Diabeteksen ehkäisy ja hyvä hoito ovat sijoituksia tulevaisuuteen

Transkriptio

1 Diabeteksen ehkäisy ja hyvä hoito ovat sijoituksia tulevaisuuteen Raija Lithovius, FT, tutkija HYKS Vatsakeskus, Nefrologia, Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopistollinen sairaala Folkhälsanin tutkimuskeskus, Biomedicum Helsinki Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät Lahti, Sibeliustalo Raija Lithovius raija.lithovius@helsinki.fi

2 Ei sidonnaisuuksia

3 Diabetes 2015 ja ennuste million (8.8 %) million (10.4 %) vuotiaat International Diabetes Federation. IDF Diabetes Atlas, 7th edn. Brussels, Belgium: International Diabetes Federation,

4 Diabetes Suomessa Noin suomalaista sairastaa diabetesta Tyypin 2 diabetes ~ henkilöllä, lisäksi ~ sairastaa tietämättään Tyypin 1 diabetes ~ henkilöllä henkilöä sai korvauksia diabeteslääkkeistä (2015) Raskausdiabetes todettiin 11,5 %:lla synnyttäjistä (2015) Uudet diabetesdiagnoosit vuodessa 0-14-vuotiaiden osuus on vuotiaiden noin Yli 65-vuotiaiden osuus noin Suomalaisen lapsen riski sairastua tyypin 1 diabetekseen on edelleen maailman korkein 0 14-vuotiaat: pojat 76 / ja tytöt 52 / (2011) Diabetesbarometri 2015; Harjutsalo et al. JAMA 2013

5 Diabetes on rasite kansantaloudelle

6 Diabeteksen kustannukset Noin 5 20 % terveydenhuollon kustannuksista diabeteksen hoitoon International Diabetes Federation. IDF Diabetes Atlas, 7th edn. Brussels, Belgium: International Diabetes Federation,

7 Diabeteksen kustannukset Noin 15 % terveydenhuollon kustannuksista diabeteksen hoitoon Terveydenhuollon menot ~19.5 Mrd (2014) Diabeteksen kustannukset ~2.9 Mrd + Ennenaikainen eläköityminen ja sairauspoissaolot ~1.3 Mrd Lisäsairauksien ehkäisy kannattaa 15% Ei lisäsairauksia / hlö /vuosi Lisäsairauksia / hlö /vuosi THL: Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2014; Käypä Hoito-suositus; Jarvala, Raitanen, Rissanen. Diabeteksen kustannukset Suomessa Suomen Diabetesliitto 2010.

8 Ennaltaehkäisy ja hyvä hoito investointina tulevaisuuteen

9 Terveystarpeet ja voimavarat Valinnat Hoitojen hyödyt ja kustannukset Ennaltaehkäisyn hyödyt ja kustannukset Diabetesta sairastavien määrä Terveysteknologiat kehittyvät ja lisääntyvät Terveystarpeet Entistä kalliimmat hoidot ja lääkkeet Terveydenhuollon voimavarat rajalliset Kustannusvaikuttavuus Reini, Honkatukia. Vaasan yliopiston julkaisuja 2016; Sintonen, Pekurinen. Terveystaloustiede. 2006

10 Välittömät ja pitkän aikavälin hyödyt Mitä myöhemmin hyöty- ja kustannusvaikutukset syntyvät, sitä vähemmän niille annetaan arvoa Panostetaan välittömiin hyötyihin Ei pysyviä rakenteellisia muutoksia Kapea-alaiset Kertaluonteiset Kestoltaan lyhyet Ennaltaehkäisevään toimintaan ei kanavoida Pitkäjänteisyys Terveyttä ja toimintakykyä koskevat menot nähdään investointeina tulevaisuuteen Sairauksien ja komplikaatioiden ehkäisy Menoja tarkastellaan osana kokonaiskustannuksia (esim. lääkkeet) Aika Sintonen. Duodecim 2000, Niemi, Pyykkö. HS 2016

11 Ennaltaehkäisy ja hyvä hoito investointina? Terveys vs. talous? Makeisten ja jäätelön valmisteveron poisto Diabeteslääkkeiden korvattavuus Luotettavaa tutkimustietoa Terveys ja talous T2D ehkäisy elintapamuutoksin Munuaistaudin ehkäisy ja etenemisen pysäyttäminen

