LUPAPÄÄTÖS Nro 22/09/1 Dnro Psy-2008-y-46 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 22/09/1 Dnro Psy-2008-y-46 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Kampsavaaran pohjaveden ottamoiden rakentaminen, Rovaniemi Rovaniemen kaupunki / Napapiirin Vesi Maakuntakatu ROVANIEMI

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 HANKKEEN KUVAUS... 3 Yleiskuvaus hankkeesta... 3 Selostus vedensaannin mahdollisuuksista ja veden tarpeesta Rovaniemen kaupungin alueella... 3 Selostus vedenottamoista, vesijohdoista ja muista laitteista... 4 Siiviläputkikaivot... 5 Porakaivo... 5 Vedenottamoiden laitesuojat, ympäristö ja veden mittaus... 5 Arvio työajasta... 6 HANKETTA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE... 6 YMPÄRISTÖN TILA... 6 Pohjavesitutkimukset... 6 Aitamaa UP Aitamaa piste 48A... 7 Niesikivalo, UP124 ja UP Niesikivalo, UP122 ja UP Kalkkimaa/Niesikivalo UP Kampsavaara, UP71B ja UP Särkiselkä, P3 ja muut harjualueen esitutkimukset Särkikangas, UP Ahvenvaara UP Navettavaara UP Kampsavaaran ja Oikaraisen välinen seutu Tutkimusten yhteenveto Selvitys vedenottamoista, joiden vedensaantiin rakennettavat vedenottamot saattavat vaikuttaa HANKKEEN VAIKUTUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutus Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U PÄÄASIARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Vedenottamoalueet ja -rakenteet Aloittamis- ja valmistumisilmoitus sekä rakentamisaika Pohjavedenottomääräykset Veden käsittely- ja tarkkailumääräykset sekä raportointi Kunnossapitomääräys Määräys veden saannin estymisen varalta Ohjaukset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 20

3 3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Rovaniemen kaupunki/napapiirin Vesi on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Kampsavaaran pohjavedenottamoiden rakentamiseen ja pohjaveden ottamiseen Rovaniemen kaupungissa hakemuksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilaki 9 luku 7 HANKKEEN KUVAUS Yleiskuvaus hankkeesta Kampsajoen ja Kuohunkijoen väliseltä alueelta on tutkittu useita mahdollisia pohjavedenottamoksi sopivia paikkoja. Niistä haetaan nyt lupaa seuraaville kohteille: - Navettavaara UP m 3 /d - Särkiselkä UP m 3 /d - Särkikangas P3 700 m 3 /d - Kampsavaara UP71B 300 m 3 /d - Aitamaa UP121 (UP700) 400 m 3 /d Yhteensä m 3 /d Selostus vedensaannin mahdollisuuksista ja veden tarpeesta Rovaniemen kaupungin alueella Rovaniemen kaupunki ja Rovaniemen maalaiskunta yhdistettiin uudeksi Rovaniemen kaupungiksi Samanaikaisesti myös kaupungin vesihuoltolaitos Rovaniemen Vesi ja maalaiskunnan vesihuoltolaitos Napapiirin Vesi yhdistettiin yhdeksi vesihuoltolaitokseksi, Napapiirin Vedeksi. Tällä hetkellä Rovaniemen kaupungin keskustaajamien talousvedenhankinta perustuu seuraaviin vedenottamoihin ja vedenhankintajärjestelyihin: - Mellavaara-Ranta-Raaka-Sonkakivalon pohjavedenottamot/ luontaista pohjavettä noin m 3 /d - Kroopinpalo-Palovaara-Suonukka pohjavedenottamot/ luontaista pohjavettä noin m 3 /d - Mäntyvaaran pohjavedenottamo/ luontaista pohjavettä noin 400 m 3 /d - Jokkavaaran pohjavedenottamot/ luontaista pohjavettä noin m 3 /d - Kolpeneen pohjavedenottamo/ jälleenimeytettyä pohjavettä noin m 3 /d (varalla) Mäntyvaaran, Mellavaaran, Ranta-Raakan ja Sonkakivalon vedenottamot ovat valmistuneet vuosina Nyt rakennettavat ottamot ovat jatkoa edellä mainittuun vedenhankintaan. Niillä turvataan vedensaantia tulevaisuudessa ja korvataan Kolpeneen pohjavedenottamo, joka jätetään kuitenkin varalaitokseksi.

4 Rovaniemen kaupungin vedentoimituksen tekevät kriittiseksi Kolpeneen pohjavedenottamon käyttöhäiriöt, joita on esiintynyt jo vuodesta 1992 lähtien. Kolpeneen pohjavesi joudutaan esikäsittelyssä ajamaan korkean rautapitoisuutensa (keskimäärin 15 mg/l) vuoksi jälleenimeytyslaitoksen läpi, jolloin rauta saadaan lähes kokonaan poistettua. Samalla esiintyy kuitenkin ajoittain pohjaveden ravinnepitoisuuksien, lähinnä fosforipitoisuuden kasvua, jonka seurauksena laitoksen vedenkäsittelylaitteistoissa esiintyy limabakteerikasvustoa. Viime vuosina on jouduttu sulkemaan useita kaivoja Kolpeneella, Palovaarassa, Jokkavaarassa ja raviradalla (antoisuudeltaan yhteensä noin m 3 /d) huonon vedenlaadun vuoksi. Laitoksella ei ole raakavesireserviä. Vedenkulutus kaupungin keskustaajama-alueilla on ollut vuosittain noin m 3 /d. Napapiirin Vesi tarvitsee lisää pohjavettä vähintään m 3 /d, joka riittäisi poikkeustilanteiden aikana, myös sateettomina vuosina. Edellä mainittujen seikkojen perusteella toimenpiteitä luontaisen pohjaveden määrän lisäämiseksi Rovaniemen kaupungin keskustan ja keskustaajamien tarpeisiin on jatkettava mahdollisimman pian. Lisäveden hankinnan suuntana on tutkittu Rovaniemen keskustasta kaakkoon olevaa Kampsavaaraa ja sen lähialueilla olevia pohjavesiesiintymiä. Vedenotolla Kampsavaaran alueiden pohjavesiesiintymistä turvataan Rovaniemen kaupungin keskustan ja keskustaajamien talousveden moitteeton laatu ja turvallisuus myös tulevaisuudessa. 4 Selostus vedenottamoista, vesijohdoista ja muista laitteista Kampsavaaran pohjavesialueelle on suunniteltu runkovesijohto 400 M-10 ja sen rakentaminen on aloitettu alkuvuonna Rakennettavat vedenottamot sijaitsevat runkovesijohdon läheisyydessä sen molemmin puolin. Veden pumppaus ottamoista tapahtuu syöttövesijohtojen kautta runkovesijohtoon ja edelleen Palovaaran rakennettuun ylävesisäiliöön (300 m 3 ) ja/tai Jokkavaaran rakennettuun alavesisäiliöön/alkalointilaitokseen. Palovaaran ylävesisäiliön yhteyteen rakennetaan uusi alkalointilaitos. Kampsavaaran vedenottamoalueille on Lapin ympäristökeskuksen pohjavesitutkimusten yhteydessä rakennettu koepumppauspisteiksi siiviläputki- /kallioporakaivoja.

