Sisällysluettelo MH, :00, Esityslista 1

Transkriptio

1 Sisällysluettelo MH, :00, Esityslista 1-1 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen Pöytäkirjan tarkastaminen Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus Eurooppa-toimiston vuoden 2016 toimintakertomus ja toimintasuunnitelma vuodelle Liite: Eurooppa-toimiston toimintakertomus 2016_ Liite: Toimintasuunnitelma 2017_ Selvitys EU-rahoituksen kotouttamisesta Varsinais-Suomeen vuonna Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Taloustarkastajan määräaikaisen toimen haettavaksi julistaminen Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön hyväksyminen Liite: Johtosäännöt Liite: Hallintosääntö Talousarvion 2017 muutosesitys Maakunnan tila kevät katsaus Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite: Sukupuolten tasa-arvon edistäminen lisättävä maakuntalakiin Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite: Varsinais-Suomen liikennestrategia päivitettävä, ratatekninen selvitys paikallisliikenteestä laadittava uudelleen Uudenkaupungin radan sähköistämisen mahdollistamiseksi ja telakan liikenneväylien kestävän kehityk Ajankohtainen katsaus maakuntavaltuustolle Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ylimaakunnalliset hankkeet (EAKR), myönteiset päätökset Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa hankkeen käynnistämispäätös HAKKU2017 -hankkeen käynnistämispäätös Halikonjoen vesistö vaelluskalojen ympäristönä -hankkeen käynnistämispäätös Osallistuminen Turun kansainvälisille kirjamessuille Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi eräiden ympäristöterveydenhuollon tehtävien järjestämisvastuun siirtämisestä maakunnalta kunnalle Viranhaltijapäätökset Tiedoksi annettavat asiat Liite: Matkaraportti_Palhus Liite: Matkaraportti_Leppänen Kokouksen päättäminen

2 -1, MH :00 Sivu 1

3 -1, MH :00 Sivu 2 Maakuntahallitus Esityslista 5/2017 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Maakuntatalo ASIAT 1-21 SAAPUVILLA Kanerva Ilkka, pj. Alatalo Juuso, 1. vpj. Haijanen Pauliina Heikkilä Lauri Kiviranta Esko Kurvinen Jani, 2. vpj. Jori Talvikki Lehtinen Riitta Kattelus Lauri Massinen Aimo Nieminen Tomi Nummentalo Juhani Perho Tiina Pilpola Juhani Saario Mari Söderlund Nina Virolainen Anne-Mari Vuola Hanna Wallin Stefan Vierimaa Ulla-Maija Hamunen Ilkka Skyten-Suominen Irja Aso Janne Rantala Jukka Halkilahti Jaakko Virtanen Petri Virtanen Pirjo Aaltonen Niko Vehniäinen Marjatta Nurmi Eija Munter Hanna Mäki-Punto-Ristanen Tarja Ketonen Tuija Andersson Janina Rasi Jarmo Haapakoski Juha Koivisto Anna-Liisa Rinne Tarja ESITTELIJÄ Häkämies Kari Maakuntajohtaja PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Määttänen Petra Vs hallintojohtaja MUUT SAAPUVILLA OLLEET KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA ALLEKIRJOITUKSET Myllymäki Pekka Antola Jouko Siren Saara-Sofia Andersson Li Leppänen Laura Nuotio Tarja Roto Markku Saarento Heikki Virtanen Janne Ålgars-Åkerholm Jessica Asia 1 Asia 2 Mv:n puheenjohtaja Mv:n I varapuheenjohtaja Mv:n II varapuheenjohtaja Mv:n III varapuheenjohtaja Muutosjohtaja Aluekehitysjohtaja Hallintojohtaja Suunnittelujohtaja Edunvalvontajohtaja Viestintäpäällikkö Ilkka Kanerva puheenjohtaja Petra Määttänen sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Maakuntavirasto PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Todistaa Maakuntavirasto Hallintojohtaja

4 1, MH :00 Sivu 3 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asia Kutsu ja esityslista maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu Maakuntahallituksen jäsenten lisäksi kutsu ja esityslista on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistuvat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenen sijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Kuntalain 103 :n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kuntalain 64 :n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädetty mainitussa kuntalain pykälässä. Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista. Todetaan, että vs. hallintojohtaja Petra Määttänen toimii maakuntahallituksen sihteerinä. Päätös

5 2, MH :00 Sivu 4 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 18 mukaan: Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan , että pöytäkirja tarkastetaan sähköisesti seuraavasti: 1. Pöytäkirjanpitäjän varmentama pöytäkirja lähetetään sähköpostitse maakuntahallituksen kokouksen puheenjohtajalle hyväksymistä varten. 2. Puheenjohtaja ilmoittaa sähköpostilla hallintojohtajalle ja hallintosihteerille pöytäkirjan hyväksymisestään. 3. Puheenjohtajan hyväksymisilmoituksen jälkeen pöytäkirja lähetetään sähköpostilla pöytäkirjan tarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostilla pöytäkirjan tarkastuksestaan hallintojohtajalle ja hallintosihteerille. 4. Pöytäkirjan hyväksymistä koskevat sähköposti-ilmoitukset liitetään pöytäkirjaan ja puheenjohtaja allekirjoittaa tarkastetun pöytäkirjan hallintosäännön 18 :n mukaisesti. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Esko Kiviranta ja Jani Kurvinen. Lisätietoja Hallintojohtaja Markku Roto p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

6 3, MH :00 Sivu 5 MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS Asia Valmistelija Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus. KH/ml Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi.

7 4, MH :00 ALUEK: 30/2017 Sivu 6 EUROOPPA-TOIMISTON VUODEN 2016 TOIMINTAKERTOMUS JA TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 Asia Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton Brysselissä toimiva Eurooppa-toimisto on laatinut vuoden 2016 toimintakertomuksensa ja toimintasuunnitelman Eurooppa-toimiston EUpolitiikkaseurannan painopisteistä ja toiminnasta vuonna 2017 (oheismateriaali). Toimintakertomuksessa kuvaillaan Eurooppa-toimiston toimintaa vuonna Vuoden aikana toimiston vetovastuu ostettiin Miltton Brussels -konsulttiyritykseltä ja virkaa toimittavana päällikkönä toimi Antton Rönnholm. Harjoittelijoita toimistossa työskenteli vuoden aikana kuusi. Eurooppa-toimiston toiminnan, EU-seurannan ja tiedotuksen painopistealueet vuonna 2016 noudattelivat edellisvuoden suuntaviivoja johtuen keskeneräisestä päällikkövalintaprosessista. Toimiston tärkeimpiä seurattavia painopistealueita olivat EU:n meri- ja telakkateollisuus ja sininen kasvu (ml. EU:n meripäivät valmistelujen tukeminen, Varsinais-Suomen meriklusterin kansainvälistymisen tukemineni), vihreä kasvu, vähähiilisyys ja älykäs kaupunkikehitys (ml. Smart City), tutkimus, kehitys, innovaatiot: alueellisen varsinaissuomalaisen innovaatioekosysteemin vahvistaminen, terveysteknologia ja lääkekehitys, Lounaisrannikon yhteistyön (LOURA) tukeminen, yrittäjyyden edistäminen, Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari-kasvukäytävä (kotimaisen ja EU-edunvalvonnan tukeminen) sekä kansainvälinen yliopisto- ja korkeakoulukaupunki tutkimus, innovaatiot ja osaava työvoima kasvun valtteina. Vuoden 2017 toimintasuunnitelmassa todetaan toimiston tehtävät; EU-edunvalvonta ja aluemarkkinointi, EU-rahoitusohjelmat ja hankehaut, EU-tiedotus sekä koulutus ja tuki, sekä esitetään kehittämisehdotuksia pohjautuen loppuvuodesta 2016 tehtyyn kyselytutkimukseen toimiston asiakkaille ja sidosryhmille. Vuoden 2017 toimintaa ohjaavassa toimintasuunnitelmassa on listattu politiikanalat, joihin kuluvan vuoden aikana tullaan keskittymään: meripolitiikka: sininen kasvu, Itämeri-strategia, aluepolitiikka ja koheesiopolitiikan yleiset linjaukset, älykäs erikoistuminen, kaupunkipolitiikka, tutkimus- ja innovaatiopolitiikka: H2020- ja FP9-valmistelut, ympäristö- ja energiapolitiikka, kiertotalous, energiaunioni sekä liikennepolitiikassa erityisesti TEN-T ja merten moottoritiet. Valmistelija TN/SP/kk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus merkitsee Eurooppa-toimiston vuoden 2016 toimintakertomuksen ja vuoden 2017 toimintaa koskevan keskustelupaperin tiedokseen ja hyväksyy omalta osaltaan toimintasuunnitelman ehdotukset Eurooppa-toimiston vuoden 2017 toiminnan pohjaksi. Lisätietoja Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, tai kansainvälisten asioiden päällikkö Sonja Palhus , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

8 4, MH :00 / Liite: Eurooppa-toimiston toimintakertomus 2016_ Sivu 7 TOIMINTAKERTOMUS 2016 TURUN JA VARSINAIS-SUOMEN EUROOPPA-TOIMISTO Anna Vilkman Riina Lahtinen Saara Nuotio-Coulon

9 4, MH :00 / Liite: Eurooppa-toimiston toimintakertomus 2016_ Sivu 8 1. EUROOPPA-TOIMISTO 1.1. Henkilöstö Vuonna 2016 Eurooppa-toimiston virkaa toimittavana päällikkönä toimi Antton Rönnholm. Antton Rönnholm toimi Miltton Brussels -konsulttiyrityksen vanhempana asiantuntijana, ja Turun kaupunki osti Milttonilta päällikön palveluita siihen asti, kunnes uusi päällikkö nimitettiin virkaan. Syksyllä 2016 käynnistettiin avoin haku toimiston päällikön virkaan, ja uusi päällikkö Saara Nuotio-Coulon nimitettiin virkaan alkaen. Lisäksi Eurooppa-toimisto tarjoaa harjoittelupaikan kahdelle korkeakouluopiskelijalle Turun yliopistosta ja Turun ammattikorkeakoulusta. Harjoittelu on osa korkeakoulujen kanssa tehtävää yhteistyötä, ja yleensä harjoittelun kesto on noin 5 6 kuukautta. Turun yliopiston harjoittelija keskittyy viestinnällisiin tehtäviin ja Turun ammattikorkeakoulun harjoittelija hallinnollisiin tehtäviin. Vuoden 2016 aikana Eurooppa-toimisto tarjosi harjoittelupaikan yhteensä kuudelle korkeakouluopiskelijalle. Alkuvuonna toimistolla oli suuren työpaineen vuoksi yhteensä kolme harjoittelijaa, kaksi Turun ammattikorkeakoulusta sekä yksi Turun yliopistosta. Kesäksi toimistoon palkattiin yksi harjoittelija Turun yliopistosta. Syksyllä 2016 toimistolla aloitti kaksi uutta harjoittelijaa. Vuoden 2016 harjoittelijat: Aleksi Lyytikäinen (AMK) Mikko Kaitainen (TY) Sonja Gustafsson (AMK) Lauri Miikkulainen (TY) Riina Lahtinen (ensimmäinen palkallinen AMK-harjoittelija) Anna Vilkman (TY) 2. EUROOPPA-TOIMISTON TOIMINTA VUONNA Toiminnasta ja painopisteistä yleisesti Eurooppa-toimiston toiminnan, EU-seurannan ja tiedotuksen painopistealueet vuonna 2016 noudattelivat edellisvuoden suuntaviivoja johtuen keskeneräisestä päällikkövalintaprosessista. Painopisteitä olivat: EU:n meri- ja telakkateollisuus ja sininen kasvu (ml. EU:n meripäivät valmistelujen tukeminen, Varsinais-Suomen meriklusterin kansainvälistymisen tukemineni) Vihreä kasvu, vähähiilisyys ja älykäs kaupunkikehitys (ml. Smart City) Tutkimus, kehitys, innovaatiot: alueellisen varsinaissuomalaisen innovaatioekosysteemin vahvistaminen Terveysteknologia ja lääkekehitys Lounaisrannikon yhteistyön (LOURA) tukeminen Yrittäjyyden edistäminen 2

10 4, MH :00 / Liite: Eurooppa-toimiston toimintakertomus 2016_ Sivu 9 Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari-kasvukäytävä (kotimaisen ja EU-edunvalvonnan tukeminen) Kansainvälinen yliopisto- ja korkeakoulukaupunki tutkimus, innovaatiot ja osaava työvoima kasvun valtteina 2.2. Tiedotus ja viestintä Toimiston viestintää kehitettiin vuoden 2016 aikana. Verkkosivujen sisältö ja uutiskirje uudistettiin ja toimistolle perustettiin Twitter-tili. Uutiskirjeitä lähetettiin kaiken kaikkiaan 10 kappaletta. Näistä viimeinen, marras-joulukuun uutiskirje, lähetettiin uutena sähköisenä uutiskirjeenä. Uusi uutiskirje rakennettiin Turussa toukokuussa järjestetyn Euroopan meripäivän -uutiskirjeen pohjalta. Uutiskirje toimii nyt postiviidakko.fi-järjestelmän kautta. Tilaajia uutiskirjeellä oli vuoden 2016 viimeisen uutiskirjeen lähtiessä 430. Marraskuussa 2016 toimistolle perustettiin Läsnäolo Twitterissä on ollut vielä varsin hillittyä, mutta toimiston on tarkoitus siirtyä yhä vahvemmin näkyväksi myös sosiaalisessa mediassa. Eurooppa-toimiston Twitter-tilillä oli vuoden 2016 lopussa hieman päälle 40 seuraajaa. Myös toimiston verkkosivuja uudistettiin lisäämällä sinne sivut rahoitusmahdollisuuksista, avoimista hauista, toimiston painopisteistä sekä tulevista tapahtumista. Vuoden aikana toimiston etusivut käännettiin ruotsiksi ja englanniksi ja vuodenvaihteessa osa alasivuista päivitettiin myös englanniksi. 2.3 Selvitystyöt Helmikuussa toimiston vt. päällikkö Antton Rönnholm selvitti Meyerin telakan ja Blue Industry Parkin rahoitusmahdollisuuksia sekä ESIR-rahaston käytännön hakumahdollisuuksia. Keväällä 2016 hallintoharjoittelija Sonja Gustafsson teki selvityksen Eurooppa-toimiston toimitilojen kustannuksista. Tämän kolme eri vaihtoehtoa kattaneen selvityksen lopputuloksena oli, että kiinteistöihin liittyviä kustannuksia ei saataisi alennettua merkittävästi, vaikka toimisto muuttaisi pienempiin toimitiloihin tai esimerkiksi toimistohotelliin. Selvitystyötä tullaan jatkamaan vuoden 2017 puolella. Keväällä Eurooppa-toimiston viestinnän harjoittelijan Mikko Kaitaisen toimesta tehtiin listaus olennaisimmista Brysselissä toimivista think tankeista. Kesällä toimistolla tehtiin selvitys Eurooppa-toimiston keskeisistä prosesseista ja toiminnan ohjauksesta, joka esiteltiin Turun kaupungille ja Varsinais-Suomen liitolle tulevan toiminnan pohjaksi ja järjestämiseksi. Kesän aikana viestinnän harjoittelija Lauri Miikkulainen teki selvityksen Hampurin kaupungin kansainvälisestä toiminnasta. Turku ja Varsinais-Suomen liitto ovat kiinnostuneita tiivistämään suhteitaan Hampuriin, ja tästä syystä Eurooppa-toimistolta tilattiin selvitys Hampurista. Selvitys sisälsi muun muassa Hampurin kansainvälisen toiminnan painopisteet, olennaiset toimijat sekä tietoa Itämeren roolista alueella. 3

11 4, MH :00 / Liite: Eurooppa-toimiston toimintakertomus 2016_ Sivu 10 Syyskuussa viestinnän harjoittelija Anna Vilkman teki Turun kaupungille selvityksen Schleswig- Holsteinin alueesta. Turun kaupunkia kiinnosti erityisesti Schleswig-Holsteinin alueen painopisteet sekä talous. Syksyllä Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto toteutti kyselytutkimuksen, jonka tarkoituksena oli kartoittaa Turun ja Varsinais-Suomen alueen toimijoiden tyytyväisyyttä sekä toiveita Eurooppa-toimiston toimintaan liittyen. Kyselytutkimuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja raportoinnista vastasi hallintoharjoittelija Riina Lahtinen yhdessä päällikön avustuksella. Kyselytutkimus antoi osviittaa siitä, mihin suuntaan toimiston palveluita tulisi jatkossa kehittää. Näitä tuloksia on tarkoitus käyttää hyväksi muun muassa vuoden 2017 vuosikellon sekä toimiston tulevien painopisteiden suunnittelussa. Lisäksi toimistolla selvitettiin Intia-yhteistyötä. Keväällä viestinnän harjoittelija Mikko Kaitainen teki selvityksen EU:n ja Intian tiedeyhteistyöstä Turun yliopiston toimesta. Syksyllä puolestaan viestinnän harjoittelija Anna selvitti Intian kauppayhteistyötä EU:n ja Suomen kanssa Edustustoiminta ja tapaamiset Toimiston vt. päällikkö Antton Rönnholm kävi vuonna 2016 noin 1 2 kuukauden välein raportoimassa ja neuvottelemassa Turun kaupungin kanssa toimiston toiminnasta. Vuoden 2016 suurin edustustapahtuma oli Turussa järjestetty Euroopan meripäivä ( ). Eurooppa-toimisto edisti tapahtumaa Brysselissä ja toimi yhteistyössä komission DG MAREn kanssa. Kesäkuussa toimistolla vieraili Keijo Varis (Turun ammattikorkeakoulun johtamisen yliopettaja). Hän oli toimistolla keskustelemassa opettajavaihtomahdollisuuksista Intiaan EU:n Erasmus+ Capacity Building -rahoitusohjelman puitteissa. Syksyllä (23.9.) toimiston harjoittelijat järjestivät lounaan muille suomalaisten aluetoimistojen harjoittelijoille syventääkseen yhteistyötä ja ystävyyksiä. Toimiston hallintoharjoittelija Riina Lahtinen piti harjoittelijoille koulutuksen Microsoft Office 365 -pakettiin kuuluvan muistikirjaohjelma OneNoten käytöstä Varsinais-Suomi oli myös mukana Alueiden aloitteessa, jonka tuloksena 337 alueellista ja paikallista edustajaa allekirjoittivat syyskuussa poliittisen lausuman, jossa he peräänkuuluttavat EU:n koheesiopolitiikan jatkumista kaikilla alueilla myös vuoden 2020 jälkeen. Varsinais-Suomen liiton Ilkka Kanerva allekirjoitti lausuman. Eurooppa-toimisto osallistui Informal Baltic Sea Working Groupin vuosittaiseen seminaariin, jonka aiheena oli tällä kertaa Digitalization as a frontrunner. Toimisto kuuluu työryhmään ja osallistui myös seminaarin kuluihin toimistolla vierailivat Jan-Erik Enestam ja Marcus Henricsson osana Kuntaliiton laajempaa kansainvälisen toiminnan arviointia. He tapasivat Kuntaliiton yhteistyökumppaneita Brysselissä saadakseen yleiskuvan kaupungissa tapahtuvasta EU-edunvalvonnasta. 4

12 4, MH :00 / Liite: Eurooppa-toimiston toimintakertomus 2016_ Sivu Vierailuryhmät Toimistolla vieraili vuonna 2016 melko vähän ryhmiä. Yhtenä syynä tähän voidaan pitää toimiston toiminnan välivaihetta (ei pysyvää päällikköä). Myös maaliskuun lopulla Brysselissä tapahtuneet terrori-iskut vaikuttivat osaltaan ryhmien vierailuinnokkuuteen. Turun AMK järjesti Project Partner -tapaamisen toimistolla osana Horisontti projektin valmistelua toimistolla kokousti Turun ammattikorkeakoulun koordinoima Erasmus+ -hanke nimeltään CoMoViWo (Communication in Mobile and Virtual Work, Osallistujat tulivat eripuolilta Eurooppaa, muun muassa Isosta-Britanniasta ja Espanjasta. 5

13 4, MH :00 / Liite: Toimintasuunnitelma 2017_ Sivu 12 TOIMINTASUUNNITELMA 2017 TURUN JA VARSINAIS-SUOMEN EUROOPPA-TOIMISTO Saara Nuotio-Coulon

14 4, MH :00 / Liite: Toimintasuunnitelma 2017_ Sivu 13 TOIMINTASUUNNITELMA YLEISTÄ EUROOPPA-TOIMISTON TOIMINNASTA 1.1 Toimiston tehtävät Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto on Turun kaupungin ylläpitämä toimisto, joka tuottaa yhteistyösopimusten kautta palveluita myös Varsinais-Suomen liitolle ja Turun yliopistolle. Lisäksi alueen yritykset, kehitysyhtiöt sekä koulutus- ja tutkimuslaitokset voivat käyttää Eurooppa-toimiston palveluja hyväkseen. Toimiston pääasialliset tehtävät ovat: 1) EU-edunvalvonta ja aluemarkkinointi - seurata Turun ja Varsinais-Suomen alueen kannalta olennaisen EU-lainsäädännön valmistelua ja vaikuttaa lainsäädännön sisältöihin tuomalla alueen näkökulmat EUinstituutioiden ja muiden keskeisten toimijoiden tietoisuuteen jo valmisteluvaiheessa - informoida EU-instituutioiden edustajia ja muita sidosryhmiä alueen kärkihankkeista ja hyvistä käytännöistä sekä lisätä alueen tunnettuutta EU-tasolla tapaamisten ja tapahtumien kautta - luoda ja ylläpitää toimivat yhteydet eri EU-instituutioihin sekä Brysselissä toimiviin yhteistyöverkostoihin tavoitteellisen ja menestyksekkään edunvalvonnan takaamiseksi 2) EU-rahoitusohjelmat ja hankehaut - seurata aktiivisesti EU-rahoitusohjelmien valmisteluja sekä avoimia hankehakuja ja tiedottaa niistä mahdollisimman hyvissä ajoin - edistää Turun ja Varsinais-Suomen alueen hanketoimijoiden (julkiset toimijat, koulutus- ja tutkimuslaitokset sekä pk-yritykset) valmiuksia osallistua EU:n erillisohjelmiin - tukea alueen hanketoimijoiden verkostoitumista kansainvälisten toimijoiden kanssa ja auttaa yhteistyökumppaneiden löytämisessä EU-hankkeisiin 3) EU-tiedotus - välittää taustatahoilleen ennakoivaa ja kohdennettua tietoa valmisteilla olevasta EUlainsäädännöstä ja niiden vaikutuksista sekä avoimista rahoitushauista 4) Koulutus ja tuki - tarjota erilaisia koulutuspalveluita Turun ja Varsinais-Suomen toimijoiden EUasiantuntemuksen kehittämiseksi sekä hanketoimijoiden tukemiseksi EU-rahoitusohjelmiin osallistumisessa - vastata erilaisiin toimeksiantoihin - tarjota mahdollisuus Brysselissä työskentelyyn sekä tukea tapaamisten ja seminaarien järjestämiseen. 1.2 Henkilökunta Eurooppa-toimistossa on tällä hetkellä yksi pysyvä työntekijä, toimiston päällikkö. Päällikkö vastaa toimiston strategisesta ja hallinnollisesta johtamisesta, toiminnallisista tehtävistä sekä korkeakouluharjoittelijoiden ohjaamisesta. Toimisto tarjoaa vuosittain harjoittelupaikan yhteensä neljälle korkekouluharjoittelijalle. Harjoittelun pituus on 5-6 kuukautta, ja kerrallaan toimistossa on kaksi harjoittelijaa (yksi harjoittelija Turun yliopistosta ja yksi Turun ammattikorkeakoulusta). Yliopistoharjoittelijan tehtäviin kuuluvat pääasiallisesti viestintään liittyvät tehtävät ja AMK-harjoittelija vastaa erilaisista hallinnollisista tehtävistä. 1

15 4, MH :00 / Liite: Toimintasuunnitelma 2017_ Sivu 14 2 TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Vuoden 2017 toimintasuunnitelmassa otetaan huomioon loppuvuodesta 2016 toteutetun kyselytutkimuksen tulokset ja pyritään vastaamaan siinä esiin nousseisiin huomioihin ja kehityskohteisiin. Kyselytutkimuksessa kartoitettiin toimiston neljään tehtäväalaan (edunvalvonta, EUrahoitus, EU-tiedotus sekä koulutus ja tuki) liittyviä kysymyksiä. Toimintasuunnitelmassa pohditaan ensin muutamia keskeisiä kysymyksiä liittyen Eurooppa-toimiston strategiseen johtamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Tämän jälkeen käsitellään tulevaa toimintaa neljään päätehtävään liittyen. 2.1 Eurooppa-toimiston vision ja toiminnan painopisteiden määrittäminen Taustaa Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto on toiminut Brysselissä vuodesta 1998 lähtien. Uusi toimiston päällikkö aloitti työssään Uuden päällikön keskeisenä tehtävänä on toiminnan strateginen kehittäminen ja uudistaminen. Kehitysajatuksia - Uuden päällikön ensimmäisen toimintavuoden tavoitteena on kirkastaa Eurooppa-toimiston toiminta-ajatus (visio), toiminnan painopisteet ja keskeisimmät tavoitteet yhdessä toimiston ohjausryhmän kanssa. - Toimiston toiminnan painopisteiden tulee heijastaa taustatahojen strategioita. Hyvän jalkautustyön tueksi tarvitaan yhteisiä keskusteluja strategisista painopisteistä. - Ohjausryhmän tulisi olla pieni ja ketterä kokonaisuus, joka edustaisi mahdollisimman laajasti alueen taustatahoja ja intressejä (Turun ja Varsinais-Suomen liiton kv. yhteyshenkilöt, Turun kaupunkikehitysryhmä, Turku Science Park, Varsinais-Suomen aluekehitys, Turun yliopisto). - Eurooppa-toimiston yleisenä tavoitteena on lisäarvon tuottaminen taustatahoille. Pohdittava yhdessä ohjausryhmän kanssa, mitä läsnäololla Brysselissä halutaan saavuttaa. - Yhdessä pohdittava ja määriteltävä toiminnan fokus, ts. mitkä ovat politiikan seurannan prioriteetit. - Keskipitkällä aikavälillä pohdittava toimiston henkilöresurssien nostamista. - Toiminnan painopisteiden määrittely edesauttaa myös sitä, miten Turun ja Varsinais-Suomen näkyvyyttä Brysselissä voitaisiin parantaa. Millä aloilla alueen halutaan profiloituvan ja mitkä ovat ne kärkihankkeet, joita halutaan Brysselissä edistää? - Vuoden aikana tavoitteena tarkemman toimintasuunnitelman valmistelu, jossa spesifioitu toimintatavat, mittarit ja seuranta. - Pohdittava myös sitä, miten Eurooppa-toimisto voi olla integroidumpi osa taustatahojen toimintaa, jotta vuorovaikutuksesta tulisi entistä aktiivisempaa ja kaikkia osapuolia hyödyttävää. Informaation vaihtoa puolin ja toisin tulee lisätä esimerkiksi erilaisten työpajojen tai yhteyshenkilöverkoston kautta. Toimenpiteet - Ohjausryhmän muodostaminen ja kokoonkutsuminen 2-3 kertaa vuoden aikana. - Vision, toiminnan painopisteiden ja tavoitteiden määritteleminen yhdessä ohjausryhmän kanssa. - Toimiston päällikön matkat Turkuun ja alueelle toimivien yhteistyösuhteiden luomiseksi. - Pohdittava työpajojen järjestämistä eri aihealueista Turun päässä. - Benchmarking valikoitujen aluetoimistojen kanssa muiden toimistojen työskentelytapojen kartoittamiseksi ja parhaiden käytäntöjen selvittämiseksi. 2

16 4, MH :00 / Liite: Toimintasuunnitelma 2017_ Sivu Eurooppa-toimiston tehtävät EU-edunvalvonta ja aluemarkkinointi Taustaa Aikaisempina vuosina Eurooppa-toimiston politiikan seurannan painopisteitä ovat olleet mm. EU:n Itämeri-strategia, EU:n aluepolitiikka ja älykäs alueellinen erikoistuminen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikka, sininen kasvu sekä EU:n meriteollisuus ja laivanrakennus sekä euroopplaiset liikenneverkot (TEN-T). Kehitysajatuksia - EU-lainsäädännön seurannan painopisteet eivät kaipaa uudistuksia, mutta tiivistämistä voidaan tehdä. Prioriteetit tulee käydä läpi yhdessä ohjausryhmän kanssa. - Kyselytutkimuksen perusteella edunvalvonnan keskiössä tulee olla EU-rahoitukseen liittyvät teemat. Näin ollen alueen kannalta tärkeimpiin rahoitusvälineisiin liittyvät politiikkasektorit ovat keskeisiä edunvalvonnan kohteita. Myös alueen yrityksille tärkeisiin asioihin vaikuttaminen, sininen kasvu ja meripolitiikka, kaupunkipolitiikka sekä suhteiden solminen uusiin kumppaneihin koettiin tärkeäksi. Muita keskeisiä politiikkasektoreita ovat kiertotalous ja maatalous sekä liikennepolitiikka. - Vuosi 2017 on merkittävä vuosi monien EU-strategioiden kannalta. Samaan aikaan niiden puolivälitarkistuksen kanssa EU:ssa pohditaan jo kovasti tulevia strategioita ja niiden sisältöjä. Seuraava EU-budjetin rahoituskehys (2021+) määrittelee paljon tulevien strategioiden painopisteitä, koska Brexitin myötä EU:n budjetti tulee merkittävästi pienenemään. Kuinka paljon Eurooppa-toimiston halutaan seuraavan ja vaikuttavan tulevan poltiikan sisältöihin? Vai onko roolina enemmän keskutelun seuraaminen ja siitä raportointi? Toimenpiteet Eurooppa-toimisto tulee vuonna 2017 seuraamaan seuraavien politiikanaloja (tarkempi listaus Liitteessä I): - Meripolitiikka: sininen kasvu, Itämeri-strategia - Aluepolitiikka: koheesiopolitiikan yleiset linjaukset, älykäs erikoistuminen, kaupunkipolitiikka - Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka: H2020- ja FP9-valmistelut - Ympäristö- ja energiapolitiikka: kiertotalous, energiaunioni - Liikennepolitiikka: TEN-T, merten moottoritiet Aluemarkkinoinnin osalta suuria hankkeita tai tapahtumia ei vielä ole kehitteillä. Brysselin vuosiseminaari järjestetään loppuvuodesta Eurooppa-toimiston toimintaan kuuluu olennaisena osana yhteistyöverkoston luominen. Vuoden 2017 tavoitteena onkin toimivien yhteistyösuhteiden luominen eri EU-instituutioiden (Euroopan komissio, Euroopan parlamentti, alueiden komitea), Suomen EU-edustuston, keskeisten Brysselin aluetoimistojen (ml. Smart Maritime Regions) sekä muiden sidosryhmien (mm. Suomen Akatemia ja Tekes) avainhenkilöiden kanssa. Eurooppa-toimisto tulee osallistumaan myös erilaisten Brysselissä toimivien yhteistyöjärjestöjen toimintaan ja pyrkii tulevaisuudessa ottamaan aktiivisemman roolin näissä verkostoissa. Toimiston kannalta keskeisimmät järjestöt ovat ERRIN (European Regions Research and Innovation Network), CPMR (Conference of Peripheral Maritime Regions), ibsg (Informal Baltic Sea Group) sekä EUROCITIES. 3

17 4, MH :00 / Liite: Toimintasuunnitelma 2017_ Sivu EU-rahoitusohjelmat ja hankehaut Taustaa Edellisinä vuosina Eurooppa-toimisto on julkaissut kerran vuodessa päivitetyn EU-strategiaoppaan ja EU-rahoitusohjelmaoppaan, joiden tarkoituksena on ollut toimia apuvälineenä EU-hankkeiden kehittämisessä. Oppaat on päivitetty viimeksi maaliskuussa Lisäksi aikaisemmin pdf-muotoisen uutiskirjeen yhteydessä lähetettiin kuukausittain hanketiedote, jossa oli lisäksi listaus toimistolle tulleista partnerihauista. Vuoden 2016 aikana Eurooppa-toimiston Internet-sivuille lisättiin oma alasivu rahoitusohjelmille ja sinne lyhyet kuvaukset eri rahoitusohjelmista sekä linkki avoimiin hakuihin. Sähköiseen uutiskirjeeseen siirtymisen myötä joulukuussa 2016 kuukausittaista hanketiedotetta ei ole enää julkaistu, vaan uutiskirjeeseen lisättiin Internet-sivuille vievä linkki. Kehitysajatuksia - Kyselytutkimuksen tulokset osoittivat selkeästi, että rahoitusohjelmat ja niihin liittyvät hankehaut nähdään Eurooppa-toimiston ykkösprioriteettina. Rahoitushakuja ja -aikatauluja koskevan tiedottamisen tulee siis olla toiminnan keskiössä ja sen ensisijainen kehittämiskohde. - Nykyisellään Internet-sivujen rahoitusohjelmaosio ei palvele alueen taustatahoja. Tietoa rahoitusohjelmien sisällöistä, avoimista hauista sekä kumppanihauista on lisättävä. - Myös tiedon ennakoitavuuteen tulee kiinnittää enemmän huomiota, eli tieto avautuvista hauista tulisi saada eteenpäin aikaisempaa varhaisemmassa vaiheessa. Yksi mahdollisuus olisi nostaa osa avautuvista hauista uutisiksi Internet-sivuille ja/tai uutiskirjeeseen. Myös muita tiedotuskanavia olisi hyvä pohtia tiedonsaannin nopeuttamiseksi. - Pohdittava, halutaanko päivitettyä strategiaopasta julkaistavan jatkossakin. - Toimiston henkilöstön asiantuntemusta eri rahoitusohjelmien osalta tulee kehittää. Pohdinnan alla keskipitkällä aikavälillä se, voitaisiinko toimistoon palkata henkilö hoitamaan nimenomaisesti rahoituspuolta. Toimenpiteet - Internet-sivujen rahoitusohjelmaosion uudistamista jatketaan lisäämällä sisältöjä kunkin rahoitusohjelman alasivulle. - Tiedonsaantia avautuvista hauista nopeutetaan lisäämällä Internet-sivuille uusi Ajankohtaista rahoitushauista -alaosio, jonne linkitetään alueen kannalta tärkeimpiä avautuvia rahoitushakuja sekä temaattisia painotuksia. - Avoimet haut -osiota uudistetaan, samoin kumppanihaut -osio lisätään Internet-sivuille. Tietoa onnistuneista hankkeista tullaan lisäämään. - Yhdessä Turun kaupungin viestinnän kanssa pohdittava sitä, miten tiedonvälitystä avautuvista hauista voitaisiin nopeuttaa. - Toimiston asiantuntemusta rahoitusohjelmien suhteen kehitetään. 4

18 4, MH :00 / Liite: Toimintasuunnitelma 2017_ Sivu EU-tiedotus Taustaa Toimiston pääasiallisia viestintäkanavia on kolme: 1) Turun kaupungin alaiset Internet-sivut ( 2) Kuukausittain ilmestyvä sähköinen uutiskirje 3) Twitter-tili (@TurkuEUoffice). Vuoden 2016 aikana Eurooppa-toimiston viestintää kehitettiin aikasempaa avoimempaan suuntaan. Toimiston Internet-sivut uudistettiin tuomalla sinne lisää sisältöjä. Joulukuussa 2016 pdf-muotoisesta uutiskirjeestä siirryttiin sähköiseen uutiskirjeeseen, joka julkaistaan myös nettisivuilla. Uutiskirjeellä on tällä hetkellä 430 tilaajaa. Toimistolle avattiin myös oma Twitter-tili lokakuussa 2016 ja sillä on tällä hetkellä noin 60 seuraajaa. Kehitysajatuksia - Kuten kyselytutkimuksen vastauksista ilmeni, Internet-sivujen informaation tasoon ei olla täysin tyytyväisiä. Erityisesti lisäinformaatiota kaivataan rahoitusohjelmiin, kumppanihakuihin ja rahoitusohjelmien verkostoitumistilaisuuksiin liittyen. - Uutiskirjeen artikkeleiden tulisi olla alueelle kohdistettuja ja informatiivisia taustatahojen painopisteet mielessä pitäen. Myös yleisluonteisia uutisia EU:ssa meneillään olevista asioista kaivataan. Uutiskirjeen raportoinnin (mitkä uutiset luetuimpia, mitä klikattu vähemmän) perusteella voidaan uutiskirjeen sisältöä kehittää edelleen. Pohdittava sitä, tulisiko yhden uutiskirjeen artikkeleista olla muita syväluotaavampi ja analyyttisempi. - Pohdinnan alla, miten viestintää voitaisiin parantaa entisestään, jotta tieto tavoittaisi alueen sidosryhmät oikea-aikaisesti. Nykyaikana tieto vanhenee nopeasti, joten kuukausittain ilmestyvä uutiskirje ei välttämättä ole paras viestintäväline. - Jos ja kun toimiston Internet-sivut halutaan pitää suhteellisen staattisina, ts. vähän päivitystä tarvitsevina, on pohdittava muiden välineiden käyttöönottoa. Esimerkiksi Facebookin kautta voitaisiin viestiä nopeasti ajankohtaisista asioista. - Toimenpiteet - Vuoden 2017 tavoitteena on nykyisten viestintävälineiden käytön konsolidointi. - Internet-sivujen informaatiota lisätään (ks. edellinen luku). - Uutiskirjeen uudistamista jatketaan. - Twitterin käyttöä jatketaan ja laajennetaan tavoitteena saada lisää seuraajia tilille. - Muiden viestintävälineiden käyttöönottoa pohditaan. 5

19 4, MH :00 / Liite: Toimintasuunnitelma 2017_ Sivu Toimeksiannot Taustaa Toimisto on aikaisempina vuosina vastannut erilaisiin toimeksiantoihin ja järjestänyt koulutuksia niin Turun kuin Brysselin päässä liittyen rahoitusohjelmiin sekä muihin ajankohtaisiin EU-asioihin. Kehitysajatuksia - Toimiston pyrkimyksenä on kehittää yhteistyötä alueen toimijoiden (julkiset tahot, koulutus- ja tutkimuslaitokset, yritykset sekä kansalaiset) kanssa, jotta se voi tarjota entistä relevantimpia ja kohdennettuja koulutuspalveluita toimijoille. - Temaattisten työpajojen järjestäminen eri aihealueista hyödyttäisi tiedonvaihtoa molemmin puolin. Toimenpiteet - Koulutuksia ei toistaiseksi ole suunnitteilla, mutta temaattisten työpajojen järjestämistä voidaan kehitellä eteenpäin, jos tälle on tilausta ja tarvetta. - Toimisto vastaa erilaisiin toimeksiantoihin sekä auttaa tarvittaessa taustatahojensa tapaamisten, seminaarien ja tapahtumien käytännön järjestelyissä. - Toimisto tarjoaa myös mahdollisuuden Brysselissä työskentelyyn ja pyrkii lisäämään toimiston työtilojen ja kokoushuoneen käyttöä kokousjärjestelypalveluiden kautta. 2.3 Muut toiminnankohteet - Työn alla on toimiston vanhentuneen IT-laitteiston ja -järjestelmän uudistaminen. Suurin osa laitteista on lähes 10 vuotta vanhoja, eivätkä enää kestä uusien ohjelmien pyörittämistä. Tavoitteena on siirtää toimisto osittain Turun IT-järjestelmän osaksi, jotta Eurooppa-toimisto voisi hyötyä mm. informaation jakamisesta. Toimiston oma tietojärjestelmä uudenaikaistetaan (pilvipalveluiden käyttöönottaminen). - Toimiston toimitilat ovat nykyisiin henkilöreursseihin nähden turhan isot. Keskipitkällä aikavälillä voidaan pohtia toimiston siirtoa toisiin tiloihin. - Pohdinnan alla Eurooppa-toimiston 20-vuotisjuhlien järjestäminen vuonna

20 4, MH :00 / Liite: Toimintasuunnitelma 2017_ Sivu 19 LIITE I EUROOPPA-TOIMISTON EDUNVALVONNAN KOHTEET ASIA KESKEINEN SISÄLTÖ KÄSITTELYVAIHE MERKITYS TURUN JA VARSINAIS-SUOMEN KANNALTA EU:n Itämeristrategia ja Turku-prosessi Itämeri-strategia hyväksyttiin 2009 EU:n ensimmäisenä ns. makroaluestrategiana. Strategia uudistettiin 2012 ja uusi toimintasuunnitelma otettiin käyttöön Uudistetulla strategialla on kolme yleistavoitetta: 1. meren pelastaminen 2. alueen yhdistäminen 3. vaurauden ja hyvinvoinnin lisääminen. Strategiaan kuuluu lisäksi 13 prioriteettia sekä neljä horisontaalista toimea. Komission vastuupääosasto on alue- ja kaupunkipolitiikka, DG REGIO, yksikkö D1. Suomen EU:n Itämeri-strategian koordinaatiosta vastaa ulkoasiainministeriö. Itämeri-strategiaa ei olla uudistamassa lähiaikoina, mutta aluetta koskevia rahoitushakuja auki : EUSBSR 8. vuositapaaminen (Berliini) Itämeren alue Turun ja Varsinais- Suomen strategisena painopistealueena. EU:n Itämeri-strategia luo viitekehyksen Turku-prosessin toteuttamiselle. Turku-prosessin päätavoitteena on vahvistaa Pietarin kaupungin ja Leningradin alueen osallistumista Itämeren alueen yhteistyöhön mm. luomalla keskusteluyhteyksiä sekä edistämällä konkreettista projektityötä. Turku-prosessin painopistealueet ovat: 1. Ympäristökysymykset, erityisesti maatalous- ja jätevesiasiat 2. Innovatiiviset yritykset, erityisesti energiatehokkuuden kehittäminen ja tutkimusyhteistyön lisääminen 3. Työmarkkinat, erityisesti työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuus yli rajojen EUROOPPA-TOIMISTON TOIMENPITEET (keskusteltava yhdessä) Itämeri-strategia jatkuu toiminnan läpileikkaavana edunvalvonnan, vaikuttamisen ja seurannan kohteena. Eurooppa-toimisto tukee Turun ja Varsinais-Suomen toimijoiden aktiivisuutta suhteessa EU:n Itämeri-strategiaan. Eurooppa-toimisto tukee Turkuprosessin myönteistä kehittymistä ja näkyvyyttä. EU-Venäjä poliittisen tilanteen heijastumista EU:n Itämeristrategiaan seurataan. Työpajan järjestäminen Varsinais- Suomen alueen toimijoille Itämeristrategian painopisteistä/ajankohtaisista aiheista. 7

21 4, MH :00 / Liite: Toimintasuunnitelma 2017_ Sivu 20 LIITE I EUROOPPA-TOIMISTON EDUNVALVONNAN KOHTEET ASIA KESKEINEN SISÄLTÖ KÄSITTELYVAIHE MERKITYS TURUN JA VARSINAIS-SUOMEN KANNALTA Meripolitiikka ja sininen kasvu Sininen kasvu liittyy meri- ja rannikkoalueiden kestävän taloudellisen kasvun kokonaisvaltaiseen vahvistamiseen lainsäädännön, politiikan ja rahoitusohjelmien keinoin. Meriala (eli "sininen talous") työllistää EU:n alueella 5,4 miljoonaa ihmistä ja sen tuoma bruttoarvonlisäys on noin 500 miljardia euroa vuodessa. Meriin liittyy huomattava innovaatio- ja kasvupotentiaali. Sininen kasvu linkittyykin vahvasti älykkään erikoistumisen strategiaan. Sininen kasvu -strategiaan kuuluu kolme osaa: 1. Yhdennetty meripolitiikka (meriosaaminen; merten aluesuunnittelu; yhdennetty merivalvonta) 2. Merialuestrategiat (ml. Itämeristrategia) 3. Kohdennetut toimenpiteet (vesiviljely; rannikkomatkailu; meribioteknologia; merienergia; merenpohjan kaivostoiminta). DG MARE komission vastuupääosastona. Sininen kasvu on vahvasti Maltan pj-kauden prioriteetteja. Blue Growth Smart Specialisation Investment Platform kehittelyssä. Tavoitteena saada aikaan meriteollisuuden alalla jo vahvasti profiloituneiden alueiden kesken oma sinisen kasvun yhteisö/alusta, jonka tarkoituksena olisi vastata alan yhteisiin haasteisiin, kehitellä uusia yhteistyömahdollisuuksia sekä hankkia yhteistä rahoitusta hankkeille. DG MARE kehitellyt ideaa, nyt alueiden tulisi itse ottaa vastuu yhteisön aikaan saamisesta. Konsortio voisi hakea rahoitusta Blue Growth demonstration projects -hausta (jaossa 4,5 milj ); haku aukeaa myöhemmin tänä vuonna. Aikataulu: - maaliskuu: Staff Working Document on Blue Growth; edistystä analysoiva valmisteluasiakirja :pj-maa Maltan epävirallinen ministerikokous koskien sinistä kasvua (Malta) :Euroopan Meripäivä (Poole) : Smart Regions Conference in Helsinki - loppuvuosi: Blue Growth demonstration projects -haku? Sininen kasvu on alueen kannalta merkittävä politiikan ala, sillä se muodostaa EU:n tavoitteet meri- ja rannikkoalueiden keskipitkänvälin kehittämiselle. Sininen kasvu -teeman linkittäminen vahvemmin EU:n Itämeri-strategiaan luo kiinnostavia vaikuttamisen ja toiminnan mahdollisuuksia. EUROOPPA-TOIMISTON TOIMENPITEET (keskusteltava yhdessä) Blue Growth Smart Specialisation Investment Platform -hankkeen toteutumisen aktiivinen seuraaminen. Eurooppa-toimisto seuraa sinisen kasvun -kokonaisuuden kehittymistä ja siihen mahdollisesti liittyviä temaattisten painotusten muutoksia (kuten Itämeri-aspektin vahvistuminen) tai uusia kehityslinjoja. Seurataan ja viestitään avoinna olevista EU-rahoitushauista. Työskennellään tiiviissä yhteistyössä ERRINin Blue Innovative Growth -työryhmän sekä CPMR:n kanssa. Seurataan Maltan EUpuheenjohtajuuskauden meripolitiikkaa. 8

22 4, MH :00 / Liite: Toimintasuunnitelma 2017_ Sivu 21 LIITE I EUROOPPA-TOIMISTON EDUNVALVONNAN KOHTEET Tutkimus-kehitysinnovaatiot: - Horisontti 2020 ohjelma - FP9 EU:n tutkimuksen ja innovoinnin noin 77 miljardin euron Horisontti puiteohjelma ( ) on suurin yksittäinen EU-tason rahoitusohjelma. Se jakaantuu kolmeen pilariin, jotka ovat huipputason tiede, teollisuuden johtoasema sekä yhteiskunnalliset haasteet. Horisontti ohjelman jälkeen tutkimus- ja innovaatio-ohjelmana jatkaa FP9 (Framework Programme 9). Horisontti ohjelman väliarviointi on valmistumassa ja tulokset vaikuttavat ohjelman loppuvuosien työohjelmiin. Seuraavan FP9-puiteohjelman valmistelut ovat jo käynnissä. Komission FP9-esitys on tulossa ensi vuoden alkupuolella. EP ja CoR valmistelevat myös omat mietintönsä asiasta. Komission asettama Pascal Lamyn korkeantason työryhmän (mukana myös DIMECCin toimitusjohtaja Harri Kulmala) tavoitteena on visioiden tuottaminen, erityisesti vaikuttavuuden käsite on keskiössä. Aikataulu: - toukokuu: komission sisäinen valmisteluasiakirja H2020- väliarvioinnista? - kesäkuu: Pascal Lamyn johtaman työryhmän loppuraportti ja suositukset : stakeholder conference, jossa komissio julkistaa H2020- puoliväliarviointitulokset; mahdollisesti tietoa myös FP9:stä - 3./4.7. : julkinen kuuleminen avautuu - syyskuu: EP:n mietintö täysitunnossa - lokakuu: komission lopullinen tiedonanto H2020-väliarvioinnista alkupuoli: komission esitys FP9-puiteohjelmaksi Tärkeitä painopisteitä ovat erityisesti Horisontti-ohjelman alueellisten innovaatioympäristöjen kehittäminen ja älykäs erikoistuminen. Tulevien painopisteiden valinta ja rahoitustaso vaikuttavat Turun ja Varsinais-Suomen yliopistojen ja tutkimuslaitosten sekä yritysten mahdollisuuksiin osallistua puiteohjelmaan. FP9:n painopisteitä saatetaan muuttaa. Huoli yritysmuotoisten toimijoiden osallistumismahdollisuuksien heikentämisestä tai sulkemisesta kokonaan puiteohjelman ulkopuolelle. Seurataan ja tiedotetaan H2020- väliarvioinnista sekä FP9:n valmisteluista. Toimitaan ja vaikutetaan H2020- ohjelman työohjelmien sekä FP9:n painopisteisiin erityisesti ERRINverkoston kautta. Vaikutetaan EU:n komissioon ja Euroopan parlamenttiin, jotta yliopistot voivat osallistua EU:n investointirahaston hankkeisiin mahdollisimman tehokkaasti. Pyritään varmistamaan Itämeren tutkimusohjelman BONUSohjelman jatko. Seurataan myös Euroopan innovaationeuvoston valmisteluja. Tiedotetaan sidosryhmille avoimista Horisontti hauista. 9

23 4, MH :00 / Liite: Toimintasuunnitelma 2017_ Sivu 22 LIITE I EUROOPPA-TOIMISTON EDUNVALVONNAN KOHTEET ASIA KESKEINEN SISÄLTÖ KÄSITTELYVAIHE MERKITYS TURUN JA VARSINAIS-SUOMEN KANNALTA EU:n aluepolitiikka EU:n aluepolitiikan tarkoituksena on edistää alueellista tasa-arvoa, koheesiota. Sen osuus EU:n kokonaisbudjetista on 351,8 mrd eli lähes kolmannes. Vuosina EU:n aluepolitiikka tähtää kasvuun ja työllisyyteen kohdistamalla rahoitus seuraaville osa-alueille: 1) T&I 2) ICT 3) pk-yritykset 4) vähähiilinen talous 5) kaupunkikehitys. Aluepolitiikkaa toteutetaan Suomessa pääasiallisesti kahden rahaston kautta: 1) Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) 2) Euroopan sosiaaliraahsto (ESR) Rahoituskaudella EU otti käyttöön rahoituksen saamisen ehtona ns. älykkäät erikoistumisstrategiat (S3). Kunkin alueen tulee määritellä ne alat, joilla sillä on kilpailuetu suhteessa kilpailijoihin. Odotettavissa, että Brexitin myötä EU:n aluepolitiikka suurten myllerrysten kohteena. Keskeinen kysymys on, tuleeko aluerahoitus jatkumaan kaikille alueille. DG Regio, EP, CoR ja monet eurooppalaiset alueet aloittaneet positioiden muodostamisen ja edunvalvontatoimet liittyen EU:n rakennerahastokauteen Aikataulu: - -alkuvuosi: EP, CoR ja muut organisaatiot valmistelevat kantojaan tulevaan rahoituskauteen liittyen : ibsg:n järjestämä seminaari Rural and Urban Cohesion European Cohesion Policy matters. Fresh ideas from the Baltic Sea Area : koheesiofoorumi Brysselissä - heinäkuu: julkinen kuuleminen avautuu - syys-lokakuu: 7. koheesiota koskevan kertomuksen julkaisu loppupuoli: KOM julkaisee alustavan esityksensä tuleviksi monivuotisiksi rahoituskehyksiksi : komission lainsäädäntöesitys tulevasta aluepolitiikasta Rakennepoliittisilla linjauksilla ja rahoituksen tasolla on välittömiä vaikutuksia Varsinais-Suomen alueella toteutettaviin EUrahoitteisiin hankkeisiin. Varsinais-Suomen alueen osuus kansallisista EAKR-varoista on 2% (noin 26 milj. ). Vaikka rahoitusosuus on pieni, sillä on vipuvoimaa monissa hankkeissa. EUROOPPA-TOIMISTON TOIMENPITEET (keskusteltava yhdessä) Valmistelutyön aktiivinen seuraaminen ja raportointi. Edunvalvontatoiminta eri yhteistyjärjestöjen, erityisesti ERRIN, CPMR ja ibsg, kautta 10

24 4, MH :00 / Liite: Toimintasuunnitelma 2017_ Sivu 23 LIITE I EUROOPPA-TOIMISTON EDUNVALVONNAN KOHTEET ASIA KESKEINEN SISÄLTÖ KÄSITTELYVAIHE MERKITYS TURUN JA VARSINAIS-SUOMEN KANNALTA Älykäs erikoistuminen (Smart Specialisation Strategy, S3) S3 on EU-agendan keskiössä; se on EU:n teollisuus-, innovaatio- ja aluepolitiikan sekä koko EU:n tulevaisuuden keskeisiä periaatteita. Rahoituskaudella komissio otti ensimmäistä kertaa käyttöön ns. älykkään erikoistumisen käsitteen, jolla tarkoitetaan alueiden omien vahvuuksien tunnistamista ja niiden systemaattista vahvistamista riittävän kriittisen massan saavuttamiseksi. Tämä on tärkeää erityisesti Suomen ja muiden pienien jäsenmaiden kannalta. S3 -tutkimus- ja innovaatiostrategia ehtona EAKR-rahoituksen saamiselle. Älykkään erikoistumisen temaattisten alustojen (ts. samankaltaiset prioriteetit omaavien alueiden välinen yhteistyö) painottaminen uutuutena. DG Region tulevaan tiedonantoon suunnitteilla kolme pilaria: 1. rakenteellinen muutos (kaikkien alueiden talouden muutos; tutkimuksen ja teollisuuden välinen linkki) 2. toimintaedellytysten kehittäminen (innovaatiotoiminnan ankkurointi alueelliselle tasolle) 3. alueiden välinen yhteistyö. Aikataulu: asti: julkinen kuuleminen auki - toukokuu: komission S3- tiedonannon julkaisu : Smart Specialisation Conference Helsingissä Varsinais-Suomella ja Turulla on useita erityisvahvuuksia, joita voidaan edelleen kehittää älykkäästi. Älykkään erikoistumisen strategia hyödyttää alueellisia toimijoita ja parhaimmillaan sen kautta saadaan lisää innovaatioita ja rahoitusta. Varsinais-Suomi on listannut prioriteeteikseen 1) sini-vihreän teollisuuden, 2) älykkään ja kestävän ympäristön, 3) älykkään oppimisen sekä 4) älykkään bioenergian, terveyden ja hyvinvoinnin. Nyt alueellisilla toimijoilla on mahdollisuus vaikuttaa S3 ohjelmakehykseen julkisen kuulemisen kautta. Esimerkiksi Blue Growth Smart Specialisation Investment Platform tarjoaisi alueen toimijoille osallistumiskanavan, jonka kautta olisi mahdollista saada lisärahoitusta. EUROOPPA-TOIMISTON TOIMENPITEET (keskusteltava yhdessä) Seurataan ja raportoidaan älykkääseen erikoistumiseen liittyvästä keskustelusta. Toimitaan aktiivisesti yhteistyöjärjestöjen, erityisesti ERRIN ja CPMR, kautta. 11

25 4, MH :00 / Liite: Toimintasuunnitelma 2017_ Sivu 24 LIITE I EUROOPPA-TOIMISTON EDUNVALVONNAN KOHTEET ASIA KESKEINEN SISÄLTÖ KÄSITTELYVAIHE MERKITYS TURUN JA VARSINAIS-SUOMEN KANNALTA Liikennepolitiikka: - TEN-T-verkko - merten moottoritiet -tunnin juna - pohjoinen kasvuvyöhyke TEN-T-verkot ovat yleiseurooppalaisia liikenteen runkoverkkoja. TEN-T- verkosto muodostuu kahdesta tasosta: vuoteen 2030 mennessä rakennettavasta ydinverkosta ja vuoteen 2050 mennessä rakennettavasta kattavasta verkosta. EU:n liikenneinfrastruktuuri uudistui vuoden 2014 alusta. Uudessa TEN- T -politiikassa on yhdeksän ydinverkon liikennekäytävää, joista Suomen alueella on kaksi: 1) Skandinavia Välimeri-käytävä 2) Pohjanmeri Itämeri-käytävä. EU:n liikenneinfrastruktuuri uudistui vuoden 2014 alusta. Uudessa TEN-T -politiikassa on yhdeksän ydinverkon liikennekäytävää, joista Suomen alueella on kaksi: 1) Skandinavia Välimeri-käytävä 2) Pohjanmeri Itämeri-käytävä. Lisäksi merkittävää on valtatie kahdeksan sisältyminen kattavaan verkkoon. CEF Transport Blending MAP Call ensimmäistä kertaa auki (14.7. asti). Tarkoituksena EUrahoituksen lisäksi koota myös lainarahoitusta. Turku ja Varsinais-Suomi asemoituvat Skandinavia Välimerikäytävälle. Verkkojen Eurooppa -välineestä (CEF) rahoitusta voivat saada seuraavat liikenteen solmukohdat: 1) Turku-Helsinki ratayhteys 2) Turun ja Naantalin satamat 3) Turun lentokenttä. Myös Tukholma-Turku-Helsinki- Pietari-kasvuvyöhykkeen edistäminen mahdollista CEFrahoitusvälineen kautta (merten moottoritiet). Turku-Helsinki ratayhteys mainitaan EU-tason liikenteen pullonkaulana. Tunnin juna -projektin tarkoituksena on nopeuttaa ratayhteyttä. Hallitus käynnisti huhtikuussa 2016 Tunnin junan suunnittelun, ja hallituksen talousarvioesityksessä jatkosuunnittelulle on varattu 10 milj. vuodelle Suunnittelun on arvioitu kestävän neljä vuotta ja sen kustannuksiksi yhteensä 40 milj.. EUROOPPA-TOIMISTON TOIMENPITEET (keskusteltava yhdessä) Eurooppa-toimisto tukee TEN-T verkkoon liittyvää edunvalvontaa sekä avoinna olevia rahoitushakuja tarvittavalla tavalla. Tunnin juna -projektin seuraaminen ja siihen vaikuttaminen. Turun ja Naantalin satamien osalta esillä on LNG, rikkipäästörajojen vaikutukset sekä jäänmurto. 12

26 4, MH :00 / Liite: Toimintasuunnitelma 2017_ Sivu 25 LIITE II BRYSSELIN YHTEISTYÖVERKOSTOT ERRIN (European Regions Research and Innovation Network) on Brysselin aluetoimistojen (jäseninä noin 120 aluetoimistoa) tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan keskittynyt yhteistyöverkosto. ERRIN pyrkii vahvistamaan alueiden T&I-kapasiteettia tiedonvaihdon kautta, tukemalla projektiverkostoitumista sekä vaikuttamalla EU:n keskeisiin T&I-aloitteisiin ja -strategioihin. ERRIN toimii käytännössä bottomup- periaatteella, eli verkosto toimii aluetoimistojensa aktiivisuuden ja toiveiden perusteella. Pääosa ERRINin työstä tapahtuu temaattisten työryhmien kautta: 1) Advanced Manufacturing and Nanotechnology 2) Bioeconomy 3) Blue Innovation Growth 4) Design & Creativity 5) Energy & Climate Change 6) Health 7) ICT 8) Innovation & Investment 9) Open Science 10) Policy 11) Smart Cities 12) Smart Specialisation 13) Tourism 14) Transport 15) Water CPMR (Conference of Peripheral Maritime Regions) kokoaa yhteen noin 160 merellistä aluetta yhteensä 25 Euroopan maasta. Se toimii niin think-thankina kuin edustamisensa alueiden edunvalvojana EU:hun päin. CPMR:n toiminta keskittyy pääasiallisesti koheesiopolitiikkaan, meripolitiikkaan ja siniseen kasvuun sekä liikennepolitiikkaan, mutta myös energia- ja naapuruuspolitiikkaan. Se on järjestäytynyt kuuteen maantieteelliseen alueeseen, joista yksi on Itämeri-komissio. Itämeri-strategia on Itämeri-komission toiminnan kulmakiviä. Komission käytännön työ tapahtuu kolmen työryhmän (Maritime, Transport, Renewable Energies) puitteissa. ibsg (Informal Baltic Sea Group) on Itämeren alueiden Brysselin toimistoiden muodostama epävirallinen verkosto, jonka tavoitteena on parantaa alueiden näkyvyyttä, vahvistaa niiden asemaa EU-tasolla sekä osallistua aktiivisesti Itämerta koskevaan keskusteluun. Verkosto seuraa aktiivisesti EU:n uuden Itämeri-strategian toimeenpanoa, kerää Itämeren-alueen toimijat yhteen keskustelemaan ajankohtaisista asioista sekä järjestää Itämeri-aiheisia tapahtumia. Verkoston jäseninä on kaikkiaan noin 70 Itämeren alueen aluetoimistoa Brysselissä, ja sen toimintaa koordinoi 13 aluetoimiston muodostama ohjausryhmä. Tällä hetkellä ibsg-verkoston puheenjohtajana toimii Mecklenburg- Vorpommernin EU-toimisto. EUROCITIES on suurten eurooppalaisten kaupunkien verkosto, johon kuuluu yli 130 kaupunkia. Se tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden jakaa ideoita erilaisten työryhmien (kulttuuri; talous; ympäristö; tietoyhteiskunta; liikkuvuus; yhteiskunnalliset kysymykset; yhteistyö) ja tapahtumien kautta, minkä lisäksi sen pyrkimyksenä on vaikuttaa päättäjien mielipiteisiin siten, että paikallisilla toimijoilla olisi mahdollisimman hyvät mahdollisuudet ratkaista ongelmia. Verkoston tärkeimmät painopistealueet ovat tällä hetkellä työpaikkoja, ilmastoa ja kansalaisuutta koskevat kysymykset. Turun kaupunki on EUROCITIESin jäsen. 13

27 5, MH :00 ALUEK: 31/2017 Sivu 26 SELVITYS EU-RAHOITUKSEN KOTOUTTAMISESTA VARSINAIS-SUOMEEN VUONNA 2016 Asia Varsinais-Suomen liitossa on tehty selvitys niistä myönteisistä EU-rahoituspäätöksistä, joita maakuntaan on tullut vuoden 2016 aikana. Selvityksen tarkoituksena on ollut kartoittaa rahamäärät joita maakuntaan kotiutetaan, sekä mahdollistaa rahoituksen seuranta myös tulevaisuudessa. Selvityksen tiedot on saatu pääosin avoimista tietokannoista ja joissain tapauksissa suoraan toimijoilta sähköpostitse. Vaikka selvitys ei ole aivan 100 % kattava, tulokset ovat silti varsin hyvin suuntaaantavia. Tutkituista ohjelmista saatiin hankekohtaiset rahoitustiedot lähes 99 prosenttisesti. Varsinais-Suomelle myönnettiin vuonna 2016 alkaneisiin hankkeisiin yhteensä 37,9 miljoonaa euroa, kokonaisbudjettien ollessa lähes 250 miljoonaa euroa. Lisäksi myönnettiin yritystukia 20 miljoonalla eurolla. Viimemainituista ei tarkkoja EU-osuuksia ole saatu selville salassapitosäädösten vuoksi. Varsinaissuomalaiset toimijat osallistuivat 10 EU-ohjelman toimintaan. Kuudessa ohjelmassa ei vuonna 2016 ollut varsinaissuomalaista osallistumista, mutta näistäkin kahdessa on tällä hetkellä käynnissä monivuotinen hanke. Kaiken kaikkiaan 234 hanketta ja 154 eri toimijaa saivat rahoitusta. Yksittäisiä tukipäätöksiä varsinais-suomalaisille toimijoille on tehty 277. Hankkeen keskimääräinen kesto oli vuosi ja 11 kuukautta. Hankkeiden keskimääräinen rahoitus oli n Hankkeiden välillä oli kuitenkin suuria eroja. EU-erillisohjelmien ja Interreg-ohjelmien rahoitus oli keskimäärin reilusti kansallisesti hallinnoituja hankkeita suurempaa. Pienin hanke oli arvoltaan vain 275 euroa, suurin peräti 3,2 miljoonaa euroa, 2/3 hankkeista jäi tukisumman osalta alle keskiarvon. Mediaani kulki n euron kohdalla. Liki kolmasosassa hankkeista tuen osuus oli alle euroa. Kymmenen suurimman hankkeen joukossa oli kahdeksan EU-erillisohjelman hanketta, yksi Interreg- sekä yksi kansallisen rakennerahasto-ohjelman EAKR-hanke. Neljä kustannuksiltaan ja tukiosuudeltaan suurinta hanketta kuului Horisontti 2020-ohjelmaan. Kymmenen suurinta hanketta kattoivat 40 prosenttia Varsinais-Suomen kokonaisrahoituksesta. EU-erillisohjelmat saivat kokonaisrahoituksesta yhteensä 52,3 %. Lukumäärällisesti eniten oli kansallisesti koordinoituja hankkeita, joita oli yhteensä 57 %, mutta joiden osuus rahoituksesta oli kuitenkin vain 26,8 %. Interreg-hankkeita oli kappalemääräisesti vähiten, mutta niiden rahoitus muodosti lähes 20 % maakuntaan kohdistuneesta EU-rahoituksesta. Tuensaajien joukossa Turun yliopisto oli selkeä ykkönen (lähes kolmasosa kokonaisrahoituksesta). Kaikki maakunnan korkeakoulut olivat neljän suurimman tuensaajan joukossa. Korkeakoulut saivat lähes puolet rahoituksesta. Julkisen sektorin (esim. Turun kaupunki) osuus maakunnan rahoituksesta oli n. 23 %, yritysten n. 21,5 % ja yhdistysten n. 7 %. Jokaisessa saajaryhmässä suurin osa rahoituksesta tuli EU:n erillisohjelmien kautta. Kymmenen suurinta tuensaajaa saivat yhteensä peräti 73 prosenttia koko maakunnan rahoituksesta. Tieteeseen ja tutkimukseen liittyvien hankkeiden osuus rahoituksesta oli 43 %. Ne olivat myös keskimääräisesti selvästi muita suurempia rahallisesti. Myös ympäristöhankkeet olivat keskimääräisesti muita suurempia. Koulutushankkeita ja opiskelijoiden liikkuvuutta tukevia hankkeita tuettiin määrällisesti selvästi eniten. Yhteenvetona voidaan todeta, että Varsinais-Suomessa on kohtuullisen hyvin pystytty hyödyntämään EU-rahoituksen tarjoamat kehittämismahdollisuudet. Johtuen kuitenkin Varsinais-Suomen alhaisesta kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoituksen määrästä on alueella kiinnitettävä huomiota erityisesti EU:n erillisohjelmiin ja sitä kautta saatavan rahoituksen tehokkaaseen hyödyntämiseen. Jotta ulkoisen rahoituksen määrä pysyisi vähintään vuoden 2016 tasolla, pyritään: - tiedottamaan rahoitusmahdollisuuksista tehokkaasti ja oikea-aikaisesti (vastuutahona mm. Europe-direct tiedotuspiste, liiton kumppanuustiimi sekä Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto) - toimitaan proaktiivisesti maakunnallisten hankekumppanuuksien luomisessa (vastuutahona erityisesti liiton kumppanuustiimi). Erityisesti panostetaan sellaisten hankkeiden tukemiseen ja luomi-

28 5, MH :00 ALUEK: 31/2017 Sivu 27 seen, jotka tukevat maakuntastrategiassa esitettyjä toimenpiteitä ja tavoitteita. Liiton oma osallistuminen hankkeisiin partnerina ratkaistaan tapauskohtaisesti. - tuetaan alueen toimijoita hankehakuprosessin eri vaiheissa mahdollisimman tasokkaiden hankehakemusten laadinnassa (vastuutahona liiton eri ohjelmiin perehtyneet asiantuntijat) Valmistelija TN/SP Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus merkitsee selvityksen EU-rahoituksen kotouttamisesta Varsinais-Suomeen vuonna 2016 tiedoksi ja todetaan liiton aktivointitoimet maakuntaan kohdistuvan EU-erillisrahoituksen maksimaaliseksi hyödyntämiseksi. Lisätietoja Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, ja kansainvälisten asioiden päällikkö Sonja Palhus, , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

29 6, MH :00 EDUNV: 28/2015 Sivu 28 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA EDUSKUNNALLE MAAKUNTAUUDISTUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOA SEKÄ VALTION LUPA-, OHJAUS- JA VALVONTATEHTÄVIEN UUDELLEENORGANISOINTIA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI Asia Valtiovarainministeriö on pyytänyt Varsinais-Suomen liitolta lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleen-organisointia koskevaksi lainsäädännöksi. Esitys sisältää ehdotukset maakunnille valtiolta ja kunnilta siirrettäviä tehtäviä koskevien erityislakien muuttamiseksi. Lisäksi hallituksen esitysluonnos sisältää ehdotukset Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston, aluehallintovirastojen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja työ- ja elinkeinotoimistojen lakkauttamisesta sekä uuden Valtion lupa- ja valvontaviraston viraston perustamisesta. Lausunto pyydetään antamaan vastaamalla sähköiseen kyselyyn viimeistään Lausuntopyyntö koostuu kolmesta osuudesta (A-C): A käsittelee maakuntauudistuksessa maakunnille siirtyviä tehtäväaloja, jotka perustuvat maakuntalain maakuntien tehtäväalan määrittävään 6 :ään. B käsittelee valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia ja sen edellyttämiä uusien virastojen perustamista koskevia lakiehdotuksia (lait Valtion lupa- ja valvontavirastosta sekä Ahvenanmaan valtionvirastosta). C käsittelee hallituksen esityksen sisältämää ehdotusta voimaanpanolaiksi sekä muita 224 lakiehdotusta, joilla toteutetaan uudistuksen edellyttämät tehtäväsiirrot maakunnille, Valtion lupa- ja valvontavirastolle ja muille virastoille. Hallituksen esitys liittyy eduskunnalle annettuun hallituksen esitykseen maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi. Esityksellä toteutettaisiin maakuntalain 6 tarkoitettujen tehtävien sekä eräiden muiden tehtävien siirto valtiolta ja kunnilta maakunnille. Esitykseen sisältyvät lisäksi ehdotukset valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisoimiseksi. Esityksellä perustettaisiin Valtion lupa- ja valvontavirasto, jolle koottaisiin pääosa nykyisten aluehallintovirastojen ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tehtävistä sekä osa elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusten tehtävistä. Valtion lupa- ja valvontavirasto olisi valtakunnallinen ja monialainen valtion hallintoviranomainen, joka turvaisi alueilla toimien perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista ja valvoisi yleistä etua hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä. Valtion lupa- ja valvontavirasto olisi uudenlainen valtioneuvoston alainen ja sitä ohjaavien ministeriöiden yhteinen virasto. Esitykseen sisältyy myös ehdotus laiksi Ahvenanmaan valtionvirastosta. Esitykseen sisältyvien palvelujen ja tehtävien järjestämisvastuu siirtyisi maakunnille vuoden 2019 alusta. Myös ehdotetut valtionhallinnon organisaatiomuutokset ja Valtion lupa- ja valvontaviraston perustaminen toteutettaisiin vuoden 2019 alusta. Valmistelija LL/HS/JV/PPi/kr Maakuntajohtajan ehdotus Varsinais-Suomen liitto kiinnittää lausunnossaan huomiota erityisesti kahteen asiaan; maakunnille siirrettävien tehtävien kokonaisuuteen sekä muiden kuin sote-tehtävien osalta kunnan ja maakunnan välisiin vuokrasopimuksiin. Maakunnan toimintaan liittyvät kansainväliset tehtävät on tunnistettu maakunnan toimialaksi lakiesityksessä alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Kansainväliset tehtävät ja suora kansainvälinen vaikuttaminen ovat tärkeä osa uuden maakunnan toimintaa eri toimialoilla. Tästä syystä kansainväliset asiat sekä Euroopan unionin asioihin liittyvät tehtävät on tunnistettava maakuntalain 6 :ssä maakuntien pakolliseksi tehtäväksi.

30 6, MH :00 EDUNV: 28/2015 Sivu 29 Hallituksen esityksen mukaan saaristoliikenteen järjestämisvastuu siirtyisi valtiolta maakunnille. Maakuntahallitus pitää hyvänä ja välttämättömänä, että saariston yhteysalusliikenteen rahoitus järjestetään erillisrahoituksena liikenne- ja viestintäministeriön momenteilta. Koko Suomen yhteysalusliikenteen järjestäminen on keskitetty tällä hetkellä Varsinais-Suomen ELY -keskukselle. Esityksen mukaan jatkossa Liikennevirasto vastaisi saaristoliikenteen yhteistyöstä ja sopimusjärjestelyistä maakuntien kanssa. Maakuntahallitus katsoo, että koko saaristoliikenteen järjestämisvastuu tulisi uudistuksessa antaa Varsinais-Suomen maakunnalle, koska saaristoliikenteestä 90 % kohdentuu Varsinais-Suomeen. Valtion tulee varata vuosittain talousarviossa riittävä rahoitus maakuntien määrittelemälle saaristoliikenteen palvelutason toteuttamiselle. Alueellisen lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin ja alueellisten koulutustavoitteiden yhteensovittaminen ( 10) kytketään lakiesityksen perusteluissa osaksi valtakunnallista koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnittelua (KESU) ja vastaavasti nykyinen lyhyen tähtäimen työvoima- ja koulutustarpeiden valmistelu esitetään lain perusteluissa maakunnalle ELY-keskuksista siirtyvänä tehtävänä. Valtakunnallinen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma on hallituskausittain laadittu osaamis- ja koulutustarpeiden politiikkalinjaus, jossa on valtakunnallisesti myös otettu kantaa eri koulutustasojen koulutuspaikkoihin. Alueellinen näkökulma on mallissa jäänyt taka-alalle. Pitkän ja keskipitkän aikavälin ennakoinnin osalta lakiesityksessä tulee varmistaa alueellisen näkökulma huomioiminen, alueen toimijoita velvoittavat mekanismit ja toimintaresurssit siten että maakunta voi asianmukaisesti vastata velvoitteestaan. Lausunnolla olevan esityksen Maankäyttö- ja rakennuslain 25 :stä poistetaan maakunnan suunnittelun tehtävistä maakuntasuunnitelma. Perusteena on käytetty sitä, että maakuntalain mukainen strategia kattaa kaikki maakunnan tehtäväalat. Jatkovalmistelussa on huomioitava, erityisesti asetuksia tarkistettaessa ja laadittaessa, millaisessa prosessissa (osana maakuntastrategian laatimista) tehdään maakunnan aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva eli maakunnan yhteinen tulevaisuuden tavoitetila ja kehityspolku tavoitetilan saavuttamisesta. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutosesitys (199 ja 205 ) on ristiriidassa Suomen ympäristökeskuksesta annetun lain 1 :n muutosesityksen kanssa. Maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa maakunnat toimittamaan alueiden käytön, alue- ja yhdyskuntarakenteen, rakennetun ympäristön sekä kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan ja kehityksen seurantatiedot ympäristöministeriölle ilmaiseksi. Ympäristöministeriölle toimitetut tiedot kootaan edelleen Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ylläpitämiin tietojärjestelmiin, jotka ovat tällä hetkellä osin maksuja vastaan sekä maakuntien liittojen että ELY-keskusten käytössä ja muodostavat suunnittelussa, päätöksen teossa ja ympäristön seurannassa tarvittavan tietoperustan. Uusien maakuntien jättäminen esitetyn Suomen ympäristökeskuksesta annetun lain muutoksen mukaisesti asiantuntijapalveluiden ulkopuolelle on yhteiskunnan resurssitehokkuuden kannalta kestämätöntä. Maakuntien kaikkien tehtävien kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että kaikilla yhteiskunnan toimijoilla kunta-, maakunta- ja valtakunnan tasoilla on käytettävissään sama objektiivisesti tuotettu tietopohja. Näin ollen Suomen ympäristökeskuksesta annetun esityksen 1 :ään (Suomen ympäristökeskuksen toiminta-ajatus ja tehtävät) tulee sisällyttää Suomen ympäristökeskukselle velvoite tuottaa asiantuntijapalveluja ympäristöministeriölle, maa- ja metsätalousministeriölle, Valtion lupa- ja valvontavirastolle sekä maakunnille. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 3 momentista ollaan esityksen mukaan jättämässä pois maakuntakaavojen toteuttamisen edistämisvelvoite. Maakuntakaavoituksessa tullaan jatkossa entistä selkeämmin keskittymään yhteisesti valittujen ja prosessoitujen maakunnan kehityksen kannalta strategisten, kuntarajat ylittävien maakunnallisten teemojen käsittelyyn. On tärkeää, että kaikki prosesseissa mukana olevat viranomaiset sitoutetaan omilla toimillaan myös edistämään tehtyjä valintoja elinvoimaisen maakunnan rakentamiseksi. Velvoitteen poistaminen maankäyttö- ja rakennuslaista antaa siten vääränlaisen kuvan kuntakaavoituksen suuntaan ja velvoite tulee näin ollen säilyttää ko. laissa. Lakiesityksen voimaanpanolain 12 :ssä käsitellään kunnalta maakunnalle siirtyvien muiden kuin sote-tehtävien hoitamiseksi käytössä olevien toimitilojen siirtymistä maakunnan hallintaan. Lakiesityksen 12 :n todetaan, että maakunnan ja kunnan välillä solmitaan tilojen vuokrasopimus vähintään 3 vuodeksi. Toisaalta voimaanpanolain yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että maa-

31 6, MH :00 EDUNV: 28/2015 Sivu 30 Päätös kunta ja kunta voivat sopia vuokrasopimuksesta toisinkin. Uuden maakunnan tarkoituksenmukaisen toimipisteverkoston luomiseksi, laadukkaan asiakaspalvelun turvaamiseksi ja tehokkaan hallinnon järjestämiseksi nykyisten toimipisteiden sijaintia on tarkasteltava uudelleen joillakin toimialoilla. Lisäksi eri toimialojen yhteisistä asiakaspalvelupisteistä on mahdollista saada synergiaetuja. Tästä syystä kunnan ja maakunnan välisistä vuokrasopimuksista pitää pystyä sopimaan maakunnan ja kunnan välillä tarkoituksenmukainen loppuratkaisu huomioiden. Lakiesitystä pitää tältä osin selventää siten, että se jättää maakunnille mahdollisuuden tuottaa asiakasta palveleva ja kustannustehokas palvelupiste- ja toimipaikkaverkosto vuoden 2019 alusta alkaen. Lisätietoja Muutosjohtaja Laura Leppänen, puh ,

32 7, MH :00 HALL: 73/2017 Sivu 31 TALOUSTARKASTAJAN MÄÄRÄAIKAISEN TOIMEN HAETTAVAKSI JULISTAMINEN Asia Taloustarkastaja Heli Tyyskänen on kirjeellään ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle alkaen. Tyyskäsen tehtäviin kuuluvat Central Baltic ohjelman valtion vastinrahoituksen ja Aiko-rahoituksen seuranta-, tarkastus- ja maksatustehtävät sekä liiton hankkeiden talousseuranta ja maksatushakemusten valmistelu. Lisäksi tehtäviin sisältyy viraston sisäinen valvonta ja tarkastus. Taloustarkastaja tulee toimimaan hallinnon vastuualueella ja hänen toimenkuvaansa laajennetaan talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävillä. Tehtäviin ei kuulu viraston sisäinen valvonta ja tarkastus. Toimen kelpoisuusehtona on kirjanpitoon ja palkanlaskentaan soveltuva korkeakoulututkinto. Tehtävien menestyksekäs hoitaminen edellyttää työkokemusta rahoitusohjelmista ja hankkeiden hallinnoinnista. Lisäksi arvostetaan kielitaitoja ja kunnallishallinnon tuntemusta. Työsuhteen ehdot määräytyvät kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaan ja hakijoita pyydetään esittämään palkkatoivomuksensa. Käytössä olevaan tehtävien vaativuuden arviointiin perustuva tehtäväkohtainen palkka on euroa/kk. Työkokemukseen ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvan henkilökohtaisen lisän enimmäismäärä on 30 % tehtäväkohtaisesta palkasta. Sote- ja maakuntauudistukseen perustuen toimi on tarkoituksenmukaista täyttää määräaikaisena ajalle Hakuilmoitus julkaistaan Turun Sanomissa, Åbo Underrättelserissä sekä mol.fi-verkkosivuilla. Valmistelija PM/MR/EP/mk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää 1. julistaa taloustarkastajan määräaikaisen ( ) toimen haettavaksi 2. valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään palkkauspäätöksen 2. että KVTES:n mukainen tehtäväkohtainen palkka on euroa/kk 3. että työsuhteen koeaika on neljä kuukautta. Lisätietoja Vs. hallintojohtaja Petra Määttänen p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

33 8, MH :00 HALL: 74/2017 Sivu 32 VARSINAIS-SUOMEN LIITON HALLINTOSÄÄNNÖN HYVÄKSYMINEN Asia Vuoden 2015 kuntalaki (410/2015) tulee kokonaisuudessaan voimaan Jatkossa kunnissa ja kuntayhtymissä hallintosääntö on ainoa johtosääntö. Uusimuotoiseen hallintosääntöön otetaan määräykset, jotka aiemmin olivat erillisissä hallintosäännössä, valtuuston työjärjestyksessä, tarkastussäännössä, palkkiosäännössä jne. Varsinais-Suomen liiton hallintosääntö uudistetaan vastaamaan lakimuutoksia. Hallintosääntöluonnos on laadittu hyödyntäen Kuntaliiton mallia sekä voimassa olevaa vuoden 2014 hallintosääntöä. Hallintosääntöä on myös vähäisessä määrin uudistettu olosuhteiden muutosten ja käytännön tarpeiden johdosta. Maakuntahallitukselle esitetään hallintosäännön hyväksymistä omalta osaltaan ja sen esittämistä maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi Hallintosäännön taloutta ja valvontaa, maakuntavaltuustoa, päätöksentekoa ja hallintomenettelyjä koskevissa osioissa on käytetty hyvin pitkälti Kuntaliiton mallia ottaen huomioon, että niiden asiasisältö määräytyy keskeisesti suoraan kuntalain mukaan. Valmistelua on edelleen jatkettu yhteistyössä muiden maakunnan liittojen kanssa. Enemmän tarkoituksenmukaisuusharkintaa käsittävissä osioissa on noudatettu liiton voimassaolevaa hallintosääntöä, johon pohjautuu hallinnon ja toiminnan järjestämisen osa. Perussopimukseen ei esitetä muutoksia. Kuntalain 121 mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella esitys tehtäviään koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi sekä arvioinnin ja tarkastuksen talousarvioksi. Lisäksi tarkastuslautakunnalle tulee merkittävä uusi tehtävä koskien sidonnaisuusilmoituksien vastaanottamista ja toimittamista maakuntavaltuuston tiedoksi kuntalain 84 mukaisesti. Hallintosääntöluonnos sisältää tarkastuslautakuntaa koskevat säännökset. Tarkastuslautakunta hyväksyi omalta osaltaan luonnoksen kokouksessaan Samalla kun uusi Varsinais-Suomen liiton hallintosääntö hyväksytään, kumotaan alkaen seuraavat säännöt: 1) Hallintosääntö , 2) Maakuntavaltuuston työjärjestys ja 3) Tarkastussääntö Maakuntahallitus (mh ) päätti esittää, että maakuntavaltuusto päättää muuttaa Varsinais-Suomen liiton luottamushenkilöiden palkkiosääntöä siten, että päätös tulee voimaan Tällöin luottamushenkilöiden palkkiosääntöä koskevat pykälät tulevat noudatettaviksi lukien, jolloin myös nykyinen palkkiosääntö kumotaan. Hallintosäännön uudistamisessa on otettu huomioon mahdollisten uusien maakuntien käynnistyminen vuoden 2019 alusta. Mikäli maakuntauudistus toteutuu hallituksen suunnitelman mukaisesti, lakkaavat maakunnan liitot vuoden 2018 lopussa ja hallintosäännöt menettävät siten merkityksensä. Kuntalain 14 mukaan valtuusto päättää hallintosäännöstä. Siten hallintosäännön määräysten sisältö on maakuntavaltuuston harkinnassa kuntalain asettamissa rajoissa. Päättäessään hallintosäännöstä valtuusto samalla määrittelee oman asemansa kunnan/kuntayhtymän päätösvallan käyttäjänä, päättää toimielinten ja viranhaltijoiden välisestä työnjaosta ja ratkaisee, annetaanko kunnan/kuntayhtymän viranomaiselle valta omalla päätöksellään siirtää toimivaltaansa edelleen. Valtuusto tekee toimivallan siirtoa koskevat päätökset aina hallintosäännöllä. Oheismateriaalit: 1. Luonnos Varsinais-Suomen liiton hallintosäännöksi Voimassa olevat johtosäännöt Valmistelijat MR/PM/JS/mk Maakuntajohtajan ehdotus

34 8, MH :00 HALL: 74/2017 Sivu 33 Maakuntahallitus päättää maakuntavaltuustolle, että Päätös 1. maakuntavaltuusto hyväksyy Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön maakuntavaltuusto kumoaa nykyisen hallintosäännön, maakuntavaltuuston työjärjestyksen ja tarkastussäännön lukien sekä palkkiosäännön lukien. Lisätietoja Hallintojohtaja Markku Roto p , vs. hallintojohtaja Petra Määttänen p ,

35 8, MH :00 / Liite: Johtosäännöt Sivu 34 Maakuntahallitus Oheismateriaali Varsinais-Suomen liiton johtosäännöt asti Hallintosääntö Maakuntavaltuuston työjärjestys Palkkiosääntö Tarkastussääntö

36 8, MH :00 / Liite: Johtosäännöt Sivu 35 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuusto Oheismateriaali VARSINAIS-SUOMEN LIITON HALLINTOSÄÄNTÖ

37 8, MH :00 / Liite: Johtosäännöt Sivu 36 2

38 8, MH :00 / Liite: Johtosäännöt Sivu 37 3 VARSINAIS-SUOMEN LIITON HALLINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty maakuntavaltuustossa Muutos hyväksytty maakuntavaltuustossa Muutos hyväksytty maakuntavaltuustossa Muutos hyväksytty maakuntavaltuustossa luku Yleiset määräykset 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kuntayhtymän johtosäännöt Sen lisäksi, mitä kuntalaissa (365/95), alueiden kehittämislaissa (602/02), maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/99), rakennerahastolaissa (1401/2006) ja rakennerahastoasetuksessa (311/2007) sekä muissa maakunnan liittoja koskevissa laeissa ja säädöksissä säädetään ja mitä on määrätty jäsenkuntien hyväksymässä perussopimuksessa, hallintosäännössä määrätään kuntayhtymän päätöksenteko- ja kokousmenettelystä. Rakennerahasto-ohjelmien hallinnoinnin osalta noudatetaan lisäksi luvussa 6 määriteltyjä säännöksiä. Hallintosäännön ohella kuntayhtymän toimintaa ohjataan seuraavilla johtosäännöillä, joihin nähden hallintosääntöä sovelletaan toissijaisena: Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston työjärjestys Varsinais-Suomen liiton luottamushenkilöiden palkkiosääntö Varsinais-Suomen liiton tarkastussääntö Varsinais-Suomen liiton historiarahaston sääntö 2 Toimivalta Kuntayhtymän ylintä toimivaltaa käyttää maakuntavaltuusto siten kuin siitä laissa säädetään tai perussopimuksessa määrätään. Kuntayhtymän muuta kuin maakuntavaltuustolle kuuluvaa toimintavaltaa käyttää maakuntahallitus. Maakuntahallitus voi siirtää toimivaltaansa kuntayhtymän muulle toimielimelle, luottamushenkilölle, maakuntajohtajalle tai viranhaltijalle. Muu toimielin ja maakuntajohtaja voi siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. Toimivallan siirtämispäätöksistä on pidettävä ajan tasalla olevaa luetteloa. Luettelo annetaan tiedoksi maakuntavaltuustolle vuosittain syyskokouksessa. 3 Muut toimielimet Kuntayhtymällä on muita toimielimiä sen mukaan kuin maakuntahallitus päättää. Muiden toimielimien tehtävistä, toimivallasta, kokoonpanosta ja jäsenten valinnasta päättää maakuntahallitus.

39 8, MH :00 / Liite: Johtosäännöt Sivu Maakuntavirasto ja henkilöstö Maakuntavirastosta, sen yksikköjaosta ja tehtävistä sekä henkilöstöstä päättää maakuntahallitus, ellei perussopimuksessa toisin määrätä. 2 luku Kokousmenettely 5 Luvun määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan maakuntavaltuustoa lukuun ottamatta kuntayhtymän toimielimissä sekä soveltuvin osin toimitus- ja katselmusmiesten kokouksissa. EU-ohjelmien toimeenpanossa noudatetaan, mitä erikseen on päätetty kyseisten hallintoelimien työjärjestyksissä. 6 Kokousaika ja -paikka Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. 7 Kokouksen koollekutsuminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla vähintään viisi (5) päivää ennen kokousta. Toimielimen kokouskutsut, esityslistat ja pöytäkirjat sekä toimielimen alaisten viranomaisten päätökset ja ilmoitukset voidaan lähettää ja saattaa tiedoksi sähköisen viestinvälityksen avulla siinä laajuudessa kuin toimielin päättää ja asianosaiset ovat antaneet suostumuksensa 8 Jatkokokous Jos kokousasioita ei ole saatu siinä kokouksessa käsitellyiksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta. 9 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai esittelijä voi toimittaa kutsun varajäsenelle.

40 8, MH :00 / Liite: Johtosäännöt Sivu Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. 11 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 12 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten toimielimen iältään vanhimman jäsenen puheenjohdolla tilapäinen puheenjohtaja. 13 Läsnäolo toimielinten kokouksissa Kuntayhtymän eri toimielinten kokouksissa on tarkastuslautakuntaa lukuun ottamatta jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus: maakuntahallituksen kokouksessa maakuntavaltuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla. muun toimielimen kokouksessa maakuntahallituksen puheenjohtajilla ja maakuntajohtajalla. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Maakuntahallituksen edustuksesta maakuntavaltuuston kokouksesta määrätään maakuntavaltuuston työjärjestyksessä. 14 Maakuntahallituksen edustus muissa toimielimissä Maakuntahallitus voi määrätä muihin toimielimiin tarkastuslautakuntaa lukuun ottamatta edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Edustajaksi voidaan määrätä myös maakuntahallituksen varajäsen tai maakuntajohtaja. 15 Esittely Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä.

41 8, MH :00 / Liite: Johtosäännöt Sivu 40 6 Maakuntahallituksen kokouksessa asiat päätetään maakuntajohtajan esittelystä lukuun ottamatta hallituksen toiminnan sisäisiä järjestelyjä koskevia asioita, joissa esittelijänä toimii hallituksen puheenjohtaja. Esittelijän ollessa esteellinen tai poissa esittelijänä toimii hänen sijaisekseen määrätty. Muun toimielimen kuin hallituksen esittelijästä määrätään toimielimen johtosäännössä tai toimielimen erillisellä päätöksellä. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. 16 Esteellisyyden toteaminen Toimielimen puheenjohtajan on saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. 17 Äänestys ja vaalit Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa mitä maakuntavaltuuston työjärjestyksessä määrätään. 18 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään: 1) järjestäytymistietoina: toimielimen nimi; kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka; läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä; sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 2) asian käsittelytietoina: asiaotsikko; selostus asiasta; päätösehdotus; esteellisyys ja sen peruste; tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu; äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos; vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos; päätöksen toteaminen; eriävä mielipide; sekä sen henkilön nimi- ja yhteystiedot, jolta asianosainen voi pyytää tarvittaessa lisätietoja päätöksestä.

42 8, MH :00 / Liite: Johtosäännöt Sivu ) laillisuustietoina: oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus; puheenjohtajan allekirjoitus; pöytäkirjanpitäjän varmennus; merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta sekä; merkintä nähtävänä pidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä. Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. Viranhaltijaja luottamushenkilöpäätöksistä pidetään päätöspöytäkirjaa. 19 Maakuntahallituksen otto-oikeus Asian ottamisesta maakuntahallituksen käsiteltäväksi voi päättää maakuntahallitus, maakuntahallituksen puheenjohtaja ja maakuntajohtaja. 20 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Kuntayhtymän viranomaisen on seitsemän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta ilmoitettava maakuntahallitukselle sen määräämällä tavalla niistä päätöksistä, jotka voidaan ottaa maakuntahallituksen käsiteltäväksi. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. 3 luku Kuntayhtymän talous 21 Talousarvion täytäntöönpano Maakuntavaltuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Maakuntahallitus hyväksyy talousarvioon perustuvan käyttösuunnitelman. Maakuntahallitus voi siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivalta edelleen alaisilleen viranhaltijoille. 22 Talousarvion muutokset Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä maakuntavaltuustolle talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen talousarvion muutosehdotusta ei voida maakuntavaltuustolle tehdä. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin.

43 8, MH :00 / Liite: Johtosäännöt Sivu 42 8 EU-ohjelmien hallinnointiin osoitettujen teknisten tukien osalta muutokset käsitellään samoin kuin niiden käyttösuunnitelmien hyväksyminen. 23 Käyttöomaisuuden myynti Käyttöomaisuuden myynnistä päättää maakuntavaltuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti maakuntahallitus. Irtaimen omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien myynnissä maakuntahallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen viranhaltijoille. Maakuntajohtaja päättää irtaimiston poistoista ja kuntayhtymän tarpeettomaksi käyneen irtaimen omaisuuden myymisestä. 24 Poistosuunnitelman hyväksyminen Suunnitelmapoistojen perusteet hyväksyy maakuntavaltuusto. Käyttöomaisuuden perusparannusmeno lisätään poistamattomaan hankintamenoon, jollei erilliseen poistosuunnitelmaan ole erityistä syytä. Maakuntavaltuuston hyväksymien suunnitelmapoistojen perusteiden pohjalta maakuntahallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat. Maakuntahallitus vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan. 25 Rahatoimen hoitaminen Maakuntavaltuusto päättää lainan ottamista ja lainan antamista ja muuta sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. Talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä maakuntavaltuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää maakuntahallitus. Maakuntahallitus voi siirtää lainan ottamista ja sijoitustoimintaa koskevaa toimivaltaansa edelleen viranhaltijoille. 26 Maksujen määrääminen Maakuntavaltuusto päättää maksujen yleisistä perusteista. Maksuista ja niiden yksityiskohtaisista perusteista päättää maakuntahallitus. Maakuntahallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen viranhaltijoille. 27 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta Maakuntahallitus vastaa riskienhallinnasta sekä päättää kuntayhtymän omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Maakuntahallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja antaa ohjeet sisäisestä valvonnasta ja riskien hallinnasta. Maakuntahallitus antaa raportin todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Maakuntahallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen viranhaltijoille.

44 8, MH :00 / Liite: Johtosäännöt Sivu Tilien käyttöoikeus ja maksumääräys Pankkitilien käyttöoikeus on maakuntajohtajalla. Kuntayhtymän laskut ja maksuasiakirjat hyväksyy ja määrää maksettaviksi maakuntajohtaja. EU-ohjelmien hankemaksatusten osalta laskut/maksuunpanot hyväksyy se viranhaltija, jolle ko. tehtävä on kussakin ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmässä osoitettu. Maakuntajohtaja voi siirtää toimivaltaansa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. 29 Muu toimivalta taloushallinnossa Maakuntahallitus ratkaisee seuraavat talousasiat antaa selityksen maakuntavaltuuston päätöksestä tehdyn valituksen johdosta, päättää kuntayhtymän saatavien tileistä poistamisesta ja perinnästä luopumisesta, päättää kuntayhtymän omaisuuden vuokralle tai muutoin käytettäväksi luovuttamisesta. Maakuntajohtaja päättää seuraavat talousasiat vakuutuksien ottamisesta, pankkitilien avaamisesta, lopettamisesta ja arvopaperien säilyttämisestä sekä varojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta kuntayhtymän kannalta turvaavalla ja edullisella tavalla. kuntayhtymälle osoitetun arvopostin ja muiden arvolähetysten kuittaajat ja vastaanottajat, hankinnoista maakuntahallituksen määrittelemissä rajoissa sekä hankintoihin oikeutetuista viranhaltijoista, asiakirjoista kuntayhtymälle suoritettavista lunastushinnoista ja kuntayhtymän palvelumaksuista merkkipäivälahjoista ja huomionosoituksista mukaan lukiten liiton pöytästandardin luovuttaminen. 4 luku Muut määräykset 30 Kaksikielisyys kuntayhtymän toiminnassa Kuntayhtymän hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä tiedottamisessa on otettava eri kieliryhmien tarpeet tasapuolisesti huomioon. Kuntayhtymän palvelut on järjestettävä niin, että asukkaita pystytään palvelemaan heidän kielellään kaikilla kunttayhtymän tehtäväalueilla. Viranhaltijoilta ja työntekijöiltä vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä erikseen on määrätty ja päätetty. Liiton hallinnoimien EU-ohjelmien kohdalla noudatetaan ohjelma-asiakirjoissa määriteltyä kieltä.

45 8, MH :00 / Liite: Johtosäännöt Sivu Tiedottaminen Kuntayhtymän tiedottamista johtaa maakuntahallitus, joka hyväksyy yleiset ohjeet kuntayhtymän tiedottamisen periaatteista ja päättää tiedottamisesta vastaavista kuntayhtymän viranhaltijoista. Liiton hallinnoimien EU-ohjelmien osalta noudatetaan komission hyväksymää ohjelmakohtaista tiedotussuunnitelmaa ( communication plan ). 32 Jäsenkuntien asukkaiden aloitteet Maakuntahallituksen on vuosittain kesäkuun loppuun mennessä esitettävä maakuntavaltuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyistä kuntayhtymän toimintaa koskevista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Maakuntavaltuusto voi samalla todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Maakuntahallituksen tehtäväalueella tehdyistä aloitteista on vastaavasti esitettävä tiedot maakuntahallitukselle sen päättämällä tavalla. Jos aloite vaatii erityistä valmistelua, sen viranomaisen, jonka käsiteltäväksi aloite kuuluu, on ilmoitettava aloitteen tekijälle kahden viikon kuluessa aloitteen tekemisestä sen arvioitu käsittelyaika ja keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelystä. 33 Kuntayhtymän puhevalta, nimenkirjoitusoikeus ja asiakirjojen allekirjoittaminen Hallituksen puheenjohtajalla ja maakuntajohtajalla on oikeus käyttää puhevaltaa hallituksen puolesta. Kuntayhtymän puolesta tehtävät sopimukset ja annettavat sitoumukset allekirjoittaa maakuntahallituksen puheenjohtaja ja varmentaa maakuntajohtaja, jollei maakuntahallitus ole valtuuttanut toisia henkilöitä tai jäljempänä muuta määrätä. Maakuntahallituksen toimituskirjat ja kirjelmät allekirjoittaa maakuntajohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Muun toimielimen toimituskirjat ja kirjelmät allekirjoittaa toimielimen puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Toimielimen puheenjohtaja tai pöytäkirjanpitäjä voi yksinkin toimielimen määräämissä rajoissa allekirjoittaa toimielimen päätökseen perustuvan asiakirjan. Toimielimen hallinnassa olevista asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset voi toimielimen pöytäkirjanpitäjä yksinkin todistaa oikeaksi. Valmistelua koskevat asiakirjat allekirjoittaa asian valmistelija. EU-ohjelmien osalta tiettyjen, komission yleisasetuksessa määriteltyjen hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaistehtävien osalta nimenkirjoitusoikeus ohjelmien toimeenpanon kohdalla on niillä viranhaltijoilla, jotka on mainittu ohjelmaasiakirjassa. 34 Asiakirjojen lunastus Maakuntahallitus päättää perusteista, joiden mukaan asiakirjoista on suoritettava kuntayhtymälle lunastusta. 35 Tarkastussääntö Hallinnon ja talouden tarkastuksesta määrätään tarkastussäännössä.

46 8, MH :00 / Liite: Johtosäännöt Sivu Viraston johtoryhmä Viraston johtoryhmän muodostavat maakuntajohtaja ja osaamisryhmien johtajat sekä muut maakuntajohtajan päättämät viran- ja toimenhaltijat. 5 luku Toimivalta henkilöstöasioissa 37 Luvun määräysten soveltaminen Niistä virkasuhteeseen ja viranhaltijaan liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa (304/03) tai muussa laissa, päättää maakuntahallitus, ellei laissa ole toisin säädetty tai hallintosäännössä muuta määrätty. Työsopimussuhteesta käytetään jäljempänä nimitystä toimi. 38 Toimivalta viran ja toimen perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi Maakuntavaltuusto päättää täytettävän viran perustamisesta, lakkauttamisesta ja virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi. Maakuntahallitus päättää toistaiseksi täytettävän toimen perustamisesta ja lakkauttamisesta. 39 Viran haku Viran julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija avoinna olevaan virkaan. Maakuntajohtajan viran julistaa haettavaksi maakuntahallitus. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 :n 3 momentissa säädetyn lisäksi henkilö voidaan ottaa ilman hakumenettelyä sellaiseen virkasuhteeseen, jota vastaavia tehtäviä hän on hoitanut kuntayhtymässä työsopimussuhteessa tai määräaikaisessa virkasuhteessa vähintään kolme kuukautta, tai kun kysymyksessä on viran uudelleen täyttäminen sitä aikaisemmin hakeneiden, asianomaiset kelpoisuusehdot täyttävien joukosta, virkaan valitun irtisanouduttua ennen hänelle määrättyä virantoimituksen aloittamispäivää. 40 Virkojen ja toimien kelpoisuusehdot Maakuntahallitus päättää virkojen ja toimien kelpoisuusehdoista. Virkojen ja toimien kelpoisuusehdoista pidetään erillistä luetteloa. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 :n 2 momentin mukaisesti henkilö voidaan ottaa määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta. Asiasta päättää virkasuhteeseen ottava viranomainen. 41 Virka- ja työsuhteeseen ottaminen Maakuntavaltuusto ottaa virkaan maakuntajohtajan. Maakuntahallitus ottaa muut vakinaiset viranhaltijat ja työsopimussuhteessa olevat työntekijät.

47 8, MH :00 / Liite: Johtosäännöt Sivu Maakuntajohtaja päättää talousarvion puitteissa enintään vuodeksi palkattavien määräaikaisten viran- ja toimenhaltijoiden ottamisesta sekä näiden palkkausehdoista virka- ja työehtosopimusta noudattaen. Koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta ja koeajan pituudesta päättää se, joka ottaa palvelukseen. 42 Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 :ssä tarkoitetussa tapauksissa päättää maakuntavaltuusto. 43 Virka- ja työvapaa Jollei 48 :stä muuta johdu, maakuntahallitus päättää alaisensa henkilöstön virka- ja työvapauden myöntämisestä. Sijaisen määrää tarvittaessa se viranomainen, joka myöntää virka- ja työvapauden. Sama viranomainen päättää myös sijaitsen palkkauksesta. 44 Sivutoimilupa Sivutoimiluvan myöntämisestä, peruuttamisesta sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättää maakuntahallitus. 45 Virantoimituksesta pidättäminen Ottava viranomainen päättää virantoimituksesta pidättämisestä. Maakuntajohtaja päättää viranhaltijan väliaikaisesta virantoimituksesta pidättämisestä. Huomautuksen antamisesta päättää maakuntajohtaja. Palvelussuhteen jatkamisesta virallisen vanhuuseläkeiän saavuttamisen jälkeen päättää se, joka valitsee viran- tai toimenhaltijan. Asiaa koskeva hakemus tulee toimittaa viimeistään 6 kuukautta ennen hakijan virallista eläkkeellesiirtymispäivää. 46 Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen Palvelussuhteen päättymisestä ja lomauttamisesta päättää se, joka valitsee viran- tai toimenhaltijan. 47 Varahenkilöiden määrääminen Maakuntajohtajan varahenkilöinä toimivat maakuntahallituksen määräämät osaamisryhmien johtajat. Maakuntajohtaja päättää muista varahenkilöjärjestelyistä. 48 Viranhaltijoiden toimivalta henkilöstöasioissa Maakuntajohtaja ratkaisee seuraavat henkilöstöasiat, ellei hän ole siirtänyt tässä pykälässä hänelle annettua toimivaltaa edelleen alaiselleen viranhaltijalle:

48 8, MH :00 / Liite: Johtosäännöt Sivu myöntää itseään lukuun ottamatta henkilöstön vuosilomat. Maakuntajohtajan vuosiloman myöntää maakuntahallitus. myöntää sellaisen virkavapauden ja työvapaan, jonka saamiseen viran- ja toimenhaltijalla on lainsäädännön tai virka- ja työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus. myöntää harkinnanvaraisen virkavapauden ja työvapaan palkallisena enintään viikoksi ja palkattomana enintään kuukaudeksi. päättää henkilöstön virkamatkoista ja päättää henkilöstön osallistumisesta opinto- ja koulutustilaisuuksiin. määrää tarvittaessa henkilöstön lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon sekä päättää terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määräämisestä. 49 Virka- ja työehtosopimuksen määräysten soveltaminen Maakuntajohtaja päättää asioista, joissa virka- ja työehtosopimuksen määräysten soveltaminen on sopimuksessa määrätyissä rajoissa jätetty kuntayhtymän harkintaan. 50 Kuntayhtymän edustaminen Maakuntahallitus nimeää kuntayhtymän edustajat sellaisiin toimielimiin, joissa käytetään kuntayhtymän äänivaltaa. Maakuntajohtaja nimeää kuntayhtymän edustajat muihin toimielimiin. Maakuntajohtaja edustaa tai kutsuu kuntayhtymän luottamushenkilön tai määrää muun viran- tai toimenhaltijan edustamaan kuntayhtymää kokouksissa tai neuvotteluissa, jollei maakuntahallitus yksittäistapauksissa toisin päätä ja antaa määräämälleen edustajalle tarvittaessa tarpeelliset ohjeet. Maakuntajohtaja päättää kuntayhtymän edustustilaisuuksien järjestämisestä ja vieraanvaraisuuden osoittamisesta, kuntayhtymän edustajien nimeämisestä näihin tilaisuuksiin sekä niistä aiheutuvien menojen maksettavaksi hyväksymisestä, ellei maakuntahallitus yksittäistapauksissa toisin päätä. 6 luku Toimivalta aluekehittämisasioissa ja alueiden käytön suunnitteluasioissa 51 Aluekehittämisasiat Maakuntavaltuusto päättää aluekehityslain ja -asetuksen mukaisesta maakuntaohjelmasta. Maakuntahallitus päättää aluekehityslain ja -asetuksen mukaisista muista ohjelmista ja suunnitelmista, maakunnan kehittämisrahan ja kuntayhtymälle osoitettujen kansallisten EU-ohjelmien rahoitusten myöntämisestä sekä hyväksyy ohjelmasopimukset kuntayhtymän osalta ja antaa lain tarkoittamat lausunnot valtion piiriviranomaisille. 52 Alueiden käytön suunnitteluasiat Maakuntavaltuusto päättää maakuntasuunnitelman laatimisesta, tarkistamisesta ja hyväksymisestä.

49 8, MH :00 / Liite: Johtosäännöt Sivu Maakuntavaltuusto päättää maakuntakaavan laatimisesta, tarkistamisesta ja hyväksymisestä. Maakuntahallitus antaa kaavoitusta, rakentamista ja muuta maakunnan alueiden käyttöä koskevat lausunnot. 53 Lausuntojen antaminen ja esitysten tekeminen muissa kuin aluekehittämis- ja alueiden käytön suunnitteluasioissa Maakuntahallitus antaa kuntayhtymän nimissä lausunnot ja tekee esitykset kaikista niistä asioista, joilla on olennaista merkitystä maakunnan kehittämisen tai kuntayhtymän toiminnan kannalta. Maakuntahallitus voi siirtää muilta osin lausuntojen antamista ja esitysten tekemistä maakuntajohtajan tehtäväksi. 7 luku EU-ohjelmien toimeenpanoa koskevat erillismääräykset 54 Hallintosäännön soveltaminen EU-ohjelmien hallintoon ja EU-ohjelmia koskevat muut säännöt Liitolle erikseen osoitettujen EU-ohjelmien hallinnointiin ja ohjelmien toimeenpanoon liittyen kuntayhtymän päätöksentekoon ja toimivaltasuhteisiin ovat voimassa seuraavat säädökset: - Yleisasetus (Neuvoston asetus 1083/2006) siihen liittyvä komission asetus 1828/2006 täytäntöönpanoa koskevista säännöistä - Euroopan aluekehitysrahastosta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) asetus (1080/2006), ns. EAKR-asetus - kansallinen tukikelpoisuusasetus 1079/2007 (Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien menojen tukikelpoisuudesta) Hallintosäännön ohella EU-ohjelmien toimeenpanoa ohjataan myös seuraavien sääntöjen kautta: - ohjelmakohtaiset hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaukset, jotka maakuntahallitus osaltaan hyväksyy ja EU:n komissio vahvistaa ohjelmittain - seurantakomiteaa (Monitoring Committee), hallintokomiteoita (Steering Committees), tarkastusryhmää (Group of Auditors) ja teknistä sihteeristöä (Joint Technical Secretariat) koskevat, erikseen vastaavien elimien vahvistamat työjärjestykset (Rules of Procedures) 55 Toimivalta EU-ohjelmissa Maakuntahallitus voi siirtää EU-ohjelmien toimeenpanoon liittyvää toimivaltaansa kuntayhtymän muulle toimielimelle, luottamushenkilölle, maakuntajohtajalle ja viranhaltijoille. Toimivaltainen viranomainen/ viranhaltija on määritelty erikseen kussakin Varsinais-Suomen liiton hallinnoiman ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksessa. Toimivallan siirto koskee myös ohjelmia ja tehtäviä, joissa liitto toimii ns. välittävänä elimenä. Välittävän elimen kohdalla on noudatettava erikseen varsinaisen hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaisen ohjeistusta. 56 Muut toimielimet EU-ohjelmien toimeenpanossa EU-ohjelmien toimeenpanoa ja hallinnointia varten on nimitetty ohjelmakohtaiset toimielimet (seurantakomiteat, hallintokomiteat), jotka käyttävät niille osoitettua valtaa EU-säädösten, ohjelma-asiakirjojen ja hallinto- ja valvontajärjestelmien kuvauksien perusteella. Maakuntahallitus tekee esityksen edustajistaan ko. toimielimiin. Lopullinen päätös toimielimien kokoonpanosta tehdään valtion keskushallintotasolla.

50 8, MH :00 / Liite: Johtosäännöt Sivu EU-varojen käyttöä koskevat säännökset Päätösvalta hankkeiden EU-hankkeiden rahoituksesta on sillä toimielimellä/viranhaltijalla, jolle se kussakin ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksessa on osoitettu. EU-ohjelmien hankemaksatusten osalta laskut/maksuunpanot hyväksyy se viranomainen/viranhaltija, jolle ko. tehtävä on ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmässä osoitettu. 58 EU-ohjelmien hallinnointiin osoitettujen erillisvarojen käyttö EU-ohjelmien toimeenpanossa käytetään ohjelmien hallinnointiin varattua ohjelmakohtaista teknistä tukea, jonka kokonaismäärä on sovittu komission hyväksymässä ohjelma-asiakirjassa. Ohjelmien seurantakomiteat vahvistavat vuosittain teknisen tuen budjetin ja maakuntajohtaja vahvistaa ohjelmakohtaisesti vuosittaisen käyttösuunnitelman ja sen mahdolliset muutokset.

51 8, MH :00 / Liite: Johtosäännöt Sivu 50 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO MAAKUNTAVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty maakuntavaltuustossa Voimaantulo alkaen Muutettu maakuntavaltuustossa Muutettu maakuntavaltuustossa luku Yleiset määräykset 1 Maakuntavaltuuston toiminnan järjestelyt Maakuntavaltuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle maakuntahallituksen puheenjohtaja, ja kokouksen avaa iältään vanhin läsnä oleva valtuutettu, joka johtaa puhetta, kunnes maakuntavaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat on valittu. Maakuntavaltuustossa on kolme varapuheenjohtajaa. Maakuntavaltuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa maakuntavaltuuston puheenjohtaja, jollei maakuntavaltuusto toisin päätä. Maakuntavaltuuston kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii ja sen muistakin sihteerintehtävistä huolehtii maakuntavaltuuston määräämä viranhaltija. 2 Valtuustoryhmän muodostaminen Valtuutetut voivat valtuustotyöskentelyä varten muodostaa valtuustoryhmiä. Valtuustoryhmän muodostamisesta, nimestä ja puheenjohtajasta on annettava maakuntavaltuustolle kirjallinen ilmoitus, joka on kaikkien ryhmään liittyvien valtuutettujen allekirjoitettava. Ilmoitus jätetään maakuntavaltuuston puheenjohtajalle. Valtuustoryhmänä pidetään myös yhtä valtuutettua, jos hän on tehnyt 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen. 3 Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä eroaminen tai erottaminen Liittymisestä valtuustoryhmään tai siitä eroamisesta valtuutetun on ilmoitettava kirjallisesti maakuntavaltuustolle. Liittymisilmoitukseen on liitettävä asianomaisen ryhmän kirjallinen hyväksyminen. Jos valtuutettu on erotettu valtuustoryhmästä, valtuustoryhmän on ilmoitettava tästä kirjallisesti maakuntavaltuustolle.

52 8, MH :00 / Liite: Johtosäännöt Sivu 51 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuuston työjärjestys Sivu 2 2 luku Valtuutetun aloiteoikeus 4 Valtuutettujen aloitteet Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuutetulla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään maakuntahallituksen valmisteltavaksi. Maakuntavaltuusto voi erikseen päättää, että aloitteesta käydään lähetekeskustelu siitä, miten asia on valmisteltava. Maakuntahallituksen on vuosittain kesäkuun loppuun mennessä esitettävä maakuntavaltuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja maakuntahallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita maakuntavaltuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Maakuntavaltuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. 5 Maakuntahallitukselle osoitettava kysymys Vähintään neljäsosa valtuutetuista voi tehdä maakuntahallitukselle osoitetun kirjallisen kysymyksen kuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevasta asiasta. Maakuntahallituksen on vastattava kysymykseen seuraavassa maakuntavaltuuston kokouksessa. Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta tutkimaan kysymyksessä tarkoitettua asiaa, maakuntavaltuuston on päätettävä tästä. Muuta päätöstä ei kysymyksen johdosta saa tehdä. 6 Valtuutetun kyselyt Esityslistassa mainittujen asioiden ja mahdollisten aloitteiden tultua käsitellyksi on valtuutetuilla oikeus tehdä lyhyitä kyselyjä kuntayhtymän hallintoon liittyvistä kysymyksistä, jolloin paikalla olevilla viranhaltijoilla tai luottamushenkilöillä on tilaisuus välittömästi antaa vastauksensa. Tarvittaessa voidaan vastauksen antaminen siirtää seuraavaan kokoukseen. 3 luku Maakuntavaltuuston kokoukset 7 Kokouskutsu Kutsu maakuntavaltuuston kokoukseen on vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto kuntayhtymän ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat.

53 8, MH :00 / Liite: Johtosäännöt Sivu 52 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuuston työjärjestys Sivu 3 8 Esityslista Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset maakuntavaltuuston päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivat erityiset syyt ole esteenä. Maakuntavaltuuston esityslista laaditaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Maakuntavaltuusto päättää, mitkä esityslistan liitteet toimitetaan molemmilla kielillä. 9 Kokouksesta tiedottaminen Maakuntavaltuuston kokouksen ajasta ja paikasta tiedotetaan ennen kokousta niissä tiedotusvälineissä, jossa maakuntavaltuusto on päättänyt kokouksistaan ilmoittaa. 10 Valtuutetun henkilökohtaisen varajäsenen kutsuminen Valtuutetun, joka on estynyt hoitamasta valtuutetun tointaan tai joka on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa, on viipymättä ilmoitettava asiasta maakuntavaltuuston puheenjohtajalle. Puheenjohtajalle tehtävä ilmoitus voidaan jättää myös maakuntavaltuuston sihteerille. Saatuaan valtuutetulta tai muuten luotettavasti tiedon esteestä tai esteellisyydestä puheenjohtajan on kutsuttava valtuutetun sijaan hänen henkilökohtainen varajäsenensä. Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava valtuutetun ja muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys maakuntavaltuuston ratkaistavaksi. 11 Maakuntahallituksen edustus maakuntavaltuuston kokouksessa Maakuntahallituksen puheenjohtajan ja maakuntajohtajan on oltava läsnä maakuntavaltuuston kokouksessa. Heidän poissaolonsa ei estä asioiden käsittelyä. Maakuntahallituksen jäsenillä on läsnäolo-oikeus. Edellä mainitulla henkilöllä on oikeus ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen, jollei hän ole samalla valtuutettu. 12 Kokouksen johtaminen ja tilapäinen puheenjohtaja Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä maakuntavaltuuston kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. Puheenjohtaja voi tarvittaessa maakuntavaltuuston suostumuksella luovuttaa puheenjohdon kokouksessa varapuheenjohtajalle ja osallistua sinä aikana kokoukseen jäsenenä.

54 8, MH :00 / Liite: Johtosäännöt Sivu 53 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuuston työjärjestys Sivu 4 Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokoukselle tilapäinen puheenjohtaja. 13 Läsnäolevat valtuutetut ja valtuutettujen henkilökohtaiset varajäsenet Läsnäoleviksi katsotaan valtuutetut ja valtuutettujen henkilökohtaiset varajäsenet, jotka ovat ilmoittaneet ennen kokouksen avaamista tai sen kestäessä saapuneensa kokoukseen eivätkä ole ilmoittaneet siitä poistuvansa tai joita muuten ei ole todettu poissaoleviksi. Maakuntavaltuuston kokouksen avauksen jälkeen puheenjohtaja toteaa läsnäolevien valtuutettujen sekä esteen ilmoittaneiden valtuutettujen sijaan kutsuttujen henkilökohtaisten varajäsenten lukumäärän sekä onko maakuntavaltuusto laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. 14 Nimenhuuto Puheenjohtaja voi toimittaa kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä nimenhuudon, joka toimitetaan kunnittain aakkosjärjestyksessä, jos se läsnäolevien toteamiseksi on tarpeen. 15 Asioiden käsittelyjärjestys Asiat esitellään maakuntavaltuustolle esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei maakuntavaltuusto toisin päätä. Käsittelyn pohjana (pohjaehdotuksena) on maakuntahallituksen ehdotus taikka, milloin tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on valmistellut asian, niiden ehdotus. Jos maakuntahallitus, tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin maakuntavaltuusto on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta. 16 Puheenvuorot Kun asia on esitelty, siitä on varattava tilaisuus keskustella. Puheenvuoro on pyydettävä selvästi havaittavalla tavalla tai toimittamalla puheenjohtajalle kirjallinen puheenvuoropyyntö. Puheenvuorot annetaan pyydetyssä järjestyksessä. Tästä järjestyksestä poiketen puheenjohtaja voi antaa: 1) asian käsittelyn alussa ryhmäpuheenvuoron kunkin valtuustoryhmän edustajalle ryhmien suuruuden mukaisessa järjestyksessä; 2) puheenvuoron maakuntahallituksen puheenjohtajalle, maakuntajohtajalle sekä tarkastuslautakunnan ja tilapäisen valiokunnan puheenjohtajalle, jos käsitellään asianomaisten toimielinten valmistelemia asioita; sekä 3) repliikki- ja kannatuspuheenvuoron.

55 8, MH :00 / Liite: Johtosäännöt Sivu 54 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuuston työjärjestys Sivu 5 Asian käsittelyjärjestystä koskeva työjärjestyspuheenvuoro on annettava ennen muita. 17 Puheenvuorojen käyttäminen Puheenvuoron saaneen on puhuttava paikaltaan tai puhujakorokkeelta. Puhujan on pysyttävä käsiteltävänä olevassa asiassa. Jos hän siitä poikkeaa, puheenjohtajan on kehotettava häntä palaamaan asiaan. Jos puhuja ei noudata huomautusta, puheenjohtajan on kiellettävä häntä jatkamasta puhettaan. 18 Pöydällepanoehdotus Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian asiallisen käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta ja siitä on tehtävä päätös ennen kuin keskustelua itse asiasta jatketaan. Jos ehdotus hyväksytään, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn; jos se hylätään, jatkuu käsittely. Valtuusto voi käsitellä asian, joka on mainittu kokouskutsussa ja joka on valmisteltu KuntaL 53 :ssä tarkoitetulla tavalla. Jos asia on kiireellinen, valtuusto voi päättää ottaa asian käsiteltäväkseen, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa. Jos asiaa ei ole valmisteltu, päätös asian ottamisesta käsiteltäväksi on tehtävä yksimielisesti. 19 Ehdotukset Keskustelun kuluessa tehty ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii. Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja julistaa keskustelun päättyneeksi. Tämän jälkeen hänen on esitettävä maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi selostus keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Jos maakuntavaltuusto on asiasta yksimielinen tai vastaehdotusta ei ole kannatettu, puheenjohtaja toteaa päätöksen. Muussa tapauksessa puheenjohtaja toteaa ehdotukset, joita ei kannatuksen puuttuessa oteta äänestettäviksi, ja ehdotukset, joista äänestetään. Puheenjohtaja saattaa toimielimen hyväksyttäväksi äänestystavan ja, jos äänestyksiä on toimitettava useampia, äänestysjärjestyksen sekä tekee äänestysesityksen siten, että vastaus ""jaa"" tai ""ei"" ilmaisee kannanoton ehdotukseen. Äänestys toimitetaan avoimesti. Päätökseksi tulee ehdotus, joka on saanut eniten ääniä, tai äänten mennessä tasan ehdotus, jota puheenjohtaja on äänestänyt. Jollei ole muita äänestykseen otettavia ehdotuksia kuin pohjaehdotus, puheenjohtajan on julistettava se maakuntavaltuuston päätökseksi.

56 8, MH :00 / Liite: Johtosäännöt Sivu 55 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuuston työjärjestys Sivu 6 20 Äänestystapa Äänestys on toimitettava avoimesti. Jos äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimenhuudolla, äänestys on vaadittaessa tai puheenjohtajan katsoessa sen selvyyden vuoksi tarpeelliseksi toimitettava uudelleen nimenhuudolla. Valtuutettujen äänimäärästä säädetään perussopimuksessa. 21 Äänestysjärjestys Jos ehdotuksista on äänestettävä, puheenjohtaja esittää maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen, jota laadittaessa on otettava huomioon, että: 1) ensiksi asetetaan äänestettäväksi pohjaehdotuksesta kaksi eniten poikkeavaa ehdotusta. Niistä voittanut asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan, ja näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan; 2) jos asia koskee määrärahan myöntämistä, asetetaan ensin äänestettäväksi määrältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä; sekä 3) jos ehdotus on sellainen, että sen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, sen on hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänestettävä erikseen. Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan lain mukaan määräenemmistön kannatus, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan. 22 Toivomusponsi Tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen maakuntavaltuusto voi hyväksyä maakuntahallitukselle osoitettavan toivomusponnen, jonka tulee liittyä käsiteltävänä olevaan asiaan ja joka ei saa olla ristiriidassa maakuntavaltuuston päätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajentaa sitä. 4 luku Vaalit 23 Yleiset määräykset Milloin vaali toimitetaan suljetuin lipuin, äänestyslipun on oltava kokoon taitettu niin, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä. Äänestysliput annetaan maakuntavaltuuston puheenjohtajalle nimenhuudon määräämässä järjestyksessä. Ääniä voidaan antaa jokaiselle vaalissa kysymykseen tulevalle ehdokkaalle, vaikkei häntä olisi keskustelussa ehdotettu tai kannatettu. 24 Vaalitoimituksen avustajat

57 8, MH :00 / Liite: Johtosäännöt Sivu 56 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuuston työjärjestys Sivu 7 Toimitettaessa enemmistövaali suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei maakuntavaltuusto toisin päätä. Suhteellinen vaali 25 Maakuntavaltuuston vaalilautakunta Maakuntavaltuusto valitsee toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Lautakunnassa on kolme jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Maakuntavaltuusto valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Lautakunnan sihteerinä toimii maakuntavaltuuston pöytäkirjanpitäjä, jollei maakuntavaltuusto toisin päätä. 26 Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto Maakuntavaltuusto määrää ajankohdan, milloin ehdokaslistat ovat viimeistään annettava maakuntavaltuuston puheenjohtajalle sekä milloin vaalitoimituksen nimenhuuto aloitetaan. 27 Ehdokaslistojen laatiminen Ehdokaslistassa saa olla enintään niin monen ehdokkaan nimi kuin vaalissa on valittavia jäseniä ja varajäseniä. Ehdokaslistan otsikossa on mainittava, missä vaalissa sitä käytetään. Ehdokaslista on vähintään kahden valtuutetun allekirjoitettava. Ensimmäinen allekirjoittaja toimii listan asiamiehenä, antaa sen maakuntavaltuuston puheenjohtajalle ja on oikeutettu tekemään siihen 28 :ssä tarkoitetut oikaisut. 28 Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen Kun ehdokaslistojen antamisen määräaika on päättynyt, maakuntavaltuuston puheenjohtaja antaa ehdokaslistat vaalilautakunnalle, joka tarkastaa, ovatko ne asianmukaisesti laaditut. Jos listassa on virheellisyys, annetaan asiamiehelle tilaisuus sen korjaamiseen vaalilautakunnan asettamassa määräajassa. Jos sama henkilö on asiamiehen toimittaman ehdokaslistan korjaamisen jälkeenkin ehdokkaana kahdella tai useammalla listalla, vaalilautakunnan on, mikäli mahdollista, tiedusteltava ehdokkaalta, mille listalle hänen nimensä jätetään. 29 Ehdokaslistojen yhdistelmä Sitten kun edellä 28 :ssä mainittuja oikaisuja varten varattu määräaika on päättynyt, vaalilautakunta laatii hyväksytyistä ehdokaslistoista yhdistelmän, johon jokaiselle ehdokaslistalle merkitään järjestysnumero.

58 8, MH :00 / Liite: Johtosäännöt Sivu 57 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuuston työjärjestys Sivu 8 Ehdokaslistojen yhdistelmä on pantava ennen vaalitoimituksen nimenhuudon alkamista maakuntavaltuuston istuntohuoneeseen nähtäväksi ja maakuntavaltuustolle julkiluettava. 30 Vaalitoimitus Kunkin valtuutetun on nimenhuudon määräämässä järjestyksessä annettava maakuntavaltuuston puheenjohtajalle äänestyslippu, johon hän on merkinnyt äänestämänsä ehdokaslistan numeron. 31 Vaalin tuloksen toteaminen ja äänestyslippujen säilyttäminen Nimenhuudon päätyttyä maakuntavaltuuston puheenjohtaja antaa äänestysliput vaalilautakunnalle, joka tutkii niiden pätevyyden sekä laskee ja toteaa vaalin tuloksen noudattaen soveltuvin osin, mitä kunnallisvaaleista säädetään. Vaalilautakunta antaa vaalin tuloksesta kirjallisen ilmoituksen maakuntavaltuuston puheenjohtajalle, joka ilmoittaa vaalin tuloksen maakuntavaltuustolle. Vaalissa annetut äänestysliput on säilytettävä, kunnes päätös vaalissa, jossa niitä on käytetty, on saanut lainvoiman. Sama koskee arvonnassa käytettyjä lippuja. Jos vaali on toimitettu suljetuin lipuin, ne on säilytettävä suljetussa päällyksessä. 5 luku Pöytäkirja 32 Pöytäkirja Maakuntavaltuuston pöytäkirjasta noudatetaan soveltuvin osin, mitä pöytäkirjasta hallintosäännössä määrätään. 33 Pöytäkirjan tarkastus Maakuntavaltuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei maakuntavaltuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä.

59 8, MH :00 / Liite: Johtosäännöt Sivu 58 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Sivu 1 VARSINAIS-SUOMEN LIITON LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Maakuntavaltuuston hyväksymä Muutettu maakuntavaltuustossa Muutettu maakuntavaltuustossa Muutettu maakuntavaltuustossa Muutettu maakuntavaltuustossa Muutettu maakuntavaltuustossa Muutettu maakuntavaltuustossa Päätös tulee voimaan Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot 1. Varsinais-Suomen Liiton luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta ja korvausta ansionmenetyksestä sekä kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä, sekä matkakustannusten korvausta ja päivärahaa tämän palkkiosäännön mukaan. 1. Varsinais-Suomen Liiton toimielinten kokouksista suoritetaan palkkiota seuraavasti: Maakuntavaltuusto ja sen valiokunnat, tarkastuslautakunta, maakuntahallitus ja sen asettamat toimikunnat ja sen jaostot sekä saaristolautakunta 132 euroa ja muut toimielimet 105 euroa. 2. Puheenjohtajalle tai kokouksessa puheenjohtajana toimivalle varapuheenjohtajalle suoritetaan kokouspalkkio, joka vastaa asianomaisen toimielimen jäsenen 1 momentissa mainittua kokouspalkkiota korotettuna 50 %:lla. 3. Maakuntavaltuuston puheenjohtajalle tai varapuheenjohtajalle, joka osallistuu maakuntahallituksen, samoin kuin maakuntahallituksen puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle ja jäsenelle, joka osallistuu maakuntavaltuuston kokoukseen tai muiden hallintoelinten kokouksiin maakuntahallituksen puheenjohtajana tai muutoin määrätylle edustajalle suoritetaan kokouspalkkio samojen perusteiden mukaan kuin asianomaisen hallintoelimen jäsenille. 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1. Yli kolme tuntia kestävästä kokouksesta suoritetaan 2 :n 1 momentissa mainitun kokouspalkkion lisäksi 50 % sanotun kokouspalkkion määrästä, jokaista kolmen tunnin jälkeen alkavaa tuntia kohden. 2. Jos toimielin pitää samana kalenterivuorokautena useamman kuin yhden kokouksen katsotaan ne kokouspalkkiota laskettaessa yhdeksi kokoukseksi, ellei kokousten välinen aika ole yli kaksi tuntia.

60 8, MH :00 / Liite: Johtosäännöt Sivu 59 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Sivu 2 4 Vuosipalkkiot 1. Maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen puheenjohtajille suoritetaan edellä 2 :ssä määrättyjen kokouspalkkioiden lisäksi puheenjohtajan tehtävistä palkkiota vuosittain seuraavasti: Maakuntavaltuuston puheenjohtaja 2300 euroa Maakuntahallituksen puheenjohtaja 4600 euroa ja varapuheenjohtajat 1725 euroa. 2. Mikäli puheenjohtaja on estynyt hoitamasta tehtäviään, lakkaa hänen oikeutensa vuosipalkkioon, kun este on jatkunut yhdenjaksoisesti kuukauden. Tästä alkaen maksetaan varapuheenjohtajalle kutakin kalenterivuorokautta kohden vuosipalkkion 365:s osa siihen saakka, kunnes puheenjohtaja palaa hoitamaan tehtäviään. 5 Sihteerin palkkio 1. Toimielimen sihteerinä toimivalle luottamushenkilölle suoritetaan 2 :n 1 momentissa mainittu kokouspalkkio 50 %:lla korotettuna, jollei hän saa tehtävästään vuosi-, kuukausitai muuta eri palkkiota. 6 Katselmus, neuvottelu, toimitus 1. Katselmuksesta, neuvottelusta tai muusta toimituksesta, johon maakuntavaltuuston tai -hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja taikka erityisestä syystä muukin jäsen osallistuu ja josta laaditaan pöytäkirja tai muistio maksetaan 132 euroa. 2. Katselmuksesta, neuvottelusta tai muusta toimituksesta, johon Varsinais-Suomen liiton toimielimen jäsen osallistuu toimielimen päätöksen perusteella ja josta laaditaan pöytäkirja tai muistio maksetaan 132 euroa. 7 Tilintarkastajat Tilintarkastajalle suoritetaan palkkio laskun perusteella. 8 Erityistehtävät Maakuntavaltuuston tai maakuntahallituksen luottamushenkilölle määräämästä erityistehtävästä maakuntahallituksen harkinnan mukaan voidaan suorittaa palkkiota 132 euroa. 9 Ansionmenetyksen korvaus 1. Luottamushenkilölle suoritetaan korvausta säännöllisen työajan ansionmenetyksestä ja luottamustoimen vuoksi aiheutuvista 1 :ssä tarkoitetuista kustannuksista kultakin alkavalta tunnilta, ei kuitenkaan enemmältä kuin kahdeksalta tunnilta kalenterivuorokaudessa. Tuntikorvauksen enimmäismäärän päättää maakuntahallitus.

61 8, MH :00 / Liite: Johtosäännöt Sivu 60 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Sivu 3 2. Saadakseen korvausta työansionmenetyksestä luottamushenkilön tulee esittää työnantajan todistus siitä. Todistuksesta on myös käytävä ilmi, että luottamustoimen hoitamiseen käytetty aika olisi ollut hänen työaikaansa ja että hänelle ei makseta siltä ajalta palkkaa. 3. Luottamushenkilön, joka tekee ansio- tai muuta työtä olematta työsuhteessa taikka virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa, tulee esittää kirjallisesti riittävä selvitys ansionmenetyksestään. 4. Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitettua todistusta tai selvitystä ei vaadita, jos korvattava määrä on enintään tätä tarkoitusta varten maakuntahallituksen päättämän tuntikorvauksen mukainen tunnilta. Luottamushenkilön tulee tällöin kuitenkin antaa kirjallinen vakuutus ansionmenetyksen ja luottamustoimen vuoksi aiheutuneiden kustannusten määrästä. 5. Saadakseen korvausta kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä, luottamushenkilön tulee esittää kirjallisesti riittävä selvitys tällaisista kustannuksista. Kustannusten enimmäismäärään noudatetaan mitä edellä 1 momentissa on määrätty. 10 Vaatimuksen esittäminen 1. Ansionmenetyksen ja kustannusten korvaamista koskeva vaatimus on esitettävä kuuden kuukauden kuluessa sille henkilölle, jolle voimassa olevien määräysten mukaan laskun hyväksyminen kuuluu. 11 Palkkion maksamisaika 1. Tässä säännössä mainitut palkkiot maksetaan neljännesvuosittain. 12 Matkakustannusten korvaus Luottamushenkilöiden kokousmatkoista ja muista luottamustoimen hoitamiseksi tehdyistä matkoista suoritetaan matkakustannusten korvausta, päivärahaa, ateriakorvausta, majoittumiskorvausta, yömatkarahaa ja kurssipäivärahaa soveltuvin osin kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen mukaisesti.

62 8, MH :00 / Liite: Johtosäännöt Sivu 61 VARSINAIS-SUOMEN LIITON TARKASTUSSÄÄNTÖ Maakuntavaltuuston hyväksymä Maakuntavaltuusto Voimaantulopäivämäärä Lisäyksen voimaantulopäivä Valvontajärjestelmä 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tämän säännön mukaisesti. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa maakuntahallitus. 2 Lautakunnan kokoonpano 3 Lautakunnan kokoukset 4 Lautakunnan tehtävät Lautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kaksi muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat valtuutettuja. Lautakunnan kokouksissa tilintarkastajalla on läsnäolo ja puheoikeus. Tilintarkastajalla ja lautakunnan määräämillä luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla on velvollisuus olla läsnä lautakunnan kokouksessa lautakunnan niin päättäessä. Maakuntahallitus ei voi määrätä edustajaansa lautakunnan kokouksiin. Kokousmenettelyssä noudatetaan hallintosäännön määräyksiä. Esittelijästä päättää lautakunta. Sen lisäksi, mitä kuntalain 71 ja 75 :ssä säädetään, lautakunnan on 1) seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi, 2) huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa, sekä

63 8, MH :00 / Liite: Johtosäännöt Sivu ) tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Tilintarkastaja 5 Tilintarkastajan valinta Maakuntavaltuusto valitsee tarkastuslautakunnan esityksestä toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten JHTT-yhteisön. 6 Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät Tilintarkastaja voi ottaa lautakunnalta toimeksiantoja lautakunnan käsiteltävien asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien suorittamisesta, mikäli ne eivät ole ristiriidassa hyvän tilintarkastustavan kanssa. Tilintarkastajan ilmoitukset, tilintarkastuskertomus ja tarkastuslautakunnan valmistelu valtuustolle 7 Tilintarkastajan ilmoitukset 8 Tilintarkastuskertomus Tilintarkastaja ilmoittaa tarkastussuunnitelman toteutumisesta ja tarkastushavainnoistaan tarkastuslautakunnalle sen määräämällä tavalla. Kuntalain 73 :n 3 momentin tarkoittamat ilmoitukset lautakunnalle tehdään kirjallisina lautakunnan puheenjohtajalle. Maakuntahallitukselle annettavat ilmoitukset tehdään kirjallisena maakuntahallituksen puheenjohtajalle ja maakuntajohtajalle. Tilintarkastuskertomuksessa on kuntalain 75 :ssä mainitun lisäksi esitettävä lausunto 73 :n 1 momentin mukaisista asioista. Kertomuksessa esitetään myös muut tilintarkastajan tarpeellisiksi katsomat asiat. 9 Tarkastuslautakunnan valmistelu maakuntavaltuustolle Lautakunta antaa maakuntavaltuustolle vähintään viikkoa ennen tilintarkastuskertomuksen valtuustokäsittelyä arvionsa maakuntavaltuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta edellisenä vuonna. Lautakunta esittää arvionsa myös tilintarkastuskertomuksessa tehdyistä muistutuksista sekä asianomaisten niistä antamista selityksistä ja maakuntahallituksen lausunnosta. Lautakunta esittää maakuntavaltuustolle ehdotuksen toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta. 10 Kansainvälisiin EU-ohjelmiin liittyvä tarkastus Voimaantulo Liiton vastuulla olevassa kansainvälisessä EU-ohjelmien tarkastusviranomaistehtävässä noudatetaan lisäksi niitä menettelytapoja ja -vaatimuksia, joista on säädetty erityisesti Neuvoston yleisasetuksen (EY) N:o 1083/ :ssä sekä muissa tarkastusviranomaistoimintaan liittyvissä EY-säännöksissä. Tämä johtosääntö tulee voimaan ja sitä noudatetaan ensimmäisen kerran vuoden 1997 hallinnon ja talouden tarkastuksessa MR/mk

64 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu 63 Varsinais-Suomen liitto Asia Maakuntahallitus Oheismateriaali 1 VARSINAIS-SUOMEN LIITON HALLINTOSÄÄNTÖ LUONNOS v.15.5 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

65 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu 64 SISÄLLYSLUETTELO I OSA: Hallinnon ja toiminnan järjestäminen... 2 Maakunnan johtaminen... 2 Henkilöstöorganisaatio... 5 Toimivalta henkilöstöasioissa... 6 Talous ja valvonta Ulkoinen valvonta Sisäinen valvonta ja riskienhallinta II OSA: Valtuusto Maakuntavaltuuston toiminta Maakuntavaltuuston kokoukset Enemmistövaali ja suhteellinen vaali Valtuutetun aloite- ja kyselyoikeus III OSA: Päätöksenteko- ja hallintomenettely Kokousmenettely Toimielinten ja viranhaltijoiden toimivalta Luottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset Muut määräykset... 48

66 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu 65 2 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO KUNTAYHTYMÄ I OSA: Hallinnon ja toiminnan järjestäminen I LUKU Maakunnan johtaminen 1 Hallintosäännön soveltaminen Varsinais-Suomen liitto -kuntayhtymän hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä päätöksenteko- ja kokousmenettelyssä noudatetaan tämän hallintosäännön määräyksiä, ellei laissa ole toisin säädetty. 2 Johtamisjärjestelmä Hallintosäännön ohella kuntayhtymän toimintaa ohjataan seuraavilla asiakirjoilla, joihin nähden hallintosääntöä sovelletaan toissijaisena: - Varsinais-Suomen liitto -kuntayhtymän perussopimus - Maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestys; - Historiarahaston sääntö Kuntayhtymää johdetaan Varsinais-Suomen liiton toimintastrategian sekä talous- ja toimintasuunnitelman mukaisesti. Maakuntavaltuusto vastaa kuntayhtymän toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää kuntayhtymän päätösvaltaa. Maakuntavaltuusto siirtää toimivaltaansa hallintosäännön määräyksillä. Maakuntahallitus vastaa valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Maakuntahallitus johtaa kuntayhtymän toimintaa, hallintoa ja taloutta. Maakuntahallitus vastaa kuntayhtymän toiminnan yhteensovittamisesta, henkilöstöpolitiikasta ja huolehtii kuntayhtymän sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Maakuntajohtaja johtaa maakuntahallituksen alaisena kuntayhtymän hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Maakuntajohtaja vastaa asioiden valmistelusta maakuntahallituksen käsiteltäväksi. Viraston johtoryhmän muodostavat maakuntajohtaja ja vastuualuejohtajat sekä muut maakuntajohtajan päättämät viran- ja toimenhaltijat. Maakuntahallitus voi siirtää toimivaltaansa kuntayhtymän muulle toimielimelle, luottamushenkilölle, maakuntajohtajalle tai viranhaltijalle. Muu toimielin ja maakuntajohtaja voi siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. Toimivallan siirtämispäätöksistä on pidettävä ajan tasalla olevaa luetteloa. Luettelo annetaan tiedoksi maakuntavaltuustolle vuosittain syyskokouksessa.

67 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu Esittely maakuntahallituksessa 4 Maakuntahallituksen puheenjohtajan tehtävät 5 Kuntayhtymän viestintä Maakuntahallituksen esittelijänä toimii maakuntajohtaja. Maakuntajohtajan ollessa poissa tai esteellinen, esittelijänä toimii hänen varahenkilökseen määrätty. Maakuntajohtajaa koskevat asiat ratkaistaan maakuntahallituksen puheenjohtajan esittelystä. Maakuntahallituksen puheenjohtajan tehtäviin kuuluu: 1. johtaa toimintastrategian sekä maakuntahallituksen tehtävien toteuttamisen edellyttämää poliittista yhteistyötä käymällä asioiden käsittelyn edellyttämiä keskusteluja poliittisten ryhmien kanssa sekä pitämällä sopivin tavoin yhteyttä maakunnan asukkaisiin ja muihin sidosryhmiin; 2. vastata maakuntajohtajan johtajasopimuksen valmistelusta ja huolehtia maakuntahallituksen ja -valtuuston kytkemisestä valmisteluprosessiin tarkoituksenmukaisella tavalla; sekä 3. vastata siitä, että maakuntajohtajan kanssa käydään vuosittain tavoite- ja arviointikeskustelut. Maakuntahallitus johtaa kuntayhtymän viestintää ja tiedottamista. Maakuntahallitus hyväksyy tiedotusohjeet viestinnän ja tiedottamisen periaatteista sekä nimeää viestinnästä vastaavat viranhaltijat. Toimielimet luovat omalla toimialallaan edellytyksiä läpinäkyvälle toiminnalle asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Maakuntahallitus, maakuntajohtaja sekä vastuualuejohtajat huolehtivat, että maakunnan asukkaat ja palvelujen käyttäjät saavat riittävästi tietoja valmisteltavina olevista yleisesti merkittävistä asioista ja voivat osallistua ja vaikuttaa näiden asioiden valmisteluun. Viestinnässä käytetään selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otetaan huomioon maakunnan eri asukasryhmien tarpeet. Liiton hallinnoimien EU-ohjelmien osalta noudatetaan komission hyväksymää ohjelmakohtaista tiedotussuunnitelmaa ( communication plan ).

68 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu 67 4 II LUKU Toimielinorganisaatio 6 Kuntayhtymän toimielimet 7 Toimielinten koko ja toimikausi Kuntayhtymällä on edustajainkokous, maakuntavaltuusto, maakuntahallitus ja tarkastuslautakunta. Maakunnassa on alueen kehittämiseen vaikuttavien toimenpiteiden ja rakennerahasto-ohjelman toimeenpanon yhteensovittamista varten maakunnan yhteistyöryhmä (MYR). Maakuntahallitus asettaa yhteistyöryhmän aluekehityslainsäädännössä säädettyjen tahojen edustajista. Sen tehtävät määritellään tarkemmin kulloinkin voimassa olevassa laissa alueiden kehittämisestä. Yhteistyöryhmää koskevista tarkemmista määräyksistä säädetään yhteistyöryhmän työjärjestyksessä. Maakuntavaltuusto voi perustaa muita pysyviä lautakuntia, neuvottelukuntia ja yhteistyöryhmiä. Kuntayhtymällä on muita toimielimiä sen mukaan kuin maakuntahallitus päättää. Muiden toimielimien tehtävistä, toimivallasta, kokoonpanosta ja jäsenten valinnasta päättää maakuntahallitus. Edustajainkokouksen, maakuntavaltuuston ja -hallituksen koko ja toimikausi määräytyvät kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti. Tarkastuslautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kaksi muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat maakuntavaltuutettuja. Tarkastuslautakunnan tehtävät on määritelty 49. Muiden kuin yllä mainittujen toimielinten osalta koosta ja toimikaudesta päättää se toimielin, joka tekee toimielimen asettamispäätöksen. Toimielimen toimikausi ei voi olla pidempi kuin sen asettaneen toimielimen toimikausi.

69 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu 68 5 III LUKU Henkilöstöorganisaatio 8 Henkilöstö- ja vastuualueorganisaatio 9 Maakuntajohtaja Maakuntavirastosta, sen yksikköjaosta ja tehtävistä sekä henkilöstöstä päättää maakuntahallitus, ellei perussopimuksessa toisin määrätä. Maakuntajohtaja ylimpänä viranhaltijana vastaa maakuntahallituksen toimialan toiminnasta sekä johtaa ja kehittää toimintaa maakuntahallituksen alaisuudessa. Maakuntajohtaja toimii vastuualuejohtajien esimiehenä. 10 Vastuualuejohtajat Vastuualueen johtaja toimii vastuualueellaan työskentelevän henkilöstön esimiehenä ja vastaa vastuualueensa taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Vastuualueen johtaja vastaa vastuualueelle osoitettujen ydinprosessien sekä hankkeiden ja työryhmien toiminnasta maakuntajohtajan ja maakuntahallituksen alaisuudessa.

70 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu 69 6 IV LUKU Toimivalta henkilöstöasioissa 11 Maakuntahallituksen yleistoimivalta Mikäli toimivallasta henkilöstöasioissa ei ole säädetty laissa eikä hallintosäännössä, toimivalta on maakuntahallituksella. 12 Henkilöstövalinnat Maakuntavaltuusto valitsee maakuntajohtajan. Maakuntahallitus ottaa muut vakinaiset viranhaltijat ja työsopimussuhteessa olevat työntekijät. Maakuntahallitus nimittää maakuntajohtajan varahenkilön. Maakuntajohtaja päättää muista sijaisjärjestelyistä. Maakuntajohtaja päättää talousarvion puitteissa enintään vuodeksi palkattavien määräaikaisten viran- ja toimenhaltijoiden ottamisesta sekä näiden palkkausehdoista virka- ja työehtosopimusta noudattaen. Koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta ja koeajan pituudesta päättää se, joka ottaa palvelukseen. Maakuntahallitus päättää toistaiseksi täytettävän toimen perustamisesta ja lakkauttamisesta. 13 Virkamääräysten ja työsopimusten allekirjoittaminen Virkamääräykset ja työsopimukset allekirjoittaa maakuntajohtaja. 14 Viran perustaminen ja lakkauttaminen sekä virkanimikkeen muuttaminen Maakuntavaltuusto päättää täytettävän viran perustamisesta, lakkauttamisesta ja virkanimikkeen muuttamisesta. 15 Päätösvalta virka- tai työsuhteeseen liittyvissä yksityiskohdissa Maakuntajohtajan virkasuhteeseen liittyvistä yksityiskohdista päättää maakuntahallitus. Maakuntajohtaja päättää henkilöiden virka- ja työsuhteiden yksityiskohdista.

71 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu Virkasuhteen muuttaminen työsuhteeksi 17 Kelpoisuusvaatimukset 18 Haettavaksi julistaminen 19 Palvelussuhteeseen ottaminen Maakuntahallitus päättää viran muuttamisesta työsuhteeksi. Maakuntajohtajan tehtävään vaaditaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä käytännön kokemus maakunnan liiton toimialaan kuuluvissa tehtävissä. Vastuualuejohtajilta vaaditaan tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja käytännön kokemus vastuualueen toimialaan kuuluvissa tehtävissä. Muuhun virka- tai työsuhteeseen ottava viranomainen päättää virka- tai työsuhteen kelpoisuusvaatimuksista päättäessään sen perustamisesta. Viran tai toimen julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija tai työntekijä avoinna olevaan virkaan tai toimeen. Maakuntajohtajan viran julistaa haettavaksi maakuntahallitus. Virkasuhteeseen voidaan ottaa henkilö vain julkisella menettelyllä. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain perusteiden täyttyessä voidaan virkasuhteeseen ottaa henkilö myös ilman hakumenettelyä. Työsopimussuhteisten osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä virkasuhteisten osalta on säädetty. Virkasuhteeseen ottava viranomainen päättää koeajan määräämisestä. Työsuhteeseen ottava viranomainen voi sopia koeajasta. 20 Virkaan ottaminen virkaan valitun irtisanouduttua ennen virantoimituksen alkamista 21 Harkinnanvaraiset virka- ja työvapaat Jos haettavana olleeseen virkaan tai virkasuhteeseen valittu irtisanoutuu ennen virantoimituksen alkamista eikä varalle ole valittu toista henkilöä, voidaan viranhaltija valita niiden virkaa tai virkasuhdetta hakeneiden joukosta, jotka ilmoittavat hakemuksensa edelleen olevan voimassa. Maakuntahallitus päättää maakuntajohtajan enintään vuoden kestävästä virka- tai työvapaasta sekä sen keskeyttämisestä ja peruuttamisesta.

72 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu Muut kuin harkinnanvaraiset virkavapaat Maakuntajohtaja päättää muun henkilöstön virka- ja työvapaista ja niiden keskeyttämisestä ja peruuttamisesta. Maakuntahallituksen puheenjohtaja päättää maakuntajohtajan sellaisesta virkavapaudesta tai työlomasta, johon viranhaltijalla on lainsäädännön tai virka- ja työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus Vuosilomat Maakuntajohtaja päättää sellaisesta virkavapaudesta tai työlomasta, johon viranhaltijalla tai työntekijällä on lainsäädännön tai virka- ja työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus. Maakuntahallitus päättää maakuntajohtajan vuosilomasta. Maakuntajohtaja myöntää muut vuosilomat. 24 Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen päättää viranomainen, jolla on toimivalta molempiin virkasuhteisiin ottamisessa. Jos toimivalta on eri viranomaisilla, siirtämisestä päättää maakuntahallitus. 25 Sivutoimet Sivutoimilupahakemuksen ratkaisee ja sivutoimiluvan peruuttamisesta sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättää maakuntajohtaja. Sivutoimi-ilmoituksen hyväksymisestä ja kieltämisestä päättää maakuntajohtaja. 26 Viranhaltijan työ- ja toimintakyvyn selvittäminen 27 Virantoimituksesta pidättäminen Maakuntahallituksen puheenjohtaja päättää kunnallisen viranhaltijalain nojalla terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä maakuntajohtajalta sekä maakuntajohtajan määräämisestä terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Maakuntajohtaja päättää terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä kunnallisen viranhaltijalain nojalla sekä määräämisestä terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Maakuntavaltuusto päättää maakuntajohtajan virantoimituksesta pidättämisestä. Väliaikaisesta virantoimituksesta pidättämisestä ennen päättävän toimielimen kokousta päättää maakuntavaltuuston puheenjohtaja.

73 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu 72 Muun viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä päättää virkaan ottanut viranomainen. Muun viranhaltijan väliaikaisesta virantoimituksesta pidättämisestä päättää maakuntajohtaja. Huomautuksen antamisesta päättää maakuntajohtaja. Palvelussuhteen jatkamisesta työsopimuslain mukaisen eroamisiän jälkeen päättää se, joka valitsee viran- tai toimen haltijan. Asiaa koskeva hakemus tulee toimittaa viimeistään 6 kuukautta ennen hakijan virallista eroamisikää. 28 Virka- tai työsuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi Virka- tai työsuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi päättää palvelussuhteeseen ottanut viranomainen Lomauttaminen Maakuntahallitus päättää henkilöstön lomauttamisen periaatteista. 30 Palvelussuhteen päättyminen Viranhaltijan tai työntekijän lomauttamisesta päättää palvelussuhteeseen ottanut viranomainen. Palvelussuhteen purkamisesta koeajalla, irtisanomisesta, purkamisesta ja purkautuneena pitämisestä päättää palvelussuhteeseen ottava viranomainen. Viranhaltijan ilmoitus virkasuhteen irtisanomisesta ja työntekijän ilmoitus työsuhteen irtisanomisesta saatetaan palvelussuhteeseen ottamisesta päättäneen viranomaisen tietoon. 31 Menetettyjen ansioiden korvaaminen ja palkan takaisinperiminen 32 Henkilökohtaiset lisät Viranhaltijalle kunnallisen viranhaltijalain nojalla maksettavista korvauksista päättää virkaan ottanut viranomainen. Aiheettomasti maksetun palkan tai muun virkasuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden takaisinperinnästä päättää virkaan ottanut viranomainen. Maakuntajohtaja päättää henkilöstölle myönnettävästä henkilökohtaisesta palkanlisästä.

74 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu Virka- ja työehtosopimuksen toimeenpano 34 Matkamääräykset 35 Ylityö, lisätyö ja varallaolo Maakuntajohtaja päättää sellaisista virka- ja työehtosopimuksessa määrätyistä asioista, joissa kuntayhtymälle on jätetty määräysten soveltamiseen harkintavaltaa. Virka- ja virantoimitusmatkoihin sovelletaan maakuntahallituksen hyväksymää matkustusohjetta. Kukin esimies määrää tarvittaessa alaisensa henkilöstön lisä-, yli-, lauantai- tai sunnuntaityöhön sekä varallaoloon.

75 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu V LUKU Talous ja valvonta 36 Talousarvio ja taloussuunnitelma sekä sitovuustaso Maakuntahallitus hyväksyy suunnittelukehykset ja talousarvion laadintaohjeet. Maakuntavaltuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Talousarviosta päättäessään maakuntavaltuusto määrittelee, mitkä ovat sen sitovina hyväksymät toiminnan tavoitteet. Maavaltuusto antaa talousarvion noudattamista koskevat määräykset, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat viraston viranomaisia. Maakuntahallitus hyväksyy talousarvioon perustuvan käyttösuunnitelman. Maakuntahallitus voi siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivalta edelleen alaisilleen viranhaltijoille. 37 Talousarvion täytäntöönpano ja toiminnan ja talouden seuranta 38 Talousarvion muutokset 39 Omaisuuden luovuttaminen ja vuokraaminen Maakuntahallitus vastaa talousarvion ja taloussuunnitelman toteutumisesta. Vastuualuejohtajat vastaavat oman vastuualueensa tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä. Toiminnan ja talouden toteutumisesta raportoidaan maakuntahallitukselle sen päättämällä tavalla. Talousarvioon tehtävät muutokset on esiteltävä maakuntavaltuustolle siten, että maakuntavaltuusto ehtii käsitellä muutosehdotukset talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen maakuntavaltuustolle ei voi enää tehdä talousarvion muutosehdotusta. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnan tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnan tavoitteiden tai tuloarvion muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutukset määrärahoihin. Kuntayhtymän omaisuuden luovuttamisesta ja vuokraamisesta päättää maakuntahallitus maakuntavaltuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti.

76 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu Omaisuuden myyminen 41 Poistosuunnitelman hyväksyminen 42 Rahatoimen hoitaminen 43 Maksuista päättäminen Maakuntahallitus päättää käyttöomaisuuden myymisestä. Maakuntajohtaja päättää kuntayhtymän tarpeettomaksi käyneen irtaimen omaisuuden myymisestä. Maakuntavaltuusto hyväksyy suunnitelmapoistojen perusteet. Maakuntahallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat. Maakuntahallitus vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan. Kuntayhtymän rahatoimen tehtäviä ovat maksuvalmiuden ylläpitäminen, maksuliikenteen hoito, lainarahoitus ja rahavarojen sijoittaminen. Maakuntavaltuusto päättää kuntayhtymän kokonaisvarallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista. Maakuntavaltuusto päättää lainan ottamisen ja lainan antamisen periaatteista. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä maakuntavaltuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Maakuntahallitus päättää lainan ottamisesta ja lainan antamisesta noudattaen maakuntavaltuuston hyväksymiä periaatteita. Maakuntahallitus voi siirtää lainan ottamiseen ja lainan antamiseen liittyvää toimivaltaansa alaiselleen viranomaiselle. Kuntayhtymän varojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta kuntayhtymän edun mukaisesti päättää maakuntajohtaja. Muutoin kuntayhtymän rahatoimesta vastaa maakuntahallitus. Rahatoimen käytännön hoitamisesta vastaa hallintojohtaja. Maakuntavaltuusto päättää kuntayhtymän palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä periaatteista. Maakuntahallitus päättää tarkemmin maksujen perusteista ja euromääristä. Maakuntahallitus voi siirtää maksuista päättämiseen liittyvää toimivaltaansa alaiselleen viranomaiselle.

77 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu Asiakirjojen antamisesta perittävät maksut Pöytäkirjanotteesta, kopiosta tai muusta tulosteesta peritään sivukohtainen maksu. Jos tiedon esille hakeminen vaatii erityistoimenpiteitä, tiedonhausta peritään kiinteä perusmaksu, joka porrastetaan haun vaativuuden mukaan. Kopiosta ja tulosteesta peritään tällöin kiinteän perusmaksun lisäksi sivukohtainen maksu. Maakuntahallitus päättää tarkemmin asiakirjojen antamisesta perittävien maksujen perusteista ja euromääristä. 45 Hankinnat Maakuntahallitus päättää kuntayhtymän hankinnoista. Maakuntahallitus voi delegoida hankintoihin liittyvää päätösvaltaa alaiselleen viranhaltijalle. 46 Tilien käyttöoikeus ja maksumääräys Pankkitilien käyttöoikeus on maakuntajohtajalla. Kuntayhtymän laskut ja maksuasiakirjat hyväksyy ja määrää maksettaviksi maakuntajohtaja. EU-ohjelmien hankemaksatusten osalta laskut/maksuunpanot hyväksyy se viranhaltija, jolle ko. tehtävä on kussakin ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmässä osoitettu. Maakuntajohtaja voi siirtää toimivaltaansa edelleen alaisilleen viranhaltijoille.

78 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu VI LUKU Ulkoinen valvonta 47 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 48 Tarkastuslautakunnan kokoukset 49 Tarkastuslautakunnan tehtävät ja raportointi Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään siten, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja. Sisäinen valvonta on osa johtamista. Maakuntahallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä. Tilintarkastajalla on läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnan kokouksissa. Tilintarkastajalla ja lautakunnan määräämillä luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla on läsnäolovelvollisuus lautakunnan kokouksessa lautakunnan niin päättäessä. Maakuntahallitus ei voi määrätä edustajaansa tarkastuslautakunnan kokouksiin. Tarkastuslautakunnan päätökset tehdään puheenjohtajan esittelystä. Kokousmenettelyssä noudatetaan muutoin hallintosäännön määräyksiä. Sen lisäksi, mitä kuntalaissa säädetään, tarkastuslautakunnan on 1. seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi; 2. huolehdittava, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen julkishallinnon hyvän tilitarkastustavan edellyttämässä laajuudessa; sekä 3. tehtävä aloitteita ja esityksiä tarkastuslautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen tarkastuksen tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Arvioinnin tulokset raportoidaan vuosittain maakuntavaltuustolle annettavassa arviointikertomuksessa. Ennen arviointikertomuksen valmistumista tarkastuslautakunta voi antaa maakuntavaltuustolle tarpeelliseksi katsomiaan selvityksiä. Tarkastuslautakunta voi raportoida tilikauden aikana maakuntavaltuustolle myös muista merkittävistä havainnoista.

79 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu Sidonnaisuusilmoituksiin liittyvät tehtävät 51 Tilintarkastusyhteisön valinta 52 Tilintarkastajan tehtävät 53 Tilintarkastuskertomus ja muu raportointi Tarkastuslautakunta valvoo kuntalaissa tarkoitettujen sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja huolehtii sidonnaisuusrekisterin julkisten tietojen julkaisemisesta kuntayhtymän verkkosivuilla. Tarkastuslautakunta on sidonnaisuusrekisterin rekisterinpitäjä. Tarkastuslautakunnan on saatettava sidonnaisuusilmoitukset maakuntavaltuustolle tiedoksi kerran vuodessa. Maakuntavaltuusto valitsee hallinnon ja talouden tarkastamista varten tilintarkastusyhteisön, jonka tulee olla julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä yhteisö (JHTT-yhteisö). Yhteisön on määrättävä vastuunalaiseksi tilintarkastajaksi julkishallinnon ja -talouden hyväksytty tilintarkastaja (JHTT-tilintarkastaja). Tilintarkastaja toimii tehtävässään virkavastuulla. Jos tilintarkastajia valitaan useampi kuin yksi, tilintarkastajat vastaavat tilintarkastuksesta yhteisvastuullisesti. Tilintarkastusyhteisö valitaan enintään kuuden tilikauden hallinnon ja talouden tarkastamista varten. Tilintarkastajan tehtävistä säädetään kuntalaissa. Tilintarkastaja voi ottaa tarkastuslautakunnalta toimeksiantoja lautakunnan käsiteltävien asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien suorittamisesta, mikäli ne eivät ole ristiriidassa julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan kanssa. Tilintarkastuskertomus tulee laatia ja käsitellä siten kuin kuntalaki määrää. Tilintarkastaja ilmoittaa havaitsemistaan olennaisista epäkohdista viipymättä maakuntahallitukselle annettavassa tilintarkastuspöytäkirjassa. Tilintarkastuspöytäkirja annetaan tiedoksi tarkastuslautakunnalle. Tilintarkastaja raportoi tarkastussuunnitelman toteutumisesta ja tarkastushavainnoistaan tarkastuslautakunnan määräämällä tavalla.

80 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu Tarkastuslautakunnan valmistelu maakuntavaltuustolle 55 Kansainvälisiin EU-ohjelmiin liittyvä tarkastus Tarkastuslautakunta antaa maakuntavaltuustolle arvionsa kuntayhtymän toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta ennen tilintarkastuskertomuksen valtuustokäsittelyä. Lautakunta esittää arvionsa myös tilintarkastuskertomuksessa tehdyistä muistutuksista sekä asianomaisten niistä antamista selityksistä ja maakuntahallituksen lausunnosta. Tarkastuslautakunta esittää maakuntavaltuustolle ehdotuksen toimenpiteistä, joihin sen valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta. Liiton vastuulla olevassa kansainvälisessä EU-ohjelmien tarkastusviranomaistehtävässä noudatetaan lisäksi niitä menettelytapoja ja -vaatimuksia, joista on säädetty tarkastusviranomaistoimintaan liittyvissä EY-säännöksissä.

81 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu VII LUKU Sisäinen valvonta ja riskienhallinta 56 Maakuntahallituksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät Maakuntahallitus vastaa kokonaisvaltaisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä 1. hyväksyy sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat ohjeet ja menettelytavat; 2. valvoo, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimeenpannaan ohjeistuksen mukaisesti ja tuloksellisesti; sekä 3. antaa toimintakertomuksessa tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä sekä selvityksen merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. 57 Viranhaltijoiden ja esimiesten sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät 58 Sisäisen tarkastuksen tehtävät Maakuntajohtaja sekä vastuualuejohtajat vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta vastuualueellaan, ohjeistavat alaisiaan vastuualueita sekä raportoivat maakuntahallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Vastuualuejohtajat vastaavat vastuualueensa riskien tunnistamisesta, arvioinnista, riskienhallinnan toimenpiteiden toteutuksesta ja toimivuudesta sekä raportoivat maakuntahallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Sisäinen tarkastus arvioi objektiivisesti ja riippumattomasti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja tuloksellisuutta, raportoi arvioinnin tuloksista sekä esittää toimenpide-ehdotuksia järjestelmän kehittämiseksi. Sisäinen tarkastus raportoi maakuntahallitukselle sekä maakuntajohtajalle. Sisäisen tarkastuksen toiminnon tarkoitus, tehtävät ja vastuut määritellään maakuntahallituksen hyväksymässä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeessa.

82 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu II OSA: Valtuusto VIII LUKU Maakuntavaltuuston toiminta 59 Edustajainkokouksen ja maakuntavaltuuston toiminnan järjestelyt Edustajainkokouksesta määrätään Varsinais-Suomen liitto -kuntayhtymän perussopimuksessa. Edustajainkokous valitsee maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Maakuntavaltuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle maakuntahallituksen puheenjohtaja. Kokouksen avaa iältään vanhin läsnä oleva valtuutettu, joka johtaa puhetta, kunnes maakuntavaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat on valittu. Maakuntavaltuustossa on kolme varapuheenjohtajaa. Maakuntavaltuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat toimikaudekseen, jollei maakuntavaltuusto ole päättänyt, että puheenjohtajiston toimikausi on maakuntavaltuuston toimikautta lyhempi. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa. Vaalipäätös voi olla yksimielinen, jolloin vaalia ei tarvitse toimittaa. Maakuntavaltuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa maakuntavaltuuston puheenjohtaja, jollei maakuntavaltuusto toisin päätä. Maakuntavaltuuston kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii ja sen muista sihteerintehtävistä vastaa maakuntavaltuuston määräämä viranhaltija. 60 Valtuustoryhmän muodostaminen ja valtuustoryhmän nimi 61 Muutokset valtuustoryhmän kokoonpanossa Valtuutetut voivat muodostaa valtuustoryhmiä valtuustotyöskentelyä varten. Valtuustoryhmän muodostamisesta, nimestä ja puheenjohtajasta on annettava maakuntavaltuuston puheenjohtajalle kirjallinen ilmoitus. Kaikkien ryhmään liittyvien valtuutettujen on allekirjoitettava ilmoitus. Valtuustoryhmänä pidetään myös yhtä valtuutettua, jos hän on tehnyt 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen. Maakuntavaltuusto hyväksyy valtuustoryhmien nimet. Nimi ei saa olla sopimaton. Puolueen valtuustoryhmästä eronneiden valtuutettujen muodostaman uuden valtuustoryhmän nimestä ei saa aiheutua sekaantumisvaaraa puolueen valtuustoryhmän nimen kanssa. Valtuutetun on ilmoitettava kirjallisesti maakuntavaltuuston puheenjohtajalle valtuustoryhmään liittymisestä ja siitä eroamisesta. Liittymisilmoituksessa on oltava asianomaisen ryhmän kirjallinen hyväksyminen.

83 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu Jos valtuutettu eroaa valtuustoryhmästä, valtuustoryhmän on ilmoitettava tästä kirjallisesti maakuntavaltuuston puheenjohtajalle. Valtuutetut istuvat kokouksessa valtuustoryhmittäin puheenjohtajan hyväksymän istumajärjestyksen mukaisesti.

84 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu IX LUKU Maakuntavaltuuston kokoukset 62 Maakuntavaltuuston varsinainen kokous ja sähköinen kokous 63 Kokouskutsu 64 Esityslista Maakuntavaltuusto voi käsitellä asian varsinaisessa kokouksessaan, jossa kokouksen osallistujat ovat läsnä kokouspaikalla. Varsinaisessa kokouksessa voidaan käyttää sähköistä asiahallinta- tai äänestysjärjestelmää. Vaihtoehtoisesti kokous voidaan pitää sähköisessä toimintaympäristössä, johon osallistutaan sähköisen yhteyden avulla (sähköinen kokous). Yleisölle on järjestettävä mahdollisuus seurata sähköistä kokousta internetin kautta sekä kokouskutsussa mainitussa tilassa. Suljettuun sähköiseen kokoukseen voi osallistua vain sellaisesta paikasta, jossa salassa pidettävät tiedot ja kokouksessa käydyt keskustelut eivät ole ulkopuolisen kuultavissa tai nähtävissä. Maakuntahallitus tai sen nimeämä viranhaltija vastaa siitä, että sähköisiin kokouksiin tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat ajantasaisia ja tietoturvallisia lakien edellyttämällä tavalla. Kokouskutsun antaa maakuntavaltuuston puheenjohtaja tai puheenjohtajan ollessa estyneenä varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsussa on mainittava, jos kyseessä on sähköinen kokous ja ilmoitettava verkko-osoite sekä tila, jossa yleisö voi seurata kokousta. Kokouskutsussa on mainittava jos osa kokousasioista käsitellään suljetussa kokouksessa. Kokouskutsu on lähetettävä vähintään 14 päivää ennen maakuntavaltuuston kokousta kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo-oikeus tai - velvollisuus. Samassa ajassa on kokouksesta tiedotettava kuntayhtymän verkkosivuilla. Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset maakuntavaltuuston päätöksiksi, lähetetään kokouskutsun yhteydessä, elleivät erityiset syyt ole esteenä. Jos esityslistalla, liitteissä tai oheismateriaaleissa on salassa pidettäviä tietoja, asiakirjaan tehdään merkintä salassapidosta. Maakuntavaltuuston esityslista laaditaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Maakuntavaltuusto päättää, mitkä esityslistan liitteet toimitetaan molemmilla kielillä

85 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu Sähköinen kokouskutsu Kokouskutsu, esityslista, liitteet ja oheismateriaali voidaan lähettää sähköisesti. Tällöin maakuntahallituksen nimeämä viranhaltija vastaa siitä, että tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat käytettävissä. 66 Esityslistan ja liitteiden julkaiseminen kuntayhtymän verkkosivuilla 67 Jatkokokous 68 Varavaltuutetun kutsuminen 69 Läsnäolo kokouksessa Esityslista julkaistaan kuntayhtymän verkkosivuilla. Ennen julkaisemista esityslistalta poistetaan salassa pidettävät tiedot sekä henkilötiedot, joihin ei liity tiedottamisintressiä. Erityisestä syystä verkossa julkaistavalta esityslistalta voidaan poistaa yksittäinen kokousasia. Esityslistan liitteitä julkaistaan kuntayhtymän verkkosivuilla harkinnan mukaan. Jos kaikkia kokouskutsussa mainittuja asioita ei saada kokouksessa käsiteltyä, käsittelemättä jääneet asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille lähetetään sähköinen viesti jatkokokouksen ajasta ja paikasta. Valtuutetun, joka ei pääse kokoukseen tai on esteellinen käsittelemään esityslistalla olevaa asiaa, on viipymättä ilmoitettava esteestä tai esteellisyydestä maakuntavaltuuston puheenjohtajalle tai sihteerille. Saatuaan valtuutetulta tai muuten luotettavasti tiedon esteestä tai esteellisyydestä puheenjohtajan tai sihteerin on kutsuttava valtuutetun sijaan perussopimuksen 13 :ssä tarkoitettu henkilökohtainen varajäsen. Maakuntahallituksen puheenjohtajan ja maakuntajohtajan on oltava läsnä maakuntavaltuuston kokouksessa. Heidän poissaolonsa ei estä asioiden käsittelyä. Maakuntahallituksen jäsenillä on läsnäolo-oikeus. Edellä mainituilla henkilöillä on oikeus ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen, elleivät he ole samalla valtuutettuja. Maakuntavaltuusto päättää muiden henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta.

86 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut todetaan sähköisesti tai nimenhuudolla, joka toimitetaan jäsenkunnittain aakkosjärjestyksessä. Todettuaan läsnä olevat valtuutetut puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut ja läsnä olevat varavaltuutetut sekä onko kokous laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Nimenhuudon jälkeen saapuvan valtuutetun on ilmoittauduttava välittömästi puheenjohtajalle. Poistumisesta kesken kokouksen on ilmoitettava puheenjohtajalle. Kun varavaltuutettu osallistuu kokoukseen ja varsinainen valtuutettu saapuu kesken kokouksen, tulee valtuutettu välittömästi varavaltuutetun tilalle. Puheenjohtaja voi kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä tarvittaessa todeta uudelleen läsnäolijat. Mikäli puheenjohtaja toteaa maakuntavaltuuston menettäneen päätösvaltaisuuden, hänen on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 71 Kokouksen johtaminen ja tilapäinen puheenjohtaja 72 Esteellisyys Puheenjohtaja johtaa kokousta kuntalain säätämällä tavalla. Puheenjohtaja voi tarvittaessa maakuntavaltuuston suostumuksella luovuttaa puheenjohdon kokouksessa varapuheenjohtajalle ja osallistua sinä aikana kokoukseen jäsenenä. Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtajat ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. Ennen asian käsittelyn aloittamista esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään ja esteellisyyden aiheuttamasta perusteesta sekä vetäydyttävä asian käsittelystä ja poistuttava paikaltaan. Jos asia käsitellään suljetussa kokouksessa, esteellisen henkilön on poistuttava kokouksesta. Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava kokoukseen osallistuvan esteellisyys maakuntavaltuuston ratkaistavaksi. Asianomaisen henkilön tulee tarvittaessa antaa selvitys seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arvioinnissa. Annettuaan pyydetyn selvityksen asianomaisen henkilön on poistuttava paikaltaan. Henkilö, jonka esteellisyyden maakuntavaltuusto ratkaisee, saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn vain hallintolaissa tarkoitetussa poikkeustilanteessa. Esteellisyyttä koskeva ratkaisu on perusteltava pöytäkirjaan.

87 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu Asioiden käsittelyjärjestys 74 Puheenvuorot Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, ellei maakuntavaltuusto toisin päätä. Maakuntahallituksen ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos asian on valmistellut tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta, tarkastuslautakunnan tai tilapäisen lautakunnan ehdotus on pohjaehdotus. Jos maakuntahallitus, tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin maakuntavaltuusto on tehnyt päätöksen asiasta, muutettu ehdotus on pohjaehdotus. Jos ehdotus on peruutettu ennen kuin maakuntavaltuusto on tehnyt päätöksen asiassa, asia on poistettava esityslistalta. Kun asia on esitelty, siitä on varattava tilaisuus keskustella. Puheenvuoro on pyydettävä selvästi havaittavalla tavalla tai toimittamalla puheenjohtajalle kirjallinen puheenvuoropyyntö. Puheenvuorot annetaan pyydetyssä järjestyksessä. Tästä järjestyksestä poiketen puheenjohtaja voi antaa 1. asian käsittelyn alussa ryhmäpuheenvuoron kunkin valtuustoryhmän edustajalle ryhmien suuruuden mukaisessa järjestyksessä; 2. puheenvuoron maakuntahallituksen puheenjohtajalle, maakuntajohtajalle sekä tarkastuslautakunnan ja tilapäisen valiokunnan puheenjohtajalle, kun käsitellään kyseisen toimielimen valmistelemaa asiaa; sekä 3. repliikki- ja kannatuspuheenvuoron. Asian käsittelyjärjestystä koskeva työjärjestyspuheenvuoro on annettava ennen muita. Kokouksen kulun turvaamiseksi puheenjohtajalla on oikeus yksittäisessä asiassa rajoittaa valtuutettujen puheenvuorojen pituutta siten, että ryhmäpuheenvuoro voi kestää 10 minuuttia ja muu puheenvuoro 5 minuuttia. Kokouspaikalla puheenvuoro on pidettävä omalta paikalta tai puhujakorokkeelta.

88 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu Pöydällepano Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta, palauttamisesta valmisteltavaksi tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta. Jos ehdotus hyväksytään yksimielisesti tai äänestämällä, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn. Jos ehdotus hylätään, asian käsittely jatkuu. 76 Ehdotukset ja keskustelun päättäminen Asia, jota käsitellään ensimmäisen kerran maakuntavaltuustossa eikä esityslistaa ole toimitettu kokouskutsun yhteydessä, pannaan pöydälle seuraavaan kokoukseen, jos vähintään neljäsosa läsnä olevista valtuutetuista pyytää asian pöydällepanoa. Muissa tilanteissa asian pöydällepanosta päätetään enemmistöpäätöksellä. Ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii. Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja päättää keskustelun. Puheenjohtaja selostaa keskustelun kuluessa tehdyt ehdotukset ja onko ehdotusta kannatettu. 77 Ilman äänestystä syntyvän päätöksen toteaminen 78 Äänestykseen otettavat ehdotukset Jos keskustelun aikana ei ole tehty kannatettuja ehdotuksia, puheenjohtaja toteaa pohjaehdotuksen valtuuston päätökseksi. Jos puheenjohtaja toteaa valtuuston yksimielisesti kannattavan kokouksessa tehtyä ehdotusta, puheenjohtaja toteaa ehdotuksen valtuuston päätökseksi. Äänestykseen otetaan pohjaehdotus ja kannatetut ehdotukset. Ehdotusta, joka on tehty vaihtoehtoisena tai menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei kuitenkaan oteta äänestykseen. Pohjaehdotus ja ryhmäpuheenvuorossa tehty ehdotus otetaan kuitenkin äänestettäväksi, vaikka niitä ei olisi kannatettu. Jos ehdotuksen tekijä ei ole paikalla äänestyksen alkaessa, hänen tekemänsä ehdotus katsotaan rauenneeksi eikä sitä oteta äänestykseen.

89 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu Äänestystapa ja äänestysjärjestys Äänestys toimitetaan äänestyskoneella, nimenhuudolla tai valtuuston päättämällä muulla tavalla. Äänestys toimitetaan avoimesti. Jos äänestykseen otettavia ehdotuksia on enemmän kuin kaksi, puheenjohtaja esittää valtuuston hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen. Äänestysjärjestys määräytyy seuraavien periaatteiden mukaan: 1. Ensin otetaan äänestykseen kaksi eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta. Voittanut ehdotus asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan. Näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan. 2. Jos asia koskee määrärahan myöntämistä, otetaan ensin äänestykseen määrältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä. 3. Jos ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä on äänestettävä erikseen. Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan lain mukaan määräenemmistön kannatus tai yksimielisyys, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan. Puheenjohtaja toteaa äänestyksen tuloksena syntyvän päätöksen. 80 Toimenpidealoite Tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen valtuusto voi hyväksyä käsiteltyyn asiaan liittyvän toimenpidealoitteen. Toimenpidealoite osoitetaan maakuntahallitukselle. Se ei saa olla ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa eikä saa muuttaa tai laajentaa päätöstä. 81 Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen Maakuntavaltuuston pöytäkirjasta noudatetaan soveltuvin osin, mitä pöytäkirjasta tässä hallintosäännössä 120 :ssä määrätään. Maakuntavaltuusto valitsee jokaisessa kokouksessa kaksi valtuutettua tarkastamaan kokouksesta laaditun pöytäkirjan siltä osin kuin pöytäkirjaa ei tarkasteta kokouksessa.

90 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu Päätösten tiedoksianto Maakuntavaltuuston pöytäkirja siihen liitettyine valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä kuntayhtymän verkkosivuilla siten kuin kuntalaissa säädetään.

91 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu X LUKU Enemmistövaali ja suhteellinen vaali 83 Vaaleja koskevat yleiset määräykset Varajäsenet valitaan samassa vaalissa kuin varsinaiset jäsenet. Jos varajäsenet ovat henkilökohtaisia, varsinaisen ja henkilökohtaisen varajäsenen muodostamat ehdokasparit on hyväksyttävä ennen vaalia. Enemmistövaali toimitetaan suljetuin lipuin, jos yksikin sitä vaatii. Suhteellinen vaali toimitetaan aina suljetuin lipuin. Suljetussa lippuäänestyksessä äänestäjän on taitettava äänestyslippu siten, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä. Äänestysliput annetaan valtuuston puheenjohtajalle puheenjohtajan määräämässä järjestyksessä. Äänestysliput sekä arvonnassa käytetyt liput on säilytettävä vaalipäätöksen lainvoimaisuuteen saakka. Jos vaali on toimitettu suljetuin lipuin, liput on säilytettävä suljetussa kuoressa. 84 Enemmistövaali Enemmistövaalissa äänen voi antaa kenelle tahansa vaalikelpoiselle ehdokkaalle tai ehdokasparille. Jos valittavia on enemmän kuin yksi, toimielimen jäsenellä on käytettävissään yhtä monta ääntä kuin on valittavia henkilöitä tai ehdokaspareja. 85 Maakuntavaltuuston vaalilautakunta Yhdelle ehdokkaalle tai ehdokasparille voi antaa vain yhden äänen. Kaikkia ääniä ei ole pakko käyttää. Kun enemmistövaali toimitetaan suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei valtuusto toisin päätä. Maakuntavaltuusto voi valita toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Lautakunnassa on viisi (5) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Maakuntavaltuusto valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lautakunnan sihteerinä toimii maakuntavaltuuston pöytäkirjanpitäjä, jollei maakuntavaltuusto toisin päätä.

92 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu Ehdokaslistojen laatiminen Ehdokaslistassa saa olla enintään niin monen ehdokkaan tai ehdokasparin nimi kuin vaalissa on valittavia jäseniä ja varajäseniä. Ehdokaslistan otsikossa on mainittava, missä vaalissa sitä käytetään. Vähintään kahden valtuutetun on allekirjoitettava ehdokaslista. Ensimmäinen allekirjoittaja toimii listan asiamiehenä, antaa listan maakuntavaltuuston puheenjohtajalle ja on oikeutettu tekemään siihen 88 :ssä tarkoitetut oikaisut. 87 Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto 88 Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen 89 Ehdokaslistojen yhdistelmä 90 Suhteellisen vaalin toimittaminen Maakuntavaltuusto määrää ajankohdan, milloin ehdokaslistat on viimeistään annettava maakuntavaltuuston puheenjohtajalle sekä milloin vaalitoimituksen nimenhuuto aloitetaan. Kun ehdokaslistojen antamisen määräaika on päättynyt, maakuntavaltuuston puheenjohtaja antaa ehdokaslistat vaalilautakunnalle, joka tarkastaa, ovatko ne asianmukaisesti laaditut. Jos listassa todetaan virheitä, annetaan asiamiehelle tilaisuus korjata virheet vaalilautakunnan asettamassa määräajassa. Jos sama henkilö on ehdokaslistan korjaamisen jälkeenkin ehdokkaana useammalla listalla, vaalilautakunnan on, mikäli mahdollista, tiedusteltava ehdokkaalta, mille listalle hänen nimensä jätetään. Ehdokaslistojen oikaisuja varten varatun määräajan päätyttyä vaalilautakunta laatii hyväksytyistä ehdokaslistoista yhdistelmän, johon jokaiselle ehdokaslistalle merkitään järjestysnumero. Ennen vaalitoimituksen nimenhuudon alkamista ehdokaslistojen yhdistelmä annetaan valtuutetuille tiedoksi ja luetaan ääneen maakuntavaltuustolle. Äänestyslippuun merkitään sen ehdokaslistan numero, jolle ääni annetaan. Valtuutetut antavat nimenhuudon määräämässä järjestyksessä maakuntavaltuuston puheenjohtajalle äänestyslippunsa.

93 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu Suhteellisen vaalin tuloksen toteaminen Maakuntavaltuuston puheenjohtaja antaa äänestysliput vaalilautakunnalle, joka tutkii niiden pätevyyden sekä laskee ja ilmoittaa vaalin tuloksen noudattaen soveltuvin osin, mitä kuntavaaleista säädetään. Vaalilautakunta antaa vaalin tuloksesta kirjallisen ilmoituksen maakuntavaltuuston puheenjohtajalle, joka toteaa vaalin tuloksen maakuntavaltuustolle.

94 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu XI LUKU Valtuutetun aloite- ja kyselyoikeus 92 Valtuutettujen aloitteet 93 Maakuntahallitukselle osoitettava kysymys Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen valtuustoryhmällä ja valtuutetulla on oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevissa asioissa. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloite on sitä enempää käsittelemättä lähetettävä maakuntahallituksen valmisteltavaksi. Maakuntavaltuusto voi päättää, että aloitteessa tarkoitetun asian valmistelusta käydään lähetekeskustelu. Maakuntahallituksen on vuosittain maakuntavaltuuston ensimmäisessä kokouksessa esitettävä maakuntavaltuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja maakuntahallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita maakuntavaltuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Maakuntavaltuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Vähintään neljäsosa valtuutetuista voi tehdä maakuntahallitukselle kirjallisen kysymyksen kuntayhtymän toiminnasta ja hallinnosta. Maakuntahallituksen on vastattava kysymykseen seuraavassa maakuntavaltuuston kokouksessa. Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään kannatettu ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta selvittämään kysymyksessä tarkoitettua asiaa, maakuntavaltuuston on päätettävä, asetetaanko tilapäinen valiokunta. Muuta päätöstä ei asiassa saa tehdä. 94 Kyselytunti Valtuutetulla on oikeus esittää maakuntahallitukselle kyselytunnilla vastattavaksi lyhyitä enintään kahden minuutin pituisia kysymyksiä kuntayhtymän hallintoa ja taloutta koskevista asioista. Kyselytunti järjestetään ennen maakuntavaltuuston kokousta, jollei maakuntavaltuusto toisin päätä. Kyselytunti on julkinen. Maakuntavaltuuston puheenjohtaja toimii puheenjohtajana kyselytunnilla. Maakuntahallituksen puheenjohtaja tai hänen määräämänsä vastaa kysymyksiin. Kysymyksiin vastataan saapumisjärjestyksessä, ellei puheenjohtaja toisin päätä. Vastauksen saatuaan kysymyksen esittäjällä on oikeus tehdä kaksi asiaan liittyvää lyhyttä lisäkysymystä. Kysymysten johdosta ei käydä keskustelua.

95 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu 94 Kysymys on toimitettava kirjallisena viimeistään kolmekymmentä päivää ennen maakuntavaltuuston kokousta. Myöhemmin toimitetut kysymykset sekä kysymykset, joihin ei kyselytunnilla ehditä vastata, siirtyvät seuraavaan kyselytuntiin. 31

96 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu III OSA: Päätöksenteko- ja hallintomenettely XII LUKU Kokousmenettely 95 Määräysten soveltaminen 96 Toimielimen päätöksentekotavat Tämän luvun määräyksiä noudatetaan maakuntavaltuustoa ja edustajainkokousta lukuun ottamatta kuntayhtymän toimielinten kokouksissa. Luvun määräyksiä noudatetaan toissijaisina hallintosäännön muihin lukuihin nähden, jollei erikseen ole toisin määrätty. Toimielin voi käsitellä asian varsinaisessa kokouksessaan, jossa kokouksen osallistujat ovat läsnä kokouspaikalla. Varsinaisessa kokouksessa voidaan käyttää sähköistä asiahallinta- tai äänestysjärjestelmää. Vaihtoehtoisesti kokous voidaan pitää sähköisessä toimintaympäristössä, johon osallistutaan sähköisen yhteyden avulla (sähköinen kokous). Toimielin voi myös tehdä päätöksiä suljetussa sähköisessä päätöksentekomenettelyssä ennen kokousta (sähköinen päätöksentekomenettely). Maakuntahallitus tai sen nimeämä viranhaltija vastaa, että sähköisiin kokouksiin ja sähköiseen päätöksentekomenettelyyn tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat ajantasaisia ja tietoturvallisia lakien edellyttämällä tavalla. 97 Sähköinen kokous Toimielin voi pitää kokouksen sähköisesti. 98 Sähköinen päätöksentekomenettely Suljettuun sähköiseen kokoukseen voi osallistua vain sellaisesta paikasta, jossa salassa pidettävät tiedot ja kokouksessa käydyt keskustelut eivät ole ulkopuolisen kuultavissa tai nähtävissä. Toimielin voi päättää asioita sähköisessä päätöksentekomenettelyssä kuntalain mukaisesti. Päätöksentekomenettelyä voidaan käyttää kaikkiin toimielimen päätösvaltaan kuuluviin asioihin.

97 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu Kokousaika ja -paikka Toimielin päättää kokoustensa ajan ja paikan. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen kokouksen pitämisestä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällöin puheenjohtaja määrää kokousajan. Puheenjohtaja voi perustellusta syystä peruuttaa kokouksen. 100 Kokouskutsu 101 Sähköinen kokouskutsu Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsussa on mainittava, mitä toimielimen päätöksentekotapaa noudatetaan kunkin asian kohdalla. Jos asia käsitellään sähköisessä päätöksentekomenettelyssä, tulee kutsussa ilmaista, mihin mennessä asia on käsiteltävä sähköisesti. Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset toimielimen päätöksiksi, lähetetään kokouskutsun yhteydessä, jolleivat erityiset syyt ole esteenä. Jos esityslistalla, liitteissä tai oheismateriaalissa on salassa pidettäviä tietoja, asiakirjaan tehdään merkintä salassapidosta. Kokouskutsu ja esityslista on lähetettävä vähintään viittä päivää ennen kokousta, elleivät erityiset syyt ole esteenä. Kokouskutsu ja esityslista lähetetään sähköpostitse jäsenille, varajäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus. Maakuntahallituksen kokouskutsut lähetetään tiedoksi myös maakuntahallituksen varajäsenille ja jäsenkunnille. Kokouskutsu, esityslista, liitteet ja oheismateriaali voidaan lähettää tai toimittaa saataville sähköisesti. Tällöin maakuntahallitus tai sen nimeämä viranhaltija vastaa siitä, että tähän tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat käytettävissä. 102 Esityslistan ja liitteiden julkaiseminen kuntayhtymän verkkosivuilla Esityslista julkaistaan kuntayhtymän verkkosivuilla. Ennen julkaisemista esityslistalta poistetaan salassa pidettävät tiedot sekä henkilötiedot, joihin ei liity tiedottamisintressiä. Verkossa julkaistavalta esityslistalta voidaan poistaa yksittäisiä kokousasioita, joihin ei liity erityistä tiedottamisintressiä tai mikäli erityisestä syystä asian valmistelua ei julkisteta ennen päätöksentekoa. Esityslistan liitteitä julkaistaan verkossa harkinnan mukaan ottaen huomioon maakunnan asukkaiden tiedonsaanti-intressit.

98 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu Jatkokokous Jos kaikkia kokouskutsussa mainittuja asioita ei saada kokouksessa käsiteltyä, käsittelemättä jääneet asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille lähetetään sähköinen viesti jatkokokouksen ajasta ja paikasta sekä jatkokokouksen päätöksentekotavasta. 104 Varajäsenen kutsuminen 105 Läsnäolo kokouksessa Toimielimen jäsenen on kutsuttava varajäsen sijaansa, mikäli hän ei pääse kokoukseen. Kun jäsen on esteellinen jossakin kokousasiassa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen yksittäisen asian käsittelyyn. Myös puheenjohtaja tai toimielimen sihteeri voivat toimittaa kutsun varajäsenelle. Toimielimen jäsenten ja esittelijän lisäksi toimielimen kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus: maakuntavaltuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla maakuntahallituksen kokouksessa kuntalain mukaisesti; sekä maakuntahallituksen puheenjohtajilla ja maakuntajohtajalla muiden toimielinten kokouksessa, ei kuitenkaan tarkastuslautakunnan eikä maakuntavaltuuston tilapäisen valiokunnan kokouksessa eikä vaalilaissa säädettyjen vaalitoimielinten kokouksissa. Toimielin päättää muiden henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta. Toimielin voi päättää asiantuntijan kuulemisesta yksittäisessä asiassa. Asiantuntija voi olla läsnä kokouksessa asiasta käytävän keskustelun päättymiseen asti. 106 Maakuntahallituksen edustaja muissa toimielimissä Maakuntahallitus voi 2 momentista ilmenevin rajoituksin määrätä muihin toimielimiin edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Edustajaksi voidaan määrätä myös maakuntahallituksen varajäsen tai maakuntajohtaja. Maakuntahallitus ei voi määrätä edustajaansa tarkastuslautakuntaan, maakuntavaltuuston tilapäiseen valiokuntaan eikä vaalilaissa säädettyihin vaalitoimielimiin.

99 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu Kokouksen julkisuus 108 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 109 Tilapäinen puheenjohtaja 110 Kokouksen johtaminen ja puheenvuorot Kokouksen julkisuudesta säädetään kuntalaissa. Jos toimielin päättää pitää julkisen sähköisen kokouksen, yleisölle on järjestettävä mahdollisuus seurata kokousta internetin kautta sekä kokouskutsussa mainitussa tilassa. Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä onko kokous laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. Puheenjohtajan tehtävistä kokouksen johtamisessa ja toimielimen jäsenen puheenvuoroista säädetään kuntalaissa. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. 111 Kokouskutsussa mainitsemattoman asian käsittely Toimielin voi esittelijän ehdotuksesta tai jäsenen ehdotuksesta, jota on kannatettu, ottaa enemmistöpäätöksellä käsiteltäväksi asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Jos esittelijän ehdotus on asian palauttaminen valmisteltavaksi, toimielin voi ratkaista asian päätöksellään vain perustellusta syystä. 112 Esittelijät Maakuntahallituksen esittelystä määrätään tämän hallintosäännön 3 :ssä. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen toimii esittelijänä hänen varahenkilökseen määrätty.

100 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu Esittely Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Vaalilaissa säädetyissä vaalitoimielimissä asiat päätetään kuitenkin puheenjohtajan selostuksen pohjalta. Esittelijä vastaa esittelemiensä kokousasioiden asianmukaisesta valmistelusta ja on velvollinen tekemään toimielimelle päätösehdotuksen. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on keskustelun aikana muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan, muutettu ehdotus on pohjaehdotus. Jos esittelijä ehdottaa asian poistamista esityslistalta, asia poistetaan, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Toimielin voi tällöin päättää, että puheenjohtajan ehdotus on käsittelyn pohjana eikä vaadi kannatusta. 114 Esteellisyys Ennen asian käsittelyn aloittamista esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään ja esteellisyyden aiheuttamasta perusteesta sekä vetäydyttävä asian käsittelystä ja poistuttava kokouksesta. Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava kokoukseen osallistuvan esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. Asianomaisen henkilön tulee tarvittaessa antaa selvitystä seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arvioinnissa. Annettuaan pyydetyn selvityksen asianomaisen henkilön on poistuttava kokouksesta. Henkilö, jonka esteellisyyden toimielin ratkaisee, saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn vain hallintolaissa tarkoitetussa poikkeustilanteessa. Esteellisyyttä koskeva ratkaisu on perusteltava pöytäkirjaan. 115 Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta, palauttamisesta valmisteltavaksi tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta. Jos ehdotus hyväksytään yksimielisesti tai äänestämällä, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn. Jos ehdotus hylätään, asian käsittely jatkuu.

101 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu Ehdotukset ja keskustelun päättäminen Ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii. Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja päättää keskustelun. Puheenjohtaja selostaa keskustelun kuluessa tehdyt ehdotukset ja onko ehdotusta kannatettu. 117 Ilman äänestystä syntyvän päätöksen toteaminen 118 Äänestykseen otettavat ehdotukset Jos keskustelun aikana ei ole tehty kannatettuja ehdotuksia, puheenjohtaja toteaa pohjaehdotuksen toimielimen päätökseksi. Jos puheenjohtaja toteaa toimielimen yksimielisesti kannattavan kokouksessa tehtyä ehdotusta, puheenjohtaja toteaa ehdotuksen toimielimen päätökseksi. Äänestykseen otetaan pohjaehdotus ja kannatetut ehdotukset. Ehdotusta, joka on tehty vaihtoehtoisena tai menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei kuitenkaan oteta äänestykseen. Jos ehdotuksen tekijä ei ole paikalla äänestyksen alkaessa, hänen tekemänsä ehdotus katsotaan rauenneeksi eikä sitä oteta äänestykseen. 119 Äänestys ja vaali Äänestykseen ja vaaliin sovelletaan tässä luvussa määrätyn lisäksi muilta osin, mitä toisaalla määrätään äänestys- ja vaalimenettelystä maakuntavaltuustossa. 120 Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen Pöytäkirjan pitämisestä ja sisällöstä vastaa pöytäkirjanpitäjä toimielimen puheenjohtajan johdolla. Jos puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä ovat eri mieltä kokouksen kulusta, pöytäkirja laaditaan puheenjohtajan näkemyksen mukaan. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla sitä varten valittua toimielimen jäsentä, jollei toimielin ole muuta päättänyt. Pöytäkirja voidaan allekirjoittaa ja tarkastaa sähköisesti. Sähköisessä päätöksentekomenettelyssä tehtyjä päätöksiä koskeva pöytäkirja tai sen osa voidaan tarkastaa erikseen ennen kokousta.

102 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu Toimielimen pöytäkirjaan merkitään ainakin: Järjestäytymistietoina toimielimen nimi merkintä käytetyistä päätöksentekotavoista (varsinainen kokous, sähköinen kokous, yksilöidään päätökset, jotka on tehty sähköisessä päätöksentekomenettelyssä) kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouksen keskeytykset kokouspaikka läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Asian käsittelytietoina asiaotsikko selostus asiasta esittelijän päätösehdotus esteellisyys ja perustelut tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos siten, että kunkin jäsenen kannanotto ilmenee pöytäkirjasta vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos asiassa tehty päätös eriävä mielipide Muuna tietoina salassapitomerkinnät puheenjohtajan allekirjoitus pöytäkirjanpitäjän varmennus merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta merkintä nähtävänä pitämisestä yleisessä tietoverkossa, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Pöytäkirjaan liitetään päätöksiä koskevat oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset sekä muutoksenhakukiellot. Toimielimen pöytäkirjan sisältöä koskevia määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemissä päätöksissä. Maakuntahallitus antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita pöytäkirjan laatimisesta. 121 Päätösten tiedoksianto Maakuntahallituksen ja lautakunnan pöytäkirja siihen liitettyine oikaisu-vaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä kuntayhtymän verkkosivuilla siten kuin kuntalaissa tarkemmin säädetään. Muun viranomaisen pöytäkirja annetaan vastaavalla tavalla tiedoksi, jos asianomainen viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi.

103 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu Maakuntahallitus antaa ohjeet salassapito- ja tietosuojavelvoitteiden huomioon ottamisesta annettaessa päätöksiä tiedoksi yleisessä tietoverkossa. Lautakunta voi antaa tarkentavaa ohjeistusta omalla toimialallaan.

104 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu XIII LUKU Toimielinten ja viranhaltijoiden toimivalta 122 Maakuntahallitus Maakuntahallitus johtaa kuntayhtymän toimintaa ja vastaa kuntalaissa sille säädetyistä tehtävistä sekä: 1. antaa selityksen maakuntavaltuuston päätöksestä tehdyn valituksen johdosta; 2. nimeää kuntayhtymän edustajat niiden yhteisöjen tai laitosten päätöksenteko- ja hallintoelimiin, joissa kuntayhtymä on osallisena, sekä sellaisiin toimielimiin, joissa käytetään kuntayhtymän äänivaltaa; 3. päättää kuntayhtymän saatavien tileistä poistamisesta ja perinnästä luopumisesta 4. vastaa EU-rahastovaroihin ja maakunnan kehittämisrahaan ja muihin kansallisiin rahoitusinstrumentteihin liittyvästä päätöksenteosta. Maakuntahallitus voi siirtää EU- tai kansallisiin rahastovaroihin liittyvää päätösvaltaa maakuntajohtajalle; 5. asettaa rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa ja alueen kehittämiseen vaikuttavien toimenpiteiden yhteensovittamista varten lainsäädännössä tarkoitetun maakunnan yhteistyöryhmän ja nimeää sille puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat. Yhteistyöryhmässä olevien osapuolten edustajat ja varaedustajat sekä varapuheenjohtajat nimetään osapuolten ehdotuksesta. 123 Maakuntajohtaja Maakuntajohtaja päättää seuraavista asioista: 1. kuntayhtymälle osoitetun arvopostin ja muiden arvolähetysten kuittaajat sekä vastaanottajat; 2. kuntayhtymän omaisuuden vakuuttamisesta vahinkojen varalle sekä henkilöstön vakuuttamisesta tai vakuutusta vastaavan turvan järjestämisestä; sekä 3. merkkipäivälahjoista ja huomionosoituksista mukaan lukien pöytästandaarin luovuttaminen ja maakuntavaakunan käyttölupa. Maakuntajohtaja nimeää kuntayhtymän edustajat sellaisiin toimielimiin tai kokouksiin, joissa ei käytetä kuntayhtymän äänivaltaa. Maakuntajohtaja edustaa tai kutsuu kuntayhtymän luottamushenkilön tai määrää muun viran- tai toimenhaltijan edustamaan kuntayhtymää kokouksissa tai neuvotteluissa, jollei maakuntahallitus yksittäistapauksissa toisin päätä ja antaa määräämälleen edustajalle tarvittaessa tarpeelliset ohjeet. Maakuntajohtaja päättää talous- ja toimintasuunnitelmaan sisältyvistä kuntayhtymän edustustilaisuuksien järjestämisistä ja vieraanvaraisuuden osoittamisesta ellei maakuntahallitus yksittäistapauksissa toisin päätä. Maakuntajohtaja voi asettaa työryhmiä sekä asettaa liiton toteuttamien hankkeiden ohjausryhmät.

105 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu Muut viranhaltijat 125 Toimivallan edelleen siirtäminen 126 Toimivalta päättää asiakirjan antamisesta Maakuntajohtaja voi siirtää toimivaltaansa alaisilleen vastuualuejohtajille. Toimielin voi siirtää sille tässä luvussa määrättyä toimivaltaa edelleen alaiselleen viranomaiselle. Se, jolle toimivaltaa on edelleen siirretty, ei voi enää siirtää toimivaltaa edelleen. Maakuntavaltuuston asiakirjoja koskevat tietopyynnöt ratkaisee hallintojohtaja. Toimielin voi päättämässään laajuudessa siirtää asiakirjan antamista koskevaa viranomaisen ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. 127 Asiakirjojen allekirjoittaminen, nimenkirjoitusoikeus ja puhevalta Maakuntahallituksen puheenjohtajalla ja maakuntajohtajalla on nimenkirjoitusoikeus ja oikeus käyttää puhevaltaa maakuntahallituksen puolesta. Maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen päätökseen perustuvat sopimukset ja sitoumukset allekirjoittaa maakuntajohtaja tai hänen estyneenä ollessaan hänen varahenkilönsä. Erityisestä syystä maakuntahallitus voi delegoida toimivallan asiassa muullekin viranhaltijalle. Maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen toimituskirjan ja kirjelmän allekirjoittaa maakuntahallituksen puheenjohtaja tai maakuntajohtaja Toimielimen puheenjohtaja tai pöytäkirjanpitäjä voi allekirjoittaa toimielimen päätökseen perustuvan asiakirjan, ellei toimielin ole päättänyt toisin. Muun toimielimen toimituskirjan ja kirjelmän allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa toimielimen sihteeri. Toimielimen pöytäkirjanotteen allekirjoittaa pöytäkirjanpitäjä tai muu toimielimen määräämä henkilö. Toimielimen asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset todistaa oikeaksi hallintojohtaja tai toimielimen arkistosta vastaava henkilö. Viranhaltijan päätöksistä annettavat otteet ja jäljennökset todistaa oikeaksi hallintojohtaja tai arkistosta vastaava henkilö. Valmistelua koskevat asiakirjat allekirjoittaa asian valmistelija.

106 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu Todisteellisen tiedoksiannon vastaanottaminen 129 Maakuntahallituksen otto-oikeus 130 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen 131 Toimivalta aluekehittämisasioissa Kuntayhtymän hallinnoimien projektien osalta sopimuksien ja sitoumuksien allekirjoitusoikeus on sillä vastuualuejohtajalla, jonka vastuualueelle projektin hallinnointi on määrätty. EU-ohjelmien osalta tiettyjen, komission yleisasetuksessa määriteltyjen hallinto- ja tarkastusviranomaistehtävien osalta nimenkirjoitusoikeus ohjelmien toimeenpanon kohdalla on niillä viranhaltijoilla, jotka on mainittu ohjelma-asiakirjassa. Todisteellisen tiedoksiannon voi kuntayhtymän puolesta vastaanottaa maakuntajohtaja, maakuntajohtajan varahenkilö tai hallintojohtaja. Asian ottamisesta maakuntahallituksen käsiteltäväksi voi päättää maakuntahallitus, maakuntahallituksen puheenjohtaja ja maakuntajohtaja. Maakuntahallituksen alaisen viranomaisen, maakuntahallituksen jaoston sekä lautakunnan alaisen viranomaisen ja lautakunnan jaoston on ilmoitettava maakuntahallitukselle tekemistään ottokelpoisista päätöksistä lukuun ottamatta sellaisia asioita tai asiaryhmiä, joista maakuntahallitus on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan. Maakuntahallituksen alaisen viranomaisen on saatettava pöytäkirja tai päätös edellisessä pykälässä mainittujen tahojen tietoon seitsemän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta tai päätöksen allekirjoittamisesta. Päätös asian siirtämisestä maakuntahallituksen käsiteltäväksi on tehtävä kuntalaissa oikaisuvaatimuksen jättämiselle säädetyn ajan kuluessa. Ne viranhaltijan päätökset, joita ei ole otettu maakuntahallituksen ratkaistavaksi, tuodaan maakuntahallitukselle tiedoksi. Maakuntavaltuusto päättää aluekehityslain ja -asetuksen mukaisesta ohjelmista ja suunnitelmista sekä hyväksyy ohjelmasopimukset kuntayhtymän osalta ja antaa lain tarkoittamat lausunnot.. Maakuntavaltuusto hyväksyy vuosittaisen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja suunnitelmaan tarvittavat muutokset. Lisäksi se hyväksyy osaltaan lakisääteiset yhteistyösopimukset; 42

107 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu Toimivalta alueiden käytön suunnitteluasioissa Maakuntavaltuusto päättää maakuntakaavan laatimisesta, tarkistamisesta ja hyväksymisestä. Maakuntahallitus antaa kaavoitusta, rakentamista ja muuta maakunnan alueiden käyttöä koskevat lausunnot. Maakuntahallitus päättää merialuesuunnitelman laatimisesta ja tarkistamisesta. Merialuesuunnitelman hyväksyy maakuntavaltuusto. Maakuntahallitus voi siirtää päätösvaltaa lausuntojen antamisesta maakuntajohtajalle tai muulle viranhaltijalle 133 Lausuntojen antaminen ja esitysten tekeminen muissa kuin aluekehittämis- ja alueiden käytön suunnitteluasioissa Maakuntahallitus antaa kuntayhtymän nimissä lausunnot valtion viranomaisten merkittävistä suunnitelmista ja toimenpiteistä ja niiden rahoituksesta sekä tekee esitykset kaikista niistä asioista, joilla on olennaista merkitystä maakunnan kehittämisen tai kuntayhtymän toiminnan kannalta. Maakuntahallitus voi siirtää lausuntoja antamista tai esitysten tekemistä koskevaa päätösvaltaa maakuntajohtajalle tai muulle sen nimeämälle viranhaltijalle. 134 EU-ohjelmien hallintoon ja EU-ohjelmia koskevat muut säännöt Liitolle erikseen osoitettujen EU-ohjelmien hallinnointiin ja ohjelmien toimeenpanoon liittyen kuntayhtymän päätöksentekoon ja toimivaltasuhteisiin noudatetaan EU -säädöksiä. - Yleisasetus (1303/2013) - Euroopan aluekehitysrahastosta annettu asetus (1301/2013), ns. EAKR-asetus - Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmista annettu asetus (1299/2013), ns. EAYasetus Lisäksi noudatetaan kansallisia tukikelpoisuussäännöksiä ja ohjelmakohtaisia hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksia, jotka hyväksytään kullekin määriteltyjen prosessien mukaisesti. Seurantakomiteaa (Monitoring Committee), hallintokomiteoita (Steering Committee), ja tarkastusryhmää (Group of Auditors) koskevat, erikseen vastaavien elimien vahvistamat työjärjestykset (Rules of Procedures).

108 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu Toimivalta EU-ohjelmissa 136 Muut toimielimet EU-ohjelmien toimeenpanossa Maakuntahallitus voi siirtää EU-ohjelmien toimeenpanoon liittyvää toimivaltaansa kuntayhtymän muulle toimielimelle, luottamushenkilölle, maakuntajohtajalle ja viranhaltijoille. Toimivaltainen viranomainen/ viranhaltija on määritelty erikseen kussakin Varsinais- Suomen liiton hallinnoiman ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksessa. Toimivallan siirto koskee myös ohjelmia ja tehtäviä, joissa liitto toimii ns. välittävänä elimenä. Välittävän elimen kohdalla on noudatettava erikseen varsinaisten hallintoja tarkastusviranomaisten ohjeistuksia. EU-ohjelmien toimeenpanoa ja hallinnointia varten on nimitetty ohjelmakohtaiset toimielimet (seurantakomiteat, hallintokomiteat), jotka käyttävät niille osoitettua valtaa EU-säädösten, ohjelma-asiakirjojen ja hallinto- ja valvontajärjestelmien kuvauksien perusteella. Maakuntahallitus tekee esityksen edustajistaan ko. toimielimiin. Lopullinen päätös toimielimien kokoonpanosta tehdään valtion keskushallintotasolla. 137 EU-varojen käyttöä koskevat säännökset Päätösvalta hankkeiden ja EU-hankkeiden rahoituksen käytöstä on sillä toimielimellä/viranhaltijalla, jolle se kussakin ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksessa on osoitettu. EU-ohjelmien hankemaksatusten osalta laskut/maksuunpanot hyväksyy se viranomainen/viranhaltija, jolle ko. tehtävä on ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmässä osoitettu. 138 EU -ohjelmien hallinnointiin osoitettujen erillisvarojen käyttö EU-ohjelmien toimeenpanossa käytetään ohjelmien hallinnointiin varattua ohjelmakohtaista teknistä tukea, jonka kokonaismäärä on sovittu komission hyväksymässä ohjelma-asiakirjassa. Ohjelmien seurantakomiteat vahvistavat vuosittain teknisen tuen budjetin ja maakuntajohtaja vahvistaa liiton hallinnoimien ohjelmien osalta vuosittaisen käyttösuunnitelman ja sen mahdolliset muutokset.

109 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu XIV LUKU Luottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset 139 Soveltamisala Varsinais-Suomen liiton luottamushenkilöille suoritetaan luottamustoimen hoitamisesta palkkiota, ansionmenetyksen ja matkakustannusten korvausta sekä korvausta kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä tämän hallintosäännön mukaisesti. 140 Kuntayhtymän toimielinten kokouksista maksettavat palkkiot Varsinais-Suomen liiton toimielinten kokouksista suoritetaan palkkiota seuraavasti: Edustajainkokous, maakuntavaltuusto ja sen valiokunnat, tarkastuslautakunta, maakuntahallitus ja sen asettamat toimikunnat ja sen jaostot 136,40 euroa ja muut toimielimet 108,50 euroa. Puheenjohtajalle tai kokouksessa puheenjohtajana toimivalle varapuheenjohtajalle suoritetaan kokouspalkkio, joka vastaa asianomaisen toimielimen jäsenen 1 momentissa mainittua kokous-palkkiota korotettuna 50 %:lla. Maakuntavaltuuston puheenjohtajalle tai varapuheenjohtajalle, joka osallistuu maakuntahallituksen, samoin kuin maakuntahallituksen puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle ja jäsenelle, joka osallistuu maakuntavaltuuston kokoukseen tai muiden hallintoelinten kokouksiin maakuntahallituksen puheenjohtajana tai muutoin määrätylle edustajalle suoritetaan kokouspalkkio samojen perusteiden mukaan kuin asianomaisen hallintoelimen jäsenille. 141 Kokouksen kesto Yli kolme tuntia kestävästä kokouksesta suoritaan 2 :n 1 momentissa mainitun kokouspalkkion lisäksi 50 % sanotun kokouspalkkion määrästä jokaista kolmen tunnin jälkeen alkavaa tuntia kohden ei kuitenkaan enää kokouksen kestettyä yli kuusi tuntia. 142 Puheenjohtajien vuosipalkkiot Jos toimielin pitää samana kalenterivuorokautena useamman kuin yhden kokouksen tai kysymyksessä on jäljempänä 5 :ssä mainittu muu luottamustehtävä katsotaan ne kokouspalkkiota laskettaessa yhdeksi kokoukseksi, ellei kokousten välinen aika ole yli kuusi tuntia. Maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen puheenjohtajille suoritetaan edellä 2 :ssä määrättyjen kokouspalkkioiden lisäksi puheenjohtajan tehtävistä palkkiota vuosittain seuraavasti:

110 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu Sihteerin palkkio 144 Katselmus, neuvottelu, toimitus 145 Tilintarkastuksen palkkiot Maakuntavaltuuston puheenjohtaja euroa Maakuntahallituksen puheenjohtaja euroa ja varapuheenjohtajat euroa Mikäli puheenjohtaja on estynyt hoitamasta tehtäviään, lakkaa hänen oikeutensa vuosipalkkioon, kun este on jatkunut yhdenjaksoisesti kuukauden. Tästä alkaen maksetaan varapuheenjohtajalle kutakin kalenterivuorokautta kohden vuosipalkkion 365:s osa siihen saakka, kunnes puheenjohtaja palaa hoitamaan tehtäviään. Toimielimen sihteerinä toimivalle luottamushenkilölle suoritetaan 2 :n 1 momentissa mainittu kokouspalkkio 50 %:lla korotettuna, jollei hän saa tehtävästään vuosi-, kuukausi- tai muuta eri palkkiota. Katselmuksesta, neuvottelusta tai muusta toimituksesta, johon maakuntavaltuuston tai -hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja taikka erityisestä syystä muukin jäsen osallistuu ja josta laaditaan pöytäkirja tai muistio maksetaan 136,40 euroa. Katselmuksesta, neuvottelusta tai muusta toimituksesta, johon Varsinais-Suomen liiton toimielimen jäsen osallistuu toimielimen päätöksen perusteella ja josta laaditaan pöytäkirja tai muistio maksetaan 136,40 euroa. Tilintarkastuksen palkkiot suoritetaan sopimuksen mukaan Erityistehtävät Maakuntavaltuuston tai maakuntahallituksen luottamushenkilölle määräämästä erityistehtävästä maakuntahallituksen harkinnan mukaan voidaan suorittaa palkkiota 136,40 euroa. 147 Ansionmenetys- ja muut toimielinten kokouksista maksettavat korvaukset Luottamushenkilölle suoritetaan korvausta säännöllisen työajan ansionmenetyksestä ja luottamustoimen vuoksi aiheutuvista 1 :ssä tarkoitetuista kustannuksista kultakin alkavalta tunnilta, ei kuitenkaan enemmältä kuin kahdeksalta tunnilta kalenterivuorokaudessa. Tuntikorvauksen enimmäismäärän päättää maakuntahallitus. Saadakseen korvausta työansionmenetyksestä luottamushenkilön tulee esittää työnantajan todistus siitä. Todistuksesta on myös käytävä ilmi, että luottamustoimen hoitamiseen käytetty aika olisi ollut hänen työaikaansa ja että hänelle ei makseta siltä ajalta palkkaa. Luottamushenkilön, joka tekee ansio- tai muuta työtä olematta työsuhteessa taikka virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa, tulee esittää kirjallisesti riittävä selvitys ansionmenetyksestään.

111 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu Korvausanomusten määräaika 149 Kokouspalkkioiden maksuperuste 150 Kokousmatkojen korvaukset Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitettua todistusta tai selvitystä ei vaadita, jos korvattava määrä on enintään tätä tarkoitusta varten maakuntahallituksen päättämän tuntikorvauksen mukainen tunnilta. Luottamushenkilön tulee tällöin kuitenkin antaa kirjallinen vakuutus ansionmenetyksen ja luottamustoimen vuoksi aiheutuneiden kustannusten määrästä. Saadakseen korvausta kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä, luottamushenkilön tulee esittää kirjallisesti riittävä selvitys tällaisista kustannuksista. Kustannusten enimmäismäärään noudatetaan mitä edellä 1 momentissa on määrätty. Ansionmenetyksen ja kustannusten korvaamista koskeva vaatimus on esitettävä kuuden kuukauden kuluessa sille henkilölle, jolle voimassa olevien määräysten mukaan laskun hyväksyminen kuuluu. Tässä luvussa mainittujen palkkioiden tulee perustua kokouspöytäkirjoihin tai luottamustehtävän hoitamisessa laadittuihin muistioihin. Toimielimen sihteerin tai tehtävänantajan tulee tehdä palkkioiden maksamista koskevat ilmoitukset neljännesvuosittain. Luottamushenkilöiden kokousmatkoista ja muista luottamustoimen hoitamiseksi tehdyistä matkoista suoritetaan matkakustannusten korvausta, päivärahaa, ateriakorvausta, majoittumiskorvausta, yömatkarahaa ja kurssipäivärahaa soveltuvin osin kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen mukaisesti. Edellä 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä ei sovelleta valtion, kuntien, järjestöjen tai muiden tahojen nimeämiin yhteistyötoimikuntien ja -työryhmien jäseniin.

112 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu XV LUKU Muut määräykset 151 Kaksikielisyys kuntayhtymän toiminnassa Kuntayhtymän hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä tiedottamisessa on otettava eri kieliryhmien tarpeet tasapuolisesti huomioon. Kuntayhtymän palvelut on järjestettävä niin, että asukkaita pystytään palvelemaan heidän kielellään kaikilla kunttayhtymän tehtäväalueilla. Viranhaltijoilta ja työntekijöiltä vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä erikseen on määrätty ja päätetty. Liiton hallinnoimien EU-ohjelmien kohdalla noudatetaan ohjelma-asiakirjoissa määriteltyä kieltä. 152 Aloiteoikeus Maakunnan asukkaalla sekä maakunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita kuntayhtymän toimintaa koskevissa asioissa. Palvelun käyttäjällä on oikeus tehdä aloitteita palveluaan koskevassa asiassa. Aloite tulee tehdä kirjallisesti. Aloitteesta tulee käydä ilmi, mitä asia koskee sekä aloitteen tekijän nimi, kotikunta ja yhteystiedot. 153 Aloitteen käsittely Aloitteen käsittelee se kuntayhtymän viranomainen, jolla on toimivalta tehdä päätöksiä aloitteen tarkoittamassa asiassa. Jos toimivaltainen viranomainen on toimielin, aloitteista ja aloitteiden perusteella suoritetuista toimenpiteistä on annettava toimielimelle tieto jäljempänä määrätyllä tavalla. Maakuntahallituksen on vuosittain kesäkuun loppuun mennessä esitettävä maakuntavaltuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvista aloitteista ja niiden perusteella suoritetuista toimenpiteistä. Maakuntavaltuusto voi samalla päättää, mitkä aloitteista on loppuun käsitelty. Muun toimielimen kuin maakuntavaltuuston toimivaltaan kuuluvista aloitteista on annettava tieto toimielimelle niiden päättämällä tavalla. Toimielin voi samalla päättää, mitkä aloitteista ovat loppuun käsiteltyjä. Jos aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia kuntayhtymään kuuluvan jäsenkunnan asukkaista, aloite on kuuden kuukauden kuluessa vireille tulosta otettava toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi.

113 8, MH :00 / Liite: Hallintosääntö Sivu Aloitteen tekijälle annettavat tiedot 156 Hallintosäännön voimaantulo Aloitteen tekijälle on ilmoitettava kuukauden kuluessa aloitteen saapumisesta, missä viranomaisessa aloite käsitellään, arvioitu käsittelyaika sekä keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelystä. Sen jälkeen kun aloite on käsitelty loppuun, aloitteen tekijälle on ilmoitettava, onko aloite johtanut toimenpiteisiin. Tämä hallintosääntö tulee voimaan , lukuun ottamatta luottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset -osiota ( ), joka tulee voimaan alkaen. Samalla kumotaan maakuntavaltuuston hyväksymä hallintosääntö.

114 9, MH :00 HALL: 75/2017 Sivu 113 TALOUSARVION 2017 MUUTOSESITYS Asia Maakuntavaltuusto vahvisti Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2017 alijäämäksi euroa, joka suunniteltiin katettaviksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Alijäämän suuruuden ja toimintakatteen muutoksen perusteluina olivat sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanoon tarvittava lisäresursointi. Talousarvion 2017 mukaan lisäresurssit kohdennetaan maakuntauudistuksen esivalmisteluun ja sen jälkeen maakunnan toimintaa valmistelevan väliaikaishallinnon tehtävänantoihin. Samalla hoidetaan liiton kaikki normaalit lakisääteiset tehtävät. Talousarvion 2017 käyttösuunnitelmassa (mh ) maakuntauudistuksen valmistelun lisäresursointiin osoitettiin henkilöstökustannuksia euroa ja ostopalveluja euroa, yhteensä euroa. Maakuntahallituksen (mh ) hyväksymässä tilinpäätöksessä vuodetta 2016 edellisten tilikausien ylijäämätililtä on euroa. Maakunnan liitolle myönnettiin valtionavustus muutosjohtajan ja suunnittelijan palkkakuluihin, yhteensä n euroa. Esivalmistelun jatkuessa ja valtion rahoituksen viivästyessä maakuntauudistuksen valmistelu tarvitsee varoja ja kustannuspaikan. Maakuntauudistuksen valmistelu on luonteeltaan projektinomaista, sillä esivalmistelu päättyy väliaikaishallinnon aloittaessa työnsä. Sote- ja maakuntauudistuksen väliaikaishallinnon tavoitteellisena aloitusajankohtana on pidetty Väliaikaishallinnon tehtävänä on uuden maakunnan toiminnan ja hallinnon valmistelu siihen saakka, kunnes maakuntavaltuusto on valittu ja sen asettama maakuntahallitus on aloittanut toimintansa. Väliaikaishallinto aloittaa toimintansa, kun sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketti on hyväksytty. Nyt näyttää siltä, että sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketin voimaantulo lykkääntyy syksyyn eli esivalmisteluvaihe jatkuu lakien voimaantuloon saakka. Esivalmisteluvaiheen pidentymisestä aiheutuviin kustannuksiin allokoitanee valtion rahoitusta. Tästä ei kuitenkaan ole vielä päätöksiä. Vaikka lain voimaantulo ja rahoitus ovat viivästyneet, muutoksen aikataulua ei ole muutettu. Uudistus vaatii valmistelua rahoituksen viivästymisestä huolimatta ja sen turvaamiseksi maakunnan liiton talousarviota on muutettava ja mahdollinen rahoituksen viivästyminen ennakoitava. Muutokselle on tarvittaessa oltava rahoitus sen vaatimien toimenpiteiden jatkumiseksi ja toteuttamiseksi. Vahvistetun talousarvion alijäämäisyys on ollut mahdollinen edellisten vuosien ylijäämäisyyden johdosta. Talousarvion muutos alijäämäisyyden kasvattamiseksi ei vaaranna edelleenkään liiton taloutta. Taloussuunnitelmassa on todettu, että mikäli maakuntauudistuksen toimeenpano pysyy tavoitellussa aikataulussaan, tulee vuoden 2018 taloussuunnitelmaan merkittäviä muutoksia ja vuoden 2019 taloussuunnitelma poistuu. Taloussuunnitelman muutoksien kohdentuminen vasta vuodelle 2018 on edellyttänyt lain ja sille tarkoitetun rahoituksen voimaantuloa. Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen maakuntauudistuksen valmistelijat ovat edellyttäneet yksimielisesti valtiolta nopeita määrärahapäätöksiä. Yhteinen kanta on, että maakuntien toiminnan aloittaminen vuoden 2019 alusta ei ole mahdollista, jos valmistelu keskeytyy usean kuukauden ajaksi. Koska päätöksiä valtion rahoitukseen liittyvässä asiassa ei ole vielä saatu, on tärkeää varautua maakunnan liiton tasolla. Mikäli valtion rahoitusratkaisut valmistuvat jo ennen lain voimaantuloa, kyseessä on liiton osalta vain valmiudesta jatkaa valmistelua keskeytymättä. Myös muissa maakunnissa valmistelua on hoidettu liiton varoilla muutoksen turvaamiseksi. Lisärahoituksen tarpeeksi vuodelle 2017 arvioidaan euroa. Tällöin talousarvion alijäämäksi tulisi yhteensä euroa. Kustannusseurannan tehostamiseksi on tarkoituksenmukaista siirtää maakuntauudistuksen valmisteluun osoitettava rahoitus ( = euroa) omalle kustannuspaikalle seuraavalla kustannusarviolla 1. Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat

115 9, MH :00 HALL: 75/2017 Sivu Vuokrat Muut toiminta kulut Valmistelija MR/PM/LL//N-MT/EP/mk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös 1. Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se hyväksyy talousarvion 2017 muutoksen ja lisää talousarvion alijäämää eurolla. Alijäämä talousarvion muutoksen jälkeen on euroa. Alijäämä suunnitellaan katettaviksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä. 2. Maakuntahallitus perustaa kustannuspaikan maakuntauudistuksen valmistelulle, jolle varataan yhteensä euroa. Kustannuspaikan tilivastaava on edunvalvontajohtaja Janne Virtanen. 3. Maakuntahallitus valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään valmistelua koskevat henkilöstöjärjestelyt ja muut sopimukset. Lisätietoja Lakiasiainjohtaja Nina-Mari Turpela p ,

116 10, MH :00 EDUNV: 74/2017 Sivu 115 MAAKUNNAN TILA KEVÄT KATSAUS Asia Valmistelija Varsinais-Suomen liitossa laaditaan kaksi kertaa vuodessa katsaus maakunnan viimeaikaisesta kehityksestä. Kevään 2017 katsauksen teemana on positiivinen rakennemuutos. Aihetta lähestytään karttaesitysten kautta, ja näkökulmina ovat diplomi-insinöörien koulutus, työvoiman saatavuus ja liikkuvuus sekä asuminen. Lisäksi katsauksessa tarkastellaan viimeaikaista työttömyys- ja väestökehitystä. JV/AV/kr Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää, että katsaus esitellään maakuntavaltuustolle. Lisätietoja Tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, ,

117 11, MH :00 HALL: 78/2017 Sivu 116 KOKOOMUKSEN VALTUUSTORYHMÄN ALOITE: SUKUPUOLTEN TASA-ARVON EDISTÄMINEN LISÄTTÄVÄ MAAKUNTALAKIIN Asia Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston Kokoomuksen valtuustoryhmä on jättänyt seuraavan aloitteen sukupuolten tasa-arvon edistämisen lisäämisestä maakuntalakiin: VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuuston kokous Aloite sukupuolten tasa-arvon edistäminen lisättävä maakuntalakiin Naisjärjestöjen Keskusliitto Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry JULKILAUSUMA Naisjärjestöjen Keskusliiton syyskokous Naisjärjestöjen Keskusliitto ja sen 59 jäsenjärjestöä edellyttävät, että velvoite sukupuolten tasa-arvon edistämisestä on kirjattava maakuntalakiin. Vuoden 2019 alussa toteutuva maakuntauudistus on mahdollisuus varmistaa sukupuolten tasa-arvon toteutuminen maakuntien kaikessa toiminnassa. Maakunnat järjestävät tulevaisuudessa kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut ja joukon muita tasa-arvon näkökulmasta keskeisiä tehtäviä. Maakuntalaissa ei hallituksen esityksen mukaan ole säännöstä sukupuolten tasa-arvon edistämisestä. Tasa-arvon edistäminen maakuntalakiin kirjattuna korostaa tasa-arvotyön merkitystä maakuntien koko toimintakentällä. Maakuntien tulee tasa-arvolain mukaan kaikessa toiminnassaan edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luoda ja vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Tasa-arvolaki edellyttää myös, että maakunnat työnantajina edistävät sukupuolten tasa-arvoa. Naisjärjestöjen Keskusliitto muistuttaa, että tasa-arvon edistäminen ei ole mahdollista ilman toimivia rakenteita ja riittäviä resursseja. Tasa-arvon edistämistä koskeva erillinen säännös maakuntalaissa on tarpeellinen, sillä nykyisissä maakunnissa ei ole tietoa tasa-arvolain velvoitteesta edistää sukupuolten tasa-arvoa. Maakunnista puuttuvat myös rakenteet ja käytännön tasa-arvon edistämiseksi. On välttämätöntä, että sekä maakuntalakiin että maakuntien johtamista ohjaaviin maakuntastrategioihin sekä maakuntien toiminnan ja talouden suunnitteluun sisällytetään sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Valmistelija JV/MR-L/kr Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle seuraavaa: Hallituksen esitys maakuntien perustamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä. Hallituksen esityksen perusteluissa nostetaan esille uudistuksen erilaiset vaikutukset naisiin ja miehiin palveluiden käyttäjinä, tuottajina, työntekijöinä tai päättäjinä. Sukupuolta pidetään keskeisenä tekijänä väestöryhmittäisessä tarkastelussa. Lisäksi sosiaali- ja terveyshuollon palvelutarpeiden arviointia sukupuolen perusteella ja palvelutarjonnan suuntaaminen sen mukaisesti katsotaan luovan uusia mahdollisuuksia tasavertaisuuden edistämiseen. Kuten valtuustoaloitteessa todetaan, on tärkeää, että maakunnat työnantajina edistävät sukupuolten tasa-arvoa. Sosiaali- ja terveysala on naisvaltainen ala, joten maakuntaan siirtyvistä työntekijöistä enemmistö on naisia. Henkilöstövaikutukset varsinkin pitkällä tähtäimellä kohdistuvat siten enemmän myös naisiin. Palvelutuotannon erottaminen järjestämistehtävästä ja maakunnan oman palvelutuotannon osittainen yhtiöittäminen sekä valinnanvapausjärjestelmän myötä lisääntyvä yksi-

118 11, MH :00 HALL: 78/2017 Sivu 117 Päätös tyisten palvelutuottajien osuus sosiaali- ja terveydenhuollossa voivat vaikuttaa henkilöstön asemaan ja työehtoihin. Maakuntalaissa esitetään säädettäväksi, että maakuntahallitusta, lautakuntia, johtokuntia ja jaostoja valittaessa olisi otettava huomioon tasa-arvolaki. Tasa-arvolain julkisen hallinnon ja julkista valtaa käyttävien toimielinten kokoonpanosta annetun pykälän soveltamisala ulotetaan koskemaan myös maakuntien toimielimiä. Maakuntavaltuustoa lukuun ottamatta maakunnan toimielimissä tulisi olla sekä miehiä että naisia vähintään 40 % kumpiakin. Sukupuolten välinen tasa-arvo huomioidaan myös uudistuksen toimeenpanossa ja valmistelussa. Maakuntiin perustettaviin väliaikaisiin valmistelutoimielimiin, jotka vastaavat maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta maakuntavaltuuston aloittamiseen asti, sovelletaan tasaarvolakia. Maakuntahallitus pitää maakuntien tulevia tehtäviä tasa-arvon näkökulmasta keskeisinä. Maakuntahallitus katsoo, että maakuntalaki huomioi tasa-arvon edistämisen, ja pyrkii vaikuttamaan siihen, että uuden maakunnan johtamista ohjaaviin maakuntastrategioihin sekä maakuntien toiminnan ja talouden suunnitteluun sisällytetään sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että se pitää edellä esitettyä vastausta riittävänä ja että aloite on loppuun käsitelty. Lisätietoja Suunnittelija Malla Rannikko-Laine, puh , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

119 12, MH :00 HALL: 77/2017 Sivu 118 PERUSSUOMALAISTEN VALTUUSTORYHMÄN ALOITE: VARSINAIS-SUOMEN LIIKENNESTRATEGIA PÄIVITETTÄVÄ, RATATEKNINEN SELVITYS PAIKALLISLIIKENTEESTÄ LAADITTAVA UUDELLEEN UUDENKAUPUNGIN RADAN SÄHKÖISTÄMISEN MAHDOLLISTAMISEKSI JA TELAKAN LIIKENNEVÄYLIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TURVAAMISEKSI Asia Valmistelija Perussuomalaisten valtuustoryhmä esitti aloitteen maakuntavaltuustossa , että Varsinais-Suomen liitto päivittää Varsinais-Suomen liikennestrategian vastaamaan Uudenkaupungin ja Turun myönteisiä työllisyysnäkemiä, laatii uuden ratateknisen selvityksen Varsinais-Suomen maakunnallisesta paikallisjunaliikenteestä ja rahoituksen saamiseksi huolehtii yhteistyössä VR Groupin kanssa, että Uudenkaupungin radan sähköistäminen saadaan osaksi keskeisten sähköishankkeiden luetteloa ennen nykyisen hallituskauden päättymistä. Edellytämme lisäksi, että maakuntaliiton työryhmät tekevät perusteellisen selonteon telakalle johtavien liikenneväylien osalta ja huomioivat raskaan liikenteen kestävän kehityksen muuttuvassa tilanteessa. HS/MS/mk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää esittää vastauksen maakuntavaltuustolle seuraavaa: Varsinais-Suomen liikennestrategiasta laadittiin seurantaraportti syksyllä Seurantaraportin tuloksia käsiteltiin Liikennestrategiafoorumissa marraskuussa 2016 ja Varsinais-Suomen maakuntahallituksessa tammikuussa 2017, joiden pohjalta perustettiin liikennestrategian seurannan ohjausryhmä, joka koostuu kuntien, Varsinais-Suomen ELY:n, maakunnan liiton, Liikenneviraston ja Liikenne- ja viestintäministeriön edustajista. Liikennestrategian seurannan ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran toukokuussa 2017, jossa käsiteltiin huhtikuussa 2017 päivitettyä liikennestrategian seurannan tuloksia. Ohjausryhmä totesi kokouksessaan, että strategian tavoitteet ja siinä esitetyt toimenpiteet vastaavat pääosin myös nykytilanteen tavoitteita, mutta paikoin tavoitteellinen aikataulu on muuttunut. Näin todettiin juuri paikallisjunaliikenteen, Uudenkaupungin radan sähköistämisen ja telakan liikenneympäristön kehittämisen osalta: - Maakunnallinen joukkoliikenne mukaan lukien paikallisjunaliikenne tulee ajankohtaiseksi maakuntauudistuksen jälkeen. Uusi maakuntalaki mahdollistaa maakunnallisen joukkoliikenteen kehittämisen, mikä tulee näkyä myös maakunnan strategiassa. - Liikennevirasto arvioi vuonna 2016 rautateiden sähköistämistarpeita. Hankearvioinnin perusteella Uudenkaupungin radan sähköistäminen on valtakunnallisesti hyötykustannussuhteeltaan ensisijaisesti toteutettava. Sähköistämisen toteuttamiseen tarvitaan eduskunnan erillispäätös. Valtion ja Turun kaupunkiseudun välisessä MAL-sopimuksessa on sitouduttu selvittämään Uudenkaupungin radan sähköistämisen mahdollisuudet, jolloin VAK-järjestelytoiminnoista Turun ratapiha-alueella voidaan luopua ja edistää Matkakeskuksen toteutumista. - Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen (PORE) työryhmä teki työllisyyttä ja kasvua tukevat priorisoidut toimenpide-esitykset hallituksen puoliväliriiheen. Esitys piti sisällään toimenpiteitä alueen osaamisen ja koulutuksen, työvoiman saatavuuden ja liikkuvuuden vahvistamiseksi ja liikenneyhteyksien parantamiseksi. Liikenneinfran osalta työryhmän esitys sisälsi Uudenkaupungin radan sähköistämisen sekä autotehtaan ja telakan tieyhteyksien parantamistoimia. Maan hallituksen puoliväliriihessä linjattiin, että tämän vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa käsitellään toimia, joilla tuetaan Lounais-Suomen positiivista rakennemuutosta. Uudenkaupungin radan sähköistämistä on edistetty edunvalvonnan keinoin. - Telakan liikenteen kehittämistä viedään eteenpäin useammalla eri rintamalla. Turun kaupunki on parantamassa alueen katuverkkoa, Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa käynnissä olevassa Kehätien yleissuunnitelmassa (Raisio-Naantali) otetaan huomioon myös Naantalintien

120 12, MH :00 HALL: 77/2017 Sivu 119 Päätös osuus Kehätieltä Pernon eritasoliittymään asti ja PORE-hankelistalle on esitetty useita toimenpiteitä telakan liikenteen toimivuuden turvaamiseksi. Lisäksi telakalle suuntautuvia pyöräilyyhteyksien parantamista selvitetään parhaillaan osana Turun seudun jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä ja Kehätien toinen käynnissä oleva hanke (Kehätien parantaminen välillä Kausela- Kirismäki) parantavat osaltaan telakan alueen liikenneympäristön toimivuutta. Varsinais-Suomen liikennestrategian seurannan ohjausryhmän kokouksessa todettiin, että liikennestrategian tavoitteet ovat suurimmilta osin ajantasaiset, eikä liikennestrategiaa kannata lähteä laatimaan uusiksi tilanteessa, jossa maakuntahallinto on uudistumassa. Ohjausryhmä totesi, että aikataulua on jo tarkennettu osana virkamiestyötä ja poliittista päätöksentekoa kunnissa ja maakuntaliitossa. Ennen uutta maakuntahallintoa liikennestrategiaa seurataan kyseisessä ohjausryhmässä vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tarvittaessa tehdään tarkistuksia tavoitteisiin, joista merkittävimmät tuodaan päätettäväksi myös maakunnan päätöselimiin. Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että asia todetaan loppuun käsitellyksi. Lisätietoja Liikennesuunnittelija Mari Sinn, p ,

121 13, MH :00 EDUNV: 76/2017 Sivu 120 AJANKOHTAINEN KATSAUS MAAKUNTAVALTUUSTOLLE Asia Maakuntavaltuustossa pidetään ajankohtainen katsaus. Valmistelija JV/kr Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää, että maakuntavaltuuston kokouksessa ajankohtaisen katsauksen pitää eduskunnan puhemies Maria Lohela. Lisätietoja Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh ,

122 14, MH :00 Sivu 121 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN YLIMAAKUNNALLISET HANKKEET (EAKR), MYÖNTEISET PÄÄTÖKSET Hankerahoitusjaosto Asia Suomen rakennerahasto-ohjelmassa on viisi toimintalinjaa, joilla tuetaan erityisesti pkyritysten kilpailukykyä ja työllistymistä. Läpileikkaavana teemana on vähähiilisen talouden edistäminen. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa Eurooppa strategian tavoitteita. Varsinais-Suomen liittoon on saatu Suomen rakennerahasto-ohjelmaa koskevia ylimaakunnallisia hakemuksia (oheismateriaalina), joissa osatoteuttaja on toisesta maakunnasta. Toimintalinja 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta , DigiPort (hakijana Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys, osatoteuttajina Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu, Turun yliopiston Brahea-keskus, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus ja Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) Hankkeen kuvaus: Hankkeen tavoitteena on uudistaa digitalisaation ja avoimen tiedon avulla satamien liiketoimintamahdollisuuksia ja etsiä satamille uusia keinoja hyödyntää ja hyötyä digitalisaation murroksesta liiketoiminnassaan. Hanke toimii pioneerina satamien digitalisaation avaukselle pyrkien samalla pitkäjänteiseen kehittämisyhteistyöhön korkeakoulujen kanssa. Hankkeen tavoitteena on tuoda satamanpitäjien esimerkeillä ymmärrystä digitalisuudesta sekä herättää muissa logistiikka-alan toimijoissa kiinnostusta ja sitoutumista digitalisuuden tuomiin liiketoiminnan mahdollisuuksiin. Perustelut päätösesitykselle: Ratkaisu perustuu Varsinais-Suomen liiton arviointiin ja maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä käytyyn arviointi- ja hankepriorisointikeskusteluun Ylimaakunnallisesta hankkeesta on keskusteltu myös muiden osatoteuttajien kotimaakuntien (Kymenlaakso) kanssa, jotka suhtautuvat hankkeeseen myönteisesti. Konkreettinen hanke tukee satamatoiminnoille tarpeellista kehittämistyötä. Hankkeen toteutusaika on Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen , DaaS - Open Data as a Service (hakijana Turun ammattikorkeakoulu Oy, osatoteuttajina Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy, Metropolia ammattikorkeakoulu Oy ja Turun yliopisto) Hankkeen kuvaus: Hankkeen päätavoite on luoda mikro- ja pk-yrityksiä palveleva yhteiskehittämisen temaattinen toimintamalli avointa dataa ja digitalisaatiota hyödyntämällä. Tähän tavoitteeseen vastataan: Synnyttämällä uusia liiketoimintamahdollisuuksia johtaviin avoimen datan kärkiteemoihin: kiertotalous, älykäs liikenne ja digitaalinen uudistuminen. Rakentamalla yritysten ja korkeakoulujen synergista etua luovan yhteistoiminnallisen kehittämisen mallin, joka perustuu arvoketjuajatteluun. Edistämällä mikro- ja pk-yritysten t&k-valmiuksia ja uusia liiketoiminnan avauksia nopeiden kokeilujen, datan louhimisen ja näyttävän käyttökokemuksiin perustuvan visualisoinnin avulla. Tukemalla avoimen datan start-up-skenen syntyä. Edistämällä maakuntien strategioiden kärkialoja kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. Perustelut päätösesitykselle: Ratkaisu perustuu Varsinais-Suomen liiton arviointiin ja maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä käytyyn arviointi- ja hankepriorisointikeskusteluun Ylimaakunnallisesta hankkeesta on keskusteltu myös muiden osatoteuttajien kotimaakuntien (Kymenlaakso ja Uusimaa) kanssa, jotka suhtautuvat hankkeeseen myönteisesti (Kymenlaakson liitto sillä edellytyksellä, että myös muut liitot tekevät myönteisen rahoituspäätöksen.) Hankkeen katso-

123 14, MH :00 Sivu 122 taan tukevan yritysten toiminnan kehittämistä avoimen datan kautta ja toiminta on hankkeessa uudentyyppistä. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö on käsitellyt hankkeet Koordinoiva Uudenmaan liitto vastaa tuen myöntämisestä hankkeille ja tekee rahoituspäätöksen EURA2014-järjestelmässä. Vasta tämä päätös on valituskelpoinen. Koordinoiva liitto voi tarvittaessa, neuvoteltuaan hakijan kanssa, tehdä pieniä teknisiä muutoksia hankesuunnitelmaan ja niillä voi olla vaikutuksia myönnettävän tuen määrään. Myönnetty enimmäistukimäärä ei voi kuitenkaan ylittyä. Lisäksi myönnetty tuki ei voi ylittää tässä hakemuksessa haettua 70 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Valmistelija Ehdotus TN/VR Hankerahoitusjaosto päättää esittää maakuntahallitukselle, että Varsinais-Suomen liiton vuoden 2017 indikatiivisesta EAKR-kehyksestä Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistykselle varataan hankkeelle DigiPort (303740) EAKR ja valtion rahoitusta euroa hankkeen osatoteuttajan Turun yliopiston Braheakeskuksen, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen hyväksyttäviin kokonaiskustannuksiin (kuitenkin enintään 70 % kokonaiskustannuksista). Turun ammattikorkeakoulu Oy:lle varataan hankkeelle DaaS - Open Data as a Service (303857) EAKR ja valtion rahoitusta euroa hankkeen osatoteuttajien Turun ammattikorkeakoulu Oy:n ja Turun yliopiston hyväksyttäviin kokonaiskustannuksiin (kuitenkin enintään 70 % kokonaiskustannuksista). Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Maakuntahallitus Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Hankerahoitusjaoston pöytäkirja oheismateriaaleineen on nähtävänä kokouksessa. Maakuntahallitus päättää, että Varsinais-Suomen liiton vuoden 2017 indikatiivisesta EAKRkehyksestä Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistykselle varataan hankkeelle DigiPort (303740) EAKR ja valtion rahoitusta euroa hankkeen osatoteuttajan Turun yliopiston Braheakeskuksen, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen hyväksyttäviin kokonaiskustannuksiin (kuitenkin enintään 70 % kokonaiskustannuksista). Turun ammattikorkeakoulu Oy:lle varataan hankkeelle DaaS - Open Data as a Service (303857) EAKR ja valtion rahoitusta euroa hankkeen osatoteuttajien Turun ammattikorkeakoulu Oy:n ja Turun yliopiston hyväksyttäviin kokonaiskustannuksiin (kuitenkin enintään 70 % kokonaiskustannuksista). Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Lisätietoja Erikoissuunnittelija Ville Roslakka p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

124 15, MH :00 MAANK: 91/2017 Sivu 123 LIIKKUMISEN OHJAUS VARSINAIS-SUOMESSA HANKKEEN KÄYNNISTÄMISPÄÄTÖS Asia Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa hankkeen käynnistäminen Valmistelija HS/RL/em Maakuntajohtaja ehdotus Päätös Valonia/Varsinais-Suomen liitto on saanut myönteisen valtionavustuspäätöksen Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa hankkeelle Liikennevirastolta (LIVI/876/ /2017). Hankkeen painopisteinä vuonna 2017 ovat kävelyn ja pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen, liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön sekä maankäyttöä ja liikennettä yhteen sovittavan suunnittelun kehittäminen. Toimintaa toteutetaan seudun laajuisesti ja sen myötä vahvistetaan liikkumisen ohjauksen toiminta-ja yhteistyömuotoja. Hanke sisältää vuonna 2016 Turun seudun jatkuvalle liikennejärjestelmätyölle perustetun viisaan liikkumisen alatyöryhmän toiminnan sekä osallistumisen seudulliseen liikenneturvallisuusyhteistyöhön ja kutsusta kuntien liikenneturvallisuusryhmiin. Maskun kunnassa tehdään Kurittulan ja Hemmingin koulu- ja liikuntakeskusaluetta koskeva vuorovaikutteiseen suunnitteluun perustuva turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelma. Turun yliopistollisen kantasairaalan alueella tehdään henkilökunnalle työmatkaliikkumiskysely ja toteutetaan henkilökuntakampanja. Valtatie 10 osuudella Kaarina Liedon Nuolemo toteutetaan kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä edistävä kehittämistarveselvitys. Turun kouluille suunnitellaan koulumatkaliikuntaan kannustavaa sisältöä vanhempainiltoihin ja kaupungin työntekijöille suunnataan liikenneturvallisuus- ja liikennesääntökoulutustilaisuuksia sekä toteutetaan työmatkaliikuntaan kannustavia toimia. Kansallisella Pyöräilyviikolla järjestetään maakunnallinen Pyörällä töihin -kilpailu ja Euroopan Liikkujan viikolla markkinoidaan erityisesti Turun keskusta-alueen pyöräteitä ja kehittyneitä pyöräilyn olosuhteita. Lisäksi autetaan kuntia tunnistamaan ja hankkeistamaan kestävän liikkumisen tarpeita ja viestitään monikanavaisesti viisaan liikkumisen teemoista. Hanke toteuttaa Varsinais-Suomen liikennestrategiaa sekä Varsinais-Suomen maakuntastrategiassa kohtia TP V8. Edistetään varsinaissuomalaisten hyöty- ja arkiliikuntaa sekä kestäviä liikennevalintoja ja TP R1. Tuetaan materiaali-, energia-, ravinne-, ja resurssitehokkaita sekä vähähiilisiä ratkaisuja, ja luodaan edellytyksiä uusiin avauksiin ja olemassa olevien alojen vahvistumiseen. Hankkeen toteutusaika on Kokonaisbudjetti on euroa. Liikenneviraston rahoitusosuus on euroa (45 %). Seudulliseen omarahoitusosuuteen (55 %) osallistuvat: Varsinais-Suomen liitto (seudullinen jatkuva liikennejärjestelmätyö) euroa, Valonia euroa, Turun kaupunki/ympäristötoimiala euroa, Turun kaupunki konsernihallinto/hyvinvointitoimiala euroa, Maskun kunta euroa, Liedon kunta euroa, Kaarinan kaupunki euroa ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri euroa. Hankkeen toteutuksesta vastaa vesiasiantuntija Paula Väisänen. Maakuntahallitus päättää käynnistää Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa hankkeen. Hanke käyttää kustannuspaikkaa 603 ja sen tilivelvollinen on suunnittelujohtaja Heikki Saarento. Lisätietoja Toimialapäällikkö Riikka Leskinen, puh , etunimi.sukunimi@valonia.fi

125 16, MH :00 MAANK: 90/2017 Sivu 124 HAKKU2017 -HANKKEEN KÄYNNISTÄMISPÄÄTÖS Asia HAKKU2017 Hajajätevesikuormitus kuriin neuvonnalla hankkeen käynnistäminen. Valmistelija HS/RL/em Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Valonia/Varsinais-Suomen liitto on saanut myönteisen rahoituspäätöksen HAKKU2017 Hajajätevesikuormitus kuriin neuvonnalla -hankkeelle Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Hankkeessa tarjotaan haja-asutusalueiden kiinteistöille jätevesineuvontaa yleisneuvontana sekä kiinteistökohtaisilla käynneillä. Neuvonta kohdennetaan Valonian jätevesiyhteistyössä vuonna 2017 mukana oleviin kuntiin, joita ovat; Kaarina, Kustavi, Laitila, Loimaa, Marttila, Masku, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Parainen, Pyhäranta, Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Turku, Uusikaupunki ja Vehmaa. Mikäli joku kunta liittyy jätevesiyhteistyöhön jälkikäteen, tullaan HAKKU hankkeen toiminnot laajentamaan myös näihin kuntiin hankeresurssit huomioiden. Yleisneuvonnan avulla jätevesineuvonta saadaan ulotettua koko hankealueelle ja palvelee kaikkia kuntalaisia. Kiinteistökohtainen neuvonta kohdennetaan vesiensuojelullisesti herkille alueille, kuten ranta- ja pohjavesialueille. Neuvonta on kiinteistönomistajille vapaaehtoista. Valonian tarjoama jätevesineuvonta tukee kuntien työtä haja-asutusalueiden ravinnekuormituksen vähentämiseksi ja vesistöjen hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi. Jätevesineuvonta toteuttaa maakuntastrategian toimenpiteitä TP V1: Kuluttajavalintojen ja - käyttäytymisen mahdollisuudet vähentää ravinnekuormitusta vesistöihin, TP V7: Kehitetään kansalaisten ympäristön lukutaitoa, TP Y5: Edistetään yrittäjyyttä, TP R1: Tuetaan ravinnetehokkaita ja vähähiilisiä ratkaisuja. Hankkeen toteutusaika on Hankkeen suunniteltu kokonaisbudjetti on euroa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen rahoitusosuus on 100 %. Hankkeen toteutuksesta vastaa vesiasiantuntija Katariina Yli-Heikkilä. Maakuntahallitus päättää käynnistää HAKKU2017 Hajajätevesikuormitus kuriin neuvonnalla - hankkeen. Hankkeelle avataan uusi kustannuspaikka. Hankkeen tilivelvollinen on suunnittelujohtaja Heikki Saarento. Lisätietoja Toimialapäällikkö Riikka Leskinen, puh , etunimi.sukunimi@valonia.fi

126 17, MH :00 MAANK: 88/2017 Sivu 125 HALIKONJOEN VESISTÖ VAELLUSKALOJEN YMPÄRISTÖNÄ -HANKKEEN KÄYNNISTÄMISPÄÄTÖS Asia Halikonjoen vesistö vaelluskalojen elinympäristönä hankkeen käynnistäminen Valonia/Varsinais-Suomen liitto on saanut myönteisen rahoituspäätöksen Halikonjoen vesistö vaelluskalojen elinympäristönä- hankkeelle Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouden edistäminen momentilta (Dnro 552/3172/2017). Hankkeen tavoitteena on selvittää Halikonjoen vesistön kunnostustarvetta ja kalaston tilaa sekä innostaa paikallisia toimijoita toteuttavaan vesiensuojelutyöhön ja parantaa ihmisten tietoisuutta ympäristön tilasta. Hanke toteuttaa muun muassa Varsinais-Suomen maakuntastrategian toimenpiteitä: TP V1, TP V7 sekä TP S6. Hankkeen toteutusaika on Hankkeen kokonaisbudjetti on euroa, josta Valonian kuntarahalla katettavaa omarahoitusosuutta on 1000 euroa. Hankkeen toteutuksesta vastaa vesiasiantuntija Janne Tolonen. Valmistelija HS/RL/mk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää käynnistää Halikonjoen vesistö vaelluskalojen elinympäristönä - hankkeen. Hankkeelle avataan uusi kustannuspaikka. Hankkeen tilivelvollinen on suunnittelujohtaja Heikki Saarento. Lisätietoja Toimialapäällikkö Riikka Leskinen, puh , etunimi.sukunimi@valonia.fi

127 18, MH :00 EDUNV: 75/2017 Sivu 126 OSALLISTUMINEN TURUN KANSAINVÄLISILLE KIRJAMESSUILLE 2017 Asia Varsinais-Suomen liitto on osallistunut vuodesta 2009 lähtien omalla osastollaan Turun kansainvälisille kirjamessuille. Vuonna 2017 liitto osallistuu kyseisille messuille Suomi 100 -teeman mukaisesti yhdessä, yhteisosastolla Satakuntaliiton kanssa. Valmistelija JV/KR/kr Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Varsinais-Suomen liitto ja Satakuntaliitto ovat varanneet Turun messukeskuksesta yhteisen osaston B 1-2. Messuosastolla markkinoidaan Varsinais-Suomea ja Satakuntaa maakuntina sekä nostetaan esille maakuntien kirjallista ja luovaa perinnettä. Kirjamessujen teemana on vuonna 2017 Suomi ja alateemana yksi maa monta ääntä. Teemaan liittyen on suunnitteilla jokaiselle päivälle myös lavaohjelmaa. Molempien liittojen virastojen yhteinen sisäinen työryhmä suunnittelee yhteisosaston ulkoasun ja sisällön. Kustannukset ovat enintään 8000 euroa/maakuntaliitto. Maakuntahallitus päättää osallistua Turun kansainvälisille kirjamessuille Lisätietoja Assistentti Katri Rosenberg, puh , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

128 19, MH :00 EDUNV: 28/2015 Sivu 127 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI ERÄIDEN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TEHTÄVIEN JÄRJESTÄMISVASTUUN SIIRTÄMISESTÄ MAAKUNNALTA KUNNALLE Asia Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Varsinais-Suomen liitolta lausuntoa (lausuntopyyntö STM040:00/2017), joka koskee edellytyksiä, joilla maakunta voisi sopimuksella siirtää järjestämisvastuun kunnalle tai kunnille eräiden ympäristöterveydenhuollon tehtävien osalta. Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistyönä. Lausunto pyydetään toimittamaan sähköpostilla osoitteeseen viimeistään Esityksen mukaan järjestämisvastuun siirtoa koskeva sopimus koskisi terveydensuojelulaissa, tupakkalaissa, elintarvikelaissa ja maataloustuotteiden markkinajärjestelyistä annetun lain 58 c :ssä maakunnalle säädettyjä tehtäviä. Tällaisia tehtäviä olisivat mm. toimeenpanon, myynnin ja markkinoinnin valvonta, maataloustuotteiden tuotantopanosten turvallisuus, laatu ja käyttö sekä kasvinterveyden valvonta. Sopimuksen tulisi kattaa edellä mainitut tehtävät kokonaisuutena. Lisäksi sopimus voisi koskea eläinlääkintähuoltolaissa säädettyä eläinlääkäripalvelujen järjestämisvastuuta sekä eläinsuojelulaissa tarkoitettuja, irrallaan tavattujen pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten talteenoton ja tilapäisen hoidon järjestämiseen liittyviä tehtäviä. Järjestämisvastuun siirron edellytyksenä olisi, että järjestämisvastuun vastaanottavalla kunnalla tai kunnilla sekä siirron jälkeen myös maakunnalla on käytettävissään vähintään 30 henkilötyövuotta vastaavat henkilöresurssit elintarvikelain, terveydensuojelulain ja tupakkalain mukaisten viranomaistehtävien suorittamiseen. Sopimus järjestämisvastuun siirtämisestä olisi tehtävä viimeistään ja se tulisi voimaan vuoden 2019 alusta lukien. Järjestämisvastuun vastaanottavan kunnan tai kuntien henkilökunta ei siirtyisi välillä maakuntaan, vaan he pysyisivät koko ajan kunnan työntekijöinä. Henkilösiirrot tapahtuisivat kuntien välillä, jos järjestämisvastuu siirtyy useaan kuntaan. Maakunta vastaisi tehtävien rahoituksesta, vaikka järjestämisvastuu olisi siirretty kunnalle tai kunnille. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Valmistelija LL/PPi/kr Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon: Varsinais-Suomen liitto katsoo, että hallituksen esitysluonnoksessa järjestämisvastuun siirron edellytyksenä ehdotettu 30 henkilötyövuoden raja takaa riittävät resurssit sekä maakuntaan että yksittäiseen kuntaan elintarvikelain, terveydensuojelulain ja tupakkalain mukaisten viranomaistehtävien suorittamiseen. Esitys mahdollistaa näin ollen riittävän osaamisen ja erikoistumisen muodostumisen ympäristöterveydenhuollon tehokkaaseen toimeenpanoon. Lisätietoja Muutosjohtaja Laura Leppänen, puh , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

129 20, MH :00 Sivu 128 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Asia Viranhaltijat ovat tehneet hallintosäännön ja päätösvallan delegointien perusteella seuraavat toimeenpanopäätökset: Maakuntajohtajan päätökset: - hankepäätökset A muut B Aluekehitysjohtajan päätökset: - CB hankerahoituspäätökset Q 2-3 Edunvalvontajohtajan päätökset: - CB valtion vastinrahan maksatuspäätökset X maakunnan kehittämisrahan maksatuspäätökset Z 3 Head of Managing Authorityn päätökset A Valmistelija MK Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus merkitsee viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat tiedoksi eikä käytä otto-oikeuttaan. Lisätietoja Hallintosihteeri Marja Karttunen p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

130 21, MH :00 Sivu 129 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT.1 MAAKUNTAVALTUUSTON KOKOUS MATKARAPORTIT Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntavaltuuston kokous pidetään maanantaina Turun kristillisellä opistolla, Linnasmäki Oy. Alustava ohjelma: 9.30 Ryhmäkokoukset Maakuntavaltuuston ryhmien puheenjohtajat Maakuntavaltuuston kokous - Ajankohtainen katsaus Lounas Maakuntavaltuuston kokous jatkuu Asialuettelo: 1. Kokouksen avaaminen 2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3. Maakuntavaltuuston sihteerin määrääminen 4. Kokousasiain esittelyjärjestyksen hyväksyminen 5. Pöytäkirjantarkastajien valitseminen 6. Ääntenlaskijain valitseminen 7. Ajankohtainen katsaus maakuntavaltuustolle 8. Paimion kaupungin päätös maakuntavaltuuston varajäsenen valinnasta 9. Liedon kunnan päätös maakuntavaltuuston jäsenen valinnasta 10. Liedon kunnan päätös maakuntavaltuuston jäsenen valinnasta 11. Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta Vuoden 2016 arviointikertomus 13. Vuoden 2016 tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen 14. Talousarvion 2017 muutosesitys 15. Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön hyväksyminen 16. Maakunnan tila kevät katsaus 17. Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite: Sukupuolten tasa-arvon edistäminen lisättävä maakuntalakiin - Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite: Varsinais-Suomen liikennestrategia päivitettävä, ratatekninen selvitys paikallisliikenteestä laadittava uudelleen Uudenkaupungin radan sähköistämisen mahdollistamiseksi ja telakan liikenneväylien kestävän kehityksen turvaamiseksi 18. Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet 19. Valtuutetun kyselyt 20. Muutoksenhakuohjeet ja kokouksen päättäminen Helinä Yli-Knuutila, Sonja Palhus Smart Blue Regions -hankkeen projektikokous ja Pooling of resources -workshop , Malmö, Ruotsi Laura Leppänen Opintomatka: Ruotsin valinnanvapausmalli, Hallandin ja Västra Götalandin maakuntien keinot ohjata ja hallita sote-kustannuksia , Göteborg, Ruotsi Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi annettavat asiat tiedoksi.

131 21, MH :00 Sivu 130 Päätös

132 21, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Palhus Sivu 131 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO MATKARAPORTTI TILAISUUS: Smart Blue Regions-hankkeen projektikokous Ja Pooling of resources-workshop OSALLISTUJA(T) LIITOSTA: Helinä Yli-Knuutila ja Sonja Palhus PAIKKA: Malmö, Ruotsi AIKA: MUUT OSALLISTUJAT: (Alle 10, nimet/yli 10 tahot) Smart Blue Regions-hankkeen partneritahot TILAISUUDEN OHJELMAKUVAUS Kaksipäiväisessä hankekokouksessa käytiin läpi tehdyt toimet ja sovittiin jatkosta. Kahdenvälisissä keskusteluissa pohdittiin mahdollista hanketta skänelaisten kanssa. Käytiin läpi hankkeen budjettiin liittyviä yksityiskohtia pidettiin kansainväliselle ryhmälle workshop "Pooling of resources" jonka keskusteluissa käytiin läpi rakennerahastojen mahdollisuuksia kansainvälisen yhteistyön tukemiseen. LPÄIVÄRAHAT TILAISUUDEN KOKONAISKUSTANNUS LIITOLLE OSANOTTO- MAKSU MATKAKULUT MAJOITUS YHTEENSÄ n. 900 n. 600 n. 320 n TEHDYT PÄÄTÖKSET, KANNANOTOT YMS. Sovittiin hankkeen Jatkosta, tärkeimmistä Ja akuuteimmista toimenpiteistä kartoituksen loppuun saamiseksi. Seuraava kokous päätettiin pitää marraskuussa Riikassa. Workshopissa pohdittiin mahdollisuutta, että seuraavan hallintoviranomaisten pilottihaun teema olisi sininen kasvu.

133 21, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Palhus Sivu 132 TAVOITTEET TILAISUUDESSA, TILAISUUDEN MERKITYS MAAKUNNALLE JA SAADUT TULOKSET: Hyvä hankkeen toteutus. Profiloituminen aktiivisena alueena sinisen kasvun Ja uusien rahoituslähteiden kartoituksessa. LIITOLTA EDELLYTETTÄVÄT JATKOTOIMET Hanketyön jatkaminen. LUETTELO LIITTEISTÄ muistiot kokouksesta ja workshopista Päiväys ja allekirjoitus 5 ^-zo^

134 21, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Leppänen Sivu 133 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO MATKARAPORTTI TILAISUUS: ss-ss^s^^^^ OSALLISTUJAm LIITOSTA Laura Leppänen MUUT OSALLISTUJAT: (Alle 10, nimeta'!; 10 tahot) TILAISUUDEN OHJFI MAk-i I\MI IQ Esitykset ja keskustelut seuraavista aiheista:. Swedish health caremodel organizing and fundin cnola * nalys'sand effects of the swedish ihealthcaare. model : ^s^äefp se^^^n^^^. Cost compensation model. Visit with Halland hospital ' for^^sr e d^tra Götaland and current discussion ^ ^^ l -Healt'Lcaresector^nd^lalserwesj"t^^ Gothenbura MATKAKULUT MAJOITUS PÄIVÄRAHAT YHTEENSÄ 194, 31

135 21, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Leppänen Sivu 134 TEHDYT PÄÄTÖKSET, KANNANOTOT YMS. TAVOITTEET TILAISUUDESSA, TILAISUUDEN MERKITYS MAAKUNNALLE JA SAADUT TULOKSET: Opintomatkan antisote-ja maakuntauudistuksen valmistelutyölle oli merkittävä - Suomessa ei ole olemassa mallia ohjata soten kustannuksia valinnanvapausmallissa tai allokoida rahoitus reaaliaikaisesti palveluntuottajille. Ruotsin mallista saatava oppi on hyödynnettävä paitsi Varsinais-Suomen sote-ja maakuntauudistuksen valmistelussa, myös muiden maakuntien valmistelutyössä. Käsittelimme mm. erilaisia korvausmalleja ja niiden vaikutuksia kustannusten hallintaan. LIITOLTA EDELLYTETTÄVÄT JATKOTOIMET Ei erityisiä jatkotoimia, mutta matkalta saatu sisältö hyödynnetään sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa. LUETTELO LIITTEISTÄ Päiväys ja allekirjoitus i^son

136 21, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Leppänen Sivu 135 Study trip to Sweden Program Time Tuesday 25th of April 18:30 Meet up at the airport Turku 20:35-22:20 Flight SK 4237 SAS Turku - Arlanda - Gothenburg 22:45 Bus transportation from the airport to Gothenburg city, hotel (Grand Hotel Opera Adress: Nordstan, Nils Ericsonsgatan 23, Göteborg (20 km from Airport) 23:15 Check in at hotel in Gothenburg ***Good night***

137 21, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Leppänen Sivu 136 Time Wednesday 26th of April 07:30-08:15 Breakfast at hotel 08:30-09:30 Swedish health care model organizing and funding Presentation: KPMG Sweden representative, Partner Stefan Lundström Adress: KPMG Gothenburg, Norra Hamngatan 22, Göteborg (200 m from hotel) 9:30-11:00 Cost analysis and effects of the Swedish health care model Presentation: Professor Anders Aneli, University of Lund Adress: KPMG Gothenburg, Norra Hamngatan 22, Göteborg 11:30-12:45 Lunch, restaurant John Scott's Palace Adress: Södra Hamngatan 2 (100 m from KPMG Office) 13:00-15:00 Visit with Hallana hospital at KPMG Gothenburg offices Presentation: Jouko Vanhala, Financial Director, Hallana hospital Adress: KPMG Gothenburg, Norra Hamngatan 22, Göteborg 15:00-16:00 Group discussion ***Freetime*** app. 19:00 Common dinner in Gothenburg - Restaurant Fiskekrogen Adress: Lilla torget 1 Göteborg, Ruotsi (750 m from hotel Opera) FINAL_Sludy Inp Siicden ProaratrLdoc Uocumeill Clas sifl ration: KPMC CoiifidtntL-d

138 21, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Leppänen Sivu 137 Time Thursday 27th 09:00-09:45 10:00-10:30 10:30-11:30 11: : :00-14:00 14:00-14:30 14:30-15:30 of April Free time + breakfast at hotel Introduction and brief presentation of Region Västra Götaland Presentation: Emil Gisslow, Strategic planner, Division of Finance and Peter Amundin, Strategic planner, Division of Health care Adress: KPMG Gothenburg, Norra hlamngatan 22, Göteborg Care choice model Presentation: Marie Gustavsson, Head of Unit, Division of Health care Cost compensation model Presentation: Anneth Lundahl, Head of Unit, Division of Analysis Lunch, John Scott's Palace Adress: Södra Hamngatan 2 The formation of Region Västra Götaland and current discussion about further formation of Regions in Sweden Presentation: Patrik Johansson, Strategic planner, Division of Administration Adress: KPMG Gothenburg, Norra Hamngatan 22, Göteborg Summary Group discussion ***freetime*** FINAL_Sludv inp Siedin 1'rogram doc\ Dociiment Clitssilicalioil: KPMC Canndenlial

139 21, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Leppänen Sivu 138 Time Friday 28th of April 07:00-08:00 Breakfast at hotel 08:30-10:30 Health care sector and social services integration, City of Gothenburg Presentation; Jörgen Samuelsson Head of Elderly services Adress: City hall, Gustaf Adolfs torg (400 m from hotel Opera) 10:30-11:30 Group discussion 12:00-13:00 Lunch, restaurant Swedish Taste Adress: Sankt Eriksgatan 6, Göteborg (400 m from City hall, 600 m from hotel Opera) 13:15-13:45 Bus transport to airport from hotel Opera 16:15-20:15 Flight SK 4236 SAS, Gothenburg-Arlanda-Turku FINAL_Sludy tnp Stieden Proi;ram. doc^ Dociiincnt Classification: KPMG Confidential

140 21, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Leppänen Sivu 139 l Participant name Anna Arola-Järvi Eeva-Sirkku Pöyhönen Juha Sandberg Katariina Korkeila Seija Aaltonen Max Lönnqvist Mikko Pakarinen Parpa Antti Pasi Oksanen 5ofia Ulfstedt A/iveka Kauppila iro Pöyhönen -leli Lähteenmäki :)etri Virolainen \ntti Fredriksson liina Hiltunen Markus Penttinen.aura Leppänen Title, organisation Hyvinvointipalv. Johtaja, Kaarinan kaupunki Sosiaali-ja terveysjohtaja, Paimion kaupunki Sosiaali-ja terveysjohtaja, Raision kaupunki Palvelualuejohtaja, Turku Kuntayhtymän johtaja, Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri Talous-ja hallintojohtaja, Turku Kehittämispäällikkö, Turku Muutosjohtaja, Turku Suunnittelukoordinattori, Turku Kuntayhtymän johtaja, Kärkulla samkommun flihoitaja, TYKS 'erusturvajohtaja, Naantali Falouspäällikkö, V-S sairaanhoitopiiri.airaalajohtaja, V-S sairaanhoitopiiri rutkijatohtori, Turun kauppakorkeakoulu 'rojektipäällikö Turun kauppakorkeakoulu 'erveyskeskuslääkäri, Kaarinan kaupunki i/luutosjohtaja, V-S liitto KPMG Finland & Kulus Oy 19 Minna Tuominen-Thuesen, Mrs. 20 Eeva Juntunen, Mrs. 21 Sofia Karlsson, Ms. 22 Tuomo Melin, Mr. Partner, Public Sector and Social and Healthcare Issues Manager, Public Sector Senior Advisor, Public Sector Leading Expert, Kulus Oy FINAL_Sludy [rip Siieden Program doc\ Dncumenl ClBSsillcaticn: KPMC Confideiiti. tl