Halmekankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava

Transkriptio

1 SIMON KUNTA tuulivoimapuiston Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19456

2

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 1 (84) tuulivoimapuiston Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä Tausta tuulivoimapuistohankkeen kuvaus Osayleiskaavoituksen tavoitteet Osayleiskaavan kuvaus Osayleiskaavan suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet Osalliset Suunnittelualueen nykytila ja suunnittelun lähtökohdat Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Länsi-Lapin maakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Yleis- ja asemakaavat Muut tuulivoimahankkeet Suunnittelualueen ja lähiympäristön kuvaus Maankäyttö Asutus Maanomistus Poronhoito Maisema ja kulttuuriympäristö Suunnittelualueen maiseman ja kulttuuriympäristön yleispiirteet Maisemamaakunta ja maisema-alueet Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Muinaisjäännökset Maa- ja kallioperä sekä topografia Pinta- ja pohjavedet Kasvillisuus ja luontotyypit Kasvillisuustyyppien yleiskuvaus Arvokkaat luontokohteet Uhanalainen ja huomionarvoinen lajisto Linnusto Pesimälinnusto Muuttolinnusto Eläimistö Eläimistön yleiskuvaus Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 2 (84) tuulivoimapuiston Natura-alueet Luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelman kohteet Kansainvälisesti ja kansallisesti tärkeät lintualueet Tuulivoimapuiston suunnittelu ja rakenteet Tuulivoimaloiden sijoitus Tuulivoimaloiden rakenne Tiestö Sähkönsiirto Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteet ja eteneminen Tavoitteet Osayleiskaavoituksen ja YVA-menettelyn suhde Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan valmisteluvaihe Kaavaehdotus Osayleiskaavan ratkaisut, merkinnät ja määräykset Alueiden käyttötarkoitusta koskevat kaavamerkinnät Tuulivoimaloiden rakentamista koskevat kaavamerkinnät Sähkönsiirtoa ja teitä koskevat kaavamerkinnät Muut kaavamerkinnät Koko kaava-aluetta koskevat määräykset Osayleiskaavan vaikutukset Vaikutusten arviointi Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimapuiston vaikutukset välittömällä vaikutusalueella Tuulivoimapuiston vaikutukset lähialueelta tarkasteltuna Tuulivoimapuiston vaikutukset välialueelta tarkasteltuna Yhteisvaikutukset Lentoestevalojen vaikutukset maisemaan Vaikutukset muinaisjäännöksiin Vaikutukset maaperään ja vesistöön Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontokohteisiin Vaikutukset linnustoon Vaikutukset muuhun eläimistöön Vaikutukset Natura-alueisiin, suojelualueisiin ja suojeluohjelmiin Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Vaikutukset äänimaisemaan Rakentamisen aikainen melu FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 3 (84) tuulivoimapuiston Tuulivoimaloiden aiheuttama melu Melumallinnuksen periaatteet Melumallinnuksen tulokset Matalataajuinen melu Vaikutukset valo-olosuhteisiin Varjomallinnuksen periaatteet Varjomallinnuksen tulokset Vaikutukset metsästykseen ja virkistyskäyttöön Vaikutukset porotalouteen Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset ilmailuturvallisuuteen Vaikutukset viestintäyhteyksiin Vaikutukset tutkien toimintaan Osayleiskaavan suhde kaavoituksen sisältövaatimuksiin ja ylemmän tason tavoitteisiin Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen ssa Osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Osayleiskaavan suhde tuulivoimakaavoitusta koskeviin erityisiin sisältövaatimuksiin Osayleiskaavan toteuttaminen LIITTEET 1. Vastineet kaavaluonnoksen lausuntoihin ja mielipiteisiin 2. Linnuston seurantasuunnitelma 3. tuulivoimapuiston melumallinnuskartta (A3) 4. tuulivoimapuiston melumallinnusraportti 5. tuulivoimapuiston varjomallinnuskartta (A3) 6. tuulivoimapuiston varjomallinnusraportti 7. tuulivoimapuiston näkymäalueanalyysikartta (A3) 8. TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistohankkeiden melumallinnuskartta (A3) 9. TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistohankkeiden varjomallinnuskartta (A3) 10. TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistohankkeiden näkymäalueanalyysikartta (A3) 11. TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistohankkeiden havainnekuvat (A3) TAUSTA-AINEISTO TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arviointiselostus (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy ) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

6

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 5 (84) Yhteystiedot Simon kunta Ratatie 6, Simo rakennustarkastaja-ympäristösihteeri Mika Tiiro puh. (016) , mika.tiiro(a)simo.fi kaavaa laativa konsultti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy PL 950, Helsinki projektipäällikkö Emmi Sihvonen puh emmi.sihvonen(a)fcg.fi tuulivoimapuistohankkeesta vastaava TuuliWatti Oy c/o St1 Oy PL 100, Helsinki suunnittelupäällikkö Hannu Kemiläinen puh hannu.kemilainen(a)st1.fi tuulivoimapuiston n on laatinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. FCG:n työryhmä: Emmi Sihvonen, DI, YKS-491 Jari Alatalo, artenomi, tekninen avustaja Riikka Ger, maisema-arkkitehti MARK Ville Suorsa, FM (biologi) Minna Tuomala, FM (biologi) Leila Väyrynen, yo-merkonomi Kari Kreus, DI Hans Vadbäck, ympäristöinsinööri AMK Mauno Aho, insinööri

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 6 (84) 1 Tiivistelmä 1.1 Tausta Simon kunnanhallitus on hyväksynyt TuuliWatti Oy:n tekemän aloitteen tuulivoimapuiston n laadinnasta ja päättänyt kaavoituksen käynnistämisestä. tuulivoimapuistohanke on sisältynyt TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimahankkeista toteutettuun ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn (YVA). YVA-menettely käynnistyi joulukuussa 2012 ja päättyi helmikuussa 2014, kun yhteysviranomainen antoi lausuntonsa YVA-selostuksesta. YVA-menettelyn tuottamaan aineistoa on hyödynnetty tuulivoimapuiston n laatimisessa. 1.2 tuulivoimapuistohankkeen kuvaus hankealue sijaitsee Simon kuntakeskuksen kaakkoispuolella noin 2-5,5 kilometrin etäisyydellä, valtatien 4 itäpuolella. Alueelle on suunnitteilla 11 voimalaa. Hankealueen koko on noin 700 hehtaaria. Tuulivoimalat tulevat olemaan teholtaan 3-5 MW. Tuulivoimaloiden napakorkeus tulee olemaan noin 140 metriä ja kokonaiskorkeus noin metriä. Suunnitellut tuulivoimalat ovat lieriötornimallisia. Tuulivoimaloiden maa-alueet ovat yksityisessä omistuksessa. TuuliWatti Oy on tehnyt maanvuokrausesisopimukset maanomistajien kanssa. Liikenne tuulivoimapuistoon ja tuulivoimapuiston alueella suunnitellaan pääasiassa olemassa olevia teitä hyödyntäen ja niitä tarvittaessa parantaen. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapeleilla, jotka sijoitetaan pääsääntöisesti huoltoteiden yhteyteen. tuulivoimapuistoon rakennetaan uusi sähköasema. tuulivoimapuiston sähköasemalta rakennetaan uusi 110 kv voimajohtoyhteys nykyisen Keminmaa-Pikkarala 400 kv johtoreitin rinnalla Taivalkosken sähköasemalle. Voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään ja nykyisen Keminmaa- Pikkarala voimajohdon väliseltä osuudelta. 1.3 Osayleiskaavoituksen tavoitteet tuulivoimapuiston laaditaan tehtyjen selvitysten, suunnitelmien ja ympäristövaikutusten arvioinnin tuottamien tietojen perusteella. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen. Tavoitteena on yhteen sovittaa tuulivoimatoiminta aluetta koskevien muiden maankäyttötarpeiden kanssa ja ottaa huomioon suunnitteluprosessin kuluessa tarkentuvat tavoitteet. Tavoitteena on lieventää tuulivoimapuiston rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Simon kunnanvaltuusto. 1.4 Osayleiskaavan kuvaus tuulivoimapuiston kaavaratkaisu perustuu pääasiassa tuulivoimapuiston yleissuunnitelmaan ja YVA-menettelyn yhteydessä laadittuihin selvityksiin ja vaikutusarviointeihin. Kaavoitusprosessin aikana tuulivoimapuiston kaava-aluetta on laajennettu ja alueelle on lisätty yksi tuulivoimala siten, että

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 7 (84) kaavaehdotuksessa osoitetaan 11 tuulivoimalaa. YVA-menettelyssä ja kaavaluonnosvaiheessa tarkasteltiin 10 voimalan sijoittamista alueelle. Lisäksi voimaloiden sijainteihin on tehty pieniä tarkistuksia. Lisätyn voimalan osalta selvityksiä on kaavaehdotusvaiheessa täydennetty. YVA-menettelyn jälkeen vaikutusten arviointia on täydennetty etenkin maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten osalta. tuulivoimapuiston ssa maankäytön kehittämistarpeet keskittyvät tuulivoimarakentamiseen ja n keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoimapuiston rakentamisen ohjaukseen. Lisäksi kaavoituksessa on huomioitu alueella sijaitseva päärata, voimajohto ja moottorikelkkareitti sekä alueen luonto- ja kulttuuriympäristöarvot. Tuulivoimalat sijoittuvat riittävälle etäisyydelle pääradasta, voimajohdosta ja moottorikelkkareitistä. Suurin osa kaava-alueesta on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi (M-1). Lisäksi on osoitettu energiahuollon alue (EN) tuulivoimapuiston sähköasemaa varten. Alueet, joille tuulivoimalaitokset voidaan sijoittaa maa- ja metsätalousalueella, on osoitettu tuulivoimaloiden alueiksi (tv-1). Kaava mahdollistaa alueelle enintään 11 tuulivoimalaa ja niiden ylin pyyhkäisykorkeus saa olla 210 m. Lisäksi kaavassa on osoitettu tuulivoimapuiston edellyttämä tiestö ja sähkönsiirron ratkaisut. tuulivoimapuiston yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittaman oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden 1.5 Osayleiskaavan suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet 1.6 Osalliset tuulivoimapuiston on ilmoitettu vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä Yleisötilaisuus (YVA-ohjelman kanssa yhteinen tilaisuus) Osayleiskaavasta järjestettiin 1. viranomaisneuvottelu Osayleiskaavaluonnos Simon kunnanhallituksessa ( 231). Osayleiskaavaluonnos nähtävillä Yleisötilaisuus (YVA-selostuksen kanssa yhteinen tilaisuus) Työneuvottelu ELY-keskuksen kanssa Osayleiskaavaehdotus Simon kunnanhallituksessa ( 128) Osayleiskaavaehdotus nähtävillä Osayleiskaava Simon kunnanhallituksessa Osayleiskaavan hyväksyminen Simon kunnanvaltuustossa Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisilla on myös mahdollisuus esittää neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista (MRL 64 ). Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat, virkistysalueiden käyttäjät, kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään:

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 8 (84) asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat; Simonkylän kyläyhdistys ry, Simoniemi-Viantie kyläyhdistys ry, Maksniemen kyläyhdistys ry. tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojelu- ja rakennusperinneyhdistykset; Kemin seudun luonnonsuojeluyhdistys, Simon riistanhoitoyhdistys, Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus. elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt; Länsi-Pohjan Metsänhoitoyhdistys, Isosydänmaan paliskunta, MTK Lappi, Paliskuntain yhdistys. erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset; Rantakairan sähkö, Fingrid Oyj, Finavia Oyj, Ilmatieteen laitos. Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Simon kunnan hallintokunnat ja lautakunnat sekä Iin kunta Lapin ELY-keskus, Lapin liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Museovirasto, Puolustusvoimat.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 9 (84) 2 Suunnittelualueen nykytila ja suunnittelun lähtökohdat 2.1 Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Simon tuulivoimapuistoja ja niiden kaavoitusta koskevat seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva aluerakenne: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön hyödyntäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitus-alueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toiminta-mahdollisuuksille. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tuki-alueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytöllä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 10 (84) Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytössä on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Edellä mainittuja yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on näiden neljän teeman lisäksi kaksi erityisteemaa: Helsingin seudun erityiskysymykset sekä luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet, joka koskee lähinnä rannikkoaluetta, Lapin tunturialueita ja Vuoksen vesistöaluetta. Simon tuulivoimapuistoja ja niiden kaavoitusta koskevat rannikkoalueita ja poronhoitoalueita koskevat seuraavat tavoitteet: Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Samalla varmistetaan, että asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. Maankohoamisrannikolla otetaan huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset olemassa olevaa rakennetta uudistettaessa ja uutta suunniteltaessa. Poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset Länsi-Lapin maakuntakaava Länsi-Lapin maakuntakaava on hyväksytty Lapin maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Ympäristöministeriö määräsi maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n perusteella maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Länsi-Lapin maakuntakaava kumoaa alueella aiemmin voimassa olleen Länsi-Lapin seutukaavan. Maakuntakaavassa on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti osoitettu tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet rannikko- ja merialueiden lisäksi myös

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 11 (84) sisämaa-alueilla. Länsi-Lapin maakuntakaavaa varten on laadittu erillinen Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitys. Ympäristöministeriö jätti maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n vastaisena vahvistamatta tuulivoimaloiden alueiksi osoitetut alueet tv 2385 Onkalo, tv 2386 Uusikangas-Mustaniemi, tv 2390 Reväsvaara ja tv 2391 Isottimuvaara sekä tuulivoimatuotannon suunnitteluun soveltuvan alueen tv Viisavaara. tuulivoimapuisto sijaitsee osittain tv 2385 alueella, joka jätettiin vahvistamatta. Ympäristöministeriön päätöksen perustelun mukaan maakuntakaavan tuulivoimaloiden aluetta ja tuulivoimaloiden suunniteluun soveltuvaa aluetta koskevissa kaavamääräyksissä ei ole huomioitu valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden maisema-arvojen säilymistä yksityiskohtaisempaa suunnittelua ohjaavilla määräyksillä. Ympäristöministeriö jätti myös vahvistamatta riittämättömien selvitysten (MRL 9 ) vuoksi Länsi-Lapin maakuntakaavaehdotuksessa osoitetut merituulivoima-alueet. Merialueelle jää voimaan vanha vuonna 2004 vahvistettu Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava. tuulivoimapuisto Kuva 1. Ote Länsi-Lapin maakuntakaavasta (Maakuntavaltuusto , Ympäristöministeriö ). tuulivoimapuiston sijainti on osoitettu likimääräisesti vaaleanpunaisella viivalla.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 12 (84) alueen ja valtatie 4:n lounaispuolella on maakuntakaavassa osoitettu ma 8139 merkinnällä Simojoensuun kulttuurimaisema ja ma 8144 merkinnällä Simonkylän ja Simoniemen kyläasutus. Simojoensuun kulttuurimaisema on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Simonkylän ja Simoniemen kyläsutus on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen alue (RKY 2009). alueen länsipuolella on ma 8140 merkinnällä osoitettu Simojokivarren kulttuurimaisema, joka on maakunnallisesti merkittävä alue (RKY 1993). tuulivoimapuiston alue sijoituu maakuntakaavassa osoitetun Perämeren kaaren kehittämisvyöhykkeen alueelle. Kaavamääräyksen mukaan mm. kehittämisvyöhykkeen toimintojen verkostoitumista tulee edistää alueidenkäyttöratkaisuilla. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset sekä turvata maiseman ja luonnontaloiden erityispiirteet ja luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus. Maankohoamisrannikon luonnon- ja kulttuuriperinnön kansainvälisten arvojen säilymistä ja matkailullista hyödyntämistä tulee edistää. tuulivoimapuiston hankealue sijaitsee poronhoitoalueella, joka on osoitettu myös maakuntakaavassa. Koko maakuntakaava-aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa alueidenkäyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet. Valtion maiden osalta on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa. tuulivoimapuiston alue sijoittuu maakuntakaavaan maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M), jolla osoitetaan pääasiassa maametsätalotuskäyttöön tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää pääasiallisesti käyttötarkoitusta haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös muihin tarkoituksiin. tuulivoimapuiston hankealueen läpi on maakuntakaavassa osoitettu voimajohto ja moottorikelkkailureitti. Maakuntakaavassa hankealueelle on osoitettu myös Simojen suuntainen viheryhteystarpeen kehittämisperiaatemerkintä. Viheryhteystarve -merkintää koskee suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on merkinnän osoitta-malla vyöhykkeellä turvattava virkistyksen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät yhteydet. alueen itäosaan kunnanrajalle on osoitettu paliskunnan rajaa/esteaitaa osoittava merkintä. Koko maakuntakaava-aluetta koskevan yleisen määräyksen mukaan maankäytön sunnittelussa on otettava huomioon arvokkaat luonnonympäristöt, arvokkaat maisemaalueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt sekä kiinnitettävä erityistä huomiota rakennetun ympäristön laatuun. Tuulivoimalat tulee sijoittaa keskitetysti usean tuulivoimalan muodostamiin ryhmiin. Kunnan kavoituksessa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon tuulivoiman rakentamisen vaikutukset maisemaan, asutukseen, loma-asutukseen, linnustoon ja muuhun eläimistöön, luontoon ja kulttuuriperintöön sekä lievennettävä haitallisia vaikutuksia. Tuulivoimaloita ja muita korkeita rakenteita suunniteltaessa on otettava huomioon lentoesteiden korkeusrajoitukset. Kunnan kaavoituksessa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on selvitettävä ja otettava huomioon tuulivoimaloiden vaikutukset ilmavalvontatutkiin ja puolustusvoimien radioyhteyksiin sekä pyydettävä Puolustusvoimien lausunto asiasta. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 13 (84) Suunniteltaessa sellaisen alueen käyttöä, jolla on kiinteä muinaisjäännös, on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. tuulivoimapuistosta rakennetaan uusi 110 kv voimajohto Taivalkosken sähköasemalle. Uusi 110 kv ilmajohto rakennetaan nykyisen Keminmaa-Pikkarala 400 kv johtoreitin rinnalla Taivalkosken sähköasemalle. Voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään ja nykyisen Keminmaa-Pikkarala voimajohdon väliseltä osuudelta. Maakuntakaavassa voimajohtoyhteyden alueet on pääasiassa osoitettu maa- ja metsätalousalueiksi (M). Fingrid Oyj on suunnitellut Keminmaa- Pikkarala välille toista 400 kv voimajohtoa nykyisen 400 kv voimajohdon rinnalle lisäämään Suomen ja Ruotsin välistä sähkönsiirtokapasiteettia. Hankkeen YVAmenettely on päättynyt Hankkeen investointipäätöstä ei ole tehty eikä toteutumisaikataulu ole tiedossa. Voimajohdon yhteystarve on merkitty voimassa oleviin maakuntakaavoihin Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava tuulivoimapuiston hankealue rajoittuu Simon ja Iin kunnan rajaan. Iin kunnassa on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa tuulivoimapuiston hankealueen lähiympäristö on ns. valkoista aluetta eikä sille ole osoitettu aluevarauksia. alueen eteläpuolelle maakuntakaavassa on osoitettu pohjavesialue ja arvokas kulttuuriympäristö. Lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu rannikon suuntainen viheryhteyden merkintä sekä kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävä tie tai reitti (Pohjanmaan rantatie). Pohjois-Pohjanmaan alueella on parhaillaan käynnissä maakuntakaavan uudistaminen. Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihemaakuntakaavan, joka on ympäristöministeriön vahvistettavana. 1. vaihemaakuntakaavassa eteläpuolelle on osoitettu ask-merkinnällä arvokas suokehityssarjan alue. Kyseessä on Iin Nybyn Iso Heposuon ja Röyskärin moreenipohjan suokehityssarjat, joiden säilyminen perustuu vesien luontaiseen liikkumiseen aluen soilla. Suunnittelumääräyksen mukaan alueelle tieyhteyksiä tai muuta käyttöä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, ettei ojittamattomien soiden vesitaloudelle aiheudu merkittäviä muutoksia. Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallitus on päättänyt maakuntakaavan uudistamisen 2. vaihemaakuntakaavan vireille tulosta. 2. vaihemaakuntakaavassa käsitellään koko maakunnan alueidenkäyttöä kulttuuriympäristön, maaseudun asutusrakenteen, virkistyksen ja matkailun, seudullisten jätteenkäsittelyalueiden ja seudullisten ampumarata-alueiden osalta.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 14 (84) Kuva 2. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan ja 1. vaihekaavan yhdistelmäkartasta Yleis- ja asemakaavat tuulivoimapuiston hankealueella ei ole voimassa yleiskaavoja. tuulivoimapuiston länsipuolella Simojoen ranta-alueilla on voimassa Simojoen yleiskaava (hyväksytty vuonna 2000), jonka muutos on parhaillaan vireillä. Suunnitellun 110 kv voimajohtoreitin alueella on voimassa yleiskaava ainoastaan Simojoen ylittävällä osalla, jossa on voimassa Simojoen yleiskaava. Lisäksi alueen ja Simojoen länsi- ja lounaispuolella on voimassa Simonkylän ja ja Simoniemen (hyväksytty vuonna 2003). Keminmaan koko kunnan aluetta koskeva yleiskaava on hyväksytty 1970-luvulla. tuulivoimapuiston hankealueella tai 110 kv voimajohtoreitin alueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja. hankealue rajautuu Iin kunnan rajaan. Iin kunnassa hankealueen läheisyydessä ja kunnan raja-alueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja tai asemakaavoja. Kuivaniemen merenrannikon alueella on voimassa vuonna 2000 hyväksytty yleiskaava. Kuivaniemen taajama-alueella on olemassa oikeusvaikutukseton yleiskaava, jonka tarkistaminen Iin kunnan kaavoitusohjelman mukaan tarkoitus aloittaa lähivuosina. 2.2 Muut tuulivoimahankkeet tuulivoimapuiston lisäksi TuuliWatti Oy:llä on suunnitteilla Simon kunnan alueelle Leipiön ja Onkalon tuulivoimapuistot, joiden yleiskaavoitus on käynnissä. TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) koskien Karsikon, Leipiön, ja Onkalon tuulivoimapuistoja toteutettiin vuosina YVA-menettelyyn sisältyneen Karsikon tuulivoimapuiston yleiskaavoituksesta ei ole tehty päätöksiä. YVAmenettelyssä tarkasteltiin yhteensä 34 uuden voimalan rakentamista (Leipiö 13, Halmekangas 10 ja Onkalo 11). YVA-menettelyn jälkeen ja Onkalon

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 15 (84) tuulivoimapuistojen voimaloiden lukumäärää on tarkistettu siten, että kaavaehdotusvaiheessa Halmekankaalle suunnitellaan 11 uutta voimalaa ja Onkaloon kolmea uutta voimalaa. TuuliWatti Oy on toteuttanut Simon Onkalon ja Putaankankaan tuulivoimapuistoihin molempiin kolme tuulivoimalaa. Voimalat ovat Vestaksen toimittamia V112 tyypin voimaloita, joiden nimellisteho on 3 MW, napakorkeus 119 m ja roottorin halkaisija 112 m. Onkalon ja Putaankankaan tuulivoimapuistot ovat valmistunteet vuoden 2011 lopussa. Lisäksi TuuliWatti Oy on toteuttanut Leipiön alueelle neljä tuulivoimalaa. Voimalat ovat Gamesan G128 tyypin voimaloita, joiden nimellisteho on 4,5 MW, napakorkeus 140 m ja roottorin halkaisija 128 m. Onkalon, Putaankankaan ja Leipiön rakennetut voimalat on otettu huomioon TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA). LEIPIÖ HALMEKANGAS ONKALO Kuva 3. TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistojen sijainnit. Rajakiiri Oy suunnittelee Simon Seipimäen ja Tikkalan alueille kahta tuulivoimapuistoa. Hankkeen YVA-menettely ja kaavoitus on käynnissä. Leppikosken Sähkö Oy:n tuulivoimapuistossa Iin Vatungissa, Kuivaniemellä toimii kahdeksan tuulivoimalaa. Innopower Oy:llä on Kemin Ajoksessa tuulivoimapuisto, jossa on 10 tuulivoimalaa osin merellä ja osin maalla. Innopower Oy suunnittelee Kemin Ajoksen tuulivoimapuiston laajennusta. Ajoksen lännen ja etelän puoleisille merialueille jo perustettujen tuulivoimaloiden läheisyyteen suunnitellaan yhteensä noin 60 uutta tuulivoimalaa. Laajennusta koskeva YVA-

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 16 (84) menettely on päättynyt. Lisäksi Innopower Oy suunnittelee kolmea uutta tuulivoimalaa Ajoksen saarelle nykyisen tuulivoimapuiston pohjoispuolelle. Rajakiiri Oy on toteuttanut Tornion Röyttään Outokummun terästehtaan merenrantaalueelle kahdeksan tuulivoimalan tuulivoimapuiston (Puuska). Rajakiiri Oy suunnittelee Röyttän teollisuusalueelle viittä uutta tuulivoimalaa. Hankkeen kaavoitus on käynnissä. Lisäksi Rajakiiri Oy suunnittelee Röyttän edustan merialueelle rakennettavaa tuulivoimapuistoa, jonne sijoittuisi enintään 45 tuulivoimalaa. Hankkeen kaavoitus on käynnissä. Taaleritehdas Oyj rakentaa parhaillaan Iin Myllykankaalle ja Nybyhyn yhteensä 27 tuulivoimalasta muodostuvaa tuulivoimapuistoa. TuuliWatti Oy on toteuttanut Iin Olhavan kylän pohjoispuolelle kahdeksan tuulivoimalaa (vaihe I). Olhavan tuulivoimapuiston vaiheessa II on rakennettu lisäksi kolme voimalaa vaiheen I alueen pohjoispuolelle. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi vuonna 2009 energiatukea Iin Energia Oy:lle 1 MW voimalan rakentamiseen ja Kansallistuuli Oy:lle kahteen hankkeeseen, joissa Laitakariin rakennetaan kaksi yhden megawatin voimalaa. Toistaiseksi vain Iin Energia on toteuttanut Laitakariin yhden tuulivoimalan. Lumituuli Oy on toteuttanut Iin Laitakariin yhden tuulivoimalan. wpd Finland Oy suunnittelee Iin edustalle, Suurhiekan matalikon alueelle enintään 80 tuulivoimalan merituulipuistoa. Suurhiekan etäisyys rannikolta on noin 25 km. Hankkeessa on toteutettu YVA-menettely ja hankkeella on lainvoimainen vesilain mukainen lupa. Hankkeen kaavoituksen on tarkoitus päättyä vuoden 2014 aikana. Innopower Oy suunnittelee merituulivoimapuistoa Iin ja Haukiputaan edustalle Nimettömänmatalalle ja Hoikka-Hiue Luodeletolle. Hankkeen YVA-menettely on päättynyt. Metsähallitus, Lumituuli Oy ja Oulun Seudun Sähkö Oy suunnittelevat Hailuodon merituulipuistoa Oulunsalon ja Hailuodon väliselle alueelle. Hankkeen YVA-menettely on päättynyt. 2.3 Suunnittelualueen ja lähiympäristön kuvaus Maankäyttö Asutus tuulivoimapuiston hankealue on pääosin metsätalouskäytössä. Hankealueen keskelle sijoittuu Raasakka-Isohaara 110 kv:n voimajohto sekä sen varteen sijoittuva moottorikelkkareitti. Hankealueen itäosaan on rakennettu metsäautoteitä. Hankealueella ei ole nykyisin rakennuksia. Hankealue rajoittuu etelässä Oulu-Kemi -rautatiehen. Hankealue sijaitsee lähimmällään noin kahden kilometrin etäisyydellä Simon kuntakeskuksesta ja noin kilometrin etäisyydellä Halluajärvestä, jonka rannalla sijaitsee yksittäisiä vapaa-ajan asuntoja. Hankealueelle suunnitellut tuulivoimalat sijoittuvat lähimmillään noin 2,5 kilometrin etäisyydelle Simon kuntakeskuksesta. Simon kunnan väestö on sijoittunut pääosin kunnan keskustaajaman, Maksniemen sekä Simoniemen ja Simonkylän alueille. Lisäksi asutusta on erityisesti Simojokivarressa. tuulivoimapuiston hankealueen ympäristössä asutusta on myös Iin Kuivaniemen alueella. Vastaavasti vapaa-ajan asutus on pääosin sijoittunut meren

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 17 (84) ranta-alueille sekä Simojokivarteen. tuulivoimapuiston hankealue sijoittuu Simon kuntakeskuksesta kaakkoon. Hankealueen lähin asutus sijaitsee Simojoen itärannalla yli kilometrin etäisyydellä. Hanke-alueen pohjoispuolella on noin kilometrin päässä Halluajärvi, jonka rannalla on kaksi vapaa-ajan asuntoa. tuulivoimapuiston edellyttämä uusi 110 kv voimajohto sijoittuu pääasiassa asumattomille alueille. Voimajohto toteutetaan Taivalkosken sähköasemalle pääosin nykyisen 400 kv voimajohdon rinnalla. Yhteyksien varrella asutusta on erityisesti Keminmaan Maulan kylällä, Simon keskustan pohjoispuolisella Malininperän alueella sekä Pömiön kylän alueella. Kuva 4. Vakituinen asutus (punaiset pisteet) ja vapaa-ajan asunnot (siniset pisteet) suhteessa suunniteltuihin tuulivoimaloihin. (Lähde: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta 2014) Tuulivoimapuiston lähialueiden asukas- ja vapaa-ajan asuntojen määrä on arvioitu tilasto-keskuksen 250x250 metrin ruutuaineiston perusteella tuulivoimaloista muodostettujen etäisyysvyöhykkeiden avulla. Asukasmäärät on esitetty oheisessa taulukossa. Asuntojen ja vapaa-ajan asuntojen lukumäärät perustuvat Maanmittauslaitoksen maastotietokantaan.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 18 (84) Taulukko 1. suunniteltujen tuulivoimaloiden lähialueiden asukkaiden, asuinrakennusten ja vapaa-ajan asuntojen lukumäärät (Lähde: Väestötiedot Tilastokeskus, ruututietokanta 2013; rakennukset Maanmittauslaitos, maastotietokanta 2014.) Alue Etäisyys Asukkaita Loma-asuntoja Asuinrakennuksia lähimpään tuulivoimalaan Halmekangas Alle 1 kilometriä Alle 2 kilometriä Alle 5 kilometriä Alle 10 kilometriä Maanomistus Poronhoito Tuulivoimaloiden maa-alueet ovat yksityisessä omistuksessa. TuuliWatti Oy vastaa maanomistajien kanssa käytävistä vuokrasopimus- ja korvausneuvotteluista. TuuliWatti Oy on tehnyt maanvuokrausesisopimukset maanomistajien kanssa. Poronhoitolaissa (848/1990) säädetään poroelinkeinolle vapaa laidunnusoikeus ja sen 3. pykälän mukaan poronhoitoa saa harjoittaa poronhoitoalueella maan omistus- tai hallintaoikeudesta riippumatta tietyin rajoituksin (esim. pihapiirit ja viljelykset saamelaisalueen ulkopuolella). Laki myös velvoittaa viranomaisen neuvotteluihin (53 ) paliskuntien kanssa valtion maita koskevien hankkeiden yhteydessä, mikäli ne vaikuttavat olennaisesti poronhoidon harjoittamiseen. Lisäksi poronhoitolain 2. pykälän mukaan erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella (valtion omistamaa) maata ei saa käyttää niin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle. Poronhoitoalueen kaksikymmentä pohjoisinta paliskuntaa lukeutuvat tähän erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettuun alueeseen. Simon tuulivoimapuistojen hankealueet sijoittuvat poronhoitoalueen eteläosaan Isosydänmaan paliskunnan alueille, eivätkä lukeudu erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettuun alueeseen. Rakentamisen aikaisia ja toiminnasta aiheutuvia pysyvämpiä vaikutuksia Isosydänmaan paliskunnan poroelinkeinolle on arvioitu sekä tuulipuistojen että sen sähkönsiirtoreittien osalta. Tuulipuistojen suunnittelun yhteydessä hankevastaava on käynyt neuvotteluja paliskunnan kanssa poronhoidolle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Lisäksi Simon tuulipuistohankkeiden vaikutuksia porotaloudelle on käsitelty järjestetyssä PHL 53 :n kaltaisessa neuvottelussa. Hankevastaava on hankkinut paliskunnalle GPSpantoja, joiden avulla voidaan seurata porojen käyttäytymistä tuulipuistojen läheisyydessä ja arvioida esimerkiksi rakentamisesta aiheutuvien korvattavien haittojen suuruutta. Isosydänmaan paliskunta sijoittuu Simon ja Ranuan kuntien alueelle, sisältäen koko Simon kunnan ja merkittävän osan Ranuan kuntaa. Isosydänmaan paliskunnan alue on pinta-alaltaan 2200 km 2. Poronomistajia on 69. Suurin sallittu poromäärä paliskunnassa on 2000 ja teurasmäärät ovat poroa vuosittain. Rakennettavat tuulivoima-alueet sijoittuvat Isosydänmaan paliskunnan lounaisosaan, porojen syyslaidunalueille. Paliskunnan etelä- ja lounaisosan poronomistajilla on kiinteitä pyyntiaitoja tuulivoima-alueiden läheisyydessä, etenkin Onkalon alueen tuntumassa. Lisäksi paliskunnalla on siirrettäviä aitoja. Pyyntiaidoilla porot kootaan loppusyksyllä ja siirretään talviaitauksiin. Sitä ennen loppuvuodesta porot ovat syyslaitumillaan niin pitkään, kuin pärjäävät lumitilanteen puolesta. Kevättalvella porot

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 19 (84) lasketaan kevätlaidunkierrolleen, jolloin ne suuntaavat vasomis- ja kesälaidunalueille, jotka sijaitsevat kauempana tuulipuistojen hankealueista. 2.4 Maisema ja kulttuuriympäristö Suunnittelualueen maiseman ja kulttuuriympäristön yleispiirteet hankealue sijaitsee metsätalousalueella, jossa maisematila on pääosin sulkeutunutta. Hankealuetta halkoo metsäautotie, joita tullaan hyödyntämään hankkeen huoltotienä. Hankealueella on pienialaisia suoalueita, joilla maisematila on avointa tai puoliavointa. Hankealuetta halkoo voimajohto, jonka molemmin puolin tuulivoimaloiden sijoituspaikat on suunniteltu. Voimajohto muodostaa alueelle maisemahäiriön ja aluetta voimakkaasti rajaavan elementin. Hankealuetta ympäröivät alueet ovat pääosin peitteisiä ja maaston korkeuserot ovat vähäisiä. Hankealue rajautuu lounaassa rautatiehen ja noin 500 metrin etäisyydelle jää rautatien kanssa samansuuntainen valtatie VT 4 (Kemintie). Hankealueen koillispuolella on pieni Halluajärvi, jonka rannalla on kaksi loma-asuntoa. Simon kuntakeskus sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä hankealueesta Simojoen rannalla. Simojoen varteen on sijoittunut asutusta ja viljelysalueita Pohjois- Pohjanmaan tyypillisten jokilaaksojen tapaisesti, joskin asutus- ja viljelysalueet ovat suppeampia kuin Pohjois-Pohjanmaan merkittävillä jokilaaksojen viljelysalueilla. Simojoen suun kulttuurimaisemat maisema-alue sijaitsee lähimmillään noin 1,5 km Halme-kankaan voimaloista ja Simojokivarren kulttuurimaisema noin 1,2 km etäisyydellä Maisemamaakunta ja maisema-alueet Maisemamaakunnat ilmentävät maaseudun kulttuurimaisemien yleispiirteitä. Simo kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaa-kuntajaossa Pohjanmaahan ja tarkemmassa seutujaossa Pohjois- Pohjanmaan jokiseutuun ja rannikkoon. "Pohjanmaa on laaja aluekokonaisuus, jonka luonne vaihettuu eri tekijöiden suhteen sekä etelästä pohjoiseen että rannikolta sisämaahan siirryttäessä. Yhteistä koko alueelle ovat suurehkot joet, selvärajaiset jokilaaksot ja näiden väliset lähes asumattomat selännealueet sekä suhteellisen tasainen maasto, jonka korkeusvaihtelut ovat yleensä vähäiset." Pohjois-Pohjanmaan jokiseudun ja rannikon tunnuspiirteitä ovat suoraan kohti merta laskevat virrat ja jokilaaksoissa sijaitsevat viljellyn maan vyöhykkeet. Alueella on mannerjäätikön kerrostamia moreenialueita sekä paikoin syvään veteen kasautuneita tasaisia savikkoalueita tai sora- ja hietikkoalueita. Järviä ei Pohjois-Pohjanmaan jokiseudulla ja rannikolla juurikaan ole, mutta aapasoita on runsaasti Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Simon tuulivoimapuistoalueiden läheisyydessä sijaitsevat valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristökohteet on esitetty kuvassa Kuva 5.

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 20 (84) Kuva 5. tuulivoimapuiston ja TuuliWatti Oy:n Simon muiden tuulivoimapuistoalueiden lähiympäristöön sijoittuvat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 21 (84) Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat edustavimpia maaseudun kulttuurimaisemia, joita uhkaavat viljelyn loppuminen, rakennusten rapistuminen ja maisemaan sopimaton uudisrakentaminen (Ympäristöministeriö, 1993 b). Hankealueet eivät sijaitse valtakunnallisilla maisema-alueilla. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Simojoen suun kulttuurimaisema-alue, sijaitsee lähimmillään noin 650 metrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristökohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) luettelo on päivitys vuoden 1993 (RKY 1993) inventoinnista. Tässä työssä on käytetty pääsääntöisesti uudempaa kohdeluetteloa, mutta RKY 1993 kohteet on myös huomioitu, koska ne sisältyvät osin uusiin RKY 2009 kohteisiin. Niiltä osin kun RKY 1993 kohteet eivät ole enää RKY 2009 listauksessa mukana, on kohteet säilyneet kuitenkin maakunnallisesti merkittävinä kohteina. Tiedot kohteista on tarkistettu museoviraston Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY -sivustolta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita (RKY 2009) Simon kunnassa ovat Pohjanmaan rantatien linjaus, Simonkylän ja Simonniemen kyläasutus sekä Simon rautatieasema. Pohjanmaan rantatien linjaus sekä Simonkylän ja Simonniemen kyläasutus ovat osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta "Simojoen suun kulttuurimaisemat". Simon rautatieasema sijaitsee Simon kuntakeskuksessa. Maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset kohteet Maakunnallisesti arvokas maisema-alue Kuivajoen pohjoisranta sijaitsee Kuivaniemessä noin 2,5 km:n etäisyydellä Onkalon hankealueesta (Pohjois-Pohjanmaan liitto). Maakunnallisesti merkittäviksi alueiksi voidaan lukea myös RKY 1993 luettelossa mainitut Kuivaniemen kirkonkylä, Simojokivarren kulttuurimaisema sekä Karsikon entinen kalastajakylä. 2.5 Muinaisjäännökset YVA-menettelyn yhteydessä arkeologisesta inventoinnista on laadittu erillisraportti, jonka laatimisesta on vastannut Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy:stä arkeologi Kalle Luoto. hankealueelta ei tunneta entuudestaan yhtään kiinteää muinaisjäännöstä. Lähin tunnettu kiinteä muinaisjäännös on Yhteinenmaa [muinaisjäännösrekisterinumero ]. Yhteinenmaa nimellä tunnettu ajoittamaton rakkakuoppa sijaitsee Iin kunnan puolella tuulivoimapuiston itäpuolella yli kilometrin etäisyydellä lähimmistä tuulivoimaloista. hankealueella havaittiin kaksi uutta kohdetta. Kotakangas on historiallinen rajamerkki Simon ja Iin rajalla harjumuodostuman laella. Rajamerkki, johon kuuluu pystykivi ja 4 viisarikiveä. Pystykiven korkeus 0,5 m, 0,5 x 0,5 m, viisarikivet sijaitsevat noin 0,5 m etäisyydellä pystykivestä. Kotakangasta ehdotetaan inventoinnin perusteella kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Halmekangas on historiallinen rajamerkki metsäautotien laidassa suunnitellun voimalapaikan H2 eteläpuolella.

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 22 (84) Kyseessä on pienemmillä kivillä pystyyn tuettu rajakivi, jota tukeva röykkiö on suorakaiteen muotoinen. Rajamerkin koko on 1,6 x 1,6 x 1 m. Pystykiveä tukevan röykkiön korkeus on 0,4 m. Kuva 6. tuulivoimapuistoalueen muinaisjäännökset on osoitettu kuvassa vihreällä (kuvassa YVA-vaiheen mukaiset voimaloiden sijainnit). 2.6 Maa- ja kallioperä sekä topografia Simon alueella kallioperä on pääosin yli 2 miljardia vuotta vanhaa graniitti gneissialuetta, jossa vallitsevina kivilajeina ovat oligoglaasigraniitti- ja granodioottigneissi. Kallioperä muodostuu pohjagneissistä, jossa on graniittijuonteita. Simon rannikolla tulee selkeästi esiin graniittigneissialueille tyypillinen maiseman muotojen mataluus ja loivapiirteisyys (Simonkylän ja Simonniemen 2001). Karsikon hankealueella kallioperä on tonaliittista gneissiä alueen eteläosassa ja graniittia alueen pohjoisosassa. hankealueen kallioperä on tonaliittista gneissiä (GTK 2012). Yleisin maalaji alueella on jäätikön pohjalle kerrostunut pohjamoreeni. hankealueen yleisin maalaji on moreeni. Alueen keskiosissa soiden alueella maaperä on turvetta. Halluanjärven lounaispuolella on karkeaa hietaa, hiekkaa ja soraa (GTK 2012). 2.7 Pinta- ja pohjavedet hankealue sijaitsee lähes kokonaisuudessaan Simon alueen (64.011) valuma-alueella. Pohjoisimmat osat kuuluvat Patokosken valuma-alueeseen (64.012) ja aivan itänurkka Ailionojan valuma-alueeseen (63.015). Hankealueella ei ole

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 23 (84) metsätalousojien lisäksi muita pintavesiä. Alueen pohjoispuolella noin 600 m päässä on Halluajärvi, joka on kooltaan noin 27 ha. hankealuetta lähin pohjavesialue sijaitsee noin m etäisyydellä alueen luoteispuolella. Tikkasenkankaan pohjavesialue on vedenhankintaa varten tärkeä, I-luokan pohjavesialue ( ). Muihin pohjavesialueisiin välimatkaa on yli 3 km. Sähkönsiirtoreitin läheisyyteen, nykyisen 400 kv voimajohdon koillispuolelle sijoittuu Ahmamaan I-luokan pohjavesialue ( ). 2.8 Kasvillisuus ja luontotyypit Kasvillisuustyyppien yleiskuvaus kivennäismaan metsät ovat kasvupaikkatyypiltään pääosin kuivahkoja variksenmarja-puolukkatyypin kankaita sekä tuoreita puolukka-mustikkatyypin kankaita. Alueen itäosassa Kellokannonkankaalla kivennäismaan kasvupaikat ovat karumpia ja pääosin kuivahkoja kankaita sekä rämelaiteiden mäntyvaltaisia varputurvekangasmuuttumia. Juurakkokankaan ja alueille sijoittuu tuoreempia kankaita ja osin hyvinkin ruohoisia, mutta puustoltaan nuoria kangasmetsiä. Hankealueella on muutamia vastikään hakattuja siemenpuustoisia päätehakkuualoja sekä nuoria taimikoita. Yleisilmeeltään alueen kivennäismaan metsät ovat sekapuustoisia ja nuoria. Alueella on havaittavissa rehevyyttä muutamilla korpikohteilla sekä ojitettujen korpimuuttumien alueilla, jolloin ojanvarsilla ja ruohoturvekankailla esiintyy lehtokorpien lajistoa. Entisten korpien ja tuoreiden kankaiden ojitetuilla ja harvennetuilla alueilla esiintyy yleisesti korpimuuttumia, jotka ovat vesitalouden muutosten lisäksi valo-olosuhteiltaan muuttuneita ja siten heinittyneitä turvekankaita sekä sekapuustoisia tuoreita kankaita. alue on alun perin ollut hyvin korpinen ja muodostunut korpien ja rämeiden mosaiikista kivennäismaalaikkujen joukossa. Etenkin alueen keskiosat, entisen Halmesuon ja Juurakkosuon alueet, ovat nykyisin voimakkaasti ojitettua turvekangasmuuttumaa sekä isovarpuista ojikkoa. Rippeitä edustavista korpikohteista sijoittuu alueen eteläosaan, Kalttosuon ojittamattomille alueille sekä Juurakkosuon laiteille. Kalttosuo hankealueen eteläosassa on edustavampi korpien ja rämeiden muodostama suoluontokokonaisuus. Kohteen halki kulkee voimalinja, mutta linja-aukkoa lukuun ottamatta alueen suotyypit ovat luonnontilaisia ja ojitukset suon eteläpuolella eivät ole muuttaneet rämeiden ja korpien vesitasapainoa. Korpien ja rämeiden edustavimmat osat on rajattu luontokohteeksi Arvokkaat luontokohteet Arvokkaiksi luontotyypeiksi luetaan kohteet joiden olemassaolo merkittävästi lisää alueen luontoarvoja. Luontotyyppejä suojellaan tai muutoin huomioidaan maankäytössä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lajien elinympäristöjen säilyttämiseksi. Arvokkaalla luontotyypillä esiintyy usein arvokasta eliölajistoa. Merkittävimmät luontotyypit on lueteltu luonnonsuojelulaissa (LsL 29 ) ja niiden olemassaolo on lailla turvattu sen jälkeen kun alueellinen ELY-keskus on tehnyt niistä rajauspäätöksen ja saattanut sen maanomistajan tiedoksi. Tuulivoimapuiston suunnittelualueelle ei sijoitu luonnonsuojelulain mukaisia arvokkaita luontotyyppejä.