12 Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy onnistuu ja vaikuttaa

13 DPS tutkimus Diabeteksen ehkäisytutkimus: 522 keski-ikäistä, liikapainoista, joilla heikentynyt sokerinsieto D2D hanke 5 sairaanhoitopiirin alueella > henkilöä sai elämäntapaohjausta Satunnaistettiin tehostetun ohjauksen (ravitsemusterapeutin yksilöohjaus ja kuntosali) ja verrokkiryhmään Diabeteksen ilmaantuvuus oli 58 % alhaisempi tehostetun ohjauksen ryhmässä 3.2 vuoden seurannassa ja 39 % 13 vuoden seurannan jälkeen Paino laski keskimäärin 1 kg ja sitä enemmän mitä useampia ohjauskertoja Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy elintapamuutoksin onnistuu Jos laihtui > 5 %, diabetesriski 69 % vuoden seurannassa Kokonaiskustannukset: 4,8 miljoonaa eli ~1 /vuosi/d2d alueen hlö Kustannus-vaikuttavuudesta näyttöä Tuomilehto et al. N Engl J Med 2001; Lindström et al. Diabetologia 2013;Lindgren et al. Int J Technol Assess 2007; Suomen Diabetesliitto. Loppuraportti. Dehkon 2D -hanke (D2D)

14 Diabeteksen kansantaloudellinen vaikutus: Diabeteksen ennaltaehkäisy ja sairauspoissaolojen väheneminen Etydi-työkalu DPS-tutkimustulokset Terveystalon diabetesaineisto: Työikäiset diabetesriskissä olevat (lähes ), diabetesta sairastavat (noin hlöä), sairauspoissaolot Asiantuntijoiden haastattelut Vaikutukset bruttokansantuotteeseen (BKT) pitkällä aikavälillä (vuonna 2030) Tilastokeskus Diabeteksen kustannukset (2007) Reini, Honkatukia. Hyvä hoito kannattaa. Vaasan yliopisto. 2016

15 Diabeteksen kansantaloudellinen vaikutus Vaikutukset bruttokansantuotteeseen (BKT) Diabetesriskissä olevista työikäisistä Vuonna % säästyy diabetekselta 58 % säästyy diabetekselta Diabetespotilaiden ja diabetesriskissä olevien sairauspoissaolot vähenevät koko väestön tasolle BKT 0.4 % (~740 milj. ) henkilötyövuotta* BKT 1 % (~2,160 milj. ) henkilötyövuotta* BKT 0.2 % (~ 420 milj. ), henkilötyövuotta* *Yksi henkilötyövuosi = Työaika, jonka yksi kokopäiväinen työntekijä tekee vuodessa, eli 12 x kuukausityötunnit. Vuosiloma sisältyy henkilötyövuosi. Reini, Honkatukia. Hyvä hoito kannattaa. Vaasan yliopisto. 2016

16 Diabeettinen munuaissairaus Yksi kalleimmista komplikaatioista

17 Diabeettisen munuaissairauden eteneminen cu-alb egfr Kalsium- ja fosfaattiaineenvaihdunnan häiriöt 200 ug/min 20 ug/min Verenpaine Rasva-aineenvaihdunnan häiriöt Happo-emästasapainon häiriöt Anemia Sydän- ja verisuonisairaudet Normoalbuminuria Mikroalbuminuria Makroalbuminuria Dialyysi Munuaisensiirto Hyljinnänesto Diabeteksen kesto ESRD Kuoleman riski NS 3x 9x 18x Sydäntapahtumien riski 4x 6x 13x 26x Aivohalvauksen riski 2x 5x 10x 21x Terveydenhuollon kustannukset - 37 % 41 % 3.2x Groop et al., Diabetes 2009, Harjutsalo et al. To be submitted 2017; Nichols et al. Diabetes Care 2011

18 Kumulatiiviset kustannukset (1 000 ) N= vuoden kumulatiiviset reseptilääkekustannukset komplikaatioiden mukaan (T1D) Diabeteslääkkeet Lisäsairauksien lääkkeet Kaikki lääkkeet 15x 4x 15x 4x Ei MVD eikä ESRD MVD ESRD Sekä MVD että ESRD MVD = makrovaskulaarinen sairaus (koronaaritauti, sydäninfarkti, aivohalvaus, koronaarisuonten revaskularisaatio, amputaatio) ESRD = loppuvaiheen munuaissairaus (dialyysi tai munuaisensiirto) Lithovius et al. Diabetologia 2011; 54:

