ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta. AIKA kello 17:00-19:35. PAIKKA Äänekosken kaupungintalo, kokoushuone 123

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta AIKA kello 17:00-19:35 PAIKKA Äänekosken kaupungintalo, kokoushuone 123 LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 29 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 30 Pöytäkirjan tarkastaminen 4 31 Hallintosäännön muuttaminen ympäristölautakunnan toimialalla 5 32 Valmisbetoniaseman ympäristöluvan muuttaminen: Laukaan Betoni 8 Oy 33 Valio Oy:n Äänekosken tehtaan hakemus ympäristöluvan 11 tarkistamista koskevan määräajan muuttamiseksi 34 Lausunto aluehallintovirastolle Metsä Fibre Oy:n hakemuksesta 15 sillan rakentamiseksi Äänejärven alajuoksun yli 35 Lausunto aluehallintovirastolle Metsä Fibre Oy:n hakemuksesta 19 vesialueen täyttöihin Miilunlahdella sekä valmistelulupaan 36 Selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle Hitonlahden 25 yksityistiekunnan valitukseen Sora-Manninen Oy:n maa-aineslupaa koskevasta päätöksestä 37 Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi 29 Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta 38 Kotakennääntien liikenneympyrän asemakaavan muutos Viranhaltijapäätökset Tiedoksiantoasiat 39

2 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Tuikka Kimmo 17:00-19:35 puheenjohtaja Heimonen Tapio 17:00-19:35 varajäsen Lakanen Liisa 17:00-19:35 jäsen Lampinen Raimo 17:00-19:35 varajäsen Lax Lauri 17:00-19:35 varapuheenjohtaja Pasanen Kauko 17:00-19:35 jäsen Tarvainen Veikko 17:00-19:35 jäsen POISSA Hakala-Koivusalo Tarja jäsen MUU Kiiskinen Kari 17:00-19:35 kh:n puheenjohtaja Leppänen Jaana 17:00-19:35 johtava ympäristötarkastaja Lunttila Tommi 17:00-19:35 kh:n edustaja Sihvonen Pirkko 17:00-19:35 ympäristöpäällikkö Tavaststjerna Arto 17:00-19:35 johtava rakennustarkastaja ALLEKIRJOITUKSET Kimmo Tuikka Puheenjohtaja Pirkko Sihvonen Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Tapio Heimonen Lauri Lax PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ klo rakennusvalvontatoimistossa Anitta Siekkinen

3 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen YMPL 29 Kuntalain mukaan lautakunta on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Ympäristölautakunta on päättänyt hallintosäännön 29 :n pe rusteella, että kokouskutsu varsinaiseen kokoukseen toimitetaan jä senille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, vähin tään neljä päivää ennen kokousta jaettavalla esityslistalla. Tämä kokouskutsu on postitettu Ehdotus: Päätös: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Todettiin. _

4 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Pöytäkirjan tarkastaminen YMPL 30 Hallintosäännön 40 :n mukaan pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Ympäristölautakunta on päättänyt, että lautakunta valit see kes kuudestaan kutakin kokousta varten kaksi pöytäkirjan tarkasta jaa. Pöytäkirja tarkastetaan kokousta seuraavana perjantai na tai mi käli se on pyhäpäivä, ensimmäisenä sitä seuraavana arki päivänä. Tar kas tettu pöy tä kirja pi de tään ylei sesti näh tä vä nä tar kas tusta seu raa vana maanantaina, tai mi käli se ei ole työpäivä, en sim mäisenä työ päi vä nä sen jäl keen klo rakennusvalvontatoimistossa, osoite Hallintokatu 4, Äänekoski. Edellisen pöytäkirjan tarkastajina olivat Liisa Lakanen ja Raimo Lampinen. Ehdotus: Päätös: Valitaan tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Valittiin Tapio Heimonen ja Lauri Lax. _

5 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Hallintosäännön muuttaminen ympäristölautakunnan toimialalla 325/ /2015 YMPL 31 Ympäristölautakunnan erityislakien mukainen toimivalta, lautakunnan ratkaisuvalta sekä viranhaltijoille delegoitu vastuu- ja ratkaisuvalta on määritelty Äänekosken kaupungin hallintosäännön toisen luvun17, 18 ja 19 :ssä. Nykyinen hallintosääntö mahdollistaa esimiehelle oikeuden jakaa vireillä olevat asiat rinnakkaista toimivaltaa omaavien viranhaltijoiden kesken, mutta silloin, kun rinnakkaista toimivaltaa ei ole, esimerkiksi rakennusluvista päättäminen, tekee päätökset aina hallintosäännössä määritelty viranhaltija. Vain viranhaltijan estyneenä tai esteellisenä ollessa ratkaisuvalta siirtyy sijaiselle. Lupahakemusten ruuhkautuessa tämä jäykkyys aiheuttaa henkilöstölle epätasaista kuormittumista ja jopa käsittelyyn tarpeetonta viivästymistä. Metsä-Fibren investointipäätöksen varmistuttua olisi tärkeätä, että johtava rakennustarkastaja voisi keskittyä teollisuusrakennuksiin ja mahdollisiin muihin vaativiin lupa-asioihin. Tämä on mahdollista vain, jos muut samaan aikaan vireillä olevat luvat voisi myöntää rakennustarkastaja. Jatkossakin rakennusvalvonta voisi muutoksen ansiosta noudattaa lupatilanteen vaatimaa tarkoituksenmukaista työnjakoa. Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta ( /41) johtuvina lisäyksinä hallintosääntöön johtavan rakennustarkastajan päätösvaltaan lisättäisiin MRL150 b, c ja d-kohdissa mainittu erityismenettelystä määrääminen. Hallintosääntö yhdenmukaistettaisiin johtamisen osalta vastaamaan nykyistä organisaatiota, jossa ympäristövalvonnan vastuualueella on vain yksi esimies. Myös ympäristönsuojelun viranhaltijoiden rinnakkaista toimivaltaa on syytä entisestään lisätä joustavan lupakäsittelyn varmistamiseksi. Ympäristönsuojelulain 12 luvun ilmoitusmenettelyä (meluilmoitukset, koeluontoinen toiminta, poikkeuksellista tilannetta koskevat ilmoitukset) koskevat päätökset voisi tehdä ympäristötarkastaja, johtava ympäristötarkastaja tai ympäristöpäällikkö ja viranhaltijat voisivat myös antaa määräyksiä rikkomusten tai laiminlyöntien oikaisemiseksi. Pakkotoimien käyttö kuuluisi kuitenkin jatkossakin eräitä laissa säädettyjä kiireellisiä toimia vaativia poikkeuksia lukuun ottamatta aina toimielimelle. Maisematyölupien myöntäminen on ollut ympäristöpäällikön tehtävänä. Koska maisematyölupa on yksi maankäyttö- ja rakennuslain 18. luvun mukaisista lupamuodoista, viranhaltijavalmistelussa on nähty tarkoituksenmukaiseksi esittää päätösvallan siirtämistä ympäristöpäälliköltä rakennustarkastajalle.

