Sisäilmasto- ja energiatehokkuustavoitteiden asettaminen, valvonta ja todentaminen elinkaarihankkeissa. Talotekniikan tulevaisuuden elinkaaripalvelut

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisäilmasto- ja energiatehokkuustavoitteiden asettaminen, valvonta ja todentaminen elinkaarihankkeissa. Talotekniikan tulevaisuuden elinkaaripalvelut"

Transkriptio

1 Talotekniikan tulevaisuuden elinkaaripalvelut Sisäilmasto- ja energiatehokkuustavoitteiden asettaminen, valvonta ja todentaminen elinkaarihankkeissa Jarek Kurnitski, TKK LVI Hannu Keränen, TKK LVI Keijo Kovanen, VTT Mika Vuolle, TKK LVI

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO SISÄILMASTO- JA ENERGIATEHOKKUUSTAVOITTEISTA SOPIMINEN TODENTAMISEN MÄÄRITYKSET HANKE- JA YLEISSUUNNITTELUVAIHEESSA VALVONTA SUUNNITTELUN JA TOTEUTUKSEN AIKANA LUONNOSSUUNNITTELU RAKENTAMISEN VALMISTELUVAIHE TOTEUTUSSUUNNITTELU RAKENNUSVAIPAN ILMANPITÄVYYS JA KYLMÄSILLAT RAKENNUSTÖIDEN JA ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN PUHTAUS KÄYTTÖVAIHEEN TODENTAMISMENETTELY KATSELMUS MITTAUKSET HUONELÄMPÖTILAN PYSYVYYDEN TODENTAMINEN TAVOITEKULUTUSTEN TODENTAMINEN LÄHDELUETTELO LIITE 1. TODENTAMISRAPORTIN ESIMERKKI LIITE 2. SIMULOINTIMALLIN KALIBROINTI LIITE 3. TODENTAMISESSA KÄYTETTÄVIÄ MITTAUSMENETELMIÄ (43)

3 ALKUSANAT Tämä raportti on tehty osana Talotekniikan tulevaisuuden elinkaaripalvelut (CUBENet) tutkimushanketta. CUBENet hanke toteutettiin Tekesin CUBE Talotekniikan teknologiaohjelman strategisena tutkimuskokonaisuutena, joka kehitti uusia toimintamalleja ja työkaluja talotekniikan elinkaaripalveluiden hankintaan. Hankkeen erityisenä haasteena oli kehittää sellaisia ratkaisuja, toimintamalleja, palveluja ja työkaluja, joiden avulla elinkaariedullisuuteen perustuva päätöksentekoa voidaan hyödyntää hyvinkin erityyppisissä uudis- ja korjaushankkeiden toteutusmuodoissa. Hankkeen keskeisiä tuloksia ovat talotekniikkapalvelujen määritykset osana tilapalveluja, uusien elinkaarimallien ja elinkaaritoteutuksen työkalujen kehittäminen. Näitä työkaluja ovat mm. elinkaarilaskenta hankintamallien, suunnitteluratkaisujen ja tarjousten vertailuun, olosuhdepalvelujen todentamisen tehtävät ja menetelmät sekä riskien hallintatyökalut. Hankkeen tutkimusosapuolina ovat toimineet Teknillisen korkeakoulun LVI-tekniikka ja Rakentamistalous, VTT ja Motiva Oy. Hankkeen rahoituksesta ovat vastanneet Tekes ja hankkeessa mukana olleet yritykset: ABB Current Oy Are Oy Helsingin Energia HKR-Rakennuttaja HUS-Kiinteistöt Oy ISS-Palvelut Oy Kiinteistön Tuottoanalyysit Oy Puzair Oy Pöyry Building Services Oy Skanska Oy SOK Kiinteistötoiminnot SRV Yhtiöt Oyj TAC Finland Oy Turun kaupunki Uponor Suomi Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy Hankkeen toteutusta on valvonut johtoryhmä puheenjohtaja Eero Nuutisen ja varapuheenjohtaja Ulla Soitinahon johdolla. Muut johtoryhmän jäsenet olivat Pekka Metsi, Kalevi Hyvärinen, Antti Siipola, Juha Tammivuori, Jarmo Heinonen, Jarek Kurnitski, Seppo Silvonen ja Eva Häkkä-Rönnholm. Espoossa elokuussa 2007 Jarek Kurnitski Teknillinen korkeakoulu 3 (43)

4 1 JOHDANTO Elinkaarihankkeessa projektinjohtajan vastuu on suunnittelun ja toteutuksen lisäksi ulotettu taloteknisten järjestelmien ylläpitoon ja kunnossapitoon erikseen sovittavan ajan pituudelta. Projektinjohtajalla (riippumatta siitä kenen palkkalistoilla toimi) on tällä järjestelyllä suoraviivainen vastuu hankkeen elinkaaritavoitteiden saavuttamisesta. Elinkaarihankkeissa sopimukset tehdään ilman varsinaisia suunnitelmia, koska tekninen suunnittelu kuulu toimitukseen. Siitä johtuen hankkeen alussa tehtävän tavoitteiden määrityksen merkitys kasvaa, koska niitä vasten lopputulosta mitataan. Lopputuloksesta, eli valmiin rakennuksen sisäilmastosta ja energiatehokkuudesta, pitää pystyä sopimaan entistä tarkemmin myös sen takia, että vaihtoehtoisia suunnitteluratkaisuja voitaisiin objektiivisesti verrata keskenään. Jotta ratkaisujen väliset erot löytyisivät, tarvitaan yksikäsitteiset numeroin asetettavat/mitattavat tavoitteet. Tavoitteet asetetaan yleensä valmiin rakennuksen ominaisuuksien toiminnallisina tavoitearvoina (Performance based lähestymistapa), eli pyritään sopimaan lopputuloksesta eikä suunnitteluratkaisusta. Sisäilmastotavoitteista sopimisen jälkeen on valvottava, että ne otetaan huomioon suunnittelussa ja niiden toteutuminen varmistetaan toteutuksessa. Projektinjohtajan vastatessa laajemmasta alueesta kuin perinteisissä hankintamalleissa korostuu tässä myös toimijaverkon sisäisten vastuiden jako. Elinkaarihankkeen luonteeseen kuuluu, että lopputulos pitää pystyä myös luotettavasti todentamaan. Tämä tarkoittaa sisäilmasto-olosuhteiden osoittamista ja tavoitekulutusten saavuttamista. Käytännössä todentaminen edellyttää, että hankkeessa käytettävistä todentamismenetelmistä ja sen laajuudesta on sovittava jo hankesuunnitteluvaiheessa. Suomessa on toteutettu ehkä muutamia kymmeniä elinkaarihankkeita. Lukumäärä riippuu siitä, mitkä hankkeet katsotaan elinkaarihankkeiksi ja mitkä eivät, vakiintunutta käytäntöä tässä asiassa ei ole vielä muodostunut. Tunnetuimpia hankkeita ovat Kuninkaantien lukio ja Viikin infokeskus. Elinkaarihankkeiden sopimusmallit ja -käytännöt ovat vasta kehittymässä. Eräänlainen haaste on elinkaarimallien joustavuuden lisääminen, jotta mm. toteutusvaiheessa voitaisiin tehdä käyttäjien tarpeista johtuvia muutoksia. Seuraavassa esitetyt menetelmät soveltuvat sekä kokonaisvastuu- että projektinjohtototeutuksen periaatteita noudattaville hankkeille. Tämä raportti on osa Talotekniikan tulevaisuuden elinkaaripalvelut (CUBENet) -hanketta. Raportissa esitetään hankkeessa kehitetty sisäilmasto- ja energiatehokkuustavoitteiden asettamisen menetelmä suunnitteluvaiheessa, tavoitteisiin liittyvä valvonta suunnittelu- ja toteutusvaiheiden aikana sekä käyttövaiheen todentamiselle kehitetty kustannustehokas ja mahdollisimman paljon rakennusautomaatioon tukeutuva menetelmä. 4 (43)

5 2 SISÄILMASTO- JA ENERGIATEHOKKUUSTAVOITTEISTA SOPIMINEN Elinkaarimallissa tekniset suunnitelmat kuuluvat yleensä toimitukseen, minkä vuoksi kilpailuttamista ei voida tehdä perinteiseen malliin, sillä tarjouspyyntövaiheessa ei ole valmiita suunnitelmia. Hankkeesta riippuen valmiina voivat olla esimerkiksi yleissuunnitelma tai arkkitehtikilpailun tulokset. Sisäilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet esitetään teknisissä asiakirjoissa kuten hankeohjelmassa ja suunnitteluohjeissa. Periaatteessa projektinjohtajan ja rakennuttajan on sovittava, minkä tasoinen rakennus tarvitaan. Rakennuttaja käyttää yleensä rakennuttajakonsulttia apunaan. Talotekniikan ja sisäilmaston osalta tämä voidaan sopia määrittämällä hankeohjelmaan sisäilmastoluokka tässä luvussa esitettävien huonekorttien oletusarvoilla. Sopimuksen synnyttyä projektinjohtaja toimii rakennuttajan edustajana suunnittelijoita, urakoitsijoita ja muita palveluntuottajia kohden (Kuva 1). Yksityiskohtainen suunnittelu tarvitse tarkat lähtötiedot ja tavoitteet, joiden mukaan tekninen suunnittelu tehdään. Projektinjohtaja laatii suunnitteluohjeet ja täsmentää huonekorttien arvot lopullisiksi. Rakennuttajakonsultti Rakennuttaja Käyttäjä Hankeohjelma Projektinjohtaja Kiinteistöjohtaja Suunnitteluohje Suunnittelijat Urakoitsijat Palvelun tuottajat Kuva 1. Elinkaarihankkeen osapuolten sopimussuhteet ja tavoitteiden määrittämisen asiakirjat. Sisäilmastotavoitteet voidaan määrittää hyvinkin tarkasti huonekorteilla. Taulukkojen 1 ja 2 korteissa on esitetty kolme sisäilmaston laatutasoa omissa sarakkeissaan, joista projektinjohtaja valitse hankeohjelman mukaisen tason lämpöolosuhteille, sisäilman laadulle, valaistusolosuhteille ja LVIS-ääniolosuhteille. Korttiin merkitään tilan kuormitus ja käyttötiedot sekä 5 (43)

6 laskelmissa käytettävä testisää, koska ne kaikki vaikuttavat niin laitemitoitukseen kuin saavutettaviin olosuhteisiin ja energiankulutukseen. Esitetyt tavoitearvot perustuvat Sisäilmastoluokitukseen /3/ ja kansainvälisiin sisäilmastostandardeihin. Koska Sisäilmastoluokituksen määrityksiä on hieman tarkennettu ja laajennettu, on sisäilmastoluokat merkitty + merkillä. Toimistorakennuksen sisäilmastotaso määritetään vähintään toimistotilan ja neuvotteluhuoneiden osalta. Muiden mahdollisten tilojen (aula, ruokailu, käytävät, ym.) sisäilmaston määritys tehdään samalla tavalla. Toimistotilalla tarkoitetaan tässä niin avo- kuin huonetoimistoja. Näitä ei ole eritelty, koska tilatyyppi saattaa muuttua useita kertoja rakennuksen käytön aikana. Suurin eroavuus toimistotilan ja neuvotteluhuoneen välillä on ulkoilmavirran määrässä, koska neuvotteluhuoneen henkilötiheys on suurempi. Lisäksi neuvotteluhuoneessa tulee olla suuren kuormituksen vaihtelun takia huonekohtainen lämpötilan säätö. Suunnitteluohjeessa määritetään mm. muuntojoustavuustavoitteet. Talotekniikan osalta tämä tarkoittaa ns. talotekniikan moduulimittaa, jonka mukaan asennetut lämmityspatterit ja jäähdytyspalkit tai muut laitteet mahdollistavat väliseinien siirron. Lisäksi määritetään alueet, joissa tehdään varaukset, jotta toimistotila voidaan muuttaa tarvittaessa neuvotteluhuoneeksi. Sovittavat energiatehokkuustavoitteet ovat tavoitekulutuksia, joiden pitää toteutua huonekorteissa määritetyillä sisäilmaston laatutasoilla, rakennuksen käytöllä ja kuormituksella sekä sovitulla säädatalla (esim. testivuosi 1979). Tavoitekulutukset esitetään vähintään ostetulle lämmitysenergialle (yleensä kaukolämpöä) ja kokonaissähkönkulutukselle. Tavoitekulutusten määrityksen lähtökohtana voidaan käyttää esim. energiatodistuksen asteikkoa. Huonelämpötilan todentamista varten huonekortit esittävät sallitun lämpötilan ylityksen ja alituksen astetuntisummina. Esim. 2 C:een ylitys 5 tunnin aikana on 2*5=10 astetuntia. Tämä määrittely mahdollistaa huonelämpötilan todentamisen pitkäaikaismittauksella esim. rakennusautomaatiojärjestelmällä tai simulointimallilla. Myös kaikki muut huonekortin suuret ovat mitattavissa ja näitä voidaan käyttää tarpeen mukaan todentamisessa. Vaihtoehtoinen todentamistapa mittauksille ja simuloinneille on sisäilmastokysely. Tämä on yleisesti hyväksytty menetelmä sisäilmastostandardeissa /4, 5/, koska huonekorttien määritykset perustuvat ihmisvasteisiin. Näin ihmisvastetta voidaan myös suoraan kysyä. Kyselyä ei kannata tehdä vastavalmistuneessa rakennuksessa, koska uuteen työpaikkaan muutettaessa on niin paljon häiriötekijöitä, että luotettavaa tulosta ei välttämättä saada. Jos kysely tehdään, oikea aika on 0,5 1 vuotta rakennuksen käyttöönotosta. Huonekorttien sisäilmastomääritykset vastaavat taulukossa 3 esitettyjä tyytymättömien osuuksia. Kysely voidaan toteuttaa esim. standardin /4/ lomakkeella tai pidemmälle työkalustetulla Indoorium Survey kyselyllä /6/. 6 (43)

