S o sia a like h it ys O y
|
|
- Reijo Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MITÄ KUULUU ISÄ? Mannerheimin Lastensuojeluliiton isäkyselyn tulokset Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Marraskuu 2008
2
3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 1 Johdanto Kyselyn toteutus Vastanneiden taustatietoja Isyyteen liittyviä kysymyksiä Isien ajankäyttö Isätoiminta Isätoimintaan osallistuneiden kokemuksia Isätoimintaan osallistumattomien odotuksia ja toiveita Yhteeveto isätoiminnasta Toiminnallista sopivasti soseutettuna keskusteluun Kyselyn yhteenveto ja johtopäätökset...57 LIITE Kyselylomake
4 TIIVISTELMÄ Mannerheimin Lastensuojeluliitto on toteuttanut avoimen, kaikille alle 18-vuotiaiden lasten isille suunnatun kyselyn. Kyselyn avulla on haluttu saada tietoa suoraan isiltä: millainen toiminta kiinnostaa isiä, millä tavoin isät haluavat viettää aikaa lasten kanssa, miten isät on vanhempana otettu huomioon lasten neuvolassa, päiväkodissa, koulussa ja vapaa-ajalla. Kyselyssä on myös kartoitettu isien ajatuksia isyydestä sekä minkälaista tukea isät kaipaavat. Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä välisenä aikana. Kyselyn nettilinkkiä jaettiin laajasti MLL:n sekä sen yhteistyökumppaneiden toimesta. Kyselyyn vastasi yhteensä 936 isää. Kyselyyn vastanneet isät edustavat iän, koulutuksen, asuinalueen sekä perhetaustan mukaan varsin kattavasti erilaisia isiä. Isät kokevat tulleensa otetuksi tasavertaisesti huomioon äidin kanssa / vanhempana erityisesti lasten harrastuksissa, päiväkodissa, koulussa ja leikkipuistoissa. Sen sijaan neuvolassa ainoastaan puolet isistä koki tulleensa aina otetuksi tasavertaisesti huomioon. Yli puolelta isistä ei ole koskaan kysytty mitään omaan hyvinvointiin liittyviä asioita neuvolassa, päiväkodissa tai koulussa. Isillä on tarvetta ja halua puhua vanhemmuuteen liittyvistä asioista. Useimmiten keskustellaan oman lähipiirin kanssa, kuten puolison, sukulaisten ja ystävien kanssa. Vanhemmuus on useimmilla isillä vaikuttanut parisuhteeseen. Useimmiten vaikutukset ovat olleet parisuhdetta vahvistavia. Huomattavalla osalla vaikutukset ovat olleet kuitenkin parisuhdetta heikentäviä. Etenkin puolisoiden kokema läheisyys on voinut heikentyä lasten syntymän jälkeen. Eroihin lapset eivät kuitenkaan ole ollut syy, vaan eron syyt ovat johtuneet enimmäkseen muista tekijöistä. Kyselyaineiston perusteella isiä pohdituttaa isyydessä eniten epävarmuus omasta isyydestä. Isät pohtivat sitä, ovatko he riittävän hyviä isiä. Isät pohtivat myös mm. lasten kasvatukseen liittyviä asioita, ajan käyttöön liittyviä, talouteen liittyviä sekä omaan jaksamiseen liittyviä asioita. Isyyden suurimpia iloja ovat lasten kasvun ja kehityksen seuraaminen, lasten vilpittömyys ja arkinen yhdessäolo. Enemmistö isistä kokee jaksavansa hyvin. Isien mielestä isien jaksamiseen kiinnitetään kuitenkin liian vähän huomiota. Isien jaksamista tukee vuorovaikutuksellinen parisuhde, läheinen suhde lapsiin, ystäviltä ja sukulaisilta saatava tuki, perheen sisäinen työnjako, toimiva työn ja perheen yhteensovittaminen, riittävä oma aika, fyysinen kunto, riittävä uni ja riittävän turvattu taloudellinen tilanne. Yli puolet isistä ei koe tarvitsevansa erityistä tukea vanhempana olemiseen. Tarvittava tuki liittyy toisilta isiltä saatavaan vertaistukeen, lastenkasvatusta ja hoitoa koskeviin neuvoihin ja tilapäiseen lastenhoitoapuun. Osa isistä tarvitsee myös ammattiauttajien apua sekä taloudellista tukea. Työnantajat ovat tukeneet isien työn ja perheen yhteensovittamista erityisesti joustavilla työajoilla. Isät eivät kuitenkaan koe työelämää erityisen perhemyönteiseksi. Isät viettävät mielellään aikaa lastensa kanssa ulkoilun, leikkimisen, kaikenlaisen yhdessä puuhailun sekä kotona olemisen merkeissä. Noin puolet isistä kokee viettävänsä lastensa kanssa riittävästi tai runsaasti aikaa. Kyselyn avovastauksista ilmenee kuitenkin, että isät potevat huonoa omaatuntoa lasten ja perheen kanssa viettämänsä ajan määrästä. Isillä on halukkuutta osallistua isätoimintoihin. Isätoiminta koetaan mukavaksi tavaksi viettää aikaa yhdessä lasten kanssa. Erityisen mieluisalta vaikuttaa isille ja lapsille sekä koko perheille suunnatut kerhot, retket ja leirit. Isillä on myös halukkuutta keskustella isyyteen ja vanhemmuuteen liittyvistä asioista toisten isien kanssa. Isätoiminnassa on hyvä löytää sopiva toiminnan ja keskustelun tasapaino. Isät osallistuisivat erityisen mielellään etenkin urheiluseurojen, MLL:n, muiden seurojen sekä kunnan järjestämään isätoimintaan. Toteuttajaorganisaatiolla ei kuitenkaan ole kovinkaan suurta merkitystä. Pääasia on, että toiminta on mielekästä. Isillä on myös halukkuutta itse osallistua toimintojen suunnitteluun. Mieluiten isätoimintaan osallistuttaisiin iltaisin ja viikonloppuisin.
5 1 Johdanto Isäksi tuleminen ja isänä oleminen ovat miehen elämän tärkeimpiä asioita. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on halunnut avoimen, alle 18-vuotiaiden lasten isille suunnatun kyselyn avulla saada isien ääntä kuuluviin. Kysely liittyy laajempaan yhteistyöhön Ensi- ja turvakotien liiton Miesten keskuksen sekä Familjeparasolletin kanssa. Sekä tutkimustiedon että järjestöjen ja viranomaisten käytännön työn kautta saadun tuntuman kautta näyttää siltä, että isien tavoittaminen ja huomioon ottaminen on jäänyt äitejä vähäisemmäksi. 1 Myös MLL on omassa toiminnassaan tähän mennessä tavoittanut äidit huomattavasti paremmin kuin isät. Mannerheimin Lastensuojeluliitto haluaakin kehittää palveluitaan vastaamaan nykyistä enemmän myös isien tarpeita. Kyselyn avulla on haluttu saada tietoa suoraan isiltä: millainen toiminta kiinnostaa isiä, miten tavallinen arkipäivä rakentuu ja millä tavoin isät haluavat viettää aikaa lastensa kanssa, miten isät on vanhempana otettu huomioon lasten neuvolassa, päiväkodissa, koulussa ja vapaa-ajalla. Kyselyllä on kartoitettu myös isien ajatuksia isyydestä sekä minkälaista tukea isät kokevat tarvitsevansa. Perhe ei ole nykyään yksiselitteinen käsite. Vuonna 2007 lapsiperheitä oli yhteensä Lapsiperheistä 80 prosenttia oli perheitä, johon kuului aviopari / avopari ja lapsia. Yksinhuoltajaäitien perheitä oli 18 prosenttia ja yksinhuoltajaisien perheitä alle kolme prosenttia. Uusperheiden määrä on kuitenkin lisääntymässä. Vuodesta 2006 vuoteen 2007 uusperheiden määrä on lisääntynyt noin 600 perheellä. Uusperheiden osuus lapsiperheistä on tällä hetkellä noin yhdeksän prosenttia. 2 Kyselyssä tarkasteltiin nimenomaan isien suhdetta lapsiinsa, jolloin isän perhetilanne määriteltiin suhteessa lapsiinsa. Tällöin perhe voi olla perinteinen ydinperhe, jossa on isä, äiti ja yhteisiä lapsia tai uusperhe, jossa asuu puolison lisäksi sekä omia / yhteisiä / puolison lapsia. Suhteessa lapsiin isät voivat asua myös yksin, pelkästään puolison kanssa tai 1 Tutkija Johanna Mykkäsen väitöstutkimusta varten kootun haastatteluaineiston mukaan näyttää siltä, että isät jäävät syrjään mm. neuvoloissa. Helsingin Sanomat Sosiaali- ja terveysministeriössä on tiedostettu, että isät ovat jääneet vähemmälle huomiolle neuvoloissa. Isän roolin vahvistamiseksi on mm. tuotettu neuvoloita varten materiaalia (esim. Isä neuvolassa työvälineitä ja ajatuksia vauvaa odottavien ja hoitavien isien kanssa työskenteleville. Sosiaali- ja terveysministeriön Tasa-arvojulkaisuja 2001:8). Vuonna 2006 ministeriö on myös toteuttanut valtakunnallisen neuvolaselvityksen, jossa on kartoitettu mm. isien osallistumista perhevalmennukseen. Parhaillaan on meneillään Stakesin toteuttama neuvoloiden henkilökunnalle suunnattu kysely, jolla tuotetaan tietoa perhevalmennuksen nykytilanteesta neuvoloissa. Kyselyllä kartoitetaan myös neuvoloiden isäryhmien tilannetta. 2 Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tietoihin. 1
6 yksin lastensa kanssa. Yksilöllisiä perhekohtaisia vaihtoehtoja voi olla muitakin. Esimerkiksi lapset voivat myös asua vuoroviikoin vanhempiensa luona. Kyselylomaketta tehtäessä päätettiin, että isät saavat itse määritellä, ketä omaan perheeseen kuuluu ja miten he määrittelevät isyytensä. Kyselylomakkeen suunnitteli Mannerheimin Lastensuojeluliiton lapsi- ja perhetoiminnan työryhmä. Kyselyn käytännön toteutuksesta, analysoinnista ja raportoinnista on vastannut Sosiaalikehitys Oy ja siellä tutkija Maija Säkäjärvi. Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä välisenä aikana. Kyselyn avoin linkki oli esillä Mannerheimin Lastensuojeluliiton nettisivuilla. Luvussa kaksi kuvataan tarkemmin miten kyselylinkkiä tämän lisäksi jaettiin. Kyselyyn tuli yhteensä 936 vastausta. Vastaajat edustavat iän, koulutuksen, asuinalueen ja perhetilanteen mukaan varsin kattavasti erilaisia isiä. Kysely on tavoittanut todennäköisesti aktiivisimman osan isistä ja kyselyyn vastaaminen on edellyttänyt valmiutta käyttää sähköistä tiedonkeruukanavaa. Näistä rajoituksista huolimatta vastaajamäärän ollessa näin suuri on saatu varsin kattavaa ja kiinnostavaa tietoa suomalaisista isistä. Kyselyn tuloksia voidaankin pitää kohtuullisen edustavana näytteenä suomalaisten isien näkemyksistä yleisemminkin. Avovastaukset ovat tämän kyselyn arvokkainta antia. Isät ovat vastanneet todella runsaslukuisesti kyselyn moniin avokysymyksiin. Raporttiin on pyritty poimimaan osuvimpia ja kuvaavimpia lainauksia ja sitä kautta tuomaan esille isien ääntä. Avovastausten kautta päästään paikoittain hyvinkin lähelle miesten tuntemuksia siitä, mitä on olla isä / vanhempi nykypäivän Suomessa. Isien ajatuksia ja tarpeita kartoittavalle kyselylle on ollut ilmeinen tilaus. Isät ovat kiittäneet mahdollisuudesta kertoa omia ajatuksiaan vanhemmuuteen liittyen. Erityisesti isät ovat olleet mielissään, että useiden isien mielestä vihdoinkin heidän mielipiteistään ollaan kiinnostuneita. - Kallisarvoinen kysely, tulee nykyaikana tarpeeseen - Kiva juttu tää kysely!!! - Hauskaa että joku ottaa isätkin huomioon osana perhettä! - Kiitos kyselystä. Oli mielenkiintoista kertoa ajatuksia. - Kyllä me isätkin osataan! Luottakaa meihin! :) - Hienoa, että otatte isät puheeksi, kun aina vain touhotetaan äideistä.. ;) - Kiitokset kysymyksistä! Pakotti ajattelemaan taas mikä elämässä on tärkeintä. 2
7 Kyselyn toteutusaikana kysely herätti keskustelua myös internetin keskustelupalstoilla. Äidit kannustivat isiä vastaamaan kyselyyn. Kyselyn vastauksista voidaan päätellä, ettei kyselyä ole kuitenkaan täytetty äitien valvovan silmän alla. Keskustelut > Ellit > Perhe > Vauvan hoito > ISÄKYSELY ISÄKYSELY :25 Äidit avuksi! (vierailija) ISÄKYSELY Pieni "mainospala": Jotta päästäisiin suomalaisten lapsiperheiden hyvinvointiin ja muuhun jaksamiseen käsiksi, on tärkeätä erilaiset kyselyt ja tutkimukset. Nyt isien arkea halutaan selvittää ISÄKYSELYLLÄ, joka löytyy heti etusivulla lokerossa Mitä kuuluu isä? Kaivakaa äipät kysely esille ja istuttakaa isukki hetkeksi koneen ääreen :-) Kiitos. Lainaa Lähde: Raportin seuraavassa luvussa kuvataan lyhyesti kyselyn toteutus. Luvussa kolme kerrotaan, minkälaiset isät kyselyyn vastasivat. Luvussa neljä käsitellään isyyteen liittyviä asioita, kuten esimerkiksi isien huomioon ottamista eri palveluissa ja isien jaksamista. Luvussa viisi kuvataan isien ajankäyttöä. Luvussa kerrotaan miten isät mieluiten viettävät aikaa lasten kanssa ja kokevatko isät viettävänsä mielestään riittävästi aikaa lastensa kanssa. Luvussa kuusi käsitellään isätoimintaan osallistumista ja siihen liittyviä kokemuksia ja odotuksia. Viimeisessä luvussa vedetään tiivis yhteenveto ja johtopäätökset kyselyn keskeisimmistä tuloksista. 3
8 2 Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin sähköisenä nettikyselynä Digium Enterprise tiedonkeruujärjestelmällä. Isäkyselyn banneri oli Mannerheimin Lastensuojeluliiton etusivulla ( koko kyselyn ajan ja tukea vanhemmille -sivuilla kyselyn viimeiset kaksi viikkoa. Tietoa kyselystä jaettiin sähköpostin välityksellä useiden kymmenien kumppanuusverkostojen kautta. MLL:sta kyselylinkki lähti kymmenien eri kumppanuusjärjestöjen välityksellä eteenpäin myös heidän verkostoilleen ympäri Suomen. MLL:sta lähti markkinointipyyntö myös Kirkkohallituksen kumppaneille. MLL:sta tietoa jaettiin suoraan eri tahoille. Esimerkiksi Vanhemmat ja itsenäistyvä nuori -projektin testivanhemmille (508 kpl) lähteneeseen sähköpostikirjeeseen lisättiin mainosteksti isäkyselystä ja kyselyn linkki. Useimmat MLL:n piirit markkinoivat kyselyä myös alueellisesti omien kumppanuusverkostojensa kautta. Useimmat MLL:n piirit pitivät banneria esillä omilla nettisivuillaan. Sosiaali- ja terveysministeriön perhehankekumppani levitti tietoa perhehankeverkostolle eri kuntiin. Lisäksi kyselyä levitettiin sähköisesti suoraan MLL:sta joidenkin suurten kaupunkien sosiaali- ja terveystoimen ja koulutoimen yhteistyöverkostojen kautta. Ensi- ja turvakotien liiton Miestenkeskuksesta markkinoitiin kyselyä liiton miestyön verkostolle, johon kuuluu yli 30 toimipistettä ja heidän kauttaan eteenpäin omille verkostoille ympäri Suomea. Familjeparasollet puolestaan levitti tietoa ruotsinkielisiin verkostoihin. Kyselyä markkinoitiin useille suomalaisille yrityksille julkaistavaksi yritysten intranetsivuilla. Ainakin MLL:n yhteistyökumppanit Piltti, Leaf ja Danone levittivät tietoa omalle henkilökunnalleen. Piltillä ja Danonella banneri oli myös ulkoisilla sivuilla. Lisäksi Isäkyselystä oli maksettu banneri MTV3.fi:n uutiset, urheilu ja sää -sivuilla koko kyselyn ajan (yhteensä näyttöä). Isäkyselystä lähti tiedote maakuntalehtiin ja ainakin yhden piirin alueella kyselystä tiedotettiin maakuntaradiossa. Yhteenvetona voidaan todeta, että tietoa kyselystä levitettiin kattavasti. Kyselylomakkeessa ei tiedusteltu sitä, mitä kautta isä oli saanut tiedon kyselystä. Siten ei voida tietää mitä kautta kyselyyn vastanneet isät tavoitettiin eikä arvioida mikä oli toimivin kanava isien tavoittamiseksi. Kysely on kuitenkin tavoittanut kaikenlaisia isiä, ja vastaajia on saatu runsaasti, joten vastaajajoukkoa voidaan pitää hyvänä. 4
9 Kyselyn tuloksia esitellään lähinnä suorien jakaumien avulla. Ristiintaulukointien tuloksia on tuotu esille, mikäli tuloksissa ilmenee tilastollisesti tai sisällöllisesti merkittäviä eroja. Kyselyyn sisältyvien avointen vastausten analysoinnissa on sovellettu aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Sen mukaisesti analyysia on tehty ilmisisällön pohjalta esitellen aineistoa kuvaavia teemoja. 3 Teemoja kuvaamaan on valittu suoria lainauksia avovastauksista. 3 Tuomi, J. & Sarajärvi, A Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. 5
10 3 Vastanneiden taustatietoja Seuraavassa kuvaillaan lyhyesti kyselyyn vastanneita isiä iän, koulutustason, ammattiaseman, asuinalueen ja äidinkielen mukaan. Lisäksi kuvataan isien nykyistä perhetilannetta sekä suhdetta lapsiin. Kyselyyn vastanneista isistä suurin osa on vuotiaita. Nuoria alle 20 -vuotiaita isiä ei tähän kyselyyn vastannut lainkaan. Eläkeikäisiä isiä vastasi muutama. Taulukko 1. Vastaajien ikäryhmä Vastaajan ikäryhmä Lkm % Alle 20 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta 6 1 Yli 65 vuotta 4 0 Yhteensä Kyselyyn vastanneet isät ovat suhteellisen hyvin koulutettuja. Isistä 29 % on suorittanut ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon ja 24 % ammattikorkeakoulututkinnon tai alemman korkeakouluasteen tutkinnon. Opistoasteen tai sitä alempi tutkinto on noin 40 prosentilla isistä. Muutamalla prosentilla isistä ei ole lainkaan ammatillista koulutusta. Taulukko 2. Vastaajien ylin suoritettu tai meneillään oleva ammatillinen koulutus Ylin suoritettu tai meneillään oleva ammatillinen koulutus Lkm % Ammatilllinen kurssi / kursseja 57 6 Ammattikoulu Opisto Ammattikorkeakoulu / alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Ei ammatillista koulutusta 29 3 Yhteensä Koulutusta vastaavasti suurin osa (38 %) kyselyyn vastanneista isistä on ylempiä toimihenkilöitä, jotka toimivat esimerkiksi erilaisissa johto-, suunnittelu-, tutkimus- tai opetustehtävissä. Kyselyyn vastanneita isiä on kuitenkin kaikista ammattiasemista. Työntekijöitä on vajaa kolmannes (30 %) isistä ja alempia toimihenkilöitä 16 prosenttia. Yrittäjiä on reilu kymmenesosa isistä. Opiskelijoiden ja eläkeläisten osuus on pari prosenttia. Muutama 6
11 prosentti isistä ilmoitti ammattiasemakseen jonkin muun, mikä pitää sisällään esimerkiksi työttömät ja hoitovapaalla olevat. Taulukko 3. Vastaajien ammattiasema Ammattiasema Lkm % Yrittäjä Ylempi toimihenkilö (esim. johto-, suunnittelu-, tutkimus- ja opetustehtävissä toimivat) Alempi toimihenkilö (esim. työnjohtotehtävissä toimivat) Työntekijä Opiskelija 15 2 Eläkeläinen 9 1 Muu (esim. työtön) 17 2 Yhteensä Kyselyyn vastanneet isät jakautuvat asuinalueensa mukaan varsin tasaisesti eri puolille maata suhteessa alueittaisiin väestömääriin. Siten Uudeltamaalta, Varsinais-Suomesta ja Hämeestä on tullut eniten vastauksia. Taulukko 4. Vastaajien asuinalue Asuinalue Lkm % Uusimaa Varsinais-Suomi Häme Keski-Suomi 71 8 Pohjanmaa 64 7 Pohjois-Pohjanmaa 60 7 Pohjois-Savo 42 5 Kymi 35 4 Satakunta 28 3 Lappi 23 3 Pohjois-Karjala 23 3 Etelä-Savo 21 2 Kainuu 19 2 Yhteensä Vastaajista lähes kaikki olivat suomenkielisiä (97 %). 17 vastaajaa (2 %) ilmoitti äidinkielekseen ruotsin. Yhdeksän vastaajan äidinkieli oli jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Vastaajista kolmella (1 %) äidinkieli oli englanti, kahdella saksa ja kahdella ranska. Yhden isän äidinkieli oli arabia ja yhden kreikka. 4 4 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2007 väestöstä äidinkieleltään suomenkielisiä oli 91,2 % ja ruotsinkielisiä 5,5 %. Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli 3,3 %. 7
12 Kyselyyn vastanneilta isiltä tiedusteltiin perhetilannetta. Isät saivat valita taulukossa viisi mainituista perhemuodoista sen, mikä parhaiten kuvaa nykyistä tilannetta. Mikäli lapsi asuu esimerkiksi vuoroviikoin kummankin vanhemman luona, isä on voinut itse määritellä minkä vastausvaihtoehdoista kokee parhaiten kuvaavan omaa tilannetta. Kyselyyn vastanneista isistä valtaosa (82 %) asuu ydinperheessä, jossa isällä on puolison kanssa yhteisiä lapsia. Vajaa kymmenesosa (9 %) isistä asuu puolestaan uusperheessä, jossa puolison lisäksi on omia / yhteisiä / puolison lapsia. Neljä prosenttia isistä asuu nykyisin pelkästään puolison kanssa ja muutama prosentti yksin. Kaksi prosenttia isistä ilmoitti asuvansa lapsen / lastensa kanssa. Taulukko 5. Perhetilanne Perhetilanne Lkm % Asun yksin 23 2 Asun puolison kanssa 33 4 Asun ydinperheessä (puolison kanssa yhteisiä lapsia) Asun uusperheessä (puoliso sekä omia / yhteisiä / puolison lapsia) 87 9 Asun lapsen / lasten kanssa 22 2 Yhteensä Useimpien (43 %) isien perheessä on kaksi alle 18-vuotiasta lasta. Isistä vajaa kolmannes (30 %) ilmoitti, että hänellä on yksi lapsi ja vajaa viidennes, että perheessä on kolme lasta. Kyselyyn vastanneista yli kolmilapsisia oli noin kymmenen prosenttia. Keskimäärin isillä on kaksi (keski-arvo 2,07) lasta. 3 lasta (n=168) 18 % Enemmän kuin 5 lasta (n=10) 1 % 4-5 lasta (n=72) 8 % 1 lapsi (n=275) 30 % 2 lasta (n=395) 43 % Kuvio 1. Perheen alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä 8
13 Kyselyyn vastasivat kaiken ikäisten lasten isät. Kyselyyn vastanneilla isillä on yhteensä lasta. Lapsista kymmenen prosenttia on alle vuoden ikäisiä vauvoja. Noin puolet lapsista on 1 6 -vuotiaita leikki-ikäisiä, vajaa kolmannes alakouluikäisiä ja reilu kymmenen prosenttia yläkoululaisia tai sitä vanhempia. Minkä ikäisiä alle 18-vuotiaita lapsia perheessäsi on? lkm 29 % 20 % % 21 % % 13 % 5 0 alle vuoden ikäistä lasta 1-3 vuotiasta lasta 4-6 vuotiasta lasta 7-12 vuotiasta lasta vuotiasta lasta 0 n=1951 Kuvio 2. Kaikkien kyselyyn vastanneiden isien lasten lukumäärät ikäryhmittäin Isiltä, jotka eivät päivittäin asu yhdessä lastensa kanssa, kysyttiin kuinka usein he keskimäärin tapaavat lapsiaan. Näistä isistä noin puolet ilmoitti tapaavansa lapsiaan päivittäin. Reilu kymmenesosa (13 %) tapaa lapsiaan 2 3 kertaa viikossa ja kymmenesosa kerran viikossa. Yhdeksän prosenttia ns. etäisistä tapaa lapsiaan kaksi kertaa kuukaudessa ja viitisen prosenttia kerran kuukaudessa. Seitsemän prosenttia isistä ilmoitti tapaavansa lapsiaan harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Tähän kyselyyn vastanneista isistä yhdeksällä prosentilla vastuu lapsen hoitamisesta on ratkaistu siten, että lapsi asuu puoliksi isän ja puoliksi äidin kanssa esimerkiksi vuoroviikoin. 9
14 Taulukko 6. Etäisien tapaamistiheys lastensa kanssa Tapaamistiheys Lkm % Päivittäin kertaa viikossa Kerran viikossa Kaksi kertaa kuukaudessa 15 9 Kerran kuukaudessa 8 5 Harvemmin kuin kerran kuukaudessa 11 7 Lapsi asuu puoliksi kanssani, puoliksi äidillään 15 9 Yhteensä Avovastauksista käy lisäksi ilmi, että kyselyyn on vastannut biologisten isien ja uusperheiden isien lisäksi muutamia sijaisperheiden ja adoptioperheiden isiä. Avovastauksista ilmenee myös, että ainakin muutamat isät ovat parhaillaan hoitovapaalla hoitamassa lapsiaan. Koontina voidaan todeta, että taustamuuttujien mukaan tarkasteltuna kyselyyn on vastannut varsin monipuolisesti erilaisia isiä. Kyselyyn vastanneet isät ovat siten edustava näyte suomalaisista alle täysi-ikäisten lasten isistä. 10
15 4 Isyyteen liittyviä kysymyksiä Tässä luvussa käsitellään isyyttä eri näkökulmista. Luvussa kuvataan isien kokemuksia siitä, miten heidät on otettu huomioon erilaisissa lapseen liittyvissä palveluissa, isien mahdollisuuksia ja tarvetta puhua vanhemmuuteen liittyvistä asioista, vanhemmuuden vaikutuksista parisuhteeseen, isyyden iloja sekä vanhempana jaksamista ja vanhemmuuteen tarvittavaa tukea. Lisäksi kerrotaan siitä, miten työnantajat tukevat isien työn ja perheen yhteensovittamista. Isien huomioon ottaminen neuvolassa, päiväkodissa, koulussa, lasten harrastuksissa ja leikkipuistoissa / perhekerhoissa Isät saivat arvioida miten heidät on pääasiassa otettu huomioon lapsen neuvolassa, päiväkodissa, koulussa, harrastuksissa sekä leikkipuistoissa / perhekerhoissa tai muissa vastaavissa paikoissa. Isät saivat myös vapaamuotoisesti kommentoida saamaansa kohtelua. Osin lasten iästä riippuen isillä ei välttämättä ollut kokemuksia kaikista arvioinnin kohteena olleista asioista. Esimerkiksi alle kouluikäisten lasten isillä ei ole kokemuksia koulusta tai välttämättä vielä harrastuksistakaan. Isät saattoivat valita kohdan, että kyseisestä asiasta ei ole lainkaan kokemusta, jolloin tarkasteluun on voitu ottaa ainoastaan niiden isien vastaukset, joilla on ollut kokemusta palvelusta / toiminnosta. Tavoiteltavaksi tilanteeksi kyselylomaketta luotaessa nähtiin se, että isät otettaisiin aina huomioon tasavertaisesti äitien kanssa tai ylipäätään vanhempana. Toiseksi parhaimmaksi vaihtoehdoksi nähtiin se, että isät otetaan joskus tasavertaisesti huomioon. Yhdeksi vaihtoehdoksi annettiin se, että isyyttä ei ole juurikaan huomioitu. Tämä on voitu nähdä myös neutraalina kohteluna. Isät voidaan ottaa huomioon myös ylikorostetun myönteisesti tai kielteisesti, mikä oli yksi vastausvaihtoehdoista. 11
16 Lapsesi/lastesi harrastuksissa (n=664) Lapsesi/lastesi päiväkodissa (n=728) Lapsesi/lastesi koulussa (n=468) Leikkipuistoissa/perhekerhoissa tms. (n=693) Lapsesi/lastesi neuvolassa (n=849) % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 3. Isien huomioon ottaminen tietyissä palveluissa Minut on otettu aina huomioon tasavertaisesti äidin kanssa / vanhempana Minut on otettu joskus huomioon tasavertaisesti äidin kanssa / vanhempana Isyyttä ei ole juurikaan huomioitu Minut on otettu huomioon ylikorostetusti Tasapuolisimmin isät otetaan huomioon lasten harrastuksissa. Myös päiväkodissa ja koulussa suurin osa isistä kokee tulleensa otetuksi tasa-arvoisesti huomioon. Tasavertaiseksi itsensä aina kokeneiden osuudet ovat näissä keskimäärin 80 prosenttia. Leikkipuistoissa ja kerhoissa enää 59 prosenttia, ja neuvolassa ainoastaan reilu puolet (55 %) isistä kokee tulleensa aina otetutuksi huomioon tasavertaisena vanhempana. Neuvoloissa isät ovat myös useimmin kokeneet, ettei isyyttä ole juurikaan huomioitu. Seuraavassa isien kohtaamista kuvataan isien itsensä kertomana. Neuvolan koetaan keskittyvän varsin vahvasti äiteihin. Osa isistä on sitä mieltä, että näin kuuluu ollakin johtuen äidin suuremmasta roolista etenkin raskausaikana. Osaa miehistä isän roolin huomioon ottamattomuus kuitenkin selkeästi närkästyttää. Näin on etenkin jos puhe suuntautuu selkeästi äidille sellaisissakin tilanteissa, joissa äiti ei ole itse tutkimusten kohteena. Isän tarvitsee tuoda itsensä aktiivisesti esille jos haluaa huomiota. Pahimmillaan isä sivuutetaan kaapin taakse odottamaan kun terveydenhoitaja tutkii äitiä. Terveydenhoitajille isän ilmaantuminen neuvolaan ilman äitiä on koettu haasteelliseksi tilanteeksi. Isään suhtautuminen on voinut olla vaikeaa, etenkin jos vastaanottokäynnille on odotettu äitiä. Isät ovat saaneet läsnäolostaan arvostusta lähinnä muilta äideiltä. - isänä saanut jopa ihailua ja arvostusta paikalla olleilta äideiltä - Kyllä viesti on vahvasti naisille suunnattua. En ole tosin kokenut asiaa suurena ongelmana - Lastenneuvola tuntuu edelleen olevan vahvasti äitien paikka, joskin läsnäolooni on suhtauduttu oikein positiivisesti. 12
17 - Isyyttä sinänsä ei ole huomioitu ikinä, mutta olen kyllä ollut tasavertainen vanhempi. - Kerran olin kahdestaan lapsen kanssa neuvolassa ja toivottiin että jos se äiti tulisi seuraavalla kerralla - Korupuheissa sanotaan että olisi mukavaa että Isä olisi mukana, mutta sitten kun on mukana niin tuntuu että kaikista asioista ei puhuta. Ainakin minusta on tuntunut sitä että hoitajalla on ollut luulo että olen tullut "tarkkailemaan" mitä vaimo sanoo. - puheet kauniita, käytäntö nuivaa - Jos käytin lastani yksi neuvolassa, niin mitään erityistä ei ollut. Äidin ollessa mukana jouduin olemaan aktiivisempi esille tullakseni. - Neuvolassa kysyttyä:eikö Äiti ole paikalla?? Enempää ei sitten juuri puhuttukkaan!!! - Toisinaan kun olemme olleet lääkärissä ja minulla on ollut lapsi sylissä, niin lääkäri silti puhuu lapsen äidille! - Pääasiassa asiat on esitetty äidille vaikka minäkin olen ollut läsnä. Jos olen ollut kaksistaan lapsen kanssa, tilanne on saattanut tuntua vaivaannuttavalta neuvolan tädille. - Yleensä olen joutunut istumaan eripuolella pöytää kuin terkkari ja äiti, ultrassa jopa jossain kaapin takana. Siinä ei oikein pääse tasapuoliseen vuorovaikutukseen äidin ja terkkarin rinnalle. - Äidin jaksamisesta huolehdittiin, hyvä mutta isän jaksamisesta ei kukaan välittänyt. Korostettiin vain että isän pitää olla tukena. - käydessäni ensimmäistä kertaa neuvolassa minulle todettiin että tulevalla äidillä tulee olemaan rankkaa ja käteeni annettiin opus lasten mahdollisista sairauksista. Nykyään minut vain sivuutetaan. - Suomessa suojellaan lapsia ja äitejä. Myös isät tarvitsevat suojelua ja tukea. Meidän perheessämme minä isänä olen ollut mukana lastemme hoidossa, mutta kun olimme yhdessä käymässä neuvolassa, olin kuin ilmaa terveyden hoitajan silmissä. Kerran minut jopa ajettiin toiseen huoneeseen kun äiti ja terveydenhoitaja puhuivat perheen asioista. Se loukkasi ja tuntui väärältä, koska minä vastaan perheen asioista vähintää yhtäpaljon kuin puolisoni. Myös koulussa näyttää olevan oletus, että äiti huolehtii kodin ja koulun yhteistyöstä. Äiteihin otetaankin ensisijaisesti yhteyttä lasta koskevissa asioissa. - Alkuun otti ihan sydämestä se, että äiti on AINA ensisijainen kontakti oli asia sitten lapsen sairastuminen kesken koulupäivän tai muu asia. - Yleensä ensi kontakti lasta koskevissa asioissa on äiti, eli opettaja soittaa aina äidille. - naisopettaja meni hämilleen kun saavuin vanhempainvarttiin, "koska ei täällä yleensä isiä käy" Päiväkodista saatuun kohteluun liittyvät yksittäiset kommentit ovat varsin myönteisiä. Päiväkodin henkilökunnan koetaan tuntevan perheiden arkea, jolloin isän roolikin on selkeämpi. Osin äideille koetaan kuitenkin kerrottavan enemmän lapseen liittyviä asioita, kuten esimerkiksi päivän kuulumisia. - Päiväkodin henkilökunta on lähinnä arkipäivää, joten käsittävät paremmin isän(kin) roolin. - En ole huomannut eroa - Ainoastaan yksi hoitaja pitää mua isänä, muut ajattelee lähinnä että oon vaan siementänyt lapseni. Vaikka vien pojat joka päivä päiväkotiin. Kummallista. Tarkasteltaessa iseihin suhtautumista lapsen harrastuksissa verrattuna suhtautumiseen leikkipuistoissa / perhekerhoissa eroja on jonkin verran. Lasten harrastuksiin osallistuminen voi tarkoittaa myös pelkää harrastuksiin kuljettamista, jolloin huoltajan sukupuoleen ei juuri kiinnitetä huomiota. - Vaikka vien tyttöä ns. tyttömäisiin harrastuksiin on kohtelu ollut aina hyvää. 13
18 - mitä fyysisempi harraste sitä enemmän puoleeni käännytään Sen sijaan puistot ja kerhot, joihin mennään viettämään aikaa lapsen kanssa, osoittautuvat jonkin verran asenteellisemmiksi paikoiksi. Osin isiin on suhtauduttu tasapuolisesti, mutta reaktiot voivat olla myös korostetun ennakkoluuloisia tai innokkaita. Tällöin isät voivat kokea ulkopuolisuutta naisvaltaisissa yhteisöissä. - Muskarissa ainoana miehenä huomioitu mahtavasti - Olen samassa asemassa kuin kaikki lasten kanssa olevat - Perhekerhoissa saan miehenä jopa erityishuomiota - Leikkipuistot ja perhekerhot ovat yleensä hyvin naisvaltaisia ja miesten on hyvin vaikea päästä mukaan erittäin sisäänpäin lämpiävään ja paikoitellen miehiin jopa vihamielisesti suhtautuvan tuntuiseen naisseuraan. - MLL kerho toivotti x-paikassa olevassa ilmoituksessaan kaikki äidit ja lapset tervetulleeksi tilaisuuteensa isiä sinne ei nähtävästi kaivattu otti kyllä em. ilmoitus pannuun - näissä paikoissa yleensä vaan äitejä paikalla ja isä on usein hämmästyksen aihe, joka pilaa naisten kerhorutiinit ainakin sillä kertaa - Miehenä minulta kysytään, kuinka minä pärjään (kun olen hoitovapaalla). Naiselta kysyttäisiin, mitä kuuluu. - Perhekerhossa oli 5 äitiä ja minä yksin isänä, otettiin kyllä huomioon mutta aika ajoin tunsin itseni ulkopuoliseksi Kyselyn muista avokysymyksistä ilmenee, että muutamilla isillä on ollut varsin kielteisiä kokemuksia kuntien lastensuojelusta. Siellä isät ovat kokeneet joutuvansa yksin puolustamaan oikeuksiaan äitiä ja usein naispuolista sosiaalityöntekijää vastaan. Isien hyvinvoinnin tiedustelu Suurimmalta osalta isistä ei ole kysytty mitään omaan hyvinvointiin liittyviä asioita lapsen neuvolakäyntien yhteydessä, päiväkodissa tai lapsen koulussa. Yli puolet (52 %) isistä ilmoitti, ettei omaan hyvinvointiin liittyviä asioita ole kysytty koskaan. - neuvolassa ei koskaan kysytä: "miten isä jaksaa?" Vajaalta kolmannekselta (30 %) on hyvinvointia tiedusteltu joskus ja viideltä prosentilta useimmiten. Reilu kymmenesosa ei muista onko asiaa käsitelty vai ei. 14
19 Onko sinulta kysytty mitään omaan hyvinvointiisi liittyviä asioita lapsesi / lastesi neuvolakäyntien yhteydessä, päiväkodissa tai koulussa? (N=917) En muista (n=125) 14 % Useimmiten (n=48) 5 % Joskus (n=271) 30 % Ei koskaan (n=472) 51 % Kuvio 4. Isän omaan hyvinvointiin liittyvien asioiden tiedustelu. Kohtelu ei näyttäisi olevan täysin tasa-arvoista, sillä kiinnostuksenosoitukset isien hyvinvointia kohtaan vaihtelevat jokin verran alueittain. Vanhemmuudesta keskustelu Isillä on useita tahoja kenen kanssa voi puhua vanhemmuuteen liittyvistä asioista. Tärkeimmät keskustelukumppanit löytyvät isien lähipiiristä, kuten omasta puolisosta / kumppanista, ystävistä, työkavereista ja sukulaisista. Viranomaisten kanssa kyselyyn vastanneet isät ovat puhuneet suhteellisen vähän nimenomaan vanhemmuudesta. Viidennes isistä oli puhunut vanhemmuuteen liittyvistä asioista neuvolan työntekijöiden kanssa ja kymmenesosa lapsen opettajan kanssa. Kuusi prosenttia isistä oli keskustellut perheneuvolan työntekijän kanssa. Internetistä löytyy lukuisia keskustelupalstoja, joissa keskustellaan erilaisista vanhemmuuteen liittyvistä asioista, mutta näyttää siltä, että miehet eivät vielä merkittävässä määrin ole osallistuneet näihin keskusteluihin. Viisi prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti puhuneensa vanhemmuuteen liittyvistä asioista internetissä. Kahdella prosentilla kyselyyn vastanneista isistä ei ollut ketään kenen kanssa puhua. Näistä isistä puolet asui ydinperheessä ja puolet joko yksin, puolison kanssa, yksin lapsen kanssa tai uusperheessä eli perhetilanne ei kokonaan selitä tilannetta. 15
20 Taulukko 7. Vanhemmuuteen liittyvistä asioista puhuminen Keskustelukumppani / taho Lkm %* Puolison / kumppanin kanssa % Ystävien kanssa % Työkavereiden kanssa % Omien vanhempien kanssa % Appivanhempien kanssa % Muiden sukulaisten kanssa % Harrastuskavereiden kanssa % Neuvolan työntekijän kanssa % Lapsen opettajan kanssa % Perheneuvolan työntekijän kanssa 60 6 % Internetin keskustelupalstoilla 43 5 % Ei ole ketään kenen kanssa puhua 16 2 % Tukipuhelimessa 3 0 % * Prosentit laskettu kaikista kyselyyn vastanneista N=936 Isät kuitenkin kokevat tarvetta puhua vanhemmuuteen liittyvistä asioista. Ainoastaan kymmenesosa ei koe tarvetta puhumiselle juuri koskaan. Isistä 16 prosenttia kokee tarvetta puhua usein ja 72 prosenttia joskus. Koetko tarvetta puhua vanhemmuuteen liittyvistä asioista? N=921 En juuri koskaan (n=110) 12 % Usein (n=151) 16 % Joskus (n=660) 72 % Kuvio 5. Isien tarve puhua vanhemmuuteen liittyvistä asioista Isiltä tiedusteltiin vielä, haluavatko he puhua vanhemmuuteen liittyvistä asioista nimenomaan miesten kanssa. Vastausjakauma näyttää hyvin samansuuntaiselta eli 88 prosenttia haluaa puhua vanhemmuudesta usein tai joskus. Tarvetta usein kokeneiden osuus on hieman alhaisempi keskustelussa isien kesken kuin ylipäätään vanhemmuudesta keskus- 16
21 telussa. Kymmenesosa isistä ilmaisi, ettei halua puhua vanhemmuudesta muiden miesten kanssa juuri koskaan. Kaiken ikäiset isät kokevat tarvetta puhumiseen, kaikkein nuorimmat hieman enemmän kuin vanhimmat isät. Haluaisitko puhua vanhemmuuteen liittyvistä asioista miesten kesken? N=923 En juuri koskaan (n=114) 12 % Usein (n=109) 12 % Joskus (n=700) 76 % Kuvio 6. Isien halukkuus puhua vanhemmuuteen liittyvistä asioista miesten kesken Vanhemmuuden vaikutuksia parisuhteeseen Isät saivat kertoa miten vanhemmuus on vaikuttanut parisuhteeseen, kuten esimerkiksi perheen sisäiseen työnjakoon tai puolisoiden väliseen läheisyyteen. Kaikki isät kommentoivat asiaa jollain tavoin eli analyysi perustuu reilun 900 isän näkemykseen. Asioiden tärkeysjärjestys on vanhemmuuden myötä useimmiten muuttunut itsestään. Perhe näyttää olevan isille hyvin tärkeä asia, johon ollaan valmiita panostamaan. - Tärkeysjärjestykset menneet uusiksi, lapset ensin. Koskee itseänikin. Toisaalta tuonut aikuisempaa roolia, uutta sisältöä elämään. Karkeasti ottaen vanhemmuuden nähtiin joko syventäneen / lujittaneen parisuhdetta tai vaikuttaneen heikentävästi. Vanhemmuudella koetaan siten olevan vaikutusta parisuhteeseen. Muutamat isät tosin olivat sitä mieltä, että vanhemmuus sinänsä ei ole vaikuttanut parisuhteeseen mitenkään. 17
22 Kaikissa vastauksissa korostui, että puolisoiden yhteistä aikaa on ollut lasten syntymän jälkeen vähemmän. Useimmiten tämä tulkittiin nimenomaan siten, että yhteistä aikaa on ollut liian vähän. Osa isistä pitää tätä elämäntilanteeseen kuuluvana ohimenevänä vaiheena ja uskoo yhteistä aikaa taas löytyvän lasten kasvettua. Osalle isistä yhteisen ajan vähentyminen näyttäisi kuitenkin olevan oleellinen tekijä parisuhteen onnellisena kokemiseen. Kommentit yhteisen ajan vähenemisestä liittyvätkin usein mainintoihin puolisoiden vieraantumisesta toisistaan. - Vaimon kanssa yhteistä aikaa vähemmän, mutta nyt lapset etusijalla, ehtii sitä myöhemmin olla emännän kanssa - Omaa aikaa jää puolison kanssa vähemmän, väsymys rasittaa suhdetta, läheisyys vähenee Sen lisäksi, että puolisoiden yhteinen aika vähenee lapsiperheessä myös puolisoiden oma aika jää monissa lapsiperheissä hyvin vähäiseksi. Osassa perheissä isät huolehtivat, että kotona lasta hoitava äiti saa tarvittaessa pieniä lepohetkiä. Oman ajan puute on kuitenkin monille isille arjen jaksamista heikentävä tekijä. Ongelmia tulee etenkin jos toinen puoliso kokee toisen ottavan itselleen vapaata tarjoamatta vastaavaa mahdollisuutta toiselle. - pienten lasten vanhemmilla on aina kädet täynnä hommia ja jos saa omaa aikaa, on rättiväsynyt. Lisäksi pienten lasten vanhemmilla on usein eniten töitä, joten kyllä siinä parisuhteen kestävyyttä mitataan. - Arjen pyörittäminen, "kumpi hakee / mikä vuoro sulla on huomenna" vie aika paljon liikaa aikaa ja jotenkin tuntuu raskaalta (varsinkin jos hakemisvuoroissa tulee sössittyä jotain eli unohtaa, että oli oma vuoro hakea). Ns. oma elämä on aika vähissä. Aivan pienten lasten vanhemmat voivat saada rohkaisua ja kannustusta vanhemmilta, jotka ovat selvinneet pahimman pikkulapsivaiheen ohi. Ymmärrystä löytyy, että väsymys ja ajanpuute ovat väliaikaisia. Yksi isä totesi parisuhteen muuttuneen lapsen synnyttyä lähinnä asumiseksi samassa talossa, mutta ajan myötä tilanne on helpottunut. - Parisuhde muuttuu lasten myötä, aluksi kriisin omaisesti, mutta lasten lisääntyessä ja oman kokemuksen karttuessa elämä tasaantuu. Meillä tietyllä tavalla parisuhde parantuu ajan myötä ja turha hötköily jää pois. Nyt kun lapset ovat jo murkkuja niin jää enemmän aikaa toisille. Aikaa on toiselle vähemmän, mutta se vain kuuluu tähän elämänvaiheeseen. Lähellä voi olla 3v päästäkin. - Etäännyimme puolisoina toisistamme lasten ollessa ihan pieniä. Omaa, saatika kahdenkeskistä aikaa ei löytynyt. Parisuhde joutui todella kovalle koetukselle. Vasta nyt, lasten hieman jo vartuttua, olemme puolisoina löytäneet toisemme uudelleen. Se on auttanut nauttimaan elämästä ja myös lapsista entistä enemmän. Osa isistä on vahvasti sitä mieltä, että parisuhde on parantunut huomattavasti kun kahden aikuisen parisuhteesta on tullut lapsiperhe. Onnelliseksi koettu parisuhde kulminoituu tasapuoliseen vastuunottoon perheen arjesta ja kykyyn keskustella arkeen ja parisuhteeseen liittyvistä asioista. Lasten sairaudet ovat voineet lujittaa parisuhdetta siitäkin huoli- 18
23 matta, että arki sairaan tai vammaisen lapsen kanssa on usein hyvinkin rankkaa. Myös perheen yhteiset harrastukset lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta. - vähemmän yhteistä aikaa mutta toisaalta lisännyt yhteenkuuluvuutta - Tuonut uudenlaista läheisyyttä puolison kanssa. Suhde puolisoon paranee ja paranee. - muuttanut parisuhdetta perhesuhteeksi - Tasa-arvoistanut sitä melkoisesti. Puolisot luottavat toisiinsa ja puhaltavat yhteen hiileen. Olemme selkeästi nyt perhe, emme vain pariskunta. - Kotitöitä on niin paljon, että ne on pakko jakaa tullakseen tehdyksi. Arjen pyöritys vie molemmilta kaiken ajan, ja parisuhteesta on tullut tiimityötä, jolla arki hoidetaan. - tuonut syvyyttä ja iloa arkeen - Elämää rikastuttava tekijä. Positiivisia vaikutuksia. Tasa-arvo ja kotityö asiat olivat kunnossa jo aiemminkin, - Lisännyt joustavuutta ja sitä, ettei ihan pikkuasioista kannata ottaa stressiä. Läheisyys on suorastaan syventynyt - Työnjaot olleet aina aika selviä, vaikkei mitään listausta kummankaan tehtävistä ole tehty. Koen tekeväni tosi paljon kaikkea. Parisuhde lähenee, mutta epäromanttisella tavalla. Eli tehdään yhtenä tiiminä asiota yhteisten päämäärien eteen, mutta aikaa kahdenkeskisille asioille ei oiken jää. - Meistä tuli perhe lasten syntymän jälkeen, aiemmin vain asuimme yhdessä Parisuhteen muutokseen liittyvät asiat kulminoituvatkin ajan puutteeseen ja kiireeseen tai jatkuvaan kiireen tunteeseen. Eräs isä kuvasikin kodin muistuttavan logistiikkakeskusta. - Parisuhde on näin pienten lasten kanssa aika arjenpyöritystä. Aikaa suhteen hoitamiselle jää todella vähän. - Aikaa ja tilaisuuksia kahdenkeskiseen yhdessäoloon puolison kanssa on vähän. Kuten joku jossain sanoi, spontaani seksi pitää suunnitella kuukautta etukäteen. Keskustelullekaan ei ole tarpeeksi aikaa, kun töiden jälkeen tehdään kotitöitä ja ollaan lasten kanssa niin illalla ei välttämättä jaksa keskustella tarpeeksi. Isät, jotka kokevat parisuhteen heikentyneen vanhemmuuden myötä, mainitsivat useimmin puolisoiden vähentyneeseen läheisyyteen, väsymykseen ja perheen sisäisen työnjaon puuttumiseen liittyviä asioita. - Omaa aikaa jää puolison kanssa vähemmän, väsymys rasittaa suhdetta, läheisyys vähenee - Yhteistä aikaa puolison kanssa ei juurikaan enää ole, parisuhteemme on muuttunut "kylmemmäksi" seksuaalisuus on hävinnyt ja hellyyden osoitukset ovat taakse jäänyttä elämää... lisännyt kiirettä ja "kireyttä" parisuhteessa - Kitkaa syntyy, väsymyksen ja ärsyyntymisien seurauksena, lopputuloksena onkin sitten ajoittaisia "akkas"myrskyjä - joskus myös ukkosmyrskyjä. - Läheisyys puolisoon on vähentynyt. Työnjakoa ei ole. - Ei se ainakaan ole hyvää tehnyt. Väsymystä, hermot kireällä, epätasaista vastuunkantoa, eripuraa, lähes olematon seksielämä. - Puolisoiden läheisyys on vähentynyt, koska lapset vaativat erittäin paljon huomiota. Lasten nukkuessa vanhemmatkin ovat väsyneitä. Parisuhdetta heikentäviksi tekijöiksi mainittiin myös miehen aseman heikentyminen perheessä lapsen syntymän myötä. Äitien huomio kiinnittyy lapseen joissain perheissä niin vahvasti, että miehet kokevat asemansa perheessä uhatuksi. 19
24 - Lasten syntymän jälkeen, käyttääkseni Pontus Jäntin kommenttia, minun ranking perheessä putosi 1:stä 4:ään. Aikaa parisuhteen hoitoon on ollut vähän. - Olen monesti kokenut jääväni paitsioon miehenä. Tästä on syntynyt turhautuneisuutta ja jopa vihaa puolisoa kohtaan. - toisen huomioiminen on ehkä jäännyt vähemmälle, koska suurin osa huomiosta menee lapsille - Äideille lapset on aina etusijalla!!!! Etääntyminen puolisosta voi synnyttää kierteen, missä vanhemmat vieraantuvat yhä enemmän toisistaan. Noin kolmekymmentä isää eli noin kolme prosenttia isistä mainitsi suoraan seksielämän vähentyneen tai jopa loppuneen kokonaan lasten syntymän jälkeen. Syiksi mainittiin puolisosta vieraantumisen lisäksi ajanpuute ja väsymys. Useissa perheissä panostaminen yhteiseen keskusteluyhteyteen on kuitenkin tuottanut tulosta. Useat isät korostivat, että fyysisestä vieraantumisesta huolimatta henkinen yhteys puolisoiden välillä voi kuitenkin säilyä. Yhden isän sanoin lasten myötä parisuhde lähenee, mutta epäromanttisella tavalla. - Ei se ainakaan ole hyvää tehnyt. Väsymystä, hermot kireällä, epätasaista vastuunkantoa, eripuraa, lähes olematon seksielämä. - Olemme etääntyneet. Läheisyys ei tunnu miltään ja sitä on vähän. Sisäinen työnjako perheessä muodostunut itsestään (?) lasten myötä, ja on aika selkeä (?) minun mielestäni. - Läheisyys vaimoon on selvästi kärsinyt, kun on pieniä lapsia "koko ajan" ympärillä. Seksin määrä on romahtanut (ajoittain häiritsevän vähiin). - Arjen työt hallitsevat entistä enemmän parisuhdetta, romantiikka ja läheisyys on vähentynyt. Lapsi on puolisoa enemmän läheisyyden ja hellyyden kohde. - Voisi sanoa, että vanhemmuus on jossain määrin arkipäiväistänyt parisuhdetta. Sen verran paljon menee perheen ja kodin asioihin aikaa (Oy Perhe Ab), ettei enää jaksa panostaa parisuhteeseen samalla tavalla. Vapaahetkinä tulee panostettua sitten enemmän pelkästään itseensä. Vanhemmuudella on vaikutuksia perheen sisäiseen työnjakoon. Lasten syntymä onkin useimmiten vaikuttanut jollain tavoin puolisoiden väliseen työnjakoon. Lasten syntymän jälkeen useimmissa perheissä on pyritty sopimaan vastuu kotitöistä siten, että se sopii perheen sen hetkiseen tilanteeseen. Lähtökohta näyttäisi useimmiten olevan, että kotityöt pyritään jakamaan mahdollisimman tasaisesti. Se, että kotona lasta hoitava äiti hoitaa enimmäkseen kotityöt, näyttää toimivan perheissä, joissa asiasta on yhdessä sovittu. Tällöin työssäkäyvä puoliso puolestaan vastaa perheen taloudellisesta toimeentulosta. Jos asiasta on sovittu, niin ei ole koettu ongelmalliseksi, että perheen sisäinen työnjako on voinut muuttua aiempaan verrattuna varsin perinteiseksi eli siten, että nainen pääasiassa vastaa kodinhoitoon liittyvistä tehtävistä. Osa isistä totesi, että kotityöt on hoidettu yhdessä jo ennen lasten syntymää, jolloin vanhemmuus ei ole juuri muuttanut kotitöiden tekemistä. Kotitöitä ei perheissä juurikaan jaeta ns. naisten ja miesten töihin, vaan periaatteena useissa perheissä on, että se tekee, kumpi kulloinkin paremmin ehtii. Osa isistä kuitenkin koki, että kotityöt tehdään pitkälti äitien ehdoilla ja äidit määrittelevät, mitkä ovat kotitöitä. Tällöin esimerkiksi siivoaminen, lastenhoito ja kaupassa käynti voidaan jakaa ta- 20
25 san, mutta miehen harteille jäävät tämän lisäksi huoltotyöt, korjaamiset ja muut niin sanotut miesten työt. - Vanhemmuus on lähentänyt parisuhdetta. Työnjakoon ei ole tullut muutoksia, koska olemme aina jakaneet työt. Lastenhoitohommat ovat myös aina olleet yhteisiä. - Se tekee kumpi kerkee. Yhdessähän tätä sirkusta pyöritetään. - Toisaalta lähentää parisuhdetta, mutta yhteinen aika on vähissä ja sen järjestäminen on työlästä usein mahdotonta. Työnjako on muuttunut siten, että minä usein miten vahdin/touhuan pienimpiä lapsia/lasten kanssa, vaimo tekee enemmän kotihommia. Ennen kotihommat hoidettiin yhdessä. - Perheen työnjako menee periaatteella "se tekee, joka jaksaa". Meillä asiassa ei ole ollut ongelmaa. Parisuhde on ollut läheinen vanhempana ja ennen sitä. - Huonosti. Ensin tehdään tasan vaimon mielestä kotityöt (siivous, ruoka, kauppa, lapset) sen jälkeen voin mennä korjaamaan vapaa-ajalla hänen autoaan, kun se on kuulema hänen mielestä minusta niin mukavaa. Kotityöksi ei lasketa korjaus. remontti, pihatöitä (lumityöt, nurmenleikkuu) eikä muutakaan. Ne teen sitten "oikeiden" kotitöiden jälkeen ja yksin. - Vaimo ei välttämättä huomaa omaa läsnäoloni määrää lapsiemme kanssa,vaan huomio kiinnittyy vain erilaisiin suorittamisiin kuten esim siivoamisiin, astioiden pesuun ym... - Aika parisuhteeseen on vähentynyt rankasti. Työnjaossa on tapahtunut uusjako, jolloin isä tekee myös naisten hommia, mutta jossa ei äiti edelleenkään miesten hommiin kykene. Muutamissa perheissä lapset ovat olleet perheen koossapitävä voima. Lasten vuoksi on myös pitkitetty avioeroa. Eronneet isät kuitenkin korostavat, että eron syynä ei ole ollut lapset tai vanhemmuus, vaan muut parisuhteisiin liittyvät asiat. - Pitää perheen kasassa. Ilman lapsia oltas jo erottu Isyydessä pohdituttavia asioita Isiltä kysyttiin mitkä asiat heitä isyydessä eniten pohdituttavat. Päällimmäisenä on isien epävarmuus siitä, että ovatko he riittävän hyviä isiä. Kysymys siitä, olenko riittävän hyvä isä lapsilleni, toistui lähes kaikissa vastauksissa. - olenko hyvä isä? minkälainen on hyvä isä? olenko todella läsnä kaikissa tilanteissa? minkälainen isäsuhde minulla on oman isäni kanssa? - Heti syntymän jälkeen oli valtavat suorituspaineet ja pelko siitä, osaako olla hyvä isä. Vastuu on myös välillä tuntunut suurelta, mutta se on hälventynyt kun on tajunnut, että voi tehdä vain parhaansa. Useimmat isät pohtivat myös kasvatukseen liittyviä asioita. Miten kasvattaa lapset siten, että he saavat riittävät eväät pärjätä tulevaisuudessa. Isien toiveet eivät ole epärealistisia. Lasten toivotaan saavan riittävän itsetunnon ja varttuvan yhteiskuntakelpoisiksi vastuuta ottaviksi aikuisiksi. Ympärillä oleva yhteiskunta koetaan haasteelliseksi kasvuympäristöksi ja viimeaikaiset kouluampumiset ym. saavat isät miettimään, miten lapselle voidaan antaa riittävät valmiudet kohdata eteen tulevia haasteita. Kasvatustehtävään katsotaan kuuluvan etenkin vastuu lapsen hyvinvoinnista. 21
26 - Olenko hyvä isä, joka rohkaisee itsenäisyyteen, ei alista tai tukahduta yksilöä mutta pitää riiviöt silti kurissa ja saa aikaiseksi itsenäisiä, hyvällä itsetunnolla varustettuja, onnellisia ja elämässä menestyviä ihmisiä. - Miten onnistua kasvattamaan vastuullisia ja elämäniloisia lapsia ilman ylisuojelevaa nipottamista. - Miten onnistua luomaan ja säilyttämään kontakti lapsiin niin, että se kestää murrosiän ja muut myrskyt - antaa lapselle turvaa silloinkin, kun elämä tuntuu olevan yhtä kaaosta. - Osaanko kasvattaa lapseni "hyväksi" kansalaiseksi. Ei parhaaksi, vaan toisia ihmisiä, luontoa ja elämää kunnioittavaksi. - Miten kasvattaa lapsesta terveellä, riittävän hyvällä, itsetunnolla varustettu ihminen joka "osaa pitää puolensa" mutta kykenee ottamaan myös muut ihmiset huomioon. Isien ajankäyttö on suuri huolen aihe. Isän pitäisi pystyä jakamaan aikaansa oikeudenmukaisesti työn, perheen ja oman ajan kesken. Työn ja perheen yhteensovittamista pidetään haasteellisena ja siitä podetaan huonoa omaatuntoa. Työelämä vaatii nykyisin täysipainoista sitoutumista ja työelämää ei pidetä kovinkaan perhemyönteisenä. Isien huolena onkin, että onko antaa lapsille riittävästi aikaa. Joskus nähdään olevan yhteisen edun mukaista, että isä ottaa aikaa omille harrastuksilleen siitäkin huolimatta, että lasten kanssa vietetty aika vähenee entisestään. Keskeinen kysymys näyttää olevan, paljonko on riittävästi aikaa kullekin elämän saralle. Tähän liittyen mietitään miten asiat on järjestetty muissa perheissä. - Oma ajankäyttö vs. lasten kanssa puuhastelu! Esim. meillä on ikäeroiltaan harva ketju. Jos haluaisi olla ideaali-isä ja viettää jatkuvaa laatuaikaa jokaisen lapsen kanssa, ei omaan harrastemaailmaan olisi jäänyt vuosikausiin juurikaan aikaa. Siksi olen repinyt aikaa riittävästi myös itselleni. Selitän tätä (itselleni) mm. niin, että jos mulla ei ole nk. hyvä yleisolotila, ei sitä oloa pysty välittämään myös lapsellekaan. - Ehkä eniten se, että saako raivattua tilaa itselle jotta voi olla myös isänä eikä pelkkänä kodin putkimiehenä. - Aikaa omille lapsille ollut ajoittain turhankin vähän, tuntuu että yhteiskunnassamme on tärkeää olla tehokas työntekijä ja usein sen kustannuksella se aika on omien lasten elämästä pois. - En osaa sanoa mikä eniten. Ehkä se tasapainon löytäminen oman edun ja lapsen edun välillä. Eli missä kohtaa oma etu pitäisi hylätä, ja missä kohtaa oma etu on jo lapsenkin etu. - Dilemma - haluan tehdä mahdollisimman hyvin palkkatyöni jotta vaimo voi olla kotona lapsemme kanssa. Tästä johtuen koen ajoittain huonoa omaa tuntoa kun olen töissä kun pitäisi olla jo kotona. Vastaavasti kotona saattaa olla huono omatunto kun pitäisi olla töissä. Itselleni ei tunnu olevan enää elämässäni aikaa lainkaan, kuntoni rapistuu ja huomaan olevani väsyneempi puutteellisen liikunnan vuoksi... - Miten yhdistää työssäkäynti ja vapaa-aika niin, että olisi kotona - isänäkin - vielä jotain annettavaa. - Miten muilla riittää aika työhön, lapsille, parisuhteeseen ja vielä johonkin harrastukseen. Kuinka paljon lapset muilla ovatkaan hoidossa? Isien päällekkäiset roolit puolisona, isänä, työelämässä työntekijänä sekä vapaa-aikaan liittyvät roolit vaativatkin tasapainoilua jokapäiväisessä arjessa. - Päällekkäiset roolit. Ainainen alakulo siitä, että mitenkään ei aika riitä olla sekä perinteinen tienaajamies, isämies, puolisomies ja yhteisömies (lasten harrastuksiin osallistuminen /valmentaminen, taloyhtiö, kesämökit) jne. - Yhteensovittaminen oman työn, harrastusten, kotitöiden, puolison vastaavien sekä kahden murrosikäisen ja yhden uhmaikäisen kanssa; miten siinä "sekametelissä" olla isä. 22
Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy
Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa
LisätiedotAlle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi
Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari
LisätiedotLiite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %
1 Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina Liite 7 perusturvalautakunta 19.2.2019 19 1. Perheen taustatiedot Asuinkunta Keuruu 39,5 Petäjävesi 29,1 Multia 31,4 2 4 6 8 10 Kaikki vastaajat ( KA: 1. 92, Hajonta:
LisätiedotKotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos
Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:
Lisätiedot#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018
#tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia
LisätiedotMitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland
Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotTÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016
RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotLapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut
Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille
LisätiedotMiehet haluavat seksiä useammin kuin naiset
Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa
LisätiedotPerheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos
Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos
LisätiedotMinkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK
Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Kyselyn taustatietoja Kyselyyn vastasi yhteensä 168 henkilöä. Heistä
LisätiedotKlikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!
Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen
LisätiedotLasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori
Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726
LisätiedotTyöntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella
Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotRinnakkaislääketutkimus 2009
Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä
LisätiedotVanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013
Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotPERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA?
PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA? Johanna Närvi erikoistutkija, YTT Pikkuparlamentti 30.11.2018 3.12.2018 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mihin perhevapaita tarvitaan? Perhevapaat ja miten äidit ja
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille
RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotSINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa
Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.
LisätiedotKysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia
Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön
LisätiedotTyötä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät
Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja
LisätiedotLAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT
2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä
LisätiedotMuistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
LisätiedotLiite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin
Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien
LisätiedotMummot, muksut ja kaikki muut
Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,
LisätiedotNUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki
NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry
Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN
LisätiedotSuomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan
Tiedote Julkaistavissa..0 klo 00.0 Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Väite, jonka mukaan asumisen ja rakentamisen tulee olla tiivistä ja
LisätiedotMITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?
MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
LisätiedotSinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa
Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun
LisätiedotYhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011
Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7
LisätiedotParisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.
Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.
LisätiedotTyön voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla
Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin
LisätiedotLapsiperheen arjen voimavarat
Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin
LisätiedotYRITTÄJIEN HYVINVOINTI
YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotPyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.
Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta
Lisätiedot1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin
LisätiedotRaskausajan tuen polku
Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta
LisätiedotARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia
ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen
LisätiedotTaustatiedot. Sukupuoli. Pidän perhevalmennuskertoja keskimäärin (kpl/kuukausi) Nainen. Mies alle vuosi
Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies * Ikä 20-29 30-39 40-49 50-59 60+ * Valmistumisvuosi terveydenhoitajaksi (kirjoita vuosi ruutuun) * Työvuosien määrä äitiys- ja/tai lastenneuvolassa alle vuosi 1-5 6-10
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotThe Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe 2017
Sarjanumero Vastaajan ID - - Etunimi tai nimikirj. Haastattelupvm.: Haastattelijan ID: - - SHARE - 50+ Euroopassa The Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe 2017 Vastaajan itsensä täyttämä kyselylomake
LisätiedotIsännöinnin laatu 2015
Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä
LisätiedotYstävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli
Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!
Lisätiedot- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä
- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Sosiaaliset tilanteet Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Nimesi:
LisätiedotLiite 3 LA1. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1.
Liite 3 LA1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Osallistut narkolepsiaa sairastavien lasten sopeutumisvalmennuskurssille.
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 1.
Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen
LisätiedotNAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.
NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto
LisätiedotHyvinvointikysely oppilaille
Hyvinvointikysely oppilaille Haluaisimme kuulla, mitä sinä ajattelet kouluhyvinvointiin liittyvistä asioista. Kyselyyn vastataan nimettömästi ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Jos et osaa
LisätiedotMUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014
MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata
LisätiedotNeljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko
Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotVauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi
Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko Suvi Laru, laillistettu psykologi Onneksi olkoon! Hip hei hurraa! Matka vanhemmuuteen alkamassa. Raskaus koskettaa koko kehoa, mieltä, naiseutta, mieheyttä, ihmissuhteita
LisätiedotPK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014
Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin
LisätiedotTERVEYDENHOITAJAN TYÖN TUEKSI
TERVEYDENHOITAJAN TYÖN TUEKSI TOIVEITA ISIEN KOHTAAMISIIN - Suoraan isien suusta Isiä pitäs vaan niinku rohkaista enemmän, niin siihen, että mee ja tee ja oo mukana vihjeiden antaminen tai ehdottaminen,
LisätiedotLapsellanne synt. on varattu aika neuvolan
Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa
Lisätiedot15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015
15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan
LisätiedotYhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?
Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke
LisätiedotVanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille?
Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Kuinka yleistä on vanhempien
LisätiedotSenioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi
Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
LisätiedotHARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)
1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa
Lisätiedot20-30-vuotiaat työelämästä
Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn
LisätiedotOpiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset
Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien
LisätiedotPIDETÄÄN YHTÄ TUTKIMUS
PIDETÄÄN YHTÄ TUTKIMUS YLEISTÄ TUTKI- MUKSESTA Tiedon keruu toteutettiin heinäkuussa 2017 CINT AB:n hallinnoimassa internetpaneelissa. Tutkimukseen vastasi yhteensä 990 henkilöä, joista 282 on 15-17-vuotiaita
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotLentäjän poika. Ari Inkinen Helsingin NMKY Kumppanuutta lasten hyvinvoinnin edistämiseksi
Lentäjän poika Isän paikka lapsen elämässä. Minä ihailin villiä voimaa, Minä nöyristä lapsista nöyrin. Ja kun moottorit ampuivat sankarin matkaan, Jäin seuraavaa odottamaan. Säkeistö laulusta Lentäjän
LisätiedotEi tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi
Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.
LisätiedotSovari-mittari 217-218 työpajatoiminta Sovari sosiaalisen vahvistumisen mittari on työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuusmittari, jolla tuodaan esille palveluiden laatua ja sosiaalisesti
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotYksinhuoltajana monikkoperheessä
Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n
LisätiedotSuonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille
Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.
LisätiedotAjatuksia henkilökohtaisesta avusta
Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 03/2017 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotJärjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä
Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti
LisätiedotCADDIES asukaskyselyn tulokset
CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,
LisätiedotNäin tutkittiin alle 50-vuotiasta vastaajaa. 75 % vastaajista oli miehiä vuotiaat. 25 % vastaajista oli naisia.
Näin tutkittiin Loka marraskuu 2018 Kysely toteutettiin verkkokyselynä osana Tekniikan akateemiset TEKin työmarkkinatutkimusta. Vastaajat työskentelevät asiantuntijaja esimiestehtävissä. 30 39-vuotiaat
LisätiedotRyhmäneuvola isille ja puolivuotiaille vauvoille. Piia Murto
Ryhmäneuvola isille ja puolivuotiaille vauvoille Piia Murto 30.11.2017 1 Taustaa Ryhmäneuvola isille ja vauvoille on toteutunut Nortamon Perhekeskuksessa maaliskuusta 2016 lähtien Malli syntyi kehittämistyönä
LisätiedotMITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015
MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008
LisätiedotPerhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa
1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä
LisätiedotVanhempainvapaan joustomalli
Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen
LisätiedotYksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.
YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin
LisätiedotHyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö
Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli
LisätiedotNuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika
Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos 10.11.2016 Minkälaiset asiat huolestuttavat perheiden ajankäytössä? Viekö työ kaikki mehut: onko
LisätiedotRaision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset
Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä toukokuussa 2018. Vastaajia oli kyselyyn 189. Raision varhaiskasvatuksen asiakkaan
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
Lisätiedot