5 Seuraavassa taulukossa on esitetty perustietoja rakennettavista ottamoista: UP35 UP33 P3 UP71B UP121 5 Kaivotyyppi - siiviläputkikaivo - porakaivo Pumput -lukumäärä (kpl) - tuotto (m3/h) - nostokorkeus (m) - teho (kw) , , ,2 1,5 Vedenkäsittely ei ei ei ei ei Syöttövesijohto runkolinjaan - koko 160/225M 160/315M 160M 110/160M 160M Ohjaus ja automatiikka - taajuusmuuttaja - magn. vesimittari Siiviläputkikaivot Kohteisiin UP35, UP33 ja P3 on rakennettu (Lapin ympäristökeskus) porakaivot ja niistä on aikanaan suoritettu koepumppaus. Näiden pisteiden läheisyyteen rakennetaan vedenottamoiksi siiviläputkikaivot. Työputkena käytetään noin 600 mm:n työputkea, jonka sisään asennetaan siiviläputki d 450/400 mm (UP33:ssa d 280/250 mm). Liete- ja jatkoputken tulee olla muovia ja samaa kokoa. Porakaivo Vedenottamoalueelle UP71B on rakennettu (Lapin ympäristökeskus) porakaivo ja siitä on aikanaan suoritettu koepumppaus. Rakennettu porakaivo UP71B (siiviläputki d 160) hyödynnetään varustamalla reikä pumpulla ja nousuputkistolla. Porakaivon vieressä noin 3 m:n etäisyydellä on putki UP71A, jota ei ole kartoitettu. Tämä putki jää havaintoputkeksi ja sitä jatketaan ottamon ympäryspenkereen pinnan yläpuolelle. Vedenottamoiden laitesuojat, ympäristö ja veden mittaus Siiviläputki-/porakaivojen päälle rakennetaan laitesuojat, jotka toimivat putkisto- ja laitetilana. Laitetilat viemäröidään pystymallisen lattiakaivon kautta putkella ja purkautetaan suodatinkankaalla ympäröityyn kivipesään (kivet > d 200 mm, V = 1 m 3 ).

6 Vedenottamoiden ympäryspenger rakennetaan tiiviistä moreenimaista (ma. raekoko 200 mm). Penkereen yläosan rakennekerrokseksi asennetaan Ms 0 32 mm, s=100 mm. Pengertäyttö tiivistetään 92 %:n tiiviysasteeseen ennen rakennekerroksen rakentamista. Luiskat verhotaan sepelillä mm, s=100 mm. Vedenottamot sijaitsevat olemassa olevien metsäautoteiden läheisyydessä. Metsäautoteiltä vedenottamoille rakennetaan huoltotie. Pohjaveden tarkkailuun kullakin vedenottamolla käytetään olemassa olevia koepumppauspisteitä. Vedenottamoalueiden ympärille rakennetaan 100 m pitkä ja vähintään 2,50 m korkea suoja-aita. Suoja-aita varustetaan 2-osaisella lukittavalla portilla. Vesimäärän mittaukseen ottamoille hankitaan ja asennetaan magneettiset virtaamamittarit. Pumppujen painepuolelle tulee sulku- ja takaiskuventtiilit tarpeellisine putkiosineen. Putkistoon hankitaan ja asennetaan (putken yläosaan) näytteenottoa varten hana. 6 Arvio työajasta Hankkeen runkovesijohtolinja Kampsavaaran pohjavesialueelle valmistuu valtion vesihuoltotyönä loppuvuonna Vedenottamoiden rakennustyöt on tarkoitus aloittaa syksyllä 2008 ja ne ovat valmiina vuoden 2009 loppuun mennessä. HANKETTA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE Hakija on hankkinut omistukseensa Navettavaaran vedenottamon UP35, Kampsavaaran vedenottamon UP71B ja Aitamaan vedenottamon UP121 ottamoalueet sekä vuokrannut Metsähallitukselta Särkiselän vedenottamon UP33 ja Särkikankaan vedenottamon P3 ottamoalueet. Vuokrasopimuksessa, joka on voimassa toistaiseksi, on käyttötarkoituksena mainittu käyttö vedenottamoalueeksi. Hankealue on Rovaniemen maakuntakaavassa merkitty maatalousalueeksi M ja maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi MT. YMPÄRISTÖN TILA Pohjavesitutkimukset Kampsajärven kautta kulkee lounais-koillissuuntainen harjujakso, joka alkaa Narkauksen seudulta ja jatkuu Kemijokivarteen Jokelaan asti. Tämän harjujakson ympäristöstä on lisäksi otettu tutkimuskohteiksi muita vedenoton kannalta merkittäviä kohteita, jotka voivat liittyä hahmoteltuun runkolinjakokonaisuuteen. Tulevaisuuden vesitarpeista on hahmottunut visio 1990-luvun alussa ja tutkimuksia on tehty vaiheittain hyvin pitkällä aikavälillä 1990-luvun alusta alkaen.

