Länsi-Uudenmaan yritysten kilpailukyvyn kehittäminen luovan talouden näkökulmasta. Materiaali yrityskehittäjille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Länsi-Uudenmaan yritysten kilpailukyvyn kehittäminen luovan talouden näkökulmasta. Materiaali yrityskehittäjille"

Transkriptio

1 Länsi-Uudenmaan yritysten kilpailukyvyn kehittäminen luovan talouden näkökulmasta Materiaali yrityskehittäjille Toteutus: CreaMentors Oy

2 Sisältö 1 Esipuhe Mitä on luova talous? Luova talous Luovat alat Luova talous yritysten kannalta Tuotekehitys luovien alojen toimijoiden tukemana Myynnin kehittäminen luovien alojen toimijoiden tukemana Aineettomien oikeuksien suojaaminen (IPR) Patentti Tavaramerkki Mallioikeus Verkkotunnukset Tekijänoikeudet Kehittämisen julkinen rahoitus Valtakunnalliset ESR-kehittämisohjelmat (Opetusministeriö) Rakennerahastot (ESR, EAKR) Länsi-Uudenmaan koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO Uudenmaan ELY-keskuksen yritysrahoitus Maaseudun Leader-toimintaryhmien kehittämisrahoitus Tekesin kehittämisrahoitukset Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (TEM) Finnveran rahoitus Maakunnan kehittämisraha Media 2007 ohjelma Miten lähestyä yritystä luova talous aiheella? Liite 1. IPR-oikeuksien ja suojaamisen kartoitustyökalu Liite 2. Kysymystyökalu yrityskohtaiseen kehittämiseen erityisesti myynnin kehittämisen ja tuotekehityksen näkökulmista Liite 3. Miten ideoimalla voidaan synnyttää uusia tuotteita, palveluita, konsepteja, toimintamalleja ja brändejä? Ideointivaiheen työkaluja. Liite 4. Case-esimerkit hyvistä käytännöistä 2

3 1 Esipuhe Tämä materiaali on tuotettu Länsi-Uudenmaan aluekeskusohjelman toimeksiannosta. Materiaali perustuu vuoden 2009 aikana tehtyyn Luova talous-selvitystyöhön. Materiaalin tarkoituksena on perehdyttää alueen yrityskehittämisestä vastaavat henkilöt luova talous-aiheeseen sekä sen hyötyihin ja mahdollisuuksiin yrityskehittämistyössä. Lisäksi tarkoituksena on tuoda yrityskehittäjille uusia kehittämistyökaluja- ja malleja jokapäiväiseen yrityskehittämistyöhön. Materiaali koostuu kahdesta osa-alueesta: 1) Yrityskehittäjän taustamateriaalista (luvut 2-4) sekä 2) Yritysten kehittämismateriaalista (luku 5 ja liitteet). Luova talous-selvitystyössä kyselytutkimukseen vastasi 49 luovan alan toimijaa ja 73 muiden alojen yritystä. Tutkimuksen avulla saatiin käsitys luovan talouden nykytilasta Länsi-Uudellamaalla. Luovien alojen vastaajista noin 73% ja muiden alojen yrityksistä noin 84 % ilmoitti olevansa kiinnostuneita osallistumaan luovan talouden kehittämisohjelmaan. Toivomme, että materiaali kannustaa luovaan yritysten kehittämiseen ja auttaa aikaansaamaan uusia ja innovatiivisia tuotteita ja palveluita Länsi-Uudellamaalla. CreaMentors Oy 3

4 2 Mitä on luova talous? 2.1 Luova talous Luova talous on käsite, joka läpäisee kaikki toimialat. Sen ytimessä ovat luovat yksilöt, jotka synnyttävät uusia innovaatioita mm. uusia tapoja toimia, palvelukonsepteja, uusia tuotteita ja palveluja sekä brändejä. Innovaatioita edistävä luovuus voi olla organisaatioiden sisällä tai tulla sen ulkopuolelta erilaisten yhteistyömuotojen ja toimialarajapintojen kautta. Luovien alojen yrityksistä esim. markkinointiviestinnän ja muotoilun asiantuntijat sekä sähköisten ympäristöjen sisällöntuottajat tuovat luontevimmin muiden toimialojen yrityksille tukea liiketoimintaan ja innovaatioiden synnyttämiseen. Luovan talouden arvoa voidaan mitata mm. tavaramerkkien, patenttien, muotoilusuojien sekä yleisemmin tekijänoikeuksien avulla. Luova talous on nostettu osaksi Työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiopolitiikkaa: luovilla aloilla on runsaasti innovaatio-, kasvu- ja kansainvälistymismahdollisuuksia, joilla voidaan parantaa Suomen kilpailukykyä. 2.2 Luovat alat Luovat alat ovat Suomen tulevaisuuden aloja, joiden liiketoiminnallinen merkitys kasvaa maailmanlaajuisesti. Työ ja elinkeinoministeriön laatimassa Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategiassa (KTM 10/2007) luovilla toimialoilla tarkoitetaan mm. seuraavia toimialoja: animaatiotuotanto, arkkitehtipalvelut, elokuva- ja äänitetuotanto, kuvataide ja taidegalleriat, käsityö, liikunta- ja elämyspalvelut, mainonta ja markkinointiviestintä, muotoilupalvelut, musiikki ja ohjelmapalvelut, peliala, radio- ja äänitetuotanto, taide- ja antiikkikauppa, tanssi ja teatteri sekä viestintäala. Lisäksi luetteloon voi sisällyttää palvelukonsepteja kulttuurin ja hyvinvoinnin sekä kulttuurin ja matkailun rajapinnoilta. >>ohjelmistopalvelut 2.3 Luova talous yritysten kannalta Luovan talouden kehittäminen tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että teollisuus- tai palveluyritys kehittää menestystekijöitä liiketoimintaansa luovien alojen osaajien avulla. Näitä yrityksen uusia menestystekijöitä voivat olla mm. - uudet tuotteet ja palvelut - uudet palvelukonseptit - uudet toimintamallit (esim. myynnissä tai markkinoinnissa) - elämyksellisemmät palveluprosessit - kiinnostavammat brändit Länsi-Uudellamaalla luovan talouden kehittämisen painopisteiksi on kehittäjien yhteisissä tapaamisissa vuoden 2009 lopussa sovittu yritysten tuotekehitys ja myynnin kehittäminen. 4