7 Taulukko 1. Toimistotilan huonekortti. Huonekortti / Toimistotila S1+ S2+ S3+ Lämpöolosuhteet Sisälämpötila Sisälämpötilan** alitus / ylitys Kesä [ C] Talvi [ C] Kesä [ Ch] 30 / / / 100 Talvi [ Ch] 30 / 30 0 / / 200 Kesä (22 C) [m/s] < 0,17 < 0,20 < 0,25 Ilman nopeus Kesä (24 C) [m/s] < 0,20 < 0,25 < 0,30 Talvi (20 C) [m/s] < 0,13 < 0,16 < 0,19 Talvi (21 C) [m/s] < 0,14 < 0,17 < 0,20 Suhteellinen kosteus Kesä [RH %] Talvi [RH %] Lämpötilansäätö*** h / v h / v - Sisäilman laatu Ulkoilmavirta* [dm³/s,hlö] [dm³/s,m²] Ilman CO2 -pitoisuuden [ppm] maksimiarvo [mg/m³] Suodatusluokka F8 F7 F7 Ilmanvaihdon lisäaikapainike on on - Ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokka P1 P1 P2 Rakennusmateriaalien päästöluokka M1 M1 - Ilmanvaihtotuotteiden puhtausluokka M1 M1 - Rakennustöiden puhtausluokka P1 P2 P2 Valaistusolosuhteet Valaistustaso [lx] > Häikäisysuoja [UGRL] < 16 < 19 < 22 Värintoisto [Ra] > > 80 LVIS-ääniolosuhteet LVIS-äänitaso huoneessa [dba] Tilan kuormitus- ja käyttötiedot Ihmiset hlö/m² 1/10 1/10 1/10 Sisäiset lämpökuormat Valaistus W/m² Laitteet W/m² ma-pe Käyttöaika la-su Käyttöaste käytön aikana % Ei vaatimusta *Mitoitetaan suuremman ilmavirran tuottavan mukaan **Huonelämpötilan hyväksyttävä ylitys ja alitus pätee käytettäessä simuloinneissa sovittua testisäädataa. Talviaika: 1.1?14.5 ja 1.10?31.12, kesäaika: 15.5?30.9. *** h = huonekohtainen, v = vyöhykekohtainen 7 (43)

8 Taulukko 2. Neuvotteluhuoneen huonekortti. Huonekortti / Neuvotteluhuone S1+ S2+ S3+ Lämpöolosuhteet Sisälämpötila Sisälämpötilan** alitus / ylitys Kesä [ C] Talvi [ C] Kesä [ Ch] 30 / / / 100 Talvi [ Ch] 30 / 30 0 / / 200 Kesä (22 C) [m/s] < 0,17 < 0,20 < 0,25 Ilman nopeus Kesä (24 C) [m/s] < 0,20 < 0,25 < 0,30 Talvi (20 C) [m/s] < 0,13 < 0,16 < 0,19 Talvi (21 C) [m/s] < 0,14 < 0,17 < 0,20 Suhteellinen kosteus Kesä [RH %] Talvi [RH %] Lämpötilansäätö*** h h - Sisäilman laatu Ulkoilmavirta* [dm³/s,hlö] [dm³/s,m²] Ilman CO2 -pitoisuuden [ppm] maksimiarvo [mg/m³] Suodatusluokka F8 F7 F7 Ilmanvaihdon lisäaikapainike on on - Ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokka P1 P1 P2 Rakennusmateriaalien päästöluokka M1 M1 - Ilmanvaihtotuotteiden puhtausluokka M1 M1 - Rakennustöiden puhtausluokka P1 P2 P2 Valaistusolosuhteet Valaistustaso [lx] > Häikäisysuoja [UGRL] < 16 < 19 < 22 Värintoisto [Ra] > > 80 LVIS-ääniolosuhteet LVIS-äänitaso huoneessa [dba] Tilan kuormitus- ja käyttötiedot Ihmiset hlö/m² 1/2 1/2 1/2 Sisäiset lämpökuormat Valaistus W/m² Laitteet W/m² ma-pe Käyttöaika la-su Käyttöaste käytön aikana % Ei vaatimusta *Mitoitetaan suuremman ilmavirran tuottavan mukaan **Huonelämpötilan hyväksyttävä ylitys ja alitus pätee käytettäessä simuloinneissa sovittua testisäädataa. Talviaika: ja , kesäaika: *** h = huonekohtainen, v = vyöhykekohtainen 8 (43)

9 Taulukko 3. Huonekorttien sisäilmaston laatutasoa vastaavat tyytymättömien osuudet, jotka on tarkoitettu käytettäväksi, jos sisäilmasto-olosuhteet todennetaan kyselyllä. Koettu sisäilmasto S1+ S2+ S3+ Sisäilmasto-olosuhteiden yleisarvio Yleinen tyytyväisyys työpaikan sisäilmasto-olosuhteisiin Lämpöolosuhteet Lämpöolosuhteisiin tyytymättömien osuus (yleinen lämpöviihtyvyys) PPD Ilman liikkeeseen tyytymättömien osuus DR Epäsymmetriseen lämpösäteilyyn tyytymättömien osuus PD Sisäilman laatu Aistittuun ilman laatuun tyytymättömien osuus PD [%] > 85 > 80 > 70 [%] < 6 < 10 < 20 [%] < 15 < 20 < 30 [%] < 5 < 5 < 10 [%] < 10 < 15 < 25 3 TODENTAMISEN MÄÄRITYKSET HANKE- JA YLEISSUUNNITTELUVAIHEESSA Sisäilmasto- ja energiatehokkuustavoitteiden lisäksi pitää sopia myös miten lopputulosta mitataan. Tämä on tehtävä yleensä jo hankesuunnitteluvaiheessa, jotta suunnittelulla pystyttäisiin luomaan tarvittavat valmiudet vastaanotto- ja käyttövaiheessa tapahtuvalle varsinaiselle todentamiselle. Näitä valmiuksia ovat mm. pitkälti automaattisen todentamisen mahdollistava rakennusautomaatiojärjestelmä (RAU) ja rakennuksen simulointimalli, joka tehdään talotekniikan suunnittelun yhteydessä. Todentamisen laajuus pitää valita tarkoituksenmukaisesti, koska kaikkien huonekortin suureiden mittaus kaikista tiloista ei tietenkään ole mahdollistaa. Todentamisen määritys koostuu seuraavista osista: todentamisen laajuuden määritys (tilat, järjestelmät, ajankohdat) RAU:n mittauspisteiden ja tiedonkeruun sekä -käsittelyn määritys mahdollisten erillismittausten määritys RAU:n mittaustarkkuuden määritys laskentatyökalujen määrittäminen vastaanotto/käyttövaiheeseen (simulointimalli) Vaihtoehtoisesti voidaan sopia, että todentaminen tehdään pelkästään sisäilmastokyselyillä. Myös mittausten ja kyselyn yhdistelmä voi olla käytännössä hyvin toimiva ratkaisu, koska hankalasti mittavat suureet voidaan helpommin selvittää kyselyllä. Todentamisen laajuuden määritys tarkoittaa sitä, että jo hankevaiheessa määritetään riittävän yksityiskohtaisesti mitä suureita, milloin, millä menetelmällä ja kuinka monesta huoneesta/järjestelmästä mitataan. Esimerkki mitattavista suureista on esitetty taulukossa 4. 9 (43)

10 Mitattavista tiloista sovitaan hankesuunnitteluvaiheessa lukumäärä tilatyypeittäin. Kun lukumäärä on sovittu, niin ainakin osa varsinaisesti mitattavista toimistohuoneista ja avotoimistoista voidaan valita yhdessä tilaajan edustajan kanssa edustavasti eri julkisivuilta ja kerroksista rakennuksen käytön aikana, ennen todentamisen suorittamista. RAU:n mittauspisteiden takia täytyy yleensä päättää osa mitattavista tiloista jo hankesuunnitteluvaiheessa. Toimistojen lisäksi on syytä sisällyttää mittaukseen myös muita tiloja, kuten neuvotteluhuoneet, kabinetit, ruokala, ym. Taulukko 4. Esimerkki todennettavista suureista, todentamistapa sekä vaatimuksenmukaisuuden arviointimenetelmä. Todentaminen Mittausaika Mittauspaikka* Lämpöolosuhteet Huonelämpötila Ilman nopeus jatkuva/koko vuosi edustava talvi-, kesäja välikausipäivä 12 kpl työpisteitä avoja huonetoimistoissa 12 kpl työpisteitä avoja huonetoimistoissa Mittausmenetelmä RAU kertamittaus Vaatimusten mukaisuus huonekortti sisäilmastoluokitus Sisäilman laatu Ilmavirta vastaanotto kaikki ilmavirrat kertamittaus ± 10 % Hiilidioksidipitoisuus yksi viikko kaksi neuvotteluhuonetta RAU huonekortti Valaistus Valaistustaso vastaanotto 12 kpl työpisteitä avoja huonetoimistoissa kertamittaus huonekortti Energiatehokkuus Kaukolämpö vuosi mittarilukema hankeohjelma Sähköenergia vuosi mittarilukema hankeohjelma *edustavat mittatavat huoneet/työpisteet valitaan tilaajan edustajan kanssa Mittauksiin perustuvan todentamisen on syytä perustua pääosin RAU-mittauksiin ja vain siltä osin erillismittauksiin kuin rakennusautomaatiojärjestelmään ei voida tai ei ole kustannustehokasta asentaa pysyviä mittauksia. Todentamisessa tarvittavat RAU:n mittauspisteet on määritettävä, kuten myös tiedon keruu sekä sen mahdollinen käsittely ja esitystapa. Tällä varmistetaan se, että esim. huonelämpötilan sovituista mittauspisteistä tallennettaan tiedot kovalevylle, lasketaan tarvittavat ylitykset/alitukset sekä saadaan hälytykset. Vaikka RAU tarjoaa erittäin joustavan mittaus- ja tietojen käsittelyn valmiuden, pitää kuitenkin varmistaa, että mittaustulokset ovat riittävän luotettavia. Sitä varten määritetään mittauksille tarkkuusvaatimukset (esim. lämpötila ±0,5 C, hiilidioksidipitoisuus ±100 ppm). Rakennuksen käyttövaiheessa tullaan todennäköisesti tarvitsemaan laskentatyökalua, koska kaikki käyttäjän säädöt ja muut mahdolliset muutokset vaikuttavat sekä toteutuviin sisäilmasto-olosuhteisiin että energiankulutukseen. Tilanne voidaan hallita, jos jo suunnitteluvaiheessa tehdään rakennuksen simulointimalli, jolla tällaisten muutosten vaikutuksia voidaan jatkossa tarkastella. Simulointimalli pitää päivittää toteutuksen aikaisten muutosten osalta ennen rakennuksen vastaanottoa ja tarvittaessa kalibroida käytön aikaisen mittausjakson avulla. Jos todentamisessa havaitaan poikkeamia, joiden oletetaan johtuvan käyttäjän säädöistä/muutoksista, niin kalibroidulla simulointimallilla voidaan tehdä jälkilaskelma esim. tavoitekulutuksen tai huonelämpötilan osalta. 10 (43)

