Suomelan Sanomat. Suomela tänään ja huomenna. Asociación Finlandesa Suomela Jäsenlehti n:o 158 Maaliskuu

Transkriptio

1 Suomela tänään ja huomenna Suomelan Sanomat Suomelan kevätkokous pidetään ja tuossa kokouksessa tehdään puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten valinta seuraavalle toimintakaudelle. Nyt olisi aika tehdä ratkaisuja turvataksemme yhdistyksen toiminnan jatkuminen hyvällä tasolla ja kehittyminen edelleen tulevaisuuden haasteet tunnistaen. Hallituksen tehtävä ei ole pohtia rutiiniasioita, vaan pyrkiä luomaan edellytykset, niin taloudelliset kuin toiminnallisetkin kaikkeen toimintaan. Paras keino tähän olisi saada hallituksen alaisuuteen toiminnan ohjaaja tai toiminnanjohtaja. Nimikkeellä ei väliä. Hallitus muotoilisi tilanteeseen sopivan toimenkuvan kyseiselle toimihenkilölle, joka toimisi hallituksen alaisuudessa, ei hallituksessa. Käytännössä hän vastaisi seuran harrastuspiiritoiminnan kehittämisestä, henkilöstön ohjauksesta ja seuran päivittäisistä rutiineista. Paljon riippuisi henkilöstä, miten hän omaksuisi roolinsa, ja miten paljon haluaisi ottaa vastuuta seuran toiminnoista. Mielestäni tämä olisi paras keino jatkaa talkooperusteista toimintatapaa, jolloin voidaan jatkossakin tuottaa palveluja jäsenistölle edullisesti. Yhdistysmuoto on toimiva ja toimivat säännöt antavat hallitukselle tukevan selkänojan. Säännöt ovat helposti muutettavissa, jos tulee tarvetta. Näin jaettaisiin hallinnollinen ja toiminnallinen puoli erikseen. Tämä on yleinen toimintatapa suurissa yhdistyksissä. Yhdistyksen säännöt eivät estä muutosta, ja riippuen toimenkuvasta seura voisi maksaa pientä kulukorvausta tehtävän hoidosta. Toiminnanjohtaja olisi esittelijänä hallituksen kokouksissa käsiteltäessä toimintaan liittyviä asioita. Suomelan toimitiloja Girasolissa on saatu laajennetuksi uudella varastotilalla eikä tänään ole tarvetta laajempiin remontteihin. Suurin hanke on pyörätuolihissin saaminen salimme sisäänkäyntiin. Hissi Suomelaan olikin aikoinaan, mutta huonokuntoisuuden vuoksi se on purettu pois. Hissi on lakisääteinen ja pakko rakentaa tämäntyyppisiin tiloihin. Suomelalla olisi tarvetta laajentaa toimintasalia, koska se on käynyt ahtaaksi, mutta se ei ole mahdollista mihinkään suuntaan. Tuo tarve ilmenee suurempien tilaisuuksien järjestämisessä. Tämän vuoksi seuran 25-vuotisjuhla järjestetään Las Palmerasin España-salissa Tilaisuus on vapaa kaikille ja ohjelma tarkentuu myöhemmin. Suomelalla on vilkas maaliskuu monenlaisin tapahtumin. Vuosi on erikoinen, koska juhlimme sekä Suomen 100-vuotista taivalta itsenäisenä valtiona että seuramme 25-vuotista taivalta itsenäisenä yhdistyksenä. Hyvää kevään odotusta kaikille jäsenille! Asociación Finlandesa Suomela ry Olavi Turunen, pj Asociación Finlandesa Suomela Jäsenlehti n:o 158 Maaliskuu

2 Ulla 80 ja Eero 90 lähtötunnelmissa Eero Teerijoki ja Ulla Lilja, pitkäaikaiset Suomelan aktiivit ovat jättämässä Aurinkorannikon ja lähdössä pysyvästi Suomeen. Molemmat ovat tehneet mittavan työrupeaman yhdistyksessämme. Eero on järjestänyt mm. Kalevala- ja Aleksis Kivi-juhlat vuodesta 2000 lähtien. Vuoden 2005 Kalevala-juhla sai allekirjoittaneenkin innostumaan Suomelan toiminnasta. Runopiiri ja Runomatineat ovat myös Eeron ideoimia ja aikaansaamia. Suomelan Kirjallisuuspiiriä Eero on vetänyt vuosikaudet. Siinä piirissä ideoitiin ja toteutettiin Eeron johdolla myös Suomelan hieno Antologia, mihin kerättiin kirjallisuuspiiriläisten kirjoituksia. Kiinnostus historiaan johti aikoinaan opiskelemaan historian opettajaksi ja Eero onkin toiminut nuoruudessaan historianopettajana, kunnes kiinnostui hallinnollisista tehtävistä, ryhtyi koulutoimenjohtajaksi ja sai vielä kouluneuvoksen arvonimenkin. Ulla kertoi pyydystäneensä Eeron kadulta Suomelaan pitämään te lan tai jopa luentosarjan Espanjan historiasta. Niitä luentoja Eero piti myös Fuengirolan Casa de la Culturassa. Hän johti Aurinkorannikon veteraanitoimintoja monet vuodet, juonsi mieskuoro Örisevien konsertit, esiintyi eri rooleissa Teatteri Suomelassa sekä useissa muissakin Suomelan tilaisuuksissa. Eero kuului myös Aurinkorannikon Suomalaisen Koulun sekä Girasolin taloyhtiön hallituksiin. Ulla kuului Suomelan hallitukseen kaksi kautta. Siinä hän toimi mm. sihteerinä ja tiedottajana. Teatteri Suomelan näyttelijänä hän oli harrastelijoitten esikuva, upea, ammattilaisen tasoinen. Samoin Runopiirin lausujana Ulla oli mainio tulkitsija. Monissa muissa juhlissa hän on myös esiintynyt. Ahkerana lukijana Ulla osallistui myös Kirjallisuuspiiriin. Vuonna 2009 Ulla ja Eero valittiin Aurinkorannikon pariskunnaksi. He jättävät lähtiessään Suomelaan ison aukon. Toivottavasti Ulla ja Eero tulevat vielä joskus ainakin käymään täällä! Marjut Sisko Laukkasen lähettämiä ajatelmia koko Suomelan väen iloksi ja erityisesti kiitokseksi niille, jotka työskentelevät muiden parhaaksi. Carpe diem Jokainen aamu uusi mahdollisuus Pienikin hetki, toivon kipinä uuden alku - taas kerran! Katoavaisuus Äsken auennut kukkanen lumoaa värillään, raikkaudellaan Kastepisara emiössä kimaltelee, sädehtii viestittää kauneudesta - sen hetkellisyydestä! 2 3

3 Ajatellaanpa Suomela-yhdistystä, yhteisöä ihmisenä, 25-vuotiaana nuorukaisena. Miten tästä keski-iän kynnyksellä olevasta nuoresta on kehkeytynyt meille tuttu, eloisa Suomela? Suomela, eloisa 25-vuotias Kun 1950-luvulla Aurinkorannikolla alkanut suomalaisväestön kasvu voimistui ja 1980-luvuilla, Torremolinos ja Fuengirola näyttivät erilaisilta kuin nyt. Fuengirola oli pieni kalastajakylä, jonka liepeiltä Los Pacosista suomalaiset löysivät asumiselleen mieluisan paikan. Vähitellen vuosikymmenten aikana rantaviivalle on kohonnut korkeita hotellirakennuksia ja mäet ovat täyttyneet etelään hakeutuneiden asukkaiden ja talvituristien loma-asumuksista. Lisääntynyt matkailu, seuramatkat, kohonnut elintaso ja Espanjan avautuminen muulle maailmalle antoivat sodan jälkeisille sukupolville mahdollisuuden toteuttaa unelmia eläkevuosista etelän lämmössä, Espanjassa. Täältä löytyi monelle suomalaiselle se laulun lupaama eksoottinen Satumaa. Koti-ikävä Suomeen, kielitaidottomuus, turvallisuudentarve herättivät vähitellen halun hakeutua suomalaisten pariin. Hajallaan olevasta suomalaisyhteisöstä muodostui kuin perhe. Se koostui kolmesta toimeliaasta lapsesta. Vanhin sai nimeksi Asociación Finlandesa Costa del Sol. Torremolinosta pidettiin perheen kotipaikkana. Keskimmäistä kutsuttiin ytimekkäästi Seurakunnaksi, joka otti tehtäväkseen huolehtia perheen hengellisestä elämästä. Kolmatta velikultaa nimitettiin Fuengirolan osastoksi. Tavattiin milloin missäkin, kodeissa, ravintoloissa ja Kallen Kaivohuoneella Los Pacosissa. Leikittiin yhdessä ja erikseen, kehitettiin eläkeläisille sopivaa toimintaa, pidettiin yllä suomalaisuutta ja yritettiin sopeutua espanjalaiseen elämänmenoon ja kulttuuriin. Vuosien kuluessa lapsoset kasvoivat, suomalaisyhteisö laajeni ja väkiluku kasvoi. Yhteinen koti alkoi ahdistaa, rakoilla liitoksistaan, yhteisiin leikkeihin tuli ristiriitoja loppupuolella alkoi lapsissa ilmetä itsenäistymisen tarpeita. Alkoi ns. irrottautumisen aika. Niinpä kaksi lapsosista, sisar- Seurakunta ja veli-fuengirolan osasto lähtivät omille teilleen, ovet paukkuen, mutta kuljettiin käsi kädessä. Saatiin viralliset nimet; Suomalainen evankelisluterilainen seurakunta v ja Asociación Finlandesa Suomela v Yhteiseksi kodiksi löytyi Los Pacosiin juuri valmistuneesta kylpylähotelli Girasolin alakerrasta alunperin keilahalliksi suunnitellusta tilasta sopiva kerhotila. Rahoitus järjestyi jäsenten avulla ja sinne kalustettiin yhteistyöllä toimitilat. Tupaantuliaisia vietettiin Tilankäyttö jaettiin sopuisasti keskenään. Uhmaikä sivuutettiin melko tyynesti ja rakennettiin sovintoa kantayhdistyksen kanssa. Rakennettiin perustukset rannikon Neuvottelukunnalle, jonka tehtäväksi tuli toimia yhdistävänä lankana rannikon kaikkien yhdistysten ja yhteisöjen välillä. Suomelan itsenäistyminen oli alkanut. Seurakunta sai omat tilat Los Bolichesista ja sisarusten tiet erosivat sopuisasti. Suomelalapsella oli nyt oma koti ja ympärillä iso joukko tarmokkaita opastajia. Tästä joukosta löytyi ahkeria naisia, jotka loivat Suomelan tiloihin kodikkuutta, hääräsivät keittiössä, ohjasivat toimintapiirejä ja toivat osaamisensa myös hallitukseen. Puheenjohtajiksi valikoituivat vahvat miehet, isähahmoiksi tukemaan vielä lapsenkengissä astelevaa Suomelaa. Irrottautumisvaiheen ja itsenäistymisen alkuaikoina kolmen vahvan miehen työpanos on ollut merkittävä. Puheenjohtajat Korhonen-Hakala- Siurua hallituksineen loivat Suomelan toiminnalle kestävät perustat, laittoivat vankat kengät lapsen jalkoihin. Niissäpä astelemme osittain vieläkin. Varhaislapsuuden monet toiminnot ovat säilyneet tämän 25-vuotiaan nuoren elämässä. Te lat, lähimatkailu, espanjankieliopinnot, kuorotoiminta, kansalliset juhlat, kukkaistanssiaiset, jouluateriat, tanssit, erilaiset kädentaidot, liikuntaryhmät, iltamaohjelmat, kirjasto, Suomelan Sanomat. Ensimmäiset 10 itsenäistymisen vuotta osoittivat, että hajanaisesta lapsesta kehkeytyi toimelias, tukevasti jaloillaan seisova yhdistys aikaisempien sukupolvien taitavalla ja uhrautuvalla opastuksella ja työllä. Kun Suomela nuorukainena tuli murrosikään 2000-luvun alkupuolella, alkoivat uudet vaikeudet lähinnä muuttuneen jäsenistön ikärakenteen, määrän ja vaatimusten vuoksi. Jäsenistön määrä kasvoi sodan jälkeisten suurten ikäluokkien tultua eläkeikään ja maine mukavasta eläkeläiselämästä Espanjassa levisi suomalaisten keskuudessa. Fuengirola 1969 Yhä useammalla oli mahdollisuus toteuttaa unelmansa. Haluttiin harrastaa, pysyä virkeinä ja kuulua johonkin yhteisöön. Suomelan tilat kävivät ahtaiksi, vaatteet ja kengät alkoivat kiristää Suomelanuorukaista. Alettiin etsiä uusia, suurempia tiloja Suomelalle. Varallisuutta piti kartuttaa. Vuosituhannen alussa Vesa Tuominen astui ohjaksiin hallituksensa kanssa. Hän opasti 10-vuotiasta Suomelaa hämäläisellä maltillisuudella, isällisesti. Hän toi mukanaan Suomelaan uutta toimintaa. Osallistuttiin Fuengirolan Kansainvälisiin päiviin, Hopeasepät pystyttivät pajansa kerran viikossa ja veteraanitoiminta nostettiin sille kuuluvaan arvoonsa. Vesan kauden jälkeen murrosiän tuulet alkoivat puhaltaa Suomelassa, kun ensimmäinen naispuheenjohtaja Tuula Piekka hallituksineen astui vetovastuuseen. Hänen Suomelasta ulospäin suuntautuva, reipas toimintansa jakoi jäsenistöä. Miesjohtajiin tottunut jäsenistö ei luottanut äidin tehtävän ottaneeseen, uudistusmieliseen johta- Jatkuu seuraavalla sivulla 4 5

4 6 Joulutunnelmia 1990-luvulta. Jatkoa edelliseltä sivulta jaansa. Valtavasti kasvanut jäsenmäärä vaikeutti toimintaa, etsittiin ratkaisuja tilaongelmiin. Tuulet puhalsivat Suomelan sisällä ja ulkopuolella. Murrosiässä oikuttelevaa, ahtaissa vaatteissa kiemurtelevaa Suomelaa ei ollut helppo ohjailla. Niinpä 2000-luvun alkupuolella puheenjohtajat vaihtuivat tiheästi. Kukin puheenjohtaja hallituksineen loi oman persoonallisen linjansa ja Suomelan jäsenistön tuli se hyväksyä. Suomelan ollessa 20-vuotias nuorukainen 2010-luvulle siirryttäessä, oltiin siinä tilanteessa, että oli uudistettava toimintaa ajan hengen vaatimusten mukaiseksi ja samalla mahduttava samoihin toimitiloihin jäsenmäärän jatkuvasta kasvusta huolimatta. Nuorukaisesta oli kasvamassa vankka ja suuri, tarvittiin suuremmat vaatteet. Puheenjohtajaksi tuli Olavi Turunen, joka monitaitoisen hallituksensa kanssa lähti rohkeasti ratkomaan ilmenneitä ongelmia. Löydettiin toimintamuoto, jossa ei tarvita Suomelan tiloja, löydettiin golfarit, uudistettiin tietotekniikkaa ajan tasalle, paranneltiin jäsenlehden, Suomelan Sanomien, tärkeän tiedotusvälineen painoasua ja sisältöä, järjesteltiin kirjasto- ja toimistotiloja, perustettiin uusia jäsenistön toivomia harrastuspiirejä, paranneltiin salin valaistusta, äänitekniikkaa ja ovia ja viimeisimpänä uusittiin keittiö- ja varastotiloja. On luotu tarkka, tuottoisa talous ja positiivinen ulospäin suuntautuva ilmapiiri. Murrosiän oikuttelut ovat vähentyneet ja nyt tämä 25-vuotias nuorukainen on astumassa monista kolhuista viisastuneena ja toimeliaana lähestyvään keski-ikään. Suomelan elinkaaren ja -voiman ratkaisevat tulevien vuosien puheenjohtajat, hallitukset ja vapaaehtoityötä tekevät toimintapiirien vetäjät sekä kettiöhenkilökunta ja muut käytännön tehtävissä ja toiminnassa olevat jäsenet. Talkootyön arvostus, yhdessä tekeminen ja sen mukana tuoma mielihyvä ovat yhdistystoiminnan kulmakiviä. Menneiden sukupolvien kallisarvoinen työ piristävän ja kehittävän toiminnan ylläpitämiseen on säilyttämisen arvoista. Reetta Kiiski, jäsen 686 Eläköön 25-vuotias Suomela ja yhteisöllisyys! Helmikuu oli vilkas tapahtumakuukausi Suomelassa. Silloin mm. retkeilimme Montes de Malagassa mantelipuiden kukintaa ihaillen ja hyvästä ruoasta nauttien. Tilkkupiiirin näyttelyssä näimme taidokkaita käsitöitä ja Kamarikuoron sekä laulaja Bianca Moralesin ystävänpäiväkonsertissa kuulimme upeaa musiikkia. Kuvat Pekka Savolainen

5 Hyvä kehotus elämänmenoon: Aateluus velvoittaa Kun tapaamme taas vapunaikaan yli 30 kansallisuutta Fuengirolan Feria-alueella, näemme, kuulemme, maistamme ja ihailemme eri maitten perinteisten kulttuurien esiintymistä karnevaalitunnelmassa. Harmi, ettei Suomemme tuo rikasta kulttuuriamme enemmän esille. Rokki, kalja, makkara ja taltioidut peliottelut, siinäkö on Suomen kulttuuri? Ihastuttavaa katseltavaa ovat esimerkiksi kansallispuvut, niiden värit, materiaali ja kansallinen tunnusomaisuus. Suomen kansallispukujakin vilahtelee tosin myös joukossa. Harmikseni eräässä avajaisjuhlassa pukuni kantaja ei ollut tietoinen kansallispukuun liittyvistä säännöistä. Tyttö tuli esille pitkä tukka takussa, päähineettä, lippu olalla ja paljain kintuin. Tarkka silmäni havaitsi vielä puseroon kuuluvan korun kiinnitetyksi liivin oikeaan rintapieleen. Kun edustaa, pitäisi olla tietoinen asioitten käytännön säännöista. Tuuterin puku Pyysin Suomelan hallitukselta luvan esitelmöidä kansallis- ja kansanpuvuista 100- vuotisjuhlan kunniaksi ensi syksyn te lassa. Vaikka ei niin fanaattisesti asiaan suhtautuisikaan kuin allekirjoittanut, on kunniaasia meidän Suomineidon jälkeläisten tietää ja tuntea oman maamme perinteitä, joita valitettavasti vängällä yritetään modernisoida muka hienommiksi ja eri aikakausiin sopivimmiksi. Hyvä ns. huono esimerkki modernisoinnista on se, kun missejämme laitettiin edustuskuntoon rapakon taakse minihameiden ollessa muodikkaita, lyhennettiin kansallispuvun helmakin - onneksi vain - puolisääreen. Kaiken huippu oli se, kun yksi missi esiintyi neljäntuulenhattu pääsään, kuin Lapin miehet konsanaan. Varsinainen asiani on se, että kun 100- vuotisjuhla lähestyy, eikö olisi komeaa mennä itsenäisyyspäiväjuhlaankin kansallispuvussa? Kenellä se on, tuokoon puvun mukanaan Espanjaan ensi syksynä! Ja naiset, muistakaa, että kun tyttö menee naimisiin, hän kantaa naineen naisen päähinettä, eikä tyttöhupakon päänauhaa sen koommin. Useita vuosia sitten näin ihanan vihkiseremonian, missä pariskunta vihittiin avioon kansallispuvuissa. Morsiamen kaaso riisui vihkimisen jälkeen päänauhan ja asetti nuorikolle rouvapäähineen nauhan tilalle. Kaunis muisto jäi tilaisuudesta vieraille. Pyydän teitä, joilla puku on, mukaan te taan esitelmäni onnistumiseksi ja ilmoittautumaan minulle hyvissä ajoin, vaikka jo tänä keväänä.toivoisin myös, että puvun kantaja itse kertoisi te lassa puvustaan tietoja. Minäkin toki kerron mielelläni, mutta paras anti tulisi puvun kantajalta. Ollessani opettajana tulevien liikemiesten koulussa, järjestimme itsenäisyyspäiväjuhlaan kansallispukukavalkaadin 20 puvun voimin. Esittelyn hyvässä vaiheessa yksi myyntilinjan pojista huikkasi kysymyksen Tuuterin pukua esittävälle tytölle: Paljo tuo mekko maksaa? Näppärä tyttö ei häkeltynyt, vaan tietoisena puvun ekonomiarvosta vastasi arvokkaasti: Sinulle viisituhatta markaa, ja tämä on käsityötä. Mielenkiinto pukuihin niissä piireissä heräsi juuri sillä kertaa! Hyvää kevättä ja kesää! Juhlitaan Suomineitoamme sydämen pohjasta! Neidolla on ollut koko sadan vuoden ajan kysyntää niin itään kuin länteen, mutta käsipuolena ja helman rimpsut idän oven raossa tallattavina pieni ja kansojen joukossa sekä historian saatossa nuori neitomme on kunniansa säilyttänyt ja ansainnut! Raija Ihanainen 8

6 Luontopiiri Esteponan orkideatalossa 10 Kuvassa mittaamme paksupiikkisen pullokapokkipuun ympärysmittaa, joka lienee 6 metrin luokkaa. Puu on kotoisin Etelä-Amerikasta, ja sitä on puistopuuna myös Fuengirolassa, joskaan ei näin paksurunkoisena. Esteponan seutu on tunnettu ennen muuta eläinpuisto Selwosta. Noin vuosi sitten Esteponassa avattiin orkideatalo, jossa luontopiiri vieraili Edustavan kupolikattoisen rakennuksen edustalla olevassa puistossakin on monenlaista nähtävää. Orkideatalossa on sisällä vesilammikko kaloineen ja vesiputous. Siellä on palmuja ja muita puita, kaapeleita, korkkitammen kaarnaa yms. päällysvieraskasveille kiinnitysalustoiksi. Uhkeisiin sulkasaniais- ym. viherkasviseinämiin monet pienet orkideat kätkeytyvät lähes huomaamattomiksi samoin kuin pienitekstiset nimilaputkin. Ilmeisesti myös siitä syystä kukkimisvaiheessa olevat lajit on osoitettu punaisella lapulla. Kämmekkäkasvien heimossa Orchidaceae on noin lajia, joten se lienee lajimäärältään suurin siemenkasviheimo. Kaikissa elämänvaiheissaan kämmekät elävät yhteiselossa sienirihmojen kanssa. Valon saannin takia niistä jopa yli puolet kasvaa maapallon lämpimillä alueilla ylhäällä puissa päällysvieraina. Kun multaa ei ole, niin niihin kehittyy erikoisia ilmajuuria, joiden avulla kämmekkä saa tarvitsemansa raaka-aineet ravinnon valmistamista varten. Ilmajuuret pystyvät myös yhteyttämään, koska niissäkin on viherhiukkasia. Epifyytteihin eli päällysvieraskasveihin kuuluu paljon itiökasveja ja kämmeköiden ohella muitakin siemenkasveja. Meitä suomalaisia voi kiinnostaa esim. trooppisesta Amerikasta kotoisin olevat tillandsiat eli eliaksenkukat, koska koko se noin 500 lajia käsittävä ananaskasvisuku Tillandsia, on saanut nimensä jo 1600-luvulla eläneestä suomalaisesta Elias Tillandziasta. Suvun tunnetuinta lajia, ulkonäöltään roikkuvaa naavaa muistuttavaa naavatillandsiaa Tillandsia usneoidesta (kuva 3), kasvaa vaikka pelkällä puhelinlangalla tai rautalankakoukkuun ripustettuna. Siis mitään kasviruukkua tai sen korviketta ei välttämättä tarvita. Sitäkin roikkui käyntikohteessamme useammassakin paikassa. Aukeaman tekstit ja kuvat Veikko Makkonen Kekseliäs gekko Muurigekko Tarentola mauretanica (esp. Salamanquesa común) on karkearakenteinen, isopäinen, litteäruumiinen ja piikkisuomuinen noin 16 cm pitkä lisko. Silmän pupilli on pystyasentoinen. Tarttumaliuskoilla varustetuista varpaista kolmannessa ja neljännessä on myös kynsi. Pystyy vaihtamaan väriään tilanteen, ajan ja paikan mukaan. Yleinen Välimeren alueella rakennuksissa, muureilla, aurinkoisilla kivisillä rinteillä ja puiden irtoavan kaarnan suojassa. Hämäräja yöaktiivinen, mutta ottaa mielellään aurinkoa päivisin. Syö hyönteisiä ja muita pieniä eläimiä. Pahimpia vihollisia pöllöt, käärmeet ja kissat. Pystyy katkaisemaan häntänsä hätätilanteessa, mutta menettää samalla tärkeän vararavintovarastonsa. Häntä kasvaa vähitellen uudestaan. Naaras munii kiven alle tai muuhun suojaiseen paikkaan muutaman munan. Niistä kehittyy 3-4 kuukaudessa aikuisennäköisiä pieniä muurigekkoja. Girasolin pihavalojen lasisella sisäpinnalla voi nähdä yhtäaikaa useitakin gekkoja. Koleina syysöinä vaihtolämpöinen gekko saa siinä lämpöä ja valon paikalle houkuttelemia hyönteisiä ravinnokseen. Girasolin gekkokanta romahti, kun kukkaaltaat tyhjennettiin vesivuotojen takia. Alle kahden vaaksan mittaisessa nuoressa karpissa näkyvät suomukarpin tunnuspiirteet, mm. isot suomut, hampaaton suun etuosa ja yläleuan viikset. Karppeja Carvajalissa Pahan tulvan jälkeen menin viime itsenäisyyspäivänä Välimeren rantaan Carvajalin aallonmurtajalle ja huomioni kiintyi sen tyvellä matalassa merivedessä tulvan tuomien rojujen joukossa oleviin kaloihin. Muutamat ihmiset näyttivät keräävän niitä, ehkä ruoakseenkin. Siinä oli mm. paksuhuulikelttien raatoja ja yllätys yllätys, myös nuoria kuolleita ja eläviä suomukarppeja, jotka ovat tyypillisiä makean veden kaloja. Karpit (Cyprinus carpio) ovat suurimpia, jopa monen kymmenen kilon painoisia, kalankasvattajien ja urheilukalastajien suosimia lämpimien, makeiden vesien särkikaloja. Tyyppejä ovat peili- ja suomukarpit ja niiden risteymät rivi- ja nahkakarpit. Kiinassa karppeja on viljelty jo yli 2000 vuotta ja Suomessakin niitä kasvatetaan, mutta kylmän talven takia ne eivät siellä lisäänny. Täällä Espanjassa olen aiemmin kuvannut karppeja mm. El Chorron tekoaltaissa ja Rio Granden suussa aivan lähellä Guadalhorce-joen yhtymäkohtaa. Miten karpit ovat päätyneet mereen? Muutamia päiviä aikaisemmin satoi rankasti ja joet tulvivat voimakkaasti. Raju tulva kuljetti mereen saakka kalojakin ja alensi samalla rantaveden suolapitoisuutta niin, että makean veden eläimetkin voivat tuollaisessa murtovedessä tulla toimeen jonkin aikaa. Onhan niitä sellaisiakin kalalajeja, jotka voivat elää osan elämästään makeissa vesissä ja osan meressä. Niitä on esim. lohikaloissa, ankeriaissa ja kelteissä.

7 Tarinaa harmonikasta Herra A: Harmonikka on Suomessa ja koko maailmassa suosituin soitin. Jos kaikki hanuristit menisivät päiväntasaajalle ja asettuisivat metrin välein, niin ketju ulottuisi maapallon ympäri. Herra B: No, miksi ne eivät mene sitten sinne päiväntasaajalle? Harmonikasta on sanottu, että se on rakastettu soitin, se on vihattu soitin. Suomenkielisten nimien runsaus on osoituksena harmonikan suuresta suosiosta Suomessa. Virallinen nimi on harmonikka. Muita nimiä ovat käsiharmonikka, hanuri, haitari, 1- rivinen, 2-rivinen, 5-rivinen, 6-rivinen, vetopeli (ruots. dragspel), paljespeli, pirunkeuhko, mahaurut, syliharmoni, kurttu, snarkku, taljanka ja rantapiano. Sitten ovat vielä pianoharmonikka ja melodiabassohanuri. Erikoisharmonikkoja ovat concertina ja bandoneon. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Harmonikalla on ikää kohta 200 vuotta. Ensimmäisen harmonikkasoittimen rakensi saksalainen Cristian Buschman vuonna1822. Se syntyi urkujen viritykseen käytetystä laitteesta, käsiharmonista, jossa oli palkeet, muutama vapaasti värähtelevä metallikieli ja yksi sormio. Harmonikan valmistus levisi nopeasti ympäri Eurooppaa. Suomessa oli ja 1930-luvuilla muutamia erittäin taitavia harmonikan rakentajia. Tunnetuin heistä lienee kurikkalainen Sameli Elomaa. Nestori Kukkola perusti harmonikkatehtaan Viipuriin, josta se sodan aikana siirtyi Lahteen. Kukkola valmistutti myös omalla nimellään hanureita ja myi lopuksi piirustukset italialaisille, jotka valmistivat Kukkolan peliä nimellä La Melodiosa. Aarne Kosken perustama Kouvolan harmonikkatehdas toimi Harmonikka on saanut taistella asemastaan ns. virallisena soittimena sekä Suomessa että Ruotsissa. Vuonna 1907 arvostettu ruotsalainen säveltäjä, orkesterinjohtaja ja kuoromies Hugo Alfven kirjoitti: Iskekää mäsäksi kaikki harmonikat, jotka osuvat tiellenne, tallatkaa ne piloille, leikelkää ne palasiksi ja heittäkää sikolättiin, sillä sinne ne kuuluvat. Myös uskonnolliset yhdistykset ja kirkko ovat suhtautuneet kielteisesti harmonikkaan. Vasta syksyllä 1977 harmonikka hyväksyttiin virallisena soittimena Sibelius Akatemian opetusohjelmaan. Kun harmonikkataiteilija Matti Rantanen piti lokakuussa 1977 konsertin Finlandia-talossa, niin Helsingin Sanomien musiikkiarvostelija Seppo Heikinheimo ei sanojaan säästellyt: Kohta varmaan tuohella soitossa ja kammansoitossa voi suorittaa diplomin. No, leikki sikseen hanurihan on erinomaisen hyvin maisemaan ja tunnelmaan sopiva soitin juhannusiltana, tosin järven toiselta puolen kuultuna. Heikinheimo oli kuitenkin ajatuksineen melko yksin, sillä harmonikka oli saavuttanut sille kuuluvan arvostuksen jo monta vuosikymmentä aikaisemmin luvun alun konserttihanuristit soittivat Bachin urkukoraaleita, Lisztin unkarilaisia rapsodioita, Rossinin ooppera-alkusoittoja jne. Tällä hetkellä on paljon yksinomaan harmonikalle sävellettyä musiikkia. Nykyisin harmonikka hyväksytään myös sinfoniaorkesterin soittimeksi. Tapani Mäkinen

8 Liisa & Ulla Suomelan Golfkerho Maire & Riitta Reino & Veikko Kiitos keittiöväelle! PUHEENJOHTAJA: Eero Rautio, , VARAPUHEENJOHTAJA: Kari Eklund, , KILPAILUTOIMINTA: Lauron kisat: Kari Eklund, , Cerrado de Aguilan kisat: Sirpa Kauppi, , VALMENNUS: Tuomas Sistonen, , TIEDOTUS: Ilkka Ulander, , GOLFSÄÄNNÖT: Mikko Saarinen, Lisätietoja: Sopimuskentät 2017 Suomelan keittiössä kiteytyy Suomelan idea vapaaehtoistyöstä kaikkein konkreettisimmin. Siellä touhuaa taitavia ihmisiä, jotka tekevät herkkuja satojen ihmisten iloksi. He hankkivat myös hyvät raakaaineet ja juomat, joitten kuljettaminen ei ole ihan pikku juttu. Veikko osaisi kertoa, kuinka paljon mitäkin tarvikkeita esimerkiksi kukkoon viinissä käytettiin. Kuljetuksiin on aina löydettävä auto ja kuski. Autosta saliin kantaminenkin vaatii osansa. Vapaaehtoiset pitävät myös keittiön puhtaana, kaapit hyvässä järjestyksessä, huolehtivat liinat ja muut pyykit pesulaan ja sieltä pois, kattavat kauniisti pöydät jne. Keskiviikkoisin töitä tehdään aamuvarhaisesta iltamyöhään, niin, että tarvitaan kaksi vuoroa: aamuvuoro valmistaa lounaan, pilkkoo, kuorii ja tekee monenlaista hommaa. Pullat ja sämpylätkin leivotaan itse. Veikko avustajineen pyöräyttää gourmet-tasoisen lounaan. Iltavuoro siivoaa ja tiskaa ruokailun 14 Ole & Merja jäljet ja pitää te lan aikana kahvilaa ja baaria avoinna. Muina päivinä ja iltoina hoidetaan monien tilaisuuksien mm. erilaisten juhlien, karaoken, tanssi-iltojen, yhteislauluiltojen, kokousten ja monien muitten tapahtumien kahvitukset ja juomapuolet sekä tietysti suunnitellaan, hankitaan ja valmistetaan näittenkin tilaisuuksien tarvikkeet. Salissa on toimintaa viikon jokaisena päivänä ja kahvipannu porisee tiuhaan tahtiin. Päivällä on toimintapiirejä ja iltaisin usein jotain ohjelmaa, kuten konsertteja ja teatteria ja viikonloppuisin karaokea, lauantaitanssit ja sunnuntaina yhteislaulua. Kaikki tämä pyörii vapaaehtoisten toimesta. Yhteentörmäyksiltäkään ei vältytä kun väki on luonteeltaan ja ominaisuuksiltaan kovin erilaista. Toinen on hidas ja toinen vikkelä. Kaikki hommat hoituvat kuitenkin, kun sovitellaan. Satojen ihmisten iloksi! Merja ja Marjut Golfkerholla on voimassa oleva sopimus oheisilla kentillä. Kotikentillä Lauro Golfissa ja Cerrado del Aguilassa alennus on noin 30 %. Kotikentillä saat myös alennusta useamman kierroksen pelilipuista. Muilla sopimuskentillä alennus on noin 20 %, paitsi Mijas Golfissa, jossa alennus on 10 %. Lauro Miraflores Calanova Cerrado Mijas Golf Parador Golf Añoreta Golf Hinnat selviävät kenttien www-sivuilta ja ilmoitustauluilta. Kaikilla on hinnoittelun perustana high, medium ja low kausihinnat, kaksi pelilippua ja buggy usein tarjouksessa. Alennuksen saadakseen on esitettävä Suomelan voimassaoleva jäsenkortti. Suomelan sali: Calle las Canteras 49, Los Pacos Toimisto ja kirjasto: Calle Las Viñas 54, Edif. Girasol, ES Fuengirola Toimisto ja kirjasto ovat avoinna ma ja ke klo Tärkeitä numeroita: Yleinen hätänumero 112 Poliisin hätänumero 092 Rikosilmoitus Palokunta 080 Ambulanssi 061 TAXI Suomelan jäsenmaksun 30e/toimintakausi ( ) tai 15e/kk voi maksaa Suomelan toimistossa pankki-tai luottokortilla tai pankkiin tilille ES BIC SWIFT-koodi: CCRIES2A, Cajamar Fuengirola. Maksajan nimi tulee merkitä selkeästi, uuden jäsenkortin saa Suomelan toimistolta. 15

9 Tee päivän hyvä työ - OSTA SEPON DVD! 30 vuotta imitointia -DVD hintaan 12 e! SEPPO PENNANEN alias Pikku-Kalle 7 v. Mies ja 85 ääntä! DVD 51 minuuttia, K-alle 60 v. Olemme tehneet Savolaisen Pekan kanssa Imitointi-DVD:n, pääasiassa Fuengirolan esiintymisistäni. Nyt voit tehdä hyvää ostamalla DVD:n hintaan 12 euroa. Myymme 100 kpl DVD:tä mielenterveystyön hyväksi. Saamme niistä rahaa 1200 euroa ja minä laitan omasta pussista toisen puolen, jolloin koossa on 2400 euroa. Luovutan tuoton kesän aikana kahdelle itäsuomalaiselle mielenterveystyötä tekevälle järjestölle. Julkistan kuvat luovutuksista lokakuun Suomelan Sanomissa! Rahat menevät 100 % varmasti perille! Nyt meiltä puuttuu ainoastaan 100 DVD:n ostajaa, OLETKO SINÄ YKSI HEISTÄ? Tilaukset: sähköpostilla; skp@seppopennanen.fi tai tekstiviestillä; Toimitukset kotiin Fuengirolan alueella. ELÄMÄ TÄSSÄ JA NYT -projekti ILMOITUS Maanantai Venyttelyjumppa 1 Suomela España Efectivo 3 Suomela Espanja, Venga Suomela Hopeasepät Suomela Toimisto ja kirjasto Girasol Espanja, Fantástico 1 Suomela Espanja, Fantástico 2 Suomela Mölkky Cantera-puisto Senioritanssi Suomela Äijäjumppa Suomela Tiistai Keppijumppa 1 Cantera-puisto Español efectivo 4 Suomela Muisti/porinapiiri Suomela Iloa elämään! Suomela Kirjallisuuspiiri Suomela Kamarikuoro Suomela Keskiviikko Keppijumppa 2 Cantera-puisto Verenp.mitt.+ pieniä hoitotoimia Suomela Jalkahoidot ja hieronnat Suomela Tilkkupiiri Suomela Toimisto ja kirjasto Girasol Lounas Suomela Espanja, Venga Suomela Viikkotiedotukset Suomela > Te ta Suomela Torstai Käsityökahvila & lasipaja Suomela Luontopiiri kk:n 1. ja 3. torstai Suomelan portilta Keventäjät Keittiövarasto Soft-jumppa Suomela Helisevät Suomela Español efectivo 3 Suomela Hei me osataan jo esp.ryhmä Toimisto Muijajumppa Suomela Kamerakerho kk:n 2. ja 4. torstai Suomela Golf-kerhon kokous kk:n 1. to Suomela Perjantai Venyttelyjumppa 2 Suomela Keppijumppa 3 Cantera-puisto Kuvataidepiiri Suomela Tuolijumppa Keittiövarasto English conversacion Keittiövarasto Veteraanikokous kk:n viim. perj. Suomela Karaoke Suomela Lauantai Español efectivo 4 Suomela Rivitanssi Suomela Tanssi-ilta, elävä musiikki Suomela Sunnuntai 9.00 > Mijas- kävely lähtö Girasolin yläkulmalta Musiikkiliikunta Suomela Raijan tanssikurssi Suomela Yhteislauluilta Suomela Viikko-ohjelma 17

10 Maaliskuu 2017 Asociación Finlandesa Suomela Ke 1.3. klo Lounas: lohicoulibiac klo Te lassa Evita Kettunen Sydänyhdistyksestä To 2.3. klo 9.30 Luontopiiri klo 18 Golf-kerhon kokous HALLITUS La 4.3. klo Kuvataidepiirin näyttelyn avajaiset Olavi Turunen, puheenjohtaja klo Tanssi-illassa musisoi Kari Koo, liput 5 Marjut Hurtig, tiedottaja marjut.hurtig@gmail.com Su 5.3. klo 14 E. Vepsäläisen runotapahtuma, voit lausua oman lempirunosi Ritva Pekkanen, sihteeri pekkanen.ritva@gmail.com Ma 6.3. klo Liikunnanohjaaja Meri Satama opastaa oikeaan liikuntaan Riitta Tenngren, rahastonhoitaja riitta.spain@gmail.com Ti 7.3. klo 19 Bemer- mikroverenkierto, tuote-esittely, tarjoilua Eero Rautio, golf eero.rautio@hotmail.com Ke 8.3. klo Lounas: kalkkunahöystö klo Teema: Tove Jansson kuvataiteilijana, Tuula Lanas-Cavada Matti Konkola, sali ja veteraanit konkolamatti@gmail.com To 9.3. klo Kamerakerho Olavi Kurkela, tekniikka ja audiot okurkela@gmail.com La klo Ulkosuomalaisparlamentin kokous + lounas Suomelassa Tuula Aalto Klo 18 Tanssi-ilta Suomelan sähköposti suomela@suomela.info Su klo Kamarikuoron laululeiri Suomelan kotisivut Ma klo 18 Keihäänheittäjä Antti Ruuskanen kertoo omasta lajistaan Kamarikuoron kotisivut Ti klo 8.30 Retki Mondaan mm. oliiveja maustamaan TOIMINTA- JA HARRASTUSPIIRIT Klo 19 > Kamarikuoron harjoitukset Ke klo Lounas: jauheliha-perunalaatikko Elämä tässä ja nyt, Seppo Pennanen skp@seppopennanen.fi klo Teemana Luomu, S. Patana Espanjan kieli, Tina Lindén tina.linden@telefonica.net To klo 9.30 Luontopiiri Golf-kerho, Eero Rautio eero.rautio@hotmail.com klo 18 Ravintoasiaa, A. Luimula Harjoittelijat ym. Sirpa Ruhanen sirpa.ruhanen@tel .fi Pe klo Veteraanijuhla Helisevät-kuoro, Juho Autio juhosak@gmail.com klo Kamarikuoron kevätkokous Hopeasepät, Erkki Vilamaa erkki.vilamaa@gmail.com La klo 10 Suomelan kevätkokous Kamarikuoro, Rauno Myllylä rrmyllyla@gmail.com klo 18 Tanssi-illassa musisoi Tapio Leppä Kamerakerho, Olavi Kurkela okurkela@gmail.com Su klo 18 Helisevien laulajaiset Karaoke, Tane Aaltonen tane.aaltonen@gmail.com Ti klo 9.30 Retki Casabermejan suuntaan vuohitilalle juustoa tekemään Keittiö, baari Merja Putkonen merja.hauhia@kolumbus.fi Klo 19 > Kamarikuoron ylim. harjoitukset kokki Veikko Liira veikkoliira@gmail.com Ke klo Lounas: kanapata Kirjanpitäjä Liisa Ojala ojalaliisa48@gmail.com klo Teemana Islanti, K. Kalliomäki Kirjallisuuspiiri, Kaija Tyyskä kaijatyyska@gmail.com klo 18 Pacosolin yhtiökokous, kahvitarjoilu To klo Kamerakerho Kirjasto, Anni Tammisto a.m.tammisto@luukku.com La klo 10 Girasolin yhtiökokous, kahvitarjoilu Ulla-Maija Pakarinen upakarinen@gmail.com klo 14 Suomelan 25v-juhlavastaanotto Helena Saarimäki klo 18 Juhlatanssit, Lea ja Eljas musisoivat Kuvataidepiiri, Reetta Kiiski reetta.kiiski@pp.inet.fi Su klo 14 SUOMELAN 25-VUOTISJUHLA Las Palmeras-hotellissa Lasi- ja savipaja, Maaret Rantapelkonen lapin.kievari@netti.fi Ti klo 19 > Kamarikuoron ylimääräiset harjoitukset Liikunta ja tanssi, Raija Ihanainen girasol1@suomi24.fi Ke klo Lounas: paella Luontopiiri, Veikko Makkonen vema36@luukku.com klo 15 Teemana Suomela 25 -nostalgiaa (Huom! aikaistettu aloitus) Mijas-kävely, Matti Konkola konkolamatti@gmail.com klo 18 Laulu Suomen soi -konsertti, Kamarikuoro, Las Palmeras Oopperaretket, Riitta Mujunen rimuju@hotmail.com To Kuopion Kansalaisopiston ryhmä vierailee Suomelassa Retket, espanja ym., Ulla Turtola ulla.turtola@gmail.com La 1.4. klo 18 Kauden päättäjäiset, kukkaistanssiaiset. Rane tanssittaa Rivitanssi, Tuula Kaunisto kaunistot@hotmail.com Muutoksista ilmoitetaan te loissa, ilmoitustauluilla, paikallislehdissä sekä facebookissa. Sali ja veteraanit, Matti Konkola konkolamatti@gmail.com Jäseneksi voi liittyä Suomelan toimistossa tai maksamalla pankkiin. Jäsenet voivat maksutta Senioritanssi, Marja Kurkela marja.a.kurkela@gmail.com osallistua eri harrastuspiireihin. Espanjan opettaja ottaa tuntikorvauksen itselleen. Suomelan Sanomat: toimitus Marjut Hurtig marjut.hurtig@gmail.com Suomelan jäsenkortilla saat huomattavia alennuksia mm. Biofac-laboratoriossa, Coliseon taitto Ritva Pekkanen pekkanen.ritva@gmail.com kuntosalilla sekä useilla golf-kentillä (kts. s. 15). Tilkkupiiri, Irja Kalske irjakalske@gmail.com 18 Tuoreimmat tiedot kotisivuilla 19

11 Oopperaa & balettia Tervetuloa Suomelan Oopperaklubin kanssa nauttimaan kansainvälisistä huippuesityksistä. Ennen näytäntöjä kokoonnumme Suomelan toimiston aulaan tutustumaan teoksiin. To 9.3. Richard Wagnerin ooppera PARCIFAL. Suora lähetys Madridin Teatro Realista. Koska ooppera on wagnerilaisittain melko pitkä, näytäntö alkaa Cine Alfilissa (Eläintarhan vieressä) klo 18.30, ja siksi aloitamme teosesittelyn jo klo Suomelan toimiston aulassa. To William Schakespearen baletti KESÄYÖN UNELMA Musiikin johto Simon Hewett, koreografia George Balanchine. Solisteina Pranvera Lehnert ja Anne-Sophie Ducret. Suora lähetys Pariisin Ooppera Bastillesta. Näytös alkaa Miramarin Cine Sur elokuvateatterissa klo 19.15, joten teosesittely toimiston aulassa jo klo To Giacomo Puccinin ooppera MADAME BUTTERFLY. Suora lähetys Lontoon Kunikaallisesta Oopperasta. Musiikin johto Antonio Pappano. Solisteina ovat Ermonela Jaho, Marcelo Puente, Scott Hendricks, Carlo Bosi ja Elisabeth DeShong. Esitys Miramarin Cine Surissa klo 20.15, teosesittely normaaliaikaan klo toimiston aulassa. Ole tarkkana esityspaikkojen ja aloitusaikojen suhteen! Tule mukaan teosesittelyyn, niin pääset varmasti oikeaan paikkaan meidän kanssamme! Riitta Mujunen 20