6 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Maisematyölupa on mahdollista hallinnoida samalla rakennusvalvontaohjelmalla kuin muutkin rakentamisen luvat. Maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaisesti viranhaltijoiden lupapäätöksistä tehdään oikaisu toimielimelle. Jatkossakin maisematyöluvista oikaisu tehtäisiin ympäristölautakunnalle. Lautakunnalle esitetään oikeutta päättää ympäristövalvonnan vastuualueen julkisoikeudellisista maksuista (lupa- ja valvontamaksut) silloin, kun erityislaeissa on määrätty niiden yleisistä perusteista. Muista kunnan palveluista ja suoritteista perittävistä maksuista se päättäisi valtuuston hyväksymien yleisten perusteiden mukaisesti. Hallintosäännön muuttaminen laajemmin tulee ajankohtaiseksi voimaan tulleen uuden kuntalain (410/2015) myötä. Koska merkittävää osaa kuntalaista sovelletaan vasta lukien ja Kuntaliitto tämän vuoksi valmistelee kuntien käytettäväksi hallintosäännön mallin vasta alkuvuodesta Rakennuslupakäsittelyn sujuvoittamiseksi on säännön muuttaminen ympäristölautakunnan toimialan osalta tarpeen jo kesäksi Esitettävät muutokset eivät ole ristiriidassa uuden kuntalain kanssa: Kuntaliiton yleiskirjeessä 6/2015 on todettu kohdassa, mikä ei muutu, että erityislaki (esim. ympäristönsuojelulaki, maankäyttö- ja rakennuslaki) menee yleislain eli kuntalain edelle (2 ). Hallintosäännön muutos tulisi määrätä astumaan voimaan heti, kun valtuusto on asiasta päättänyt, lukuun ottamatta maisematyölupaviranomaisen toimivallan siirtoa koskevaa kohtaa. Tämä on tarkoituksenmukaista määrätä astuvaksi voimaan syksyllä 2015, esimerkiksi alkaen. Uudenkin kuntalain mukaan päätös, johon haetaan muutosta kunnallisvalituksin, voidaan pääsääntöisesti panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman (kuntalaki 143 ). Esityslistan mukana oheisaineistona nro 4 jaetaan nykyisen hallintosäännön toisen luvun ympäristölautakuntaa koskeva osuus. Muutettu hallintosääntö on esityslistan päätösliitteenä nro 1. Ympäristöpäällikön ehdotus: Valmistelu: ympäristöpäällikkö Pirkko Sihvonen, puh ja johtava rakennustarkastaja Arto Tavaststjerna, puh Ympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se esittäisi kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi liitteenä olevan muutoksen Äänekosken kaupungin hallintosäännön toisen luvun 17, 18 ja 19 :iin siten, että muutos maisematyölupaviranomaista lukuun ottamatta astuisi voimaan hei valtuuston päätöksen jälkeen. Maisematyölupaviranomaisen tehtävien siirrolle tulisi määrätä

7 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta puolen vuoden siirtymäaika. Päätös: Hyväksyttiin. _ Liitteet Liite 1 Hallintosääntöehdotus

8 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Valmisbetoniaseman ympäristöluvan muuttaminen: Laukaan Betoni Oy 104/ /2015 YMPL Dnro 104/ / Ympäristöpäällikön ehdotus: Laukaan Betoni Oy on hakenut ympäristölupaa valmisbetoniaseman toiminnan olennaiselle muuttamiselle. Osoitteessa Äänekoskentie 770, Suolahti, kiinteistötunnus , toimivalla kiinteällä valmisbetoniasemalla on voimassa oleva ympäristölupa vuoden 2019 loppuun. Lupahakemus koskee siirrettävän valmisbetoniaseman sijoittamista kiinteistölle Äänekosken mahdollisen biotuotetehtaan rakentamisen ajaksi. Rakentamisen on arvioitu tapahtuvan vuosina Vara-asema täydentää kiinteän aseman toimintaa varmistamalla riittävän tuotantokapasiteetin suurempien tilausten toimitusten varmistamiseksi. Hakemus ja siihen liittyvä aineisto on esillä kokouksessa. Ehdotus ympäristölupapäätökseksi toimitetaan sähköpostitse ennen kokousta. (Valmistelu vs johtava ympäristötarkastaja Jaana Leppänen, puh ) Esitetään kokouksessa. Päätös: Ympäristölautakunta päätti ympäristöpäällikön ehdotuksesta siirtää asian käsittelyn seuraavan kokoukseen. YMPL Dnro 104/ / Laukaan Betoni Oy on hakenut ympäristölupaa valmisbetoniaseman toiminnan olennaiselle muuttamiselle. Osoitteessa Äänekoskentie 770, Suolahti, kiinteistötunnus , toimivalla kiinteällä valmisbetoniasemalla on voimassa oleva ympäristölupa vuoden 2019 loppuun. Lupahakemus koskee siirrettävän valmisbetoniaseman sijoittamista kiinteistölle Äänekosken mahdollisen biotuotetehtaan rakentamisen ajaksi. Rakentamisen on arvioitu tapahtuvan vuosina

9 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristöpäällikön ehdotus: Vara-asema täydentää kiinteän aseman toimintaa varmistamalla riittävän tuotantokapasiteetin suurempien tilausten toimitusten varmistamiseksi. Hakemus ja siihen liittyvä aineisto on esillä kokouksessa. Ehdotus ympäristölupapäätökseksi toimitetaan sähköpostitse ennen kokousta. (Valmistelu vs johtava ympäristötarkastaja Jaana Leppänen, puh ) Esitetään kokouksessa. Päätös: Ympäristölautakunta päätti ympäristöpäällikön ehdotuksesta siirtää asian käsittelyn seuraavan kokoukseen. YMPL 32 Lupahakemusta on täydennetty ja täydennykset otettu huomioon valmistelussa. Hakemus ja siihen liittyvä aineisto ovat esillä kokouksessa. Ympäristöpäällikön ehdotus: Ehdotus ympäristölupapäätökseksi on liitteenä nro 2. (valmistelu vs johtava ympäristötarkastaja Jaana Leppänen, puh ). Ympäristölautakunta päättää kumota Laukaan Betoni Oy:lle ( 78) myöntämänsä kiinteän betoniaseman toimintaa koskevan ympäristöluvan sekä myöntää samalle kiinteistölle ja lupa-ajalle ympäristöluvan ja aloitusluvan olennaisesti muutettuun toimintaan päätösliitteen mukaisesti. Olemassa olevaa toimintaa koskeva lupa jää kuitenkin voimaan, jos valitusviranomainen kumoaa aloitusluvan tai kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon. Päätös annetaan julkipanon jälkeen Päätös: Hyväksyttiin. _ Liitteet Liite 2 Päätösehdotus Laukaan Betoni Oy:n ympäristölupahakemuksesta