11 4 VALVONTA SUUNNITTELUN JA TOTEUTUKSEN AIKANA Projektinjohtajan tehtävänä on varmistaa, että sovitut sisäilmaston- ja energiatehokkuustavoitteet toteutuvat myös käytännössä. Varsinainen todentaminen tapahtuu vastaanotto- ja käyttövaiheessa, mutta suunnittelun ja toteutuksen aikaisella valvonnalla varmistetaan, että silloin ei syntyisi ylitsepääsemättömiä ongelmia. Elinkaarihankkeen luonteeseen sopivat hyvin myös kannustimet ja sanktiot, joita käytetään jos tavoitteet ylitetään tai alitetaan. Valvonnan työkaluina voidaan käyttää terveen talon toteutuksen kriteereitä /8, 9/ ja ToVaohjeistusta /1/. Terveen talon toteutuksen kriteerit esittävät suunnittelun ja toteutuksen kriittiset vaiheet ja näissä valvottavien asioiden tarkistuslistat. Valvonta voidaan toteuttaa noudattamalla ToVa -systematiikkaa hankevaiheittain. 4.1 Luonnossuunnittelu Terveen talon toteutuksen kriteerit esittävät tavoitetasojen (S-, M- ja P-luokat) valinnan lisäksi melkoisen määrän vaatimuksia rakennussuunnittelulle, koska yleissuunnitteluvaiheessa tehdään lähes lopulliset valinnat arkkitehtuurin, rakenneratkaisujen, teknisten järjestelmien ja rakennuksen tyyppitilojen osalta. Esitetään vaatimukset mm. auringolle altistuvien julkisivujen auringonsuojaukselle ja päivänvalon hyödyntämiselle. Häikäisyä ei saa esiintyä ja päivänvaloa pitää olla mahdollista rajoittaa näytepäätetyölle sopivalle tasolle. Luonnosvaiheen suunnitelmille esitetään kokonaisuudessaan korkeat vaatimukset, koska jatkossa muutosten tekeminen on monimutkaista ja tulee kalliiksi. Luonnossuunnitelmien tarkastuslista vaatii mm.: Luonnosvaiheen suunnitelmassa on tarkistettu ja otettu huomioon huonelämpötilojen hallinnan edellytykset varsinaisessa suunnitteluvaiheessa, jonka takia on ratkaistava sisäiset lämpökuormat, ikkunakoot, lasituksen laatutekijät, aurinkosuojauksen toteutustapa ja LVI-tekniikan periaateratkaisut. Runkokanavien pääreitit on valittu ja alustava kanavamitoitus tarkistettu erityisesti pahimpien ja tyypillisimpien risteilykohtien tilantarpeen osalta. Valittujen alakattokorkojen ja kerroskorkeuden riittävyys on tarkistettu näissä kohdissa. Tyyppihuone/huoneet on tutkittu/määritetty mahdollisimman tarkasti sekä rakennus- että LVIS-teknisesti. Alustavat lämpötilasimulointilaskelmat on tehty hyväksyttyjen reunaehtojen pohjalta. 4.2 Rakentamisen valmisteluvaihe Rakentamisen valmisteluvaiheessa, missä valitaan pää- ja sivu-urakoitsijat sekä valmistellaan sopimusasiakirjat sekä yksityiskohtainen toteutusaikataulu, vaativat kriteerit, että valitut tavoitetasot ja muut asetetut vaatimukset viedään yleisellä tasolla sopimusasiakirjoihin ja yksityiskohtaisesti teknisiin asiakirjoihin. Tämä luo edellytykset valvojien työlle, mahdollistaen 11 (43)

12 asetettujen vaatimusten toteuttamisen seurannan. On korostettu riittävän yksityiskohtaisen aikataulun merkitystä. Jopa suositellaan, että rakennuttaja antaa aikatauluja koskevat vaatimukset (nimikkeistö, lohkojako, tehtävien enimmäiskestot, ym.) urakkaohjelmassa. Oleellista on runko-vesikattovaiheen yksityiskohtainen aikataulutus tavoitteena rakennuksen saaminen mahdollisimman nopeasti vedenpitäväksi. Lisäksi on tärkeää, millä aikataululla muut kosteutta sisältävät työvaiheet tapahtuvat, jotta kuivatus ja töiden saattaminen P1-luokkaan ja lopuksi toimintakokeet, säädöt ja IV-mittaukset voitaisiin tehdä aikataulussa. Aikataulussa tulee esittää oleelliset Terve talo -toteutukseen liittyvät ajankohdat kuten talo vedenpitävä, lämmityksen aloitus, kuivatuksen kesto lohkoittain ja P1-luokkien saavuttaminen lohkoittain. Urakkaohjelmassa esitetään myös pääurakoitsijan vaatimus laatia kosteudenhallintasuunnitelma ja P1-kohteissa puhtaudenhallintasuunnitelma. 4.3 Toteutussuunnittelu Toteutussuunnittelussa kriteerit vaativat, että iv-suunnittelija tekee painehäviö- ja äänilaskelmat, jotta huonekorttien tavoitteiden toteutuminen voitaisiin varmistaa. Näistä laskelmista saadaan myös ilmanvaihtojärjestelmän esisäätöasennot, joita käyttämällä ilmanvaihtojärjestelmän esisäätö voidaan tehdä asennustyön yhteydessä (tarkoittaa usean viikon säästöä säätövaiheessa). Jotta tämä käytännössä onnistuisi, pitää iv-suunnittelijan päivittää laskelmat toteutusvaiheessa lopullisten laitevalintojen jälkeen. Jos näin toimitaan, niin tasapainotustyö ja muuten tyypilliset parannustyöt jäävät pois. 4.4 Rakennusvaipan ilmanpitävyys ja kylmäsillat Rakennusvaipan ilmanpitävyyden ja lämmöneristyksen hallinta erityisesti lasijulkisivujen yhteydessä vaati valvontaa niin suunnittelun kuin toteutuksen aikana. Huono rakennusvaippa vaarantaa sisäilmasto- ja energiatehokkuustavoitteiden toteutumisen. Toteutussuunnittelun yhteydessä pitää varmistaa suunnitelmien toteutettavuus työmaalla, niin että hyvä ilmanpitävyys voidaan saavuttaa vaikeissakin olosuhteissa. Lasirakenteiden liittyminen muihin rakenteisiin vaatii erityistä huomiota. Myös lasirakenteiden U-arvot on laskettava lvisuunnittelijalle niin, että ne sisältävät karmeista/profiileista johtuvat kylmäsillat. Jos kylmäsillat unohtuvat, niin se voi johtaa lämmityslaitteiden alimitoitukseen ja tavoitekulutusten ylittymiseen. Toteutuksen aikana on valvottava, että toteutussuunnittelussa laadittuja asennusohjeita noudatetaan ja riittävä ilmanpitävyys saavutetaan. 4.5 Rakennustöiden ja ilmanvaihtojärjestelmän puhtaus Huonekortit esittävät vaatimukset rakennustöiden puhtaudelle (P1-rakennustyöt), ilmanvaihtojärjestelmän puhtaudelle (P1-ilmavaihtoasennustyö) ja ilmanvaihtotuotteiden puhtaudelle (M1- ilmanvaihtotuotteet). Puhtauden hallinta edellyttää ilmanvaihtojärjestelmän suojaamista pölyltä, lialta ja vedeltä. Tämä tarkoittaa käytännössä kanavien tulppausta ja päätelaitteiden asennusta suojattuna esim. muovipakkauksissa. Laitteiden pitää tulla asianmukaisissa pakkauksissa jo tehtaalta. Tällä tavalla voidaan asentaa koko ilmastointijärjestelmä ennen P1-vaihetta. P1-12 (43)

13 rakennustyöt tarkoittavat puhtausvaatimuksia P1-vaiheessa, joka pitää saavuttaa ennen ilmanvaihtojärjestelmän toimintakokeiden aloittamista. P1-puhtausluokan saavuttaneet lohkot erotetaan muista tiloista; yksinkertaisimmillaan P1-lohko on yksi kerros, joka on erotettu muista kerroksista paikoilleen asennetuilla väliovilla. P1-tilojen pitää olla siivottu ja näissä ei saa tehdä pölyäviä töitä. Ilmastointijärjestelmän päätelaitteiden suojaukset voidaan poistaa vasta P1- tiloissa, jonka jälkeen voidaan aloittaa toimintakokeet ja säätötyöt. Ennen puhaltimien käynnistämistä pitää tarkastaa kanaviston puhtaus. Ellei kanavisto täytä asetettua vaatimusta (P1 tai P2), on kanavisto puhdistettava ennen kuin toimintakokeet voidaan aloittaa. P1-rakennustyöt eivät vaikuta kokonaisaikatauluun, mutta pakottavat tekemään työt kerralla kuntoon periaatteella. Roikkuvia työvaiheita esim. saumaukset, listoitukset ym. viimeistelyä ei voida jättää myöhemmin tehtäväksi, vaan kerros on tehtävä kerralla valmiiksi, jonka jälkeen työporukat siirtyvät seuraavaan kerrokseen. Terveen talon toteutuksen kriteereissä on annettu runsaasti yksityiskohtaisia ohjeita, miten P1-vaatimukset voidaan käytännössä järkevästi toteuttaa. Yleisperiaate on P1-vaiheen siirtäminen mahdollisimman myöhäiseen vaiheeseen. Puhtauden hallinnan suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon, että yleensä valmistuu viimeisenä ensimmäinen kerros. Siitä johtuen voi olla tarkoituksenmukaista suunnitella ilmanvaihtojärjestelmä siten, että muut kerrokset voidaan säätä ensin, kun ensimmäinen kerros erotetaan muusta ilmanvaihtojärjestelmästä esim. kerrossäätöpelleillä ja tehdään sen säätötyöt myöhemmin. 5 KÄYTTÖVAIHEEN TODENTAMISMENETTELY Valmistuvan rakennuksen todentaminen alkaa tavanomaisilla koekäytöillä, urakoitsijan itselleen luovutuksella ja vastaanottotarkastuksilla rakennuksen luovutusvaiheessa. Todentaminen viedään loppuun rakennuksen käyttövaiheessa. Olosuhteiden todentamista ei pystytä tekemään kerralla valmiiksi, koska olosuhteita tulee tarkastella sekä lämmitys- että jäähdytyskaudella rakennuksen normaalissa käyttötilanteessa. Todentamisen voi suorittaa suunnitelmiin, mittauksiin, simulointeihin tai kyselyihin perustuen. Seuraavassa kuvatussa menetelmässä keskitytään olosuhteiden todentamiseen käyttäen osittain kaikkia em. tapoja. RAU:n ja mahdollisten erillismittausten tuloksia tulkittaessa ja seurauksista päätettäessä on kolme perustilannetta: 1. jos toteuma = lupaus asia OK (ja seuraa mahdollinen palkkio) 2. jos toteuma lupaus ja reunaehdot ovat huonekortin mukaisia seuraa sanktio, ja projektinjohtajan pitää etsiä poikkeaman syy ja korjata se 3. jos toteuma lupaus ja reunaehdot sovitut tarvitaan jälkilaskenta, jossa käyttäjän säädöt tai muut tapahtuneet muutokset otetaan huomioon ja laskennan tuloksen perusteella päätetään lupauksen toteutuminen 13 (43)

