrothin ( ) jälkipolvia etsiessäni olen kohdannut tämän ongelman. Kun yhden haaran on saanut kolutuksi, niin pian eteen tulee uusi ja tuntematon. Sen jälkeen edelliseen haaraan ilmaantuu täydennyksiä tai korjauksia, mitkä johtavat taas uusiin tarkistuksiin. Mennään sik-sakia sekä aikakausissa että paikoissa, eikä valmista synny tavoitteiden mukaisesti. Suku jakaantui Tällä aukeamalla selvitän tietojeni nykyistä vaihetta Erik Stenrothin miespuolisten jälkeläisten kautta. Seuraavan sivun taulukko kertoo hänestä suoraan alenevien miesten tarinan seitsemässä sukupolvessa. Erikillä oli kaksi aikuista poikaa, Henrik ( ) ja Nils ( ). Edellisestä tuli pappi, jälkimmäisestä sotilas ja suurtilallinen. Henrikin ja Nilsin lapset kasvoivat maantieteellisesti etäällä toisistaan, eivätkä sukuhaarat päässeet tutustumaan toisiinsa. ilmeisesti juuri sen vuoksi ne eivät ole pitäneet paljoa yhteyttä myöhemminkään. Vain joitakin harvoja merkintöjä löytyy vielä 800- luvun lopulta. Sukupolvien ja sukulinjojen hahmottamiseksi olenjakanut sivua sekä poikittain että pystysuunnassa. Kolmannessa sukupolvessa miehiä kasvoi aikuiseksi kolme, Henrikillä Reinhold ( ) ja Gustaf ( ) sekä Nilsillä Karl Erik ( ). Karl Erikin vanhempi veli Robert ( ) oli kuollut 7 -vuotiaana ennen aikuisikää. Kunnon virkamiehiä Kaikki kolme pääsivät opin tielle ja päätyivät kunnon virkamiehiksi. Reinholdista tuli kadettikoulun edeltäjän Haapaniemen sotakoulun tallimestari, miekkailun ja ratsastuksen opettaja. Jäädessään 80 eläkkeelle hänet ylennettiin majuriksi, ja hän siirtyi Rantasalmella 802 ostamansa Parkun kartanon isännäksi. Gustaf toimi Kaarinassa ja Turussa kauppiaana edeten urallaan lopulta Turun kaupunginkasööriksi. Nykytermein ilmaistuna se tarkoittanee suurin piirtein samaa kuin rahoitusjohtaja. Hän oli kaksi kertaa naimisissa. Ensimmäisessä syntyi kolme tytärtä ja toisessa yksi. Karl Erik erikoistui maanmittaukseen. Hän oli mukana 80 valtakunnan rajanmittauksissa Tornionjoella ja toimi 27 vuotta Vaasan läänin toisena lääninmaanmittarina ennen siirtymistään eläkkeelle 849. Hän asui vuodesta 828 Uudenkaarlepyyn keskustassa omistamaliaan Smedsbackan tilallaja sitä ennen Kalajoen Siipolassa. Lapsia syntyi paljon Stenrothien neljäs sukupolvi oli 800-luvun yleisen tavan mukaan hyvin laaja. Perheisiin syntyi paljon lapsia. Yhteiskunnalliset olot olivat rauhalliset eikä sotia käyty. Elettiin kasvun, kehityksen ja suomalaisuuden heräämisen aikaa. Parkun isäntä, majuri Reinhold, oli kaksi kertaa naimisissa ja tuli 3 kertaa isäksi. Myös maanmittariserkku Karl Erik oli kahdesti naimisissa. Omia lapsia tuli viisi, ja lisäksi hänen perheeseensä kuului kasvattitytär Kreeta. Reinholdin lapset hajosivat pitkin valtakuntaa aina Venäjän armeijaaja maailman meriä myöten. Viktorista (80-886) tuli maanviljelijä Kirkkonummelle ja Edvardista ( ) Porin lennättimen johtaja. Karl Gustaf ( ) ja suurperheen kuopus Otto Adolf ( ) opiskelivat papeiksi. Nivalan sukuhaara Karl Erikin pojista Karl Niklas (84-87) valittiin Nivalan nirnismieheksi, ja hänestä alkoi edelleen paikkakunnalla vaikuttava vahva Stenrothlen sukuhaara. Hänellä oli seitsemän lasta, joista suurin osa jäi Nivalaan. Karl Niklasin veli Claes ( ) viljeli maata Kemiössä ja toimi talonpoikaissäädyn valtiopäiväedusta jana kuten hänen samanniminen poikansakin. Tuo sukuhaara sammui Argentiinaan, jossa nuorempi Claes kuoli 920. Ulkoministeri suvussa Viidennessä sukupolvessa valtakunnallisesti merkittävimmän uran loi Laukaan kirkkoherran Otto Adolfin vanhin poika, senaattori Otto Eliel Stenroth (86-939). Hänestä tuli itsenäisen Suomen ensimmäinen ulkoministeri 98 nuorsuomalaisen puolueen edustajana, ja hänen tehtävänään oli luoda ensimmäisen maailmansodan jälkeen suhteita ulkovaltoihin sekä selvittää Ahvenanmaan demilitarisoitua asemaa kansainvälisen oikeuden ja politiikan kannalta. Hän kuului Kansallis-Osake-Pankin perustajiin ja toimi Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajana sekä Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Kaksi eri suomennosta Kuudennessa polvessa olennaisin piirre oli Stenroth-sukunirnen suomentaminen. Heinolassa aluksi kappalaisena ja myöhemmin kirkkoherrana toiminut Otto Adolfin poika Osvald ( ) suomensi lastensa sukunimen muotoon Salmenkivi. Se hyväksyttiin virallisesti käyttöön 2. toukokuuta 9 ja suojattiin 93. Hänen lapsistaan tytär Raili ehti olla 0 päivää Stenrothina. Rovasti itse pysyi Ninni-ruustinnan kanssa Stenrothina loppuun asti. Ninnin kerrotaan huokaisseen nirnikeskusteluissa, ettei hän halua muuttua miksikään juurikkaaksi. Osvald valittiin 920 Heinolasta Laukaaseen kirkkoherraksi isänsä seuraajaksi. Hänen lapsistaan tuli enimmäkseen virkamiehiä valtion ja seurakuntien palvelukseen. Osassa Nilsin sukuhaaraa päädyttiin sukunimen suoraan kääntämiseen ruotsista suomeksi. Nivalan Stenrotheista Klausin lapset Erkki ja Niilo ottivat käyttöön nimen Kivijuuri. Seitsemäs sukupolvi onkin sitten hajaantunut valtakunnan eri osiin Salmenkivinä, Kivijuurinaja Stenrotheina enimmäkseen Etelä-Suomeen sekä Pohjois-Pohjanmaalle, myös ulkomaille Ruotsiin ja USA:han.

5 Stenroth-suvun =nroth mieslinja 7 polvessa Reinhold Majuri Kivenjuuret 5 Henrik Nils Kirkkoherra Luutnantti Gustaf Kaupunginkasööri Robert i!:'aa!: 54 Viktor Fredrik Henrik Maanviljelijä Everstiluutnantti Perämies Karl l84-87 Claes J Nimismies Tilanomistaja Karll Edvard y Otto Kappalainen '-- Hovineuvos Kirkkoherra Gustav Otto Asemapäällikkö Grigori Senaattori Kadetti Hannes semap o Tullinhoitaja! dlay ::.37 Adi Luutnantti Dag ! :::.?44 OinleS :ö:!ööri H :ard anp a Osvald Kirkkoherra Armas Paavo Salmenkivi H Kalle Salmenkivi Kirkkoherra Maanviljelijä Aarre Matti Reino Salmenkivi Salmenkivi Lehtori Heikki Kanttori Olavi Otto Salmenkivi Otto Kaupunginviskaali Salmenkivi Kanslianeuvos Eero Salmenkivi H Hugo H H y Ossi 930 II H Aksel l Claes Karl l lgustav Klaus Kustaa Uuno t :u3-936 J iil 9<>_ VIJUun H Otto _ Kaarlo Antero Toim.johtaja Kansanedustaja.._ Vilho H oiva 923 Pentti _J 935 OpettaJa H: Taisto 940 y Jorma 938 Kaarlo 93 Kirkkoherra Arkkitehti Toimitusjohtaja Aarno 93 Opettaja Taolukkoon on otettu aikuisiksi eläneet miehet r Y o tto 9-99 Kaarlol f- Tauno 927 J Niilo Y Vilho 932 J Eino [veikko r r :::s ::::!uikkö Aimo 925 Erkki 928 Aaro 930 Juhani 935 t [Erkki 940 } Ainlnatit puuttuvat viidennestä sukupolvesta lähtien tietojen ja tilan puutteen vuoksi

6 6 Kivenjuuret Parkun kartano yhä hyvässä kunnossa Majuri Reinhold Stenroth isännöi taloa 800-luvun alussa Yhdeksän hengen Stenroth Salmenkivien sukujoukko vieraili heinäkuussa 997 Rantasalmella Parkun kartanossa ja totesi, että majuri Reinhold Stenrothin omistama tila ympäristöineen oli edelleen hyvässä kunnossa. Majuri syntyi toisena kaksoslapsista 0. marraskuuta 769 Savossa Leppävirralla, missä hänen isänsä Henrik toimi kappalaisena. Jo kaksivuotiaana 772 hän muutti perheen mukana Pohjois-Karjalaan Reinhold Stenrothin omistama Parkun kartano on yhä hyvässä kunnossa Rantasalmella. Vanhan aitan ovi Parkussa. Hän opiskeli Turun akatemiassa ja liittyi 8-vuotiaana armeijaan Savon vapaapataljoonassa, josta sai kersantin viran. Uran valinta ei ollut suvussa mitenkään harvinainen. Myös hänen isoisänsä Erik ja setänsä Nils olivat olleet sotilaita. Reinhold komennettiin ensin Savon jalkaväkirykmenttiin ja helmikuussa 789 Karjalan rakuunoihin, joissa hän osallistui Savonlinnan piiritykseen Päätyönsä hän teki Haapaniemen sotakoulun tallimestarina Rantasalmella Henrik Stenroth loi uransa Leppävirralla ratsastuksen ja miekkailun opettajana. Hän erosi armeijasta 40-vuotiaana Suomen sodan jälkeen 80 ja sai ylennyksen majuriksi. Reinhold oli kaksi kertaa naimisissa ja tuli 3 kertaa isäksi. Tyttöjä oli seitsemän ja poikia kuusi. Pojista kahdesta tuli pappi, kahdesta sotilas, yhdestä valtion virkamies ja yhdestä maanviljelijä. Tytöistä neljä kuoli lapsena, yksi avioitui Tötterrnanin pappissukuun Joutsaanja yksi Sneckenströmin kauppiassukuun Porvooseen. Reinhold toimi myös seurakunnan luottamustehtävissä. Pitäjänkokouksessa 820 hän esitti uuden puukirkon rakentamista rapistuneen tilalle. Maaherra hyväksyi suunnitelmat 82, mutta ne toteutettiin vasta 904. Sitä ennen vanhaa kirkkoa laajennettiin 826 ja korjattiin 863, kunnes se lopulta hajotettiin 92. Hän kuoli 68-vuotiaana lokakuussa 838 Parkussa pitkä sotilaan ja isännän ura takanaan. Hänen nuorin lapsensa Otto oli tuolloin vasta neljävuotias. Kuolinpesänsä myi kartanon 84. Reinhold Stenrothin isä Henrik ( ) kirjoitti ylioppilaaksi 74 ja valmistui papiksi 75. Hän toimi LeppäviiTalJa ensin apupappina kolme vuotta ja sen jälkeen kappalaisena 8 vuotta. Perhe asui ensin Kannuslahdessa Soisalon saaressa, mutta myöhemmin seurakunta hankki hänelle talon kirkonkylästä. Vuonna 772 hänet valittiin kolmen ehdokkaan joukosta Ilomantsin kirkkoherraksi. Hän ehti olla virassa vain vajaat kaksi vuotta ennen yllättävää kuolemaansa 46-vuotiaana. Hänet haudattiin kirkon lattian alle. Sittemmin kirkko paloi. Paikka sijaitsee nykyisen pappilan piharakennuksen kohdalla. Henrik oli naimisissa Gertrud Poppiuksenja Katarina Fahlströmin kanssa. Perheeseen syntyi yhdeksän lasta, joista neljä jatkoi sukua. Henrik Stenroth asui Leppävirran Kannuslahdessa tällä paikalla eri talossa. Kuvassa Ari ja Timo Siukonen seurakunnan leirikeskuksessa 996 vanhan pihakoivujuurella. Ilomantsissa hän edisti luterilaisten ja ortodoksien välisiä suhteita ja hälvensi epäluuloja, jotka olivat syntyneet useiden sotien aikana. Hän mm. asetti 773 virkaansa ortodoksipapin Pjotr Ivanovits Protopopovin.

7 Kivenjuuret Erik Stenroth kirjoitti omasta sotilasurastaan Asiakirjat löytyivät Kansallisarkistosta Stenrothin suvun sukututkimus hypähti kesällä aimoaskeleen eteenpäin, kun jyväskyläläinen lehtori Heikki Vuorimies löysi Kansallisarkistosta kolme vänrikki Erik Stenrothia koskevaa asiakirjaa. Yhdessä vänrikki itse, omakätisen allekirjoituksensa vahvistamana, kertoo sotilasuransa tärkeimmät tapahtumat alkaen vuodesta 709, jolloin hän astui vapaaehtoisena Uudenmaan ratsuväkirykmenttiin. Toinen selvittää, miten Stenroth pyrki Asikkalan komppaniassa luutnantin virkaan, muttajäi kisassa toiseksi. Tehtävään nimitettiin luutnantti Gustaf Enhielm. Kolmannessa asiakirjassa selvitetään, miten "surkuteltavaksi" nimitelty Stenroth palkittiin. heinäkuuta 757 alkaen kaksinkertaisella eläkkeellä. Hän oli hakenut eläkettä jo 750 Loviisan linnoitustöiden jälkeen ikäänsä, sairauteensa ja varattomuuteensa vedoten, mutta turhaan. Hän erosi armeijasta 63-vuotiaana 23. elokuuta 750 ja muutti Jämsän kautta poikansa Henrikin kotiin Leppävirralle, jossa kuoli 78-vuotiaana 22. syyskuuta 766. Stenrothin syntyperä on edelleen selvittämättä. Taloustaikoot tarpeen julkaisutoimintaa varten Pidät kädessäsi lehteä, jonka sukutoimikunta on julkaissut taloudellisesti omalla riskillään. Emme ole aivan varmoja, onko hyvän tavan mukaista lähettää lehti ilman sitovaa tilausta ja toivoa, että saajat sen maksaisivat tai palauttaisivat. Parempaa keinoa toiminnan aluksi emme keksineet, ja erillinen markkinointi näin pientä levikkiä varten tuntui liian suureelliselta ja arvokkaalta. Osa suvusta tilasi lehden Mäntyharjun sukukokouksessa kesällä 996. Koska emme vielä tunne koko suursukuamme, lähestymme lukijoitamme yhtä aikaa sekä arkoina että päättäväisinä. Lehden saama vastaanotto ratkaisee, miten työmme jatkuu. Joidenkin mielestä 40 markkaa kahdeksansivuisesta lehdestä saattaa tuntua liian kalliilta. Ymmärrämme näkemyksen. Hinta on muotoutunut todellisista kustannuksista: painatuksesta, valokuvista, paperista, kirjekuorista, postimerkeistä, puheluista ja tiedonhankinnasta. Emme edes yritä hankkia voittoa toiminnallamme. Sukututkimuksen tekeminen muodostaa taloudenpidossa oman lukunsa. Kirkkoherranvirastot veloittavat virkatodistuksista 00 mk/tunti ja maakunta-arkistojen selvitykset ovat vielä kalliimpia: 80 mk/tunti+ arvonlisävero. Lehden mukana saat pankkisiirtolomakkeen. Stenrothin sukutoimikunnan tilinumero Merita Jos et halua lehteä, toivomme, että palaut sen toimitukseen. Jos haluat osallistua sukututkimuksen ja julkaisutoiminnan taloustalkoisiin, voit määritellä ylimääräisen summan vapaaehtoiselle maksulle itse. Sukutoimikunta valvoo tilin käyttöä ja vastaa tilinpidosta sukukokoukselle, jonne tilit tuodaan kaikkien nähtäviksi. Voit myös tilata lehden seuraavia numeroita palauttamaila takasivulla