SISÄLLYS. N:o Laki yritystuesta annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1995

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1995 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1995 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 1473 Laki yritystuesta annetun lain muuttamisesta Laki metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta Asetus valtion virkamiesasetuksen muuttamisesta Asetus merimiesten palkkaturva-asetuksen muuttamisesta Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös KHT- ja HTM-tutkintojen sisällöstä Maa- ja metsätalousministeriön päätös mehiläisyhteiskuntien lukumäärään perustuvan tuen suuruudesta vuonna Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähkömarkkinakeskuksen maksullisista suoritteista Työministeriön päätös merionnettomuudessa menetetystä henkilökohtaisesta omaisuudesta työntekijälle tulevan korvauksen perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen 1 ja 2 :ssä tarkoitetuista markkamääristä vuonna Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus eräistä määräyksistä N:o 1473 Laki yritystuesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1995 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yritystuesta 10 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain (1136/93) 1 :n 1 momentti sekä lisätään lakiin uusi 1 a seuraavasti: 1 Valtionavustuksena voidaan yritystoimintaan myöntää kehitysalueen investointitukea, pienyritystukea sekä pienten ja keskisuurten yritysten kehittämistukea siten kuin tässä laissa säädetään. Lisäksi voidaan myöntää tukea yritysten toimintaympäristön parantamiseen siten kuin 1 a :ssä säädetään. 1a Valtionavustusta voidaan myöntää sellaisiin yritysten ja julkisten yhteisöjen, säätiöiden sekä yksityisten henkilöiden hankkeisiin, joiden tarkoituksena on yritysten toimintaympäristön parantaminen. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hankkeella on olennainen merkitys alueen pienten ja keskisuurten yritysten perustamisen, laajentamisen tai kehittämisen kannalta. Tukea voidaan myöntää myös alueiden väliset sekä kansainväliset rajat ylittäviin elinkeinopoliittisiin hankkeisiin silloin, kun hankkeet edistävät alueen elinkeinopoliittisia tavoitteita tai pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymistä. Edellä 1 momentissa tarkoitetut hankkeet HE 61/95 TaVM 15/95 EV 58/ A

2 3348 N:o 1473 voivat koskea yritysten tarvitsemien palvelujen kehittämistä ja aikaansaamista, yritysten ja oppilaitosten välisen yhteistyön parantamista sekä innovaatiotoiminnan, yritysten verkostoitumisen ja teknologian siirron edistämistä sekä edellä mainittuihin hankkeisiin rinnastettavia hankkeita. Valtioneuvosto päättää tässä pykälässä tarkoitetun tuen enimmäis- ja vähimmäismäärästä sekä muista tuen myöntämisen perusteista. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1995 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki

3 3349 N:o 1474 Laki metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1995 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Organisaatioiden yleistehtävä Metsien kestävää hoitoa ja käyttöä, niiden monimuotoisuuden säilyttämistä sekä metsätalouden muuta edistämistä koskevia tehtäviä hoitavat alueelliset metsäkeskukset ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio (kehittämiskeskus). Edellä 1 momentissa tarkoitettujen edistämistehtävien lisäksi metsäkeskukset valvovat metsätaloutta koskevien lakien noudattamista ja hoitavat muita viranomaistehtäviä sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään. Viranomaistehtävät eivät kuulu kehittämiskeskuksen tehtäväalueeseen. 2 Metsäkeskukset Metsäkeskuksille kuuluvista metsätalouden edistämistehtävistä säädetään tarkemmin asetuksella. Viranomaistehtäviä koskevat säännökset sisältyvät asianomaisiin erityislakeihin ja niiden nojalla annettaviin alemmanasteisiin säädöksiin ja määräyksiin. Metsäkeskukset suorittavat lisäksi ne tehtävät, jotka maa- ja metsätalousministeriö niille antaa. Metsäkeskusten lukumäärän, toimialueet, toimipaikat ja nimet määrää valtioneuvosto. Kun valtioneuvosto päättää muuttaa metsäkeskusten lukumäärää tai toimialueita, sillä on oikeus määrätä asianomaisten metsäkeskusten varoja ja velkoja sekä sopimuksia ja muita sitoumuksia samoin kuin niistä johtuvia tai muita oikeuksia ja velvoitteita koskevista järjestelyistä niiden kesken. Valtioneuvostolla on myös oikeus määrätä metsäkeskuksissa vireillä olevien hallintoasioiden ja henkilöstön siirroista asianomaisten metsäkeskusten kesken. Metsäkeskuksista vähintään yksi on pääasiallisesti ruotsinkielisiä alueita varten. 3 Kehittämiskeskus Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on metsätalouden kehittämis- ja asiantuntijaorganisaatio, joka hoitaa sille kuuluvia tehtäviä tekemällä metsätaloutta koskevia esityksiä ja aloitteita sekä tuottamalla metsätaloudellisia kehittämis- ja asiantuntijapalveluja maa- ja metsätalousministeriölle, metsäkeskuksille ja muille tahoille sekä suorittamalla ne tehtävät, jotka maa- ja metsätalousministeriö, 1 :n 2 momentissa säädetty tehtäväaluerajaus huomioon ottaen, sille antaa. Kehittämiskeskus hoitaa myös metsäkeskusten hallinnollisia palvelutehtäviä. Kehittämiskeskuksen tehtävistä säädetään tarkemmin asetuksella. Kehittämiskeskuksessa on ruotsinkielinen yksikkö. 4 Ohjaus ja valvonta Metsäkeskukset ja kehittämiskeskus ovat maa- ja metsätalousministeriön ohjauksen ja valvonnan alaisia. Maa- ja metsätalousministeriö antaa kehittämiskeskukselle metsäkeskusten ohjaustehtäviä muissa kuin viranomaistehtävissä. HE 117/95 MmVM 8/95 EV 123/95