5 Yritykset voivat etsiä uudenlaisia näkökulmia luovan talouden kehittämiseen (tuotekehitys ja myynti) mm. seuraavilla tavoilla: 1) Hyödyntämällä ja kehittämällä yrityksen sisäistä luovuutta. Tällöin keskeisessä roolissa ovat yrityksen työntekijät ja yrityksen johtaminen siten, että se ohjaa työntekijöitä uusien luovien ratkaisujen jatkuvaan kehittämiseen. 2) Hyödyntämällä kumppaneiden luovuutta. Tällöin keskeistä on etsiä sellaisia kumppaniyrityksiä, joiden kanssa voidaan synnyttää yhteisiä uusia, luovia asiakasratkaisuja, tuotteita ja palveluita. Kumppaneiden kanssa toimiessa yritys keskittyy omaan ydinosaamiseensa, jota täydennetään kumppaneiden osaamisella. Kumppanuuden tulee olla ns. win-win toimintaa. Se pohjautuu yhteiseen ideointiin ja tuotekehitykseen. 3) Tekemällä yhteistyötä luovien alojen toimijoiden kanssa Tuotekehitys luovien alojen toimijoiden tukemana Käytännössä yrityksen tuotekehittäminen luovien alojen toimijoiden avulla voi olla esim. - tuotteen käytettävyyden parantamista - tuotteen visuaalisen ilmeen (houkuttelevuuden) parantamista (muoto, pakkaus, jne) - tuotteen valmistettavuuden parantamista - uudenlaisen tuotantoprosessin kehittämistä - palvelumuotoilu (uudenlaisen palvelukokemuksen kehittäminen) - palveluprosessin elämyksellistämistä - myymälän / asiakaspalvelutilan, ulkoalueen houkuttelevuuden kehittämistä - teknologian liittäminen osaksi palvelua > mm. asiakas voi koota tai suunnitella tuotteen tai palvelun yrityksen internetsivuilla - animaatioiden kehittäminen osaksi tuotetta Kehittämistyön lähtökohtana voi olla nykyisen tuotteen tai palvelunparantaminen tai täysin uuden tuotteen tai palvelun kehittäminen. Tavoitteena on tuotteiden ja palveluiden erilaistaminen kilpailijoiden vastaavista ja siten kilpailuedun luominen Myynnin kehittäminen luovien alojen toimijoiden tukemana Yrityksen myynnin kehittäminen luovien alojen toimijoiden avulla voi käytännössä olla mm. - yritysilmeen uskottavuuden ja houkuttelevuuden kehittämistä - tuotteiden ja palveluiden visuaalisen ilmeen houkuttelevuuden kehittämistä - Internet-sivuston saavutettavuuden, käytettävyyden ja visuaalisen ilmeen kehittäminen - sosiaalisen median tehokkaampi hyödyntäminen, esim. - videoita ja animaatioita YouTube -palveluun - blogien ja Facebookin hyödyntäminen viestinnässä - animaatioiden hyödyntäminen tuotteen tai palvelun esittelyssä - musiikin, kuvataiteen jne. hyödyntäminen osana yrityskuvaa - tapahtumien hyödyntäminen myyntityössä ja yrityksen tunnettuuden ja imagon kehittämisessä - markkinoinnin elämyksellistäminen mm. pelien avulla Myös myynnin kehittämisen tavoitteena on myyntityökalujen ja toimintamallien erilaistaminen kilpailijoiden vastaavista ja siten kilpailuedun luominen nykyisten asiakkuuksien hoidossa ja uusasiakashankinnassa. 5

6 3 Aineettomien oikeuksien suojaaminen (IPR) Luovan talouden kehittämisen tuloksena yritykselle syntyy usein aineettomia oikeuksia, joita kutsutaan arkikielessä myös immateriaalioikeuksiksi tai IPR:ksi (lyhennelmä sanoista Intellectual Property Rights). Nykyisin yritysten arvoa mitataan kasvavasti erilaisilla yritystoimintaan olennaisesti liittyvillä aineettomilla pääomilla, joiden suojausmuotoja ovat mm. - patentit - tavara- ja tuotemerkit - tekijänoikeudet - malli- ja muotoilusuojat - yrityksen verkkotunnukset Yritysten on syytä huomioida, että ilman asianmukaisia suojaus- ja rekisteröintitoimenpiteitä aineettomien omaisuuksien arvo on pienempi. Asianmukaisen suojauksen avulla yritys - saa keskeistä kilpailuetua muihin toimijoihin nähden - saa keinon erilaistaa ja yksilöidä omaa toimintaansa, tuotteita ja palveluita - voi minimoida yritystoimintaan liittyviä ulkoisia riskejä - saa oikeuden käyttää tuotteelle/palvelulle määriteltyä nimeä markkinoilla - voi estää omien tuotteiden ja palveluiden väärinkäytön Yritys voi parantaa oman toimintansa arvoa, kiinnostavuutta ja kilpailuetua luomalla aineettomien oikeuksien hallinnan kautta eräänlaisen suojaverkon. Yrityksen suojaverkko voi koostua mm. seuraavista osioista: - verkkotunnukset - sopimukset - työsopimukset - liikesalaisuudet - patentit - muotoilun suoja - tavaramerkit - toiminimi Seuraavassa on esitelty eri aineettomien oikeuksien suojaamismenetelmiä. Liitteessä 1 on yritystapaamisia varten laadittu työkalu yrityksen IPR-oikeuksien kartoittamiseksi ja suojaamisen mahdollistamiseksi. 6

7 3.1 Patentti Patentilla pyritään suojaamaan yrityksen tuotekehitystulokset. Patentti on viranomaisen (Patentti- ja rekisterihallitus Suomessa) antama määräaikainen yksinoikeus keksinnön ammattimaiseen hyväksikäyttöön elinkeinotoiminnassa ja jonka avulla kielletään muilta toimijoilta sen ammattimainen hyödyntäminen. Yksinoikeus on alueellisesti rajallinen ja voimassa enintään 20 vuotta hakupäivästä. Jotta keksintö olisi patentoitava, sen on 1) oltava teollisesti käyttökelpoinen, 2) oltava uusi ja 3) erottava olennaisesti ennestään tunnetuista. Patenttia haetaan Patentti- ja rekisterihallitukselta. Hakemukseen tarvitaan hakemuslomake, jonka saa PRH:sta tai Internetistä (www.prh.fi). Hakemuslomakkeen yhteydessä on toimitettava lisäksi seuraavat asiakirjat: 1. keksinnön selitys mahdollisine piirustuksineen 2. patenttivaatimukset 3. tiivistelmä Lomake on annettava kahtena kappaleena ja selitys, vaatimukset ja tiivistelmä kolmena kappaleena. Hakemuksen laatimisen ja koko prosessin hoidon voi antaa myös patenttiasiamiehen tehtäväksi. Luettelon rekisteröidyistä patenttiasiamiehistä saa PRH:sta. Lisätietoa: (Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus 3.2 Tavaramerkki Tavaramerkki on tunnus, jonka avulla tuotteet ja palvelut voidaan erottaa toisistaan. Tavaramerkki voi olla esim. san, logo, kuvio tai niiden yhdistelmä tms. graafisesti esitettävä merkki. Yksinoikeuden tavaramerkkiin saa rekisteröimällä tai vakiinnuttamalla merkin. Yksinoikeus tarkoittaa sitä, että vain rekisteröinnin haltija saa käyttää kyseistä tavaramerkkiä elinkeinotoiminnassaan ja hän voi tarvittaessa kieltää muita käyttämästä merkkiään tai siihen sekoitettavissa olevaa toista merkkiä. Tavaramerkin rekisteröintiä voi hakea Patentti- ja Rekisterihallituksesta erillisellä hakemuslomakkeella. Hakemuksen tulee sisältää: - Hakijan tiedot - Tiedot haettavasta tavaramerkistä - Tiedot tavaramerkkiluokista (tavara- ja palveluluettelo), joiden tavaramerkiksi merkin rekisteröintiä haetaan - Tiedot hakemusmaksujen maksamisesta Rekisteröidyn tavaramerkin suoja alkaa hakemuksen vireilletulopäivästä. Rekisteröinti on voimassa 10 vuotta rekisteröintipäivän jälkeen, ja se voidaan uudistaa aina 10 vuodeksi edellisen rekisteröintikauden päättymisestä. Voimassa olevat tavaramerkit on koottu Internet-osoitteeseen: (Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus 7