7 7 Aitamaa UP121 Aitamaa on yli kolmen kilometrin pituinen yhtenäinen harjuselänne. Selänteen lounaispää alkaa Narkausjärven rannassa olevan kallioisen kumpareen jälkeen. Paikallistien lounaispuolella harjun maaperän lajittuneet hiekka- tai sorakerrokset eivät ole olleet pistemäisesti riittävän antoisia vedenoton kannalta. Harjun keskivaiheilla tien pohjoispuolella on todettu vettä hyvin johtavia kerroksia ja veden laatu on hyvää talousvesitarpeisiin. Pisteessä UP121 pohjavesipinta on noin 4,3 m maanpinnasta. Pohjavesikerroksessa on karkearakeisia maakerroksia noin 12 m:n syvyyteen asti, josta noin 8 12 m:n syvyydellä oleva sora on tasarakeista ja parhaiten vettä johtavaa osuutta. Porausreikään on asennettu ulkohalkaisijaltaan 160 mm:n siiviläputki, jossa on 5 m siiviläosuutta 1 1,5 mm:n rakokoolla sorakerroksen tasolla. Putkeen UP121 on ilmeisesti upotettu jotain haittamateriaalia (esimerkiksi kiviä) ja jälkitutkimusjaksolla 2006 pumput eivät ole menneet tähän pisteeseen ihan pohjaan asti. Tälle alueelle on tehty lisäporaus pisteeseen UP700 noin 15 m:n päähän ja tässä pisteessä porauksen aikana tulkituissa kerrostumissa karkea lajittuneen aineksen kerros ulottuu syvemmälle kuin pisteessä UP121. Pistettä UP121 on koepumpattu teholla noin 510 m 3 /d tammikuun aikana vuonna 2001 noin kolmen viikon ajan. Vesipinta on laskeutunut pumppauksen aikana noin 1,4 m. Pumpattu vesi on ollut laadultaan hyvää. Veden ph on noin 7,5 7,6 ja happipitoisuus yli 10 mg/l. Veden laatu pisteessä UP700 on ollut samankaltainen kuin pisteessä UP121. Veden kovuutta ei ole mitattu pisteestä UP121, pisteessä UP700 se on ollut 1,2 mmol/l. Pisteessä UP700 on todettu vähän paksummat vettä johtavat kerrokset ja siinä suhteessa varsinaiselle pääkaivolle paras sijoituspaikka on tämän pisteen tuntumassa. Siivilän upotustason asentamisessa lähtökohdaksi voidaan ottaa taso 9 14 m ja kaivon arvioitu antoisuus jatkuvassa käytössä on 400 m 3 /d. Putkia UP700 ja UP121 voidaan käyttää lisäkaivoina tai jatkuvan seurannan havaintoputkina. Aitamaa piste 48A Aitamaassa harju jatkuu pisteeltä UP121 eteenpäin ja reilun kilometrin päässä pisteellä TK48 on vedenottoon sovelias kohde. Harju jatkuu tältä pisteeltä vielä noin 200 m:n päässä olevan Kampsajärven suuntaan. Pohjavettä purkautuu runsaasti harjun päästä tien pohjoispuolella olevasta lähteestä Kampsajärveen. Lähteen alueella on lettorikon, pohjanhuurresammaleen ja pikkulimaskan esiintymiä ja lähdealue on yksityistä suojelualuetta. Pisteessä TK48 on tehty tärykairaus, jossa on päästy 12 m:n syvyyteen. Kairaustulkinnan mukaan maalaji on kohtalaisen hienoa hiekkaa. Vesipinta on noin 2,5 m maanpinnasta. Kohdetta on koepumpattu neljästä 2":n galvanoidusta teräsputkesta, joissa on rei'itetyt siiviläosat 6 8 m:n syvyydellä. Pumppaus on alkanut ja teho on ollut m 3 /d. Vesipinnat ovat laskeneet 10 päivässä noin metrin verran. Koepumppauksella ei todettu merkittävää vaikutusta lähteelle, joka on reilun sadan metrin päässä alavirran puolella. Lumensulamisvesien suotautuminen pohjavedeksi on alkanut selvästi näkyä nousevina vesipintoina noin parin viikon päästä pumppauksen aloittamisesta. Koepumpattu vesi on ollut laadultaan hyvää. Veden ph on täälläkin aika korkea, keskimäärin noin 7,6.

8 Tutkimustulosten perusteella kohteesta arvioidaan saatavan jatkuvassa käytössä hyvälaatuista pohjavettä 700 m 3 /d. Tutkimustulosten perusteella arvioituna tämän suuruisella otolla Kampsajärven rannan lähteellä ei tapahdu merkittäviä vesipintojen muutoksia. Vedenotossa pitää järjestää seurantaverkko, josta vesipintoja voidaan seurata hyvin tällä alueella. 8 Niesikivalo, UP124 ja UP125 Niesikivalo on kokonaisuutena useamman kilometrin pituinen ja levyinen vaaramuodostuma. Muodostamaa peittää moreenikerros ja sen alapuolella on massiivinen kallioydin. Vaaran luoteis- ja länsilaidalla on muutamia purkautumaltaan pienehköjä lähteitä. Kuusikkokummun taloalueen kohdalla vaaran edustan suolla on lähde, jonka alivirtaama keväällä on alle 100 m 3 /d. Vaaran laitaan tehtiin maatutkaus alkaen tämän lähdealueen seudulta, jatkuen etelään päin parin kilometrin verran. Tutkauksen perusteella valittiin alustavasti neljä porauspaikkaa tutkittavaksi. Porausreikiä UP122, 124 ja 125 on alustavasti pumpattu keväällä 2001 teholla 510 m 3 /d noin neljän tunnin jaksoina. Vesipintojen laskeumat pumppausputkissa ovat tällöin olleet 0,45 0,9 m. Pumpattu vesi kohteissa on ollut hyvälaatuista. Jatkotutkimuksissa rajallisten tutkimusresurssien puitteissa pitkäaikaiseen koepumppaukseen voitiin ottaa vain piste UP124. Tässä pisteessä on hiekka-sorakerrosta 4 m ja sen ala-puolella ensin noin 3 m rikkonaista, vettä johtavaa kalliota ja sen alapuolella noin 7 m ehjempää kalliota. Reikää on porattu ensin 5,5 m 127 mm:n poranterällä (4") ja siitä alaspäin 3":n kallioporalla. Reikään on asennettu ensin 3 m 110 mm:n umpiputkea ja sen jälkeen pohjasta avonaista siiviläosaa 1,5 mm:n raoilla 2,5 m ja tästä alaspäin on avonaista 3":n kallioreikää. Pistettä UP124 pumpattiin päivän ajan teholla 508 m 3 /d. Vesipinta oli pumppauksen alussa 2,73 m:n päässä putken yläpäästä ja laski pumppauksen lopulla noin 1,4 m. Pumpattu vesi oli laadultaan talousvesikäyttöön soveliasta. Veden ph on hieman alle 6,5 ja tarvitsee alkalointia. Happipitoisuus on ollut koko ajan hyvä, noin 10 mg/l. Pisteestä UP124 arvioidaan saatavan jatkuvassa käytössä vettä 300 m 3 /d. Porauspiste UP125 on noin 180 m:n päässä pisteeltä UP124 pohjoiseen lähdepaikan oletetun valuma-alueen toisella reunalla. Maa- ja kallioperärakenteet ovat lähes samanlaiset kuin pisteellä UP124. Ensin on 4 m hiekkaa/soraa, sen jälkeen 4 m rikkonaista kalliota ja sen jälkeen on porattu 9 m kalliota, jossa on ollut välillä pieniä ruhjeita. Koepumppauksen aikaisten havaintojen perusteella näiden pisteiden välillä on todettu jossain määrin vaikutusta toisiinsa. Pisteellä UP125 ei voitu pitää pumppausta yllä samanaikaisesti. Pistettä UP125 on lyhytaikaisesti aiemmin testipumpattu teholla 510 m 3 /d. Veden laatu pisteessä UP125 on samalla tavalla melko hapanta kuin pisteessä UP124. Jatkuvassa käytössä pisteestä UP125 voidaan ottaa käytettävien tietojen perusteella vettä 100 m 3 /d, kun samanaikaisesti piste UP124 on käytössä, teholla 300 m 3 /d. Ottomäärät voi myös tasata kaivojen kesken, jolloin molemmista pisteistä otetaan 200 m 3 /d. Vedenottoon näissä voidaan käyttää 6 8":n porauskalustolla tehtyjä reikiä, joihin asennetaan >160 mm:n siiviläputket 3 m:n syvyydeltä alkaen ja siiviläputkea asennetaan myös porakaivon rikkonaisen kallion osalle ja pohjalle lieteputkea.

9 9 Niesikivalo, UP122 ja UP123 Pisteiltä UP125 ja UP124 Niesikivalon vaaran alalaitaa etelään päin vajaan kilometrin päässä on porattu kaksi reikää UP123 ja UP122. Pisteen UP122 kohdalla ojitusalueen reunassa on runsaan veden aikana nähtävissä melko laaja pohjavesipurkautuma. Poraus on tehty yläpuoliselle kankaalle maatutkalinjalta valitulle pisteelle ja sillä kohtaa on ollut noin 7 m kivistä karkeaa maata ja sen alapuolella olevassa 3":n kallioporareiässä selkein rikkonaisen kallion taso on m syvyydellä. Vesipinta on noin 5,5 m syvyydellä putken päästä mitattuna. Pistettä UP122 on pumpattu kevään alivesikautena huhtikuussa 2001 teholla 510 m 3 /d neljän tunnin ajan ja vesipinta on tällöin pudonnut putkessa 0,45 m. Lokakuussa on myös tehty samankaltainen pumppaus. Tässä kohteessa vesi on hyvin hapanta. Pumppausten yhteydessä otetuissa näytteissä vesi on ollut käyttökelpoista, joskin hyvin hapanta. Veden ph on ollut 6,09 ja 5,88. Jälkitutkimusjaksolla resurssit eivät ole riittäneet tämän kohteen pumppaamiseen. Kohteen koepumppausta voi harkita tehtäväksi myöhemmin tarkemman antoisuuden arvioimiseksi. Porauspisteessä UP123 maa- ja kallioperärakenteet ovat saman tyyppiset kuin muissakin Niesikivalon vaaran reunan porauksissa. Ensin on karkeaa kivistä moreenia 4 m, sen alla kivistä hiekkaa ja sen alapuolella rikkonaista kalliota, joka muuttuu kovemmaksi kiveksi noin 11 m:n syvyydellä. Vesipinta on noin 4,5 m:n syvyydellä putken päästä. Porauksen aikana tästä reiästä vedentulo ei ole vaikuttanut niin runsaalta kuin muissa alueen reiissä, mutta pumppauksia ei ole tehty vielä tässä reiästä. Pisteistä UP122 ja UP123 ei voi esittää antoisuusarvioita, koska pitempiaikaisia pumppauksia ei kohteissa ole vielä tehty. Kalkkimaa/Niesikivalo UP132 Niesikivalon, Kalkkimaan ja Koivukivalon välisen laakson pohjoispäässä on vaatimaton, mutta veden kokoamisen kannalta erittäin hyvin sijoittunut selänne, johon on porattu pari reikää maaperärakenteiden selvittämiseksi. Pohjoispään pisteellä UP132 pohjavesipinta on noin 1,3 m:n syvyydellä ja siitä alaspäin on yllättävän paljon soraista pohjavesikerrosta, noin 20 m, ja kalliota ei ole vielä tavattu tähän mennessä. Noin kilometrin verran etelään päin laaksoa, pisteessä 133, karkeampia hiekka-sorakerroksia on ollut noin 15,5 m:n syvyyteen ja sen alapuolella hienoa hiekkaa poraussyvyyteen 20,5 m asti. Jälkimmäisellä tutkimusjaksolla vuonna 2006 tällä alueella on ajettu maatutkalla ja laakson pohjalla on tulkinnan mukaan todettu olevan kapea, mutta paksukerroksinen harjukerrostuma. Alueelle menevän tiereitin varrella oleva silta on vuosien mittaan heikentynyt ja tullut painorajoitteiseksi, joten tälle alueelle ei ole enää päässyt poraamaan raskaalla kalustolla. Pisteessä Kalkkimaa/Niesikivalo UP132 on ulkohalkaisijaltaan 100 mm:n putki, jossa on 1 mm:n raoilla siivilää m:n syvyydellä ja pohjalla 2,5 m siivilää 1,5 mm:n raoilla. Tätä pistettä on koepumpattu päivän ajan teholla 508 m 3 /d. Vesipinta on tuolloin laskenut paikalla noin 70 cm. Pumpattu vesi on ollut aika neutraalia, ph noin 6,9 7. Happipitoisuus on ollut tasaisesti 6 7 mg/l. Kohteesta arvioidaan saatavan tähänastisten tutkimusten perus-

10 teella vettä jatkuvassa käytössä 450 m 3 /d. Vedenottoon soveltuu parhaiten siiviläputkikaivo, jossa siivilätaso tulee laittaa selvästi korkeammalle kuin pumpatussa havaintoputkessa. Pumppauspaikalla olisi tarpeen olla esitutkimuksessa tehdyn syvän putken UP132 lisäksi putki, jossa siivilätaso olisi selvästi ylemmällä tasolla, esimerkiksi 6 12 m:n välillä ja pumppausta tulisi suorittaa isommalla teholla. Kalkkimaan-Niesikivalon tieyhteys on nykyisellään heikko raskaalle kalustolle. Etäisimpänä olevalla alueella ei ole tehty perusteellisia tutkimuksia. Etäisemmällä porauspisteellä UP133 ei ole kokeiltu pitempiaikaista pumppausta. Harjun jatkoa laakson pohjalla etelään päin ei myöskään ole tutkittu tarkemmin. Laaksoalueen ympärillä on useiden neliökilometrien suuruinen pohjaveden muodostumisalue, ja mikäli suuri osa tästä muodostuvasta pohjavedestä saadaan hyödynnettyä laakson pohjakerrostumien kautta, niin saatava vesimäärä voi olla paljon suurempi, mitä tähän mennessä on tutkittu. Niesikivalon länsirinteen juurella pisteen UP132 pohjoispuolella ja porauspisteen UP127 välillä on pari pohjaveden purkautumakohtaa, joiden näkyvät purkautumat ovat talvella olleet noin m 3 /d. Näille kohteille ei ole nykyisellään olemassa olevia valmiita kulkureittejä isommalle kalustolle. 10 Kampsavaara, UP71B ja UP120 Kampsavaaran etelärinne ja sen alapuolinen laaksoalue muodostavat edullisen pohjaveden muodostumisalueen. Tämä alue sijoittuu alueelle hahmottuneen runkolinjan lähelle ja alueella tehtiin geofysikaalisia vastusmittauksia kalliorakenteiden selvittämiseksi. Näissä tutkimuksissa todettiin selviä viitteitä rikkonaisiin kallioalueisiin ja alueelle tehtiin kaksi raskasta porausta pisteisiin UP71B ja UP120, joista ensin mainittu osoittautui vettä hyvin antavaksi kallioreiäksi ja jälkimmäisen antoisuus oli kohtalainen. Pisteessä UP71B on 9,5 m karkeaa moreenia ja sen alapuolella parhaiten vettä antava, noin 5 m vahva rikkonaisen kallion taso ja sen alapuolella 3 m:n matkalla on jonkin verran rikkonaisuutta kalliossa. Pisteeseen on asennettu ulkohalkaisijaltaan 160 mm:n putki, jossa tasolla 7,5 10 m on pohjaltaan avonainen, 1,5 mm:n raoilla oleva siiviläputki ja jatkuu siitä alaspäin avonaisena kallioreikänä 17,5 m:n syvyyteen. Kevään alivesikautena on tehty 25 vuorokautta kestävä koepumppaus alkaen Pumppausteho on ollut 500 m 3 /d. Vesipinta on tuolloin laskeutunut yhteensä noin 2 m. Havaintopiste UP71A on noin 3 m:n päässä koepumppauspisteestä B ja siinä vesipinta elää koepumppauspisteen mukaan samalla tasolla. Pisteessä UP71A on ulkohalkaisijaltaan 100 mm:n muoviputki, jossa on myös siivilä tasolla 7,5 10 m ja alaosa porakaivoa 17,5 m:n syvyyteen. Pumpatun veden ph on ollut noin 6,6 6,7 ja happipitoisuus korkea, yli 12 mg/l. Tutkimustulosten perusteella pisteestä UP71B arvioidaan saatavan vettä jatkuvassa käytössä 300 m 3 /d. Noin 300 m:n päässä pisteeltä UP71B on porakaivopiste UP120. Sitä on pumpattu tammikuussa teholla 300 m 3 /d viiden päivän ajan, jonka jälkeen on tullut pumppurikko. Tuona aikana vesipinta on laskeutunut noin 2,2 m ja vesipinnan palautuminen on ollut melko heikkoa. Kohteen jatkuva antoisuus on vähäinen, arviolta noin 100 m/d, joten kohteella ei ole paljoa merkitystä isompien vesimäärien kokoamisessa.

11 11 Särkiselkä, P3 ja muut harjualueen esitutkimukset Kampsavaaran pohjoispuolitse kiertävä harjuselänne on noin 2 km pitkä ja harju vastaanottaa pohjavesivirtausta myös ainakin eteläpuolelta Kampsavaaran rinteiltä ja osin myös Särkiselän alueelta. Harjualueella muodostuvan ja ympäristöalueilta virtaavan pohjaveden kokonaismäärä on arviolta selvästi yli m 3 /d. Harjun koillisosassa on pumpattu vedenottoon soveltuvaa pistettä 3. Kevyellä tärykairauksella tässä pisteessä on päästy 14,5 m syvyyteen Kairausarvion mukaan välillä 5 12,3 m olisi ilmeisesti parhaat hiekkaiset kerrokset. Kallion syvyyttä ei voi määritellä kevyen kairauksen perusteella. Vesipinta kohteessa on vajaan 4 m:n päässä maanpinnasta. Kohteeseen on lyöty heijarikairalla 2":n galvanoituja putkia ja tehty niistä kuukauden mittainen koepumppaus loppukevään 1997 aikana. Pumppausteho on ollut m 3 /d. Pumppausjaksolla on ollut myös lumensulamiskautta, mikä näkyy vesipintojen kohoamisena toukokuun alkupuolella. Pumpattu vesi on ollut hyvälaatuista. Veden ph on ollut 6,8 6,9 ja happipitoisuus noin 9 mg/l. Harjualueen keskiosaan on myöhemmin tehty myös raskaita kairauksia. Pisteissä UP130 ja UP129 on noin 7 m:n verran soraa ja hiekkaa pohjavesikerroksessa kallion yläpuolella ja pisteessä 131 noin 9 m. Harjun länsipäässä Kampsajärven puolella pohjavesi virtaa järvelle päin, mutta tarkempia määrityksiä vedenjakajan sijainnista ei ole voitu toteuttaa rajatun tutkimusohjelman puitteissa, eikä tehdä muita mahdollisia pumppauksia harjun alueella. Pisteissä UP129, 130 ja 131 on tehty muutaman tunnin mittaisia testi- ja näytteenottopumppauksia teholla 224 m 3 /d. Pisteissä UP129 ja 131 vesipintojen alenemat ovat olleet näissä pumppauksissa vain 1 2 cm ja pisteessä UP130, johon asennettu vain 2,5 m:n siivilä, alenema on ollut vastaavasti noin 20 cm. Veden ph on ollut näissä pisteissä vähän korkeampi ja pisteessä UP130 oikein hyvä 7,55. Tutkimustulosten ja koepumppauksen perusteella Särkiselän pisteestä 3 arvioidaan saatavan pohjavettä jatkuvassa käytössä noin 700 m 3 /d. Käytettävissä olevien tietojen perusteella kohteeseen soveltuu parhaiten siiviläputkikaivo. Kohteessa ei ole tehty kuin arvioiva tärykairaus ja siivilätasojen määritykseen olisi tarpeen olla ainakin jonkinlaiset maanäytteet. Vedenottoa voisi todennäköisesti hajauttaa ja lisätä harjualueen keski- tai länsiosaan, mutta se vaatisi jonkin verran lisätutkimuksia. Särkikangas, UP33 Särkikankaan alueella on hieman yli kilometrin pituinen harjuselänne Särkilammen ja Iso-Paljakkalammen välillä. Pisteellä 33 on todettu antoisuudeltaan koepumppaukseen sovelias kohde. Piste UP33 sijaitsee harjuselänteellä melko kapealla kohdalla, jonka sivustoilla on suoalueita. Tällä pisteellä on porattu 11 m:n verran karkeaa hiekkaa ja soraa olevaa kerrosta, josta noin 8 m on pohjavesipinnan alapuolella. Kalliota ei ole vielä tavattu porauksessa. Pisteeseen UP33 on asennettu ulkohalkaisijaltaan 115 mm:n putki, jossa on pohjalla 4 m siivilää 7 11 m:n syvyydessä. Tästä putkesta noin 3 m:n päässä on tärykairauspiste TK99. Tähän pisteeseen asennetun pikkuput-