4 3350 N:o Tehtävien eriyttäminen Metsäkeskukselle kuuluvien sellaisten viranomaistehtävien hoito, joissa on kysymys yksityistä kansalaista tai yhteisöä yksittäisessä asiassa välittömästi koskevasta päätöksenteosta, eriytetään edistämistehtävien hoidosta siten, ettei toimihenkilö, joka ratkaisee tällaiset asiat, osallistu muiden kuin viranomaistehtävien hoitoon. Tehtävien hoidon eriyttämisestä säädetään tarkemmin asetuksella. Edellä 1 momentissa eriytettäviksi tarkoitettujen viranomaistehtävien hoito ei kuulu metsäkeskuksen johtokunnan eikä johtajan tehtäväalueeseen. Edellä 1 momentissa eriytettäviksi tarkoitettuja viranomaisasioita ratkaiseva toimihenkilö ei ole tässä ratkaisutoiminnassaan metsäkeskuksen johtokunnan eikä johtajan alainen. 6 Oikeuskelpoisuus ja oikeustoimikelpoisuus Metsäkeskukset ja kehittämiskeskus voivat saada nimiinsä oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä hakea, kantaa ja vastata tuomioistuimissa ja muiden viranomaisten luona. Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen metsäkeskukset ja kehittämiskeskus eivät saa antaa sitoumuksia liiketoimintaa harjoittavan yhteisön puolesta eivätkä rahoittaa tällaisen yhteisön toimintaa ilman eduskunnan valtion talousarvion yhteydessä myöntämää valtuutusta ja maa- ja metsätalousministeriön erikseen antamaa lupaa. 7 Elinkeinonharjoittaminen Metsäkeskus ja kehittämiskeskus eivät saa harjoittaa elinkeinotoimintaa, joka ei liity niiden tarkoituksen toteuttamiseen. Metsäkeskukset ja kehittämiskeskus eivät myöskään saa harjoittaa elinkeinotoimintaa, joka voi vaarantaa niiden lakisääteisten tehtävien hoitamista tai sen puolueettomuutta. 8 Virkavastuu ja viranomaistehtävissä noudatettava menettely Metsäkeskusten ja kehittämiskeskuksen johtokuntien jäsenet ja toimihenkilöt toimivat virkamiehen vastuulla varojen käytössä sekä metsäkeskusten johtokuntien jäsenet ja toimihenkilöt lisäksi hoitaessaan metsäkeskukselle kuuluvia viranomaistehtäviä. Kun metsäkeskukset hoitavat niille säädettyjä tai määrättyjä viranomaistehtäviä, niiden on noudatettava, mitä hallintomenettelylaissa (598/82), tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa (232/66), yleisten asiakirjain julkisuudesta annetussa laissa (83/51), asiakirjain lähettämisestä annetussa laissa (74/54) ja kielilaissa (148/22) säädetään. 9 Metsäkeskuksen johtokunta Metsäkeskuksella on johtokunta, johon kuuluu seitsemän jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen, jota koskevat samat säännökset kuin jäsentäkin. Johtokunnan asettaa maa- ja metsätalousministeriö neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Johtokunnan jäsenten tulee edustaa metsäkeskuksen toimialueen metsänomistajia ja muuta metsäkeskuksen toiminnan kannalta keskeistä asiantuntemusta. Johtokunnan tehtävistä, asettamisesta ja muista johtokuntaa koskevista tarpeellisista asioista säädetään tarkemmin asetuksella. 10 Kehittämiskeskuksen johtokunta Kehittämiskeskuksella on johtokunta, johon kuuluu seitsemän jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen, jota koskevat samat säännökset kuin jäsentäkin. Kehittämiskeskuksen johtaja on johtokunnan jäsen. Hänen varajäsenensä on hänen sijaisekseen määrätty toimihenkilö. Johtokunnan asettaa maaja metsätalousministeriö neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Johtokunnan jäsenten tulee edustaa kehittämiskeskuksen toiminnan kannalta keskeistä asiantuntemusta. Johtokunnan jäsenistä kolmen tulee edustaa metsäkeskuksia. Metsäkeskusten edustajat tulee nimittää metsäkeskusten ehdottamista henkilöistä siten, että yksi jäsenistä nimitetään pääasiallisesti ruotsinkielisiä alueita varten olevan metsäkeskuksen ehdotuksesta. Johtokunnan tehtävistä, asettamisesta ja muista johtokuntaa koskevista tarpeellisista asioista säädetään tarkemmin asetuksella.