8 3.3 Mallioikeus Mallioikeudella suojataan tuotteen ulkomuotoa, näköä tai sen muotoilun osaa, joka voi olla mm. pintarakenne, ääriviiva, erityiset linjat, koristelun piirteet tai tuotteen väri. Suojan kohteena on aina jokin konkreettinen tavara ja mallioikeuden saanti edellyttää että malli on uusi ja yksilöllinen. Suojan kohteena voivat olla arkisetkin esineet, kuten esimerkiksi kirjahylly, solmio, sämpylä, graafinen symboli tai jopa hampurilaispaikan interiööri. Lisäksi on mahdollista suojata tuotteen irrottamaton osa eli esimerkiksi kankaan kuvio tai kahvikupin korva. Mallioikeuden rekisteröintiä haetaan kirjallisesti Patentti- ja rekisterihallituksen lomakkeella. Hakemusmaksun maksaminen on edellytys mallioikeushakemuksen vireilletulolle. Hakemuksen tulee sisältää: - Hakijan tiedot - Mallin luojan / luojien tiedot - Tiedot tuotteesta ja tuoteluokasta (luokitusluettelo), jota varten rekisteröintiä haetaan - Mallin kuva-aineisto, halutessa mallikappale - Tiedot hakemusmaksujen maksamisesta - Mallioikeuden rekisteröinti on voimassa 5 vuotta hakemuspäivästä lukien ja se voidaan uudistaa neljästi viideksi vuodeksi kerrallaan. Lisätietoa: (Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus 3.4 Verkkotunnukset Verkkotunnus (eng. domain) on internetsivuston osoite, joka voi koostua kirjaimista, numeroista ja väliviivoista. Merkkejä tulee olla vähintään kaksi. Yritykset käyttävät verkkotunnusta yleensä siten, että lisäävät omaan nimeensä tai tuotteensa / palvelunsa nimeen tai niiden lyhenteeseen päätetunnuksen, joista yleisimpiä ovat fi- ja com-päätteet. Fi-verkkotunnus ilmaisee yhteisön kotimaan ja sitä voivat hakea vähintään 15 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset sekä Suomeen rekisteröidyt yritykset ja yhteisöt. Fiverkkotunnuksen myöntää Viestintävirasto (www.ficora.fi) Hyvä verkkotunnus on helposti muistettava ja kirjoittaa. Verkkotunnusten hankinnassa täytyy ensimmäiseksi selvittää, onko tunnus vapaana. Se onnistuu esimerkiksi Viestintäviraston sivuston avulla (https://domain.ficora.fi/fidomain/aca.aspx) tai hyödyntämällä esimerkiksi seuraavia palveluita: (Viestintäviraston palvelu, fi-tunnukset) tai (yksityinen palvelu, fi-, com-, net-, org- jne. tunnukset). Löydettyäsi sopivan verkkotunnuksen, se täytyy liittää ns. nimipalvelimeen. Verkkotunnuksen hankkimisessa kannattaa käyttää apuna palveluntarjoajaa, joka voi samalla liittää tunnuksen nimipalvelimeen. Edellä mainituilta sivustoilta löytyy tietoa palveluntarjoajista, jotka voivat auttaa verkkotunnuksen hankkimisessa. 3.5 Tekijänoikeudet Tekijänoikeudella suojataan ja edistetään henkistä luomistyötä sen eri muodoissa. Tunnustamalla tekijöiden oikeuden määrätä teostensa hyväksikäytöstä kannustetaan luovaa toimintaa edistäen samalla myös henkisten tuotteiden tuotantoa, levitystä, investointeja ja kauppaa. 8

9 Tekijänoikeuden kohteena on kirjallinen tai taiteellinen teos. Suojan saamiseksi teoksen tulee ylittää ns. teoskynnys eli yltää teostasoon. Suojattu teos on tekijänsä luovan työn ainutlaatuinen ja omaperäinen tulos. Tekijänoikeuden katsotaan syntyneen kun teos on luotu. Tekijänoikeuden saaminen ei edellytä rekisteröintiä, ilmoitusta tai muunlaisen muotovaatimuksen täyttämistä. Tekijänoikeus ei kuitenkaan suojaa aihetta, ideaa, metodia, periaatetta, tietosisältöä tai juonta. Tekijänoikeus tuottaa tekijälle sekä taloudellisia että hänen henkilöönsä liittyviä oikeuksia. Suomessa tekijänoikeusasioista vastaa Opetusministeriö. Lisätietoa tekijänoikeuksista www. minedu.fi/opm/tekijaenoikeus (Lähde: Opetusministeriö, 9

10 4 Kehittämisen julkinen rahoitus Yritysten innovatiiviseen kehittämiseen luovan talouden näkökulmasta on olemassa useita kohdistettuja rahoitusinstrumentteja, mutta myös perinteiset yrityskehittämisen tuet voivat sopia kehittämisen rahoitusvälineiksi. Seuraavassa on esitelty tiiviisti Länsi-Uudenmaan alueella hyödynnettäviä luovien alojen yritysten, luovan talouden ja innovaatioiden kehittämisen eri rahoitusmahdollisuuksia. Tarkemmat tiedot kustakin rahoituskanavasta löytyvät internet-osoitteista kuvauksen ohessa. 4.1 Valtakunnalliset ESR-kehittämisohjelmat (Opetusministeriö) EU:n rakennerahastojen ohjelmakaudella Suomessa toteutetaan yhtä valtakunnallista Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpideohjelmaa. Tämä Manner-Suomen ESR-ohjelma jakaantuu yhteen valtakunnalliseen ja neljään suuralueittaiseen osioon (Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois- Suomi). Valtakunnallista ESR-ohjelmaa toteutetaan kehittämisohjelmilla. ESR:n valtakunnallinen kehittämisohjelma on selkeästi kansallisista tavoitteista lähtevä kokonaisuus, joka toteutetaan alueilla projekteina. Kehittämisohjelmat ovat kansallista politiikkaa täydentäviä ja ne perustuvat ministeriöiden kehittämisstrategioihin. Tarkoituksena on saada valtakunnallinen strategia ja alueelliset erityistarpeet kohtaamaan. Valtakunnalliset kehittämisohjelmat ovat yleensä hallinnonalakohtaisia ja niitä on eri ministeriöissä yhteensä yli 20. Luovan talouden kehittämiseksi alueilla sopivia kehittämisohjelmia ovat mm. Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelma - Tuotekehityksen ja innovaatiotoiminnan edistäminen - Liiketoiminta- ja yrittäjäosaamisen vahvistaminen - Tuottaja- ja manageritaitojen lisääminen - Luovien alojen toimintaympäristömuutosten ennakointiin liittyvät kysymykset ja alan tietoperustan vahvistaminen Osaamisklustereiden kasvu- ja kansainvälistymisohjelma - Kansalliset ja kansainväliset t&k&i -toiminnan rahoitusympäristöt ja yhteistyö (OPM) - Osaamisintensiivisten yritysten uudet liiketoimintamallit ja innovaatioprosessit, markkina- ja myyntiosaaminen, asiakkuuksien hallinta sekä kansainvälinen liiketoimintaosaaminen (TEM) - Kansainvälistymisen ja vetovoimaisuuden lisääminen (inward/outward -toiminta) (TEM) Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen - Innovaatio- ja osaamis-järjestelmän kokonaistoimivuuden parantamiseksi kehittämisohjelmassa luodaan uusia toimintamalleja, yhteistyömuotoja ja vuorovaikutusrakenteita ammatillisten oppilaitosten, korkeakoulujen, muiden koulutuksen ja kulttuurin alan toimijoiden sekä yritysten ja muiden työelämätoimijoiden välille, vahvistetaan ammatillista koulutusta innovaatio- ja osaamisjärjestelmän osana, tuetaan korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä sekä edistetään sosiaalista ja kulttuurista innovatiivisuutta kehittämishankkeissa. Lähde ja lisätiedot: 10