olevan kupongin tai siitä otetun kopion. Lehti maksaa 40 markkaa. Toisella lomakkeella voit kertoa itsestäsi ja perheestäsi haluamasi henkilötiedot sukurekisteriä ja mahdollista sukukirjaa varten. Kymmenes polvi hyvässä kasvussa Erik Stenrothille ( ) on syntynytjälkeläisiä yhdeksässä sukupolvessa. Jos hänet lasketaan suvun kantaisäksi, kymmenes sukupolvi alkoi kasvaa 978. Sen ensimmäinen edustaja on Lahdessa MM-hiihtojen aikaan syntynyt Jan Vuori. Kymmeneteen sukupolveen kuuluu nykyisten tietojen mukaan 36 nuorta, 7 tyttöä ja 9 poikaa. Erikin pojista Nilsin ( ) sukuhaara on kasvanut paljon nopearnrnin kuin Henrikin ( ), sillä siiheen kuuluvat kymmenennessä sukupolvessa kaikki muut paitsi Vantaalla huhtikuussa 997 syntynyt Hanna-Maaria Tuominen, joka kuuluu Osvald Stenrothin sukuhaaraan. Kymmenettä sukupolvea edustavat ikäjärjestyksessä Tytöt: Hanna Vuori s Lahti, Sanna Heikkinen s Rauma, Mari Heikkinen s Oulu, Ira Stenroth s , Essi Stenroth s Oulu, Rea Stenroth s Oulu, Hanna-Maria Niva s Muhos, Minna Martinsen s Valkeakoski, Eija-Leena Mäläskä s Oulu, Riina Kemppainen s Oulu, Alma Raukovaara s Oulu, Heidi Nissinen s Oulu, Saini Noponen s Hollola, Vilma Laihanen s , Ida-Maria Blomster s Oulu, Patriisia Pulli s Vaasa, Hanna-Maaria Tuominen s Vantaa. Pojat: Jan Vuori s Lahti, llari Stenroth s Janakkala, Tommi Stenroth s Lahti, Aki Männikkö s Oulu, Tuomo Stenroth s Oulu, Ville Korvala s Oulu, Lauri Stenroth s Janakkala, Johan Stenroth s Helsinki, Andreas Stenroth s Helsinki, Timo Stenroth s Oulu, Aaro Noponen s Lahti, Joni Niva s Oulu, Joonas Terho s Oulu, Santeri Maununen s Lahti, Arttu Raukovaara s Oulu, Aku Maununen s Lahti, Konsta Hietala s Oulu, Aapo Raukovaara s Oulu, Ville-Veikko Kemppainen s Oulu. 7

8 8 Jokainen voi tarkistaa omat henkilötietonsa Laissa asiat sanotaan usein monimutkaisesti, outoja sanoja käyttäen ja vaikeasti ymmärrettävästi. Henkilörekisterilaki tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että sinulla on oikeus kertoa itsestäsi sukututkimusta varten niin paljon tai niin vähän kuin haluat. Sukuohjelmaan voidaan tallettaa koko elämäkertasi tai kirjata vain perustiedot. Halutessasi voit kieltää tietojesi rekisteröinnin kokonaan tai vain osittain. Rekisteri on avoin. Saat aina itseäsi koskevat tiedot tarkistettavaksi joko suullisesti tai kirjallisesti kuluja vastaan. Tietoja ei luovuteta ulkopuolisille. Sukujulkaisussa voidaan käyttää rekisterin tietoja hyväksi. Sukukirjan tai -lehden julkaisemisesta säädetään erikseen painovapauslaissa. Seuraavaksi suunnittelemme Stenrothlen Kuka Kukin On -teosta. Haluatko kirjoittaa mielipidesivulle? Seuraavassa Kivenjuuret-lehdessä avataan lukijoille mielipidesivu tai paremminkin avoin sukupalsta. Voit kirjoittaa lyhyitä muistelmia, heittää ideoita, vaihtaa ajatuksia, jakaa kritiikkiä. Palsta