5 N:o Toiminnan rahoitus Valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, jonka puitteissa metsäkeskuksille ja kehittämiskeskukselle myönnetään valtionapua niille säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä aiheutuviin toimintamenoihin ja maa- ja metsätalousministeriön hyväksymiin sijoitusmenoihin. Valtionavun myöntämisestä, maksamisesta ja lopullisen määrän vahvistamisesta sekä käyttöä koskevista määräyksistä ja käytön valvonnasta säädetään tarkemmin asetuksella ja asetuksella annetun valtuuden perusteella maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä. 12 Suoritteista perittävät maksut Metsäkeskukset ja kehittämiskeskus perivät suoritteistaan maksuja. Suoritteiden maksullisuuden ja maksujen määräytymisen yleisten perusteiden osalta noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/92) säädetään. Poiketen siitä, mitä valtion maksuperustelaissa säädetään, liiketaloudellisin perustein hinnoitelluista suoritteista perittäviä maksuja voidaan alentaa, jos se on metsätalouden edistämisen, alueellisten seikkojen tai muun erityisen syyn vuoksi tarkoituksenmukaista. Maksujen alentamiseen voidaan käyttää metsäkeskuksille ja kehittämiskeskukselle valtion talousarviossa osoitettua valtionapua ja niiden saamia muita tuloja. 13 Kirjanpito ja tilintarkastus Metsäkeskuksen ja kehittämiskeskuksen kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa (655/73) säädetään. Tilintarkastus sisältää metsäkeskuksen ja kehittämiskeskuksen tilikauden kirjanpidon ja tilinpäätöksen sekä hallinnon tarkastuksen. Tilintarkastusta varten metsäkeskuksella ja kehittämiskeskuksella on oltava vähintään yksi tilintarkastaja, jonka on oltava Keskuskauppakamarin, kauppakamarin tai julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä tilintarkastaja taikka tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajan määrää maa- ja metsätalousministeriö neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Tilintarkastajan tehtävistä, oikeuksista, velvollisuuksista, riippumattomuudesta ja tilintarkastuksen sisällöstä sekä muista kirjanpitovelvollisuutta, tilintarkastajaa ja tilintarkastusta koskevista tarpeellisista asioista säädetään tarkemmin asetuksella. Metsäkeskukset ja kehittämiskeskus ovat valtion tilintarkastajien ja valtiontalouden tarkastusviraston valvonnan ja tarkastuksen alaisia. 14 Eläkerahasto Metsäkeskukset ja kehittämiskeskus voivat palveluksessaan olevan henkilöstön ja näiden omaisten eläketurvan järjestämistä varten perustaa rahastoja. Näissä rahastoissa voi olla jäseninä myös muita metsätalouden piirissä työskenteleviä työnantajia. Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa 1 momentissa tarkoitetuista rahastoista maksettavien eläke-etujen perusteet rahastoissa jäseninä olevien esityksestä. 15 Katselmustoimikunta Kunkin metsäkeskuksen toimialueella on katselmustoimikunta, joka suorittaa sille erikseen laissa tai asetuksessa säädetyt tehtävät. Katselmustoimikuntaa varten on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä tarpeellinen määrä asianomaista metsäkeskusta ja metsänomistajia edustavia jäseniä. Katselmustoimikunta toimii kolmijäsenisenä puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan sekä metsäkeskusta edustavan jäsenen ja metsänomistajia edustavan jäsenen ollessa läsnä. Katselmustoimikunnan jäsenet toimivat virkamiehen vastuulla. Metsänomistajalla on oikeus olla läsnä katselmustoimituksessa. Katselmustoimikunnan toiminnasta sekä jäsenten valinnasta ja kelpoisuusehdoista säädetään tarkemmin asetuksella. 16 Eräiden asiakirjojen salassapitovelvollisuus Metsäkeskus ja kehittämiskeskus eivät ilman tilan omistajan suostumusta saa sivullisille an-

6 3352 N:o 1474 taa metsäsuunnitelmaan tai muihin hallussaan oleviin sitä koskeviin asiakirjoihin sisältyviä metsänomistajan varallisuutta tai taloudellista asemaa koskevia tietoja, ellei tietojen luovuttamisesta ole lailla erikseen säädetty. 17 Voimaantulosäännös Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta Tällä lailla kumotaan metsäkeskuksista ja metsälautakunnista 8 päivänä helmikuuta 1991 annettu laki (265/91). Tämän lain tullessa voimaan Metsäkeskus Tapio ja Skogscentralen Skogskultur yhdistyvät Metsätalouden kehittämiskeskus Tapioksi, joka jatkaa niiden toimintaa tämän lain mukaisesti. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle siirtyvät kaikki yhdistyvien organisaatioiden varat ja velat sekä sopimukset ja muut sitoumukset samoin kuin niistä johtuvat tai muut oikeudet ja velvoitteet. Metsäkeskus Tapiossa ja Skogscentralen Skogskulturissa vireillä olevat säädöksiin perustuvat hallintoasiat siirtyvät tämän lain voimaan tullessa maa- ja metsätalousministeriön käsiteltäviksi. Tämän lain tullessa voimaan metsälautakunnat muodostetaan niiden toimintaa jatkaviksi metsäkeskuksiksi siten kuin valtioneuvosto päätöksellään määrää. Metsäkeskuksille siirtyvät kaikki metsälautakuntien varat ja velat sekä sopimukset ja muut sitoumukset samoin kuin niistä johtuvat tai muut oikeudet ja velvoitteet siten kuin valtioneuvosto määrää. Metsäkeskuksille siirtyvät myös metsälautakunnissa vireillä olevat hallintoasiat siten kuin valtioneuvosto määrää. Tämän lain tullessa voimaan siirtyy Metsäkeskus Tapion ja Skogscentralen Skogskulturin palveluksessa oleva henkilöstö Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion henkilöstöksi sekä metsälautakuntien palveluksessa oleva henkilöstö metsäkeskusten henkilöstöksi toimiasemaa ja tehtäviä lukuun ottamatta entisin etuuksin ja velvoittein, jollei tuotannollis-taloudellisista syistä muuta johdu. Maa- ja metsätalousministeriö päättää metsälautakuntien henkilöstön sijoittamisesta metsäkeskuksiin. Mitä metsälautakunnista muualla säädetään, koskee tämän lain voimaan tultua metsäkeskuksia. Kun metsäkeskusten ja kehittämiskeskuksen johtokunnat asetetaan ja tilintarkastajat määrätään ensimmäisen kerran, päättyy kumpienkin toimikausi vuoden 1999 lopussa. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1995 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Antti Kalliomäki

7 3353 N:o 1475 Asetus valtion virkamiesasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1995 Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä kumotaan 14 päivänä marraskuuta 1994 annetun valtion virkamiesasetuksen (971/94) 33 sekä muutetaan 1 :n 3 kohta ja 17, näistä 1 :n 3 kohta sellaisena kuin se on 24 päivänä helmikuuta 1995 annetussa asetuksessa (237/95), seuraavasti: 1 Valtion virkamieslain (750/94) 4 :n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettuja välittömästi ministeriön alaisen viraston päällikön virkoja, joita ei eritellä valtion talousarviossa, ovat: 3) näkövammaisten kirjaston kirjastonhoitajan, Varastokirjaston kirjastonjohtajan, Suomenlinnan hoitokunnan johtajan, taiteen keskustoimikunnan pääsihteerin, Suomen elokuva-arkiston johtajan, valtion elokuvatarkastamon johtajan, Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin johtajan, kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen johtajan ja ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteerin virat; 17 Korkeakoulun dosentti ja korkeakoulun tai muun oppilaitoksen sivutoiminen tuntiopettaja nimitetään valtion virkamieslain 9 :n 1 momentissa tarkoitettuun virkasuhteeseen. Dosentti voidaan nimittää myös toistaiseksi. Dosentin ja sivutoimisen tuntiopettajan palvelussuhteisiin ei sovelleta valtion virkamieslain 56 :n säännöksiä eikä sivutoimisiin tuntiopettajiin mainitun lain 35 :n säännöksiä. Muilta osin dosenttia ja sivutoimista tuntiopettajaa koskee soveltuvin osin, mitä valtion virkamieslaissa ja tässä asetuksessa säädetään. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1995 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Arja Alho

8 3354 N:o 1476 Asetus merimiesten palkkaturva-asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1995 Työministeriön esittelystä muutetaan 13 päivänä helmikuuta 1981 annetun merimiesten palkkaturva-asetuksen (137/81) 1, 3 :n 1 momentti, 4 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1992 annetussa asetuksessa (1592/92), 5 sekä 6, sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1990 annetussa asetuksessa (1198/90), seuraavasti: 1 Merimiesten palkkaturvalain (927/79) 4 :n 1 momentissa tarkoitettua kuulemista varten on työnantajalle tai, jos tämä on asetettu konkurssiin, konkurssipesän hallinnolle varattava aikaa selityksen antamiseen kolmesta 14 päivään. Hakemuksesta voidaan selityksen antamisaikaa pidentää 21 päivään. Työntekijälle on varattava sama aika vastaselityksen antamiseen. 3 Lääninveroviraston on pyynnöstä ilmoitettava palkkaturva-asiaa hoitavalle työvoimaviranomaiselle, onko työnantaja jättänyt ajallaan tilittämättä säädetyt ennakonpidätykset ja työnantajan sosiaaliturvamaksut, sekä annettava tälle virka-apua palkkaturvapäätöksen tekemiseen tarvittavien muiden merimiesten palkkaturvalain 17 :n 1 momentissa tarkoitettujen tietojen tarkistamiseksi työnantajan kirjanpidosta. 4 Konkurssipesän oikeudesta hakea palkkaturvaa työntekijöiden lukuun on voimassa, mitä palkkaturva-asetuksen 7 a ja 7 b :ssä säädetään. 5 Uudenmaan läänin työvoimapiirin toimisto edustaa valtiota merimiesten palkkaturvaan liittyvissä oikeudenkäynneissä ja huolehtii merimiesten palkkaturvan maksamiseen perustuvan valtion saatavan perimisestä. Työministeriö voi pidättää näitä tehtäviä hoitoonsa jonkin asian tai asiaryhmän osalta. Työvoimapiirin toimistolla on oikeus saada virka-apua valtion puhevallan käyttämiseen konkursseissa ja niistä johtuvissa oikeudenkäynneissä tai muissa perimiseen liittyvissä asioissa perimis- ja asianvalvontatehtäviä hoitavilta lääninverovirastoilta tai verohallitukselta. 6 Työministeriö voi myöntää merimiesten palkkaturvalain 6 :n 3 momentissa tarkoitetun lykkäyksen maksun suoritukselle tai vapauttaa työnantajan tai muun maksuvelvollisen kokonaan tai osaksi maksuvelvollisuudesta, jos valtion saatavan pääomamäärä ei ylitä markkaa. Työvoimapiirin

9 N:o toimisto voi vastaavasti myöntää lykkäyksen tai vapauttaa maksuvelvollisuudesta, jos valtion saatavan pääomamäärä ei ylitä markkaa. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1995 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Antti Kalliomäki A/156

10 3356 N:o 1477 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös KHT- ja HTM-tutkintojen sisällöstä Annettu Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1995 Kauppa- ja teollisuusministeriö on 28 päivänä lokakuuta 1994 annetun tilintarkastuslain (936/94) 4 :n 1 momentin 6 kohdan ja 6 :n 1 momentin 6 kohdan nojalla päättänyt: 1 Yleistä Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta järjestää tilintarkastuslain 4 :n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun tilintarkastajan ammattitutkinnon (KHT-tutkinnon) ja 6 :n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun tilintarkastajan ammattitutkinnon (HTM-tutkinnon) tämän päätöksen mukaisesti. 2 Tutkintojen tarkoitus KHT- ja HTM-tutkintojen tarkoituksena on todeta, että tilintarkastajan hyväksymistä hakeneella henkilöllä on valmiudet itsenäisesti hoitaa tilintarkastustehtäviä käytännössä ja että hänellä on näiden tehtävien edellyttämät tiedot. 3 Tutkintojen rakenne KHT- ja HTM-tutkinnot jakautuvat kahteen osaan, jotka ovat 1) hyvä tilintarkastustapa ja hyvä kirjanpitotapa sekä 2) tilintarkastuskertomus ja muut raportit. 4 Tehtävät ja laajuus Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta päättää KHT- ja HTM-tutkintojen tehtävien sisällöstä. Tutkintotehtävät laaditaan tilintarkastuksen näkökulmasta. Tutkinnot järjestetään suomen ja ruotsin kielellä. KHT- ja HTM-tutkintojen 1-osa sisältää kirjallisia tehtäviä tilintarkastuksesta ja sisäisestä valvonnasta sekä kirjanpidosta, tuloslaskennasta ja tilinpäätösinformaatiosta sekä näihin aiheisiin liittyvästä tilintarkastus-, kirjanpito-, yhteisö-, verotus- ja muusta lainsäädännöstä. KHT- ja HTM-tutkintojen 2-osa sisältää kirjallisia tehtäviä tilintarkastuskertomuksen ja muiden tilintarkastajan raporttien laatimisesta sekä näiden edellyttämistä tarkastustoimenpiteistä. KHT-tutkinnon tehtävät liittyvät teoreettisen tiedon soveltamisvalmiuksiin vaativissa tilintarkastustehtävissä. HTM-tutkinnon tehtävät liittyvät teoreettisen tiedon soveltamisvalmiuksiin ammattimaisissa tilintarkastustehtävissä. KHT-tutkinto järjestetään kahtena tutkintopäivänä, jolloin 1- ja 2-osa tentitään eri päivinä. HTM-tutkinto järjestetään yhtenä tutkintopäivänä, joka sisältää tutkinnon molemmat osat. Neuvoston direktiivi 78/660/ETY; EYVL N:o L 222, , s. 11 Neuvoston direktiivi 83/349/ETY; EYVL N:o L 193, , s. 1 Neuvoston direktiivi 84/253/ETY; EYVL N:o L 126, , s. 20

11 N:o Arvostelu Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta arvostelee KHT- ja HTM-tutkinnoissa kokelaiden tutkintovastaukset vahvistamalla kunkin tehtävän arvosteluperusteet; kunkin tehtävän vaativuustason mukaisen painon arvostelussa; hyväksymispisterajan tutkintojen kummassakin osassa; kokelaan tehtäväkohtaiset pisteet, tutkinnon osan painotetun kokonaispistemäärän ja sen, onko kokelaan suoritus tutkinnon osassa hyväksytty vai hylätty; sekä onko tutkintosuoritus kokonaisuudessaan hyväksytty vai hylätty. Tutkintosuoritus hyväksytään, jos kokelas saa vähintään hyväksymispisterajan mukaisen painotetun kokonaispistemäärän tutkinnon molemmissa osissa. Jos kokelaan suoritus hyväksytään vain tutkinnon yhdessä osassa, kokelas saa yrittää kerran uudelleen hylätyn osan suorittamista jommassakummassa seuraavasta kahdesta tutkintotilaisuudesta suorittamatta uudelleen tutkinnon molempia osia. 6 Arvosteluperusteet Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta julkistaa arvosteluperusteet sen jälkeen, kun tutkintovastausten arvostelu on vahvistettu. 7 Voimaantulo ja siirtymämääräykset Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996 ja sitä sovelletaan päätöksen voimaantulon jälkeen järjestettäviin KHT- ja HTM-tutkintoihin. Tämän päätöksen estämättä Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta laatii tutkintotehtävät vuonna 1996 järjestettävissä KHTja HTM-tutkinnoissa niille henkilöille, joilla on KHT- tai HTM-tutkinnon osasuoritusoikeus tämän päätöksen tullessa voimaan, sekä arvostelee näiden tutkintovastaukset noudattaen säännöksiä ja määräyksiä, jotka ovat sovellettavina tämän päätöksen tullessa voimaan. Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1995 Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki Vanhempi hallitussihteeri Pasi Horsmanheimo

12 3358 N:o 1478 Maa- ja metsätalousministeriön päätös mehiläisyhteiskuntien lukumäärään perustuvan tuen suuruudesta vuonna 1995 Annettu Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1995 Maa- ja metsätalousministeriö on 28 päivänä syyskuuta 1995 mehiläistaloudelle vuodelta 1995 maksettavasta kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston päätöksen (1144/95) 4 :n 2 momentin nojalla päättänyt: 1 Mehiläistaloudelle vuodelta 1995 maksettavan mehiläisyhteiskuntien lukumäärään peruvan kansallisen tuen suuruus on 107 markkaa mehiläisyhteiskuntaa kohti. 2 Tämä päätös tulee voimaan 20 päivänä joulukuuta Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1995 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Vanhempi hallitussihteeri Esko Laurila

13 3359 N:o 1479 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähkömarkkinakeskuksen maksullisista suoritteista Annettu Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1995 Kauppa- ja teollisuusministeriö on 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/92) 8 :n, sellaisena kuin se on 16 päivänä toukokuuta 1994 annetussa laissa (348/94), nojalla päättänyt: 1 Soveltamisala Tässä päätöksessä määrätään sähkömarkkinakeskuksen maksullisista suoritteista, niiden maksuperusteista sekä julkisoikeudellisista suoritteista perittävistä maksuista. 2 Kiinteämaksuiset julkisoikeudelliset suoritteet Valtion maksuperustelain 6 :n 2 momentissa tarkoitettuja julkisoikeudellisia suoritteita, joista sähkömarkkinakeskus perii tämän päätöksen 4 5 :ssä määrätyt kiinteät maksut, ovat: 1) päätös sähköverkkolupa-asiassa; 2) päätös sähköjohtojen rakentamislupa-asiassa; 3) päätös sähköliiketoimintojen eriyttämistä koskevassa asiassa; sekä 4) sähköverkonhaltijan valvonta. 3 Maksulliset liiketaloudelliset suoritteet Valtion maksuperustelain 7 :ssä tarkoitettuja muita suoritteita, jotka sähkömarkkinakeskus hinnoittelee liiketaloudellisin perustein, ovat seuraavat tilaukseen tai muuhun toimeksiantoon perustuvat palvelut ja suoritteet: 1) selvitykset, tutkimukset ja julkaisut; 2) sähkömarkkinakeskuksen henkilöstön käyttö ulkopuolisissa koulutus-, suunnittelu- ja muissa asiantuntijatehtävissä lukuunottamatta tehtäviä, jotka välittömästi tukevat sähkömarkkinakeskuksen valvontatehtäviä tai maksutonta toimintaa; 3) toimitilojen ja laitteiden käyttö sekä virasto- ja toimistopalvelut ulkopuolisille; 4) menetelmien, tietojärjestelmien, ohjelmien ja vastaavien suoritteiden sekä tietojärjestelmissä olevien tietojen luovuttaminen tilauksesta ulkopuolisille; sekä 5) valokopiot ja muut jäljennökset. 4 Hakemusmaksut Sähkömarkkinakeskuksen hakemukseen antamista päätöksistä peritään hakijalta maksuja seuraavasti: 1) sähköverkkolupa-asiat: päätös lupahakemukseen markkaa; päätös luvanvaraisuudesta vapauttamista koskevassa asiassa markkaa; 2) sähköjohtojen rakentamislupa-asiat: päätös nimellisjännitteeltään vähintään 110 kilovoltin sähköjohdon rakentamislupahakemukseen markkaa; 3) sähköliiketoimintojen eriyttämistä koskevat asiat:

14 3360 N:o 1479 päätös sähköliiketoimintojen eriyttämistapaa koskevaan poikkeuslupahakemukseen markkaa; päätös sähköliiketoimintojen eriyttämisen voimaantuloajan pidentämistä koskevaan hakemukseen markkaa. 5 Sähköverkonhaltijoiden valvontamaksut Sähkömarkkinakeskuksen suorittamasta sähköverkonhaltijoiden valvonnasta peritään verkonhaltijoilta vuotuista valvontamaksua. Valvontamaksu muodostuu kiinteästä perusosasta ja sen lisäksi perittävästä, verkonhaltijan toiminnan laajuuden mukaan määräytyvästä lisäosasta. Valvontamaksun perusosana peritään: järjestelmävastuuseen määrätyltä kantaverkon haltijalta markkaa; sekä muulta verkonhaltijalta markkaa. Valvontamaksun lisäosana peritään edellisen vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaan: 30 penniä jokaista verkonhaltijan jakeluverkkoon liittyneenä ollutta sähkönkäyttäjää kohti; sekä 5 markkaa verkonhaltijan hallinnassa olevaa, nimellisjännitteeltään vähintään 110 kilovoltin sähköjohtokilometriä kohti. Sähkönkäyttäjällä tarkoitetaan 3 momentissa sähkönostajaa, joka käyttää tietyssä sähkönkäyttöpaikassa mitattua jakeluverkonhaltijan siirtämää sähköä. 6 Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996 ja se on voimassa vuoden 1996 loppuun. Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1995 Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki Ylitarkastaja Markku Kuusio

15 3361 N:o 1480 Työministeriön päätös merionnettomuudessa menetetystä henkilökohtaisesta omaisuudesta työntekijälle tulevan korvauksen perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen 1 ja 2 :ssä tarkoitetuista markkamääristä vuonna 1996 Annettu Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1995 Työministeriö on päättänyt merionnettomuudessa menetetystä henkilökohtaisesta omaisuudesta työntekijälle tulevan korvauksen perusteista 22 päivänä maaliskuuta 1979 annetun valtioneuvoston päätöksen (337/79) 4 :n nojalla, sellaisena kuin se on 4 päivänä joulukuuta 1991 annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1414/91): 1 Merionnettomuudessa menetetystä henkilökohtaisesta omaisuudesta työntekijälle tulevan korvauksen perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen 1 :n 2 momentissa tarkoitetut markkamäärät ovat vuonna 1996 seuraavat: Rannikko-, itämeren- ja pohjanmeren- Valtameri- Sisäliikenne liikenne liikenne A. Aluksessa asuva henkilökunta: 1. Päällikkö, konepäällikkö, yliperämies Muu henkilökunta B. Henkilökunta, joka ei asu aluksessa: 1. Päällikkö Muu henkilökunta Edellä 1 :ssä mainitun valtioneuvoston päätöksen 2 :n 2 momentissa tarkoitettu markkamäärä on vuonna 1996 enintään markkaa. 3 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1995 Työministeri Liisa Jaakonsaari Tarkastaja Pekka Laitinen

16 3362 N:o 1481 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus eräistä määräyksistä Annettu Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1995 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 17 päivänä lokakuuta 1980 annetun asetuksen (696/80) 2 b :n nojalla, sellaisena kuin se on 22 päivänä joulukuuta 1993 annetussa asetuksessa (1364/93): Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavat määräykset: MMM:n määräyskokoelman voimaan- Määräyksen nimike n:o antopäivä tulopäivä Metsänparannusasetuksen 2 :n 1 momentin 1 kohdassa ja 14 a :n 2 momentissa tarkoitettujen kustannusten sekä 8 :ssä tarkoitetun markkamääräisen tuen vahvistaminen / Metsänparannusasetuksen 14 :n 3 momentissa tarkoitetut hankkeet / Edellä mainitut määräykset on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa. Määräykset ovat saatavissa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta, osoite Liisankatu 8, PL 250, Helsinki, puh. (90) Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1995 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Ylitarkastaja Marja Hilska-Aaltonen N:o , 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA TIMO LEPISTÖ PAINATUSKESKUS OY, HELSINKI 1995