10 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Valio Oy:n Äänekosken tehtaan hakemus ympäristöluvan tarkistamista koskevan määräajan muuttamiseksi 297/ /2015 YMPL 33 Valio Oy:n Äänekosken tehdas hakee muutosta Äänekosken kaupungin ympäristölautakunnan myöntämän ympäristöluvan (ympl , 48) lupamääräysten 2-5 tarkistamisen aikatauluun. Voimassaolevan luvan mukaan toiminnanharjoittajan tulee tehdä ympäristölupahakemus lupamääräysten 2-5 tarkistamiseksi mennessä. Hakija esittää, että Valio Oy:n Äänekosken tehtaalle myönnetään muutos lupahakemuksen jättämisen aikatauluun siten, että hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi pitää jättää mennessä. Valio Oy perustelee hakemusta Äänekosken Energia Oy:n uuden jätevedenpuhdistamon rakentamisaikataulun muutoksella. Aikataulu on muuttunut biotuotetehtaan ja mahdollisen yhteispuhdistamohankkeen myötä siten, että uusi laitos ei valmistu vuoden 2016 alkuun mennessä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä 44/2015/1, Dnro LSSAVI/3257/ 2014 nykyinen Teräväniemen puhdistamo on saanut luvan jatkaa toimintaa nykyisenlaisena vuoden 2017 loppuun saakka. Lupamääräykset koskevat jäteveden käsittelyä ja kuuluvat seuraavasti: Päästöt vesistöön 2. Vesistöön laskettava haihdutuksen lauhdevesi tai muut tehdaskiinteistöltä Keiteleeseen johdettavat sade- ja hulevedet eivät saa muuttaa tai pilata alueen veden laatua. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava purkuvesien vaikutuksia vesialueella esimerkiksi määräajoin tehtävillä veden laadun määrityksillä. Otettavasta vesinäytteestä tulee määrittää lämpötila, happipitoisuus (mg/l ja kyllästys-%), ph, sähkönjohtavuus, alkaliniteetti, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitriitti- ja nitraattitypen summa, kokonaisfosfori, liuennut fosfaatti, BOD7, CODMn, rauta ja kiintoaine. Näyte tulee ottaa ensimmäisenä vuonna (2011) samaan aikaan sekä purkuputken (sadevesiputken) laskualueelta, että erillisenä näytteenä pintavesilaitoksen raakaveden valvontatutkimuksen mukaisen näytteenoton yhteydessä. Mikäli näytteiden vedenlaadussa ei ole merkittäviä eroja voidaan purkuputken läheisyydestä otettavasta näytteenotosta luopua ja tehdä vastaava veden laadun analysointi kolmen vuoden välein pintavesilaitoksen

11 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta raakaveden valvontatutkimuksen yhteydessä otetusta ylimääräisestä vesinäytteestä. Tulokset tulee toimittaa Äänekosken kaupungin ympäristötoimistoon niiden valmistuttua. (YSL 5, 43 ja 46 :t sekä YSA 19 ). Päästöt viemäriin 3. Viemäriin ei saa johtaa sellaisia jätevesiä tai jätevesien mukana sellaisia aineita siten, että johtamisesta on haittaa viemärin rakenteelle, jätevedenpuhdistamon toiminnalle tai lietteen asianmukaiselle käsittelylle. (YSL 5, 43 ja 47 :t, YSA 19 ja 36 :t, VNp 365/1994) 4. Viemäriin johdettavat teollisuusjätevedet on esikäsiteltävä siten, että ne täyttävät vesi- ja viemärilaitoksen kanssa sovitun jätevesisopimuksen ehdot ph:n (välillä 5,5 9,5), lämpötilan (ei saa ylittää + 35 C) ja virtaamien (suurin sallittu jätevesivirtaama 60 m3 tunnissa tai 900 m3 vuorokaudessa) suhteen. Samalla pidetään voimassa edellisessä lupakäsittelyssä määrätyt kuormitukset seuraavasti: BOD7 (ATU) kuorma saa olla enintään 500 kg/vrk, fosforikuorma enintään 14 kg/vrk ja kiintoainekuorma enintään 160 kg/vrk. Raja-arvot lasketaan puolivuotislaskentajaksoina, kuukausien keskiarvokuormituksina. Lämpötilan, ph:n ja virtaamien mittauksen tulee olla jatkuvatoimisia. Näytteet BOD7 (ATU)-, kiintoaine- ja fosforimäärityksiin tulee ottaa kerran kuukaudessa jatkuvatoimisella virtaamapainotteisella näytteenottimella vuorokautisina kokoomanäytteinä ja määritykset tulee tehdä ulkopuolisessa julkisen valvonnan alaisessa laboratoriossa. Lupaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa tarkkailuohjelmaa saatujen tulosten perusteella. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida jätevesikuormituksesta vuosittain vuosiraportoinnin yhteydessä Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jäteveden pääsy viemäriin tulee voida estää välittömästi, jos Äänekosken jätevedenpuhdistamon prosessin toiminta vaarantuu Valion Äänekosken tehtailta johdettavien jätevesien laadun tai määrän vuoksi. Jos jätevedenpuhdistamo ilmoittaa omassa toiminnassaan häiriön, jonka vuoksi jätevesiä ei voida ottaa puhdistamolla vastaan tulee Valio Oy:n jätevesien johtaminen voida niin ikään viiveettä estää ja toiminta tulee voida ajaa hallitusti alas. (YSL 41,42,43,46 ja 47 :t, YSA 36 ) 5. Teollisuusjätevesisopimus Äänekosken Energia Oy:n ja Valio Oy Äänekosken tehtaan välillä on saatettava ajanmukaiseksi viimeistään tulevan uuden jätevedenpuhdistamon käyttöönoton yhteydessä tai mikäli Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto niin

12 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Ympäristöpäällikön ehdotus: vaatii tai mikäli sen puhdistamolle osoittamat määräykset parhaillaan käsittelyssä olevan Teräväniemen jätevedenpuhdistamon ympäristölupakäsittelyn yhteydessä välillisesti niin vaativat. Uuden jätevesisopimuksen laatimisen yhteydessä tulee, toiminnanharjoittajien tehtävien selkeyttämiseksi, selvittää myös olisiko teknistaloudellisesti järkevää erottaa Rotkolan alueen talousjätevedet ja Valio Oy:n jätevedet toisistaan. Jätevesisopimuksen tulee täyttää VnP 365/1994 liite 1 kohdan C vaatimukset. (YSL 41, 42, 43, 46 ja 47 :t, YSA 36 ) Luvan mukaan toiminnanharjoittajan tulee tehdä ympäristölupahakemus lupamääräysten 2-5 tarkistamiseksi mennessä, mutta mikäli uuden jätevedenpuhdistamon valmistuminen tai sen lupakäsittely aiheuttaa tarpeen muuttaa Valio Oy Äänekosken tehtaan lupahakemuksen jättämisen aikataulua, tehdään asiasta hakemuksen perusteella erillinen päätös. Äänekosken Energia Oy:ltä on pyydetty lausunto hakemuksesta. Lausunnossa todetaan, että Äänekosken Energia Oy:n nykyisen Teräväniemen puhdistamon ympäristöluvan voimassaoloaikaa on jatkettu 2017 loppuun ja Valion jätevedet ovat tehdyn sopimuksen mukaan johdettu Teräväniemeen. Lausunnonantajan mielestä Valio Oy:n Äänekosken tehtaalle voitaisiin tähän perustuen myöntää haettu muutos lupahakemuksen jättämisen aikatauluun. Hakemus ja lausunto ovat esillä kokouksessa. Valmistelija ympäristöpäällikkö Pirkko Sihvonen, puh Ympäristölautakunta päättää muuttaa Valio Oy:n Äänekosken tehtaalle myönnettyä ympäristölupaa (ympl , 48) aikataulun osalta siten, että hakemus lupamääräysten 2-5 tarkistamiseksi pitää jättää mennessä. Lupamääräysten sisältöä ei muuteta. Perusteluna on, että jätevedet vastaanottavan osapuolen aikataulu on muuttunut biotuotetehtaan ja mahdollisen yhteispuhdistamohankkeen myötä siten, että uusi laitos ei valmistu vuoden 2016 alkuun mennessä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä nykyinen Teräväniemen puhdistamo on saanut luvan jatkaa toimintaa nykyisenlaisena vuoden 2017 loppuun saakka. Teräväniemen puhdistamolla on lausunnon perusteella valmius jatkaa Valio Oy:n jätevesien sopimuksenmukaista vastaanottoa jatkoajan saaneelle puhdistamolleen. Jätevesiä koskevia lupamääräyksiä on tarkoituksenmukaista tarkastella uudelleen vasta sitten, kun vastaanottavan uuden puhdistamon lupaehdot ja muut juustomeijerin jätevesien esikäsittelyyn ja viemäröintiin vaikuttavat

13 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta seikat ovat hakijan ja lupaviranomaisen tiedossa. Lykkääntymisestä aiheudu ympäristön merkittävän pilaantumisen vaaraa Sovelletut oikeusohjeet YSL 91 ja YSL 96. Päätös annetaan julkipanon jälkeen Päätös: Hyväksyttiin. _

14 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Lausunto aluehallintovirastolle Metsä Fibre Oy:n hakemuksesta sillan rakentamiseksi Äänejärven alajuoksun yli 266/ /2015 YMPL 34 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Äänekosken kaupungin ja ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa Metsä Fibre Oy:n vesilain mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee sillan rakentamista Äänejärven alajuoksun (Häränvirran) yli sekä valmistelulupaa. Lausunto hakemuksesta Dnro LSSAVI/500/2015 pyydetään toimittamaan aluehallintovirastoon mennessä. Sillan rakentaminen liittyy biotuotetehtaan rakentamiseen. Tehtaan puuraaka-aineen käyttö tulee lisääntymään merkittävästi nykyisestä. Kuljetukset tullaan ohjaamaan tehdasalueelle uutta siltaa pitkin. Suunniteltua siltaa tullaan käyttämään myös biotuotetehtaan rakentamisvaiheessa. Suunniteltu silta sijoittuisi Äänejärven laskuvirtaan Piilolanniemen ja tehdasalueen väliin, noin 600 metriä Hiskin sillasta, 400 metriä nykyisestä tehtaan maantiesillasta ja 200 metriä voimalaitospadosta etelään. Sillan molemmilla puolilla on käytössä olevaa tehdasaluetta. Terävänniemen asemakaava sekä paperitehtaan asemakaavan muutos ja laajennus, jotka luovat kaavalliset edellytykset sillan rakentamiselle, ovat tulleet lainvoimaisiksi. Silta on tyypiltään jatkuva jännitetty betonipalkkisilta, joka rakennetaan kaksiaukkoisena. Sillan kokonaispituus on 79 m. Silta rakennetaan paikalla valaen paalutetun telineen varaan. Sillan rakentaminen edellyttää rakentamisen aikaista työsiltaa. Sillan maatukien rakentaminen vaatii penkereiden rakentamista täyttönä vesistöön. Aluehallintoviraston kuulutuksen mukaan vesialuetta täytetään noin 800 m2 suuruiselta alueelta. Täyttö tehdään rannalta päin etenevänä reunapengerryksenä. Sillan rakentamistöiden arvioidaan kestävän kokonaisuudessaan noin kolme kuukautta. Hakija esittää, että työt alkavat heinäkuussa Vesitalousluvan (vesilaki 3 luku 2 ) siltaluvan lisäksi Metsä Fibre hakee vesilain 3 luvun 16 :n mukaista lupa valmisteleviin toimenpiteisiin mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen. Haettu valmistelulupa käsittää vesialueen täyttöä ja maatukien rakentamista sekä sillan tukipilarin, työsillan ja valutelineen paalutusta koskevat toimenpiteet. Hakija katsoo, että edellytykset valmisteluluvan myöntämiselle täyttyvät, sillä toimenpiteet voidaan suorittaa tuottamatta muulle vesistönkäytölle

15 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta tai luonnolle huomattavaa haittaa ja olot voidaan palauttaa olennaisilta osin ennalleen siinä tapauksessa, että lupapäätös kumottaisiin tai luvan ehtoja muutettaisiin. Hakija esittää euron suuruisen vakuuden asettamista ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Hakijan arvio sillan rakentamisen ympäristövaikutuksista Suunnitellun sillan kohdalta ranta on pengerretty eikä rantavyöhykkeessä ole luonnontilaista kasvillisuutta. Lähialueella ei ole tiedossa olevia uhanalaisten tai muuten huomioitavien lajien esiintymiä. Suunnitellun sillan välittömässä läheisyydessä ei ole virkistyskäyttöä eikä arvion mukaan sillan rakentamisella ole muualla vesistössä virkistyskäyttöä haittaavia vaikutuksia. Alueella ei ole yleisiä kulkuväyliä. Vesiväylällä on ennestään kolme siltaa suunnitellun sillan yläpuolella. Uusi silta tulee sijoittumaan lähelle nykyistä tehdasintegraattia eikä siitä aiheudu haittaa maisemakuvaan. Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta eikä sijaitse sellaisen välittömässä läheisyydessä. Merkittävimmät rakentamisen aikaiset vaikutukset liittyvät veden samentumiseen. Siltalupahakemukseen ei sisälly ruoppausta, vaan ainoastaan vesialueen täyttöä. Vireillä on erikseen lupahakemus vesialueiden ruoppaukselle ja täytölle Miilunlahden länsi- ja itäpuolella. Kyseiseen hakemuksen liitettyyn asemakarttaan, jossa näkyy yksiselitteisesti täyttö- ja ruoppausalueet, on merkitty täyttö- JA ruoppausalueeksi myös sillan tukipenkereiden sijoituspaikat. Ennen tukipenkereiden rakentamisen aloittamista vesistöön asennetaan suojaverho estämään samentumisen leviämistä. Silta-alueelta on tutkittu pilaantuneita sedimenttejä, mutta aluetta ei luokitella pilaantuneeksi haitta-ainepitoisuuksien perusteella. Sillan rakennusalueella havaittiin VNa 2014/2007 liitteen mukaisia öljyhiilivetyjen C10-C40 kynnysarvojen mutta ei ylemmän ohjearvon ylityksiä tai vaarallisen jätteen raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia. Hakija on arvioinut, että pitoisuudet eivät aiheuta välitöntä kunnostustarvetta, eikä haitta-aineilla ole välitöntä vaikutusta vesialueen ekologiseen tilaan. Suojaverhon sisäpuolella on odotettavissa tilapäisesti veden samentumista, mutta vaikutusta alueen happitilanteeseen tai haitta-aineiden esiintymiseen ei arvion mukaan ole. Työsillan ja välituen paalutusalueita ei pystytä rajaamaan suojaverholla, koska paalutuskohteet sijaitsevat keskellä virtaa. Vesifaasiin sekoittuvan kiintoaineksen määrän arvioidaan olevan vähäinen. Suojaverhorakenteen sisäpuolelle ei arvioida jäävän kaloja.

16 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Ympäristöpäällikön ehdotus: Hakija katsoo, että sillan rakentamisella aiheutettavat haitat kalastolle ja kalastukselle eivät ole muuhun biotuotetehtaan toimintaan nähden merkityksellisiä. Uuden sillan rakentamisella ja siihen liittyvillä vesitäytöillä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta virtauksiin tai vedenkorkeuksiin. Sillan työtelineiden ohijuoksutuskanavaan aiheuttaman väliaikaisen padotuksen suuruus on enimmillään 4 mm. Välitukien aiheuttama pysyvä padotus on noin yksi millimetri. Länsipuolen penger ei kavenna olemassa olevaa vesialueen alakanavaa. Uusi penger jatkaa jo olemassa olevaa pengertä, jonka linjaus on alajuoksun suuntaan tasaisesti levenevä. Esitys hankeen vaikutusten vesistötarkkailusta Hakemukseen sisältyvä esitys tarkkailuohjelmaksi käsittää samentumisen sekä vedenlaatuvaikutusten selvittämisen vesinäytteenottimin. Seurantaa tehdään ennen töiden aloittamista, töiden aikana ja töiden päätyttyä. Näytteitä otetaan kerran viikossa ja niistä analysoidaan ph, johtokyky,cod cr kiintoaine, sameus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, öljyhiilivedyt, PCB-yhdisteet, kadmium, elohopea, lyijy ja sinkki. Näytteenottotiheys on kerran viikossa ja sitä jatketaan, kunnes samentumistarkkailussa ei enää havaita poikkeamia. Näytteenottosyvyys on 1 metri ja yksi metri pohjan yläpuolelta. Vesisyvyys on alle 3 m. Hakija tuo esille hankkeen myönteisenä vaikutuksena liikenneturvallisuuden parantumisen Äänekosken keskustassa. Lisääntyvä raskas puuliikenne ohjataan kulkemaan sillan kautta tehdasalueelle sen sijaan, että se kulkisi kaupungin läpi nykyistä kuljetusreittiä pitkin. Hakija katsoo, että haitoista kalastolle ja kalastukselle ei tulisi määrätä erillisiä korvauksia, koska haitat ovat vähäisiä. Hakemus on esillä kokouksessa. (valmistelu ympäristöpäällikkö Pirkko Sihvonen, puh ) Ympäristölautakunta katsoo, että sillan rakentamishankkeesta aiheutuu vähäistä haittaa rakennusaikana. Rakennusaikaisen haitan vähentämiseksi on lautakunnan käsityksen mukaan esitetty riittävät suojaustoimenpiteet veden

17 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta samentumisen ja pohjasedimentissä pieninä määrinä esiintyvien haitta-aineiden leviämisen ehkäisemiseksi ja riittävät toimenpiteet vesistövaikutusten seuraamiseksi. Erityistä huomiota tulee kuitenkin kiinnittää suojaverhon ankkurointiin ja yläreunan vahvistusrakenteen pitävyyteen ja varauduttava näiden mahdollisesta pettämisestä aiheutuviin seurauksiin. Vesitaloushanke ei lautakunnan käsityksen mukaan vaaranna yleistä terveydentilaa tai turvallisuutta ottaen huomioon maankäyttö kohteen lähialueella virtaussuunnassa alapuolisilla ranta-alueilla sekä vesistön virkistyskäyttö ja vedenotto. Hanke ei lautakunnan käsityksen mukaan aiheuta vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa lukuun ottamatta mahdollisia rakentamisen aikaisia vaikutuksia kalastoon. Siltahakemus ei sisällä ruoppausta maatukien vaatiman pengerrystäytön alta. Mikäli ruoppaukseen kuitenkin ryhdytään tai sitä edellytetään, on sen osalta lausunnonantajan käsityksen mukaan toimittava Miilunlahden vesialueen täyttöä ja ruoppausta koskevassa hakemuksessa esitettyjä periaatteita noudattaen. Päätös: Hyväksyttiin. _

18 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Lausunto aluehallintovirastolle Metsä Fibre Oy:n hakemuksesta vesialueen täyttöihin Miilunlahdella sekä valmistelulupaan 265/ /2015 YMPL 35 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Äänekosken kaupungin sekä kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa Metsä Fibre Oy:n vesilain mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee vesilain mukaista lupaa vesialueiden ruoppauksille ja täytöille Äänejärven alajuoksulla Miilunlahden länsi- ja itärannoilla. Lisäksi hakija on hakenut hankkeen valmistelulupaa. Hakemusasiakirjat sisältävät tiedot hankkeen mahdollisista ympäristö- ja vesistövaikutuksista, kuten riskiarvion sedimenttien sisältämistä haitta-aineista ja niiden biokertyvyydestä eliöstöön, vesistön samentumisesta ja sen estämisestä, vaikutuksista kalastoon sekä ruoppausmassojen sijoittamisesta. Hakija esittää, että työt aloitetaan kesällä Veteen rajoittuvat työt kestävät noin 4 kk. Ruopattava kokonaistilavuus on yhteensä m 3. Länsirannan vesialuetta ruopataan yhteensä noin 2500 m 3 ja täytetään noin 4000 m 2 :n suuruiselta alueelta. Itärannan vesialuetta ruopataan yhteensä noin m 3 ja vesialuetta täytetään m 2 suuruiselta alueelta. Vesialueiden ruoppaukset ja täytöt ovat tarpeen uuden biotuotetehtaan liikennejärjestelyjen toteuttamiseksi tehdasalueella. Hanketta varten tarvittavat alueet ovat hakijan omistuksessa. Lausunto hakemuksesta Dnro LSSAVI/501/2015 pyydetään toimittamaan aluehallintovirastoon mennessä. Taustaa Metsä Fibre on tehnyt investointipäätöksen uuden biotuotetehtaan rakentamiseksi Äänekosken tehdasalueelle. Uusi tehdas sijoittuu nykyisen sellutehtaan luoteispuolelle Kuhnamon rannalle. Tehtaan puuraaka-aineen käyttö tulee lisääntymään merkittävästi nykyisestä, joten uuden tehtaan edellyttämät kuljetukset vaativat infrastruktuurin, kuten liikennejärjestelyjen parantamista tehdasalueella. Liikennejärjestelyjen kehittämiseen liittyy muun ohella tarve rakentaa silta Äänejärven alajuoksun eli Häränvirran, yli. Uutta siltaa tullaan käyttämään myös biotuotetehtaan rakentamisvaiheessa. Sillan rakentamiseen liittyy erillinen vesilain mukainen lupahakemus, josta ympäristölautakunta antaa erillisen lausunnon. Tämä lausunto koskee hanketta, jossa on tarve tehdä myös ruoppauksia ja vesistötäyttöjä tehdasalueen rannassa Äänejärven ja Miilunlahden välisellä alueella. Hankkeessa rantapenkerettä

19 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta levitetään Kuhnamon vesialueella sekä itä- että länsirannalla. Suunnitellut täyttöalueet Kuhnamon rannassa tulevat sijoittumaan kiinteäksi osaksi nykyistä tehdasaluetta. Ruoppauksia ja vesistötäyttöjä varten Metsä Fibre on hakenut vesitalouslupaa (vesilaki 3 luku 2 ) sekä vesilain 3 luvun 16 :n mukaista lupaa valmisteleviin toimenpiteisiin. Valmisteluluvalla on tarkoitus ruopata ja täyttää vesialuetta. Hakija katsoo, että edellytykset valmisteluluvan myöntämiselle täyttyvät, sillä toimenpiteet voidaan suorittaa tuottamatta muulle vesistönkäytölle tai luonnolle huomattavaa haittaa ja olot voidaan palauttaa olennaisilta osin ennalleen siinä tapauksessa, että lupapäätös kumottaisiin tai luvan ehtoja muutettaisiin. Hakija esittää euron suuruisen vakuuden asettamista ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Alueelta ruopataan ensin haitta-aineita sisältävät sedimentit pois, jonka jälkeen rakennetaan täyttöalueen reunoille reunapenkereet. Penkereiden sisäpuoliselta alueelta poistetaan kaivamalla pehmeät maakerrostumat ja tehdään louhetäyttö. Hanke aiheuttaa rakentamisen aikaista veden samentumista. Kaikki täyttökohteet varustetaan suojaverholla (lujuus KN/m) estämään samentumisen leviämistä. Hankkeessa puukuljetuksien rautatien linjauksen takia Kuhnamon rantaviivaa tasoitetaan ja täytetään kahdessa kohteessa yhteensä 2,7 ha:n alueella. Ennen täyttöjä joudutaan poistamaan massoja ruoppaamalla. Ruopattava kokonaistilavuus on yhteensä m3. Itärannalle sijoittuva täyttöalue 1 ruoppauksineen on pinta-alaltaan 2,4 ha ja länsirannan puolelle sijoittuva täyttöalue ruoppauksineen on pinta-alaltaan 0,4 ha. Itärannan puolen vesialueella ruopattava massa yhteensä 51500m3 ja vesialuetta täytetään m2. Itärannan täyttö tehdään penkereen levittämiseksi rautatietä varten. vesialuetta ruopataan yhteensä 3000 m3 ja vesialuetta täytetään tasolle +95. Hakijan arvio ympäristövaikutuksista Merkittävimmät ruoppauksen ja täytön aikaiset vaikutukset liittyvät alueen pohjasedimenteissä oleviin haitta-aineisiin ja niiden liikkeisiin. Ensimmäisen kerran haitta-ainetutkimus on tehty kesällä 2014 ja tutkimusta on täydennetty helmi- ja maaliskuussa 2015 aluehallintoviraston hyväksymän tutkimussuunnitelman mukaisesti. Sedimenttien pilaantuneisuutta on verrattu Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitettyihin viitearvoihin, koska täyttöalueen sedimentit tullaan poistamaan kaivamalla ja massat varastoimaan ja sijoittamaan kuivalle maalle. Haitta-ainetutkimusten perusteella on laadittu riskinarvio, jossa on käsitelty erityisesti, polykloorattujen

20 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta bifenyylien (PCB-yhdisteet) PCDD/F yhdisteet eli dioksiinit sekä öljyhiilivetyjen aineominaisuuksia, niiden käyttäytymistä ja ympäristölle muodostamia riskejä ruoppauksen yhteydessä ja ruoppauksen jälkeen. Tarkastelu käsitti haitta-aineiden vapautumista veteen, kulkeutumista, pitoisuuksia vedessä, mahdollisia biotoksisia sekä terveydellisiä vaikutuksia. Dioksiinit koostuvat useista fysikaalis-kemiallisilta ominaisuuksiltaan poikkeavista yhdisteistä ja näiden ns. kongeneerikirjo on huomioitu riskinarviossa. Tulosten perusteella on arvioitu työnaikaisten suojausten tarvetta ruoppauksissa ja täytöissä. Ruoppausten vesistövaikutukset arvioitiin mallisimuloinneilla, joissa ruoppaustehona on käytetty 1000 t/vrk ruoppausnopeutta, josta 3 % on oletettu leviävän veteen ruoppauksen aikana. Simuloinnin perusteella jokivrtaamat laimentavat ruoppauksesta irtoavaa kiintoainetta tehokkaasti, eikä silmin havaittavia kiintoainepitoisuuksia pitäisi syntyä ilman suojausta kuin ruoppausalueen tuntumaan tai enintään 300 metrin etäisyydelle. Suojaverhoja käytettäessä selvästi kohonneet kiintoainepitoisuudet rajoittuvat lähinnä suojaverhon sisäpuolelle. Häiriötilanteessa arvioitiin, että kiintoainetta voi päästä karkaamaan suojatulta alueelta, mutta paljon mallinnettua aluetta pienemmälle alueelle. Pitoisuuksien ja aineominaisuuksien perusteella merkittävimmät haitta-aineet ovat elohopea, sinkki, PCB, dioksiinit ja öljyt. Länsirannan täyttö- ja ruoppausalueella haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylittäneet ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen ylempää kriteeritasoa. Itärannan ruoppausalueella lähes kaikki PCB pitoisuudet ylittivät ylemmän kriteeritason. Lisäksi yhden näytteen dioksiinitaso ylitti uuden kriteeritason 2. Kevään 2015 tutkimusten perusteella öljypitoisuudet kokoomanäytteistä määriteltyinä ovat alhaisemmat kuin kesällä 2014 saadut mittaustulokset. Hakija katsoo, että täydentävät, kokoomanäytteistä määritetyt pitoisuudet edustavat paremmin poistettavia massoja kokonaisuutena. Riskiarvion tulosten perusteella todetaan: - Sedimenttien öljystä valtaosa noin 85% koostuu raskaista hiilivedyistä, jotka ovat niukkaliukoisia ja ekotoksisuudeltaan sekä terveysriskeiltään vähämerkityksisiä. - Ruoppaustöiden aikana veteen joutuvat haitta-ainepitoisuudet eivät nouse vesieliöstölle haitalliselle tasolle. - Elohopea, PCB ja dioksiiinit ovat ravintoketjuihin kertyviä aineita, mutta suojaverhouksen ulkopuolelle veteen muodostuvaksi lasketut pitoisuuslisäykset jäivät biokertyvyyden kannalta merkityksettömiksi. - Ruoppaus- ja täyttöalueet eristetään suojaverhoilla vesistöstä. Alueen olosuhteet arvioitiin edullisiksi suojaverhojen käytölle ja riski kiintoaineiden leviämisestä pieneksi. Hankealueella tehtyjen sedimenttien haitta-ainetutkimusten mukaan länsiranta luokitellaan pilaantumattomaksi, jossa esiintyy kohonneita

21 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta haitta-ainepitoisuuksia (öljyhiilivedyt). Itäranta luokitellaan myös pilaantumattomaksi, jossa esiintyy kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tai lievästi pilaantuneeksi (PCB- ja PCDD/F-yhdisteet) alueeksi. Itärannan alueelta lievästi pilaantuneiden sedimenttien määrä on m3. Ruopattu sedimentti on suunniteltu välivarastoitavaksi öljyisten maiden vastaanottoalueella ja loppusijoitetaan tehdasalueen kaatopaikalle. Pilaantumattomat sedimentit toimitetaan tehdasalueella sijaitsevaan louhokseen kuivumaan ja välivarastoon. Kuivuneet sedimentit hyödynnetään tehdasalueen täytöissä. Suunnitellun täytön alueelta ranta on pengerretty eikä rantavyöhykkeessä ole luonnontilaista kasvillisuutta. Alueella ei ole havaintoja uhanalaisten tai muuten huomioitavien lajien esiintymisestä. Suunnitellun täyttöalueen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Lähimmät Natura-alueet ovat 6-7 km:n päässä sijaitsevat Vatianjärven-Saraveden alue sekä Jurvon alue. Etäisyys lähimmälle pohjavesialueelle (Valionranta , I luokka) ) on noin yksi kilometri. Suunnitellun täytön alueen läheisyydessä ei ole virkistyskäyttöä vesialueen täytöllä ole vaikutusta rantojen käyttöön. Lähin uimaranta sijaitsee noin yhden kilometrin päässä tehdasintegraatin yläpuolisessa vesistössä. Alapuolisessa vesistössä ei ole uimarantoja sellaisilla etäisyyksillä, että vesialueen täytöllä ole niihin vaikutusta. Äänekoski-Vaajakoski vesireitin kalaston on todettu olevan rakenteeltaan monipuolinen ja siihen kuuluvat yleisimmät järvikalat. Metsä Board Oyj:n omistaman vesivoimalaitoksen yhteyteen on rakennettu kalaporras, joka vaikuttaa merkittävältä kulkureitiltä ja ilmeisesti myös jonkinlaiselta oleskelualueelta useille kalalajeille. Vaikutuksia kalastukseen ja kalastoon ei ole arvioitu muutoin kuin että rakennettavan suojaverhorakenteen sisäpuolelle ei jää kaloja ja että sillan rakentamisella aiheutettavat haitat kalastolle ja kalastukselle eivät ole muuhun biotuotetehtaan toimintaan nähden merkityksellisiä. Vesistötarkkailu Hakemukseen sisältyvä esitys tarkkailuohjelmaksi käsittää samentumisen sekä vedenlaatuvaikutusten selvittämisen vesinäytteenottimin. Seurantaa tehdään ennen töiden aloittamista, töiden aikana ja töiden päätyttyä. Näytteitä otetaan kerran viikossa ja niistä analysoidaan ph, johtokyky,cod cr kiintoaine, sameus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, öljyhiilivedyt, PCB-yhdisteet, kadmium, elohopea, lyijy ja sinkki. Näytteenottotiheys on kerran viikossa ja sitä jatketaan, kunnes samentumistarkkailussa ei enää havaita poikkeamia. Näytteenottosyvyys on 1 metri ja yksi metri pohjan yläpuolelta. Vesisyvyys on alle 3 m.

22 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Johtavan ympäristötarkastajan esitys lausunnoksi: Hakemusasiakirjat sisältävät tiedot hankkeen mahdollisista ympäristö- ja vesistövaikutuksista, kuten riskinarvion sedimenttien sisältämistä haitta-aineista ja niiden biokertyvyydestä eliöstöön, vesistön samentumisesta ja sen estämisestä, vaikutuksista kalastoon sekä ruoppausmassojen sijoittamisesta. Hankkeen ympäristövaikutukset ja riskiarvio on itse ruoppauksen ja täyttöjen osalta tehty kattavasti. Hakemuksessa on kuitenkin eräiltä osin epäselvästi esitetty tiedot ruoppausmassojen kuljetuksiin liittyvien järjestelyjen, läjityksen ja välivarastoinnin toteuttamisesta. Hakemuksessa ei ole selvitetty välivarastointialueiden vesienjohtamisjärjestelyjä ja suojauksia..asia on olennainen, sillä vaikka ruopattavien massojen haitallisten aineiden määrät ovat pieniä tai kohtalaisen pieniä, ovat massamäärät kuitenkin varsin suuret (arviolta 1000 m3/vrk). Ruoppausmassoja varastoidaan tai mahdollisesti loppusijoitetaan ns. louhosalueelle, josta valumavedet johdetaan Kuhnamon ranta-alueella olevaan varoaltaaseen. Louhosalueen ja kaatopaikan välivarastoinnin osalta tulee dokumentoida niiden vesienjohtamisjärjestelyt sekä pohjarakenteet ja toimittaa esimerkiksi luvan myöntämisen jälkeen valvontaviranomaisille. Hakijan tulee myös huolehtia jätevedenpuhdistamon läheisyydessä sijaitsevan em. varoaltaan täyttymisen tarkkailusta ja ilmoittaa mahdollisista häiriötilanteista viipymättä valvontaviranomaiselle. Tarkkailusuunnitelma on riittävä ja kattaa myös poikkeuksellisiin tilanteisiin liittyvän tarkkailun. Kaikessa toiminnassa on noudatettava varovaisuutta alapuolisen vesistön vedenlaadun turvaamiseksi. Keski-Suomen ympäristökeskus (nyk. Keski-Suomen ELY keskus) on suunnitellut ja toteuttanut Kuhnamon alapuolisessa vesistössä kuten Kapeenkoskessa virtavesikunnostukset mm. kalataloudellisin perustein. Rakennusaikaisen haitan vähentämiseksi tulee erityistä huomiota kiinnittää suojaverhon ankkuroinnin ja yläreunan vahvistusrakenteen pitävyyteen sekä varauduttava näiden mahdollisesta pettämisestä aiheutuviin seurauksiin. Ruoppauslietteiden loppusijoittamisessa tulee noudattaa myönnettyä kaatopaikkalupaa (LSSAVI/4180/04.08/201) ja valtioneuvoston asetusta kaatopaikoista (VNa 331/2013). (valmistelu vs. johtava ympäristötarkastaja Jaana Leppänen, puh )

23 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Ympäristöpäällikön ehdotus: Ympäristölautakunta päättää antaa aluehallintovirastolle lausunnon valmistelijan esityksen mukaisesti. Päätös: Hyväksyttiin. _

24 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle Hitonlahden yksityistiekunnan valitukseen Sora-Manninen Oy:n maa-aineslupaa koskevasta päätöksestä 579/ /2013 YMPL 36 Ympäristölautakunta hyväksyi Sora-Manninen Oy:n hakemuksen maa-ainesten, pääasiassa soran ja hiekan ottamiseksi Äänekosken kaupungin Koiviston kylässä sijaitsevalta tilalta Saloranta RN:o 1:59. Maa-ainesten ottamismäärä on m3 ja lupa voimassa asti. Hitonlahden yksityistin tiekunta valitti päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja vaati päätöstä kumottavaksi. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Johtopäätöksenään hallinto-oikeus totesi, että maa-ainesten ottaminen aiheuttaa väistämättä muutoksia ympäristössä. Maa-aineslupa on kuitenkin myönnettävä, jos maa-aineslaissa säädetyt edellytykset luvan myöntämiselle täyttyvät. Korkein hallinto-oikeus on toimittanut ympäristölautakunnalle valitukseen liittyvät asiakirjat selityksen antamista varten. Selitystä on pyydetty antamaan mennessä, mutta lisäaikaa on pyynnöstä saatu saakka. Valituksen Diaarinumero on 0865/1/15 Valittaja hakee Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätökseen muutosta ja ympäristölautakunnan ( , 11) tekemän lupapäätöksen kumoamista. Perusteena esitetään Maa-aineslain ( /463) 3 :n erilaista tulkintaa. Valituksen sisältö suorana lainauksena: "Kauniin metsämaisemakuvan tuhoutumisesta on kysymys, mikäli hiekkamonttu kyseiselle alueelle tulee. Soranottoalueen pohjoisen rajan 50 metrin siirrolla etelään ei varmisteta, etteikö ottotoiminnalla olisi vaikutusta alapuolisten lähteiden veden riittävyyteen tai vedenlaatuun. Lähteet sijaitsevat otto alueen alapuolella noin 130 metrin päässä pohjoisrajasta etelään päin." "Ottotoiminnassa on sanottu seuraavaa: Soranoton jäädessä tuntuvasti pohjaveden ylimmän ARVIOIDUN pinnan yläpuolelle ei pohjaveden laadulle USKOTA kaivulla muutoinkaan olevan merkitystä. Kuka takaa asian, ettei jää uskon asiaksi kun lakikaan ei uskon asiaa tunne. Pohjavesi mittauksia olisi pitänyt tehdä n. 100 m pohjoiseen päin." "Luo-merkinnän rajauksen sisälle jäävät Patamankallion alue ja kallion vieressä oleva lampi kosteikkoineen. Ottosuunnitelmassa lammen ja ottoalueen väliin jätetty harjanne EI ESTÄ sora-aluetta näkymästä Patamankalliolle. Soranotto pilaa kauniin harjumaisen

25 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta mäntymetsikön, joka sijaitsee aivan Hitonhaudantien vieressä. Hitonhaudalle menijät ynnä muut retkeilijät ja koirien ulkoiluttajat kulkevat tätä tietä. Tien käyttäjät katselisivat mieluummin kaunista maisemaa kuin rumaa soramonttua. Luo-alue pitäisi ehdottomasti olla suunniteltua hiekkamonttua kiertävään Hitonhaudantiehen saakka." "Hakijan mukaan otettava maa-aines on tarkoitus käyttää lähialueiden rakentamisen tarpeisiin. Tätä tarvetta ei kuitenkaan ole, koska alueella toimii tälläkin hetkellä jo ainakin 6 soran toimittajaa. Näin ollen tuhotaan vain luontoa tarpeettomasti huomioimatta luontoarvoja." "Kuten hakupapereista ilmenee vieressä sijaitseva Hitonmäen tilan sora-alueen otto on loppunut ja siinä on tuhottu jo suurin osa kauniista harjumaisemasta. Nyt jäljellä olevaan harjumaisemaan ei pidä enää koskea, eikä se voi myös olla peruste luvan saannille, että onhan sieltä jo ennenkin otettu." "Tänne muuttaneista ja rakentaneista nuorista on osa Jyväskylästä ja muista kunnista sekä Äänekoskelta. He ovat ostaneet tontit UPM-Kymmene Oy:ltä kovaan hintaan ja nyt samainen yhtiö vuokraa lähestulkoon heidän omistamien tonttien vierestä soran ottoon tarkoitetun alueen. Kukaan ei olisi tontteja ostanut, mikäli olisivat tämän tienneet. Voi hyvin vähintäänkin kyseenalaistaa yhtiön moraalin. Kaikki uskoivat alueen olevan vain omakoti rakentamiseen tarkoitetun." "Arvoisat korkeimman oikeuden tuomarit, edellä olevien perusteluiden lisäksi pyytäisimme vielä kiinnittämään huomionne neljään muistutukseen, sekä kannanottoa seuraaviin esitettäviin asioihin: 1. "Hämeenlinnan hallinto-oikeuden tekemän päätöksen mukaan lähialueen kiinteistöjen arvonaleneminen ei ole peruste luvan myöntämiselle. Ei voi olla niin, että kukaan ei ole vastuussa arvonalenemisesta mikäli soranottamisen lupa myönnetään kaavoituksessa tehdyn järjestelyvirheen vuoksi. Soran ottaminen olisi pitänyt kaavoittaa ensin tai vähintäänkin yhtä aikaa tonttien kaavoittamisen kanssa, Pyydämme korkeimman oikeuden ottamaan kantaa, onko vastuu Äänekosken kaupungin, UPM kymmenen tai Sora Manninen Oy:n vai ovatko kaikki yhteisvastuullisia." 2. "Ottamisalueen lähiympäristössä on asutusta lähimmillään noin 150 metriä tontin rajalle ja etäisyys lähimpään asuinrakennukseen noin 200 metriä, kuten Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksessä on mainittu, että siitä ei aiheudu kohtuutonta haittaa tai vaaraa. Mutta siihen ei ole otettu kantaa etteikö olisi kohtuutonta haittaa tai vaaraa, kun kapean Hitonlahden yksityistien varrella on

26 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta useita asuinrakennuksia aivan yksityistien vierellä, lähimmillään vain 14 metriä. Noin 300 metrin matkalla ja ko. asuinalueella on 0:sta - 14 vuotiaita lapsia tällä hetkellä 30 kappaletta. Hitonlahden yksityistien tiekunnan mielestä tästä tulee olemaan todellakin kohtuutonta haittaa ja VAARAA! Hitonlahden yksityistien tiekunta ei ota vastuuta em. haitoista ja vaaroista, eikä myöskään mahdollisista tulevista ylimääräisistä tienparannuksiin liittyvistä kustannuksista, mitkä aiheutuu mahdollisesta soranottoon liittyvästä myönnettävästä luvasta". 3. "Mikäli mahdollinen lupa myönnetään, niin alueelle ei tule sallia murskausasemia, asfalttiasemia tai öljysora-asemia, koska asuinrakennukset ja pohjavesialue sijaitsevat liian lähellä." 4. "Koska kysymyksessä on pohjavesi alue ja mahdollinen lupa myönnetään, niin koneita ja ajoneuvoja koskeva kuntoisuus määritelmä pitää olla joku muu kuin huonokuntoisuus. Kuntoisuus luokituksiin on olemassa ilmeisesti jotain standardi luokituksia, mitä vaaditaan pohjavesialueelle. Samoin kohtaan autojen ja koneiden säilytykseen aikatäsmennys". Valituksen on laatinut päivättynä Hitonlahden yksityistien tiekunnan 49 osakkaan puolesta puheenjohtaja Kullervo Mansikkala --- Ympäristöpäällikön ehdotus: Ympäristölautakunta on kokouksessaan antanut lausunnon Hitonlahden yksityistien tiekunnan tekemästä valituksesta. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehty valitus on saman sisältöinen lukuun ottamatta lisäyksiä, jotka on edellä numeroitu. Kaikki asiaan liittyvät asiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa. Oheismateriaalina nro 1 esityslistan mukana jaetaan ympäristölautakunnan Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle antama lausunto. Valmistelu ympäristöpäällikkö Pirkko Sihvonen, puh Ympäristölautakunta päättää antaa selityksenä korkeimmalle hallinto-oikeudelle aikaisemmin Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle antamansa lausunnon. Valitukseen kirjattuihin uusiin asioihin (kohdat 1-4) lautakunta toteaa seuraavaa:

27 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Ympäristölautakunta Ympäristövaikutusten arvioinnissa lupaharkinnan yhteydessä on aina kysymys todennäköisyyksistä eikä absoluuttisen varmasta tiedosta, jota on mahdoton ennakoivasti saada. Mahdollinen korvausvelvollinen on ainesten ottaja laissa säädetyin edellytyksin, ja ellei korvauksesta sovita, se määritellään maanmittauslaitoksen toimituksessa. Kunta ei ole velvollinen korvaamaan lainvoimaisen maa-ainesluvan mukaisesta toiminnasta aiheutuvaa haittaa. 2. Yksityistien tieosakkaan muuttuneesta tienkäytöstä ja siitä mahdollisesti aiheutuneesta kohtuuttomasta haitasta ja sen korvaamisesta on säädetty yksityistielaissa. 3. Maa-ainesluvassa ei voida ennakoivasti kieltää kiviaineksen jalostukseen liittyviä toimintoja, vaan murskausaseman, sekä asfaltti- tai öljysora-aseman sijoittamisedellytykset ja haittavaikutusten arviointi tehdään ympäristönsuojelulain mukaisessa lupa-, ilmoitus- tai rekisteröintimenettelyssä. 4. Maa-aineslupapäätöksen lupamääräyksen 6 sisältö vastaa maa-ainesluvissa yleisesti käytettyä sanamuotoa ja perustuu Ely-keskuksen lausuntoon. Koneiden ja laitteiden ympäristönsuojelullisesta turvallisuudesta ei ole säädetty eikä tällaisia standardejakaan ole käytettävissä. Valtioneuvoton asetus koneiden turvallisuudesta on säädetty työsuojelun näkökulmasta koneiden käyttäjien suojamaiseksi. Myös Valtioneuvoston asetusta ulkona käytettävien laitteiden melupäästöistä valvoo työsuojeluviranomainen. Maa-aineslupaviranomaisen määräysten tulee perustua maa-aineslakiin ja -asetukseen ja valvonnan oltava maa-aineslain mukaisen valvontaviranomaisen (Äänekoskella ympäristölautakunnan) toimivallassa. Äänekosken kaupungin ympäristölautakunta esittää, että korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen ja pitää voimassa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätökseen, jolla se pysytti voimassa ympäristölautakunnan ( , 11) tekemän lupapäätöksen. Päätös: Hyväksyttiin. _