on avoin lapsille, nuorille, keski-ikäisille, eläkeläisille. Kirjoita! Toimituksen osoite viereisessä lomakkeessa. Kivenjuuret! sukutiedot kootaan yhteen Sitä mukaa kun Stenrothin suk,useuran perustaminen ja sukututkimus edistyvät, toiminnan muodot muuttuvat entistä virallisemmiksi. Henkilörekisterilain mukaan sukututkimusrekisteriin saa tallettaa tiedot ilman erillistä lupaa sukuun kuuluvan henkilön ja tämän aviopuolison nimestä, syntymäajasta ja -paikasta, hääpäivästä, kuolinajasta ja -paikasta, arvosta ja ammatista sekä osoitetiedot yhteydenottoa varten. Lisäksi siihen saa tallettaa muut sukututkimuksen kannalta tarpeelliset tiedot. Rekisteröidyllä on oikeus kieltää rekisterinpitäjää käyttämästä tai luovuttamasta häntä itseään koskevia tietoja henkilömatrikkelia tai sukututkimusta varten. Arkaluonteisia tietoja ei saa tallettaa rekisteriin. Oikeusvaltiossa pyritään turvaamaan kansalaisten yksityisyyttä monin tavoin. Euroopan neuvoston ihmisoikeus- ja tietosuojasopimuksissa säädetään yksityisyyden suojasta. Hallitusmuodon 8. pykälässä säädetään, että jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu ja että henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Sukutietolomake Lain mukaan yhdistys saa pitää rekisteriä jäsenistöstään, mutta sukurekisterissäjäsenyys ei tutkimussyistä ole välttämätön. Rekisterin on oltava avoin eikä se saa tietosisältönsä vuoksi vaarantaa yksityisyyden suojaa. Jokaisen on niin halutessaan saatava itseään koskevat tiedot nähtäväkseen. Rekisterin pidon on oltava perusteltua ja suunnitelmallista. Rekisterinpitäjä on velvollinen huolehtimaan tietojen virheettöm yydestä. Jollei tietoja ole kerätty rekisteröidyltä itseltään, rekisterinpitäjän on lain mukaan sopivin tavoin ilmoitettava rekisteröidylle tietojen tallettamisesta sukutukimukseen ja myös se, mistä tiedot on kerätty. Jos ilmoituksesta on kohtuutonta vaivaa, laki sallii siitä luopumisen. Henkilörekisterilainsäädäntö tuli pääosin voimaan..988, ja sitä täydennettiin henkilömatrikkeleitaja sukututkimusta koskevilla säännöksillä. Tietosuojavaltuutetun toimisto avattiin Tasavallan presidentti nimitti äskettäin uudeksi tietosuojavaltuutetuksi Reijo Aarnion, joka aloitti työnsä Edellinen oli Jorma Kuopus. Nimi: Osoite: Syntymäaika ja -paikka: Ammatti ja/tai oppiarvo: Puoliso (o.s.):.... Syntymäaika ja -paikka:.... Vihkiaika ja -paikka:.... =============\!Molempien vanhemmat (s.aikaja -paikka):.... Tilauskuponki D 4Tlvaann,;uJn. atkote!s:akid nen... Lapset: Lehti ilmestyy -2 kertaa... vuodessa. Työura: Nimi:.... Osoite:... Harrastukset: ============== Päivän kysymys Oikea vastaus päivän kysymykseen on: c) minä olen Osvaldin poika. Saavutukset: Lehden toimitus: Timo Siukonen, Vanhansillantie 6, 4660 Toivakka Tiedustelut: Puh , Pankki yhteys: Stenrothin sukutoimikunta Meri ta