11 4.2 Rakennerahastot (ESR, EAKR) Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ohjelmien tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Ohjelmien avulla työllisyyttä pyritään parantamaan erityisesti maamme heikommin työllistyvillä alueilla. Euroopan aluekehitysrahasto tukee työllisyyden lisäämiseksi esimerkiksi innovaatiotoiminnan ja verkottumisen edistämistä uusien ympäristöteknologioiden kehittämistä alueiden saavutettavuuden parantamista naisyrittäjyyttä palvelualojen uusia, luovia hankkeita yritysten sukupolvenvaihdoksen helpottamista pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä työllisyyttä edistävien toimintaympäristöjen ja palvelujen kehittämistä Euroopan sosiaalirahaston ohjelman tavoite on tukea työllisyyttä ja työllistymisedellytyksiä osaamista ja palvelurakenteita kehittämällä. Euroopan sosiaalirahaston tuella voidaan edistää tasa-arvoa, ehkäistä syrjäytymistä, kehittää osaamista, työoloja ja henkilöstön hyvinvointia tai kehittää järjestelmiä, jotka helpottavat työmarkkinoiden toimintaa sekä aktivoivat ihmisiä osallistumaan ja tekemään työtä. Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee työllisyyden lisäämiseksi esimerkiksi työvoiman saatavuusongelman helpottamista sellaisten joustavien rekrytoinimallien kehittämistä, joilla voidaan vastata muutostilanteesta johtuviin työvoimatarpeisiin rakennemuutoksen vuoksi työttömäksi joutuneita henkilöitä työllistymään nuorten työllistymistä työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistämistä nuorten koulutuksen keskeyttämisen alentamiseen pyrkiviä toimenpiteitä työvoiman ikääntymisen vaikutuksiin varautumista henkilöstön osaamisen ja työorganisaatioiden kehittämistä pk-yritysten ja henkilöstön valmiuksien lisäämistä globalisaation kohtaamiseen uudenlaisen yrittäjyyden syntymisen edistymistä koulutuksen työelämävastaavuutta ja työelämään siirtymistä työperäistä maahanmuuttoa Lähde ja tarkemmat lisätiedot: 11

12 4.3 Länsi-Uudenmaan koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO KOKO on kuntien omistama, alueiden omaehtoisen kehittämisen ohjelma, jolla tuetaan paikallistason strategista kehittämistyötä ja parannetaan alueen kehittämiseen osallistuvien toimijoiden yhteistyötä. Tavoitteena on alueiden kilpailukyvyn parantaminen, erityisesti elinkeino- ja innovaatiopolitiikka korostuvat ohjelman toteutuksessa. KOKO-ohjelma tukee alueiden verkostoitumista ja eri toimijoiden yhteistyötä sekä alueiden sisällä että alueiden välillä, parantaa täten alueellista koheesiota ja vuorovaikutusta. KOKO-ohjelmaa Länsi-Uusimaalla hallinnoi Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy. Länsi-Uudenmaan koheesio- ja kilpailukykyohjelman KOKO:n tärkeimmät toimenpiteet tähtäävät työpaikkojen turvaamiseen ja määrälliseen kasvuun sekä alueen elinkeinojen vahvistamiseen. Ohjelman rahoituksella kehitetään toimintamahdollisuuksia ja ympäristöä tukemalla elinkeinorakenteiden muutosta ja luodaan uusia avauksia työpaikkojen aikaansaamiseksi. KOKO-ohjelman myöntämällä rahoituksella tehostetaan toimintatapoja: ei vastaa kysymykseen mitä kehitetään, vaan miten kehitetään. KOKO-ohjelmaa ja sen rahoitusta voidaan pitää eräänlaisena starttimoottorina kehittämiselle: panostuksella tehdään esiselvityksiä ja käynnistetään pilottikokeiluja. Länsi-Uusimaa on mukana verkostoissa Hyvinvointi ja Innovaatiot, sekä pilottina mukana Matkailuverkostossa, johon huomioitu luovat alat. Lähde ja lisätietoja: Länsi-Uudenmaan Aluekeskusohjelma, ja TEM 4.4 Uudenmaan ELY-keskuksen yritysrahoitus Uudenmaan Ely-keskukselta on haettavissa seuraavia yritysrahoituksia: a) Yrityksen kehittämisavustus - Kun yritys aloittaa toimintansa tai laajentaa tai kehittää sitä - kehittämishankkeella tulee olla merkittävä vaikutus yrityksen - kasvuun - teknologiaan - kansainvälistymiseen - tuottavuuteen tai - liiketoimintaosaamiseen - b) Valmistelurahoitus pk-yrityksille - Hankkeenomaiseen kehittämiseen (yleensä ulkopuolisen toteuttamia selvityksiä) liiketoiminnan kehittämiseksi - tavoitteena johtaa laajempaan kehittämiseen esim. TEKES-hankkeeseen c) Avustus pienen yrityksen palkkamenoihin ja toiminnan aloittamiseen tai laajentamiseen - uusien työntekijöiden palkkamenot - pienillä aloittavilla yrityksillä myös yrittäjän kohtuulliset, laskennalliset palkkamenot - asiantuntija- ja muut palveluiden käytöstä aiheutuvat menot - toimitilojen ja laitteiden vuokramenot 12