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 24 (84) Metsälaki (MetsäL 10 ) määrittelee metsätaloustoimissa huomioitavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, jotka ilmentävät luonnon monimuotoisuutta ja ne on hyvä huomioida myös maankäytön suunnittelussa. Vesilaissa on pilaamis-, muuttamis- ja sulkemiskielto, joka koskee 2 luvun 11 ja 3 luvun 2 :ssä lueteltuja kohteita, eli alle hehtaarin suuruisia lampia sekä pieniä puroja, lähteitä ja lähteikköjä. Suomen ensimmäinen luontotyyppien uhanalaisuusarviointi valmistui vuonna 2008 ja siinä uhanalaisuutta on arvioitu erikseen koko maassa, Pohjois-Suomessa ja Etelä- Suomessa (Raunio ym. 2008). Suunnittelualue sijoittuu Keskiboreaaliselle Pohjanmaan rannikon alueelle, joka luetaan uhanalaisuusarvioinnissa Etelä-Suomeen. Uhanalaisia luontotyyppejä ei ole lakisääteisesti turvattu, mutta ne ovat yleensä hyvä indikaattori arvokkaista luontokohteista. Usein uhanalaiseksi luokiteltu luontotyyppi on myös muutoin huomioitu mm. metsälaissa ja luonnonsuojelulaissa. Suunnittelualueen arvokkaiden luontokohteiden kuvauksissa on esitetty niiden luokituksen mukainen uhanalaisuus. Talousmetsien luontotyyppejä ei ole käsitelty uhanalaisuusluokituksen kannalta, sillä niiden edustavuus on yleensä heikko. Luontotyypin määritelmä käsittää luontaisesti kehittyviä ja erirakenteisia metsien kasvupaikkatyyppejä, joita talousmetsissä harvemmin esiintyy. alueen arvokkaat luontokohteet on esitetty oheisissa taulukossa ja kuvassa ja kuvailtu tekstissä. Luontokohteet on luokiteltu kahteen luokkaan, joista kaavassa luo-1 merkinnällä esitetään merkittäväksi metsälain 10 :n määritelmän mukaiset erityisen arvokkaat elinympäristöt ja luo-3 merkinnällä muut, luonnon monimuotoisuutta lisäävät luontokohteet. Taulukko 2. tuulivoimapuiston kaava-alueella sijaitsevat seuraavat arvokkaat luontokohteet: Kohde peruste kaavamerkintäsuositus Kalttosuo (nro 1) Hoikkakotasuo (nro 2) sararämeet (nro 3 ja 4) Halluankankaan nevaräme (nro 5) Juurakkokangas (nro 6) Kalttosuon metsät (nro 7) Ruohokorpi, saranevat- ja rämeet. MetsäL 10. karut nevarämeet. Vähäpuustoiset suot MetsäL 10. Vähäpuustoiset suot MetsäL 10 Vähäpuustoiset suot MetsäL 10. Runsaslahopuustoinen lehtomainen kangas, silmälläpidettävän (NT) jäkälälain esiintymä. Luonnon monimuotoisuuskohde Runsaslahopuustoinen kangasmetsä, vanhan metsän piirteitä. Luonnon monimuotoisuuskohde luo-1 luo-1 luo-1 luo-1 luo-1 luo-3

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 25 (84) Kuva 7. tuulivoimapuiston n luontokohdekartta.

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 26 (84) Kalttosuo; ruohokorpi, saranevat ja -rämeet (luontokohde 1) kangasmaan etelärinteeseen sijoittuu ojittamatonta suoaluetta, jolla esiintyy monipuolisesti erilaisia nevojen, rämeiden ja korpien yhdistelmätyyppejä. Kalttosuon avosuo-osien sekä sen laiteiden rehevien korpien muodostama suoluontotyyppien kokonaisuus on rajattu arvokkaaksi luontokohteeksi. Rajattua suokohdetta ei ole ojitettu, mutta sen halki kulkee voimalinja. Rajatun suoluontokohteen edustavuuteen vaikuttaa se, että se sisältää monipuolisesti erilaisia neva-, räme- ja korpityyppejä. Kalttosuon avoimempi nevaosa on oligomesotrofista saranevaa ja lyhytkorsinevaa. Neva vaihettuu laiteillaan luhtaisiin sarakorpiin, jossa järvikorte ja raate ovat vallitsevia. Kuvion pohjoisosassa, kangasmaan laiteessa, korvet ovat edustavimmillaan luhtaista ruoholehtokorpea, jonka lajistossa esiintyy lehtojen ruohovartisia, kuten ojakellukkaa, mesiangervoa, huopaohdaketta, metsäalvejuurta sekä mainittavimpina mm. korpisaraa (Carex loliacea), tähtitalvikkia, lehtomataraa (Galium triflorum), herttakaksikkoa ja harajuurta. Korvet vaihettuvat ruohokangaskorpiin ja metsäkortekorpiin ja rämeiden puolella ruohoisiin korpirämeisiin sekä ruohoisiin sararämeisiin ja tupasvillarämeisiin. Korpikohteiden edustavuutta lisää järeän lahopuuston runsaus, etenkin metsäkortekorpien alueella. YVA-menettelyn ja kaavaluonnosvaiheen jälkeen kaava-aluetta on laajennettu etelään. Laajennetulta kaava-alueelta inventointiin korpien ja rämeiden muodostama ojittamaton suoluontokohde, joka on tyypiltään pohjoisempaa rajatun Kalttosuon suoluontokohteiden kaltainen. Inventointi laadittiin keväällä 2014, jolloin kasvillisuus ei vielä ollut parhaassa vaiheessa, mutta inventoinnissa voitiin rajata ojittamattomien suokohteiden alueelta edustavin osa luontokohteeksi. Rajaukseen sisältyy pääosin saranevojen ja rämeiden muodostamaa niukkapuustoista suota. Suon kivennäismaalaiteille sijoittuu korpikuvioita, jotka edustavat luhtaisia ruohokorpia ja metsäkortekorpia. Välittömästi laajennusalueen pohjoispuolella kesällä 2013 suoritettujen inventointien sekä inventoijan kokemuksen perusteella voidaan todeta keväinen luontotyyppi-inventointi riittävän luotettavaksi, jotta kaavaalueen eteläosan luontoarvot on riittävästi tunnistettu. Vähäpuustoiset suot, metsäkortekorvet sekä ruoho- ja heinäkorvet ovat metsälain (MetsäL. 10 ) määrittelemiä erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Uhanalaisista luontotyypeistä kohteella esiintyvät sarakorvet (VU), metsäkortekorvet (EN), ruoho- ja heinäkorvet (EN), ruoholehtokorvet (EN), sara-rämeet (VU) ja saranevat (VU). Hoikkakotasuo N; karut nevarämeet (luontokohde 2) Pienialainen suokohde, jota ojitukset eivät ole liiaksi muuttaneet. Karunpuoleinen yhdistelmätyypin nevaräme, jossa nevaosa on lyhytkorsinevaa ja räme tupasvilla- sekä isovarpurämettä. Myös pallosararämettä esiintyy suon laiteilla. Suokohde voidaan lukea metsälain (MetsäL. 10 ) määrittelemiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin vähäpuustoiset suot. Uhanalaisista luontotyypeistä suoluontokohteilla esiintyvät lyhytkorsirämeet (VU), pallosararämeet (VU). Halmekangas SW; ruohoiset sararämeet (luontokohde 3 ja 4) hankealueen eteläosaan sijoittuu pienialaisina suoluontokohteina osin ruohoisia rämeitä, joista edustavimmat on poimittu luontokohteiksi. Kohteiden edustavuus ilmenee vesitasapainon säilymisenä ja ruohoisuutena. Suot edustavat tyypeiltään vaihtelevasti lyhytkorsirämeitä, saranevoja ja luhtanevoja sekä pallosarakorpia ja isovarpurämeitä.

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 27 (84) Suokohteet voidaan lukea metsälain (MetsäL. 10 ) määrittelemiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin vähäpuustoiset suot. Uhanalaisista luontotyypeistä suoluontokohteilla esiintyvät lyhytkorsirämeet (VU), pallosararämeet (VU), sararämeet (VU) ja saranevat (VU). Halluankangas W; nevaräme (luontokohde 5) Halluankankaan länsipuolelta rajattiin luontokohteeksi nevaräme, jonka laiteiden ojitukset eivät ole muuttaneet kohteen edustavuutta liiaksi. Suoluontokohde edustaa tyypeiltään karuja nevarämeitä, joissa lyhytkortiset nevat ja rahkaiset sekä isovarpuiset rämeet vaihtelevat. Laiteilla on puustoista isovarpurämettä ja pallosararämettä. Suokohde voidaan lukea metsälain (MetsäL. 10 ) määrittelemiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin vähäpuustoiset suot. Uhanalaisista luontotyypeistä suokohteella esiintyvät lyhyt-korsirämeet (VU) ja pallosararämeet (VU). Juurakkokangas; runsaslahopuustoinen lehtomainen kangas (luontokohde 6) Juurakkokankaan kangasmaalaiteessa sijaitsee lehtomaisen kankaan kuvio, jossa puusto on ympäröivää aluetta edustavampaa ja lahopuuta esiintyy runsaammin. Huomionarvoisena lajina kohteella esiintyy silmälläpidettävää (NT) raidankeuhkojäkälää (Lobaria pulmonaria). Kalttosuon metsät; runsaslahopuustoinen kangasmetsä (luontokohteet 7) Kalttosuon suoluontokohteiden yhteyteen rajautuu kaksi edustavaa metsäkuviota, joilla on vanhan metsän arvoja. Kohteilla esiintyy runsaasti lahopuuta maa- että pystylahopuuna sekä järeitä haapoja ja raitoja. Edustavien metsäkohteiden puuston on erirakenteista ja uudistusiän ohittanutta, järeää ja havupuuvaltaista. Kangasmaa on tuoretta kangasta, jolla rämevarpujen osuus on paikoin suuri. Iäkkäämmän metsän kuviot rajautuvat ojittamattomiin rämeisiin ja inventointien aikana alueella havaittiin metson elinpiirin kuuluvia osia, mikä lisää kohteen edustavuutta. Luontokohteeksi 7 rajatut metsäkuviot ovat Metso monimuotoisuus ohjelman rahoituksen kriteerit täyttäviä vanhan metsän kohteita. Luontokohteiden 6 ja 7 kaltaiset iäkkäämmät lahopuustoiset metsät eivät ole metsälain 10 määrittelemiä erityisen arvokkaita elinympäristöjä, mutta voidaan tulkita metsälain muihin arvokkaisiin kohteisiin vanhat havu- ja sekametsiköt.

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 28 (84) Kuva 8. tuulivoimapuiston kaavan eteläosan laajennusalueella Kalttosuon metsien luontokohde (nro 7) on vanhan metsän piirteitä omaava luonnon monimuotoisuuskohde Uhanalainen ja huomionarvoinen lajisto alueelle ei sijoitu uhanalaisia tai rauhoitettuja putkilokasvilajeja, eikä kansainvälisiä vastuulajeja. Alueelta ei ole aiempaa uhanalaispaikkatietoa (Lapin ELYkeskus, hertta tietokanta 2012) eikä niitä hankkeen YVA-menettelyn aikana suoritetuissa maastoinventoinneissa havaittu. Raidankeuhkojäkälää (Lobaria pulmonaria) pidetään vanhanmetsän indikaattorilajina, jonka esiintyminen kertoo myös kohteen edullisesta pienilmastosta. Lajia esiintyy runsaslahopuustoisen lehtomaisen kankaan metsäkuviolla (luontokohde 6). Raidankeuhkojäkälä on valtakunnallisesti silmälläpidettävä (NT) laji. Lajin esiintymät huomioidaan kaavassa luontokohderajauksella (luo-3). Lehtomataraa (Galium triflorum) esiintymiä sijoittuu Kalttosuon korpiluontokohteelle (luontokohde 1), missä sitä kasvoi ruoholehtokorven alueella. Lehtomataran vaatelias lehtojen ja korpien laji, jonka esiintyminen painottuu etelämmäksi ja sen esiintyminen Lapin lehtojen ja korpien kohteissa on satunnaista. Laji ei ole alueellisesti uhanalainen Lapin kolmion alueella. Lajin esiintymät huomioidaan kaavassa luontokohderajauksella (luo-1).

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 29 (84) 2.9 Linnusto Pesimälinnusto Simon tuulivoimapuistot ja niiden sähkönsiirtoreitit sijoittuvat valtakunnallisessa lintuatlaskartoituksessa kahdeksan atlasruudun alueelle, joissa on havaittu atlaksen aikana yhteensä 163 lintulajia, ja niistä 150 lajia on tulkittu varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Simon alueella pesivän maalinnuston keskitiheys on luokkaa paria / km 2. Simon tuulivoimapuistojen hankealueille kohdennettujen pesimälinnustolaskentojen yhteydessä alueilla havaittiin yhteensä 70 lintulajia, joista 44 lajia tulkittiin hankealueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Voimalapaikoilla toteutettujen pistelaskentojen perusteella alueen selkeästi yleisimmät ja runsaslukuisimmat pesimälajit olivat Suomen runsaslukuisimmat pesimälajit pajulintu ja peippo. Muita alueella runsaslukuisina pesiviä lajeja olivat esimerkiksi metsäkirvinen, punarinta, vihervarpunen ja laulurastas. Hankealueen pesimälinnusto koostuu pääosin Perämeren pohjukan rannikkoalueelle tyypillisistä metsä- ja suovaltaisten talousmetsäalueiden tavanomaisista lintulajeista. Suurin osa hankealueesta on eriasteisten metsänkäsittelytoimien seurauksena pirstoutunut hakkuualojen, rämeojitusten, eri-ikäisten taimikoiden sekä havumetsien ja havupuuvaltaisten sekametsien muodostamaksi mosaiikiksi, missä elävä lajisto käsittää enimmäkseen alueellisesti yleisiä ja runsaslukuisia metsälintulajeja. Hankealueeseen sisältyy luonnollisesti myös pienipiirteisesti vaihettuvia ja linnustollista monimuotoisuutta lisääviä elinympäristöjä. hankealueella pesivä vesi- ja kosteikkolinnusto on hyvin niukkaa sopivien elinympäristöjen vähäisyydestä johtuen. Alueella havaittiin vaatimattomissa olosuhteissa ja vähäisissä ojissakin pesivä tavi, sekä hankealueen pohjoispuolella Halluanjärvellä havaittiin pesivä laulujoutsen. Suurin osa hankealueen soista on voimakkaasti ojitettuja, eikä niiden ojittamattomilla osilla havaittu merkittäviä linnustollisia arvoja. Hankealueen pesimälinnustoselvitysten aikana petolintuja havaittiin vain vähän, koska selvitysten aikaan alueen ravintotilanne oli ilmeisen heikko. Alueella havaittiin mm. tuulihaukkoja sekä hiirihaukka, mutta niiden mahdollisista pesäpaikoista ei ole tietoa. Metsähallituksen petolinturekisterin mukaan alle 10 km etäisyydellä hankealueesta ei sijaitse tiedossa olevia merikotkan, maakotkan tai muuttohaukan pesäpaikkoja. Luonnontieteellisen keskusmuseon sääksirekisterin mukaan hankealueen läheisyyteen sijoittuu muutamia käytössä olevia sääksen pesäpaikkoja. hankealueen koillispuolella sijaitsee kolme sääksen tiedossa olevaa pesäpaikkaa, joista viime vuosina käytössä ollut pesä sijaitsee noin 4,0 km etäisyydellä lähimmistä tuulivoimaloista. Hankealueelle sijoittuu paikoin vanhan ja varttuneemman metsän kuusikoita, joissa on runsaasti lahopuuta ja jonkun verran kolopuita. hankealueelle sijoittuvat kuusikot ovat potentiaalisia petolintujen elinympäristöjä, minkä lisäksi niissä tavataan jonkin verran myös vanhan metsän lajistoa. Alueen metsäkanalintukannat ovat kohtalaisen vahvoja, ja etenkin teeriä havaittiin paikoitellen runsaasti. hankealueella havaittiin myös metsoja, ja pyitä esiintyy etenkin alueen vanhoissa ja varttuneemmissa kuusikoissa sekä kuusivaltaisissa sekametsissä. Lisäksi huomionarvoisista lajeista mainitaan voimakkaasti viime vuosina taantunut pohjansirkku, joita havaittiin useampia laulavia yksilöitä.

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 30 (84) Muuttolinnusto 2.10 Eläimistö Perämeren rannikko muodostaa linnuille luonnollisen muuton johtolinjan, missä Simon kohdalla mantereen yllä muuttavat linnut matkaavat keväällä etupäässä rannikon suuntaisesti luoteeseen ja pohjoiseen. Pääasiassa Oulunseudun kerääntymisalueen kansainvälisesti tärkeällä lintualueella (IBA-alue) lepäilevät joutsenet, hanhet ja kurjet jatkavat muuttomatkaansa hajaantuen pohjoisen ja koillisen suuntiin, jolloin niiden muutto ei tiivisty Perämeren pohjoiselle rannikolle yhtä voimakkaasti kuin etelämpänä Kalajoen Raahen alueella. Sen sijaan Iin ja Simon rannikon yllä muuttaa keväällä ja syksyllä huomattavia määriä luoteeseen ja pohjoiseen matkaavia petolintuja. Perämeren läpi koilliseen muuttavat kuikkalinnut ja arktisilla alueilla pesivät sorsalinnut kohtaavat mantereen Simossa ja Iin pohjoisosissa, mistä ne suuntaavat korkealle mantereen ylle idän ja koillisen välisiin ilmansuuntiin. Syysmuuton osalta tilanne on periaatteessa päinvastainen kuin keväällä. Perämeren pohjukka sekä luode-kaakko -suuntainen rannikkolinja keräävät pohjoisesta saapuvia lintuja kapealle rantalinjaa seuraavalle vyöhykkeelle. Iin ja Simon rannikkoalueella on viime vuosina havaittu syksyisin merkittävää petolintumuuttoa. Simossa petolintujen muuttoväylä on kuitenkin hieman leveämpi kuin Iissä, eikä sinne muodostu samankaltaista ja yhtä merkittävää muuton pullonkaula-aluetta kuin Iin pohjoisosiin. hankealue sijoittuu Perämeren rantaviivan läheisyyteen, mutta pääosiltaan rantaviivaa seurailevan vesi- ja rantalintujen muuttoreitin ulkopuolelle. Sen sijaan hankealue sijoittuu mantereen yllä muuttavien petolintujen muuttoreitille. Simon tuulivoimapuistojen muutontarkkailun vertailuaineistona on käytetty sekä keväällä että syksyllä noin 15 km eteläkaakkoon sijaitsevan Iin Myllykankaan havaintoaineistoja. Myllykankaan havaintoaineisto on kattavampi ja kerätty pidemmän ajanjakson aikana kuin Simon havaintoaineisto, joten Myllykankaan ja Iin rannikkoalueen ilmoitetut muuttajamäärät ovat suurempia. Vuoden 2012 havaintojen perusteella Perämeren pohjoisosan kiertävä lintujen muuttovirta on tiiveimmillään Iin rannikkoalueella, muodostaen alueelle selkeän muuton pullonkaula-alueen. Vatunginniemen jälkeen ja Kuivaniemen kirkonkylän alueella Perämeren rannikkolinja kääntyy enemmän länteen, mistä syystä lintujen muuttovirta hajaantuu Simossa enemmän, kuin mitä se on etelämpänä Iin rannikolla Eläimistön yleiskuvaus tuulivoimapuiston hankealue sijoittuu Suomen eliömaantieteellisessä aluejaossa Oulun Pohjanmaan ja Peräpohjolan eliömaakuntien rajalle, missä esiintyy Perämeren pohjoiselle rannikkoseudulle tyypillistä havumetsävyöhykkeen eläinlajistoa. Alueen tyypillisiä ja tavanomaisia nisäkkäitä ovat mm. orava, metsäjänis ja kettu sekä joukko erilaisia pikkunisäkkäitä. Soiden ja kangasmaiden sekä talousmetsän hakkuiden ja eri-ikäisten taimikoiden mosaiikkimainen vuorottelu muodostaa monentyyppisiä elinympäristöjä muun muassa hirvikannan eduksi. Hirvieläimistä alueella tavataan lisäksi metsäkaurista sekä ei-luonnonvaraisena poroa Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) luetellaan yhteisön tärkeänä pitämät ns. tiukan suojelujärjestelmän eläinlajit, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulain 49 perusteella kiellettyä. Simon tuulivoimapuistojen hankealueilla saattaa esiintyä inventointien tulosten perusteella

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 31 (84) sekä muun täydentävän aineiston perusteella luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainitusta lajistosta ainakin pohjanlepakkoa, saukkoa, suurpetoja sekä viitasammakkoa. Saukko Saukko on EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) laji, minkä lisäksi se on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT). Saukko elää koko Suomessa ja sen elinympäristöiksi soveltuvat monenlaiset vesialueet, mutta erityisesti se suosii puhdasvetisiä pieniä järviä ja jokireittejä. Vesistöstä toiseen siirtyessään se voi kulkea kaukanakin rannasta, ja sen elinpiirin on arvioitu käsittävän noin kilometriä vesistöreittejä. Saukon pääravintoa ovat kalat ja sammakkoeläimet. Simon tuulivoimapuistojen luontoselvitysten aikana ei havaittu merkkejä saukon esiintymisestä alueella. hankealueella ja sen sähkönsiirron voimajohtoreittien alueella sijaitsee hyvin niukasti lajin elinympäristöksi soveltuvia luonnontilaisia pienvesiä, mutta lajin esiintyminen alueella on mahdollista. Liito-orava Liito-orava on EU:n luontodirektiivin IV (a) laji, minkä lisäksi se on luokiteltu vaarantuneeksi (VU). Liito-oravan levinneisyyden painopiste on Etelä- ja Keski- Suomessa, pohjoisrajan kulkiessa noin Oulu Kuusamo -linjalla. Levinneisyyden pohjoisosissa lajin esiintyminen on hyvin laikuittaista, eikä sen tiedetä esiintyvän Simon alueella. Tuulivoimapuistojen hankealueilla on paikoin liito-oravan elinympäristöksi soveltuvaa vanhaa ja varttunutta kuusivaltaista sekametsää, mutta lajista ei tehty havaintoja luontoselvitysten yhteydessä. Liito-oravan esiintyminen hankealueella tai sähkönsiirron voimajohtojen alueella arvioidaan hyvin epätodennäköiseksi. Suurpedot EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) luetelluista suurpedoista Simon tuulivoimapuistojen hankealueilla sekä niiden sähkönsiirron voimajohtoreittien alueella saattaa esiintyä aika ajoin lähinnä karhua ja ilvestä. Tuoreimmassa uhanalaisluokituksessa karhu ja ilves on arvioitu vaarantuneiksi (VU). Kaikki suurpetomme suosivat ensisijaisesti rauhallisia metsä- ja suoalueiden pirstomia salomaita, missä ihmistoiminta on luontaisesti vähäistä. Lajien elinpiirin koko on yleensä vähintään useita kymmeniä tai jopa useita satoja neliökilometrejä, jolloin niiden elinalueille mahtuu monenlaisia ihmistoiminnankin alaisia elinympäristöjä. Simon tuulivoimapuistojen luontoselvitysten aikana ei havaittu merkkejä suurpetojen esiintymisestä hankealueella. On todennäköistä, että karhua ja ilvestä esiintyy aika-ajoin hankealueella ja sen sähkönsiirron voimajohtoreittien alueella. Susia alueella saattaa liikkua satunnaisesti. Susi on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN), ja laji kuuluu poronhoitoaluetta lukuun ottamatta myös EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajistoon. Viitasammakko Viitasammakko on luontodirektiivin liitteen IV (a) laji, mutta sitä ei ole luettu Suomessa uhanalaisten tai silmälläpidettävien lajien joukkoon. Viitasammakkoa tavataan lähes koko maassa, ja esimerkiksi entisen Oulun läänin alueella sekä Keski-Suomessa se on paikoin yleinen ja runsaslukuinen. Laji elää kosteissa elinympäristöissä, etenkin rehevillä rannoilla ja soilla, mutta paikoin myös huomattavasti vaatimattomammissa elinympäristöissä kuten metsäojissa. Viitasammakot kerääntyvät lisääntymisaikana kutupaikoille tulvivien lampien ja merenlahtien tai rehevien järvien rannoille. hankealueen luontoselvitysten aikana ei tehty havaintoja

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 32 (84) viitasammakon esiintymisestä alueella, ja alueelle sijoittuu hyvin vähän lajin elinympäristöjä. Lepakot 2.11 Natura-alueet Kaikki Suomessa tavatut lepakot ovat luonnonsuojelulain (LSL 38 ) nojalla rauhoitettuja, ja ne on luettu kuuluvaksi EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin. Suomi liittyi vuonna 1999 Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS), joka velvoittaa osapuolimaita huolehtimaan lepakoiden suojelusta lainsäädännön kautta sekä tutkimusta ja kartoituksia lisäämällä. EUROBATS-sopimuksen mukaan osapuolimaiden tulee myös pyrkiä säästämään lepakoille tärkeitä ruokailualueita sekä siirtymä- ja muuttoreittejä. Lepakoista käytännössä vain pohjanlepakkoa sekä mahdollisesti viiksisiippaa/isoviiksisiippaa arvioidaan esiintyvän säännöllisesti Simon alueella. Pohjanlepakko esiintyy usein asutuksen läheisyydessä, sopivan suojaisilla ja pienipiirteisillä metsäalueilla, mutta myös pihapiireissä ja puistoissa, missä on riittävästi puustoa ympärillä. Lajin on todettu viihtyvän erilaisten elinympäristöjen raja-alueilla, kuten peltojen ja hakkuiden reuna-alueella sekä teiden yllä, ja välttelevän suurempien metsien sisäosia sekä laajoja avoimia alueita. Simon tuulivoimapuistojen hankealueiden lepakkoselvitysten yhteydessä alueilla havaittiin vain hyvin vähän lepakoita, ja kaikki havaitut lepakot olivat pohjanlepakoita. Havaitut lepakot liikkuivat pääasiassa metsäteiden ja polkujen yllä ruokailemassa. Onkalon tuulivoimapuiston hankealueella yhden pohjanlepakon havaittiin lentävän pitkin rakennettujen tuulivoimaloiden huoltotietä, jolloin lepakko lensi toiminnassa olevan tuulivoimalan alapuolelta alle 10 metrin korkeudessa. hankealueella ei tehty merkittäviä lepakkohavaintoja. Yleispiirteisten lepakkoselvitysten perusteella Simon tuulivoimapuistojen lepakkotiheydet ovat hyvin alhaisia. Lepakkoselvitysten sekä muiden luontoselvitysten perusteella hankealueella ei todennäköisesti sijaitse lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja eikä hankealueelta tunnistettu lepakoille tärkeitä alueita. Suunniteltujen Simon, Leipiön ja Onkalon tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten mahdolliselle vaikutusalueelle ja alle 10 km etäisyydelle Simon tuulivoimapuistojen hankealueista sijoittuu kaikkiaan kahdeksan Natura-aluetta. Natura-alueista Iso Saarisuo Hoikkasuo Musta-aapa (FI ), Kirvesaapa (FI ), Martimoaapa Lumiaapa Penikat (FI ) ja Perämeren saaret (FI ) on liitetty Natura 2000-verkostoon sekä luonto- (SCI = Site of Community Interest) että lintudirektiivin (SPA = Special Protected Area) mukaisina kohteina. Kyyttikarinnokka (FI ), Musta-aapa (FI ), Nikkilänaapa (FI ) ja Simojoki (FI ) on sisällytetty Natura 2000-verkostoon vain luontodirektiivin (SCI) mukaisina kohteina. Hankealueille ei sijoitu Natura-alueita, eikä hankkeiden sähkönsiirtoon suunnitellut voimajohdot kulje uudessa johtokäytävässä Natura-alueiden halki. sähkönsiirron voimajohto kulkee olemassa olevan johtokäytävän viereen levennettävässä johtokadussa Simojoen Natura-alueen halki.

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 33 (84) tuulivoimapuisto Kuva 9. Simon, Leipiön ja Onkalon tuulivoimapuistojen hankealueiden ympäristöön sijoittuvat Natura-alueet ja luonnonsuojelualueet (kuvassa YVA-vaihen mukaiset hankealueiden rajaukset) Luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelman kohteet hankealueen lähiympäristöön ei sijoitu perustettuja luonnonsuojelualueita. hankealueen lähimmät luonnonsuojelualueet sijoittuvat Nikkilänaapan Natura-alueelle sekä Onkalon hankealueen eteläreunalle. tuulivoimapuiston hankealueen tai sähkönsiirron alueelle ei sijoitu luonnon-suojeluohjelmien tai niitä vastaavien ohjelmien kohteita. Suurin osa lähialueelle sijoittuvista luonnonsuojeluohjelmien kohteista sijoittuu Natura-alueille Kansainvälisesti ja kansallisesti tärkeät lintualueet Kansainvälisesti tärkeät lintualueet eli IBA-alueet (IBA = Important Bird Are) on BirdLife Internationalin hanke tärkeiden lintukohteiden tunnistamiseksi ja suojelemiseksi maailmassa. IBA-alueverkostolla on vahva asema kansainvälisessä

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 34 (84) linnuston suojelutyössä ja hanke nimettiin vuonna 2010 yhdeksi kolmesta maapallon biodiversiteetin tilaa mittaavasta YK:n Millennium -mittarista. Maailmasta on löydetty noin kansainvälisesti tärkeää lintualuetta, joista Suomessa sijaitsee 97 aluetta (Heath & Evans 2000). FINIBA-alueet ovat Suomen tärkeitä lintualueita, jotka on valittu Suomen ympäristökeskuksen ja BirdLife Suomen suorittamissa kartoituksissa (Leivo ym. 2001). FINIBA-hankkeella ei ole virallista suojeluohjelman statusta, mutta suurin osa FINIBAalueista kuuluu esimerkiksi lintuvesien suojeluohjelmaan tai Natura 2000-verkostoon. Simon, Leipiön ja Onkalon tuulivoimapuistojen hankealueiden ympäristöön sekä niiden arvioidulle vaikutusalueelle sijoittuu yksi IBA- ja viisi FINIBAaluetta.

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 35 (84) 3 Tuulivoimapuiston suunnittelu ja rakenteet 3.1 Tuulivoimaloiden sijoitus TuuliWatti Oy on vastannut tuulivoimapuiston suunnittelusta. YVAmenettelyn jälkeen tuulivoimapuiston suunnitelmaa on tarkistettu siten, että alueelle sijoittuu 11 tuulivoimalaa (YVA:ssa 10). Kaava-aluetta on laajennettu vastaavasti. Lisäksi muiden voimaloiden sijainteihin on tehty tarkistuksia. tuulivoimapuistoon on suunniteltu sijoitettavaksi 11 tuulivoimalaa, joiden yksikköteho olisi 3-5 MW, napakorkeus noin 140 metriä ja kokonaiskorkeus noin metriä. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloista perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä maakaapeleista (20 kv) ja sähköasemasta. tuulivoimapuisto liitetään valtakunnan verkkoon uudella 110 kv:n ilmajohdolla, joka liitetään Keminmaan Taivalkosken sähköasemaan. Tuulivoimaloiden ja tuulipuiston muiden rakenteiden sijoitussuunnittelussa joudutaan ottamaan huomioon useita reunaehtoja. Tuulivoimaloiden sijoitteluun vaikuttavat mm. maanomistus, tuuliolosuhteet ja maaperä sekä tuulivoimaloiden sijoittuminen suhteessa toisiinsa. Lisäksi suunnittelussa otetaan huomioon alueen arvokohteet, kuten esimerkiksi luonto- ja muinaisjäännöskohteet siten, että arvokkaat alueet jätetään rakentamisen ulkopuolelle. Suunnittelussa kiinnitetään huomiota erityisesti maisemaan ja linnustoon kohdistuviin vaikutuksiin ja sekä melu- ja välkevaikutuksiin. Viranomaisten ohjeistusten mukaiset etäisyysvaatimukset maanteistä ja rautateistä sekä voimajohdoista tulee myös ottaa huomioon voimaloiden sijoitussuunnittelussa. Tuulivoiman tuotanto edellyttää riittäviä tuulisuusoloja, jotta tuulivoiman tuottaminen on kannattavaa. Suomen Ilmatieteen laitos on mitannut Suomen tuulisuusoloja jo pitkään. Nykyisin paikkakohtaista ja koko Suomen käsittelevää tuulisuustietoa on saatavilla työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamasta Suomen tuuliolosuhteita kuvaavasta tuuliatlaksesta. Tuuliatlas- sivusto avattiin käyttöön ( Tuuliatlas toimii apuvälineenä arvioitaessa mahdollisuuksia tuottaa energiaa tuulen avulla. Tuuliatlaksen tiedot perustuvat mittaustulosten ja seurannan avulla luotaviin tuulisuusmallinnuksiin. Tuulen nopeus kasvaa korkeuden kasvaessa, minkä vuoksi on perusteltua rakentaa mahdollisimman korkeita tuulivoimaloita. Tuulen nopeuden kasvu riippuu useista tekijöistä, joista merkittävimmät ovat maaston korkeuserot, maaston rosoisuus sekä ilman lämpötilan muutokset ylöspäin mentäessä (Tuuliatlas 2011). Tuuliatlaksen tietojen pohjalta voidaan todeta, että suunnitellut tuulivoimapuistojen alueet ovat tuulisia ja sopivia tuulivoimatuotantoon. Myös TuuliWatin Simon hankealueilla jo toiminnassa olevat tuulivoimalat Putaankankaalla ja Onkalossa ovat osoittaneet alueen sopivan tuulisuuden puolesta hyvin tuulivoimatuotantoon. Oheisissa tuuliruusuissa on esitetty suunnitellun Simon Leipiön alueen tuuliruusut 100 m ja 200 m korkeudessa. Valitsevat tuulet puhaltavat tuuliruusujen mukaan etelälounaasta kohti koillista.

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 36 (84) Kuva 10. tuulivoimapuiston suunnitelma kaavaluonnosvaiheessa (10 voimalaa). Kuva 11. tuulivoimapuiston suunnitelma kaavaehdotusvaiheessa (11 voimalaa).

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 37 (84) Kuva 12. Tuuliruusut Simon Leipiön tuulivoimapuiston keskivaiheelta 100 m:n ja 200 m:n korkeudelta (Tuuliatlas 2012). 3.2 Tuulivoimaloiden rakenne Tuulivoimalat koostuvat perustusten päälle asennettavasta tornista, 3-lapaisesta roottorista ja konehuoneesta. Tuulivoimaloiden torneilla on erilaisia rakennustekniikoita. Rakennustekniikaltaan umpinaisesta tornista käytetään nimitystä lieriötorni. Suunnitellut tuulivoimalat ovat lieriötornimallisia tuulivoimaloita. Lieriötornit voidaan toteuttaa kokonaan teräsrakenteisena, täysin betonirakenteisena tai betonin ja teräksen yhdistelmänä nk. hybridirakenteena. Tuulivoimalan konehuoneessa sijaitsevat vaihteisto, generaattori sekä säätö- ja ohjausjärjestelmät. Tuulivoimaloiden kokoamiseen tarvitaan kokoamisalue jokaisen tuulivoimalan perustusten viereen. Kokoamisalueen tarvitsema maa-ala on noin 75 m x 40 metriä. Lisäksi tarvitaan noin 6 x 200 metrin tasainen puuttomaksi raivattu alue torninosturin kokoamista varten. Tuulivoimalan perustusten halkaisija on noin metriä. Tuulivoimaloiden perustamistavan valinta riippuu kunkin voimalaitoksen rakentamispaikan pohjaolosuhteista. Rakennussuunnitteluvaiheessa tehtävien pohjatutkimustulosten perusteella jokaiselle tuulivoimalalle tullaan valitsemaan erikseen sopivin ja kustannustehokkain perustamistapavaihtoehto.

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 38 (84) 3.3 Tiestö Kuva 13. Ilmakuva TuuliWatti Oy:n Simon Leipiö I voimaloiden kokoamisvaiheesta. (Kuvan vasemmassa alanurkassa oleva mittajana on 50 m.) tuulivoimapuistoalueelle rakennetaan uusi tieyhteys Ranuantien (924) ja Varikkotien kautta hankealueen länsipuolelta. Hankealueella olemassa olevia tiepohjia voidaan hyödyntää noin 1,4 kilometrin matkalla, uusia teitä hankealueelle rakennetaan noin 7 kilometriä. Liikenneyhteys tuulivoimapuiston alueelle ei edellytä tasoristeyksen ylittämistä. Tuulivoimapuiston tiet ovat noin 6 metriä leveitä ja sorapintaisia. Rakennettavien teiden ja liittymien mitoituksessa on otettava huomioon, että tuulivoimaloiden roottorien lavat tuodaan paikalle yli 50 m pitkinä erikoiskuljetuksina. Tämän takia liittymät ja kaarteet vaativat normaalia enemmän tilaa. Joissakin voimalatyypeissä lavat voidaan kuljettaa myös kahdessa osassa ja ne kootaan vasta tuulivoimalatyömaalla, jolloin vaadittava kuljetuskalusto voi olla lyhyempääkin. Uudet tiet tuulivoimapuiston alueella mitoitetaan 30 tonnin akselipainolle. Painavimmat kuljetukset ovat naselli eli koneisto-osa, joka painaa noin 100 tonnia, sekä nosturin painavin osa. Hankkeessa hyödynnettävien olemassa olevien teiden kantavuutta joudutaan mahdollisesti parantamaan.

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 39 (84) 3.4 Sähkönsiirto Kuva 14. Simon Leipiöön rakennettu Gamesa G128 tyypin voimala (napakorkeus 140 mm, roottorin halkaisija 128 m). Tuulipuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan huoltoteiden yhteyteen rakennettavilla maakaapeleilla (20 kv). Hankealueelle rakennetaan uusi 110/20 kv sähköasema olemassa olevan 110 kv Raasakka-Isohaara voimajohdon varteen. Sähköasemalta rakennetaan 110 kv voimajohto Taivalkosken sähköasemalle. Rakennettavan ilmajohdon pituus on noin 38 kilometriä. Uusi 110 kv ilmajohto rakennetaan nykyisen Keminmaa-Pikkarala 400 kv johtoreitin rinnalla Taivalkosken sähköasemalle. Voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään ja nykyisen Keminmaa- Pikkarala voimajohdon väliseltä osuudelta. TuuliWatti Oy on käynnistänyt uuden 110 kv voimajohdon tarkemman suunnittelun keväällä TuuliWatin Simon

42 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 40 (84) tuulivoimahankkeiden sähkönsiirtoratkaisujen periaatteet on esitetty oheisessa kuvassa. Kuva 15. tuulivoimapuiston ja TuuliWatti Oy:n Simon muiden tuulivoimapuistojen sähkönsiirtoratkaisun periaatteet.

43 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 41 (84) 4 Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteet ja eteneminen 4.1 Tavoitteet Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen. Tavoitteena on yhteen sovittaa tuulivoimatoiminta aluetta koskevien muiden maankäyttötarpeiden kanssa ja ottaa huomioon suunnitteluprosessin kuluessa tarkentuvat tavoitteet. Tavoitteena on lieventää tuulivoimapuiston rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä ja maakaapeleista. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Simon kunnanvaltuusto. Tuulivoimapuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho Suomessa MW:iin vuoteen 2020 mennessä. 4.2 Osayleiskaavoituksen ja YVA-menettelyn suhde TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) koskien Karsikon, Leipiön, ja Onkalon tuulivoimapuistoja käynnistyi joulukuussa 2012 ja päättyi helmikuussa 2014, kun yhteysviranomainen antoi lausuntonsa YVA-selostuksesta. Suunnitteilla olevien uusien tuulivoimaloiden lisäksi YVA-menettelyn vaikutusten arvioinneissa otettiin huomioon myös Putaankankaan, Onkalon ja Leipiön rakennetut voimalat. YVA-menettely ei ole lupaeikä päätöksentekomenettely, vaan sen tarkoituksena on tukea hankkeen suunnittelua ja myöhempiä päätöksentekoprosesseja tuottamalla hankkeen ympäristövaikutuksiin liittyvää tietoa. YVA-lain 5 :n mukaan "yhteysviranomaisen, kaavaa laativan kunnan tai maakunnan liiton ja hankkeesta vastaavan on oltava riittävässä yhteistyössä hankkeen arviointimenettelyn ja kaavoituksen yhteensovittamiseksi". tuulivoimapuistohankkeessa on mahdollisuuksien mukaan yhdistetty YVA-lain mukainen YVA-menettely ja maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleiskaavoitus. tuulivoimapuiston kaavoitus käynnistettiin rinnan YVA-menettelyn kanssa. Osayleiskaavoitukseen tarvittava tietopohja ja selvitykset on tuotettu pääasiallisesti YVA-menettelyssä ja ne on lähtökohtaisesti laadittu palvelemaan myös osayleiskaavoitusta. Selvityksiä, vaikutusten arviointia ja suunnitelmia on tarkennettu ja täydennetty kaavoitusprosessissa YVA-menettelyn päättymisen jälkeen. Osayleiskaavan valmisteluvaiheen aineistot laadittiin osittain samanaikaisesti YVAohjelman ja YVA-selostuksen kanssa. Kaavoituksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa esiteltiin samassa yleisötilaisuudessa YVA-ohjelman kanssa alkuvuodesta Kaavaluonnosta esiteltiin samassa yleisötilaisuudessa YVAselostuksen kanssa syksyllä Osayleiskaavaehdotus on tarkoituksenmukaista asettaa nähtäville vasta, kun YVA:n yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa YVAselostuksesta ja lausunto on voitu ottaa huomioon kaavaehdotuksessa. Yhteysviranomaisen lausunnon mukaan Simon tuulivoimapuistot hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus on olennaisilta osin riittävä ja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, 458/2006) vaatimukset täyttävä. Lausunnossa tuodaan kuitenkin esiin ympäristövaikutusten arviointiselostuksen puutteet, kuten riittämätön maisemavaikutusten arviointi, ja

44 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 42 (84) ohjeistetaan hankkeen jatkosuunnittelussa kiinnittämään huomiota esitettyihin puutteisiin ja täydennystarpeisiin. 4.3 Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma tuulivoimapuiston on ilmoitettu vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä välisen ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei annettu mielipiteitä nähtävilläoloaikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa esiteltiin yleisötilaisuudessa yhdessä YVA-ohjelman kanssa. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Kaavan valmisteluvaihe tuulivoimapuiston luonnos laadittiin tuulivoimapuiston yleissuunnitelman ja YVA-menettelyn yhteydessä laadittujen selvitysten ja vaikutusarviointien perusteella. Simon kunnanhallitus päätti kokouksessaan asettaa tuulivoimapuiston luonnoksen nähtäville. kaavaluonnos oli nähtävillä kaavaluonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa, jossa esiteltiin myös TuuliWatin Simon tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus). kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot ja kaava-alueen maanomistajia tiedotettiin kaavaluonnoksen nähtävilläolosta kirjeitse. kaavaluonnoksesta annettiin 13 lausuntoa ja 2 mielipidettä. Lausunnon antoivat: Lapin ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Lapin liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Puolustusvoimat, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Lapin pelastuslaitos, Simon kunnan tekninen lautakunta, Simon kunnan ympäristölautakunta, Iin kunta, Museovirasto ja Paliskuntain yhdistys ry. Lausunnoissa nousi esiin keskeisimpänä maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnin riittämättömyys. Palautteissa otettiin kantaa myös mm. porotalouteen kohdistuviin vaikutuksiin ja meluvaikutuksiin.

45 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 43 (84) 4.5 Kaavaehdotus Kuva 16. tuulivoimapuiston kaavaluonnos ( ). TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistojen YVA-menettelyn yhteysviranomaisena toimiva Lapin ELY-keskus antoi lausuntonsa YVA-selostuksesta , jolloin YVAmenettely päättyi. Lausunnon mukaan YVA-selostus on riittävä, mutta lausunnossa tuotiin esiin joitakin puutteita, kuten maisemavaikutusten arvioinnin riittämättömyys. Lisäksi lausunnossa otettiin kantaa mm. linnustovaikutusten arviointiin, meluvaikutusten huomioon ottamiseen, porotalouteen kohdistuvien vaikutusten arviointiin, arvokkaiden luontokohteiden huomioimiseen ja eri mallinnus- ja analyysikarttojen luettavuuteen. Ympäristöministeriö vahvisti Länsi-Lapin maakuntakaavan ja määräsi maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n perusteella maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Ympäristöministeriö jätti maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n vastaisena vahvistamatta tuulivoimaloiden alueiksi osoitetut alueet tv 2385 Onkalo, tv 2386 Uusikangas-Mustaniemi, tv 2390 Reväsvaara ja tv 2391 Isottimuvaara sekä tuulivoimatuotannon suunnitteluun soveltuvan alueen tv Viisavaara. tuulivoimapuisto sijaitsee osittain tv 2385 alueella, joka jätettiin vahvistamatta. Ympäristöministeriön päätöksen perustelun mukaan maakuntakaavan tuulivoimaloiden aluetta ja tuulivoimaloiden suunniteluun soveltuvaa aluetta koskevissa kaavamääräyksissä ei ole huomioitu valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden maisema-arvojen säilymistä yksityiskohtaisempaa suunnittelua ohjaavilla määräyksillä.

46 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 44 (84) Ympäristöministeriön maakuntakaavan vahvistamispäätökseen liittyen järjestettiin Simossa Lapin liiton johdolla tilaisuus, jossa ympäristöministeriön edustaja esitteli tarkemmin päätöksen perusteluja ja käytiin keskustelua aiheesta. Tilaisuuteen osallistuivat Lapin liiton lisäksi ympäristöministeriön, Lapin ELY-keskuksen, Museoviraston, Simon, Kemin ja Ylitornion edustajat sekä alueen tuulivoimahankkeista vastaavien (UPM Kymmene, wpd Finland Oy, Innopower Oy) ja konsulttien (Pöyry Oyj, FCG) edustajia. Ympäristöministeriön vahvistamispäätöksen perusteella ei voida tehdä sellaista johtopäätöstä, etteikö vahvistamatta jääneille alueille voisi sijoittua tuulivoimaa. Vahvistamispäätös ei myöskään ota kantaa vireillä oleviin yleiskaavahankkeisiin. Lapin ELY-keskuksen, Simon kunnan, hankevastaavan ja konsultin kesken järjestettiin työkokous ja maastokäynti Simossa Kokouksen keskeisenä aiheena oli arvokkaiden kulttuuriympäristö- ja maisema-alueiden huomioon ottaminen TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistojen osayleiskaavoissa. TuuliWatti Oy:n ja Rajakiiri Oy:n Simon tuulivoimapuistohankkeisiin liittyen järjestettiin poroneuvottelu Simossa Neuvotteluun osallistuivat Lapin ELY-keskuksen, Lapin liiton, Simon kunnan, Paliskuntain yhdistys ry:n, Isosydänmaan paliskunnan, hankevastaavien ja konsultin edustajat. Kyseessä ei ollut poronhoitolain 53 :n mukainen lakisääteinen neuvottelu, sillä hankkeet sijoittuvat yksityisten omistamille maille. Neuvottelussa keskusteltiin hankkeiden mahdollisista vaikutuksista poronhoidon kannalta ja sovittiin periaatteista seurannan toteuttamisen ja mahdollisten korvausten suhteen. tuulivoimapuiston kaavoituksesta järjestettiin työneuvottelu Lapin ELYkeskuksen kanssa Rovaniemellä. Neuvottelussa käytiin läpi alustava kaavaehdotus ja mallinnuksia. tuulivoimapuiston ehdotus on laadittu kaavaluonnoksesta saadun palautteen, YVA-selostuksesta annetun yhteysviranomaisen lausunnon, tarkentuneiden tavoitteiden ja täydennettyjen ja päivitettyjen selvitysten ja suunnitelmien perusteella. Kaavaehdotusvaiheessa erityisesti maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvaa vaikutusten arviointia on täydennetty. Kaavoitusta varten on päivitetty melu- ja varjostusmallinnukset (melumallinnukset Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti), näkemäalueanalyysi sekä laadittu lisää havainnekuvia. Kaavaluonnokseen verrattuna kaavaehdotukseen on lisätty yksi tuulivoimala ja kaavaaluetta laajennettu. Selvityksiä on täydennetty lisätyn voimalan osalta. Voimaloiden sijainteihin on myös tehty pieniä tarkistuksia, mm. kaava-alueen itäosassa kauemmas kaavarajasta ja samalla kuntien välisestä rajasta. Kaavaselostusta on täydennetty ja päivitetty. kaavaehdotuksen keskeiset muutokset nähtävillä olleeseen kaavaluonnokseen verrattuna: Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 metriä. Lisätty yksi voimala (H11) ja kaava-aluetta laajennettu. Kaava-alueen laajennusosaan merkitty luontokohteet. Voimaloiden (H1, H6, H7, H8 ja H9) sijainteja tarkistettu. Tuulivoimaloiden alueiden (tv) rajauksia tarkistettu (H7, H8, H9). Lisätty kaavaluonnoksesta puuttunut muinaisjäännös Halmekangas sm-kohteena.

47 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 45 (84) Kuva 17 ja Kuva 18. Vasemmassa kuvassa sinisillä ympyröillä on osoitettu tuulivoimaloiden (10 kpl) sijainti kaavaluonnosvaiheessa ja oikeassa kuvassa punaisilla ympyröillä on osoitettu tuulivoimaloiden (11 kpl) sijainti kaavaehdotuksessa. Kaavaluonnosvaiheen jälkeen on lisätty voimala H11 ja tarkistettu hieman voimaloiden H1, H6, H7, H8 ja H9 sijaintia. Kuva 19. tuulivoimapuiston kaavaehdotus ( ).

48 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 46 (84) 5 Osayleiskaavan ratkaisut, merkinnät ja määräykset tuulivoimapuiston kaavaratkaisu perustuu tuulivoimapuiston yleissuunnitelmaan ja YVA-menettelyn yhteydessä laadittuihin selvityksiin ja vaikutusarviointeihin ja näihin aineistoihin kaavoitusprosessin aikana tehtyihin täydennyksiin ja tarkistuksiin. Tuulivoimaloiden sijoittelu perustuu luonnonolosuhteisiin, maastonmuotoihin, maanomistusoloihin sekä alueen tuuliolosuhteisiin. Osayleiskaava on laadittu siten, että tuulivoimaloiden sijoittamisessa on otettu huomioon tehtyjen selvitysten tulokset sekä tuulivoimaloiden riittävä etäisyys liikenneväylistä ja voimalinjoista. tuulivoimapuiston ssa maankäytön kehittämistarpeet keskittyvät tuulivoimarakentamiseen ja n keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoimapuiston rakentamisen ohjaukseen. Lisäksi kaavoituksessa on huomioitu alueella sijaitseva päärata, voimajohto ja moottorikelkkareitti sekä alueen luonto- ja kulttuuriympäristöarvot. Tuulivoimalat sijoittuvat riittävälle etäisyydelle pääradasta, voimajohdosta ja moottorikelkkareitistä. Osayleiskaavan suunnittelualueen pinta-ala on noin 700 ha. Suurin osa kaava-alueesta on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi (M-1). Lisäksi on osoitettu energiahuollon alue (EN) tuulivoimapuiston sähköasemaa varten. Alueet, joille tuulivoimalaitokset voidaan sijoittaa maa- ja metsätalousalueella, on osoitettu tuulivoimaloiden alueiksi (tv-1). Kaava mahdollistaa alueelle enintään 11 tuulivoimalaa ja niiden enimmäiskorkeus saa olla 210 m. Lisäksi kaavassa on osoitettu tuulivoimapuiston edellyttämä tiestö ja sähkönsiirron ratkaisut. tuulivoimapuiston yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittaman oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-1 -alueilla). 5.1 Alueiden käyttötarkoitusta koskevat kaavamerkinnät MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkkoja. Alueella on voimassa MRL 43.2 :n mukainen rakentamisrajoitus. Alueelle ei saa rakentaa asuin- tai loma-asuinrakennuksia. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouden ja luontaiselinkeinojen tarvitsemien rakennelmien ja rakenteiden sekä pienehköjen ulkoilukäyttöä palvelevien rakennelmien ja rakenteiden rakentaminen. Tuulivoimapuiston alue on osoitettu pääkäyttötarkoitukseltaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Alueelle rakentamista on rajoitettu Maankäyttö- ja rakennuslain perusteella. alue kuuluu poronhoitoalueeseen. Tuulivoimapuiston päämaankäyttötarkoitusta kuvaava merkintä M-1 käsittää myös poronhoidon, vaikka kaavamääräystekstiin ei sisälly erillistä mainintaa poronhoidosta. ENERGIAHUOLLON ALUE Energiahuollon alueelle voidaan rakentaa sähköasemakenttä ja enintään 100 k-m² suuruinen kojeistorakennus. Alue on osoitettu tuulivoimapuistoon rakennettavaa sähköasemaa varten.

49 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 47 (84) Sähköasemalta rakennetaan uusi 110 kv:n ilmajohto, jolla tuulivoimapuisto kytketään valtakunnan verkkoon. 5.2 Tuulivoimaloiden rakentamista koskevat kaavamerkinnät TUULIVOIMALOIDEN ALUE Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 metriä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus merenpinnasta ei saa ylittää tasoa metriä (N2000). Luku osoittaa, kuinka monta tuulivoimalaa alueelle voi enintään sijoittaa. Tuulivoimaloiden on oltava tornirakenteeltaan yhtenäisiä. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea. Tuulivoimaloiden kaikki rakenteet, siipien pyörimisalue ja tuulivoimaloiden nostoalueet tulee sijoittua osoitetuille tuulivoimaloiden alueille. Osayleiskaavassa on osoitettu osa-alueet (tv-1), joille tuulivoimalat tulee sijoittaa kaikkine rakenteineen. Alueet on ssa rajattu siten, että tuulivoimaloiden tarkemmassa sijoittamisessa voidaan ottaa huomioon mm. paikalliset maaperäolosuhteet. Kaava mahdollistaa yhteensä 11 tuulivoimalaa. Kaavamääräyksin on ohjattu myös tuulivoimaloiden enimmäiskorkeutta sekä niiden väritystä. Vaalealla värityksellä tarkoitetaan maisemakuvaan soveltuvaa yhtenäistä väritystä (valkoinen tai muu vaalea väri). Kaavamääräyksen mukainen enimmäiskorkeus tarkoittaa tuulivoimalan kokonaiskorkeutta (torni + lapa). Korkein tv-1 alueilla oleva maanpinnan korkeus on +35 mpy. TUULIVOIMALAITOKSEN OHJEELLINEN PAIKKA Osayleiskaavassa on esitetty tuulipuiston yleissuunnitteluun perustuen uusien tuulivoimalaitosten ohjeelliset paikat. 5.3 Sähkönsiirtoa ja teitä koskevat kaavamerkinnät OHJEELLINEN MAAKAAPELI Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto on toteutettava maakaapeleina. Osayleiskaavassa on esitetty maakaapelit tuulivoimapuiston yleissuunnitelman perusteella. Maakaapeleiden sijainnit on tarkoituksenmukaista osoittaa kaavassa ohjeellisina, jotta niiden rakentamisessa voidaan ottaa huomioon paikalliset maaperäolosuhteet. Maakaapelien toteutusta ohjataan koko yleiskaava-aluetta koskevilla määräyksillä. OHJEELLINEN 110 kv SÄHKÖLINJA Tuulivoimapuistoon rakennettavalta uudelta sähköasemalta rakennetaan 110 kv voimajohto Taivalkosken sähköasemalle. Uusi 110 kv ilmajohto rakennetaan nykyisen Keminmaa-Pikkarala 400 kv johtoreitin rinnalla Taivalkosken sähköasemalle. Voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään ja nykyisen Keminmaa-Pikkarala voimajohdon väliseltä osuudelta. TuuliWatti Oy on käynnistänyt uuden 110 kv voimajohdon tarkemman suunnittelun keväällä SÄHKÖLINJA Kaava-alueen läpi kulkeva Raasakka-Isohaara 110 kv:n voimajohto on osoitettu

50 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 48 (84) kyseisellä merkinnällä. OHJEELLINEN TIELINJAUS Merkinnällä on osoitettu tuulivoimalaitoksia palvelevat huoltotiet. Huoltotiet toteutetaan sorapintaisina ja keskimäärin 6 m leveänä. Osayleiskaavassa on esitetty uudet tiet tuulivoimapuiston yleissuunnitelman perusteella. Teiden sijainnit on tarkoituksenmukaista osoittaa kaavassa ohjeellisina, jotta niiden rakentamisessa voidaan ottaa huomioon paikalliset maaperäolosuhteet. Teiden toteutusta ohjataan lisäksi koko yleiskaava-aluetta koskevilla määräyksillä. NYKYINEN TIELINJAUS Olemassa olevat tuulivoimapuistoa palvelevat tiet on osoitettu kyseisellä merkinnällä. 5.4 Muut kaavamerkinnät OHJEELLINEN MOOTTORIKELKKAILUREITTI Moottorikelkkareitin etäisyys tuulivoimaloista on oltava vähintään 220 metriä. PÄÄRATA LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE Alueella sijaitsee Metsälain 10 :n mukaisia kohteita. Alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot ja alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän luonteen turvaaminen. Merkinnällä on osoitettu luontokohteet Kalttosuo, Hoikkakotasuo, sararämeet ja Halluankankaan nevaräme. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE Alue on paikallisesti luonnon monimuotoisuutta lisäävä elinympäristö. Alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot ja alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän luonteen turvaaminen. Merkinnällä on osoitettu luontokohteet Juurakkokangas ja Kalttosuon metsät. MUINAISJÄÄNNÖS Muinaismuistolain (295/63) tarkoittama ja rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Ennen rakennushankkeen vireilletuloa tulee olla yhteydessä Museovirastoon. Muinaisjäännökset Kotakangas ja Halmekangas on merkitty kaavaan SMkohdemerkinnällä.

51 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 49 (84) 5.5 Koko kaava-aluetta koskevat määräykset Yleiskaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille voidaan sijoittaa yhteensä enintään 11 tuulivoimalaa ja niiden vaatima rakennusoikeus. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto on toteutettava maakaapeleina. Tuulivoimaloiden huoltoteitä ja maakaapeleita ei saa sijoittaa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeille alueille. Tuulivoimaloiden huoltotiet ja maakaapelit on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan samaan maastokäytävään. Ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä Puolustusvoimien pääesikunnalta. Ennen kunkin tuulivoimalan rakentamista on haettava ilmailulain 165 :n mukainen lentoestelupa. Tämä yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittaman oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaava voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-1 -alueilla). Tuulivoimaloiden käytön päätyttyä voimaloiden maanpäälliset osat on purettava rakennusvalvonnan määräämässä kohtuullisessa ajassa.

52 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 50 (84) 6 Osayleiskaavan vaikutukset 6.1 Vaikutusten arviointi tuulivoimapuiston n vaikutusten arviointi perustuu pääasiassa hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tuottamaan selvitysaineistoon, vaihtoehtojen vertailuun ja vaikutusten arviointiin. YVA-menettelyn päätyttyä on suunnitelmia ja selvityksiä tarkistettu ja täydennetty kaavoitusprosessin aikana. Yhteisvaikutuksia Simoon suunnitteilla olevien Leipiön ja Onkalon tuulivoimapuistojen kanssa on myös arvioitu. Kaavaehdotusvaiheessa on laadittu seuraavat selvitykset: Lisätyn voimalapaikan luontoinventointi Linnuston seurantasuunnitelma tuulivoimapuiston melumallinnus tuulivoimapuiston varjomallinnus tuulivoimapuiston näkymäalueanalyysi TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistohankkeiden melumallinnus TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistohankkeiden varjomallinnus TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistohankkeiden näkymäalueanalyysi TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistohankkeiden havainnekuvat 6.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön tuulivoimapuiston toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia vaikutuksia. Tuulivoimapuisto sijoittuu sen toiminnan kannalta sopivalle alueelle. Toiminnassa hyödynnetään suurelta osin olemassa olevaa sähköverkkoa ja tiestöä, eivätkä toiminnasta aiheutuvat liikennejärjestelyt edellytä muutoksia yleiseen tieverkkoon. Tuulivoimapuistohanke on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) mukainen ja tukee erityisesti uusiutuvan energian hyödyntämistä koskevien tavoitteiden toteutumista. Tuulivoimapuiston sähkönsiirtovaihtoehdoissa on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti ensisijaisesti hyödynnetty mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia johtokäytäviä. tuulivoimapuiston aiheuttama maankäytön muutos ei ole ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Olemassa olevat voimajohdot on osoitettu maakuntakaavassa. Suunnitellut uudet voimajohtoreitit eivät ole ristiriidassa maakuntakaavan tai muiden voimassa olevien kaavojen kanssa. Tuulivoimaloiden, huoltoteiden ja sähköasemien rakennusalueilla hanke vaikuttaa suoraan maankäyttöön muuttamalla metsätalouskäytössä olevaa aluetta energiantuotantoalueeksi. Valtaosalla tuulivoimapuiston alueesta metsätalouskäyttö voi kuitenkin jatkua ja kokonaisuudessaan Simon tuulivoimapuistohankkeiden seurauksena metsätalouskäytössä olevaa aluetta poistuu suhteellisen vähän. Tuulivoimapuistohankkeen edellyttämien voimajohtojen keskeiset maankäyttöön kohdistuvat vaikutukset koskevat metsätalousalueiden muuttumista ilmajohdon johtoalueeksi. Voimajohdon johtoalueelle ei voida sijoittaa rakentamista lainkaan, mikä rajoittaa alueiden maankäyttöä. Johtoaluetta on kuitenkin mahdollista käyttää mm. virkistykseen, metsästykseen ja laiduntamiseen. Vaikutukset ovat hankkeen elinkaarta ajatellen pitkäkestoiset, mutta koska ne kohdistuvat suhteellisen pienelle alalle, voidaan niitä pitää merkitykseltään vähäisinä.

53 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 51 (84) 6.3 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimarakentamisen vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöihin ovat sidoksissa voimaloiden ulkonäköön, kokoon ja näkyvyyteen liittyviin tekijöihin. Lisäksi ympäröivän maiseman visuaalisella luonteella ja sietokyvyllä on merkitystä maisemavaikutusten laatuun. Tuulivoimaloiden suuresta koosta johtuen visuaaliset muutokset maisemassa voivat ulottua laajallekin alueelle. Vaikutusalueen laajuus riippuu mm. alueen topografiasta ja peitteisyydestä. Tuulivoimaloiden aiheuttamat muutokset maisemassa saattavat muuttaa alueen luonnetta muuttamalla luonnonmaiseman ihmisen muovaamaksi maisemaksi tai muuttamalla maiseman mittasuhteita. Maisemallisia vaikutuksia arvioitaessa on keskitytty maiseman muutoksiin etenkin asumiseen käytetyillä alueilla sekä yleisesti käytetyillä kulkuväylillä. Lähtökohtaisesti vaikutuksia ei ole arvioitu alueilla, joihin ei kohdistu aktiivista käyttöä (mm. asumattomat suo- ja metsäalueet). Arvioinnissa on tarkasteltu vaikutuksia valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin sekä kulttuuriympäristökohteisiin. Hankkeen maisemavaikutuksia on selvitetty tutkimalla maiseman ja siihen kiinteästi liittyvien kulttuuriympäristökohteiden sietokykyä. Arviointityön pohjaksi on selvitetty maisemakuvan kannalta merkittävimmät näkymäsuunnat ja -alueet sekä maisemakuvaltaan herkimmät alueet. Myös olemassa olevat maisemavauriot on kartoitettu. Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu hankkeen YVAmenettelyssä. Kaavaehdotusvaiheessa vaikutusten arviointia on kuitenkin täydennetty keväällä Vaikutusten arvioinnin tueksi on laadittu lisää havainnekuvia ja näkemäalueanalyysit on tarkennettu vastaamaan kaavaehdotusvaiheen mukaisia suunnitelmia. Näiden lisäksi vaikutusten arvioinnin lähtöaineistona on käytetty myös valokuvia, ilmakuvia, karttoja ja maastokäyntien tietoja. Vaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty myös YVA-menettelyn tuottamaan aineistoa. Laaditut havainnekuvat on esitetty erillisessä liitteessä. Havainnekuvat on pyritty laatimaan sellaisista kohteista, joista tuulivoimalat todennäköisesti olisivat havaittavissa ja jotka ovat aktiivisessa käytössä. Erityistä huomiota on kiinnitetty alueisiin, joihin liittyy erityisiä maiseman tai kulttuuriympäristön arvoja. Keväällä 2014 laadituissa havainnekuvissa uusia voimaloita on mallinnettu Halmekankaalle 11 kpl, Leipiöön 13 kpl ja Onkaloon 5 kpl. Onkalon osalta suunnitelma on kuitenkin tarkentunut ja Onkalon kaavaehdotuksessa uusia voimaloita osoitetaan vain 3 kpl. Osassa kuvista näkyvät myös Leipiön, Putaankankaan ja Onkalon rakennetut voimalat. Havainnekuvien avulla voidaan havainnollistaa tuleva tilanne melko tarkasti. Valokuvasovite ei kuitenkaan vastaan ihmissilmin havaittavaa näkymää ja tarkkuutta. Valokuvissa taustamaisema hälvenee tavallisesti normaalia katsetta sumeammaksi.

54 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 52 (84) Kuva 20. Keväällä 2014 laadittujen havainnekuvien ottopaikat (S2, S4, S3, S7, S8, S10, S13, S20, S21) ja suunniteltujen tuulivoimaloiden sijainnit (punaiset pisteet), joiden perusteella havainnekuvat on laadittu. Onkalon osalta suunnitelmaa on tarkistettu siten, että Onkalon kaavaehdotuksessa osoitetaan uusia voimaloita vain 3 kpl (kaavaehdotuksessa voimalat O4 ja O8 on jätetty pois ja voimalaa O7 on hieman siirretty). Pisteestä S15 ei ole laadittu havainnekuvaa, mutta valokuva on esitetty kaavaselostuksessa. Rakennetut voimalat on osoitettu mustilla pisteillä. Havainnekuvat on esitetty erillisessä liitteessä. Näkymäalueanalyysi antaa teoreettisen yleiskuvan siitä, mille alueille ja sektoreille tuulivoimalat tai osia niistä tulisi selkeimmin näkymään. Voimaloita voi siis todellisuudessa näkyä myös alueilla, jotka eivät näy näkymäalueanalyysin tulostekartalla. Näkymäalueanalyysit on laadittu WindPRO-ohjelman ZVI-moduulilla (ZVI = Zone of Visual Influence). Analyysissä on otettu huomioon alueen rakennukset, pinnanmuodot, vesistöt ja puusto. Mallinnuksissa suunniteltujen voimaloiden napakorkeutena on käytetty 140 metriä ja Simossa jo olemassa olevien voimaloiden napakorkeutena 119 metriä. Analyysikartta osoittaa kuinka monta voimalaa (napakorkeus) näkyy eri näkemäsektoreille. Näkymäalueanalyysi on laskennallinen malli voimaloiden näkyvyydestä ja sen tuloksia tulkittaessa on huomioitava malliin liittyvät epävarmuustekijät. Mallinnuksessa käytettävässä lähtöaineistossa (Corine) maaston peitteisyystietojen tarkkuus on hyvin karkealla tasolla. Esimerkiksi taajamaalueilla ja teollisuusalueilla ei oleteta olevan kasvillisuutta lainkaan, mikä vääristää tulosta näiden alueiden osalta. Tämä vääristymä on havaittavissa laaditussa

55 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 53 (84) näkymäalueanalyysissä esimerkiksi Simon kuntakeskuksen kohdalla. Metsänhoitotoimenpiteiden, rakenteiden ja pihapuuston aiheuttamia estevaikutuksia tuulivoimaloiden näkyvyyteen ei ole mahdollista ottaa tarkasti huomioon, joten näkemäalueanalyysia voidaan pitää ainoastaan suuntaa antavana, kun tarkastellaan voimaloiden näkymistä ympäristöön. Näkemäalueanalyysikartta on erillisenä liitteenä. Numeeristen arviointien tekeminen esteettisistä ja maisemallisista ominaisuuksista on vaikeaa. Tuulivoimalat ovat mittakaavaltaan isoja ja niiden visuaalinen vaikutus ulottuu laajalle alueelle. Raja-arvoista päättäminen on hankalaa: millä etäisyydellä tapahtuvat muutokset näkymissä tulisi ottaa huomioon arvioinnissa. Voimaloiden dominanssivyöhykkeenä on pidetty esimerkiksi noin 9 12 kertaa voimalan mastonkorkeutta hyvissä sää- ja näkyvyysolosuhteissa (Wecman 2006). Näkymien muuttuminen ajan kuluessa ja eri vuodenaikoina hankaloittaa myös arviointia. Maisemavaikutusten arvioinnissa ei ole käytössä yksiselitteisesti mitattavia määrällisiä muuttujia. Maisemavaikutusten kokeminen on hyvin subjektiivinen kokemus, johon vaikuttaa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoiman käyttöön. Seuraavassa on käsitelty tuulivoimapuiston maisemavaikutuksia välittömän vaikutusalueen lisäksi kahdessa lähimmässä ja tämän hankkeen osalta keskeisimmässä etäisyysvyöhykkeessä Tuulivoimapuiston vaikutukset välittömällä vaikutusalueella Välittömänä vaikutusalueena tarkastellaan varsinaista tuulivoimaloiden aluetta, jolloin etäisyys tuulivoimaloilta on noin metriä. hankealue muuttuu voimaloiden rakentamisen myötä energiantuotantoalueeksi. Nykyisiä tuulivoimapuiston alueella olevia metsäautoteitä joudutaan parantamaan ja lisäksi joudutaan rakentamaan uutta tieyhteyttä. Kunkin tuulivoimalan keskipisteen ympäristöstä puusto raivataan kokonaan ja pinta tasoitetaan noin 0,25 hehtaarin alueelta. Voimalalle rakennetaan kookas betoniperustus, joka jää maanpinnan alle. Roottorin kokoonpanotekniikka voi edellyttää puuston raivaamista lähes koko roottoripinta-alan alueelta. Nosturipuomin kokoamista varten on puustoa raivattava lisäksi noin x 5 metrin suuruiselta alueelta. Rakentamisvaiheen jälkeen voimalan ympärillä ollut työmaa-alue maisemoidaan. Sähkö siirretään maakaapeleita pitkin tuulivoimapuiston omalle sähköasemalle tai kantaverkon yhteyteen rakennettavalle sähköasemalle. Muilta osin voimaloiden väliset alueet säilyvät nykytilassaan. Tuulivoimapuiston välittömällä vaikutusalueella visuaalisten tekijöiden lisäksi maiseman kokemiseen vaikuttaa tuulivoimaloiden aiheuttama varjostus sekä roottorin pyörimisestä syntyvä humina. Voimaloiden välittömässä läheisyydessä voimalat hallitsevat maisemaa. Maisemakuvassa tapahtuva muutos on suuri. Maisemakuvaan kohdistuvia haittavaikutuksia ei kuitenkaan voida pitää merkittävinä maisemakuvan tavanomaisuuden vuoksi. Hankealue ei ole osa valtakunnallisesti eikä maakunnallisesti arvokasta maisemaaluetta. Hankealueelle ei myöskään sijoitu valtakunnallisesti eikä maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä Tuulivoimapuiston vaikutukset lähialueelta tarkasteltuna Lähialueena tarkastellaan aluetta, jolta on noin 0-5 kilometrin etäisyys tuulivoimaloihin. Näkymäanalyysin mukaan eniten tuulivoimaloita näkyy merialueelle, Simonjokilaakson, Simonkylän sekä Kuivajokilaakson viljelyaukeille. Myös asutusta ja loma-asutusta on keskittynyt näille alueille.

56 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 54 (84) Simon taajama sijoittuu vajaan 2,5 kilometrin päähän tuulivoimapuiston lähimmistä voimaloista. Voimaloita saattaa paikoitellen näkyä katu- ja piha-alueille. Voimaloista näkyy kuitenkin tavallisesti vain osa, voimalatornin huippu ja roottorin lavat tai pelkästään lapojen kärjet. Yhteen katselupisteeseen ei useinkaan näy montaa voimalatornin huippua kerralla johtuen rakennusten ja puuston synnyttämästä katvevaikutuksesta. Näin ollen vaikutukset eivät ole merkittävät. Merialueelta lähimpiin näkyviin voimaloihin matkaa on lähes viisi kilometriä. Voimalat eivät erityisemmin dominoi maisemakuvassa. Onkalon olemassa olevat kolme voimalaa näkyvät maisemakuvassa selvästi hallitsevampina. Olevien voimaloiden takia maisemakuvan muutos ei ole niin suuri, joskin suuremman voimalamäärän myötä voimalat korostuvat paremmin maisemassa. tuulivoimapuiston voimalat tulevat näkymään Halluanjärvelle, jonka rannalla on kaksi loma-asuntoa. Järvellä vallitseva erämaahenkinen tunnelma muuttuu tuulivoimaloiden tulon myötä. Osa voimaloista jää kuitenkin suureksi osaksi metsän reunan taakse piiloon. Muutama tulee näkymään hyvin niistä ainakin yksi lähes koko pituudessaan. Alueen luonne muuttuu aivan erityyppiseksi niillä kohdin, jonne osa voimaloista näkyy. Haittavaikutukset jäävät kuitenkin hyvin paikallisiksi. Kemintie (VT4) ohittaa tuulipuistoalueen lähimmät voimalat noin 0,8 kilometrin etäisyydeltä. Valtatie sijoittuu suureksi osaksi metsäiseen ympäristöön ja puusto rajoittaa tehokkaasti näkymiä tuulivoimapuiston suuntaan. tuulivoimapuiston voimaloita näkyy metsänreunan yläpuolella Kuivaniemeltä Kuivajoen itäpuolelta valtatien kaarteesta katsottaessa sekä vähän ennen siltaa. Voimalatornien huippuja sekä roottoreiden lapoja näkyy lähinnä lehdettömään aikaan. Silloinkin ne peittyvät osittain tienvarsipuuston lomaan. Myös Simojoen sillalta idän suuntaan katsottaessa joitakin voimaloita näkyy vähäisessä määrin puiden latvusten lomasta. Tieympäristössä huomattavin muutos on pimeällä näkyvät lentoestevalot, jotka voidaan havaita vaikka voimalatornit jäisivät osin katveeseen. Vaikutukset tieympäristöön jäävät suhteellisen vähäisiksi. Vyöhykkeelle sijoittuu useita arvokohteita. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Simojoen suun kulttuurimaisema Simonjoen suun kulttuurimaisema on laaja alue ja ulottuu myös etäisempiin vyöhykkeisiin ( välialueelle sekä myös kaukoalueelle saakka). Vaikutukset arvioidaan pääasiassa lähialue -vyöhykkeessä, koska viiden kilometrin säteellä vaikutukset ovat merkittävimmät. Näkymäanalyysin mukaan voimaloita näkyy moneen paikkaan arvoalueella tässä etäisyysvyöhykkeessä: merialueen lähinnä jokisuun - ohella muun muassa Simojokilaakson viljelyalueille sekä Simonkylän peltoalueille. Maisemakuvan luonne tulee paikoin muuttumaan teknologisempaan suuntaan, vaikka sekä alueen itäettä pohjoispuolella on olemassa olevia tuulivoimaloita itäpuolella kolme ja pohjoisessa seitsemän. Uusien voimaloiden rakentamisen myötä sellaisille alueille, jonne jo nykyisellään näkyy voimaloita, tulee näkymään useampia voimaloita. Voimaloita tulee näkymään myös sellaisiin arvoalueen osiin, jonne nykyiset voimalat eivät näy. Simonjoen suun kulttuurimaisema-alueen merkittävimmät avotilat sijoittuvat tässä etäisyysvyöhykkeessä Simonkylän alueelle. Simonkylän alueelta tehtyjen havainnekuvien perusteella voimalat eivät tule näkymään esteettä kovin moneen paikkaan. Esimerkiksi Sinikosken sillalle voimalat eivät näy. Jokipään alueelle, jossa alueen kulttuurimaisema on edustavimmillaan, osa voimaloista tulee näkymään. Selvimmin muutaman voimalan huippu näkyy kuvauspisteeseen S4. Voimalat eivät erityisemmin hallitse alueen maisemakuvassa. Niiden näkyvyys on samaa luokkaa

57 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 55 (84) olemassa olevien Onkalon voimaloiden kanssa. Kuvauspisteeseen S7 voimaloita ei näy, sillä ne jäävät puuston taakse piiloon. Lähempänä jokea, kuvauspisteissä S8 ja S10, voimalat jäävät pääasiassa puuston taakse katveeseen. Jokunen voimalatornin huippu, pyörivä roottori sekä lapoja vilkkuu paikka paikoin. Jokisuun alueelle tulee näkymäanalyysin mukaan näkymään kerralla 1-5 voimalaa. Merialueen ja Simonkylän viljelyaukeiden osalta maisemakuvan muutokset ovat suurimmat, joskaan eivät kovin suuret. Simonkylän osalta vaikutukset ovat tuntuvimmat pimeään aikaan, jolloin lentoestevalot näkyvät osin puustonkin lomasta. Kokonaisuutena vaikutukset Simojoen suun kulttuurimaisemaan ovat suhteellisen lievät, koska uudet voimalat jäävät pääosin puuston taakse katvealueelle. Kuva 21. Havainnekuva kuvauspisteestä S4. Havainnekuvassa esitetyt voimalat vasemmalta oikealle: Halmekangas (11/11 kpl), Onkalo suunnitellut voimalat (5/5 kpl*) ja Onkalo rakennetut voimalat (3/3 kpl). Etäisyys lähimpään Onkalon suunniteltuun voimalaan noin 2,6 km ja lähimpään Halmekankaalle suunniteltuun voimalaan noin 3,8 km. Etäisyys lähimpään Onkalon rakennettuun voimalaan noin 3 km. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Simon rautatieasema Osa voimaloista saattaa jossain määrin näkyä rautatieasemalta käsin. Etäisyyttä lähimpään voimalaan on vajaa 2,5 kilometriä. Rautatieaseman sisäänkäynti sijoittuu asema-alueen kaakkoispuolelle ja näin ollen lähestymissuunta on tavallisesti kaakko. voimalat ja asemarakennus eivät näin ollen useinkaan näkyisi samalla kertaa. Junasta käsin lännen suunnasta tultaessa asemarakennus ja joidenkin voimaloiden huippuja saattaa näkyä samalla kertaa. Vaikutus jää kuitenkin suhteellisen vähäiseksi. Simonkylän ja Simonniemen kyläasutus, Simonkylä Tässä etäisyysvyöhykkeessä käsitellään ainoastaan Simonkylää, sillä Simonniemi sijoittuu huomattavasti kauemmaksi tuulivoimapuistoalueesta ( välialue -vyöhykkeelle). Simonkylän kyläalueen maisemakuva on edelleen varsin pienipiirteinen, vaikka olemassa olevat tuulivoimalat ovatkin tuoneet maisemaan teknologisia piirteitä. Olemassa olevat voimalat ovat suunniteltuja matalampia eivätkä hallitse Simonkylän kyläalueen nykyistä maisemakuvaa. Kyläalueen teknologinen luonne hieman voimistuu useampien voimaloiden tulon myötä. Parhaiten uudet voimalat tulevat näkymään Jokipään alueelle sen länsireunalta katsottaessa (kuvauspiste S4). Kolmen voimalatornin huiput roottoreineen näkyvät suurin piirtein saman verran kuin olemassa olevat Onkalon kolme voimalaa, parista muusta lavan kärki vilkkuu puun latvuston takaa. Uudetkaan voimalat eivät tule hallitsemaan maisemaa. Eniten arvoalueeseen kohdistuu vaikutuksia pimeään aikaan, jolloin myös osin katveessa olevien voimaloiden lentoestevalot loistavat puuston lomasta. Kohdassa Simojoen suun kulttuurimaisema on käsitelty Simonkylän aluetta hieman tarkemmin. Arvoalueeseen kohdistuva haittavaikutus jää melko vähäiseksi.

58 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 56 (84) Pohjanmaan rantatie Tie ulottuu myös lähialue -vyöhykkeen ulkopuolelle mutta vaikutukset on käsitelty tässä vyöhykkeessä. Valtaosan matkaa tie kulkee suljetussa ympäristössä mutta esimerkiksi Simonkylän viljelyaukeiden kohdalla tieltä aukeaa paikka paikoin näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan. Osa uusista voimaloista tulee näkymään useammassa kohdassa Pohjanmaan rantatien maisemassa. Muutokset maisemassa ovat selvimmät avoimilla peltoaukeilla. Uusista voimaloista ei kuitenkaan näy kuin muutama kerralla ja silloinkin korkeintaan puolet voimalatornin pituudesta. Uudet voimalat eivät pääse hallitsemaan alueen maisemakuvaa. Kokonaisuutena Pohjanmaan rantatiehen kohdistuvat vaikutukset ovat lieviä. Maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät kulttuuriympäristöt (maakuntakaava tai RKY-1993 kohteet) Arvoalueet ovat varsin laajoja ja ulottuvat näin ollen useampaan etäisyysvyöhykkeeseen. Arviointi tapahtuu kuitenkin pääasiassa tässä lähialue vyöhykkeessä, sillä mahdolliset vaikutukset ovat tuntuvimmat viiden kilometrin säteellä ja lieventyvät etäämmäksi mentäessä. Pohjoisrannan kylä Vajaa puolet arvoalueesta sijoittuu tähän etäisyysvyöhykkeeseen. Lähin voimala on tulossa noin 3,3 kilometrin päähän arvoalueesta. Laajimmilta peltoalueilta avautuu muutamasta kohdasta näkymiä tuulivoimaloille. Kerralla näkyy vain 1-5 voimalaa ja nekin osittain. Voimalatornien pituudesta näkynee korkeintaan puolet alaosan jäädessä reunametsän taakse katveeseen. Kesäkaudella pihapiirien kasvillisuus katkoo monin pakoin näkymiä tuulivoimapuiston suuntaan. Pienipiirteisen maiseman luonne muuttuu voimaloiden rakentamisen myötä. Muutos jää kuitenkin suhteellisen vähäiseksi olemassa olevien voimaloiden sekä arvoalueen ja tuulivoimapuiston väliin jäävien alueiden peitteisyyden vuoksi. Onkalon olevat kolme voimalaa näkyvät paikoin alueelle vähäisessä määrin. Simonjokivarren kulttuurimaisema Osa voimaloista tulee näkymään jokivarren avoimiin maisematiloihin sekä paikka paikoin Ranuantielle ja Pohjoispuolentielle. Tuulivoimaloiden myötä maiseman luonne ei muutu kovin suuresti, sillä avotilojen yhteydessä on runsaasti uudehkoa rakennuskantaa. Asutuksen näkökulmasta pihapuusto ynnä muu kasvillisuus estää osittain näkymiä tuulivoimapuiston suuntaan. Olevat tuulivoimalat eivät näkyne alueelle kovin hyvin. Pohjoispuolentielle Simojoen Tiironsaaren luoteispuolelle valtaosa voimaloista tulee näkymään. Näkymäanalyysin mukaan voimaloita näkyy kappaletta osan ollessa olemassa olevia voimaloita. Etäisyyttä lähimpiin voimaloihin on sillä kohden vajaa neljä kilometriä ja voimalat on sijoitettu loittonevasti. Vaikutus on suhteellisen vähäinen. Kaiken kaikkiaan vaikutukset jäävät melko vähäisiksi.

59 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 57 (84) Tuulivoimapuiston vaikutukset välialueelta tarkasteltuna Välialueena tarkastellaan aluetta, jolta on noin 5-12 kilometrin etäisyys tuulivoimaloihin. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Simojoen suun kulttuurimaisema Simojoen suun kulttuurimaisemaa on käsitelty lähialue vyöhykkeen yhteydessä. Valtaosa alueesta sijoittuu kuitenkin välialue vyöhykkeeseen ja näin vaikutuksia arvioidaan myös tässä vyöhykkeessä. Välialue -vyöhykkeessä arvoalueeseen sisältyy paljon vesialuetta ja Simojoen suun edustalla olevia saaria. Simonniemen kyläalue ympäröivine viljelyksineen on myös osa aluetta. Merialueelle voimaloita tulee kerralla näkymään eniten. Näkymä ei ole suinkaan aina esteetön, sillä saaria ja luotoja on runsaasti ja ne aiheuttavat katvevaikutusta. Maisemakuvan luonne tulee paikoin muuttumaan varsin paljon, vaikka alueen itäpuolella onkin jo kolme tuulivoimalaa ja pohjoispuolella seitsemän. Lisäksi olevia voimaloita on myös Kuivaniemen Vatunginnokassa (kahdeksan kappaletta). Ne näkyvät vähintäänkin merialueelle kaakon suuntaan katsottaessa. Voimaloita tulee nyt näkymään myös alueille, jonne ei ennestään näy tuulivoimaloita. Paikoin näkyvien voimaloiden määrä tulee myös selvästi kasvamaan. Suunnitellut voimalat eivät erityisemmin dominoi maisemakuvassa. Onkalon kolme olemassa olevaa voimalaa sijoittuvat huomattavasti lähemmäksi merialuetta ja näkyvät mereltä katsottaessa selvemmin. Pimeään aikaan lentoestevalot tulevat näkymään selvästi. Merialueelta käsin vaikutus on korkeintaan kohtalainen. Simonniemen Kirkkotielle näkyy joitakin voimaloita. Etäisyyttä lähimmälle näkyvälle voimalalle tulee kertymään katselupisteestä riippuen noin 7-9 kilometriä, eivätkä voimalat enää hallitse maisemakuvaa. Kuvauspisteeseen S15 (Kuva 22) Simoniemen Vakkalantielle näkyvät Putaankankaan kolme olemassa olevaa voimalaa hyvin. Metsän reunan takaa näkyvät myös Leipiön kahden olemassa olevan voimalan roottorin lavat. Olevat voimalat sijoittuvat huomattavasti voimaloita lähemmäksi mutteivät nekään aiheuta kohtuutonta haittaa Simonniemessä. Simonniemen osalta vaikutukset ovat melko vähäiset. Eniten häiriötä koituu pimeään aikaan lentoestevaloista. Kaiken kaikkiaan Simojoen suun kulttuurimaisemaan kohdistuvia maisemallisia haittavaikutuksia ei välialue vyöhykkeessäkään voida pitää merkittävinä. Kuva 22. Valokuva Simoniemen Vakkalantieltä (kuvauspiste S15). Vasemmalla kaksi Leipiön rakennettua voimalaa ja oikealla Putaankankaan rakennetut voimalat. Olevat voimalat sijoittuvat huomattavasti voimaloita lähemmäksi mutteivät nekään aiheuta kohtuutonta haittaa Simonniemessä.

60 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 58 (84) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Simonkylän ja Simonniemen kyläasutus, Simonniemi Simonniemeä on käsitelty edellisen kohdan yhteydessä (Simojoen suun kulttuurimaisema). Simonniemen osalta vaikutukset ovat melko vähäiset. Pohjoisrannan kylä Yhteisvaikutukset Aluetta on käsitelty jo lähialue vyöhykkeen yhteydessä. Tässä etäisyysvyöhykkeessä näkymiä tulee avautumaan paremmin tuulivoimaloille. Näkymäanalyysin mukaan osa tuulivoimaloista tulee näkymään paikoitellen Pohjoisrannantielle ja sen itäpuoliselle peltoaukealle sekä joillekin loma-asunnoille. Pihapiirien ja tien varren kasvillisuus katkoo kuitenkin näkymiä paikoitellen. Etäisyyttä lähimmälle voimalalle on vähintään viisi kilometriä. Alueelle näkyviä voimaloita on vain muutama, eivätkä ne näy koko pituudessaan. Vaikutukset jäävät suhteellisen vähäiseksi. Kuivaniemen kirkonkylä Oleva rakennuskanta, rakenteet ja puusto katkaisevat näkymiä tuulivoimapuiston suuntaan monin paikoin. Lisäksi maisemakuva ei muutu kovin paljoa olemassa olevien voimaloiden sekä arvoalueen ja tuulivoima-alueen väliin jäävien alueiden peitteisyyden vuoksi. Viljelyaukeita halkoville teille ja pelloille voimaloita kuitenkin näkyy. Pelloilla oleskellaan vain satunnaisesti, lähinnä maanviljelijät työkaudella, joten vaikutuksia ei voida pitää merkittävinä. Etäisyyttä on lähimmillään yli viisi kilometriä, joten teidenkin osalta vaikutukset ovat suhteellisen vähäiset. Vaikutukset jäävät kokonaisuudessaan melko vähäisiksi. Tässä kappaleessa käsitellään Leipiön 13:sta, 11:sta ja Onkalon kolmesta uudesta voimalasta koituvia yhteisvaikutuksia. Näkymäanalyysin mukaan eniten voimaloita tulee näkymään Simon taajamaan, merialueelle sekä Simonkylän viljelyalueille - erityisesti Jokipään alueelle. Simon taajamassa voimaloita saattaa paikoitellen näkyä katu- ja piha-alueille. Rakennukset, rakennelmat, rakenteet ja pihakasvillisuus estävät näkymiä monin paikoin. Esimerkiksi näkymäanalyysissä rakenteita ja tonttikasvillisuutta ei ole huomioitu. Voimaloista näkyy tavallisesti vain osa, voimalatornin huippu ja roottorin lavat tai pelkästään lapojen kärjet. Yhteen katselupisteeseen ei useinkaan näy montaa voimalatornin huippua kerralla johtuen rakennusten ja puuston synnyttämästä katvevaikutuksesta. Näin ollen vaikutukset eivät ole merkittävät. Eniten vaikutuksia kohdistuu merialueelle ja Simonkylän Jokipään alueelle. Kun merellä edetään riittävän kauaksi rannasta, noin 1-2 kilometrin päähän, suurin osa voimaloista näkyy samaan katselupisteeseen mukaan lukien myös olevat voimalat. Voimaloita näkyy tällöin yli 30 kappaletta, enimmillään saattaa näkyä 37. Voimalat eivät näy samalla kertaa, vaan tarkastelupisteessä joutuu kääntämään päätään nähdäkseen osan voimaloista. Tällaisesta katselupisteestä lähimpään suunniteltuun voimalaan on tavallisesti matkaa vähintään viisi kilometriä valtaosan voimaloista sijoittuessa huomattavasti kauemmaksi. Onkalon edustalla matkaa on vähemmän, paikoitellen noin 3,5 kilometriä. Viiden kilometrin etäisyydeltä tai kauempaa voimalat eivät hallitse maisemaa enää kovin suuressa määrin, vaikka useat voimalat näkyisivätkin lähes koko pituudessaan. Paikallisesti vaikutukset saattavat lähennellä merkittävää. Kokonaisuudessaan merialueelle kohdistuvat vaikutukset ovat kuitenkin kohtalaisia.

61 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 59 (84) Pimeään aikaan vaikutukset voimistuvat lentoestevalojen määrän lisääntymisen vuoksi. Vaikutukset eivät kuitenkaan yllä merkittäviksi. Simonkylän Jokipään alueella haittavaikutuksia kohdistuu viljelyalueeseen sekä sen kautta kulkevaan Simonkyläntiehen, joka on osa Pohjanmaan rantatietä. Parhaiten Simonkyläntielle, (katselupisteeseen S4), näkyvät Onkaloon suunnitellut kolme uutta voimalaa. voimalat jäävät taka-alalle ja valtaosa niistä suurimmaksi osaksi tai kokonaan katveeseen metsänreunan taakse. kolmen parhaiten erottuvan voimalatornin huiput roottoreineen näkyvät suurin piirtein saman verran kuin olemassa olevat Onkalon kolme voimalaa. Katselupisteestä S7 luoteen suuntaan katsottaessa näkyvät Putaankankaan olevat kolme voimalaa metsän reunan yläpuolella sekä osa Leipiön olemassa olevista voimaloista, tosin vain vähäisessä määrin. Osa suunnitelluista voimaloista saattaisi näkyä jonkin verran taustalla. Samasta kohdasta idän suuntaan katsottaessa Onkaloon suunnitelluista voimaloista näkyy selvästi yksi kahden muun jäädessä osin oksiston taakse katveeseen. Tässä katselupisteessä Onkalon voimalat eivät erityisemmin hallitse maisemakuvaa. voimalat eivät näy tähän katselupisteeseen. Erillisissä vaikutusarvioinneissa kävi ilmi, että Onkaloon suunnitelluista voimaloista koituisi eniten haittaa Jokipään alueelle verrattuna ja Leipiön tuulivoimapuistoista koituviin vaikutuksiin. Haittavaikutukset olisivat kuitenkin paikallisia eivätkä voimakkuudeltaan erityisen merkittäviä. Niitä koituisi lähinnä silloin, kun roottorit olisivat suuntautuneina katsojaa kohti, mikä ei ole vallitsevan tuulensuunnan mukainen suuntautuminen. ja Leipiön voimaloista koituvat yhteisvaikutukset eivät juuri voimistaisi Jokipään alueeseen kohdistuvia haittavaikutuksia. Muun maiseman ja arvokohteiden osalta vaikutukset saattavat paikoitellen vähäisessä määrin lisääntyä yhteisvaikutusten myötä mutta hyvin maltillisesti. Esimerkiksi Halluanjärveen kohdistuu eniten haittavaikutuksia tuulivoimapuiston osalta. Yhteisvaikutusten myötä myös Onkalon voimalat tai osa niistä näkyisi järven pohjoispuoliskolle. Vaikutukset voimistuisivat jonkin verran paikallisesti. Simon alue on sen verran peitteistä ja tasaista ja isoimmat tuulivoimapuistot (Halmekangas ja Leipiö) melko etäällä toisistaan (etäisyyttä on noin neljä kilometriä), ettei eri tuulivoimapuistojen voimaloita kovin usein näy suuressa määrin samaan katselupisteeseen Lentoestevalojen vaikutukset maisemaan Lentoturvallisuussyistä tuulivoimalat tulee merkitä lentoestevaloin. Lentoestevalaistuksesta määrätään yksityiskohtaisesti lentoesteluvassa, joka haetaan Liikenteen turvallisuusvirasto TraFilta. Johtuen sijainnista Kemi-Tornion lentoaseman lentoestealueella, Simon tuulivoimalat tulee varustaa konehuoneen päälle asennettavilla suuritehoisilla yhtäaikaisesti vilkkuvilla valkoisilla lentoestevaloilla. Lentoestevalojen teho on päivällä voimakkaampi kuin yöllä. Trafin ohjeiden mukaan hyvissä näkyvyysolosuhteissa lentoestevalojen nimellistä valovoimaa voidaan vähentää. Trafin uusien ohjeiden mukaan ympäristöön välittyvän valomäärän vähentämiseksi voidaan yhtenäisten tuulivoimapuistojen lentoestevaloja ryhmitellä siten, että puiston reunaa kiertää voimaloiden korkeuden mukaan määritettävien tehokkaampien valaisinten kehä. Tämän kehän sisäpuolelle jäävien voimaloiden lentoestevalot voivat olla päiväaikaankin pienitehoisia jatkuvaa punaista valoa näyttäviä valoja. Simossa Putaankankaalla, Onkalossa ja Leipiössä on jo olemassa olevia voimaloita, joissa jokaisessa on suuritehoiset valkoiset vilkkuvat lentoestevalot. Tuulivoimaloiden lisääntyessä, myös lentoestevalojen aiheuttamat maisemalliset muutokset korostuvat. Koska suunnitellut voimala-alueet ovat nykyisiä alueita laajempia, voidaan alueilla

62 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 60 (84) todennäköisimmin noudattaa Trafin uusia ohjeistuksia lentoestevaloista. Tällöin suuritehoisia valkoisia välähtäviä lentoestevaloja vaaditaan ainoastaan tuulivoimalaryhmän reunoille tietyin välimatkoin. Muut voimalat voidaan merkitä jatkuvasti palavilla matalatehoisimmilla punaisilla lentoestevaloilla. Lopullisesti lentoestevalon tyypin määrää Trafi voimaloiden rakennuslupavaiheessa. Maisemassa tulevat korostumaan suuritehoiset valkoiset välähtävät valot, kun punaiset valot jäävät niille alisteiseksi. Suuritehoisten valkoisten valojen vähentäminen lieventää huomattavasti lentoestevalojen aiheuttamaa maisemallista vaikutusta. Lentoestevalot muodostavat kuitenkin puna-valkoisen valopisteiden ryhmän, joka on selkeästi havaittavissa etenkin avoimilta meri- ja peltoalueilta puuston latvuston yläpuolella. Valoisalla ja kirkkaalla säällä lentoestevalot eivät ole selvästi havaittavissa. Lentoestevalojen muodostamat maiseman muutokset korostuvatkin pimeinä ja pilvisinä aikoina. Huomattavimmillaan valojen aiheuttamat vaikutukset ovat alueilla, joilla ei ole paljon muita valonlähteitä. Lentoestevalojen havaittavuus myötäilee voimaloiden näkyvyysalueita. Lentoestevalot voidaan havaita niillä alueilla, jonne näkyy tuulivoimalatornin korkein kohta (napakorkeus). Lentoestevaloista muodostuva valonkajo voi olla havaittavissa myös sellaisilla alueilla, jonne voimalatorni (napakorkeus) ja varsinainen lentoestevalo eivät näy. Lentoestevalot muuttavat maiseman luonnetta etenkin pimeällä ja kirkkaalla säällä, kun valot erottuvat selkeästi korkealla ilmassa, puuston latvuston yläpuolella, missä ei ole muita valonlähteitä. Etenkin tuulivoimapuistojen elinkaaren alkuaikana, maisema, joka on totuttu näkemään ilman minkäänlaisia valolähteitä, voidaan kokea levottomana. Sumuisessa, utuisessa ja sateisessa säässä suuritehoisten valkoisten vilkkuvien lentoestevalojen vaikutus voi ulottua laajemmalle alueelle pilvien korkeudesta ja valon heijastumisesta johtuen. Lentoestevalojen haitalliset vaikutukset maisemaan jäävät uusien lentoestevalomääräysten ansiosta Halmekankaalla ja Simon muissa uusissa tuulivoimapuistoissa lievemmiksi, jos jokaiseen yksittäiseen voimalaan ei tarvitse asentaa välähtävää valoista valoa. Haittojen vähentämiseksi edelleen, tulee pyrkiä sijoittamaan tuulivoimalaryhmien ulkoreunoille tulevat vilkkuvat valkoiset lentoestevalot siten, että ne eivät ole suoraan näkökentässä lähimmistä asuin- tai lomarakennuksista tai niiden pihapiireistä tarkasteltaessa. Lopullisesti lentoestevalon tyypin määrää Liikenteen turvallisuusivirasto Trafi voimaloiden rakennuslupavaiheessa.

63 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 61 (84) Kuva 23. Alustava suunnitelma tuulivoimapuiston ja TuuliWatti Oy:n Simon muiden tuulivoimapuistojen lentoestevaloista (ei vielä Trafin hyväksyntää). 6.4 Vaikutukset muinaisjäännöksiin Voimalasijoittelussa, huoltoteiden ja voimajohtoreittien linjauksissa on otettu huomioon tunnetut muinaisjäännökset sekä tehdyn arkeologisen inventoinnin tulokset. alueella sijaitsee kaksi muinaisjäännöskohdetta, jotka on otettu huomioon suunnittelussa siten, ettei niiden kohdalle osoiteta tuulivoimapuiston rakenteita. Kohteet on myös osoitettu ssa. Muinaisjäännöskohteet on merkittävä ja suojattava rakennusaikana, jolloin haitalliset vaikutukset voidaan välttää. Suunniteltujen voimajohtojen läheisyydessä sijaitsee muinaisjäännöksiä. Haitalliset vaikutukset voidaan välttää johdon reitti- ja voimajohtopylvässuunnittelussa. 6.5 Vaikutukset maaperään ja vesistöön alueelle tai sen läheisyyteen ei sijoitu erityisiä geologisia arvoja, joten vaikutukset maa- ja kallioperälle ovat vähäisiä. Hankealueelle sijoittuu melko niukasti luonnontilaisia pintavesiä. Suurin osa virtavesistä on metsätalouden toimenpiteissä oikaistuja tai muutettuja, ja luonnontilaltaan heikentyneitä. Voimajohtopylväiden sijoittelussa voidaan huomioida virtavesiuomat ja välttää rantapenkereen eroosiota ja kiintoaineksen päätymistä vesistöön.

64 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 62 (84) Hankealueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu luokiteltuja pohjavesialueita. Sähkönsiirtoreitin varrelle sijoittuu Tikkasenkankaan I-luokan pohjavesialue Patokosken pohjoispuolella ja Ahmamaan I-luokan pohjavesialue nykyisen 400 kv voimajohdon koillispuolelle Simon ja Kemin rajan tuntumassa. Uusi sähkönsiirtoreitti on suunniteltu nykyisen voimajohdon lounaispuolelle. Asianmukaisella sijoittelulla voimajohtopylväiden perustamisesta aiheutuvat vaikutukset jäävät vähäisiksi. Tuulivoimapuiston ja sähkönsiirron rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvat vaikutukset alueen pohjavesivaroihin liittyvät mahdollisiin kuljetus- ja rakennuskaluston öljyvuotovahinkoihin. Tämä riski liittyy kaikkeen ajoneuvojen liikkumiseen pohjavesialueilla, ja arvioidaan hankkeen osalta merkitykseltään vähäiseksi. 6.6 Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontokohteisiin Tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentaminen hankealueella lisää metsien pirstoutumista ja sitä myöten reunavaikutusta. Rakentaminen vaikuttaa myös luonnonmaisemaan pirstoen alueita ja muuttaen niitä teknisemmäksi. Rakentamisen vaikutukset kasvillisuuteen ovat suuremmat luonnontilaisissa ympäristöissä, mutta suurin osa hankealueesta on voimakkaan metsätalouden alaista metsä- ja suoaluetta. Tuulivoimaloiden ympärillä ja huoltotiestön alueella rakentaminen aiheuttaa pääosin avohakkuun kaltaisia vaikutuksia kasvillisuuteen. Rakennettavien voimalapaikkojen ja niitä yhdistävien teiden reuna-alueilla kasvillisuus muuttuu avoimen kasvupaikan lajistoksi. Talousmetsissä reunavaikutuksella ei ole niin suurta merkitystä kuin luonnontilaisissa metsissä, koska harvennushakkuut ja avohakkuut muuttavat metsätalouskäytössä olevien alueiden kasvillisuutta joka tapauksessa. Tuulivoimahankkeen huoltotiestön on oltava kantava ja massiivinen, jolloin sen rakentaminen voi aiheuttaa paikallisia vaikutuksia suoluontokohteiden hydrologiaan, pintavesien valunnan muuttumisen kautta. hankealueelle suunnitellut voimalapaikat sijoittuvat tavanomaisen talousmetsän alueille. Suunniteltujen voimalapaikkojen, voimaloita yhdistävän huoltotiestön tai maakaapeloinnin alueille ei sijoitu merkittäviä luontotyyppejä tai huomionarvoista kasvilajistoa. suunnitelluille rakentamisalueille ei sijoitu kasvillisuuden kannalta merkittäviä alueita, eikä tielinjaston katsota muuttavan luontokohteiksi rajattujen suoalueiden vesitaloutta merkittävässä määrin. Kaksi voimalapaikka sijoittuu suoluontokohteiksi rajattujen alueiden tuntumaan, mutta rakentamisella ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia kohteiden edustavuuteen. Rajatut, rakentamista lähimmät suoluontokohteet ovat alueellisesti yleisiä pieniä yhdistelmätyypin räme- ja korpityyppejä ja niiden huomioiminen hankkeen rakentamisessa riittävällä etäisyydellä tielinjauksiin on hyvän suunnittelukäytännön mukaista. Huoltotiestö noudattelee osin olemassa olevia tielinjauksia ja uudet ohjeelliset tieosuudet sijoittuvat voimakkaasti käsiteltyjen ja nuorten talousmetsien alueelle. suunniteltu sähkönsiirtoreitti sijoittuu suurelta osin nuorten mäntyvaltaisten talousmetsien alueelle. Reitille sijoittuu yksi luonnontilaisen kaltainen suoluontokohde, joka on tyypiltään karua tupasvillarämettä. Suo on laiteiltaan ojitettua ja sen halki kulkee ajouria. Ojittamattomilta keskiosiltaan luonnontilaisen kaltaisena säilyneet karut vähäpuustoiset suot on tulkittu metsälain 10 :n mukaisiin luontokohteisiin. Sähkönsiirron ilmajohdon rakentaminen pienen ja karun suoalueen kautta ei uhkaa vastaavan typpisen suoluonnon edustavuutta alueellisesti tai paikallisesti.

65 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 63 (84) hankealueen tai sen sähkönsiirtoreitin inventoinneissa ei havaittu uhanalaisen tai erityisesti suojeltavan kasvilajiston esiintymiä. Silmälläpidettävän jäkälälajin sekä alueellisesti huomionarvoisen kasvilajin esiintymät sijoittuvat arvokkaiksi luontokohteiksi rajatuille kuvioille ja niiden olosuhteet säilyvät kohteiden huomioimisella. 6.7 Vaikutukset linnustoon hankealueen pesimälinnusto koostuu etupäässä alueellisesti tavanomaisesta lintulajistosta, eikä alueelta tunnistettu erityisiä linnustollisia arvoja. Hankkeen pesimälinnustoon kohdistuvat vaikutukset (häiriö) ovat voimakkaimmillaan tuulivoimapuiston ja sähkönsiirtoreittien rakentamisvaiheessa, jonka jälkeen vaikutukset vähenevät. Tuulivoimalat aiheuttavat myös pesiville linnuille riskin törmätä voimaloiden rakenteisiin, mutta tavanomaisen pesimälajiston kohdalla mahdollisilla törmäyksillä ei todennäköisesti ole populaatiotason vaikutuksia. Lisäksi paikallisten lintujen on useimmissa tapauksissa havaittu tottuneen tuulivoimaloiden olemassaoloon, eikä voimaloilla ole siten ollut merkittäviä vaikutuksia pesimälajistoon, jos lintujen elinympäristöt pysyvät muutoin elinkelpoisina. Suunnitellun tuulivoimapuiston pesimälinnustoon kohdistuvat vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena melko vähäisiksi. tuulivoimapuisto sijoittuu Lounais-Lapin kautta muuttavan linnuston merkittävälle muuttoreitille, jonka kautta muuttaa runsaasti esimerkiksi petolintuja. Muuttavan linnuston osalta tuulivoimapuisto aiheuttaa linnuille riskin törmätä tuulivoimaloiden pyöriviin lapoihin, minkä lisäksi ne muodostavat esteen lintujen muuttoreitille. Halmekankaalle suunnitellut tuulivoimalat sijoittuvat Onkalon jo rakennettujen tuulivoimaloiden läheisyyteen, joiden ei tiedetä aiheuttaneen merkittäviä vaikutuksia alueen linnustoon. Muualta maailmasta peräisin olevien tutkimusten sekä Simon ja Iin alueelta hankittujen kokemusten perusteella valtaosa linnuista lähtee väistämään tuulivoimapuistoja jo kauempaa. Esimerkiksi muuttavista hanhista jopa 98 % on todettu väistävän tuulivoimaloita. Iin Olhavan tuulivoimapuiston alueella toteutettujen linnustonseurantojen alustavien tulosten perusteella myös suurin osa petolinnuista näyttää väistävän alueelle rakennettuja tuulivoimaloita. Muuttava linnusto tulee myös tuulivoimapuiston kohdalla hyvin todennäköisesti väistämään alueelle rakennettavia tuulivoimaloita. Halmekankaalle suunniteltujen tuulivoimaloiden sekä Onkalon tuulivoimapuiston laajennusalueen väliin jää noin puolitoistakilometriä leveä ja lintujen pää-muuttosuunnan suuntainen käytävä, jonka kautta linnuilla on mahdollisuus väistää tuulivoimaloita. tuulivoimapuistolla arvioidaan olevan vähäisiä vaikutuksia alueen kautta muuttavaan linnustoon. Useiden samalle muuttoreitille rakennettavien tuulivoimapuistojen yhteisvaikutukset voimistavat linnustoon kohdistuvia vaikutuksia. tuulivoimapuiston kanssa samalle muuttoreitille Perämeren pohjukassa sijoittuvat muut Simon tuulivoimahankkeet, Iin tuulivoimapuistot sekä Tornion tuulivoimahankkeet. Myös Perämeren merituulivoimahankkeilla ja rannikolle suunnitelluilla maatuulivoimahankkeilla voi olla yhteisvaikutuksia, mutta ne arvioidaan kokonaisuutena vähäisemmiksi kuin mantereen yllä muuttaviin lintuihin kohdistuvat vaikutukset. Maa-alueiden yllä muuttavasta lajistosta eri hankkeiden yhteisvaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin alueen kautta muuttaviin petolintuihin, joista useat lajit ovat uhanalaisia. Yksittäisen hankkeen linnustovaikutukset eivät todennäköisesti kohoa merkittäviksi, mutta kaikkien hankkeiden toteutuessa suunnitellussa laajuudessa, voi niillä joidenkin uhanalaisten lajien kohdalla olla vähintään kohtalaisia vaikutuksia. On myös mahdollista, että eri lajien muuttoreitit saattavat muuttua jollain tapaa lintujen väistäessä niiden muuttoreiteille rakennettuja tuulivoimaloita. Eri tuulivoimahankkeiden toteutuessa niiden linnustovaikutusten seuranta ja yhteisvaikutusten hallinta on

66 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 64 (84) ensisijaisen tärkeää, jotta mahdollisiin vaikutuksiin voidaan reagoida suunnittelemalla toimivia vaikutusten lievennyskeinoja. alueelle rakennettavien tuulivoimaloiden vaikutusta linnustoon tullaan seuraamaan hankkeen toteutumisen jälkeen erikseen laadittavan seurantaohjelman mukaisesti (ks. erillinen liite). Muuttavien lintujen käyttäytymisen seuranta Iin ja Simon rakennettujen tuulivoimaloiden läheisyydessä on aloitettu hankevastaavan toimesta vuonna Samalle muuttoreitille sijoittuvien eri hankkeiden seurannat on tarkoituksenmukaista yhdistää, jotta koko muuttoreitin matkalta saadaan kattava ja samanaikainen kuva tuulivoimaloiden mahdollisista linnustovaikutuksista. Linnustovaikutusten seurannan perusteella voidaan myös toteuttaa mahdollisia vaikutuksia voimakkaimmin lieventävät toimenpiteet, kuten tuulivoimaloiden ajoitettu ja kohdennettu pysäyttäminen muutonhuippujen aikana, jos hankkeella todetaan olevan vaikutuksia alueella esiintyvään linnustoon. 6.8 Vaikutukset muuhun eläimistöön tuulivoimapuiston alueella esiintyvää eläimistöä on tarkkailtu pääasiassa hankealueella toteutettujen luontoselvitysten yhteydessä. Erikseen hankealueella toteutettiin EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajistoon kuuluvien lepakoiden detektoriselvitys. Tuulivoimapuiston hankealueella esiintyvä eläimistö koostuu alueellisesti tavanomaisista ja metsä- sekä suovaltaisilla alueilla yleisenä esiintyvistä lajeista. EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista hankealueella esiintyy mahdollisesti saukkoa, viitasammakkoa, pohjanlepakkoa sekä aika ajoin kaikkia suurpetojamme. Tuulivoimapuiston sekä sähkönsiirron voimajohtoreittien rakentaminen muuttaa ja pirstoo eläinten elinympäristöjä, ja aiheuttaa häiriötä etenkin rakentamisvaiheessa. Tavanomaisen ja yleisen eläinlajiston arvioidaan ajan myötä tottuvan niiden elinalueelle rakennettuihin tuulivoimaloihin. EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajiston osalta rakentaminen ei kohdistu niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin tai merkittäviin elinympäristöihin. tuulivoimapuiston laajentamisen sekä sähkönsiirron toteuttamisen vaikutukset alueella esiintyvään eläimistöön arvioidaan kokonaisuutena vähäisiksi. 6.9 Vaikutukset Natura-alueisiin, suojelualueisiin ja suojeluohjelmiin Simon tuulivoimahankkeiden vaikutuksia lähimpiin Natura-alueisiin on arvioitu kattavasti YVA-menettelyn yhteydessä. aluetta lähimmäksi sijoittuva Nikkilänaavan Natura-alue (FI ) on sisällytetty Suomen Natura 2000 ohjelmaan luontodirektiivin (SCI) mukaisena kohteena. Alue sijoittuu noin 2 kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista ja lähimmillään noin 2 kilometrin etäisyydelle uuteen johtokäytävään sijoittuvasta sähkönsiirtoreitistä. YVA-menettelyssä esitetyn tarveharkinnan tuloksena on todettu, että hankkeella ei ole suuren etäisyyden vuoksi lainkaan vaikutuksia Nikkilänaavan Natura-alueen (FI ) suojeluperusteissa mainituille luontotyypeille tai lajistolle. Hankkeen osalta voidaan todeta, että tuulivoimapuistohankkeiden yhteydessä ei ole tarpeen laatia luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia. Simon tuulivoimapuistojen ja muiden ympäröivien tuulivoimapuistohankkeiden yhteisvaikutukset kohdistuvat lähinnä lintudirektiivin perusteella Natura-verkostoon sisällytetyille alueille. Simon tuulivoimapuistoilla tai niiden sähkönsiirrolla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia niiden läheisyyteen sijoittuviin luonnonsuojelualueisiin tai suojeluohjelmien

67 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 65 (84) sekä IBA-alueiden kohteisiin, koska tuulivoimapuistojen ja voima-johtojen rakentaminen sijoittuu varsin etäälle ko. alueista Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Tuulivoimapuistojen asumisviihtyvyyteen kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat pääosin kokemusperäisiä. Vaikutusten kokemisessa on yksilökohtaisia eroja. Simon tuulivoimahankkeiden asukaskyselyn vastaajista lähes 60 prosenttia arvioi, että tuulivoimapuistoilla ei ole vaikutuksia asuinalueen ympäristön viihtyisyyteen. Myönteisiksi vaikutukset arvioi 15 prosenttia vastaajista ja kielteisiksi puolestaan 21 prosenttia vastaajista. Tuulivoimapuistojen rakentaminen ei estä liikkumista eikä virkistyskäyttöä tulevaisuudessakaan, mutta tuulivoimaloiden rakentaminen muuttaa kuitenkin alueen metsäistä ympäristöä voimakkaasti. Tuulivoimaloihin ei liity juurikaan onnettomuusriskejä ja niiden vaikutukset turvallisuuteen ovat vähäisiä. Tuulivoimaloista ei aiheudu ihmisten terveydelle vaarallisia päästöjä. Tuulivoimapuistojen terveysvaikutukset syntyvät pääasiallisesti tuulivoimaloiden meluvaikutusten kautta. Tuulivoimapuistojen ihmisiin kohdistuvia vaikutukset korostuvat niillä alueilla, joiden ympäristöön sijoittuisi useita tuulivoimapuistohankkeita 6.11 Vaikutukset äänimaisemaan Rakentamisen aikainen melu Tuulivoimapuisto aiheuttaa muutoksia hankealueen ja sen lähiympäristön äänimaisemaan. Eniten melua syntyy tuulivoimapuiston rakentamisen aikana. Melua syntyy huoltoteiden ja voimaloiden perustusten rakentamisen ja kaapeloinnin sekä voimaloiden pystytyksen aikana. Syntyvä melu on normaaliin rakennusmeluun verrattavissa olevaa työkoneiden ja työmaaliikenteen aiheuttamaa melua. Kuljetuksia ja ehkä suurimpia nostoja lukuun ottamatta melu ei pääasiallisesti leviä tuulipuistoaluetta laajemmalle. Rakentamisen aikainen melu ei ylitä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ohjearvoja. Meluvaikutukset tuulivoimapuiston rakentamisen aikana on paikallista ja kestoltaan melko lyhyttä, eikä sen arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa Tuulivoimaloiden aiheuttama melu Hankkeen käyttövaiheen aikana tuulivoimaloiden lavat aiheuttavat pyöriessään aerodynaamista melua. Melun leviäminen ympäristöön on luonteeltaan vaihtelevaa ja riippuu muun muassa maan rakenteesta, tuulen suunnasta sekä sen nopeudesta ja lämpötilasta eri korkeuksilla. Melun kuuluvuuden kannalta olennaista on taustamelun taso. Taustamelua aiheuttavat muun muassa liikenne ja tuuli (tuulen oma kohina ja puiden humina) Melumallinnuksen periaatteet Tuulivoimaloiden äänen leviämisen vaikutuksia on arvioitu melumallinnusten pohjalta. Mallinnusparametreina on käytetty Ympäristöhallinnon ohjeen Tuulivoimaloiden melun mallintaminen (2/2014) mukaisia parametreja. Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPRO 2.8 laskentaohjelmalla ISO standardin mukaisesti. Mallinnuksessa tuulen nopeutena käytettiin 8 metriä sekunnissa, ilman lämpötilana 15 C, ilmanpaineena 101,325 kpa sekä ilman suhteellisena kosteutena 70 %. Tuulen nopeutena mallinnuksissa käytetään 8 metriä sekunnissa referenssikorkeudella 10 metriä, koska tuolloin tuulivoimalan synnyttämä melu on voimakkaimmillaan. Suuremmissa nopeuksissa tuulen aiheuttama luontainen melu

68 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 66 (84) peittää tuulivoimaloiden melun alleen. Tuulennopeuden ollessa alle 3-4 metriä sekunnissa voimaloiden roottorit eivät pyöri ollenkaan. Halmekankaalle suunnitteilla olevien uusien voimaloiden lähtötietoina eli referenssivoimalana on käytetty tuulivoimalavalmistaja Gamesan G128 tyypin voimaloita, joiden napakorkeus on 140 m ja roottorin halkaisija 128 m. Suunnitteilla olevien voimaloiden lisäksi on mallinnettu myös Simossa jo olemassa olevat voimalat Leipiössä (Gamesa G128, napakorkeus 140 m ja roottorin halkaisija 128 m), Putaankankaalla (Vestas V112, napakorkeus 119 m ja roottorin halkaisija 112 m) ja Onkalossa (Vestas V112, napakorkeus 119 m ja roottorin halkaisija 112 m). Suunnitteilla olevien voimaloiden lähtömelutasona käytettiin (LWA) 107,5 db(a), joka on mallinnuksessa käytetyn tuulivoimalan (G128) valmistajan ilmoittama melupäästön tunnus- tai takuuarvo. Olemassa olevien voimaloiden (V112) lähtömelutasona käytettiin 106,5 db(a). Amplitudimodulaatiota (jaksollisuutta), melun kapeakaistaisuutta tai impulssimaisuutta on huomioitu mallinnuksessa ja sisältyy voimalavalmistajan todennettuun lähtömelutasoon. Meluvaikutuksia tarkastellaan turbiinien melupäästön ylärajatarkasteluna, eli melupäästön takuuarvoon on sisällytetty koko laskennan epävarmuus, jolloin etenemislaskennassa voidaan käyttää ISO standardiin perustuvia vakioituja äänen etenemiseen liittyviä sää- ja ympäristöolosuhdearvoja. Tuulivoimapuiston toiminnan aikainen melu on mallinnettu ilman taustamelua. Mallinnuksissa tuulivoimaloiden on oletettu pyörivät jatkuvasti jolloin äänitaso on sama sekä päivä- että yöaikana. Mallinnusmenetelmässä on huomioitu äänen etenemiseen vaikuttavat tekijät, kuten maaston muodot, ilmasta aiheutuva vaimennus sekä maanpinnan akustinen kovuus. Hieman yleistäen voidaan todeta, että akustisesti kovat maanpinnat edistävät melun etenemistä pehmeitä pintoja enemmän. Puiden ja muun kasvillisuuden aiheuttamaa vaimennusta ei huomioida, koska sen vaikutus on pieni. Vaikutusalueen pintojen rosoisuus (kovuus) on arvioitu ilmakuvien, karttatarkastelujen sekä maastossa tehtyjen havaintojen perusteella. Maanpinnan vaimennuskertoimena on käytetty Ympäristöhallinnon ohjeen (2/2014) mukaisesti 0,4 (asteikolla 0-1; kova-pehmeä). Laskenta on tehty 4,0 metriä maapinnan tasosta. Melun määrä on esitetty desibeleinä, joka on suhteellinen yksikkö. Nolla desibeliä ei tarkoita yksiselitteisesti täysin hiljaista, vaan alinta äänenpainetasoa, jonka ihmiskorva voi vielä aistia. Asteikko on logaritminen, mikä tarkoittaa äänenpaineen kasvaessa 10 db äänekkyys kaksinkertaistuu. Melun leviämismallinnuksen laskentatulokset on havainnollistettu niin sanottujen leviämiskarttojen avulla. Leviämiskartat osoittavat melun leviämisen teoreettisen maksimin, eli mallinnuksessa oletetaan tuulevan yhtä aikaa yhtä kovaa jokaisesta ilmansuunnasta. Todellisuudessa melu ei ole yhtä aikaa maksimitasossa jokaisessa osassa tuulivoimapuistoa. Mallinnuskartta on yhdistelmä kaikista mahdollisista pahimmista tilanteista melun leviämisen suhteen. Todellisessa tilanteessa melu on pienempää kaikissa muissa ilmansuunnissa, paitsi siellä mihin tuulee suoraan tuulivoimaloilta päin. Kuvassa on esitetty ero teoreettisen tuulimallinnuksen ja todellisen tilanteen välillä. Simon tuulivoimapuistojen alueella yleisin tuulensuunta on lounaasta kohti koillista.

69 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 67 (84) Kuva 24. Mallikuva teoreettisesta melumallinnuksesta (ylhäällä vasemmalla) ja todellisen tilanteen mukaisesta tuulivoimaloiden melun leviämisestä (alhaalla). Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ohjeessa (4/2012) suositellaan tuulivoimarakentamisen suunnittelussa käytettäväksi ohjeessa esitettyjä ns. suunnitteluohjearvoja. Ne perustuvat pääosin muiden maiden kokemuksiin tuulivoimaloiden tuottaman äänen häiriövaikutuksista ja muissa maissa käytössä oleviin tuulivoimalamelulle annettuihin ohjearvoihin. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina. Vaikutusten arvioinnissa on verrattu melumallinnuksen tuloksia Valtioneuvoston päätöksen mukaisiin ohjearvoihin ja ympäristöministeriön suunnitteluohjearvoihin.

70 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 68 (84) Taulukko 3. Valtioneuvoston päätöksen mukaiset melun keskiäänitasojen ohjearvot (VNp 993/1992). Vaikutuskohde Klo 7-22 Klo 22-7 Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet Sisällä 1) 2) 55 db 50 db 45 db 40 db Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus ja kokoontumistilat 35 db - Liike ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. 3) 4) Taulukko 4. Ympäristöministeriön ohjeen mukaiset tuulivoimarakentamisen ulkomelun suunnitteluohjearvot. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot L Aeq Päivä klo 7-22 L Aeq Yö klo 22-7 Huomautukset asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla* 45 db 40 db 40 db 35 db * yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä muilla alueilla ei sovelleta ei sovelleta Melumallinnuksen tulokset Melumallinnusraportti ja kartta on esitetty erillisenä liitteenä. Mallinnuksen mukaan valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/1992) mukaiset ohjearvot (yö 50 db, päivä 55 db) asumiseen käytettäville alueille ja loma-asumiseen käytettäville alueille (yö 40 db, päivä 45 db) eivät ylity missään kohteissa. Mallinnuksen mukaan ympäristöministeriön ohjeen (4/2012) mukaiset asumiseen käytettävien alueiden suunnitteluohjearvot (yö 40, päivä 45 db) eivät ylity missään kohteissa. Loma-asumiseen käytettävien alueiden yöajan suunnitteluohjearvon (35 db) mukaisen melualueen raja ulottuu luoteispuolella Patokoskelle, mutta kyseiset alueet on Simojoen yleiskaavassa määritelty asuinalueiksi. tuulivoimapuiston pohjois- ja itäpuolella yhteensä kolme yksittäistä kohdetta jää 35 db:n alueen sisälle.

71 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 69 (84) Melumallinnuksen perusteella tuulivoimapuiston ei arvioida aiheuttavan merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Kuva 25. Melumallinnuskartta tuulivoimapuistosta. Mallinnuksessa on mukana myös Leipiön, Putaankankaan ja Onkalon rakennetut voimalat. Punainen viiva = 45 db(a), keltainen viiva = 40 db(a), vihreä viiva = 35 db(a). Asuinrakennukset on osoitettu punaisilla pisteillä ja loma-asunnot sinisillä pisteillä. Melumallinnus on laadittu myös kaikkien TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistohankkeiden yhteisvaikutuksista (27 uutta ja 10 rakennettua tuulivoimalaa). Mallinnuksen mukaan tuulivoimapuistojen meluvaikutusalueet yhdistyvät 35 db:n keskiäänitason osalta Simojoen ympäristössä. Kyseinen alue on Simojoen yleiskaavassa kuitenkin osoitettu pääasiassa asuinalueiksi. Ainoastaan Patosaari on Simojoen yleiskaavassa osoitettu lomarakentamiseen. 35 db:n alueen yhdistymistä Simojoen kohdalla voidaan pitää erittäin epätodennäköisenä, sillä leviämiskartta osoittaa melun leviämisen teoreettisen maksimin, eli mallinnuksessa oletetaan tuulevan yhtä aikaa yhtä kovaa jokaisesta ilmansuunnasta.

72 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 70 (84) Kuva 26. Melumallinnuskartta TuuliWatti Oy:n Leipiön, ja Onkalon tuulivoimapuistohankkeiden yhteisvaikutuksista. Mallinnuksessa ovat mukana myös Leipiön, Putaankankaan ja Onkalon rakennetut voimalat. Melun leviämislaskentojen epävarmuus muodostuu emission, eli äänitehotason epävarmuudesta, äänen etenemisen osalta pääosin ilman eri kerrosten lämpötilojen ja ilmavirranpyörteisyyden aiheuttamasta epävarmuudesta sekä vastaanottopisteen taustamelusta. Laskennassa on huomioitu epävarmuustekijät käyttämällä parametrejä, jotka on asetettu korkeimman melutason antaviksi. Tällöin laskentatulosten ylittävä melutaso on huomattavasti epätodennäköisempi kuin sen alittava. Arvioitaessa meluvaikutuksia mallinnusten perusteella on syytä muistaa, että mallinnus ei huomioi taustamelua. Simon alueella valtatie 4:n ja rautatien liikenteen aiheuttama melu on huomattava. YVA-menettelyssä mallinnettiin liikenteen melu päivä- ja yöaikana Matalataajuinen melu Tuulivoimalamelu sisältää myös matalataajuisia komponentteja. Ihmiskorva kuulee matalia taajuuksia korkeampia heikommin. Tästä syystä äänitasoa arvioitaessa käytetään yleensä A-painotusta, joka vastaa ihmisen kuulon taajuusvastetta noin 60 db äänenvoimakkuudella. Tätä voimakkaammilla äänitasoilla A-painotus aliarvioi matalien äänien voimakkuuden. Vastaavasti voidaan todeta, että A-painotus myös hieman ylikorostaa matalia ääniä alhaisilla äänenvoimakkuuksilla. Tästä syystä esimerkiksi radioissa ja äänentoistolaitteissa on äänenvoimakkuudesta riippuva taajuuskorjaus (Loudness-kytkentä), joka korostaa matalia taajuuksia alhaisilla äänenvoimakkuuksilla. Erittäin matalat taajuudet voivat aiheuttaa vakaviakin oireita ollessaan riittävän voimakkaita. Tällöin äänenvoimakkuus on erittäin suuri. Tuulivoimala ei tuota sellaisia

73 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 71 (84) infraääniä, jotka olisivat kuulumattomia ilman, että myös kuuluva ääni olisi erittäin voimakas. Kuulokynnyksen tasoa alhaisemmilla äänitasoilla olevilla matalataajuisilla äänillä ei ole todettu olevan vaikutuksia. Tuulivoimaloiden matalataajuisen melun leviämisen arviointiin ei tällä hetkellä vielä ole saatavissa kaupallisia laskentaohjelmistoja. Mallinnuksessa on käytetty Tanskan ympäristöministeriön ohjetta (Satuory Order on Noise from Wind Turbines No ). Ohjeessa on laskentakaavat matalataajuiselle melulle sekä laskennassa käytettävät taajuusriippuvaiset kertoimet maavaimennukselle, ilmakehän vaimennukselle sekä rakennuksen ulkoseinän ääneneristävyydelle. Muuntaminen ja mallintaminen on tehty Excel-pohjaisella ohjelmalla, jonka on kehittänyt FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, ins. Mauno Aho. Matalataajuisen äänen melupäästö sekä sen eteneminen on laskettu lähimmille kohteille Ympäristöhallinnon ohjeen (2/2014) mukaisesti. Mallissa on arvioitu matalien taajuuksien melupäästö voimalatoimittajien antamien tietojen perusteella. Rakennusten ulkovaipan ääneneristävyys on arvioitu tanskalaisen DSO1284 tuulivoimamallin mukaisesti, jota myös Ympäristöhallinnon ohje suosittaa. Asuinhuoneiden äänitaso riippuu ulkona vallitsevan melutason lisäksi rakennuksen ääneneristävyydestä eri taajuuksilla, huoneen mitoista, siellä olevasta ääntä imevän materiaalin määrästä ja myös huoneen sijainnista melun tulosuunnan suhteen. Käytetty normi kuvaa keskimääräistä tilannetta. Kullekin rakennukselle on laskettu äänitaso ulkona ja sisällä erikseen. Koska laskentataulukossa voi kerrallaan käyttää vain yhtä voimalatyyppiä, laskettiin kullekin rakennukselle äänitasot käyttäen rakennusta lähinnä olevia voimalatyyppejä, jotka käytännössä määräävät kyseisen paikan äänitason. Tämä lisää laskentatulosten epävarmuutta alle 0,5 db. Laskentatulosten kuvaajissa tummansiniset palkit kuvaavat Simon, Leipiön ja Onkalon tuulivoimapuistojen kaikkien 37 voimalan yhteensä aikaansaamaa äänitasoa kohteessa ulkona. Keltaiset palkit vastaavasti sisällä vallitsevaa äänitasoa, jota koskee Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen tersseittäin antamat ohjearvot (punainen viiva). Lisäksi kuvaajassa on vihreällä esitetty terveen ihmisen keskimääräinen kuulokynnys matalilla äänillä. Kuvaajista voidaan havaita, että Stm ohjearvot ovat alle 50 Hz taajuuksilla hieman tämän kuulokynnyksen alapuolella. Kuulokynnyksen tasoa alhaisemmilla äänitasoilla olevilla matalataajuisilla äänillä ei ole todettu olevan vaikutuksia. Matalataajuisen melun laskentatulosten perusteella äänitaso jää koko tarkastellulla taajuusalueella selvästi alle ohjearvon, kun rakennusten ulkovaipan ääneneristävyyttä on arvioitu tanskalaisen DSO1284 ohjeen mukaisesti. Yhteenvetona voidaan todeta, että kaavaehdotuksessa esitetty tuulivoimapuiston suunnitelma täyttää matalien taajuuksien osalta vaatimukset, eikä aiheuta haitallisia vaikutuksia lähialueen rakennuspaikoilla.

74 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus tuulivoimapuiston 72 (84) S N R O P Q Kuva 27. Matalataajuisen melun laskentapisteet (A-S). Matalataajuisen melun laskentatulokset on esitetty seuraavissa kaavioissa (kohteet N-S ovat tuulivoimapuistoa lähimmät kohteet):

75 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 73 (84)

76 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 74 (84)

77 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 75 (84) 6.12 Vaikutukset valo-olosuhteisiin Tuulivoimalan pyörivät lavat muodostavat liikkuvia varjoja kirkkaalla säällä. Yksittäisessä tarkastelupisteessä tämä havaitaan valon voimakkuuden äkillisenä vaihteluna, vilkkumisena tai nopeasti vilahtavana varjona. Ilmiö esiintyy vain auringonpaisteessa, sillä pilvisellä säällä auringon valo ei tule selkeästi yhdestä pisteestä eikä selkeää varjoa muodostu. Välkkymisen esiintyminen riippuu auringonpaisteen lisäksi auringon suunnasta ja korkeudesta, tuulen suunnasta ja siten roottorin asennosta sekä tarkastelupisteen etäisyydestä tuulivoimalaan. Suuremmilla etäisyyksillä lapa peittää auringosta niin vähäisen osan, ettei välkettä enää havaitse Varjomallinnuksen periaatteet Hankkeen aiheuttamia varjostusvaikutuksia on arvioitu laatimalla mallinnukset tuulivoimaloiden aiheuttamasta varjostuksesta. Mallinnusten tavoitteena on osoittaa, kuinka laajalle alueelle kyseiset vaikutukset ulottuvat ja ulottuvatko vaikutukset läheiselle asutukselle tai loma-asutukselle. Tuulipuistojen aiheuttamaa varjonmuodostusta on arvioitu asiantuntija-arviona WindPRO -ohjelmalla suoritetun mallinnuksen pohjalta. Mallinnuksessa laskettiin varjostuksen vaikutusaluetta ja ajallista kestoa. Sen lisäksi mallinnusta on tehty erikseen lähimmille herkille kohteille. Laskentaohjelmalla voidaan laatia kahdentyyppisiä laskentoja, nk. pahin tapaus (worst case) tai todellinen tilanne (real case). Pahin tapaus laskelmat antavat teoreettisen tuloksen tuulivoimaloiden aiheuttamista varjostusvaikutuksista, koska laskelma olettaa tuulivoimaloiden käyvän koko ajan, eikä se huomioi tuulensuuntaa tai pilvisyyttä. Laskelmat perustuvat pelkästään auringon korkeusasemaan suhteessa tuulivoimalaan ja olettavat auringon paistavan koko ajan, kun se on horisontin yläpuolella. Todellisuudessa varjostusvaikutukset eivät muodostu yhtä suuriksi kuin pahin tapaus laskelma osoittaa, koska tuulivoimalat eivät ole koko ajan käytössä ja pilvisellä säällä ei

78 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 76 (84) varjostusvaikutuksia synny. Myös mikäli roottorin taso on samansuuntainen kuin auringon ja katselupisteen välinen jana, ei varjostusvaikutuksia synny. Todellinen tilanne laskelma huomioi puolestaan tuulivoimahankkeen paikallisen säätilanteen (pitkän aikavälin tuulen suuntien ja nopeuksien keskiarvot sekä auringonpaistetunnit) sekä tuulivoimalan roottorin todellisien liikkumisen. Näin ollen todellinen tilanne laskelmat antavat paremmin todellisuutta vastaavat tulokset, joissa varjostusvaikutusten laajuus on aina pahin tilanne laskelmaa suppeammat. Kumpikaan mallinnus ei huomioi alueen peitteisyyttä eli esimerkiksi alueen puuston aiheuttama varjostusvaikutus ei tule ilmi mallinnuskuvissa. Laskennoissa varjot huomioidaan, jos aurinko on yli 3 astetta horisontin yläpuolella ja varjoksi lasketaan, jos siipi peittää vähintään 20 % auringosta. Tässä arvioinnissa tuulivoimahankkeelle on laskettu todellinen tilanne -laskelma, jotta saadaan mahdollisimman todelliset varjostusvaikutukset selville. Halmekankaalle suunnitteilla olevien uusien voimaloiden lähtötietoina eli referenssivoimalana on käytetty tuulivoimalavalmistaja Gamesan G128 tyypin voimaloita, joiden napakorkeus on 140 m ja roottorin halkaisija 128 m. Suunnitteilla olevien voimaloiden lisäksi on mallinnettu myös Simossa jo olemassa olevat voimalat Leipiössä (Gamesa G128, napakorkeus 140 m ja roottorin halkaisija 128 m), Putaankankaalla (Vestas V112, napakorkeus 119 m ja roottorin halkaisija 112 m) ja Onkalossa (Vestas V112, napakorkeus 119 m ja roottorin halkaisija 112 m). Hankealueen kuukausittaisina todennäköisinä auringonpaistetunteina käytettiin Ruotsin Luulajan sääaseman tietoja sekä keskimääräisinä tuulisuustietoina käytettiin NASA:n pitkän aikavälin ( ) tuulisuustietoja alueelta (MERRA-data). Varjostusmallin laskennassa on huomioitu hankealueen korkeustiedot, tuulivoimaloiden sijainnit, tuulivoimalan napakorkeudet ja roottorin halkaisija, hankealueen aikavyöhyke sekä vaikutusalueen maksimilaajuus (n. 2 km). Mallinnuksessa otettiin huomioon auringon asema horisontissa eri kellon- ja vuodenaikoina, pilvisyys kuukausittain eli kuinka paljon aurinko paistaa ollessaan horisontin yläpuolella sekä tuulivoimalaitosten arvioitu vuotuinen käyntiaika. Tuulivoimalaitosten vuotuisen laskennallinen käyntiajan oletetaan olevan 8597 tuntia/vuosi. Varjostuksen tarkastelukorkeutena käytettiin 1,5 metriä eli keskimääräistä ihmisen silmänkorkeutta. Laskennassa auringonpaistekulman rajana horisontista oli kolme astetta, jonka alle menevää auringonsäteilyä ei otettu huomioon. Suomessa ei ole asetettu raja-arvoja sallituille varjostusajoille. Saksassa ja Ruotsissa ja tuulivoimaloiden todellinen varjostusvaikutus kiinteistöille saa olla enintään 8 tuntia/vuosi ja Tanskassa 10 tuntia/vuosi. Varjostusvaikutukset ovat voimakkaimmillaan pääsääntöisesti keväällä ja syksyllä kun aurinko paistaa matalalta ja aamuisin ja iltaisin kun aurinko nousee tai laskee Varjomallinnuksen tulokset Mallinnusraportti ja kartta on esitetty erillisenä liitteenä. Mallinnuksen mukaan tuulivoimapuiston varjovaikutukset eivät ylitä 8 h/a asuin- tai lomarakennusten kohdalla. Mallinnus ei huomioi puuston katvevaikutusta.

79 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 77 (84) Kuva 28. Varjomallinnuskartta tuulivoimapuistosta. Mallinnuksessa on mukana myös Leipiön, Putaankankaan ja Onkalon rakennetut voimalat. Punainen viiva = 20 h/a, keltainen viiva = 8 h/a, vihreä viiva = 1 h/a. Asuinrakennukset on osoitettu punaisilla pisteillä ja lomaasunnot sinisillä pisteillä. Varjomallinnus on laadittu myös kaikkien TuuliWatti Oy:n Simon tuulivoimapuistohankkeiden yhteisvaikutuksista (27 uutta ja 10 rakennettua tuulivoimalaa).

80 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 78 (84) Kuva 29. Varjomallinnuskartta TuuliWatti Oy:n, Leipiön ja Onkalon tuulivoimapuistohankkeiden yhteisvaikutuksista. Mallinnuksessa ovat mukana myös Leipiön, Putaankankaan ja Onkalon rakennetut voimalat Vaikutukset metsästykseen ja virkistyskäyttöön Simon tuulivoimapuistohankkeet sijoittuvat Simon riistanhoitoyhdistyksen toimialueelle, kolmen eri metsästysseurojen metsästysvuokra-alueille. Hirvi on alueilla metsästettävistä saalislajeista lihan arvon kannalta merkittävin, ja pienriistasta etenkin metsäkanalinnut virkistysarvon kannalta merkittävimpiä. Tuulivoimapuistoalueet saattavat jonkin verran muuttaa hirvien kulkureittejä ja talvehtimista alueilla. Pienriistalle aiheutuvat vaikutukset ovat vähäisiä. Tuulivoimapuistojen ja niiden sähkönsiirron voimajohtojen rakentamisesta aiheutuva häiriövaikutus voi karkottaa riistaa hankealueilta, mutta vaikutukset ovat lyhytaikaisia ja tyypiltään metsänkäsittelytoimien kaltaisia. Useiden hankkeiden yhteisvaikutuksena mm. kanalintujen elinympäristöjen pirstoutuminen ja soidinalueille kohdistuvat haitat yhdessä metsätalouden kanssa saattavat heikentää, mm. metson paikallispopulaatiota kaikkien seurojen alueilla. Vaikutus arvioidaan kuitenkin enintään kohtalaiseksi lajilla, jonka kannat vaihtelevat luontaisesti ja johon kohdistuu metsästyspainetta. Seurojen metsästysvuokra-alueet pirstoutuvat useiden tuulivoimapuistoalueiden ja - hankkeiden yhteisvaikutuksen myötä, ja seurat ilmoittavat tämän heikentävän jäsentensä virkistys- ja hirvenmetsästysmahdollisuuksia alueilla. Tuulivoimapuistojen lähialueella asuville metsästäjille alueiden virkistyskäytön heikkeneminen voidaan kokea merkittäväksi. Muutoin virkistystarkoituksessa luonnossa