14 5.1 Katselmus Katselmuksen tarkoituksena on valmistuneen rakennuksen suunnitelmien mukaisuuden tarkistaminen. Katselmuksella pyritään löytämään mahdolliset puutteet, jotka tulee korjata ennen varsinaisia mittauksia. Ilmanvaihtokoneiden ja valittujen huoneiden osalta tarkistetaan, että säädöt ja ilmavirrat vastaavat suunnitelmia. Lisäksi tulee varmistaa, että rakennus itsessään, rakenteet ja ikkunat vastaavat suunnitelmia. Nämä tiedot ovat tärkeitä myöhemmin tehtäviä simulointeja varten. Katselmuksen yhteydessä sisäilmastosta tehdään myös havaintoja esimerkiksi aistinvaraisesti ja merkkisavun avulla. 5.2 Mittaukset Edustava otos tiloista saadaan valitsemalla kaikkien pääkoneiden palvelualueilta yksi huone jokaiselta julkisivulta ja kaikista tilatyypeistä. Kun mitattavien tilojen lukumäärä on sovittu kohdan 3 mukaisesti, niin mitattavat tilat valitaan tilaajan/käyttäjän edustajan kanssa. Mahdollisia ongelmatiloja on syytä kartoittaa esimerkiksi käyttäjille tehdyn kyselyn avulla. Tyytymättömyys sisäilmastoon tulee yleensä esille myös huoltomiehelle tehtyjen valitusten muodossa. Sisäilmastoluokituksen mukaan talviaikaisten olosuhteiden todentaminen tulisi tehdä, kun ulkolämpötila on alle -5 C ja kesäaikaisten, kun ulkolämpötila on yli +20 C ja sää on selkeä. Tätä määritelmää on syytä noudattaa, kun tehdään ilman nopeuden mittauksia, jotka ovat kertamittauksia edustavana talvi-, kesä- tai välikausipäivänä. Edustavana kesäpäivänä pitää olla selvä jäähdytystarve, mutta mittausta ei ole syytä tehdä aivan kuumimpien hellepäivien aikana. Sama periaate pätee talvitilanteelle. Pidempiaikaisten mittausten tapauksessa voidaan käyttää vaihtoehtoisena lämpötilarajana 0 C talviaikana ja +15 C kesäaikana siten, että lämmityskauden mittaukset tehdään käytännössä joulu- ja maaliskuun välisenä aikana ja jäähdytyskauden mittaukset kesä- ja elokuun välisenä aikana. Olosuhteiden todentamista varten voidaan tehdä seuraavia sisäilmastomittauksia: tulo- ja poistoilmavirtojen kertamittaukset ilman liikenopeuden kertamittaukset vähintään kahdelta korkeudella (0,1 m ja 1,1 m) paine-ero kertamittaukset vaipan yli tai rakennuksen sisällä eri tilojen välillä ilmanvaihdon tasapainotuksen arvioimiseksi huonelämpötilan kertamittaukset kolmella korkeudella (0,1 m, 0,6 m ja 1,1 m) huonelämpötilan seurantamittaukset hiilidioksidipitoisuuden kerta- tai seurantamittaukset LVI-laitteiden äänitason kertamittaukset valaistustason kertamittaukset 14 (43)

15 Ilman nopeuden mittauspisteet etsitään merkkisavulla siten, että mitataan työpisteitä ja muita mahdollisia oleskeluvyöhykkeen kohtia, joissa havaitaan suurimmat ilman liikenopeudet. Mikäli on erityinen syy epäillä muiden Sisäilmastoluokituksen tavoitearvojen ylittymistä, tehdään esimerkiksi operatiivisen lämpötilan ja pintalämpötilan mittauksia tai tarkempia sisäilman laatumittauksia kuten TVOC-, aldehydi- tai kuitumittauksia. Yksi mahdollinen esimerkki todentamismittausten raportista on esitetty liitteessä Huonelämpötilan pysyvyyden todentaminen Huonelämpötilan pysyvyyden todentamista varten tarvitaan vuoden ajalta lämpötilatiedot, joista voidaan laskea lämpötilan tavoitetasojen ylityksen ja alituksen astetuntisummat. Tähän tarkoitukseen käytetään normaalisti RAU:n mittausdataa. Jos havaitaan poikkeama, on selvitettävä, johtuuko se: rakennuksen poikkeavasta käytöstä, poikkeuksellisesta säästä tai puutteista taloteknisten järjestelmien toiminnassa. Jos katselmuksen mukaan rakennus on suunnitelmien mukainen eikä selvää vikaa löydy, mutta käyttäjä on tehnyt omia muutoksia, joudutaan tekemään jälkilaskenta. Jälkilaskenta koostuu kolmesta osasta: 1. simulointimallin kalibroinnista 2. käyttäjän muutoksia vastaavien uusien huonekortin tavoitearvojen laskenta (aikaisemmin sovitulla testisäädatalla) 3. lämpötilasimulointi uusien tavoitearvojen saavuttamisen osoittamiseksi Jälkilaskennan tekemiseksi on ensin varmistettava, että simulointimalli käyttäytyy todellisen rakennuksen tavoin. Simulointimalli on korkeintaan yhtä tarkka kuin sen lähtötiedot. Tämän vuoksi simulointimalli on kalibroitava esim. todennettavissa tiloissa tehdyn kahden viikon mittausjakson avulla. Ennen mittauksia tulee huolehtia siitä, ettei käyttäjä pääse muuttamaan mittausten aikana järjestelmien säätöarvoja. Lisäksi käyttäjä pitää kirjaa omasta läsnäolostaan ja sisäisistä kuormista. Simulointimallin lähtötietoina käytetään ensisijaisesti suunnittelutietoja. Jos katselmuksen ja mittausten aikana ilmenee, että todellisuus poikkeaa suunnitelmista, käytetään lähtötietoina mitattuja arvoja. Simulointia varten hankitaan mittausjakson säädata, joka syötetään simulointiohjelmaan. Simulointi suoritetaan mittauksia vastaavalle ajanjaksolle ja sen tuloksia verrataan mittaustuloksiin, kuva 2. Näiden tulee vastata toisiaan riittävällä tarkkuudella. Jos tulokset eivät vastaa toisiaan, voi syy olla simulointimallissa, joka tulee tarkistaa, ja suorittaa simulointi uudelleen. Syy voi myös olla rakennuksessa tai järjestelmien toiminnassa. Näitä syitä aletaan tut- 15 (43)

16 kia, jos simulointimallin tuloksia ei saada vastaamaan mittausten tuloksia muutaman iterointi kierroksen jälkeen. Simulointimallin kalibroinnin ohjeistusta on esitetty liitteessä 2. Tarkistetaan toteutuksen suunnitelmien mukaisuus Käyttäjä pitää kirjaa mittausten aikaisesta kuormituksesta Huonelämpötilan mittaus lämmitys- ja jäähdytyskaudella (esim. 2 viikon ajan) Mittausjakson säädata Suunnitelmat ja todelliset lähtöarvot Huonelämpötilan simulointi Tarkistetaan simulointimalli Verrataan mittausjakson ja simuloinnin tuloksia keskenään Vastaavatko tulokset toisiaan riittävällä tarkkuudella? Kyllä Asetetaan mitoitussää simulointimalliin (esim. vuoden 1979 sää) Ei Raportoidaan tulokset Kuva 2. Huonelämpötilan pysyvyyden todentamisprosessi. Kun simulointien ja mittausten tulokset vastaavat toisiaan, voidaan huonelämpötilan pysyvyys simuloida käyttämällä sovittua testisäädataa. Saaduista tuloksista lasketaan lämpötilan asetusarvojen ylitys ja alitus erikseen lämmitys- ja jäähdytyskaudelle. Astetuntisummia verrataan huonekortin uusiin arvoihin, jonka perustella nähdään täyttyvätkö vaatimukset. 5.4 Tavoitekulutusten todentaminen Kulutukset todennetaan yleensä kerran vuodessa mittarilukemien perusteella. Lämmitysenergiankulutus normitetaan lämmöntarveluvulla sovittua säädataa vastaamaan. Mikäli rakennuksen käyttöajat ja kuormat poikkeavat huonekorttien arvoista, niin lämmitys- ja sähköenergialle joudutaan tekemään jälkilaskenta rakennuksen simulointimallilla. Jälkilaskennan tuloksena saadaan uudet tavoitekulutukset, joihin mittarilukemia verrataan. 16 (43)

17 6 LÄHDELUETTELO 1. Kauppinen T., Kovanen K., Nykänen V., Nyman M., Paiho S., Peltonen J., Pietiläinen J., Pihala H., Kalema T. ToVa-käsikirja: Rakennuksen toimivuuden varmistaminen energiatehokkuuden ja sisäilmaston kannalta. Ilmestyy VTT Tiedotteita-sarjassa syksyllä ASHRAE GUIDELINE 14, simulointimallin kalibrointiohje 3. Sisäilmastoluokitus 2000 (2001). Sisäilmastoyhdistys, julkaisu 5 4. ASHRAE ANSI/ASHRAE Standard , Thermal Environmental Conditions for Human Occupancy, Atlanta: American Society of Heating, Refrigerating, and Airconditioning Engineers, Inc. 5. EN15251:2007. Indoor environmental input parameters for design and assessment of energy performance of buildings- addressing indoor air quality, thermal environment, lighting and acoustics, CEN Indoorium Survey Sisäympäristön toimivuusanalyysi Kauppinen T., Kouhia I., Kovanen K., Norvasuo M., Nykänen V., Nyman M., Paiho S., Peltonen J., Pietiläinen J., Pihala H., Kalema T. Rakennuksen toimivuuden varmistaminen energiatehokkuuden ja sisäilmaston kannalta. Manuaaliset menetelmät. Ilmestyy VTT Tiedotteita-sarjassa syksyllä Terveen talon toteutuksen kriteerit. Kriteerit ja ohjeet toimitilarakentamiselle. Sisäilmaopas Terveen talon toteutuksen kriteerit. Kriteerit ja ohjeet asuntorakentamiselle. Sisäilmaopas SFS 5512 Ilmastointi. Ilmavirtojen ja painesuhteiden mittaus ilmastointilaitoksissa s 11. Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa C1. Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa s. 12. Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriö. Oppaita 2003:1 13. Asumisterveysopas. Sosiaali- ja terveysministeriö Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa D2. Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto s 15. SFP-opas. Opas ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähkötehon määrittämiseen, laskentaan ja mittaamiseen. LVI-talotekniikkateollisuus ry. 2. painos, kesäkuu Halmekytö P. Putkiverkostojen painevaihtelut ja tiiviyskokeet. CUBE-seminaari (43)

18 LIITE 1. TODENTAMISRAPORTIN ESIMERKKI Sisäilmaston todentamismittaukset ABC Toimitalossa Konsulttiyhtiö XYZ suoritti ABC Toimitalossa sisäilmastomittaukset, joiden tavoitteena oli arvioida talviaikaisten sisäilmasto-olosuhteiden toteutuminen sisäilmastoluokan S2 määritysten mukaisesti. Kertamittaukset suoritettiin keskiviikkona 22.3, jolloin myös osaan tiloista jätettiin tallentavat mittalaitteet lämpötilan ja hiilidioksidin viikon seurantamittauksia varten. Mittauksia suoritettiin yhteensä 14 tilassa. Osassa tiloista tehtiin pelkästään kertamittauksia. Mittausten aikaiset ulkolämpötilat on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1 Mittausten aikainen ulkolämpötila (Ilmatieteen laitos) Vuorokauden ylin [ C] 0 0-1,5 +3, ,5 +1,5 +3 Vuorokauden alin [ C] ,5-11,5-7,5-9,5-2 +1,5 Mitattavat tilat oli suunnitteluvaiheessa valittu ja listattu todentamissuunnitelmaan yhdessä tilaajan edustajan kanssa siten, että toimistohuoneita ja avotoimistoja valittiin edustavasti julkisivuilta. Lisäksi mitattavaksi oli valittu yksi neuvotteluhuone, kabinetti sekä ruokala. Osasta valituista huoneista oli tullut olosuhteisiin liittyviä valituksia. ABC Toimitalon ensimmäisessä kerroksessa on pääasiassa neuvotteluhuoneita ja kabinetteja sekä ruokala. Kerrosten pohjaratkaisut ovat lähes identtisiä 2-7 kerroksissa sisältäen noin 25 % toimistohuoneita, 50 % avotoimistoa ja 25 % teknisiä ja muita tiloja. Mitatut tilat on esitetty liitteessä 1.1. Kerrosten 2-7 mitatut tilat on esitetty samassa kuvassa, koska näiden kerrosten pohjaratkaisut ovat hyvin samanlaiset. Tällöin huonetunnuksen ensimmäinen numero viittaa kerrokseen, jossa huone sijaitsee. Taulukossa 2 on esitetty, mitä mittauksia huoneissa tehtiin. Taulukko 2 Valituista tiloista mitatut suureet Kertamittaukset Rekisteröivä Huone Ikkunoiden suuntaus Huone lämpötila Ilman nopeus Tuloilman lämpötila Paine-ero Valaistustaso Huone lämpötila Käyttötarkoitus Tuloilmavirta CO2- pitoisuus 2009 avotoimisto itään x x x x x x 2110 avotoimisto pohj. x x x x x x x x 4033 avotoimisto etelään x x x x x x 5007 toimisto itään x x x x x x 5129 toimisto länteen x x x x x 6015 toimisto itään x x x x x 6219 toimisto sisävyöh. x x x x x x 6063 avotoimisto etelään x x x x x 7114 toimisto sisävyöh. x x x x x x x 7117 toimisto sisävyöh. x x x 7195 avotoimisto länteen x x x x x Kab 4 kabinetti itään x x x x x x Neuv 4 neuvotteluh. länteen x x x x x x x x 1003 ruokala itään x 18 (43)