13 Subventoidut kehittämisohjelmat täsmäkehittämiseen: - Balanssi - Talouden ja rahoituksen kehittämisohjelma. - DesignStart - Muotoilun ja graafisen viestinnän kehittämisohjelma. - easkel - Tietotekniikka liiketoiminnassa -kehittämisohjelma. - Globaali - Kansainvälistymisen kehittämisohjelma. - Kunto - Liiketoiminnan kehittämisohjelma. - Monitaito - Liiketoiminnan ja henkilöstön osaamisen kehittämisohjelma. - Myyntiteho - Myynnin ja markkinoinnin kehittämisohjelma. - PalveluTuotto - Palveluyritysten laadun ja tuottavuuden kehittämisohjelma. - PK-LTS - Pk-yritysten liiketoimintasuunnitelman laatimisohjelma. - ProStart - Yritysidean arviointi- ja kehittämisohjelma. - TuoteStart- Tuote- ja palveluideoiden kehittämisohjelma. - Tuotto+ - Tuotannollisten yritysten tuottavuuden kehittämisohjelma. - VerkostoReittaus - Pk-yritysten verkostoitumiskyvyn arviointi- ja kehittämisohjelma. - ViestinVaihto - Hallittuun sukupolvenvaihdokseen valmentava kehittämisohjelma. - Yrityskohtainen konsultointi pk-yrityksille Ely-keskus tarjoaa myös neuvontaa ja apua kansainvälistymiseen ja vientiin: - kansainvälisen liiketoiminnan seminaarit, ajankohtaistilaisuudet ja valmennusohjelmat - kokeneet kansainvälistymisen asiantuntijat - vientivalmiuksien arviointi - ohjaus kansainvälistymissuunnitelman laatimisessa - kansainvälistymisen rahoitusneuvonta ja tuki - yritysten välisten vientiyhteistyöverkostojen luominen - ohjaus eri tietolähteisiin ja yhteistyökumppaneiden palveluihin Globaali-kansainvälistymisohjelma - kansainvälisten toimintavalmiuksien arviointi - kehittämisohjelman laatiminen ja toteutumisen seuranta Yritysten toimintaympäristön kehittämisen tuki - yritysten toimintaympäristön tai yritystoiminnan kehittymisedellytysten parantamiseen sekä pääomasijoitustoimintaan - ulkopuolisten palvelujen ja asiantuntijoiden käytöstä aiheutuvat menot - palkka-, matka-, ja investointimenot - tilojen, koneiden ja laitteiden vuokrista aiheutuvat menot - raaka-aine- ja puolivalmistemenot - yleiskustannuksista aiheutuvat menot - hakijana voittoa tavoittelematon julkinen tai yksityinen yhteisö Lähde ja lisätietoja: 13

14 4.5 Maaseudun Leader-toimintaryhmien kehittämisrahoitus Maaseudun Leader-toimintaryhmät toteuttavat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa Länsi-uudenmaan AKO alueella toimii kaksi toimintaryhmää: Ykkösakseli ry (Karjalohja, Karkkila, Nummi-Pusula ja Lohja) ja Pomoväst rf (Hanko, Inkoo, Raasepori ja Siuntio). Toimintaryhmät myöntävät rahoitusta yritystukina, elinkeinojen kehittämishankkeisiin, yleisiin kehittämishankkeisiin sekä koulutushankkeisiin. Toimintaryhmien kehittämisohjelmien sisällöt ovat yleensä laajat ja tähtäävät maaseudun elinkeinojen ja elinvoimaisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Lähde ja lisätiedot: Tekesin kehittämisrahoitukset Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Rahoitusta, asiantuntemusta ja verkostoja voivat saada yritykset, tutkimuslaitokset sekä julkisen ja kolmannen sektorin toimijat. Rahoitus yrityksille: - tutkimus- ja kehitysprojekteihin kaiken kokoisille yrityksille - Avustusta ja lainaa - Innovaatiopalveluiden hankintaan pk-yrityksille - Avustusta rajattuihin ostopalveluihin - Liiketoiminnan käynnistämiseen nuorille innovatiivisille yrityksille - Avustusta ja lainaa yrityksen kokonaisrahoitukseksi Rahoitusta jaetaan usein eri ohjelmien kautta. Kaikissa ohjelmissa keskeisenä lähtökohtana on jollain tavoin innovatiivinen lähestyminen kehitettävään asiaan. Ohjelmia joka lähtöön, mm. - Vapaa-ajan palvelut : vapaa-ajan palveluja tuottavien yritysten liiketoimintaosaamisen vahvistaminen - Liito-uudistuva liiketoiminta ja johtaminen : Suomessa toimivien yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen, uuden liiketoimintaosaamisen ja uusien toimintamallien luominen, huipputason soveltava liiketoimintatutkimus - Serve-palveluliiketoiminnan edelläkävijöille : Innovatiivisten palvelukonseptien ja kansainvälisesti kilpailukykyisten palveluliiketoimintojen kehittäminen - Tila : tiloihin liittyvän liiketoiminnan ja kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen, käyttäjäosaamisen ja tilojen elämyksellisyyden lisääminen, muuttuvat käyttäjätarpeet erilaisissa tiloissa Lähde ja lisätietoja: Tekes, 14

15 4.7 Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (TEM) TEM:n kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin on valtionavustus yritysten yhdessä toteuttamiin ja muihin laajoihin kansainvälistymishankkeisiin. Määrärahalla tuetaan toimialoittaisia ja muina yhteishankkeina toteutettavia vienninedistämistapahtumia, kaupallis-teollisia viestintähankkeita, laajoja matkailun ulkomaan markkinoinnin hankkeita sekä muita vastaavia suomalaisten yritysten vientiä ja kansainvälistymistä ja yritysten kansainvälistä kilpailukykyä edistäviä hankkeita. Rahoitus on tarkoitettu yrityksille, yhteisöille ja järjestöille ja mukaan vaaditaan vähintään neljä yritystä. Avustus on 50% hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Lähde ja lisätiedot: TEM, 4.8 Finnveran rahoitus Finnvera tarjoaa lainarahoitusta ja omavelkaisia takauksia vakuudeksi yrityksen eri vaiheisiin: perustamiseen ja investointeihin, kasvuun ja kehittämiseen. - investointi- ja käyttöpääomalaina sekä uusille että jo toimiville pk-yrityksille kotimaisten rakennus-, kone- ja laiteinvestointien, käyttöpääomatarpeiden sekä erilaisten omistusjärjestelyjen rahoittamiseen -kansainvälistymislaina suomalaisten pk-yritysten ulkomailla tapahtuvan liiketoiminnan rahoittamiseen -kehittämislaina pk-yritysten merkittävien kehittämishankkeiden rahoittamiseen. -naisyrittäjälaina enintään 5 henkilöä työllistäville yrityksille, joissa naiset ovat enemmistöosakkaina ja jota yksi naispuolisista omistajista johtaa päätoimisesti -pienlaina enintään 5 henkilöä työllistävien yritysten toiminnan rahoittamiseen. -pääomalaina osakeyhtiömuotoisille yrityksille yrityskauppoihin ja kasvun rahoitukseen osana Finnveran ja hankkeen muuta rahoitusta -suhdannelaina yrityksille, joiden kannattavuus tai maksuvalmius on heikentynyt viimeaikaisen talouskehityksen takia ja joiden rahoituksen saatavuus on vaikeutunut -ympäristölaina pk-yritysten vapaaehtoisiin ympäristöinvestointeihin -yrittäjälaina osakeyhtiön osakepääoman, avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön yhtiöpanoksen maksamiseen tai korottamiseen sekä osakkeiden tai osuuksien ostamiseen - takaukset vakuudeksi yrittäjän pankeilta, rahoitus- tai vakuutusyhtiöiltä saamille luotoille ja muille vastuusitoumuksille -vientitakuuvalikoima tarjoaa viejille ja rahoittajille ratkaisuja vientikaupan riskien kattamiseen ja rahoitusongelmien helpottamiseen, mm.: -luottoriskitakuu vakuuttaa ulkomaiselta ostajalta olevat saatavat luottotappioiden varalta -pankkiriskitakuu vientikauppaan liittyvien toimeksiantotakausten turvaksi -rahoitustakuu luotonantajalle tämän viejälle myöntämän luoton vakuudeksi Lähde ja lisätiedot: 15