19 Munuaisensiirto maksaa nopeasti itsensä takaisin Siirteitä ei riitä kaikille (keskimääräinen odotusaika 1.5 vuotta) Siirtoleikkaus maksaa itsensä takaisin jo ennen toisen siirron jälkeisen vuoden päättymistä TX Salonen T. Economic evaluation of renal replacement terapies 2015

20 Mitä uutta munuaistaudin riskitekijöistä?

21 Munuaistaudin riskitekijöitä Muokattavia Huono sokeritasapaino HbA 1C vaihtelu Korkea verenpaine Huono rasvaprofiili Tupakointi Metabolinen oireyhtymä/ Ylipaino Lievä tulehdus Ravintotekijät Liikunnan puute Ei-muokattavia Miessukupuoli Diabeteksen alkaminen 5 15 vuotiaana Diabeteksen pitkä kesto Ikä Geneettiset tekijät Perheessä nefropatiaa, T2D, verenpainetautia

22 Ylipaino/lihavuus ja diabeettinen munuaissauraus T1D: Lihavuus/ylipaino lisääntynyt 1980-luvuta 3.3 % 22.7 % T1D ja nefropatia 2X todennäköisemmin lihava verrattuna niihin, joilla normaali munuaisten toiminta Havainnointitutkimukset: Ylipaino/lihavuus on nefropatian riskitekijä? Emma Dahlström Genetic risk score Obesity (Body Mass Index) Syy-seuraus? Diabetic Nephropathy Mendeelinen randomisaatio Conway et al. 2010, Chaturverdi et al. 2001, Hill et al. 2013

23 Jokainen yhden yksikön lisäys (1 kg/m2) BMI:ssä FinnDiane + UK-ROI + US-GoKIND (N=6048) BMI ja makroalbuminuria Makroalbuminurian riski 28% OR=1.28, P=0.004 BMI ja ESRD ESRD riski 43% OR=1.43, P<0.001 Lihavuus ja ylipaino lisäävät munuaistaudin riskiä tyypin 1 diabeetikoilla Elintavat Todd, Dahlström et al 2015, Diabetes

24 Munuaistaudin riskitekijöitä Muokattavia Huono sokeritasapaino HbA 1C vaihtelu Korkea verenpaine Huono rasvaprofiili Tupakointi Metabolinen oireyhtymä/ Ylipaino Lievä tulehdus Ravintotekijät Liikunnan puute Ei-muokattavia Miessukupuoli Diabeteksen alkaminen 5 15 vuotiaana Diabeteksen pitkä kesto Ikä Geneettiset tekijät Perheessä nefropatiaa, T2D, verenpainetautia

25 Tupakointi ja munuaistaudin eteneminen 12 vuoden kumulatiivinen riski Mikro Makro ESRD Maija Feodoroff 18.9% 15.1% 10.0% 14.4% 6.1% 4.7% 10.3% 10.0% 5.6% Älä aloita tupakointia! Lopeta tupakointi! Lopeta tupakointi! Liian myöhäistä? Feodoroff et al. Acta Diabetol 2015

26 Tyypin 1 diabetes ja metabolinen profiili

27 N=3,983 FinnDiane: 1.tutkimuskäynti Veri- ja virtsanäytteet Metaboliset profiilit Visualisointi vuoden seuranta Ennuste Itseohjautuva kartta, jossa samankaltaiset henkilöt sijoittuvat lähekkäin Kokonaiskuolleisuus Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus Iskemiset sydäntaudit, aivoinfarkti Munuaistaudin eteneminen Reseptilääkkeiden käyttö ja kustannukset Figure: Lithovius et al. Diabetologia In press

28 Kuoleman riski verrattuna taustaväestöön B Korkea HDL kolesteroli Age, DMdur BP, AHT Chol LDL-C HDL 2 -C ApoA-I 24h-AER DN A Hyvä sokeritasapaino HbA1c Waist CRP Triacylgl. HDL 2 -C ApoA-I 24h-AER ApoB screa C Diabeettinen munuaistauti HbA1c MetS DN DR BP, AHT sk screa 24h-AER Mortality Age, Dmdur Adiponectin 2.8 x 5.6 x 4.0 x 2.0 x NS NS D Metabolinen oireyhtymä HbA1c MetS DN Waist BP, AHT Triacylgl. screa 24h-AER Mortality Chol HDL 2 -C CRP LDL-C ApoB F Korkea verensokeri HbA1c E Matalat kolesterolit HbA1c Age, DMdur Chol LDL-C screa 24h-AER ApoA-I ApoB Adiponectin HDL 2 -C NS=ei eroa taustaväestön riskistä Mäkinen et al. Diabetes. 57(9):2480-7, 2008; Lithovius et al. Diabetologia In press

29 A Hyvä sokeritasapaino Ei vyötärölihavuutta Hyvät rasva-arvot Normaali munuaisten toiminta Ei merkkejä tulehduksesta Kokonaiskuolleisuus Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus Iskemiset sydäntaudit, aivoinfarkti Munuaistaudin eteneminen Reseptilääkekustannukset Hoidon tavoite Kokonaisvaltainen hoito Elintavat Kustannukset Lithovius et al. Diabetologia In press.