12 ken vedenantoisuustestejä on tehty 6 7, 8 9 ja m:n syvyydeltä ja antoisuudet ovat olleet hyviä. Pistettä UP33 on koepumpattu vuonna 1998 tammi-helmikuun aikana kuuden viikon ajan teholla noin 960 m 3 /d. Vesipinta on laskenut kokonaisuudessaan noin 0,7 m ja pumppauksen loppuvaiheessa alenemaa on ollut hyvin vähäistä, noin puoli senttiä vuorokaudessa. Vedenlaatu kohteessa on pysynyt käyttökelpoisena koko pumppauksen ajan. Veden ph on 6,4 6,5 ja happipitoisuus noin 7 mg/l. Särkikankaan pisteellä UP33 ei ole kovin laajaa ja hyvää selkeää pohjaveden muodostumisaluetta ympärillään. Koilliseen päin mentäessä reilun puolen kilometrin päässä olevassa pisteessä UP65 pohjavedenpinta on jo yli 7 m alempana, joten tältä suunnalta ei pohjavesitäydennystä tule kovin pitkältä matkalta koepumppauspaikalle. Koepumppaustulos on kohteessa ollut hyvä, mutta nähtävillä olevaa selkeää laajaa valuma-aluetta on vaikea määritellä ja veden laadun turvaamiseksi jatkuvassa otossa antoisuutena voidaan pitää noin 60 % pumppaustehosta eli noin 550 m 3 /d. Vedenottoon soveltuu siiviläputkikaivo, jossa siivilätaso on 5,5 9,5 m syvyydellä. 12 Ahvenvaara UP711 Ahvenvaaran seutu on laaja kangasalue, joka kokonaisuudessaan on varsin loivapiirteinen moreenipeitteinen alue, eikä sinällään selkeä yksittäinen vaaramuodostuma. Alueen pohjavedet purkautuvat pääosin kankaan pohjoispuoliselle alueelle ja Ahvenvaaran pohjoispuolella on Heteaavan suoalue, johon purkautuu useampia lähteitä. Yksittäiset lähteet eivät sinällään ole ylivalumaltaan isoja, mutta kuvastavat osaltaan pohjaveden purkuolosuhteita. Alueella on tehty porauksia ja lyhyitä testipumppauksia ja vedenottoon on todettu yksi hyvin soveltuva kohde pisteessä Ahvenvaara UP711. Piste UP704 on ominaisuuksiltaan mielenkiintoinen, mutta ei kuitenkaan määrällisesti kestänyt pitempiaikaista pumppausta. Pisteessä UP711 on moreenipeitettä ensin noin 5 m ja sen alapuolella on kairauksissa todettu koostumukseltaan vaihtelevaa hiekkaa noin 15 m. Kalliota ei ole vielä tavattu porauksen lopussa 20,5 m:n syvyydessä. Tähän pisteeseen on asennettu ulkohalkaisijaltaan 160 mm:n 21 m pitkä putki, jossa on pohjalla 10 m siivilää 1 mm:n siiviläraoilla. Ahvenvaaran pistettä UP711 on koepumpattu viidentoista päivän ajan teholla 785 m/d. Vesipinta putoaa heti aloituksessa noin 3 m ja on käytännössä pysynyt tässä korkeudessa koko pumppauksen ajan. Ympäristön havaintoputkissa ei ole juurikaan todettu vesipintamuutoksia pumppauksen aikana. Kohteen vesi on lievästi emäksistä, ph noin 7,2 ja happipitoisuus on korkea yli 10 mg/l, joten vesi on puskuroitu hyvin rauta- ja mangaanihaittojen suhteen. Jatkuvassa käytössä Ahvenvaaran pisteestä UP711 saadaan vettä arviolta 700 m 3 /d. Kaivorakenteeksi soveltuu siiviläputkikaivo, jossa siivilöitä voi laittaa hiekkakerrosten tasolle tarvittaessa 19 m:n syvyyteen asti. Navettavaara UP 35 Navettavaara on selkeä vaaramuodostuma, ja pohjoispuolella on mahdollisesti muinaisen jäätikön reuna-asemaan syntynyt poikittaismuodostuma,

13 joka pohjaveden kerääntymisen kannalta on sijoittunut hyvin maastomuotoihin ja topografiaan nähden ja voi siten koota hyvin ympäristöalueidenkin pohjavesiä. Pohjoisosan pienehköön soramonttuun tehtiin raskas poraus ja kohde todettiin vedenoton kannalta merkittäväksi jatkotutkimuskohteeksi. Navettavaaran pisteessä UP35 porauksessa on todettu ensin 6 m isokivistä soraista moreenia ja sen alapuolella on karkeaa hyvin lajittunutta soraa ainakin poraussyvyyteen 14 m asti. Porausreikään on asennettu ulkohalkaisijaltaan 160 mm:n putki, jossa on siiviläosuus tasoilla m. Kohdetta on pumpattu noin kolmen kuukauden ajan. Maaliskuun lopulla on ollut parin viikon katko aggregaattirikon vuoksi. Ensimmäisen puolentoista kuukauden ajan pumppausteho on ollut noin m 3 /d ja loppujaksolla noin m 3 /d. Alkuteholla vesipinta laskee noin metrin ja vakiintuu tälle tasolle ja isommalla teholla noin 0,5 m enemmän ja laskee tällöin jonkin verran lisää pumppauksen aikana. Pumpattu vesi on ollut laadultaan hyvää. Veden ph on ollut pumppauksen alussa noin 7,2 ja laskenut siitä pumppauksen loppuun mennessä pari kymmenystä. Veden happipitoisuus on ollut yli 10 mg/l. Koepumppaustulos Navettavaaran pumppauspisteessä UP35 on ollut hyvä. Valuma-alueen määritteleminen muodostuvalle vedelle on tässä tapauksessa tavallista vaikeampaa ja määrittelyn tarkentamiseksi pitäisi tehdä enemmän kairauksia ja maaperä-, sekä kallioselvityksiä. Käytettävissä olevien tutkimustulosten perusteella kohteesta voidaan kuitenkin arvioida saatavan jatkuvassa käytössä vettä m 3 /d. 13 Kampsavaaran ja Oikaraisen välinen seutu Oikaraisesta mahdollinen runkoputki kulkisi Kuohunkijoki-Narkaus suuntaan Kemijokivartta pitkin ja tämän todennäköisen reitin varrelta on tarkasteltu alueita pohjaveden oton kannalta. Joen varrella on monin paikoin pinnaltaan hiekkaisia alueita, mutta jokilaakson lajittuneet kerrostumat ovat syvemmällä tyypillisesti liian hienojakoisia vedenoton kannalta. Muutamia keveitä kairauksia tehtiin muun muassa Kampsajoen suulla, mutta kerrostumat olivat liian hienojakoisia. Tutkimusten yhteenveto Kampsajärven ja Kemijokivarren väliseltä alueelta tutkittiin vedenottoon soveliaita kohteita lähinnä Rovaniemen keskustan seudun tarpeisiin. Veden siirtoon soveltuva runkoputkiyhteys keskustaan päin on valmiina Oikaraisesta lähtien. Vedenottokohteet on esitetty seuraavassa yhteenvetotaulukossa. Tutkimusaluekokonaisuudessa on ollut selvitettävänä useita alueita ja rajallisten resurssien vuoksi kaikkia kohteita ei ole voitu tutkia perusteellisesti.

14 14 Tutkimuskohde Arvioitu antoisuus koepumppausten perusteella m3/d Alustava arvio esitutkimusten perusteella Aitamaa UP Aitamaa UP Niesikivalo UP Niesikivalo UP Niesikivalo UP Kampsavaara UP71B 300 Niesikivalo UP Särkikangas P3 700 Särkiselkä UP Ahvenvaara UP Navettavaara UP Yhteensä Niesikivalo UP122 Lyhyiden testipumppausten 510 m 3 /d perusteella arvio m 3 /d Niesikivalo pisteiden Lähdevirtaamien ja valuma-alueiden pe- UP122 ja UP132 väli- rusteella arvioituna m 3 /d set lähdealueet Kalkkimaa/Niesikivalo harjujatke UP132:sta etelään päin Särkiselän harjun keski- ja länsiosa Maatutkausten, valuma-alueen ja porauksen perusteella arvioituna m 3 /d Lyhyiden testipumppausten (UP129 ja UP130) porausten, maatutkauksen ja valuma-alueiden perusteella lisävettä arviolta m 3 /d Selvitys vedenottamoista, joiden vedensaantiin rakennettavat vedenottamot saattavat vaikuttaa Koepumppauspaikkojen läheisyydessä ei ole yleisiä tai yksityisiä kaivoja. Särkiselän harjun eteläpuolella noin kilometrin päässä Kampsavaaran itäosassa on paikallinen pieni Napapiirin Veden lähdevedenottamo, jolla on itsenäinen pohjaveden muodostumisalue. HANKKEEN VAIKUTUKSET Pumppaukset ovat vaikuttaneet vain pohjavedenpinnan alenemisena tutkimuskohteessa ja sen välittömässä läheisyydessä. Näin ollen kauempana pumppauskohteiden ympäristössä ei ole todettavissa pumppauksesta johtuvia haittavaikutuksia. Koepumppausten jälkeen pohjavedenpinta on noussut pumppauspisteissä lyhyessä ajassa jo lähelle aloituskorkeutta ja palautuu alkuperäiseen tasoonsa myöhemmin. Ympäristölle aiheutuvia haittoja ei ole myöskään nähtävissä käytettäessä niitä kohteita, joita on osoitettu pysyviksi vedenottamopaikoiksi.

15 Kampsavaara UP71B:n vedenoton ei arvioida vaikuttavan Kampsavaaran itäosassa olevan Napapiirin veden lähdevedenottamoon. Kampsajärven eteläpäässä sijaitsee lähde, jonne on matkaa lähimmältä vedenottamolta noin kilometri. Vedenotolla ei ilmeisesti ole siihen vaikutusta. 15 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemusta muun muassa pohjavesialueita koskevilla tiedoilla, ja vedenottamoiden maanhankintaa ja vuokrausta koskevilla sopimuksilla sekä kaivon UP124 rakentamista koskevalla peruutuksella. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Rovaniemen kaupungissa sekä erityistiedoksiantona viranomaisille ja asianosaisille. Muistutus Lapin ympäristökeskus Lapin ympäristökeskus on katsonut, että vedenottohakemukset ovat perusteltuja eikä niistä aiheudu haittaa ympäristölle eivätkä ne loukkaa yksityistä tai yleistä etua. Ympäristökeskus on huomauttanut, että hakemusasiakirjan useissa kohdissa käytetään termiä porakaivo, jolla yleisesti tarkoitetaan kallioperään porattua porakaivoa ja tämän hakemuksen kaivot ovat siiviläputkikaivoja. Tämä voi sekoittaa mielikuvaa kaivojen luonteesta, joskin muutoin asiakirjoista selvästi ilmenee, että kyse on maakerroksiin asennettavista kaivoista. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U PÄÄASIARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Rovaniemen kaupunki/napapiirin Vedelle luvan Kampsavaaran pohjaveden ottamoiden rakentamiseen ja pohjaveden ottamiseen rakennettavista viidestä ottamosta yhteensä enintään m 3 /vrk Rovaniemen kaupungin Kemihaaran kylässä. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä ilmeneviä lupamääräyksiä.

16 16 LUPAMÄÄRÄYKSET Vedenottamoalueet ja -rakenteet 1. Pohjavedenottamot on rakennettava hakemussuunnitelman liitteenä olevan kartan nro 100 "Sijaintikartta" MK 1: osoittamiin paikkoihin ja seuraavien hakemussuunnitelman liitteenä olevien piirustusten osoittamalla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla: Ottamo Piirustuksen sisältö MK Piirustuksen nro Navettavaaran vedenottamo UP35 asemapiirustus 1: siiviläputkikaivo 1: Särkiselän vedenottamo UP33 asemapiirustus 1: siiviläputkikaivo 1: Särkikankaan vedenottamo P3 asemapiirustus 1: siiviläputkikaivo 1: Kampsavaaran vedenottamo UP71B asemapiirustus 1: siiviläputkikaivo 1: Aitamaan vedenottamo UP121 (UP700) asemapiirros 1: A siiviläputkikaivo 1:20 213B 2. Vedenottamoalueet on aidattava ja varustettava selvästi näkyvillä tauluilla, joista käy ilmi ottamon omistaja ja tarpeelliset yhteystiedot. 3. Vedenottamoalueilla on maan pintakerros säilytettävä mahdollisimman ehjänä. Rakennustöiden valmistuttua ottamoalueet on siistittävä ja saatettava ympäristöön sopeutuviksi. Aloittamis- ja valmistumisilmoitus sekä rakentamisaika 4. Luvan saajan on hyvissä ajoin ennakolta ilmoitettava vedenottokaivojen rakennustöiden aloittamisesta Lapin ympäristökeskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5. Kaivojen rakennustyöt on tehtävä olennaisilta osin neljän vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. Siinä tapauksessa, että vain osa kaivoista on rakennettu edellä mainittuna määräaikana, luvan raukeaminen koskee vain sitä kaivoa, jota ei ole rakennettu. 6. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Lapin ympäristökeskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa töiden päättymisestä lukien. Lisäksi vedenoton aloittamisesta on ilmoitettava kunkin kaivon osalta erikseen kirjallisesti Lapin ympäristökeskukselle ja Rovaniemen kaupunginympäristönsuojeluviranomaiselle.

17 17 Pohjavedenottomääräykset 7. Kaivokohtainen vedenottomäärä saa olla kuukausikeskiarvona laskien enintään seuraava: - Navettavaara UP m 3 /d - Särkiselkä UP m 3 /d - Särkikangas P3 700 m 3 /d - Kampsavaara UP71B 300 m 3 /d - Aitamaa UP121 (UP700) 400 m 3 /d Vedenottamot on varustettava luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella. Veden tuhlausta on vältettävä. 8. Vedenottamoalueilla on sallittu ainoastaan veden ottoon ja käsittelyyn liittyvä toiminta. 9. Vedenottamoa on käytettävä niin, ettei kenellekään aiheuteta enempää vahinkoa tai haittaa kuin veden saamista tarkoittavan yrityksen toteuttamiseksi on ilman kohtuuttomia kustannuksia välttämätöntä. Veden käsittely- ja tarkkailumääräykset sekä raportointi 10. Ennen verkostoon johtamista on vesi tarvittaessa esikäsiteltävä niin, että se täyttää yleisten vesilaitosten vedelle asetetut laatuvaatimukset. 11. Luvan saajan on tarkkailtava otettavan pohjaveden määrää, laatua ja korkeutta ja veden ottamisen ympäristövaikutuksia Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava hyvissä ajoin ja vähintään kolme kuukautta ennen vedenoton aloittamista Lapin ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Tarkkailutulokset on toimitettava ympäristökeskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden määrääminä aikoina. Kunnossapitomääräys 12. Luvan saajan on pidettävä pohjaveden ottamoon, pohjavesien tarkkailuun ja vedenottamoalueisiin kuuluvat rakenteet ja laitteet kunnossa sekä alueet joka suhteessa mahdollisimman puhtaina. Kaikki pohjavedenottoa varten tarpeelliset aineet ja tarvikkeet on sijoitettava ja varastoitava niin, etteivät ne aiheuta vaaraa pohjavedelle. Määräys veden saannin estymisen varalta 13. Mikäli vedenottamon rakentamisesta tai sen käyttämisestä on seurauksena veden saannin estyminen tai huomattava vaikeutuminen, luvan saajan on, ellei asiasta ole sovittu, viipymättä korvattava aiheuttamansa vahinko tai korvaukseen oikeutetun alueen omistajan tai muun erityisen oikeuden nojalla vettä ottavan niin vaatiessa hyvitettävä vahinko vesilain 11 luvun 12 :ssä säädetyin toimenpitein. Mikäli korvauksista tai toimenpiteistä ei sovita, asianosaiset voivat saattaa asian ympäristölupaviraston ratkaistavaksi jäljempänä olevassa ohjauksessa mainitulla tavalla.

18 18 Ohjaukset Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sellainen vahinko, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten nojalla vastuussa, voidaan korvausta vahingosta vaatia ympäristölupavirastoon toimitettavalla hakemuksella. Mikäli tämän luvan hyväksikäyttö aiheuttaa melkoista haittaa, jota lupaa myönnettäessä ei ole edellytetty, voidaan haittaa kärsivän tai, jos haitta kohdistuu yleiseen etuun, asianomaisen viranomaisen hakemuksesta luvan ehtoja muuttaa tai, mikäli haitta on huomattava, peruuttaa lupa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Kampsavaaran pohjaveden ottamoiden rakentaminen ja pohjaveden ottaminen on tarpeen Rovaniemen kaupungin vedenhankinnan varmistamiseksi. Hankkeella turvataan hyvälaatuisen talousveden saanti ja toimitusvarmuus alueella. Luvan saajalla on vuokrasopimuksiin tai omistusoikeuteen perustuva käyttöoikeus vedenottamoalueisiin. Otettavan veden määrä on rajattu tasolle, joka koepumppausten perusteella on alueelta pumpattavissa ilman oleellisia vaikutuksia ympäristön tilaan. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Vedenottamoiden rakentamisesta ja veden ottamisesta ei aiheudu asutus- ja elinkeino-oloja huonontavaa veden saannin estymistä tai vaikeutumista laajalla alueella tai muutakaan yleiseltä kannalta huomattavaa vahingollista muutosta alueen ympäristön oloissa tai luonnonsuhteissa. Lupamääräysten perustelut Rakentamista ja rakenteita koskevat määräykset varmistavat sen, että rakentaminen tapahtuu suunnitellulla tavalla ja ulkopuolisten pääsy vedenottamoalueille estyy. Tarkkailumääräyksillä varmistetaan veden oton ja sen vaikutusten riittävä seuranta. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman.

19 19 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 9 luku 6 ja 8 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksu on euroa. Perustelut Alla mainitun asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vedenottamislupaa (ottomäärä yli 500 m 3 /vrk) koskevan asian käsittelymaksu on euroa. Koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukon mukaista työmäärää suurempi, peritään maksu 35 prosenttia korkeampana. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)

20 20 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Kristiina Toivila Simo Perkkiö Jorma Rantakangas Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana johtaja Kristiina Toivila sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö (esittelijä) ja Jorma Rantakangas. Tiedustelut: asian esittelijä, puh SP/lk Liite Valitusosoitus

21 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: vaihde ; telekopio: sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.