16 4.9 Maakunnan kehittämisraha Uudenmaan liiton myöntämää maakunnan kehittämisrahaa myönnetään määräaikaisille hankkeille, jotka edistävät Uudenmaan maakuntaohjelman linjausten toteutumista. Osa rahoituksesta on suunnattu osaamiskeskusohjelmille sekä alue- ja kaupunkiohjelmille (mm. Länsi-Uudenmaan kaupunkiohjelma), jatkossa koheesio- ja kilpailukykyohjelmille. Hakija voi olla julkinen tai yksityinen yhteisö, säätiö tai yksityinen henkilö. Hakijan on itse osallistuttava rahoitukseen, kehittämisrahan osuus voi olla korkeintaan 70 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Hakuaika on jatkuva. Lähde ja lisätiedot: Uudenmaan liitto, Media 2007 ohjelma Media 2007 on Euroopan unionin rahoittama audiovisuaalisen alan tukiohjelma, jolla tuetaan eurooppalaisten elokuvien, televisio-ohjelmien ja uusmediatuotantojen tekemistä, levittämistä ja markkinointia sekä audiovisuaalisen alan koulutusta. Tavoitteena on vahvistaa Euroopan audiovisuaalisen alan kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Tukimuodot ovat seuraavat: 1. KOULUTUS (noin 7 % budjetista): MEDIA tukee ammattilaisille suunnattua jatkokoulutusta käsikirjoittamisesta, tuottamisesta ja uuden teknologian hyödyntämisestä. 2. TUKI TUOTANTOYHTIÖILLE (noin 20 % budjetista) A) KEHITTELY: Tukea myönnetään eurooppalaisille markkinoille suunnattujen audiovisuaalisten projektien kehittelyyn. Tukea on mahdollista hakea joko yksittäisille hankkeille tai hankepaketeille. Projektit voivat olla fiktioita, dokumentteja, animaatioita tai interaktiivisia pelejä, jotka liittyvät johonkin fiktio-, dokumentti- tai animaatioelokuvaan. B) i2i AUDIOVISUAL: Tuen tavoitteena on helpottaa tuotantoyhtiön rahoituksen saantia pankeilta ja muilta rahoittajilta. Tuki on suunnattu itsenäisille eurooppalaisille tuotantoyhtiölle vakuutusmaksuihin, valmistumisvakuutukseen (completion bond) tai rahoituskuluihin. C) TV-LEVITYSTUKI: Tuotantoyhtiöt voivat hakea tukea tv-ohjelman tuotanto- ja levityskuluihin. 3. LEVITYS (noin 55 % budjetista): Levitystukiin kuuluu kaksi eri tukimuotoa pitkien elokuvien levittäjille: harkinnanvarainen levitystuki ja automaattinen tuki teatterielokuvien levittäjille. Lisäksi myyntiagenteille on oma Sales Agent- tukensa ja tukea myönnetään myös elokuvateatteriverkostoille. Video- ja DVD-tukea ei enää ole. 4. FESTIVAALIT JA PR (noin 9 % budjetista): Erilaisia tukimuotoja festivaaleille, messuille, foorumeilla ja market-tapahtumille. 5. UUDET JAKELUTIET (noin 4 % budjetista): Media Plus -ohjelman aikana oli jo olemassa Pilot Projects - tuki, nyt se on saanut rinnalleen Video on Demand and Digital Cinema Distribution -tuen. Pilot Projects -tuki on suunnattu hankkeille, jotka voivat koskea elokuvaperinnön säilyttämistä ja hyödyntämistä, ohjelmaarkistojen digitointia, oikeudenomistajien verkottumista, teemakanavien eurooppalaista ohjelmointia ja online-jakeluhankkeita. Video on Demand and Digital Cinema Distribution -tuen hakuohjeet ovat melko väljät ja soveltuvat monenlaisille hankkeille. Lähde ja lisätietoja: MediaDesk Finland, www. mediadesk.fi 16

17 5 Miten lähestyä yritystä luova talous aiheella? Kiteytetysti vielä kerran: mitä ollaan tekemässä? Länsi-Uudellamaalla sovittuja luovan talouden kehittämisen painopisteitä ovat - tuotekehitys - myynnin kehittäminen Tavoitteena on, että kehittämisen tuloksena länsiuusmaalaisille yrityksille syntyy uusia innovatiivisia - tuotteita - palveluita - toimintamalleja - brändejä Luovan talouden kehittämisen avulla yritysten toiminta erilaistuu kiinnostavasti kilpailijoista ja voivat näin kehittää kilpailukykyään. Luovassa taloudesssa yritystä haastetaan menestymään luomalla uusia, asiakkaita kiinnostavia ratkaisuja yrityksen omasta toimesta, kumppaneiden kanssa ja luovien alojen yritysten avulla. Luovan talouden kehittäminen tulee Länsi-Uudellamaalla saada osaksi jokapäiväistä yrityskehittämistä, ns. päälle liimatun itsenäisen kehittämisprojektin sijaan. Tällöin normaalina lähtökohtana on auttaa yritystä menestymään ja saamaan enemmän kauppaa. On sovittu, että yrittäjiä EI LÄHESTYTÄ luova talous- ja innovaatio-käsitteillä vaan puhutaan selkeästi uudenlaisesta tuotekehityksestä ja myynnin kehittämisestä, joiden avulla yritys voi kilpailla tehokkaammin nykyisillä markkinoilla ja vallata uusia markkinoita. Yrityksen menestymiselle on keskeistä, että se on selvästi parempi ja kiinnostavasti erilainen jossakin valitsemilleen asiakkaille ratkaisevan tärkeässä asiassa. Halvalla myyminen kannattavasti ei pääsääntöisesti ole suomalaisille yrityksille mahdollista tulevaisuudessa. Olennainen kysymys on: miksi joku asiakas ostaa meiltä eikä kilpailijoilta? Kuka asiakas ostaa meiltä ja mitä? Yrityksen täytyy sitoutua pohtimaan näitä asioita ja ideoimaan uutta. 17