30 Loppupäätelmät Diabeteksen yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset kasvavat lähes samaa tahtia kuin sairaus yleistyy Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyn onnistumisesta elintapamuutoksin on vahvaa näyttöä, ja sillä on myös merkittäviä myönteisiä vaikutuksia kansantalouteen Elintapoihin vaikuttaminen on tärkeää tyypin 1 diabeteksen aiheuttamien lisäsairauksien ennaltaehkäisyssä ja etenemisen pysäyttämisessä Diabeteksen ja sen aiheuttamien lisäsairauksien ehkäisy, varhainen toteaminen, elintapoihin vaikuttaminen sekä oikein ajoitetut lääke- ja muut hoidot ovat sijoituksia tulevaisuuteen (terveyteen, toimintakykyyn ja elämänlaatuun)

31 The Group The Finnish Diabetic Nephropathy Study Per-Henrik Groop GENETICS & BIOINFORMATICS Emma Dahlström Jani Haukka Ville-Petteri Mäkinen Maikki Parkkonen Niina Sandholm Anna Syreeni Iiro Toppila Erkka Valo Nadja Vuori Jenny Wadén FINNDIANE CENTERS (80) Physicians and nurses collecting the patients CELL BIOLOGY Chris Fogarty Natalie Istomin Anmol Kumar Mariann Lassenius Mari-Anne Härma Markku Lehto Kristiina Uusi-Rauva Jenni Valle ~5 200 potilasta Aila Ahola Luciano Bernardi Marco Bordino Nina Elonen Maija Feodoroff Carol Forsblom Daniel Gordin Valma Harjutsalo Kustaa Hietala Stefanie Hägg-Holmberg Johanna Jalo Fanny Jansson Milla Kallio Mira Korolainen Raija Lithovius Sanna Mäki PHENOTYPE TEAM Hanna Paajanen Nicu Panduru Mari Perasto Kim Petterson-Fernholm Milla Rosengård-Bärlund Anna-Reetta Salonen Anna Sandelin Markku Saraheimo Aino Soro-Paavonen Bianca Stutz Merlin Thomas Lena Thorn Heidi Tikkanen-Dolenc Jaana Tuomikangas Johan Wadén

32 The Group Anjalankoski Health Center: Koivula, Uggeldahl; Central Finland Central Hospital: Koskiaho, Laukkanen, Saltevo; Central Hospital of Aland Islands: Johnsson, Forsen, Granlund, Nyroos; Central Hospital of Kanta-Hame: Kinnunen, Orvola, Salonen, Vähänen; Central Hospital of Kymenlaakso: Paldanius, Riihelä, Ryysy; Central Hospital of Lansi-Pohja: Nyländen, Sademies; Central Ostrobothnian Hospital District: Anderson, Asplund, Byskata, Virkkala; City of Espoo Health Center: (Espoonlahti): Nikkola, Ritola; (Leppävaara): Penttinen, Siekkinen; (Samaria): Oukko-Ruponen; (Tapiola): Niska, Saarinen; (Viherlaakso): Lyytinen; City of Helsinki Health Center: (Puistola): Pohjola, Silvennoinen; (Suutarila): Kaprio, Kärkkäinen, Rantaeskola; (Töölö): Kääriäinen, Haaga, Pietiläinen; City of Hyvinkää Health Center: Klemetti, Nyandoto, Rontu, Satuli-Autere; City of Jyväskylä Health Center: Nuorva, Tiihonen; City of Kotka Health Center: Pälikkö-Kontinen, Vanhanen; City of Tampere Health Center: Alarotu, Calonius, Gummerus, Helin, Kaitala, Kirkkopelto-Jokinen, Kujansuu, Niskanen, Vaden, Vatanen; City of Vantaa Health Center: (Korso): Toivonen, Virtanen; (Länsimäki): Ahonen, Ivaska-Suomela, Jauhiainen; (Martinlaakso): Laine, Pellonpää, Puranen; (Myyrmäki): Airas, Kaasalainen, Laakso, Rautavaara; (Rekola): Erola, Jatkola; (Tikkurila): Lönnblad, Malm, Mäkelä, Rautamo; Heinola Health Center: Hentunen, Lagerstam; Hospital of Lounais-Häme, Forssa: Kalliomäki, Koskelainen, Nikkanen, Savolainen, Sulonen, Valtonen; Iisalmi Hospital: Toivanen; Jokilaakso Hospital, Jämsä: Laitinen; Jorvi Hospital, Espoo: Aranko, Ervasti, Kauppinen-Mäkelin, Kuusisto, Leppälä, Nikkilä, Pekkonen; Kainuu Central Hospital: Jokelainen, Kemppainen, Kiitos! Mankinen, Sankari; Kerava Health Center: Stuckey, Suominen; Kivelä Hospital, Helsinki: Aimolahti, Huovinen; Koskela Hospital, Helsinki: Ilkka, Lehtimäki; Kouvola Health Center: Koskinen, Borgman; Kuopio University Hospital: Huttunen, Karhapää, Kiljander, Laakso, Lakka, Lampainen, Moilanen, Niskanen, Vauhkonen, Voutilainen; Kuusamo Health Center: Isopoussu, Kääriäinen; Kuusankoski Hospital: Kilkki, Riihelä; Laakso Hospital, Helsinki: Meriläinen, Poukka, Savolainen, Tikkanen, Uhlenius; Lahti City Hospital: Mäkelä, Tanner; Lapland Central Hospital: Hyvärinen, Severinkangas, Tulokas; Lappeenranta Health Center: Härkönen, Linkola; Lohja Hospital: Granlund, Saari, Salonen; Loimaa Health Center: Eloranta, Mäkelä; Länsi-Uusimaa Hospital, Tammisaari: Jousmaa, Rinne; Malmi Hospital, Helsinki: Lanki, Moilanen, Tilly-Kiesi; Mikkeli Central Hospital: Gynther, Manninen, Nironen, Salminen, Vänttinen; Mänttä Hospital: Hänninen, Pirttiniemi; North Karelian Hospital: Henttula, Hyttinen, Kekäläinen, Pietarinen, Voutilainen; Nurmijärvi Health Center: Honkasalo, Miettinen, Nurminen; Oulaskangas Hospital, Oulainen: Jokelainen, Jylkkä, Kaarlela, Vuolaspuro; Oulu Health Center: Hiltunen, Häkkinen, Keinänen-Kiukaanniemi; Päijät-Häme Central Hospital: Haapamäki, Helanterä, Ilvesmäki, Miettinen; Palokka Health Center: (Palokka): Sopanen, Welling; (Vaajakoski): Mäkinen, Sopanen; Pieksämäki Hospital: Javtsenko, Tamminen, Taskinen; Pietarsaari Hospital: Holmbäck, Isomaa, Sarelin; Pori City Hospital: Ahonen, Merisalo, Sävelä, Viitala; Porvoo Hospital: Johansson, Kallio, Rask, Rämö; Raahe Hospital: Holma, Honkala, Tuomivaara, Vainionpää; Rauma Hospital: Laine, Saarinen, Salminen; Riihimäki Hospital: Aalto, Immonen, Juurinen; Salo Hospital: Alanko, Lapinleimu, Rautio, Virtanen; Satakunta Central Hospital: Asola, Juhola, Kunelius, Lahdenmäki, Pääkkönen, Rautavirta, Toivanen; Savonlinna Central Hospital: Pulli, Sallinen, Tolvanen, Valtonen, Vartia; Seinajoki Central Hospital: Korpi-Hyövälti, Latvala, Leijala; South Karelia Hospital District: Hotti, Hussi, Härkönen, Nyholm; Tampere University Hospital: Ala-Houhala, Kuningas, Lampinen, Määttä, Oksala, Oksanen, Salonen, Tauriainen, Tulokas; Tiirismaa Health Center, Hollola: Kivelä, Petlin, Savolainen; Turku Health Center: Hämäläinen, Virtamo, Vähätalo; Turku University Central Hospital: Breitholz, Eskola, Metsärinne, Pietilä, Saarinen, Tuominen, Äyräpää; Valkeakoski Hospital: Immonen, Ojanen, Rautiainen, Valtonen, Ylönen; Vammala Hospital: Isomäki, Kroneld, Mustaniemi, Tapiolinna-Mäkelä; Vasa Central Hospital: Bergkulla, Hautamäki, Myllyniemi, Rusk.