19 Suoritetut mittaukset Lämpötilojen kertamittaukset huone- ja tuloilmasta tehtiin Testo 435 mittalaitteella, johon oli yhdistetty termoelementti. Tuloilman lämpötila mitattiin aktiivipalkkien suuttimista, jolloin saatiin tuloilman lämpötila ennen sekoittumista induktioilmaan. Lisäksi ilman lämpötilaa, operatiivista lämpötilaa ja nopeutta mitattiin työpisteissä Dantec Dynamics Vivo IFS-100 sisäilmastomittalaitteella. Ilman lämpötilaa ja nopeutta mitattiin 0,1 m, 0,6 m ja 1,1 m korkeuksilta. Operatiivinen lämpötila mitattiin 0,8 m korkeudelta. Ilman virtausta tarkasteltiin myös merkkisavun avulla. Palkkien suutinpaine mitattiin Alnor AXD560 paine-eromittarilla, jolloin tuloilmavirrat toimistohuoneissa ja avotoimistoissa saatiin valmistajan mitoitustaulukoista, kun tiedettiin palkkien pituus ja suutinkokoonpano. Neuvotteluhuoneessa ja kabinetissa mitattiin tulo- ja poistoilmalaitteista keskimääräinen ilmannopeus virtausaukossa Testo 435-mittalaitteella siipipyöräanemometrianturilla varustettuna, jolloin tilavuusvirta saatiin laskettua virtausaukon koon mukaan. Missään tulo- tai poistoilmalaitteissa ei ollut valmiita mittausyhteitä, joita olisi voitu käyttää tilavuusvirtojen mittaukseen. Paine-ero vaipan yli mitattiin huoneissa 2110 ja Neuvotteluhuoneessa mitattiin paineero käytävään, koska oli syytä epäillä, ettei huone ollut ilmavirtojen suhteen tasapainossa. Paine-eroja mitattiin Alnor AXD560 paine-eromittarilla. Huoneissa mitattiin valaistustasoja Minolta T1-1 mittarilla. Koska ulkona oli aurinkoinen päivä ja huoneeseen tuli myös luonnonvaloa, ei mittaus antanut todellista kuvaa keinovalaistustasosta. Osassa tiloista tehtiin rekisteröiviä mittauksia lämpötilalle ja hiilidioksidipitoisuudelle. Rekisteröivät mittalaitteet jätettiin tiloihin väliseksi ajaksi. 19 (43)

20 MITTAUSTULOKSET Lämpötilojen kertamittaukset Huone- ja tuloilman lämpötilojen kertamittausten tulokset on esitetty kuvassa 1. Kuvaan on merkitty myös Sisäilmastoluokitus 2000 mukaiset talven tavoitearvot. Lämpötilan suunnitteluarvo S2 luokassa on 21 C, huonekohtainen säädettävyys ±2 C ja sallittu poikkeama ±1 C. Mittaushetken lämpötilojen asetusarvoja ei ole tiedossa. Lämpötila [ C] Kab 4 Neuv 4 S1 S2 S3 Huonelämpötila T uloilman lämpötila Kuva 1. Huoneen ja tuloilman lämpötilat mitatuissa huoneissa. Työpisteiden ilman nopeuksien, ilman lämpötilan ja operatiivisen lämpötilan mittaukset Työpisteissä tehtyjen mittausten ilman nopeuksien ja lämpötilojen mittausten tulokset on esitetty taulukossa 3. Korkein mitattu ilman nopeus oli vain 0,16 m/s, joka mitattiin neuvotteluhuoneessa. Toimistotiloissa korkein mitattu nopeus oli 0,15 m/s. Nopeudet olivat alle Sisäilmastoluokan S2 vaatimuksen 0,17 m/s (21 C). Yleisesti ottaen mitatut nopeudet olivat alhaisia, mikä osoittaa ilmanjaon toimivan erittäin hyvin mittaustilanteessa. Sisäilmastoluokassa S2 lämpötilaero mittauskorkeuksien 0,1 m ja 1,1 m välillä saa olla korkeintaan 3 C. Suurin mitattu lämpötilaero oli 0,8 C, joten vaatimus täyttyi reilusti. Operatiivinen lämpötila eroaa ilman lämpötilasta korkeintaan 1,1 C, mistä voidaan päätellä, että mitatuissa tiloissa ei myöskään esiinny paikallista epäviihtyvyyttä. 20 (43)

21 Taulukko 3 Lämpötilojen ja ilman nopeuksien mittausten tulokset. Ilman nopeus [m/s] Lämpötila [ C] Mittauspiste Mittauskorkeus Mittauskorkeus Ero pysty- Opera- 0,1 m 0,6 m 1,1 m 0,1 m 0,6 m 1,1 m suunnassa tiivinen ,10 0,12 0,11 22,6 22,8 23,0 0,4 23,0 2110_1 0,03 0,06 0,07 22,5 22,7 23,0 0,5 22,6 2110_2 0,03 0,02 0,04 22,4 22,8 23,0 0,6 22, ,02 0,04 0,06 23,4 23,9 23,9 0,5 23,7 5007_1 0,03 0,01 0,02 23,3 23,5 24,0 0,7 24,4 5007_2 0,04 0,04 0,03 23,7 24,0 24,5 0,8 24, ,07 0,10 0,12 22,8 22,8 22,9 0,1 22, ,06 0,07 0,05 23,2 23,3 23,4 0,2 23, ,03 0,06 0,06 22,9 23,1 23,5 0,6 23, ,04 0,05 0,06 22,7 22,9 23,2 0,5 23, ,02 0,03 0,03 23,2 23,5 23,8 0,6 23, ,09 0,04-22,3 22, ,3 7195_1 0,04 0,07 0,12 22,2 22,1 22,1-0,1 22,1 7195_2 0,15 0,10 0,12 21,9 22,1 22,2 0,3 22,3 Kab 4 0,06 0,08 0,07 22,8 22,8 22,9 0,1 22,8 Neuv 4_1 0,10 0,11 0,08 22,8 22,5 23,0 0,2 22,8 Neuv 4_2 0,16 0,13 0,07 22,9 22,9 23,1 0,2 22,9 Keskiarvo 0,06 0,07 0,07 22,8 23,0 23,2 0,4 23,0 - mittalaitteessa oli tilapäinen toimintahäiriö Ilmavirtamittaukset Avotoimistojen ja toimistohuoneiden ilmavirtamittausten tulokset on esitetty taulukossa 4. Näihin tiloihin ilma tuotiin aktiivipalkkien kautta. Palkkeina oli käytetty Yritys Oy:n A- palkkia alaslasketun katon alueella ja B-palkkia vapaasti asennettuna reunavyöhykkeillä. Kahdessa mittauksessa suutinkokoonpano oli jäänyt merkitsemättä, jolloin ilmavirtaa ei pystytty määrittämään. Lisäksi osassa palkeista oli käytetty suutinkokoonpanoa, jolle ei ole valmistajan mitoitustaulukkoa. 21 (43)

22 Taulukko 4 Palkkien ilmavirtamittausten tulokset. Huone Palkin malli Suutinkokoonpano [Pa] [l/s] ilmavirta [l/s] Suutinpaine Ilmavirta Suunniteltu 2009 avotoimisto ADRIATICa 2, avotoimisto BALTICa 2, avotoimisto BALTICa 2,4 1 3:stä tulp. 33 * toimisto ADRIATICa 2, toimisto ADRIATICa 2, toimisto ADRIATICa 2, , toimisto ADRIATICa 2, , avotoimisto BALTICa 2,4 2 3:stä tulp. 20 * toimisto ADRIATICa 2, avotoimisto BALTICa 2, suutinkokoonpano 2: joka neljäs reikä tulpattu suutinkokoonpano 3: joka toinen reikä tulpattu *suutinkokoonpanolle ei ole valmistajan taulukoimia ilmavirtoja -suutinkokoonpanotietoa ei ole Lähes kaikissa palkeissa mitatut ilmavirrat jäivät yli 20 % mitoitusilmavirtaa pienemmiksi. Näiden mittausten yhteydessä ei voitu selvittää, johtuivatko poikkeamat tasapainotuksen puutteesta vai käyttäjän säädöistä. Sisäilmastoluokan S2 ilmamäärän mitoitusarvo on 8 dm 3 /s henkilöä kohden. Tämä vaatimus täyttyi tehtyjen mittausten perusteella, koska toimistohuoneet oli mitoitettu yhdelle työntekijälle. Toisaalta suuri poikkeama mitoitusmäärään nähden on syynä suureen alipaineeseen rakennuksessa. Taulukossa 5 on esitetty neuvotteluhuoneen ja kabinetin ilmavirtamittaukset. Näissä tiloissa oli läsnäolotunnistimet, eikä ilmavirtojen säädöstä ole tietoa. Neuvotteluhuoneen mitatut ilmavirrat selittävät suuren alipaineen käytävään nähden. Kabinetin tulo- ja poistoilmavirrat ovat samansuuruiset, mutta ovat vain noin puolet mitoitusmäärästä. Taulukko 5 Neuvotteluhuoneen ja kabinetin ilmavirtamittausten tulokset. Virtausaukon Nopeus virtaus- Mitattu Suunniteltu Huone koko [m²] aukossa [m/s] ilmavirta [l/s] ilmavirta [l/s] tulo 0, Neuvottelu 4 poisto 0, tulo 0,126 0, Kabinetti 4 poisto 0,041 1, Paine-eromittaukset Sisä- ja ulkoilman väliseksi paine-eroksi mitattiin toisessa kerroksessa (huone 2110) 35 Pa ja seitsemännessä kerroksessa (huone 7117) 15 Pa alipainetta ulkoilmaan nähden. Näiden erotus vastaa savupiippuvaikutuksen suuruutta. Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D2 22 (43)

23 (2003) ohjeessa sanotaan, ettei alipaine saa olla yleensä suurempi kuin 30 Pa. Alimpien kerrosten alipaine tulee lisääntymään pakkasilla. Mitatut arvot osoittavat puutteita ilmanvaihdon tasapainotuksessa. Neuvotteluhuoneessa epäiltiin suurta paine-eroa käytävään nähden, koska oven avaaminen tuntui raskaalta. Päästämällä merkkisavua ovenrakoon huomattiin voimakas virtaus käytävästä neuvotteluhuoneeseen päin. Huoneessa mitattiin paine-eroksi 50 Pa alipainetta käytävään nähden, mikä selittyy tulo- ja poistoilmavirtojen erisuuruudesta. Valaistustasomittaukset Valaistustaso avotoimistoissa ja toimistohuoneissa vaihteli välillä lx. Aurinkoisesta päivästä johtuen ei valaistustason riittävyydestä pysytä sanomaan tämän mittauksen perusteella tarkempaa. Neuvotteluhuoneessa ja kabinetissa sälekaihtimet suljettiin ennen valaistustasojen mittausta, jolloin valaistustasoksi saatiin lx. Huonelämpötilan pysyvyysmittaukset Huonelämpötilan pysyvyysmittauksien tulokset on esitetty kuvassa 2. Kuvassa 2a on esitetty huoneen 7114 huoneilman ja tuloilman lämpötilojen pysyvyydet. Tuloilman lämpötila sisälsi myös induktioilman, minkä vuoksi sen lämpötila seurasi hyvin huoneen lämpötilaa. Tilan käyttäjät olivat halunneet huoneeseen korkeamman lämpötilan, ja huoltomies oli nostanut asetusarvon 23 C:seen. Tilan lämpötila heilahteli melko paljon, mikä saattoi johtua osittain korkeasta asetusarvosta, joka näyttäisi työajan ulkopuolella asettuneen 22 C kohdalle. Kuvassa 2b on esitetty neuvotteluhuoneen ja kabinetin lämpötilojen pysyvyydet. Kabinetissa olleen loggerin akku oli loppunut maanantain 27.3 aikana. Tästä huolimatta kuvasta havaitaan, että lämpötila nousi hyvin korkealle, jos asetusarvon oletetaan olleen 21 C. Neuvotteluhuoneen lämpötilan asetusarvo näyttäisi olleen 22 C, jossa se pysyikin hyvin arkisin kello 8-17 välisenä aikana. Kuvassa 2c on esitetty avotoimistojen lämpötilojen pysyvyydet. Asetusarvona näissä tiloissa näyttäisi olleen noin 22,5 C. Parhaiten lämpötila näyttäisi pysyneen asetusarvossaan pohjoisjulkisivun avotoimistossa. Myös itään suuntautuvassa avotoimistossa lämpötila pysyi alle 23,5 C työaikana. Viikonlopun lämpötilapiikeistä huomaa, että lämpötila kohosi itään suuntautuvassa tilassa juuri aamupäivien aikana. Etelään suuntautuvassa tilassa lämpötila pääsi nousemaan jopa arvoon 24,1 C työaikana. Kuvassa 2d on esitetty kahden toimistohuoneen lämpötilojen pysyvyydet. Huoneen 6219 lämpötila pysyi lähes täysin asetusarvossaan. Tämä huone sijaitsee kahden rakennusosan välissä siten, että rakennus itsessään suojaa huonetta auringonsäteilyltä, kuva 2 liitteessä 1. Itään suunnatun huoneen 5007 lämpötila nousi työaikana jopa yli 25 C. 23 (43)

24 Lämpötila [ C [ C] ] Lämpötila [ C] ] Lämpötila [ C] ] Lämpötila [ C [ C] ] Kuva 2a Kuva 2b Kuva 2c to pe la su ma ti 26,00 25,00 24,00 23,00 22,00 21, tuloilma 7114 huone sisävyöhykkeellä to pe la su ma ti Neuvottelu 4 Kabinetti to pe la su ma ti 2110 avotsto pohjoiseen 4033 avotsto etelään 2009 avotsto itään 20, to pe la su ma ti Kuva 2d 6219 huone sisävyöhykkeellä 5007 huone itään Kuva 2. Huonelämpötilan seurantamittauksien tulokset. 24 (43)

25 Sisäilmastoluokan S2 lämpötilan tavoitearvo on talvella C. Huonelämpötilaa voidaan kuitenkin säätää ±2 C mitoituslämpötilasta 21 C, joten asetusarvo voi olla C. Tästä asetusarvosta sallitaan ±1 C poikkeama. Kuvasta 2 arvioitiin kunkin huoneen asetusarvot, koska kaikista ei ollut parempaa tietoa. Huoneista, joissa epäiltiin lämpötilan kohonneen yli yhden asteen asetusarvosta, laskettiin ylityksen astetuntisumma arkipäivien kello 8-17 välisinä tunteina neljälle kokonaiselle mittauspäivälle (Kuva 3). Kabinetin astetuntisumma sisältää vain kahden päivän ylitykset, koska mittalaitteen akku oli loppunut kesken mittausten. 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 20,0 22,0 Mitatun lämpötilan ylitys yli 1 C asetusarvosta [ Ch] 4033 Kab Kuva 3. Mitatun lämpötilan ylitys asetusarvosta. Hiilidioksidipitoisuuden pysyvyysmittaukset Hiilidioksidipitoisuuden seurantamittausten tulokset on esitetty kuvassa 4. Avotoimistossa 2110 mittari oli lakannut toimimasta jo ensimmäisen vuorokauden kuluessa. Tästä huolimatta voidaan kohtuullisella varmuudella sanoa, että Sisäilmastoluokituksen luokan S2-tason hiilidioksidipitoisuuden tavoitearvo 900 ppm alittui. CO CO2-pitoisuus [ppm] to 23.3 pe 24.3 la 25.3 su 26.3 ma 27.3 ti avotoimisto 7114 toimistohuone Neuvotteluhuone 4 Kuva 4. Hiilidioksidipitoisuuden seurantamittausten tulokset. 25 (43)

SISÄILMASTO- JA ENERGIATEHOKKUUS- TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN, VALVONTA JA TODENTAMINEN

SISÄILMASTO- JA ENERGIATEHOKKUUS- TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN, VALVONTA JA TODENTAMINEN SISÄILMASTO- JA ENERGIATEHOKKUUS- TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN, VALVONTA JA TODENTAMINEN Jarek Kurnitski Dosentti, TkT TKK LVI-tekniikka 5.3.2008 Sisäilmasto- 1 seminaari Sisäilmastoluokka vs. energialuokka

Lisätiedot

tulokset. Sisäilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet

tulokset. Sisäilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Sisäilmasto- ja energiatehokkuustavoitteiden asettaminen ja valvonta elinkaarihankkeissa Jarek Kurnitski, Dosentti, TkT Tutkimuspäällikkö, TKK LVI-tekniikka jarek.kurnitski@tkk.fi 488 Elinkaarihankkeiden

Lisätiedot

Talotekniikkapalvelut tilapalveluissa

Talotekniikkapalvelut tilapalveluissa Talotekniikkapalvelut tilapalveluissa Dosentti, TkT TKK LVI-laboratorio CUBENet Talotekniikan tulevaisuuden elinkaaripalvelut TKK LVI-laboratorio TKK Rakentamistalous VTT Tuotteet ja tuotanto VTT Rak.

Lisätiedot

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET 2.2 116 / KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU, SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET Mittaus toteutettiin 2.2 116 välisenä aikana. Mittaukset toteutettiin Are Oy:n langattomalla

Lisätiedot

Talotekniikan elinkaarimallit ja konseptit

Talotekniikan elinkaarimallit ja konseptit Talotekniikan elinkaarimallit ja konseptit Teknillinen Korkeakoulu LVI-laboratorio CUBENet Talotekniikan tulevaisuuden elinkaaripalvelut TKK LVI-laboratorio TKK Rakentamistalous VTT Tuotteet ja tuotanto

Lisätiedot

Sisäilman laatu ja mahdollisuudet

Sisäilman laatu ja mahdollisuudet Sisäilman laatu ja mahdollisuudet DI Jorma Säteri. Metropolia ammattikorkeakoulu Energiatehokas sisäilmasto Terveellinen, viihtyisä ja tuottava käyttäjien toiveiden mukainen Tarpeenmukainen Oikein säädetty

Lisätiedot

Sisäilmastoluokitus 2008 tarpeenmukainen sisäilmasto

Sisäilmastoluokitus 2008 tarpeenmukainen sisäilmasto Sisäilmastoluokitus 2008 tarpeenmukainen sisäilmasto DI Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Tilat ja niiden sisäolosuhteet ovat rakennusten tärkein tavoite Sopivien sisäolosuhteiden luominen kuluttaa

Lisätiedot

Rakennusautomaatio ja mallinnuksen hyväksikäyttö energiankulutuksen seurannassa. Mika Vuolle TKK, LVI-tekniikan laboratorio

Rakennusautomaatio ja mallinnuksen hyväksikäyttö energiankulutuksen seurannassa. Mika Vuolle TKK, LVI-tekniikan laboratorio Rakennusautomaatio ja mallinnuksen hyväksikäyttö energiankulutuksen seurannassa Mika Vuolle TKK, LVI-tekniikan laboratorio Rakennussimulointi tänään Simuloinnin käyttö suunnittelussa lisääntyy Olosuhdevaatimukset

Lisätiedot

Sisäilmastoluokituksen päivitys 2017 luonnos

Sisäilmastoluokituksen päivitys 2017 luonnos Sisäilmastoluokituksen päivitys 2017 luonnos 30.5.2017 Jorma Säteri ja Mervi Ahola. Laatua kolmessa luokassa S1 Yksilöllinen sisäilmasto S2 Hyvä sisäilmasto S3 Tyydyttävä sisäilmasto määräysten edellyttämä

Lisätiedot

Talotekniikan elinkaaripalvelut

Talotekniikan elinkaaripalvelut Talotekniikan tulevaisuuden elinkaaripalvelut Talotekniikan elinkaaripalvelut Mervi Kajaala, TKK LVI Mika Vuolle, TKK LVI Jarek Kurnitski, TKK LVI SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO (MV)... 3 2 TALOTEKNIIIKAN

Lisätiedot

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Seminaari 05.02.2015 Lassi Loisa 1 Hankkeessa esillä olleet sisäilmastoasiat Rakentamismääräysten edellyttämä huonelämpötilojen hallinta asuinrakennusten sisälämpötilan

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA Sisäilmastoseminaari 2015 Kauppinen, Timo, Peltonen, Janne, Pietiläinen, Jorma, Vesanen, Teemu

Lisätiedot

suunnittelunäkökohtia

suunnittelunäkökohtia Avotoimiston ilmastoinnin suunnittelunäkökohtia Esa Sandberg, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pori Hannu Koskela, Työterveyslaitos, Turku Sisäilmastoseminaari 13.03.2013, Helsinki Satakunnan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET Vastaanottaja VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, hankevalmistelut Kielotie 13, 01300 VANTAA Ulla Lignell Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 11.10.2013

Lisätiedot

SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja

SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja Timo Kalema, Ari-Pekka Lassila ja Maxime Viot Tampereen teknillinen yliopisto Kone- ja tuotantotekniikan laitos Tutkimus RYM-SHOK

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Mittaukset IV-kuntotutkimuksessa 16.1.2014 1 (9)

IV-kuntotutkimus. Mittaukset IV-kuntotutkimuksessa 16.1.2014 1 (9) Mittaukset IV-kuntotutkimuksessa 16.1.2014 1 (9) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: Mittaukset kuntotutkimuksen yhteydessä - Lämpöolosuhteet, ilmavirrat, paine-erot ja ilmanpitävyys Tämä IV-kuntotutkimusohje

Lisätiedot

Rakennuksen lämpökuvaus

Rakennuksen lämpökuvaus Rakennuksen lämpökuvaus 1. RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUKSEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA 4. LAITTEISTO 4.1 Lämpökamera 4.2 Muut mittalaitteet 4.3 Mittalaitteiden kalibrointi 5. OLOSUHDEVAATIMUKSET

Lisätiedot

D2 työpaja: Asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitus

D2 työpaja: Asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitus D2 työpaja: Asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitus FINVAC D2-hankkeen työpaja Ympäristöministeriö 21.8.2017 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Rakentamismääräyskokoelman uudistus Rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN Koneellinen poistoilmanvaihto mitoitetaan poistoilmavirtojen avulla. Poistoilmavirrat mitoitetaan niin, että: poistopisteiden, kuten

Lisätiedot

Uusi eurooppalainen sisäilmastandardiehdotus

Uusi eurooppalainen sisäilmastandardiehdotus Uusi eurooppalainen sisäilmastandardiehdotus EN 16798-1 (EN 15251rev.) Energy performance of buildings Part 1:Indoor environmental input parameters for design and assessment of energy performance of buildings

Lisätiedot

TOIMISTOHUONEEN LÄMPÖOLOSUHTEET KONVEKTIO- JA SÄTEILYJÄÄHDYTYSJÄRJESTELMILLÄ

TOIMISTOHUONEEN LÄMPÖOLOSUHTEET KONVEKTIO- JA SÄTEILYJÄÄHDYTYSJÄRJESTELMILLÄ TOIMISTOHUONEEN LÄMPÖOLOSUHTEET KONVEKTIO- JA SÄTEILYJÄÄHDYTYSJÄRJESTELMILLÄ Panu Mustakallio (1, Risto Kosonen (1,2, Arsen Melikov (3, Zhecho Bolashikov (3, Kalin Kostov (3 1) Halton Oy 2) Aalto yliopisto

Lisätiedot

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis Ilmanvaihdon riittävyys koulussa Harri Varis Johdanto Ympäristöterveydenhuollossa on keskusteltu ilmanvaihdon riittävyydestä kouluissa Vaikutukset ilmanvaihtoon, kun ilmanvaihto on pois päältä yö- ja viikonloppuaikaan

Lisätiedot

Hyvä (esteetön) sisäilma

Hyvä (esteetön) sisäilma Hyvä (esteetön) sisäilma Tuula Syrjänen DI, rakennusterveysasiantuntija 18/3/2015 Mitä on sisäilma? Sisäilma on sisätiloissa hengitettävä ilma, jossa ilman perusosien lisäksi eri lähteistä peräisin olevia

Lisätiedot

Sisäilmastoluokituksen päivitys 2017 luonnos

Sisäilmastoluokituksen päivitys 2017 luonnos Sisäilmastoluokituksen päivitys 2017 luonnos 15.3.2017 Jorma Säteri ja Mervi Ahola. Laatua kolmessa luokassa S1 Yksilöllinen sisäilmasto Periaatteena S2+lämpöolojen yksilöllinen hallinta S2 Hyvä sisäilmasto

Lisätiedot

Päiväkotien lepohuoneiden sisäilmanlaatu. Pia Gummerus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, terveystarkastaja

Päiväkotien lepohuoneiden sisäilmanlaatu. Pia Gummerus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, terveystarkastaja Päiväkotien lepohuoneiden sisäilmanlaatu Pia Gummerus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, terveystarkastaja TAUSTAA Päivähoitoasetus oli muuttumassa niin että ryhmäkokoa voidaan nostaa 21 lapsesta 24 lapseen

Lisätiedot

Hyvinvointikeskus Kunila

Hyvinvointikeskus Kunila Hyvinvointikeskus Kunila Jari Harju RTA 2 27.4.2017 Johdanto Tutkimuskohde on 1953 rakennettu tiilirunkoinen rakennus Laajennettu 1993 Korjattu vuosina 1993, 1998, 2003 ja 2008 Kuntoarvio 2011 Laaja peruskorjaus

Lisätiedot

lämpöviihtyvyys toimistohuoneessa

lämpöviihtyvyys toimistohuoneessa Mitattu, mallinnettu ja koettu lämpöviihtyvyys toimistohuoneessa Miimu Airaksinen, Riikka Holopainen, Pekka Tuomaala, Jouko Piippo, Kalevi Piira, Mikko Saari, At Arto Antson, Risto Ruotsalainen, Anssi

Lisätiedot

Ilmastotavoitteet ja rakennusosien käyttöikä :

Ilmastotavoitteet ja rakennusosien käyttöikä : Rak-C3004 Rakentamisen tekniikat Rakenteellinen energiatehokkuus. Hannu Hirsi. Rakenteellisella energiatehokkuudella tarkoitetaan rakennuksen tilojen lämmitystarpeen pienentämistä arkkitehtuurin ja rakenneteknisin

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi. Harri Ripatti

IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi. Harri Ripatti IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi Harri Ripatti TAVOITTEET Täyttääkö IV-järjestelmä nykyiselle tai tulevalle käytölle asetetut tavoitteet Sisäilmasto, energia, toiminnallisuus

Lisätiedot

Peruskorjaushankkeen käyttöönotto ja takuu Talotekniikan käyttöönoton haasteet. 9.12.2014 Jyrki Vilmunen

Peruskorjaushankkeen käyttöönotto ja takuu Talotekniikan käyttöönoton haasteet. 9.12.2014 Jyrki Vilmunen Peruskorjaushankkeen käyttöönotto ja takuu Talotekniikan käyttöönoton haasteet 9.12.2014 Jyrki Vilmunen Korjausrakentamisen haasteita talotekniikalle Työmaan toteutusaikataulut ei realistisia Korjausrakentamisessa

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Sertifikaatti Nro C333/05 1 (2) Parmair Eximus JrS on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

VAETS yhdyshenkilöpäivä 11.3.2015

VAETS yhdyshenkilöpäivä 11.3.2015 Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimusmenettelyn kehittäminen jatkohanke VAETS yhdyshenkilöpäivä 11.3.2015 Markku Rantama Rantama Consulting Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja lukiossa

Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja lukiossa 1 Helsingin kaupunki RAPORTTI HKR-Rakennuttaja Rakennuttamistoimisto 1 Riitta Harju 19.5.2010 Alppilan yläaste ja lukio Tammisaarenkatu 2 00510 HELSINKI Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo 01.02.2012. Keskustie 1 01260 Vantaa

IV-kuntotutkimus. Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo 01.02.2012. Keskustie 1 01260 Vantaa 01.02.2012 IV-kuntotutkimus Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo Keskustie 1 01260 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE:

Lisätiedot

Luolajan ala-aste (puukoulu), Vesitie 14, Hämeenlinna

Luolajan ala-aste (puukoulu), Vesitie 14, Hämeenlinna Lausunto 07.11.2014 1/3 Linnan Tilapalvelut, Hämeenlinna Laatija: Tommi Paasivirta, Luolajan ala-aste (puukoulu), Vesitie 14, Hämeenlinna Lähtötilanne ja seurantamittausten tarkoitus Koulun luokkatilojen

Lisätiedot

Enervent Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Enervent Pingvin eco ED % A. yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Enervent Pingvin eco ED 3,0

Enervent Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Enervent Pingvin eco ED % A. yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Enervent Pingvin eco ED 3,0 Enervent Pingvin eco ED Enervent Pingvin eco ED Enervent Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Enervent Pingvin eco ED Sertifikaatti Nro VTT C 4026 09 1 (2) Enervent Pingvin eco ED on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

KOULURAKENNUKSISSA. Timo Kalema and Maxime Viot. Teknisen suunnittelun laitos

KOULURAKENNUKSISSA. Timo Kalema and Maxime Viot. Teknisen suunnittelun laitos ILMANVAIHTO JA SISÄILMAN LAATU KOULURAKENNUKSISSA Timo Kalema and Maxime Viot Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Tutkimukset T. Kalema, E. Mäkitalo, J. Rintamäki, T. Sahakari,

Lisätiedot

IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA

IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA 10.7.2012 IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TILAAJA... 3 1.2

Lisätiedot

Tähän kirjataan ilmastointijärjestelmän yleisarvioinnin keskeiset tulokset sekä suositukset jatkotoimenpiteiksi.

Tähän kirjataan ilmastointijärjestelmän yleisarvioinnin keskeiset tulokset sekä suositukset jatkotoimenpiteiksi. 1 HR/10.03.2014 Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmän yleisarviointi, raportin malli Kiinteistön nimi Kiinteistön osoite Kiinteistötunnus Tutkimuksen tekijät Päivämäärä 1. Johdanto Tämä raporttiluonnos

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4

Lisätiedot

SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA

SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA HELSINGIN KAUPUNKI SELVITYS 1 ( ) SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA Tällä selvityksellä ja liitteenä olevilla mitoitustaulukoilla iv-suunnittelija ilmoittaa asuinrakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos Lähdekirjallisuutta RIL 249-2009 Matalaenergiarakentaminen

Lisätiedot

Sami Mäenpää PÄIVÄKOTIEN SISÄILMATUTKIMUS SATAKUNNASSA

Sami Mäenpää PÄIVÄKOTIEN SISÄILMATUTKIMUS SATAKUNNASSA Sami Mäenpää PÄIVÄKOTIEN SISÄILMATUTKIMUS SATAKUNNASSA Energiatekniikan koulutusohjelma LVI-tekniikka 2011 PÄIVÄKOTIEN SISÄILMATUTKIMUS SATAKUNNASSA Mäenpää, Sami Satakunnan ammattikorkeakoulu Energiatekniikan

Lisätiedot

KOSTEUS-, KUITU- JA IV-KARTOITUS

KOSTEUS-, KUITU- JA IV-KARTOITUS S i v u - 1 - RAPORTTI KOSTEUS-, KUITU- JA IV-KARTOITUS KOy Korson toimistokeskus Naalipolku 6 01450 Vantaa 12.7.-10.8.2011 RAPORTIN NUMERO: 21140 TILAAJA: Jari Porthén, Realco Oy VASTAAVA TUTKIJA: Mikko

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

Esimerkki laitteiston kuntotutkimuksesta ja laskentaohjeet

Esimerkki laitteiston kuntotutkimuksesta ja laskentaohjeet Esimerkki laitteiston kuntotutkimuksesta ja laskentaohjeet Ilmastointijärjestelmät kuntoon II -seminaari 19.12.2013 Helsinki Mikko Saari, Petri Kukkonen, Niklas Söderholm, Risto Ruotsalainen, Mikko Nyman

Lisätiedot

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Tavoitteiden avulla kohti parempaa automaatiota Sakari Uusitalo Sami Mikkola Rakennusautomaation energiatehokkuusluokitus Standardissa

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS. Työ 2696-3 22.5.2014

TUTKIMUSSELOSTUS. Työ 2696-3 22.5.2014 Työ 2696-3 22.5.2014 TUTKIMUSSELOSTUS Tuloilmaikkunan virtaustekniset ominaisuudet: Savukokeet, lämpötilaseuranta ja tuloilman virtaus ikkunavälissä ilman venttiiliä, ilmanohjaimia ja suodattimia Insinööritoimisto

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

TAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI

TAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI MITTAROINTI- OHJE VERSIO 21.5.2013 TAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI Tampereen kaupunki -TUOTE: Kuka tekee: Kenelle ja mihin tarkoitettu: Käyttäjävaatimukset: Resurssitarve: Valmistelija:

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 8.1.2010. Orvokkitien koulu II Orvokkitie 15 01450 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 8.1.2010. Orvokkitien koulu II Orvokkitie 15 01450 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 8.1.10 Orvokkitie 01450 Vantaa usraportti 11.6.10 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4 Tutkimuksen

Lisätiedot

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmastoseminaari 11.3.2015 toimitusjohtaja Tarja Andersson Elinkaarihanke (1) Hankintatapa, joissa tilaajan valitseman palveluntuottajan

Lisätiedot

HB Sisäilmatutkimus Oy 6.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti

HB Sisäilmatutkimus Oy 6.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti HB Sisäilmatutkimus Oy 6.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Mikrobi-ilmanäytteet Elinympäristössämme esiintyy mikrobeja, joiden määrä vaihtelee kosteus-

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus loppuenergialla, primaarienergialla

Rakennusten energiatehokkuus loppuenergialla, primaarienergialla Rakennusten energiatehokkuus loppuenergialla, primaarienergialla ja CO 2 -päästöillä mitattuna Jarek Kurnitski Dosentti, TkT HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Laboratory of Heating, Ventilation and Air

Lisätiedot

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat TARMOn ilmanvaihtoilta taloyhtiölle 28.10.2013 Päälähde: Käytännön

Lisätiedot

AVOTOIMISTOJEN ILMASTOINTI, LÄMPÖOLOT JA ILMANLAATU TOTI-KENTTÄKOHTEISSA

AVOTOIMISTOJEN ILMASTOINTI, LÄMPÖOLOT JA ILMANLAATU TOTI-KENTTÄKOHTEISSA Sisäilmastoseminaari 2012 1 AVOTOIMISTOJEN ILMASTOINTI, LÄMPÖOLOT JA ILMANLAATU TOTI-KENTTÄKOHTEISSA Hannu Koskela, Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto, Henna Häggblom, Vesa Koskinen, Jarkko Heinonen*,

Lisätiedot

ILMAMÄÄRIEN MITTAUSPÖYTÄKIRJA

ILMAMÄÄRIEN MITTAUSPÖYTÄKIRJA Mittauspöytäkirja Työ nro: 120354 sivu 1 ( 8 ) Työmaa: Pähkinänsärkijän päiväkoti Osoite: Pähkinätie 2, Vantaa ILMAMÄÄRIEN MITTAUSPÖYTÄKIRJA Järjestelmän tunnus: TK-1, TK-2, PK-1.1, PK-1.2, PK-1.3, PF-1,

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa. ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS

Vallox Oy. valmistaa. ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox 150 Effect SE MLV Vallox 150 Effect SE MLV Vallox Oy valmistaa Sertifikaatti Nro VTT C 3514 08 1 (2) ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) Vallox 150 Effect

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-08 31.12.2008

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-08 31.12.2008 TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-8 31.12.28 Ilmalämpöpumpun Mitsubishi MSZ-GE25VA+MUZ-GE25VAH toimintakoe ylläpitolämpötilan asetusarvolla +1 C (isave-toiminto) matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot

Lisätiedot

Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-10SKVP-ND + RAS-10SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-10SKVP-ND + RAS-10SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-1993-7 12.12.27 Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-1SKVP-ND + RAS-1SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy

Lisätiedot

Terveen talon ilmanvaihto

Terveen talon ilmanvaihto Terveen talon ilmanvaihto DI. Terveellisen ja viihtyisän sisäympäristön haasteet asunnoissa Lämpöolosuhteet talvella vetää, kesällä on kuuma Ilman laatu riittämätön ilmanvaihto yli puolessa asunnoista

Lisätiedot

Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-4428-9 15.6.29 Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Lämmöntalteenoton kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (9) Ohjeen aihe: Lämmöntalteenottolaitteet

IV-kuntotutkimus. Lämmöntalteenoton kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (9) Ohjeen aihe: Lämmöntalteenottolaitteet Lämmöntalteenoton kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (9) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: Lämmöntalteenottolaitteet Tämä IV-kuntotutkimusohje koskee ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaitteita. Näitä ovat lämmöntalteenoton

Lisätiedot

Ilmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Ilmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-12177-6 21.12.26 Ilmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy TESTAUSSELOSTE

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Jorma Säteri. Toiminnanjohtaja, Sisäilmayhdistys ry

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Jorma Säteri. Toiminnanjohtaja, Sisäilmayhdistys ry ... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä Jorma Säteri Toiminnanjohtaja, Sisäilmayhdistys ry Dipl.ins. (TKK/LVI-tekniikka) 1989 Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja vuodesta 1998 Lehtori ja Talotekniikan

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Consulting ROC and Cloud Service

Consulting ROC and Cloud Service Consulting ROC and Cloud Service Hiilidioksidi mittaukset Pähkinärinteen koulu Riika Rytkönen Jari Kauko 7.4.2015 Yleistiedot Peustiedot Kohde Osoite Käyttötarkoitus Rakennus vuosi Pähkinärinteen koulu

Lisätiedot

Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa

Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Hyvinvointia työstä Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Erkki Kähkönen, Kari Salmi, Rauno Holopainen, Pertti Pasanen ja Kari Reijula Työterveyslaitos Itä-Suomen yliopisto Tutkimusosapuolet

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

AS OY HELSINGIN KARPALO Passiivinen auringonsuojaus

AS OY HELSINGIN KARPALO Passiivinen auringonsuojaus AS OY HELSINGIN KARPALO Passiivinen auringonsuojaus Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Yliopistonkatu 30 PL 56, 20101

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Fair 80 ec

valmistaa ilmanvaihtokoneita Fair 80 ec Koja Fair 80 ec Koja Fair 80 ec Koja Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Fair 80 ec Sertifikaatti Nro VTT-C-8424-12 1 (2) Fair 80 ec on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton

Lisätiedot

TIIVIYSMITTAUSRAPORTTI

TIIVIYSMITTAUSRAPORTTI SIVU 1/6 Talo Suomalainen, Mittaripolku 8, 01230 Mallila n 50 -luku 1,2 1/h Insinööritoimisto Realtest Sidetie 11 D 00730 Helsinki Puh. 0400 728733 matti.pirkola@realtest.fi SIVU 2/6 1.KOHTEEN YLEISTIEDOT

Lisätiedot

FinZEB työpaja 5.6.2014 Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa

FinZEB työpaja 5.6.2014 Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa Kimmo Liljeström Yksikönjohtaja Optiplan Oy 5.6.2014 Kimmo Liljeström 1 Sisältö Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa 1. Prosessi

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Mikä sisäilmasto-ongelma? Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 11.4.2016 Jari Latvala Milloin sisäilmasto on kunnossa? HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ Sisäilman laadussa

Lisätiedot

Asuntoilmanvaihdon kuntotutkimus

Asuntoilmanvaihdon kuntotutkimus Asuntoilmanvaihdon kuntotutkimus IV-kuntotutkimus, pilotointihankkeet Suorittajien perehdytystilaisuus Kanneltalo, luokka 1, Helsinki 28.01.2015 DI Petri Pylsy Asuntoilmanvaihdon kuntotutkimus Ohjeen sisältö

Lisätiedot

EPÄPUHTAUKSIEN SIIRTYMISEN KOKEELLINEN MITTAUS JÄ MALLINNUS SUOJATULLA OLESKELUALUEEN ILMANVAIHDOLLA VARUSTETUSSA HUONEESSA

EPÄPUHTAUKSIEN SIIRTYMISEN KOKEELLINEN MITTAUS JÄ MALLINNUS SUOJATULLA OLESKELUALUEEN ILMANVAIHDOLLA VARUSTETUSSA HUONEESSA Sisäilmastoseminaari 2014 Helsinki, 13.03.2014 EPÄPUHTAUKSIEN SIIRTYMISEN KOKEELLINEN MITTAUS JÄ MALLINNUS SUOJATULLA OLESKELUALUEEN ILMANVAIHDOLLA VARUSTETUSSA HUONEESSA Guangyu Cao 1, Jorma Heikkinen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11. ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.26 Espoo Mikko Saari, VTT 24.11.26 1 Energiatehokas kerrostalo kuluttaa 7 % vähemmän

Lisätiedot

Iloxair Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Ilox 89 Optima. % yli 70 60-70 50-60 D E F G H I 40-50 30-40 20-30 10-20 1-10 HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS

Iloxair Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Ilox 89 Optima. % yli 70 60-70 50-60 D E F G H I 40-50 30-40 20-30 10-20 1-10 HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Ilox 89 Optima Ilox 89 Optima Iloxair Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Ilox 89 Optima Sertifikaatti Nro VTT-C-5727-10 1 (2) Ilox 89 Optima on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE AC

valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE AC Vallox 90 SE AC Vallox 90 SE AC Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE AC Sertifikaatti Nro C326/05 1 (2) Vallox 90 SE AC on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Rakennuksen talotekniset tarkastukset 2014 TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖTEKNIIKKA 18.12.2014

TAMPEREEN KAUPUNKI Rakennuksen talotekniset tarkastukset 2014 TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖTEKNIIKKA 18.12.2014 RAKENNUS TARKASTUS PÄIVÄMÄÄRÄ TARKASTUKSEN TEKIJÄT Rakennuksen tarkastus on kesken Käyttäjähavainnot Tarkasteltavat tilat ja epäkohdat TARKASTELTAVAT TILAT LÄHTÖTILANNE EPÄKOHTA 1/5 Tarkasteltavat tilat

Lisätiedot

Hiilidioksidimittausraportti

Hiilidioksidimittausraportti Hiilidioksidimittausraportti 60 m2 kerrostalohuoneisto koneellinen poistoilmanvaihto Korvausilmaventtiileinä 2 kpl Biobe Thermoplus 60 (kuvassa) Ongelmat: Ilman tunkkaisuus, epäily korkeista hiilidioksidipitoisuuksista

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 75

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 75 Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 75 Sertifikaatti Nro VTT--843-21-06 Myönnetty 22.8.2006 Päivitetty 17.2.2012 1 (2) Vallox 75 on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Mittauslaitteet IV-kuntotutkimuksessa 16.1.2014 1 (9) Ohjeen aihe: IV-kuntotutkimuksessa tarvittavat mittauslaitteet

IV-kuntotutkimus. Mittauslaitteet IV-kuntotutkimuksessa 16.1.2014 1 (9) Ohjeen aihe: IV-kuntotutkimuksessa tarvittavat mittauslaitteet Mittauslaitteet IV-kuntotutkimuksessa 16.1.2014 1 (9) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: IV-kuntotutkimuksessa tarvittavat mittauslaitteet Tämä IV-kuntotutkimusohje koskee kuntotutkimuksissa käytettäviä mittauslaitteita.

Lisätiedot

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti II SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Tietomallipohjainen määrä- ja kustannuslaskenta... 2 3.

Lisätiedot

LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA

LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA B63779.AT02 KARTANONKOSKEN KOULU, VANTAA 5.1.2015 VTK SISÄLLYSLUETTELO 1 AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄN YLEISET VAATIMUKSET... 3 1.1 MUUTOKSIIN LIITTUVÄT YLEISET VAATIMUKSET...

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 MC. yli 70 60-70 50-60 D E F G H I 40-50 30-40 20-30 10-20 1-10 HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS.

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 MC. yli 70 60-70 50-60 D E F G H I 40-50 30-40 20-30 10-20 1-10 HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Vallox 90 MC Vallox 90 MC Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 MC Sertifikaatti Nro VTT-C-7697-11 1 (2) Vallox 90 MC on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton

Lisätiedot

Ikkunan tuuletusluukkuun liitetyn ulkoilmaventtiilin Velco VT 100

Ikkunan tuuletusluukkuun liitetyn ulkoilmaventtiilin Velco VT 100 YHDYSKUNTATEKNIIKKA TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE1638/01 1 (6) Tilaaja Terveysilma Oy Peter Schlauf Sänkitie 21 00391 Helsinki Tilaus Tilaus maililla 19.02.2001/P. Schlauf Yhteyshenkilö VTT:ssä Keijo Kovanen

Lisätiedot

PÄIVÄKOTIEN SISÄILMATUTKIMUKSEN TULOKSET

PÄIVÄKOTIEN SISÄILMATUTKIMUKSEN TULOKSET Sisäilmastoseminaari 2012 1 PÄIVÄKOTIEN SISÄILMATUTKIMUKSEN TULOKSET Marko Pulliainen LVI-talotekniikkateollisuus ry TIIVISTELMÄ "Päiväkotien sisäilmatutkimus" hankkeessa kartoitettiin Suomen päiväkotien

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

www.asb.fi 14.10.2008 IV-kuntotutkimus Leppäkorven puukoulu Korpikontiontie 5 01450 VANTAA

www.asb.fi 14.10.2008 IV-kuntotutkimus Leppäkorven puukoulu Korpikontiontie 5 01450 VANTAA www.asb.fi 14.10.2008 IV-kuntotutkimus Leppäkorven puukoulu Korpikontiontie 5 01450 VANTAA ASB-YHTIÖT www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4,

Lisätiedot

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Sisäilma-asiantuntija Saija Korpi WWW.AINS.FI Syvennytään ensin hiukan mikrobiologiaan Lähtökohta: Tavanomaisia mikrobimääriä

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Ilmanvaihtokoneen kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (5) Ohjeen aihe: Ilmanvaihtokoneet ja niihin liittyvät komponentit

IV-kuntotutkimus. Ilmanvaihtokoneen kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (5) Ohjeen aihe: Ilmanvaihtokoneet ja niihin liittyvät komponentit Ilmanvaihtokoneen kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (5) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: Ilmanvaihtokoneet ja niihin liittyvät komponentit Tämä IV-kuntotutkimusohje koskee ilmanvaihtokoneita ja niihin liittyviä

Lisätiedot

Linjasuunnittelu Oy

Linjasuunnittelu Oy Linjasuunnittelu Oy www.linjasuunnittelu.fi Linjasuunnittelu Oy Kumpulantie 1 B 5. krs 00520 Helsinki puh. 09-41 366 700 fax. 09-41 366 741 Y-tunnus 01912-0 Alv-rek. Kaupparek. 214.607 Nooa:440521-224632

Lisätiedot

Paine-eromittaus tekn. töiden luokkatilan (laajennusosan) ja vanhan koulurakennuksen välillä

Paine-eromittaus tekn. töiden luokkatilan (laajennusosan) ja vanhan koulurakennuksen välillä Laajennusosa Tutkimusraportti Gammelbacka skola, Porvoo Paine-eromittaus tekn. töiden luokkatilan (laajennusosan) ja vanhan koulurakennuksen välillä Projekti 308141 13.2.2017 Sisältö Sisältö... 2 Tutkimuskohde

Lisätiedot