Hankesuunnitelma KEHITTÄMISHANKE. 1. Hankkeen nimi Kairalan matkailuhanke

Transkriptio

1 Hankesuunnitelma 1. Hankkeen nimi Kairalan matkailuhanke 2. Hankkeen julkinen kuvaus Hankkeen tavoitteena on mallintaa ja kokeilla, voidaanko perinteiseen lappilaiseen kylään saada ammattimaista kylämatkailutoimintaa eri tahojen yhteistyönä kylän elävöittämiseksi ja työpaikkojen luomiseksi sekä kylän vetovoiman lisäämiseksi. Hankkeessa selvitetään kylän matkailulliset mahdollisuudet ja resurssit sekä investointitarpeet ennakoiden matkailutrendit. Hankkeessa tehdään ja kokeillaan työpajatyöskentelynä trendejä vastaavia kylämatkailutuotepaketteja, joita kehitetään testiasiakkaiden ja matkailuasiantuntijoiden ohjeistuksella, laaditaan kylän kylämatkailun kehittämiseen liittyvä infrasuunnitelma oppilastyönä sekä tehdään erilaisia toimia kylän imagon nostamiseksi. Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on työpaikkojen luominen kylämatkailun pariin, kylän elinvoimaisuuden ja vetovoiman lisääminen sekä kylässä asuvien asukkaiden tukeminen mahdollisten lisääntyvien palveluiden saatavuuden paranemisella. Hanke toteutetaan pääosin ostopalveluna ja talkootyönä. 3. Toteutusaika Hakija Pelkosenniemen kunta. Kunta on hankkeen hakijatahona, koska kylän kehittämistoiminnasta vastaavilla yhdistyksillä ( Voimistelu- ja urheiluseura Kairalan Kajastus ry ja Kairalan kyläseura ry) ei ole taloudellisia resursseja eikä osaamista kehittämishankkeen hallinnointiin. Yhdistykset pohtivat mahdollisuutta toimija hakijatahona,mutta totesivat sen tässä tilanteessa mahdottomaksi. Pelkosenniemen kunnalla on kokemusta hankkeiden hallinnoinnista. Kunnan yhteishenkilönä toimii elinkeinokoordinaattori Mika Tenhunen ja kirjanpidostaa vastaa kirjanpitäjä Eeva Harju. Kylässä toimii asiantuntijaryhmä, joka on hankkeen aktiivinen toteuttajataho. 5. Hankkeen tausta ja tarve Kairalan kylä sijaitsee Pelkosenniemen pohjoispuolella. Pelkosenniemen kirkonkylän palvelut sijaitseva noin 10 kilometrin päässä ja Pyhä-Luoston matkailukeskus ja kansallispuisto noin 35km päässä. Kairalan kylä sijoittuu nauhamaisesti Kitisen joen molemmille puolille. Kylä on kasvanut maatalouden ympärille, josta kertovat vielä nykyäänkin laajat peltoaukeat. Kylässä on noin 80 asukasta. Väestö on pääasiassa keskiikäistä ja ikääntynyttä. Kyläläisten työssäkäynti alue on laaja, mutta yrittäjiäkin löytyy. Kylässä on traktoriyrittäjä (lumi- ja turvetyöt), taksiyrittäjä, monialainen maaseutuyrittäjä,

2 jonka palveluihin kuuluu mm. kylämatkailu, osa-aikaisia poronhoitajia, osa-aikainen nurmentuottaja sekä emolehmätilallinen ja metsäyrittäjiä. Kylän kehittämistoiminta on ollut pääasiassa kylän talkoovoimien varassa. Kairalan kyläseura ry on viime vuodet keskittynyt kylämaiseman hoitoon -ja ylläpitoon. Yhdistyksellä on hoidettavana useita lammaslaitumia ja kesäisin on maisemanhoitoon palkattu kylän nuori ja metsureita. Urheilu- ja Voimisteluseura Kairalan Kajastus ry ylläpitää Kairalan seuraintaloa, joka mahdollistaa monien eri harrastusten, tapahtumien ja tanssien järjestämisen kylällä. Seuraintaloa on kunnostettu aktiivisesti viimeisen kymmenen vuoden ajan. Kylässä on herätty näkemään kylän matkailulliset mahdollisuudet. Toisaalta ollaan huolissaan kylän tulevaisuudesta ja vähenevästä asukasmäärästä. Matkailua tukevia asioita on paljon; kylä sijaitsee kesäaikana vilkkaasti liikennöidyn 5-tien varrella, kylän läpi virtaa Kitisen joki, kylää ympäröivät laajat luonnontilaiset aapa-, letto- ja keidassuot. Luiron suot luokitellaan kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen joukkoon ja kansainvälisesti merkittäviksi lintualueiksi. Kylän ympäristössä on hyvät metsästys- ja marjastusmahdollisuudet. Kylän rakennuskanta on ainutlaatuista, koska länsipuoli kylästä säilyi Lapin sodassa, kylän miljöö on hyvin hoidettu ja alue on yksi Suomen kuudesta valtakunnallisesti arvokkaasta maisemanhoitoalueesta. Kylästä löytyy matkailu tukevaa infraa mm. laavuja, lintutorneja, kylätalo ja veneenlaskupaikkoja. Lisäksi on muutamia käyntikohteita, kuten Vintti galleria ja Marttiinin museopirtti. Kylän tarinat on tallennettu kylästä kertoviin kahteen kirjaan, jotka antavat hyvän pohjan tarinoihin pohjautuviin matkailutuotteisiin. Kylässä on lisäksi jäljellä vielä vahvaa perinnetietoutta ja osaamista. Matkailussa on ollut jo pidempään trendi, että matkailijat haluavat nähdä aitoa paikallista elämää. Tähän Kairalan kylämiljöö ja vahvuudet voivat vastata. Koska Kairalassa ei ole harjoitettu aiemmin kuin pienimuotoista matkailutoimintaa, tarvitaan apua laadukkaan ja toimivan matkailutoiminnan mahdollisuuksien selvittämiseksi ja toiminnan kokeiluksi. Yksi tärkeä tavoite hankkeessa on kylän elävöittäminen ja positiivisen mielikuvan herättäminen kylästä, jotta alueelle saataisiin uusia asukkaita ja työpaikkoja. Kairalan kylä on mukana Sodankylän kunnan hallinnoimassa Tarinakylä -hankeessa, jossa kuuteen kylään tehdään QR-koodin taakse kylän tarinoihin pohjautuvia kohteita. 6. Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin tavoitteena on luoda kyläalueelle töitä, ympärivuotistaa osa-aikaisia työpaikkoja, tuoda tulovirtoja kylään sekä saada uusia asukkaita. Tavoite on, että Kairala on kymmenen vuoden päästä Lapin johtava matkailukylä. Lisäksi tavoitteena on kylän positiiviseen vireen lisääminen, kylän mahdollisuuksien hyödyntäminen, vastaaminen matkailutrendien kysyntään, Pyhä-Luosto matkailualueen tukeminen ja tarjonnan monipuolistaminen uusilla tuotteilla ja palveluilla. 7. Hankkeen toimenpiteet, toteutustapa ja riskit

3 Hankkeeseen kokonaistoteutus ostetaan ostopalveluna. Ostopalvelun tarjoajan työnkuvaan kuuluu hankehallinnoniti, kylän innostaminen kehittämistyöhön, aktiivinen eri tahojen innostaminen kylän kehittämistyöhön, oikeiden yhteyshenkilöiden etsiminen ja toimenpiteiden toteutus. Ostopalvelun tarjoajalta edellytetään mm. matkailualan asiantuntijuutta, kylän- ja alueen toimijoiden tuntemista, ennakkoluulotonta halua kylämatkailun kehittämiseen, vahvaa markkinointi/some-osaamista (mm. wordpress - sivujen teko, facebook jne., mahdollista tuotteistamisosaamista, käytännöntyön tekemistä ja hankeosaamista. Tehtävät toimenpiteet 1. kysely kiinteistön omistajille halukkuudesta vuokrata tyhjiä taloja matkailutoimintaan, toteutus työntekijä. Kairalan kylässä on kymmenittäin taloja, jotka ovat lomaasutuskäytössä. Talojen käyttöaste on hyvin vähäinen ja niitä voisi hyödyntää kylämatkailussa majoitustiloina. Kyselyn tulosten perusteella rakennetaan malli yksittäisten talojen vuokrauskäytänteestä; kuinka taloja voidaan vuokrata yhtenäisellä järjestelmällä siten, että vuokraustoiminta palvelee kylämatkailua, eikä rasita talon omistajia, miten vuokraustoiminta voitaisiin käytännössä järjestää, miten talojen huolto tehdään, millaisia sopimuksia ja lupia toiminta vaatisi, entä tulisiko taloihin tehdä joitakin investointeja majoituksen mahdollistamiseksi jne. Järjestelmää testataan hankkeen aikana ja tuloksista tiedotetaan. Toimenpiteen toteutuksesta vastaa hankkeen työntekijä. Kiinteistöjen omistajien selvittämisessä avustavat kyläläiset, samoin toimintamallin kokeilussa. Tämä lasketaan hankkeen hyväksi tehtäväksi vastikkeettomaksi työksi. 2. Kylämatkailutrendien selvittäminen ja ennakointi. Matkailun trendit muuttuvat nopeasti, samoin matkailijoiden kohdemaat. Ennakonitityön tavoitteena on selvittää, mitkä ovat nousevia trendejä, jotta kylän matkailullisia mahdollisuuksia miettiessä huomioidaan tulevat matkailusuuntaukset. Toteutus opinnäytetyönä hankkeen alussa. Opinnäytetyön esittelyyn työpajassa on varattu matkakuluja. Lisäksi selvitetään hyviä esimerkkejä kylämatkailusta 3. Kylämatkailutyöpajat (3 kesäaikana ja kolme talvella); - pajoissa määritellään alueen vahvuudet, realistiset resurssit, mietitään millaisia palveluita kylän olisi luontevaa kehittää, selvitetään yhteistyötahot - suunnitellaan ja mallinnetaan kylämatkailutuotteita ja kokeillaan niitä käytännössä - Työpajoihin kutsutaan kylän ja lähialueen yrittäjät ja yritystoiminnasta kiinnostuneet, yhdistykset, Pyhä-Luosto alueen yhteishenkilöt sekä muut sidosryhmät. Työpajoissa pohditaan kylän/alueen mahdollisuudet ja resurssit, tutustutaan kohteisiin käytännössä, mietitään tuotteita ja työstetään niistä mallituotepaketit. - Työpajojen toteutuksesta vastaa ostopalvelun toteuttaja ja työpajoissa hyödynnetään tarvittaessa erillisiä matkailualanasiantuntijoita. Kyläläisten osallistuminen lasketaan hankkeen hyväksi tehtäviksi talkootyöksi. 4. Mallituotteiden testauttaminen niiden kehittämiseksi esim. yrittäjillä, matkailijoilla, loppukäyttäjillä. Tuotteet ovat julkisia.

4 5. Tuoteperheiden ilmiasun, tarinoiden jne. suunnittelu. Toteutuksesta vastaa ostopalvelun toteuttaja ja apuna käytetään tarvittaessa mainostoimistoa 6. Koulutustarpeiden selvittäminen ja järjestäminen eri toimijoiden järjestämänä kyläläisille ja yrittäjille; turvallisuussuunnitelma - koulutus, EA1, asiakaspalvelukoulutus, kotimajoituksen vaatimukset, nettisivustojen kouluttamista, päivittämistä ja ylläpitoa kylämatkailun näkyvyyden lisäämiseksi, some-koulutusta. Koulutusten tarkoituksena on antaa perusvalmiudet kylämatkailun toteuttamiselle. Selvittämisestä ja rahoituksen järjestämisestä vastaa ostopalvelun toteuttaja. 7. Kylän toiminnallisuuden lisääminen suunnitelmallisella kehittämisellä; laaditaan oppilastyönä infra-suunnitelma, jossa nostetaan esille uusien viihtyvyyttä ja kylämatkailua tukevien rakenteiden tarve ja vanhojen kohteiden kehittämistarve. Kohteet voivat olla mm. matkailupolku ja valaistus kaamosajalle. Suunnitelman laadintaan pyritään saamaan Lapin yliopiston taidepuolen ja matkailupuolen opiskelijoita, jotka vastaisivat suunnitelman kokonaistoteutuksesta yhteistyössä kylän asiantuntijaryhmän kanssa. 8. Kylän profiilin nosto; - ostopalveluna kuvien hankkiminen jokaisesta vuodenajasta kaikkien käyttöön - kyläseuran kotisivujen rinnalle luodaan Kairalan matkailusivut, josta löytyvät mm. kylän nähtävyydet, yritykset, laavut, reitit ja polut, majoituskohteet, tuotekortit jne. ja kylän lyhyen esittelyvideon teko (Tarinakylät -hankkeen ja Pelkosenniemi ja sen 13 kylää materiaalin hyödyntäminen). Sivustot luodaan esim. wordpress- mallilla, joka mahdollistaa sivustojen päivityksen myös jatkossa kyläläisten toimesta. - muu some, kuten facebook - erilaiset tempaukset ja kokeilut - kylätapahtumien suunnittelu ja testaus. Hankkeessa järjestetään kaksi kylätapahtumaa, yksi talvella ja toinen kesällä. Talvitapahtuman tarkoituksena on tuoda esille kylän talviaikaisia mahdollisuuksia. Kylätapahtumaa mainostetaan aktiivisesti Pyhä-Luoston matkailualueella ja some-kanavissa. Toinen tapahtuma on kesällä ja siinä tuodaan esille kylän kesäaikaisia mahdollisuuksia ja vahvaa maatalouskulttuuria. Tapahtumaan voidaan sisällyttää mm. nauriin nostoa, heinänseivästys -kilpailua, hevosajelua ja muita aktiviteettejä sekä lavatanssit. Tapahtumien suunnittelu ja toteutus tehdään ostopalvelun toteuttajan koordinoimana. Kyläläiset osallistuvat aktiivisesti suunnitteluun ja toteutukseen, joka lasketaan hankkeen hyväksi tehtäväksi talkootyöksi. Hankkeelle ei nimetä ohjausryhmää. Hankkeen ohjauksesta vastaa pieni asiantuntijaryhmä. Hankkeeseen on sitoutunut mukaan kylämatkailua harjoittava Jaakkolan pirttikahvila, Huoltopalvelu Sammel Oy, Kairalan kyläseura ry ja Urheilu- ja Voimisteluseura Kairalan Kajastus ry sekä muut aktiiviset kyläläiset. Hankkeen talkootyöstä vastaavat kyläläiset ja yrittäjät. Hanke toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita; hankkeessa pyritään hyödyntämään olemassa olevia resursseja ja maksimoimaan olemassa olevan infran käyttöä.

5 Matkailupaketit suunnitellaan sosiaalisten ja taloudellisten resurssien mukaisesti kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Kylämatkailullinen toiminta ei vaadi voimakasta rakentamista tai elinympäristön muuttamista, vaan se pohjautuu pääosin olemassa olevaan ympäristöön. 8. Yhteys Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan ja Leader Pohjoisimman Lapin Peloton Pohjoisin strategiaan? Miten aiemmat hankkeet on huomioitu? Hanke toteuttaa elämisen edellytykset painopistettä sekä elinvoiman kulmakivet; yrittäjyys ja paikalliset elinkeinot ja siinä painopistettä matkailu ja elämykset. Hankkeen tavoitteena on lisätä kylän elinvoimaisuutta, luoda alueelle työpaikkoja ja näiden vaikutuksesta säilyttää ja luoda paikallisille asukkaille palveluita ja hyvinvointia. 9. Toiminta-alue, kohderyhmä, hyödynsaajat ja aikataulu Hanke toteutetaan Pelkosenniemen kunnan alueella, Kairalan kylässä ja osin lähikylissä. Hanke on suunnattu kyläläisille ja erityisesti kylämatkailusta kiinnostuneille henkilöille. Hyödynsaajina ovat matkailutoiminnasta kiinnostuneet kyläläiset, yrittäjät ja yhdistykset. 5/2017 ostopalvelun kilpailuttaminen 5/2017 hankesuunnitelmaan tutustuminen ja tarkemman aikataulutuksen laadinta 5/2017 hankkeen aloittamisesta tiedottaminen (Kylätilaisuus) ja sidosryhmiin yhteydenotot 5-6 Matkailutrendien selvittäminen ja kohderyhmien tarkennus ja yhteistyökumppanien tarkennus. Opinnäytetyön hyödyntäminen. 6/2017 kysely kiinteistön omistajille halukkuudesta vuokrata tyhjiä taloja matkailutoimintaan, toteutus työntekijä ja rakennetaan malli yksittäisten talojen vuokrauskäytänteestä sekä testaus 5-7/2017 Kesätuotteiden tuotteistamistyöpajojen järjestäminen, 3 kappaletta 7-8/2017 Tuotteiden testauttaminen esim. yrittäjillä ja matkailijoilla tutustumismatka onnistuneeseen kylämatkailukohteeseen. Aikataulu matkalle osallistujien aikataulun mukaan 7-8/2017 kylätapahtuman suunnittelu ja toteutus 11/2017 ja 1-2/2018 Koulutuksien järjestäminen kyläläisille ja yrittäjille 6-10/2017 Kylän toiminnallisuuden lisääminen suunnitelmallisella kehittämisellä; laaditaan oppilastyönä ja asiantuntijan avulla infrasuunnitelma 5-12/2017 ja 1-5/2018 kylän matkailuprofiilin nosto; ostopalveluna matkailun käyttöön tarkoitettujen kuvien hankkiminen eri vuodenajoilta 10/ /2017 Talvituotteiden tuotteistamistyöpajat 3/2018 Talvitapahtuma 12/2017-4/2018 Tuotepakettien testaus ja kehittäminen 3-4/2018 jatkotoimien suunnittelu, toimintamallin koonti, loppuraportin laadinta ja hankkeen tuloksista tiedottaminen 10. Miten hankkeen toteuttamista arvioidaan? Miten hankkeessa syntyvää toimintaa jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen? Hankkeesta laaditaan loppuraportti. Hankkeen tuloksena on syntynyt selvitys yksityisten talojen vuokrauskäytänteestä, selvitys kylämatkailun mallintamisesta ja suunnitelma kylän

6 vetovoimaa lisäävästä infasta. Hankkeen aikana kokeiltuja tapahtumia pyritään järjestämään vuosittain, mikäli ne onnistuvat hankkeen aikana. Kylämatkailupakettien räätälöintiä jatketaan mahdollisella yritysryhmähankkeella. Kylän profiilin nostoon liittyviä toimia, kuten kotisivujen päivitystä jatketaan hankkeen aikana sovitun vastuujaon mukaisesti. Infrasuunnitelman toteutukseen pyritään saamaan rahoitusta eri rahoituslähteistä ja suunnitelma toteutetaan toimenpiteittäin kylän resurssien mukaisesti. 11. Tiedottaminen Hankkeesta tiedotetaan aktiivisesti sähköpostilla eri sidosryhmille. Hankkeen aloitusvaiheessa järjestetään kylätilaisuus, johon kutsutaan paikalle niin kyläläiset, kuin naapurikylien väki, että muut sidosryhmät. Hankkeen ostopalvelun toteuttajan tueksi nimetään asiantuntijaryhmä. Tilaisuuksiin ja työryhmiin kutsutaan sähköpostitse ja tarvittaessa viedään paperiset kutsut postilaatikoihin. Some- tiedotuskanavien edetessä käytetään myös some-viestintää. Hankkeesta tehdään tiivistelmä Pelkosenniemen kunnan kotisivuille. Hankkeen tilaisuuksista, kokeiluista ja tuloksista tiedotetaan eri tiedotuskanavien kautta. Tarvittaessa ostetaan some-tilaa. Hankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma KULULAJI yhteensä Palkkakulut 0 Palkkiot 1500 infrasuunnitelma oppilastyönä (2-3hlö) Vuokrat 200 tilavuokrat,tilaisuudet ja kokoukset 200 Ostopalvelut Hankkeen toteutus ostopalveluna Matkailualan asiantuntija/t, työpajat (à 500 ) Valokuvaaja(kuvat ja niiden käsittely ja käyttöoikeus) Mainostoimistopalvelut, kylän profiilin nosto 1500 Esittelyvideon kuvaus ja editointi 2000 Matkakulut 4000 hankkeen toteuttajan matkakulut 1000 asiantuntijoiden matkakulut, testiryhmät,bloggaajat jne opinnäytetyön tekijöiden matka ja majoituskulut 500 opintoretki kylämatkailukohteeseen, valtion matkustussäännön mukaan kilometrikorvaus oman auton käytöstä + majoituskulut,1 yö 500 Muut kulut 1350 tiedottaminen,lehti-ilmoitukset 400 kylätapahtumien kustannukset, kuten esiintyjät, materiaalit 500 some näkyvyys 200 Postituskulut 50 Kokouskahvitukset ja eri tilaisuuksien järjestelykulut 200

7 TOSITTEELLISET YHTEENSÄ Talkootyö RAHOITUSSUUNNITELMA Julkinen tuki 90%, josta EU ja valtion 80% 26439,84 Kuntien osuus 20% 6609,96 Yksityinen rahoitus,talkootyö 3386 (tunteina on 226 h)