18 Liite 1. IPR-oikeuksien ja suojaamisen kartoitustyökalu 1. Onko yrityksellänne tuotteita / keksintöjä, jotka voisi suojata patentilla? 2. Onko yrityksellänne tuotteita tai palveluita, jotka voisi suojata tavaramerkillä tai mallioikeudella? 3. Onko yrityksenne nimi, logo tai muu tunniste suojattu - toiminimellä - tavaramerkillä - verkkotunnuksella 4. Onko yrityksen toiminta suojattu sopimuksilla (mm. salassapito > työsopimukset, yhteistyösopimukset, jne)? 5. Mitä yllä olevassa kuviossa esitettyjä suojaamisen tapoja voisi nykyistä tehokkaammin hyödyntää yrityksenne toiminnassa? 18

19 Liite 2. Kysymystyökalu yrityskohtaiseen kehittämiseen erityisesti myynnin kehittämisen ja tuotekehityksen näkökulmista 1. Onko yritys a) nuori yritys (alle 2 vuotta) > tarvitseeko työkaluja toiminnan vakiinnuttamiseen ja kasvuun? b) toimintansa vakiinnuttanut yritys > tarvitseeko työkaluja markkinoiden muutoksien huomioimiseen ja vakaan toiminnan säilyttämiseen? c) kriisiyritys (tappiollinen liiketoiminta, heikko tase) > tarvitseeko työkaluja kannattavuuden parantamiseksi d) myytävä yritys (sukupolven vaihdos) > tarvitseeko yrityksestä tehdä myyntikuntoinen ja ostajille mielenkiintoinen 2. Onko yritys a) kasvuvaiheessa b) vakaassa tilanteessa c) taantumavaiheessa 3. Mikä on / mitkä ovat yrityksen a) kilpailuedut (ne asiat, jotka ovat mahdollistaneet kannattavan liiketoiminnan) - onko tarvetta / halua vahvistaa nykyisiä kilpailuetuja - mahdollisuudet ja haasteet - onko tarvetta / halua kehittää uusia kilpailuetuja - mahdollisuudet ja haasteet b) kilpailijoista erilaistavat tekijät (ne asiat, jotka yrityksessä kiinnostavat asiakkaita enemmän kuin kilpailijoiden toiminta) - onko tarvetta / halua vahvistaa nykyisiä erilaistavia tekijöitä - mahdollisuudet ha haasteet - onko tarvetta / halua luoda uusia erilaistavia tekijöitä - mahdollisuudet ja haasteet 4. Onko yrityksellä a) omia loppuasiakkaille myytäviä tuotteista ja palveluita? - onko tarvetta / halua kehittää nykyisiä palveluita? - onko tarvetta / halua kehittää uusia tuotteita ja palveluja? a) päämies / päämiehiä, eli toimiiko yritys alihankkijana - onko tarvetta / halua löytää uusia päämiehiä? - mahdollisuudet ja haasteet - onko halua kehittää omia tuotteita ja palveluita? - mahdollisuudet ja haasteet 5. Onko yrityksellä a) systemaattista omaa myyntitoimintaa - onko tarvetta / halua kehittää nykyistä myyntitoimintaa? - mahdollisuudet ja haasteet - onko tarvetta / halua kehittää uusia myynnin työkaluja ja toimintamalleja? - mahdollisuudet ja haasteet 6. Onko yrityksellä a) selkeät toimintamallit ja palveluprosessit - onko tarvetta / halua kehittää nykyisiä toimintamalleja? - mahdollisuudet ja haasteet - onko tarvetta kehittää nykyisiä palveluprosesseja? - mahdollisuudet ja haasteet 7. Onko yrityksellä a) omia brändejä (nimi + määritelty mielikuva) - onko tarvetta / halua kehittää omaa yritysbrändiä - mahdollisuudet ja haasteet - onko tarvetta / halua kehittää nykyisiä tuote- ja palvelubrändejä - mahdollisuudet ja haasteet - onko tarvetta kehittää uusia tuote- ja palvelubrändejä 19

20 Nykyiset Asiakkaat Uudet MYYNNIN KEHITTÄMINEN TUOTEKEHITYS Myy enemmän nykyisiä tuotteita ja palveluita uusille asiakkaille keitä ovat uudet asiakkaat, joille nykyisiä palveluita tulisi myydä? Miten myyntiä tulisi kehittää, jotta tämä olisi mahdollista? Kehitä uusia tuotteita ja palveluita uusille asiakkaille keitä ovat mahdolliset uudet asiakkaat? Millaisia tuotteita ja palveluita näille tulisi kehittää? Myy enemmän nykyisiä tuotteita ja palveluita nykyisille asiakkaille miten myyntiä tulisi kehittää, jotta nykyiset asiakkaat saadaan ostamaan enemmän? Kehitä uusia tuotteita ja palveluita nykyisille asiakkaille mitä ovat uudet tuotteet ja palvelut, joita tulisi kehittää nykyisille asiakkaille? Nykyiset Uudet Tuotteet ja palvelut Kuva 1. Kehittämisen kohdentaminen 20

21 1. Mahdollisuuksien tunnistaminen - mitä uutta asiakkaat tarvitsevat? - minkä palvelun voisi tehdä toisin ja paremmin? - millainen tuote voisi ratkaista asiakkaan tarpeen nykyistä paremmin? - miten omaa toimintaa voisi toteuttaa uudella tavalla? - jne. 4. Tuotteen tai palvelun kehittäminen ja testaus -miten ideaa tulisi kehittää asiakastarpeiden, yrityksen strategian, käytettävissä olevien resurssien tai toteutettavuuden kannalta? -millaisia tutkimuksia voidaan hyödyntää? -konseptin kehittäminen; mistä eri elementeistä tuote tai palvelu koostuu? 5. Tuotteen tai palvelun suojaaminen -miten tuote tai palvelu voidaan suojata, esim. tavaramerkillä, mallioikeudella tai sopimuksilla? 2. Tavoitteellinen ideointi -mihin ongelmaan tai mahdollisuuteen etsimme täysin uudenlaista ratkaisua? 3. Ideoiden arviointi, valikointi ja jalostaminen - millä ideoista voisi olla kaupallisen menestymisen edellytyksiä? - mitkä ideat ovat mahdollisia toteuttaa resurssien kannalta? - mitä ideoita haluamme jalostaa? - miten voimme kehittää valittua ideaa vieläkin paremmaksi? 6. Tuotteen tai palvelun lanseeraus -miten tuote tai palvelu kaupallistetaan? -miten hoidetaan markkinointi ja myynti? Kuva 2. Yrityksen innovaatioprosessi - esimerkki 21

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA

AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA 1 Tämä huoltokirja on tarkoitettu yrityksesi aineettoman omaisuuden tunnistamiseen, oman osaamisen ja työn tulosten suojaamiseen sekä niiden hallintaan ja hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani 13.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman 007-013 toteutuminen Ohjausryhmä ja hankkeiden yhteistapaaminen Helsinki 1.9.009 Kirsi Kaunisharju Kehittämisohjelman strateginen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Technopolis Oulu

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Technopolis Oulu Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Technopolis Oulu 12.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut ELY-keskus

Lisätiedot

Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa?

Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa? Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa? 8:30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9:00 9:20 Tervetuloa - seminaarin avaus Aineeton oikeus käytännössä ja julkinen rahoitus Tapani Saarenpää, asiantuntija,

Lisätiedot

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa 12.5.2015 Yritys-Suomi palvelut yhteinen roadmap Perustmisneuvon ta - TE-toimisto - Elinkeinoyhtiöt - ProAgria Koulutus Yrittäjäkurssit Oma Yritys-

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

TUKENA JA RAHOITAJANA

TUKENA JA RAHOITAJANA ELY-KESKUS MATKAI LUYRI TTÄJÄN TUKENA JA RAHOITAJANA 22.09.2010 2010 Lisää viraston Paul a Nordenswan nimi, tekijän nimi ja osasto 21.9.2010 1 Avustusten myöntäminen yrityksille Kansalliset rahat EAKR-rahat=

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Teollisoikeudet liiketoiminnassa Patentit, hyödyllisyysmallit, mallioikeudet ja tavaramerkit. Olli Ilmarinen, PRH Oulu,

Teollisoikeudet liiketoiminnassa Patentit, hyödyllisyysmallit, mallioikeudet ja tavaramerkit. Olli Ilmarinen, PRH Oulu, Teollisoikeudet liiketoiminnassa Patentit, hyödyllisyysmallit, mallioikeudet ja tavaramerkit Olli Ilmarinen, PRH Oulu, 11.11.2016 Yksi tuote - monta suojaa Patentit ja hyödyllisyysmallit Tietojenkäsittelymenetelmät

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 12 Rakentaminen Kauppa 18 16 18 17 Palvelut 51 59 Muut 1 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Näkymiä Kolin huipulla 1.9.2010 Luovien toimialojen määrittelyä... Tuotteiden ja palveluiden tuotannossa keskeistä: luovuus ja henkilökohtainen lahjakkuus

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Teemaklinikka Ekologisuus liiketoiminnan kasvun edistäjänä Scandic Oulu Oulu

Teemaklinikka Ekologisuus liiketoiminnan kasvun edistäjänä Scandic Oulu Oulu Teemaklinikka Ekologisuus liiketoiminnan kasvun edistäjänä Scandic Oulu Oulu 14.09.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Ideasta Liiketoimintaan, Marjut Lattu-Hietamies, Eurooppapatenttiasiamies / Berggren Oy

Ideasta Liiketoimintaan, Marjut Lattu-Hietamies, Eurooppapatenttiasiamies / Berggren Oy Ideasta Liiketoimintaan, 23.11.2016 Marjut Lattu-Hietamies, Eurooppapatenttiasiamies / Berggren Oy LIIKEIDEASI JA LIIKETOIMINTA- SUUNNITELMASI KIRKASTAMINEN Mihin tarpeeseen tuotteesi on vastaus? Mitä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta. Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus

Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta. Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus 16.2.2015 Muutoksia 2014 à Säädösmuutokset Aluekehityslainsäädäntö Yritystukisäädökset Maaseudun

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittämisaamu Yritysrahoituksen tietoisku Keski-Suomen ELY-keskus 28.9.2016 Maaseutuohjelman rahoitus yrityksille Rahoitusta vuosille 2014-2020 käytettävissä yhteensä n. 24 milj. Tukea myönnetään

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ESRkehittämisohjelma

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ESRkehittämisohjelma Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ESRkehittämisohjelma 2007-2013 Pieniä ihmeitä Luovien alojen ja kulttuurin hanketapaaminen Tampere 27.1.2010 Kirsi Kaunisharju Opetusministeriö

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jykesin palvelut yrittäjille Yrittäjä työllistää seminaari 23.11.2016 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Tero Oinonen

Tero Oinonen Tekes ja Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelma 15.6.2011 Tero Oinonen DM 797721 Tekesin strategia DM 797721 Tekesin strategia Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Team Finland. Aki Parviainen

Team Finland. Aki Parviainen Team Finland Aki Parviainen 15.11.2016 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja, rahoitusta ja verkostoja suomalaisten

Lisätiedot

Innovaatiot Poikimaan Rahaa IPR:t Tekesin rahoituksessa. Maija Lönnqvist 23.9./4.10./

Innovaatiot Poikimaan Rahaa IPR:t Tekesin rahoituksessa. Maija Lönnqvist 23.9./4.10./ Innovaatiot Poikimaan Rahaa IPR:t Tekesin rahoituksessa Maija Lönnqvist 23.9./4.10./6.10.2016 Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. DM 1506263 4-2016 Tekesin rahoituspäätökset

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016 Tekesin rahoituspalveluja yrityksille Anna Alasmaa, 10.5.2016 Yrityksen elinkaari ja Tekesin palvelut - projektikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen kasvuvisio Tuotteen elinkaari kasvuvisio Alkuvaihe Kasvun

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Etelä-Savossa Rahoituslähteet: TEM: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-hakuinfo Tieteiden talo 13.1.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma

Lisätiedot

Teollisoikeudet liiketoiminnassa

Teollisoikeudet liiketoiminnassa Teollisoikeudet liiketoiminnassa Patentit, hyödyllisyysmallit, mallioikeudet ja tavaramerkit Vaasa 14.9.2016 Juha Vuorela Esiintyjän esittely Juha Vuorela, vanhempi tutkijainsinööri DI, TKK 2004 PRH:lla

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Innovaatioseteli Palveluntuottajan pelisäännöt.

Innovaatioseteli Palveluntuottajan pelisäännöt. Palveluntuottajan pelisäännöt http://www.tekes.fi/rahoitus/pk-yritys/innovaatioseteli/ MIKSI? KENELLE? MILLOIN? MILLOIN EI? MITEN SE TOIMII? HAKU PALVELUNTUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA YLEISIMMÄT HYLKYPERUSTEET

Lisätiedot

TEM:n alueosaston uudistuksia

TEM:n alueosaston uudistuksia TEM:n alueosaston uudistuksia Toimialojen rahoitusseminaari 11.-12.5.2016 Sirpa Hautala Yritys- ja alueosasto/yrityspalvelut ryhmä Yritys- ja alueosaston organisaatio Mari Anttikoski Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 2631/31/15 Hakemuksen saapumispvm 17.9.2015 Hakijan virallinen nimi Geologian tutkimuskeskus Hankkeen julkinen nimi Mineral

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Finnveran rahoituksella eteenpäin. Järkivihreä Forssan Seutu Turbonousuun

Finnveran rahoituksella eteenpäin. Järkivihreä Forssan Seutu Turbonousuun Finnveran rahoituksella eteenpäin Järkivihreä Forssan Seutu Turbonousuun 19.4.2011 Finnvera 2 Edistää suomalaisten yritysten kilpailukykyä Rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, muutoksiin, kasvuun

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot