Länsi-Uudenmaan yritysten kilpailukyvyn kehittäminen luovan talouden näkökulmasta. Materiaali yrityskehittäjille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Länsi-Uudenmaan yritysten kilpailukyvyn kehittäminen luovan talouden näkökulmasta. Materiaali yrityskehittäjille"

Transkriptio

1 Länsi-Uudenmaan yritysten kilpailukyvyn kehittäminen luovan talouden näkökulmasta Materiaali yrityskehittäjille Toteutus: CreaMentors Oy

2 Sisältö 1 Esipuhe Mitä on luova talous? Luova talous Luovat alat Luova talous yritysten kannalta Tuotekehitys luovien alojen toimijoiden tukemana Myynnin kehittäminen luovien alojen toimijoiden tukemana Aineettomien oikeuksien suojaaminen (IPR) Patentti Tavaramerkki Mallioikeus Verkkotunnukset Tekijänoikeudet Kehittämisen julkinen rahoitus Valtakunnalliset ESR-kehittämisohjelmat (Opetusministeriö) Rakennerahastot (ESR, EAKR) Länsi-Uudenmaan koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO Uudenmaan ELY-keskuksen yritysrahoitus Maaseudun Leader-toimintaryhmien kehittämisrahoitus Tekesin kehittämisrahoitukset Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (TEM) Finnveran rahoitus Maakunnan kehittämisraha Media 2007 ohjelma Miten lähestyä yritystä luova talous aiheella? Liite 1. IPR-oikeuksien ja suojaamisen kartoitustyökalu Liite 2. Kysymystyökalu yrityskohtaiseen kehittämiseen erityisesti myynnin kehittämisen ja tuotekehityksen näkökulmista Liite 3. Miten ideoimalla voidaan synnyttää uusia tuotteita, palveluita, konsepteja, toimintamalleja ja brändejä? Ideointivaiheen työkaluja. Liite 4. Case-esimerkit hyvistä käytännöistä 2

3 1 Esipuhe Tämä materiaali on tuotettu Länsi-Uudenmaan aluekeskusohjelman toimeksiannosta. Materiaali perustuu vuoden 2009 aikana tehtyyn Luova talous-selvitystyöhön. Materiaalin tarkoituksena on perehdyttää alueen yrityskehittämisestä vastaavat henkilöt luova talous-aiheeseen sekä sen hyötyihin ja mahdollisuuksiin yrityskehittämistyössä. Lisäksi tarkoituksena on tuoda yrityskehittäjille uusia kehittämistyökaluja- ja malleja jokapäiväiseen yrityskehittämistyöhön. Materiaali koostuu kahdesta osa-alueesta: 1) Yrityskehittäjän taustamateriaalista (luvut 2-4) sekä 2) Yritysten kehittämismateriaalista (luku 5 ja liitteet). Luova talous-selvitystyössä kyselytutkimukseen vastasi 49 luovan alan toimijaa ja 73 muiden alojen yritystä. Tutkimuksen avulla saatiin käsitys luovan talouden nykytilasta Länsi-Uudellamaalla. Luovien alojen vastaajista noin 73% ja muiden alojen yrityksistä noin 84 % ilmoitti olevansa kiinnostuneita osallistumaan luovan talouden kehittämisohjelmaan. Toivomme, että materiaali kannustaa luovaan yritysten kehittämiseen ja auttaa aikaansaamaan uusia ja innovatiivisia tuotteita ja palveluita Länsi-Uudellamaalla. CreaMentors Oy 3

4 2 Mitä on luova talous? 2.1 Luova talous Luova talous on käsite, joka läpäisee kaikki toimialat. Sen ytimessä ovat luovat yksilöt, jotka synnyttävät uusia innovaatioita mm. uusia tapoja toimia, palvelukonsepteja, uusia tuotteita ja palveluja sekä brändejä. Innovaatioita edistävä luovuus voi olla organisaatioiden sisällä tai tulla sen ulkopuolelta erilaisten yhteistyömuotojen ja toimialarajapintojen kautta. Luovien alojen yrityksistä esim. markkinointiviestinnän ja muotoilun asiantuntijat sekä sähköisten ympäristöjen sisällöntuottajat tuovat luontevimmin muiden toimialojen yrityksille tukea liiketoimintaan ja innovaatioiden synnyttämiseen. Luovan talouden arvoa voidaan mitata mm. tavaramerkkien, patenttien, muotoilusuojien sekä yleisemmin tekijänoikeuksien avulla. Luova talous on nostettu osaksi Työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiopolitiikkaa: luovilla aloilla on runsaasti innovaatio-, kasvu- ja kansainvälistymismahdollisuuksia, joilla voidaan parantaa Suomen kilpailukykyä. 2.2 Luovat alat Luovat alat ovat Suomen tulevaisuuden aloja, joiden liiketoiminnallinen merkitys kasvaa maailmanlaajuisesti. Työ ja elinkeinoministeriön laatimassa Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategiassa (KTM 10/2007) luovilla toimialoilla tarkoitetaan mm. seuraavia toimialoja: animaatiotuotanto, arkkitehtipalvelut, elokuva- ja äänitetuotanto, kuvataide ja taidegalleriat, käsityö, liikunta- ja elämyspalvelut, mainonta ja markkinointiviestintä, muotoilupalvelut, musiikki ja ohjelmapalvelut, peliala, radio- ja äänitetuotanto, taide- ja antiikkikauppa, tanssi ja teatteri sekä viestintäala. Lisäksi luetteloon voi sisällyttää palvelukonsepteja kulttuurin ja hyvinvoinnin sekä kulttuurin ja matkailun rajapinnoilta. >>ohjelmistopalvelut 2.3 Luova talous yritysten kannalta Luovan talouden kehittäminen tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että teollisuus- tai palveluyritys kehittää menestystekijöitä liiketoimintaansa luovien alojen osaajien avulla. Näitä yrityksen uusia menestystekijöitä voivat olla mm. - uudet tuotteet ja palvelut - uudet palvelukonseptit - uudet toimintamallit (esim. myynnissä tai markkinoinnissa) - elämyksellisemmät palveluprosessit - kiinnostavammat brändit Länsi-Uudellamaalla luovan talouden kehittämisen painopisteiksi on kehittäjien yhteisissä tapaamisissa vuoden 2009 lopussa sovittu yritysten tuotekehitys ja myynnin kehittäminen. 4

5 Yritykset voivat etsiä uudenlaisia näkökulmia luovan talouden kehittämiseen (tuotekehitys ja myynti) mm. seuraavilla tavoilla: 1) Hyödyntämällä ja kehittämällä yrityksen sisäistä luovuutta. Tällöin keskeisessä roolissa ovat yrityksen työntekijät ja yrityksen johtaminen siten, että se ohjaa työntekijöitä uusien luovien ratkaisujen jatkuvaan kehittämiseen. 2) Hyödyntämällä kumppaneiden luovuutta. Tällöin keskeistä on etsiä sellaisia kumppaniyrityksiä, joiden kanssa voidaan synnyttää yhteisiä uusia, luovia asiakasratkaisuja, tuotteita ja palveluita. Kumppaneiden kanssa toimiessa yritys keskittyy omaan ydinosaamiseensa, jota täydennetään kumppaneiden osaamisella. Kumppanuuden tulee olla ns. win-win toimintaa. Se pohjautuu yhteiseen ideointiin ja tuotekehitykseen. 3) Tekemällä yhteistyötä luovien alojen toimijoiden kanssa Tuotekehitys luovien alojen toimijoiden tukemana Käytännössä yrityksen tuotekehittäminen luovien alojen toimijoiden avulla voi olla esim. - tuotteen käytettävyyden parantamista - tuotteen visuaalisen ilmeen (houkuttelevuuden) parantamista (muoto, pakkaus, jne) - tuotteen valmistettavuuden parantamista - uudenlaisen tuotantoprosessin kehittämistä - palvelumuotoilu (uudenlaisen palvelukokemuksen kehittäminen) - palveluprosessin elämyksellistämistä - myymälän / asiakaspalvelutilan, ulkoalueen houkuttelevuuden kehittämistä - teknologian liittäminen osaksi palvelua > mm. asiakas voi koota tai suunnitella tuotteen tai palvelun yrityksen internetsivuilla - animaatioiden kehittäminen osaksi tuotetta Kehittämistyön lähtökohtana voi olla nykyisen tuotteen tai palvelunparantaminen tai täysin uuden tuotteen tai palvelun kehittäminen. Tavoitteena on tuotteiden ja palveluiden erilaistaminen kilpailijoiden vastaavista ja siten kilpailuedun luominen Myynnin kehittäminen luovien alojen toimijoiden tukemana Yrityksen myynnin kehittäminen luovien alojen toimijoiden avulla voi käytännössä olla mm. - yritysilmeen uskottavuuden ja houkuttelevuuden kehittämistä - tuotteiden ja palveluiden visuaalisen ilmeen houkuttelevuuden kehittämistä - Internet-sivuston saavutettavuuden, käytettävyyden ja visuaalisen ilmeen kehittäminen - sosiaalisen median tehokkaampi hyödyntäminen, esim. - videoita ja animaatioita YouTube -palveluun - blogien ja Facebookin hyödyntäminen viestinnässä - animaatioiden hyödyntäminen tuotteen tai palvelun esittelyssä - musiikin, kuvataiteen jne. hyödyntäminen osana yrityskuvaa - tapahtumien hyödyntäminen myyntityössä ja yrityksen tunnettuuden ja imagon kehittämisessä - markkinoinnin elämyksellistäminen mm. pelien avulla Myös myynnin kehittämisen tavoitteena on myyntityökalujen ja toimintamallien erilaistaminen kilpailijoiden vastaavista ja siten kilpailuedun luominen nykyisten asiakkuuksien hoidossa ja uusasiakashankinnassa. 5

6 3 Aineettomien oikeuksien suojaaminen (IPR) Luovan talouden kehittämisen tuloksena yritykselle syntyy usein aineettomia oikeuksia, joita kutsutaan arkikielessä myös immateriaalioikeuksiksi tai IPR:ksi (lyhennelmä sanoista Intellectual Property Rights). Nykyisin yritysten arvoa mitataan kasvavasti erilaisilla yritystoimintaan olennaisesti liittyvillä aineettomilla pääomilla, joiden suojausmuotoja ovat mm. - patentit - tavara- ja tuotemerkit - tekijänoikeudet - malli- ja muotoilusuojat - yrityksen verkkotunnukset Yritysten on syytä huomioida, että ilman asianmukaisia suojaus- ja rekisteröintitoimenpiteitä aineettomien omaisuuksien arvo on pienempi. Asianmukaisen suojauksen avulla yritys - saa keskeistä kilpailuetua muihin toimijoihin nähden - saa keinon erilaistaa ja yksilöidä omaa toimintaansa, tuotteita ja palveluita - voi minimoida yritystoimintaan liittyviä ulkoisia riskejä - saa oikeuden käyttää tuotteelle/palvelulle määriteltyä nimeä markkinoilla - voi estää omien tuotteiden ja palveluiden väärinkäytön Yritys voi parantaa oman toimintansa arvoa, kiinnostavuutta ja kilpailuetua luomalla aineettomien oikeuksien hallinnan kautta eräänlaisen suojaverkon. Yrityksen suojaverkko voi koostua mm. seuraavista osioista: - verkkotunnukset - sopimukset - työsopimukset - liikesalaisuudet - patentit - muotoilun suoja - tavaramerkit - toiminimi Seuraavassa on esitelty eri aineettomien oikeuksien suojaamismenetelmiä. Liitteessä 1 on yritystapaamisia varten laadittu työkalu yrityksen IPR-oikeuksien kartoittamiseksi ja suojaamisen mahdollistamiseksi. 6

7 3.1 Patentti Patentilla pyritään suojaamaan yrityksen tuotekehitystulokset. Patentti on viranomaisen (Patentti- ja rekisterihallitus Suomessa) antama määräaikainen yksinoikeus keksinnön ammattimaiseen hyväksikäyttöön elinkeinotoiminnassa ja jonka avulla kielletään muilta toimijoilta sen ammattimainen hyödyntäminen. Yksinoikeus on alueellisesti rajallinen ja voimassa enintään 20 vuotta hakupäivästä. Jotta keksintö olisi patentoitava, sen on 1) oltava teollisesti käyttökelpoinen, 2) oltava uusi ja 3) erottava olennaisesti ennestään tunnetuista. Patenttia haetaan Patentti- ja rekisterihallitukselta. Hakemukseen tarvitaan hakemuslomake, jonka saa PRH:sta tai Internetistä (www.prh.fi). Hakemuslomakkeen yhteydessä on toimitettava lisäksi seuraavat asiakirjat: 1. keksinnön selitys mahdollisine piirustuksineen 2. patenttivaatimukset 3. tiivistelmä Lomake on annettava kahtena kappaleena ja selitys, vaatimukset ja tiivistelmä kolmena kappaleena. Hakemuksen laatimisen ja koko prosessin hoidon voi antaa myös patenttiasiamiehen tehtäväksi. Luettelon rekisteröidyistä patenttiasiamiehistä saa PRH:sta. Lisätietoa: (Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus 3.2 Tavaramerkki Tavaramerkki on tunnus, jonka avulla tuotteet ja palvelut voidaan erottaa toisistaan. Tavaramerkki voi olla esim. san, logo, kuvio tai niiden yhdistelmä tms. graafisesti esitettävä merkki. Yksinoikeuden tavaramerkkiin saa rekisteröimällä tai vakiinnuttamalla merkin. Yksinoikeus tarkoittaa sitä, että vain rekisteröinnin haltija saa käyttää kyseistä tavaramerkkiä elinkeinotoiminnassaan ja hän voi tarvittaessa kieltää muita käyttämästä merkkiään tai siihen sekoitettavissa olevaa toista merkkiä. Tavaramerkin rekisteröintiä voi hakea Patentti- ja Rekisterihallituksesta erillisellä hakemuslomakkeella. Hakemuksen tulee sisältää: - Hakijan tiedot - Tiedot haettavasta tavaramerkistä - Tiedot tavaramerkkiluokista (tavara- ja palveluluettelo), joiden tavaramerkiksi merkin rekisteröintiä haetaan - Tiedot hakemusmaksujen maksamisesta Rekisteröidyn tavaramerkin suoja alkaa hakemuksen vireilletulopäivästä. Rekisteröinti on voimassa 10 vuotta rekisteröintipäivän jälkeen, ja se voidaan uudistaa aina 10 vuodeksi edellisen rekisteröintikauden päättymisestä. Voimassa olevat tavaramerkit on koottu Internet-osoitteeseen: (Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus 7

8 3.3 Mallioikeus Mallioikeudella suojataan tuotteen ulkomuotoa, näköä tai sen muotoilun osaa, joka voi olla mm. pintarakenne, ääriviiva, erityiset linjat, koristelun piirteet tai tuotteen väri. Suojan kohteena on aina jokin konkreettinen tavara ja mallioikeuden saanti edellyttää että malli on uusi ja yksilöllinen. Suojan kohteena voivat olla arkisetkin esineet, kuten esimerkiksi kirjahylly, solmio, sämpylä, graafinen symboli tai jopa hampurilaispaikan interiööri. Lisäksi on mahdollista suojata tuotteen irrottamaton osa eli esimerkiksi kankaan kuvio tai kahvikupin korva. Mallioikeuden rekisteröintiä haetaan kirjallisesti Patentti- ja rekisterihallituksen lomakkeella. Hakemusmaksun maksaminen on edellytys mallioikeushakemuksen vireilletulolle. Hakemuksen tulee sisältää: - Hakijan tiedot - Mallin luojan / luojien tiedot - Tiedot tuotteesta ja tuoteluokasta (luokitusluettelo), jota varten rekisteröintiä haetaan - Mallin kuva-aineisto, halutessa mallikappale - Tiedot hakemusmaksujen maksamisesta - Mallioikeuden rekisteröinti on voimassa 5 vuotta hakemuspäivästä lukien ja se voidaan uudistaa neljästi viideksi vuodeksi kerrallaan. Lisätietoa: (Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus 3.4 Verkkotunnukset Verkkotunnus (eng. domain) on internetsivuston osoite, joka voi koostua kirjaimista, numeroista ja väliviivoista. Merkkejä tulee olla vähintään kaksi. Yritykset käyttävät verkkotunnusta yleensä siten, että lisäävät omaan nimeensä tai tuotteensa / palvelunsa nimeen tai niiden lyhenteeseen päätetunnuksen, joista yleisimpiä ovat fi- ja com-päätteet. Fi-verkkotunnus ilmaisee yhteisön kotimaan ja sitä voivat hakea vähintään 15 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset sekä Suomeen rekisteröidyt yritykset ja yhteisöt. Fiverkkotunnuksen myöntää Viestintävirasto (www.ficora.fi) Hyvä verkkotunnus on helposti muistettava ja kirjoittaa. Verkkotunnusten hankinnassa täytyy ensimmäiseksi selvittää, onko tunnus vapaana. Se onnistuu esimerkiksi Viestintäviraston sivuston avulla (https://domain.ficora.fi/fidomain/aca.aspx) tai hyödyntämällä esimerkiksi seuraavia palveluita: (Viestintäviraston palvelu, fi-tunnukset) tai (yksityinen palvelu, fi-, com-, net-, org- jne. tunnukset). Löydettyäsi sopivan verkkotunnuksen, se täytyy liittää ns. nimipalvelimeen. Verkkotunnuksen hankkimisessa kannattaa käyttää apuna palveluntarjoajaa, joka voi samalla liittää tunnuksen nimipalvelimeen. Edellä mainituilta sivustoilta löytyy tietoa palveluntarjoajista, jotka voivat auttaa verkkotunnuksen hankkimisessa. 3.5 Tekijänoikeudet Tekijänoikeudella suojataan ja edistetään henkistä luomistyötä sen eri muodoissa. Tunnustamalla tekijöiden oikeuden määrätä teostensa hyväksikäytöstä kannustetaan luovaa toimintaa edistäen samalla myös henkisten tuotteiden tuotantoa, levitystä, investointeja ja kauppaa. 8

9 Tekijänoikeuden kohteena on kirjallinen tai taiteellinen teos. Suojan saamiseksi teoksen tulee ylittää ns. teoskynnys eli yltää teostasoon. Suojattu teos on tekijänsä luovan työn ainutlaatuinen ja omaperäinen tulos. Tekijänoikeuden katsotaan syntyneen kun teos on luotu. Tekijänoikeuden saaminen ei edellytä rekisteröintiä, ilmoitusta tai muunlaisen muotovaatimuksen täyttämistä. Tekijänoikeus ei kuitenkaan suojaa aihetta, ideaa, metodia, periaatetta, tietosisältöä tai juonta. Tekijänoikeus tuottaa tekijälle sekä taloudellisia että hänen henkilöönsä liittyviä oikeuksia. Suomessa tekijänoikeusasioista vastaa Opetusministeriö. Lisätietoa tekijänoikeuksista www. minedu.fi/opm/tekijaenoikeus (Lähde: Opetusministeriö, 9

10 4 Kehittämisen julkinen rahoitus Yritysten innovatiiviseen kehittämiseen luovan talouden näkökulmasta on olemassa useita kohdistettuja rahoitusinstrumentteja, mutta myös perinteiset yrityskehittämisen tuet voivat sopia kehittämisen rahoitusvälineiksi. Seuraavassa on esitelty tiiviisti Länsi-Uudenmaan alueella hyödynnettäviä luovien alojen yritysten, luovan talouden ja innovaatioiden kehittämisen eri rahoitusmahdollisuuksia. Tarkemmat tiedot kustakin rahoituskanavasta löytyvät internet-osoitteista kuvauksen ohessa. 4.1 Valtakunnalliset ESR-kehittämisohjelmat (Opetusministeriö) EU:n rakennerahastojen ohjelmakaudella Suomessa toteutetaan yhtä valtakunnallista Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpideohjelmaa. Tämä Manner-Suomen ESR-ohjelma jakaantuu yhteen valtakunnalliseen ja neljään suuralueittaiseen osioon (Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois- Suomi). Valtakunnallista ESR-ohjelmaa toteutetaan kehittämisohjelmilla. ESR:n valtakunnallinen kehittämisohjelma on selkeästi kansallisista tavoitteista lähtevä kokonaisuus, joka toteutetaan alueilla projekteina. Kehittämisohjelmat ovat kansallista politiikkaa täydentäviä ja ne perustuvat ministeriöiden kehittämisstrategioihin. Tarkoituksena on saada valtakunnallinen strategia ja alueelliset erityistarpeet kohtaamaan. Valtakunnalliset kehittämisohjelmat ovat yleensä hallinnonalakohtaisia ja niitä on eri ministeriöissä yhteensä yli 20. Luovan talouden kehittämiseksi alueilla sopivia kehittämisohjelmia ovat mm. Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelma - Tuotekehityksen ja innovaatiotoiminnan edistäminen - Liiketoiminta- ja yrittäjäosaamisen vahvistaminen - Tuottaja- ja manageritaitojen lisääminen - Luovien alojen toimintaympäristömuutosten ennakointiin liittyvät kysymykset ja alan tietoperustan vahvistaminen Osaamisklustereiden kasvu- ja kansainvälistymisohjelma - Kansalliset ja kansainväliset t&k&i -toiminnan rahoitusympäristöt ja yhteistyö (OPM) - Osaamisintensiivisten yritysten uudet liiketoimintamallit ja innovaatioprosessit, markkina- ja myyntiosaaminen, asiakkuuksien hallinta sekä kansainvälinen liiketoimintaosaaminen (TEM) - Kansainvälistymisen ja vetovoimaisuuden lisääminen (inward/outward -toiminta) (TEM) Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen - Innovaatio- ja osaamis-järjestelmän kokonaistoimivuuden parantamiseksi kehittämisohjelmassa luodaan uusia toimintamalleja, yhteistyömuotoja ja vuorovaikutusrakenteita ammatillisten oppilaitosten, korkeakoulujen, muiden koulutuksen ja kulttuurin alan toimijoiden sekä yritysten ja muiden työelämätoimijoiden välille, vahvistetaan ammatillista koulutusta innovaatio- ja osaamisjärjestelmän osana, tuetaan korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä sekä edistetään sosiaalista ja kulttuurista innovatiivisuutta kehittämishankkeissa. Lähde ja lisätiedot: 10

11 4.2 Rakennerahastot (ESR, EAKR) Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ohjelmien tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Ohjelmien avulla työllisyyttä pyritään parantamaan erityisesti maamme heikommin työllistyvillä alueilla. Euroopan aluekehitysrahasto tukee työllisyyden lisäämiseksi esimerkiksi innovaatiotoiminnan ja verkottumisen edistämistä uusien ympäristöteknologioiden kehittämistä alueiden saavutettavuuden parantamista naisyrittäjyyttä palvelualojen uusia, luovia hankkeita yritysten sukupolvenvaihdoksen helpottamista pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä työllisyyttä edistävien toimintaympäristöjen ja palvelujen kehittämistä Euroopan sosiaalirahaston ohjelman tavoite on tukea työllisyyttä ja työllistymisedellytyksiä osaamista ja palvelurakenteita kehittämällä. Euroopan sosiaalirahaston tuella voidaan edistää tasa-arvoa, ehkäistä syrjäytymistä, kehittää osaamista, työoloja ja henkilöstön hyvinvointia tai kehittää järjestelmiä, jotka helpottavat työmarkkinoiden toimintaa sekä aktivoivat ihmisiä osallistumaan ja tekemään työtä. Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee työllisyyden lisäämiseksi esimerkiksi työvoiman saatavuusongelman helpottamista sellaisten joustavien rekrytoinimallien kehittämistä, joilla voidaan vastata muutostilanteesta johtuviin työvoimatarpeisiin rakennemuutoksen vuoksi työttömäksi joutuneita henkilöitä työllistymään nuorten työllistymistä työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistämistä nuorten koulutuksen keskeyttämisen alentamiseen pyrkiviä toimenpiteitä työvoiman ikääntymisen vaikutuksiin varautumista henkilöstön osaamisen ja työorganisaatioiden kehittämistä pk-yritysten ja henkilöstön valmiuksien lisäämistä globalisaation kohtaamiseen uudenlaisen yrittäjyyden syntymisen edistymistä koulutuksen työelämävastaavuutta ja työelämään siirtymistä työperäistä maahanmuuttoa Lähde ja tarkemmat lisätiedot: 11

12 4.3 Länsi-Uudenmaan koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO KOKO on kuntien omistama, alueiden omaehtoisen kehittämisen ohjelma, jolla tuetaan paikallistason strategista kehittämistyötä ja parannetaan alueen kehittämiseen osallistuvien toimijoiden yhteistyötä. Tavoitteena on alueiden kilpailukyvyn parantaminen, erityisesti elinkeino- ja innovaatiopolitiikka korostuvat ohjelman toteutuksessa. KOKO-ohjelma tukee alueiden verkostoitumista ja eri toimijoiden yhteistyötä sekä alueiden sisällä että alueiden välillä, parantaa täten alueellista koheesiota ja vuorovaikutusta. KOKO-ohjelmaa Länsi-Uusimaalla hallinnoi Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy. Länsi-Uudenmaan koheesio- ja kilpailukykyohjelman KOKO:n tärkeimmät toimenpiteet tähtäävät työpaikkojen turvaamiseen ja määrälliseen kasvuun sekä alueen elinkeinojen vahvistamiseen. Ohjelman rahoituksella kehitetään toimintamahdollisuuksia ja ympäristöä tukemalla elinkeinorakenteiden muutosta ja luodaan uusia avauksia työpaikkojen aikaansaamiseksi. KOKO-ohjelman myöntämällä rahoituksella tehostetaan toimintatapoja: ei vastaa kysymykseen mitä kehitetään, vaan miten kehitetään. KOKO-ohjelmaa ja sen rahoitusta voidaan pitää eräänlaisena starttimoottorina kehittämiselle: panostuksella tehdään esiselvityksiä ja käynnistetään pilottikokeiluja. Länsi-Uusimaa on mukana verkostoissa Hyvinvointi ja Innovaatiot, sekä pilottina mukana Matkailuverkostossa, johon huomioitu luovat alat. Lähde ja lisätietoja: Länsi-Uudenmaan Aluekeskusohjelma, ja TEM 4.4 Uudenmaan ELY-keskuksen yritysrahoitus Uudenmaan Ely-keskukselta on haettavissa seuraavia yritysrahoituksia: a) Yrityksen kehittämisavustus - Kun yritys aloittaa toimintansa tai laajentaa tai kehittää sitä - kehittämishankkeella tulee olla merkittävä vaikutus yrityksen - kasvuun - teknologiaan - kansainvälistymiseen - tuottavuuteen tai - liiketoimintaosaamiseen - b) Valmistelurahoitus pk-yrityksille - Hankkeenomaiseen kehittämiseen (yleensä ulkopuolisen toteuttamia selvityksiä) liiketoiminnan kehittämiseksi - tavoitteena johtaa laajempaan kehittämiseen esim. TEKES-hankkeeseen c) Avustus pienen yrityksen palkkamenoihin ja toiminnan aloittamiseen tai laajentamiseen - uusien työntekijöiden palkkamenot - pienillä aloittavilla yrityksillä myös yrittäjän kohtuulliset, laskennalliset palkkamenot - asiantuntija- ja muut palveluiden käytöstä aiheutuvat menot - toimitilojen ja laitteiden vuokramenot 12

13 Subventoidut kehittämisohjelmat täsmäkehittämiseen: - Balanssi - Talouden ja rahoituksen kehittämisohjelma. - DesignStart - Muotoilun ja graafisen viestinnän kehittämisohjelma. - easkel - Tietotekniikka liiketoiminnassa -kehittämisohjelma. - Globaali - Kansainvälistymisen kehittämisohjelma. - Kunto - Liiketoiminnan kehittämisohjelma. - Monitaito - Liiketoiminnan ja henkilöstön osaamisen kehittämisohjelma. - Myyntiteho - Myynnin ja markkinoinnin kehittämisohjelma. - PalveluTuotto - Palveluyritysten laadun ja tuottavuuden kehittämisohjelma. - PK-LTS - Pk-yritysten liiketoimintasuunnitelman laatimisohjelma. - ProStart - Yritysidean arviointi- ja kehittämisohjelma. - TuoteStart- Tuote- ja palveluideoiden kehittämisohjelma. - Tuotto+ - Tuotannollisten yritysten tuottavuuden kehittämisohjelma. - VerkostoReittaus - Pk-yritysten verkostoitumiskyvyn arviointi- ja kehittämisohjelma. - ViestinVaihto - Hallittuun sukupolvenvaihdokseen valmentava kehittämisohjelma. - Yrityskohtainen konsultointi pk-yrityksille Ely-keskus tarjoaa myös neuvontaa ja apua kansainvälistymiseen ja vientiin: - kansainvälisen liiketoiminnan seminaarit, ajankohtaistilaisuudet ja valmennusohjelmat - kokeneet kansainvälistymisen asiantuntijat - vientivalmiuksien arviointi - ohjaus kansainvälistymissuunnitelman laatimisessa - kansainvälistymisen rahoitusneuvonta ja tuki - yritysten välisten vientiyhteistyöverkostojen luominen - ohjaus eri tietolähteisiin ja yhteistyökumppaneiden palveluihin Globaali-kansainvälistymisohjelma - kansainvälisten toimintavalmiuksien arviointi - kehittämisohjelman laatiminen ja toteutumisen seuranta Yritysten toimintaympäristön kehittämisen tuki - yritysten toimintaympäristön tai yritystoiminnan kehittymisedellytysten parantamiseen sekä pääomasijoitustoimintaan - ulkopuolisten palvelujen ja asiantuntijoiden käytöstä aiheutuvat menot - palkka-, matka-, ja investointimenot - tilojen, koneiden ja laitteiden vuokrista aiheutuvat menot - raaka-aine- ja puolivalmistemenot - yleiskustannuksista aiheutuvat menot - hakijana voittoa tavoittelematon julkinen tai yksityinen yhteisö Lähde ja lisätietoja: 13

14 4.5 Maaseudun Leader-toimintaryhmien kehittämisrahoitus Maaseudun Leader-toimintaryhmät toteuttavat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa Länsi-uudenmaan AKO alueella toimii kaksi toimintaryhmää: Ykkösakseli ry (Karjalohja, Karkkila, Nummi-Pusula ja Lohja) ja Pomoväst rf (Hanko, Inkoo, Raasepori ja Siuntio). Toimintaryhmät myöntävät rahoitusta yritystukina, elinkeinojen kehittämishankkeisiin, yleisiin kehittämishankkeisiin sekä koulutushankkeisiin. Toimintaryhmien kehittämisohjelmien sisällöt ovat yleensä laajat ja tähtäävät maaseudun elinkeinojen ja elinvoimaisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Lähde ja lisätiedot: Tekesin kehittämisrahoitukset Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Rahoitusta, asiantuntemusta ja verkostoja voivat saada yritykset, tutkimuslaitokset sekä julkisen ja kolmannen sektorin toimijat. Rahoitus yrityksille: - tutkimus- ja kehitysprojekteihin kaiken kokoisille yrityksille - Avustusta ja lainaa - Innovaatiopalveluiden hankintaan pk-yrityksille - Avustusta rajattuihin ostopalveluihin - Liiketoiminnan käynnistämiseen nuorille innovatiivisille yrityksille - Avustusta ja lainaa yrityksen kokonaisrahoitukseksi Rahoitusta jaetaan usein eri ohjelmien kautta. Kaikissa ohjelmissa keskeisenä lähtökohtana on jollain tavoin innovatiivinen lähestyminen kehitettävään asiaan. Ohjelmia joka lähtöön, mm. - Vapaa-ajan palvelut : vapaa-ajan palveluja tuottavien yritysten liiketoimintaosaamisen vahvistaminen - Liito-uudistuva liiketoiminta ja johtaminen : Suomessa toimivien yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen, uuden liiketoimintaosaamisen ja uusien toimintamallien luominen, huipputason soveltava liiketoimintatutkimus - Serve-palveluliiketoiminnan edelläkävijöille : Innovatiivisten palvelukonseptien ja kansainvälisesti kilpailukykyisten palveluliiketoimintojen kehittäminen - Tila : tiloihin liittyvän liiketoiminnan ja kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen, käyttäjäosaamisen ja tilojen elämyksellisyyden lisääminen, muuttuvat käyttäjätarpeet erilaisissa tiloissa Lähde ja lisätietoja: Tekes, 14

15 4.7 Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (TEM) TEM:n kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin on valtionavustus yritysten yhdessä toteuttamiin ja muihin laajoihin kansainvälistymishankkeisiin. Määrärahalla tuetaan toimialoittaisia ja muina yhteishankkeina toteutettavia vienninedistämistapahtumia, kaupallis-teollisia viestintähankkeita, laajoja matkailun ulkomaan markkinoinnin hankkeita sekä muita vastaavia suomalaisten yritysten vientiä ja kansainvälistymistä ja yritysten kansainvälistä kilpailukykyä edistäviä hankkeita. Rahoitus on tarkoitettu yrityksille, yhteisöille ja järjestöille ja mukaan vaaditaan vähintään neljä yritystä. Avustus on 50% hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Lähde ja lisätiedot: TEM, 4.8 Finnveran rahoitus Finnvera tarjoaa lainarahoitusta ja omavelkaisia takauksia vakuudeksi yrityksen eri vaiheisiin: perustamiseen ja investointeihin, kasvuun ja kehittämiseen. - investointi- ja käyttöpääomalaina sekä uusille että jo toimiville pk-yrityksille kotimaisten rakennus-, kone- ja laiteinvestointien, käyttöpääomatarpeiden sekä erilaisten omistusjärjestelyjen rahoittamiseen -kansainvälistymislaina suomalaisten pk-yritysten ulkomailla tapahtuvan liiketoiminnan rahoittamiseen -kehittämislaina pk-yritysten merkittävien kehittämishankkeiden rahoittamiseen. -naisyrittäjälaina enintään 5 henkilöä työllistäville yrityksille, joissa naiset ovat enemmistöosakkaina ja jota yksi naispuolisista omistajista johtaa päätoimisesti -pienlaina enintään 5 henkilöä työllistävien yritysten toiminnan rahoittamiseen. -pääomalaina osakeyhtiömuotoisille yrityksille yrityskauppoihin ja kasvun rahoitukseen osana Finnveran ja hankkeen muuta rahoitusta -suhdannelaina yrityksille, joiden kannattavuus tai maksuvalmius on heikentynyt viimeaikaisen talouskehityksen takia ja joiden rahoituksen saatavuus on vaikeutunut -ympäristölaina pk-yritysten vapaaehtoisiin ympäristöinvestointeihin -yrittäjälaina osakeyhtiön osakepääoman, avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön yhtiöpanoksen maksamiseen tai korottamiseen sekä osakkeiden tai osuuksien ostamiseen - takaukset vakuudeksi yrittäjän pankeilta, rahoitus- tai vakuutusyhtiöiltä saamille luotoille ja muille vastuusitoumuksille -vientitakuuvalikoima tarjoaa viejille ja rahoittajille ratkaisuja vientikaupan riskien kattamiseen ja rahoitusongelmien helpottamiseen, mm.: -luottoriskitakuu vakuuttaa ulkomaiselta ostajalta olevat saatavat luottotappioiden varalta -pankkiriskitakuu vientikauppaan liittyvien toimeksiantotakausten turvaksi -rahoitustakuu luotonantajalle tämän viejälle myöntämän luoton vakuudeksi Lähde ja lisätiedot: 15

16 4.9 Maakunnan kehittämisraha Uudenmaan liiton myöntämää maakunnan kehittämisrahaa myönnetään määräaikaisille hankkeille, jotka edistävät Uudenmaan maakuntaohjelman linjausten toteutumista. Osa rahoituksesta on suunnattu osaamiskeskusohjelmille sekä alue- ja kaupunkiohjelmille (mm. Länsi-Uudenmaan kaupunkiohjelma), jatkossa koheesio- ja kilpailukykyohjelmille. Hakija voi olla julkinen tai yksityinen yhteisö, säätiö tai yksityinen henkilö. Hakijan on itse osallistuttava rahoitukseen, kehittämisrahan osuus voi olla korkeintaan 70 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Hakuaika on jatkuva. Lähde ja lisätiedot: Uudenmaan liitto, Media 2007 ohjelma Media 2007 on Euroopan unionin rahoittama audiovisuaalisen alan tukiohjelma, jolla tuetaan eurooppalaisten elokuvien, televisio-ohjelmien ja uusmediatuotantojen tekemistä, levittämistä ja markkinointia sekä audiovisuaalisen alan koulutusta. Tavoitteena on vahvistaa Euroopan audiovisuaalisen alan kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Tukimuodot ovat seuraavat: 1. KOULUTUS (noin 7 % budjetista): MEDIA tukee ammattilaisille suunnattua jatkokoulutusta käsikirjoittamisesta, tuottamisesta ja uuden teknologian hyödyntämisestä. 2. TUKI TUOTANTOYHTIÖILLE (noin 20 % budjetista) A) KEHITTELY: Tukea myönnetään eurooppalaisille markkinoille suunnattujen audiovisuaalisten projektien kehittelyyn. Tukea on mahdollista hakea joko yksittäisille hankkeille tai hankepaketeille. Projektit voivat olla fiktioita, dokumentteja, animaatioita tai interaktiivisia pelejä, jotka liittyvät johonkin fiktio-, dokumentti- tai animaatioelokuvaan. B) i2i AUDIOVISUAL: Tuen tavoitteena on helpottaa tuotantoyhtiön rahoituksen saantia pankeilta ja muilta rahoittajilta. Tuki on suunnattu itsenäisille eurooppalaisille tuotantoyhtiölle vakuutusmaksuihin, valmistumisvakuutukseen (completion bond) tai rahoituskuluihin. C) TV-LEVITYSTUKI: Tuotantoyhtiöt voivat hakea tukea tv-ohjelman tuotanto- ja levityskuluihin. 3. LEVITYS (noin 55 % budjetista): Levitystukiin kuuluu kaksi eri tukimuotoa pitkien elokuvien levittäjille: harkinnanvarainen levitystuki ja automaattinen tuki teatterielokuvien levittäjille. Lisäksi myyntiagenteille on oma Sales Agent- tukensa ja tukea myönnetään myös elokuvateatteriverkostoille. Video- ja DVD-tukea ei enää ole. 4. FESTIVAALIT JA PR (noin 9 % budjetista): Erilaisia tukimuotoja festivaaleille, messuille, foorumeilla ja market-tapahtumille. 5. UUDET JAKELUTIET (noin 4 % budjetista): Media Plus -ohjelman aikana oli jo olemassa Pilot Projects - tuki, nyt se on saanut rinnalleen Video on Demand and Digital Cinema Distribution -tuen. Pilot Projects -tuki on suunnattu hankkeille, jotka voivat koskea elokuvaperinnön säilyttämistä ja hyödyntämistä, ohjelmaarkistojen digitointia, oikeudenomistajien verkottumista, teemakanavien eurooppalaista ohjelmointia ja online-jakeluhankkeita. Video on Demand and Digital Cinema Distribution -tuen hakuohjeet ovat melko väljät ja soveltuvat monenlaisille hankkeille. Lähde ja lisätietoja: MediaDesk Finland, www. mediadesk.fi 16

17 5 Miten lähestyä yritystä luova talous aiheella? Kiteytetysti vielä kerran: mitä ollaan tekemässä? Länsi-Uudellamaalla sovittuja luovan talouden kehittämisen painopisteitä ovat - tuotekehitys - myynnin kehittäminen Tavoitteena on, että kehittämisen tuloksena länsiuusmaalaisille yrityksille syntyy uusia innovatiivisia - tuotteita - palveluita - toimintamalleja - brändejä Luovan talouden kehittämisen avulla yritysten toiminta erilaistuu kiinnostavasti kilpailijoista ja voivat näin kehittää kilpailukykyään. Luovassa taloudesssa yritystä haastetaan menestymään luomalla uusia, asiakkaita kiinnostavia ratkaisuja yrityksen omasta toimesta, kumppaneiden kanssa ja luovien alojen yritysten avulla. Luovan talouden kehittäminen tulee Länsi-Uudellamaalla saada osaksi jokapäiväistä yrityskehittämistä, ns. päälle liimatun itsenäisen kehittämisprojektin sijaan. Tällöin normaalina lähtökohtana on auttaa yritystä menestymään ja saamaan enemmän kauppaa. On sovittu, että yrittäjiä EI LÄHESTYTÄ luova talous- ja innovaatio-käsitteillä vaan puhutaan selkeästi uudenlaisesta tuotekehityksestä ja myynnin kehittämisestä, joiden avulla yritys voi kilpailla tehokkaammin nykyisillä markkinoilla ja vallata uusia markkinoita. Yrityksen menestymiselle on keskeistä, että se on selvästi parempi ja kiinnostavasti erilainen jossakin valitsemilleen asiakkaille ratkaisevan tärkeässä asiassa. Halvalla myyminen kannattavasti ei pääsääntöisesti ole suomalaisille yrityksille mahdollista tulevaisuudessa. Olennainen kysymys on: miksi joku asiakas ostaa meiltä eikä kilpailijoilta? Kuka asiakas ostaa meiltä ja mitä? Yrityksen täytyy sitoutua pohtimaan näitä asioita ja ideoimaan uutta. 17

18 Liite 1. IPR-oikeuksien ja suojaamisen kartoitustyökalu 1. Onko yrityksellänne tuotteita / keksintöjä, jotka voisi suojata patentilla? 2. Onko yrityksellänne tuotteita tai palveluita, jotka voisi suojata tavaramerkillä tai mallioikeudella? 3. Onko yrityksenne nimi, logo tai muu tunniste suojattu - toiminimellä - tavaramerkillä - verkkotunnuksella 4. Onko yrityksen toiminta suojattu sopimuksilla (mm. salassapito > työsopimukset, yhteistyösopimukset, jne)? 5. Mitä yllä olevassa kuviossa esitettyjä suojaamisen tapoja voisi nykyistä tehokkaammin hyödyntää yrityksenne toiminnassa? 18

19 Liite 2. Kysymystyökalu yrityskohtaiseen kehittämiseen erityisesti myynnin kehittämisen ja tuotekehityksen näkökulmista 1. Onko yritys a) nuori yritys (alle 2 vuotta) > tarvitseeko työkaluja toiminnan vakiinnuttamiseen ja kasvuun? b) toimintansa vakiinnuttanut yritys > tarvitseeko työkaluja markkinoiden muutoksien huomioimiseen ja vakaan toiminnan säilyttämiseen? c) kriisiyritys (tappiollinen liiketoiminta, heikko tase) > tarvitseeko työkaluja kannattavuuden parantamiseksi d) myytävä yritys (sukupolven vaihdos) > tarvitseeko yrityksestä tehdä myyntikuntoinen ja ostajille mielenkiintoinen 2. Onko yritys a) kasvuvaiheessa b) vakaassa tilanteessa c) taantumavaiheessa 3. Mikä on / mitkä ovat yrityksen a) kilpailuedut (ne asiat, jotka ovat mahdollistaneet kannattavan liiketoiminnan) - onko tarvetta / halua vahvistaa nykyisiä kilpailuetuja - mahdollisuudet ja haasteet - onko tarvetta / halua kehittää uusia kilpailuetuja - mahdollisuudet ja haasteet b) kilpailijoista erilaistavat tekijät (ne asiat, jotka yrityksessä kiinnostavat asiakkaita enemmän kuin kilpailijoiden toiminta) - onko tarvetta / halua vahvistaa nykyisiä erilaistavia tekijöitä - mahdollisuudet ha haasteet - onko tarvetta / halua luoda uusia erilaistavia tekijöitä - mahdollisuudet ja haasteet 4. Onko yrityksellä a) omia loppuasiakkaille myytäviä tuotteista ja palveluita? - onko tarvetta / halua kehittää nykyisiä palveluita? - onko tarvetta / halua kehittää uusia tuotteita ja palveluja? a) päämies / päämiehiä, eli toimiiko yritys alihankkijana - onko tarvetta / halua löytää uusia päämiehiä? - mahdollisuudet ja haasteet - onko halua kehittää omia tuotteita ja palveluita? - mahdollisuudet ja haasteet 5. Onko yrityksellä a) systemaattista omaa myyntitoimintaa - onko tarvetta / halua kehittää nykyistä myyntitoimintaa? - mahdollisuudet ja haasteet - onko tarvetta / halua kehittää uusia myynnin työkaluja ja toimintamalleja? - mahdollisuudet ja haasteet 6. Onko yrityksellä a) selkeät toimintamallit ja palveluprosessit - onko tarvetta / halua kehittää nykyisiä toimintamalleja? - mahdollisuudet ja haasteet - onko tarvetta kehittää nykyisiä palveluprosesseja? - mahdollisuudet ja haasteet 7. Onko yrityksellä a) omia brändejä (nimi + määritelty mielikuva) - onko tarvetta / halua kehittää omaa yritysbrändiä - mahdollisuudet ja haasteet - onko tarvetta / halua kehittää nykyisiä tuote- ja palvelubrändejä - mahdollisuudet ja haasteet - onko tarvetta kehittää uusia tuote- ja palvelubrändejä 19

20 Nykyiset Asiakkaat Uudet MYYNNIN KEHITTÄMINEN TUOTEKEHITYS Myy enemmän nykyisiä tuotteita ja palveluita uusille asiakkaille keitä ovat uudet asiakkaat, joille nykyisiä palveluita tulisi myydä? Miten myyntiä tulisi kehittää, jotta tämä olisi mahdollista? Kehitä uusia tuotteita ja palveluita uusille asiakkaille keitä ovat mahdolliset uudet asiakkaat? Millaisia tuotteita ja palveluita näille tulisi kehittää? Myy enemmän nykyisiä tuotteita ja palveluita nykyisille asiakkaille miten myyntiä tulisi kehittää, jotta nykyiset asiakkaat saadaan ostamaan enemmän? Kehitä uusia tuotteita ja palveluita nykyisille asiakkaille mitä ovat uudet tuotteet ja palvelut, joita tulisi kehittää nykyisille asiakkaille? Nykyiset Uudet Tuotteet ja palvelut Kuva 1. Kehittämisen kohdentaminen 20

21 1. Mahdollisuuksien tunnistaminen - mitä uutta asiakkaat tarvitsevat? - minkä palvelun voisi tehdä toisin ja paremmin? - millainen tuote voisi ratkaista asiakkaan tarpeen nykyistä paremmin? - miten omaa toimintaa voisi toteuttaa uudella tavalla? - jne. 4. Tuotteen tai palvelun kehittäminen ja testaus -miten ideaa tulisi kehittää asiakastarpeiden, yrityksen strategian, käytettävissä olevien resurssien tai toteutettavuuden kannalta? -millaisia tutkimuksia voidaan hyödyntää? -konseptin kehittäminen; mistä eri elementeistä tuote tai palvelu koostuu? 5. Tuotteen tai palvelun suojaaminen -miten tuote tai palvelu voidaan suojata, esim. tavaramerkillä, mallioikeudella tai sopimuksilla? 2. Tavoitteellinen ideointi -mihin ongelmaan tai mahdollisuuteen etsimme täysin uudenlaista ratkaisua? 3. Ideoiden arviointi, valikointi ja jalostaminen - millä ideoista voisi olla kaupallisen menestymisen edellytyksiä? - mitkä ideat ovat mahdollisia toteuttaa resurssien kannalta? - mitä ideoita haluamme jalostaa? - miten voimme kehittää valittua ideaa vieläkin paremmaksi? 6. Tuotteen tai palvelun lanseeraus -miten tuote tai palvelu kaupallistetaan? -miten hoidetaan markkinointi ja myynti? Kuva 2. Yrityksen innovaatioprosessi - esimerkki 21

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Yrityksille Joilla Venäjäperusasiat kunnossa

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014 Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus Uusi yritystukilaki L 9/2014 on tullut voimaan 1.7.2014. Lakia on tarkennettu erillisellä asetuksella VnA 716/2014,

Lisätiedot

Team Finland LetsGrow

Team Finland LetsGrow Team Finland LetsGrow Rahoitusohjelma Elokuu 2014 Finnveralta ja Tekesiltä rahoitusta, Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun Hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevalle Suomeen rekisteröidylle pk-yritykselle

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELY-keskus rahoittajana

Kaakkois-Suomen ELY-keskus rahoittajana Kaakkois-Suomen ELY-keskus rahoittajana Green Care Viva Etelä-Karjala, Joutseno Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

ASIANTUNTIJAPALVELUT pk-yrityksille osaamisen ja yritystoiminnan kehittämiseen

ASIANTUNTIJAPALVELUT pk-yrityksille osaamisen ja yritystoiminnan kehittämiseen ASIANTUNTIJAPALVELUT pk-yrityksille osaamisen ja yritystoiminnan kehittämiseen Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES 7.5.2010 Hämeen ELY-keskus, Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, Vuori Tiina

Lisätiedot

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma 2006-2009 (2012) Ihmisten vapaa-aika lisääntyy ja sitä myötä myös vapaa-ajan palvelujen kulutus kasvaa. Suomen vapaa-ajan

Lisätiedot

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI Juha Sarviaho Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa Yritysilmeen luominen ja tuotemerkin kehittäminen Muutokset toimintaympäristössä

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN Mistä apua ja rahoitusta kansainvälisyyteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Yritysrahoitusryhmä Jarmo Kallio 13.12.2010 1 ELY-keskuksen

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

PK- yritysten EAKR-rahoitus

PK- yritysten EAKR-rahoitus PK- yritysten EAKR-rahoitus Pohjanmaalla 2014-2020 Henrik Broman 6.11.2014 1 Ajankohtaista 15.9. alkoi uusien hakemusten vastaanotto ja kirjaus Sähköinen haku KATSO- tunnisteella https://www.ely-keskus.fi/web/ely/yritystukien-sahkoinen-

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa?

Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa? Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa? 8:30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9:00 9:20 Tervetuloa - seminaarin avaus Aineeton oikeus käytännössä ja julkinen rahoitus Tapani Saarenpää, asiantuntija,

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Ideasta Liiketoimintaan

Ideasta Liiketoimintaan Ideasta Liiketoimintaan Tekesin rahoituspalvelut yrityksille Metsäalan ennakointiyksikön järjestämä aamukahvitilaisuus 17.2.2009 Kalevi Pölönen DM 375387 04-2008 Copyright Tekes DM 125809 01-2005 Copyright

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- RAHOITUKSESTA PK-YRITYKSILLE. Eija Pihlaja Pohjois-Savon ELY-keskus

KEHITTÄMIS- RAHOITUKSESTA PK-YRITYKSILLE. Eija Pihlaja Pohjois-Savon ELY-keskus KEHITTÄMIS- RAHOITUKSESTA PK-YRITYKSILLE Eija Pihlaja Pohjois-Savon ELY-keskus Yritystukirahoitus Pohjois-Savossa ohjelmakaudella 2007-2013 EAKR-rahoitus 21.6.2007-24.6.2014 yhteensä 100 497 720 euroa,

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Mikä on median innovaatiotuki? Mahdollisuus => Media-alalle korvamerkittyä lisärahoitusta Rahoitushakemusten

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR-ohjelma

Manner-Suomen ESR-ohjelma Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään tasa-arvoisuutta. ESR-ohjelman

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Konkreettisia etuja aineettomista oikeuksista

Konkreettisia etuja aineettomista oikeuksista Konkreettisia etuja aineettomista oikeuksista www.kolster.fi Kolster on IPR-asiantuntija Kolster Oy Ab on teollisoikeuksiin tai laajemmin immateriaalioikeuksiin (IPR, Intellectual Property Rights) erikoistunut

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

TUOTEVÄYLÄ- PALVELUN MAHDOLLISUUDET. 3D tulostus Pirkanmaalla 10.06.2014 Jari Peltoniemi / Pirkanmaan ELY-keskus

TUOTEVÄYLÄ- PALVELUN MAHDOLLISUUDET. 3D tulostus Pirkanmaalla 10.06.2014 Jari Peltoniemi / Pirkanmaan ELY-keskus TUOTEVÄYLÄ- PALVELUN MAHDOLLISUUDET 3D tulostus Pirkanmaalla 10.06.2014 Jari Peltoniemi / Pirkanmaan ELY-keskus TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua

Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua - aineeton pääp ääoma liiketoiminnan tukijalkana Vesi-ohjelman vuosiseminaari 22.11.2011 Sisält ltöä: 1) Immateriaalijärjestelm rjestelmä ja innovaatioprosessi

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot.

Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot. Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot. Perustettu vuonna 1971 Yksityinen säätiö; rahoitus työ- ja elinkeinoministeriön budjetista Toimipaikka: Innopoli, Espoo, alueverkosto: Innovaatioasiantuntijat ELY-keskuksissa

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - on valtakunnallinen yrityskummien kattojärjestö jonka verkostoon kuuluu yli 700 yrityskummia. Tavoitteenamme on yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tukeminen ja edistäminen.

Lisätiedot

Kolster Oy Ab. IPR asiantuntija vuodesta 1874

Kolster Oy Ab. IPR asiantuntija vuodesta 1874 Kolster Oy Ab IPR asiantuntija vuodesta 1874 Palvelumme Patentit Hyödyllisyysmallit Tutkimukset ja valvonnat Tavaramerkit ja verkkotunnukset Mallioikeudet Riita-asiat IPR Management Kolster on Suomen johtava

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Näkymiä Kolin huipulla 1.9.2010 Luovien toimialojen määrittelyä... Tuotteiden ja palveluiden tuotannossa keskeistä: luovuus ja henkilökohtainen lahjakkuus

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi VT Ari-Pekka Launne Kolster OY AB Helsinki 31.5.2012 IPR ja Internet mistä on kysymys? Internet on muuttunut muutamien toimijoiden yhteydenpitovälineestä globaaliksi

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Luova talous kasvava talouden sektori Kulutustutkimusten mukaan kulttuurin talous ollut 1980-luvulta lähtien Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012 1 Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille vuonna 2010 Rahoituskanta 902,1 milj. vientitakuiden vastuukanta 201,2

Lisätiedot

Yrittäjän ystävä: TE-KESKUKSEN KEHITTÄMISPALVELUT PK-YRITYKSILLE

Yrittäjän ystävä: TE-KESKUKSEN KEHITTÄMISPALVELUT PK-YRITYKSILLE Yrittäjän ystävä: TE-KESKUKSEN KEHITTÄMISPALVELUT PK-YRITYKSILLE Neuvontapalvelut - tuotteistetut - asiakaspalvelu Koulutuspalvelut Rahoituspalvelut Balanssi DesignStart easkel Globaali Kunto Monitaito

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto. PYRY II -hanke. Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä! www.aiko.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto. PYRY II -hanke. Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä! www.aiko. Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto PYRY II -hanke Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä! www.aiko.fi Rahoittajat: Länsi-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto Euroopan sosiaalirahasto

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä!

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Vaasan Yliopisto 14.2.2012 Katsaus kansainvälistymispalveluiden tarjontaan Esko Ala-Myllymäki, teknologia-asiantuntija Tekes / Pohjanmaan ELY-keskus Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen Kansainvälisen kasvun ja rahoituksen aamu 12.3.2014 Varsinais-Suomen ELY-keskus/Timo Mäkelä 13.3.2014 1 Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Progress-tapaaminen Tekesissä 29.10.2012

Progress-tapaaminen Tekesissä 29.10.2012 Progress-tapaaminen Tekesissä 29.10.2012 Lauri Ala-Opas Toimialajohtaja Teollisuus on Suomelle tärkeä Elinkeinoministeri Jyri Häkämies haluaa kasvattaa teollisuuden osuutta Suomen taloudessa. Ministerin

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen TEM - viitekehyksessä

Osaamisen kehittäminen TEM - viitekehyksessä Osaamisen kehittäminen TEM - viitekehyksessä Osaamisen kehittäminen TEM viitekehyksessä Henkilöstön koulutus ja kehittäminen, rekrytointi Liiketoiminnan kehittäminen Keinot: Yhteishankintakoulutus (TäsmäKoulutus,

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja,

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Luovuutta ja liike-elämän palveluita

Luovuutta ja liike-elämän palveluita Luovuutta ja liike-elämän palveluita CIBS -klusteri Carita Harju MYR 26.6.07 Päätoimijat: Keski-Suomen TE-keskus Jyväskylän yliopisto Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattiopisto Keski-Suomen

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Satakunnan alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia

Lisätiedot

YRITYKSEN PERUSTAMINEN

YRITYKSEN PERUSTAMINEN YRITYKSEN PERUSTAMINEN Yrityksen perustamisen lähtökohta Yhtiömuodot Suojaus Talouden hoitaminen, rahoitus, kirjanpito Lainsäädäntö, verotus Hankinta, tuotanto ja markkinointi (tuotekehitys) Henkilöstön

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot