Tampereen Liikuntasanomat

Transkriptio

1 3/2007 Tampereen Liikuntasanomat Tamperelainen keihäänheittäjälahjakkuus Tero Järvenpää sisulla Osakaan Timo P. Nieminen EYOF-tunnelmassa: Olympiarenkailla arvovaltaa Tampereelle Uintikeskuksen laajennus valmistui tarpeeseen Liikuntapalvelujen ajankohtaislehti

2 Pormestari Timo P. Nieminen Tampereen Liikuntasanomien haastattelussa. Olympialipun vastaanottoseremonia Belgradissa: Pormestarin ja koko Tampereen tähtihetki 5. Millä tavalla kaupungin ylin johto osallistuu EYOF-kisajärjestelyihin sekä itse kisatapahtumiin? Asia on vielä auki ja sitä valmistellaan. Tulemme olemaan varmasti vahvasti ja laaja-alaisesti mukana. Tampereen pormestari Timo P. Nieminen. 1. EYOF 2009 Tampereella lähestyy, olitte vastikään mukana nuorten olympiapäivillä Belgradissa. Mitkä siellä olivat päällimmäiset tunnelmanne? Kokemus oli hieno ja minulle ainutlaatuinen. EYOF eli nuoriso-olympialaiset ovat todella suuri, positiivista mielikuvaa ja esimerkkiä luova tapahtuma kaikille nuorille. 2. Miltä henkilökohtaisesti tuntui vastaanottaa Tampereen edustajana olympialippu suuren yleisön ja kansainvälisen median läsnäollessa? Harvoin tässä enää jokin tapahtuma jännittää, mutta kyllä silloin jännitti. Ehkä siihen oli sekoittunut myös tunne, että Tampere tulee saamaan jotakin suurta ja ainutlaatuista. Oli hieno hetki vastaanottaa ja tuntea käsissään aito olympialippu ja että se lähtee nyt Tampereelle yleisön innokkaasti kannustaessa. 3. Mikä merkitsee Tampereelle se, että kaupunki sai vuoden EYOF 2009 järjestelyt? Tampere tulee jälleen positiivisesti esiin maailmalla suuren tärkeän urheilutapahtuman puitteissa. Tämä on myös Suomelle ja Tampereelle tärkeää. Olympiarenkaiden arvovalta ja tunnettuvuus on mahtava. 4. Minkälaiset kisaolosuhteet mielestänne Belgradissa olivat verrattuna esim. tulevaan kisakaupunki Tampereeseen? Belgrad oli rakentanut paljon uutta ja ajanmukaistanut vanhoja paikkoja. Tampereella suuri osa paikoista on jo valmiina. Uskon myös, että suomalainen kisaorganisaatio tulee toimimaan erinomaisen tarkasti ja kaikesta korkeatasoisesti huolehtien. 6. Minkälainen mielestänne Tampere on suurkisa- / suurtapahtumakaupunkina yleensä? Meillä on Suomen vetovoimaisin kaupunki, joka on tottunut suurtapahtumien järjestelyihin. Uskon, että Tampereella viihdytään ja aiomme pitää siitä myös huolen. 7. Entä millainen kaupunki Tampere on mielestänne liikunnan harrastamisen kannalta? Mikä on erityisen hyvää? Mitä vielä olisi parannettavaa? Tampere on monipuolinen urheilu- ja harrastuskaupunki, jossa on paljon asiasta kiinnostuneita kaupunkilaisia. Tämä luo tapahtumalle hyvän pohjan ja mitään aivan erityistä heikkoutta ei ole ja jos olisi, asia korjataan. Hyviä puolia on niin paljon, etten lähde niitä luettelemaan. Jo se, että kisat Tampereelle myönnettiin puhuu positiivisesti puolestaan. 8. Minkä merkityksen näette lasten ja nuorten liikunta- ja urheiluharrastuksen viriämiselle ja innostuksen ylläpitäjänä olevan sillä, että heillä on esikuvina eri lajeissa menestyneitä tamperelaisia huippu-urheilijoita ja -joukkueita? Erittäin tärkeää ja yritämme sitä kaikin tavoin kehittää ja edesauttaa. 9. Millaisena näette liikunnan harrastamisen merkityksen kaupunkilaisten työkyvyn ylläpidon ja ennalta ehkäisevän terveydenhoidon kannalta? Samoin erittäin tärkeää ja se on tuotu esiin myös pormestariohjelmassa. On huolestuttavaa, että moni ihminen liikkuu kovin vähän. 10. Mikä on oma suhteenne liikuntaan ja urheiluun? Onko Teillä omakohtaisia kokemuksia kilpailuihin osallistumisesta? Mitkä ovat parhaat saavutuksenne urheilussa juniorina tai aikuisten sarjoissa? Olen aina liikkunut ja harrastanut jotakin urheilua. Eniten nyt harrastan tennistä, laskettelua ja rauhallista hiihtoa. Parhaimmillaan olen voittanut joitakin pikkukilpailuja eli mistään suuresta ei voi puhua. 11. Oletteko aktiivinen penkkiurheilija? Mitkä ovat suosikkilajinne penkkiurheilijana kesällä / talvella? Kuinka aktiivisesti käytte paikan päällä seuraamassa urheilutapahtumia? Seuraan erilaista urheilua aktiivisesti ja toivoisin kuulevani Maammelaulun olympialaisissa, toivottavasti useammankin kerran, mutta kilpailu on nykyään tosi kovaa. Kesällä eniten käyn tenniskisoissa ja jalkapallokisoissa, myös moottoriurheilu kiinnostaa. Talvella silloin tällöin jääkiekossa, mutta laskettelu- ja talviurheilukisoja katson mielelläni televisiosta. 2 Tampereen Liikuntasanomat 3/2007

3 Pääkirjoitus Olympialippu ja järjestelyvastuu siirtyivät Tampereelle Heinäkuun lopulla Belgradissa, Serbiassa, järjestettiin Euroopan Olympiakomitean organisoimat Nuorten Olympiapäivät. Viikon kestäneet Olympiapäivät olivat nuorille tarkoitettu usean eri urheilulajin kilpailutapahtuma, johon osallistui 48 Euroopan maata. Tapahtuman päättäjäisissä Belgradin pormestari luovutti Tampereen kaupungin pormestari Timo P. Niemiselle olympialipun ja samalla järjestelyvastuun vuoden 2009 Nuorten Olympiapäivistä. Luovutushetki oli ikimuistoinen, ja tilaisuus osoitti, että organisointivastuu tulevasta tapahtumasta on merkittävä koko Tampereen kaupungille ja erityisesti järjestelyihin osallistuville urheiluseuroille. Belgradissa liikuntapaikat olivat suomalaisen arvion mukaan kohtuulliset. Esimerkiksi pääliikuntapaikkana toimi katsojaa vetävä iso sisähalli. Useimpien lajien suorituspaikat olivat käyttökelpoiset. Jos olosuhteita verrataan nykyisiin tamperelaisiin liikuntapaikkoihin, uuden rakentamista ei tarvita - tarvitaan vain kisapaikkojen ja katsomotilojen järjestämistä kilpailukuntoon. Onneksi Tampereen kaupunki on viime vuoden aikana laajentanut Tampereen uintikeskuksenkin vastaamaan Nuorten Olympiapäivien vaatimustasoa. Tamperelaisilla urheiluseuroilla on iso urakka saada tapahtuma onnistumaan niin, että kaikille Tampereelle tuleville n kisavieraalle - urheilijoille, valmentajille ja muille vieraille - jää positiivinen kuva tamperelaisesta urheiluosaamisesta ja Tampereen kaupungista. Päävastuun näistä kisoista kantaa Tampereen kaupunki. Kilpailujen toteuttamiseksi hankitaan paljon erilaista urheiluvälineistöä ja laitteistoa. Tällä on arvokas merkitys tulevina vuosina myös tamperelaisille urheiluseuroille, kun samalla saadaan nykyaikaistettua perusvälineistöä tamperelaisten urheilevien nuorten käyttöön. Toivon kaikille Nuorten Olympiapäivien 2009 järjestäville tahoille intoa, ideoita ja ennen kaikkea pitkäjännitteisyyttä omassa työssään. Tamperelaisille toivon pilkettä silmäkulmaan, runsasta osanottoa valmisteleviin järjestelytehtäviin ja aktiivista kannustamista itse tapahtuman aikana. Tehdään yhdessä ikimuistoinen EYOF tapahtuma! PEKKA P. PAAVOLA liikuntatoimenjohtaja Tampereen kaupunki Tampereen Liikuntasanomat 3/2007 Julkaisija Tampereen kaupungin liikuntapalvelut Suvantokatu 4, TAMPERE Päätoimittaja Pekka P. Paavola, p Toimitussihteeri Kari Vilkko, p kari.vilkko@ideatampere.com Liikuntapalvelujen yhdyshenkilö Leila Lahti, p leila.lahti@tampere.fi Tuottaja Idea-Tampere Petri Vilkko Oy, p. (03) Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere Painosmäärä kpl ISSN X Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Seuraavan lehden viimeinen aineistopäivä on Lehti ilmestyy Lehti on luettavissa myös internetissä: liikuntasanomat.html Anna lehdestä palautetta: leila.lahti@tampere.fi tai Tampereen kaupunki, liikuntapalvelut Suvantokatu 4, TAMPERE Kannen kuvassa: Tampereen Pyrinnön keihäänheittäjä Tero Järvenpää valmistautui Osakan MM-kisoihin Tampereen stadionilla Ratinassa. KUVA: KARI VILKKO 3

4 TEKSTI JA KUVAT: KARI VILKKO Tampereen uintikeskuksen laajennusosa valmistui Entistä monipuolisemmat tilat kaikkien vesiliikkujien käytettävissä Uunituore Tampereen uintikeskuksen laajennusosa on ollut täydessä käytössä elokuusta lähtien. Laajennusosa toi uuden kuusirataisen harjoitusaltaan sekä hyppyaltaan hyppytorneineen ja ponnahduslautoineen. Hyppyallas tarjoaa samalla kansainväliset mitat täyttävän uppopallokentän. Kilpauintiharrastajien lisäksi myös kuntouimarit hyötyvät laajennuksesta, sillä uudet altaat ovat myös tavallisten liikkujien käytettävissä. Vesijumpan ystäville laajennus on erityisen hyvä uutinen, sillä harjoitusaltaan pohjan profiili on suunniteltu niin, että vesijumpparyhmän kokoja voidaan suurentaa aikaisemmasta jopa hengellä. Hallipäällikkö Mikko Heinonen liikuntapalveluista on varsin tyytyväinen lopputulokseen. - Vaikka kustannussyistä kaksi uintirataa ja 10 m:n hyppytorni jäivät toteutumatta, pitää olla iloinen, että laajennusosa toteutui erittäin nopeasti. Lisäkapasiteetti tamperelaiseen uintiharrastukseen on erityisen tervetullutta juuri nyt, koska seurojen paljon käyttämä Pyynikin uimahalli sulkeutuu vuoden vaihteessa kunnostustöiden vuoksi pariksi vuodeksi. - Laajennusosa korvaa Pyynikin uimahallin. Kun Pyynikki aikanaan valmistuu, uintikeskuksen laajennuksen varsinainen lisäarvo varmasti alkaa näkyä, varsinkin jos Kangasalan ja Lempäälän uudet hallit ovat silloin jo käytössä, Heinonen arvioi. Kehittäminen jatkuu - maauimalavaraus säilyi Uintikeskuksen kehittäminen jatkuu. Vuosina on tavoitteena sauna- ja pesutilojen korjaus, jossa mm. suihkujen määrää lisätään, jotta peseytyminen ei aiheuttaisi tulppakohtaa allaskapasiteetin lisääntyessä. Suunnitelmissa on myös kahvilan ja kuntosalin paikan vaihtaminen keskenään, jolloin asiakkaat löytäisivät paremmin kahvilan ja toisaalta kuntosali saisi tarvitsemaansa lisätilaa. Kiireellisin asia ovat kuitenkin katsomotilat, 4 Tampereen Liikuntasanomat 3/2007

5 Hyppyallas torneineen on vapaasti asiakkaiden käytettävissä, jos allasta ei ole varattu ryhmäkäyttöön. Hyppytornien jalustojen lasimosaiikki-taideteoksen on suunnitellut ja toteuttanut taitelija Tuula Lehtinen. joiden pitäisi palvella tuhatta katsojaa Nuorten olympiapäivillä (EYOF) kesällä Tavoitteena on toteuttaa 300-paikkainen kiinteä katsomo ja siirrettävät katsomotilat 700 hengelle. Myös tulevaisuuden hankkeita on maalailtu. Pitkään toivotulle maauimalalle on edelleen tonttivaraus uintikeskuksen alueella. - Tarvettahan maauimalalle olisi, vaikka ympärillämme onkin paljon järviä. Hanke pitäisi ehkä toteuttaa ns. public-private periaatteella, eli se rakennettaisiin yksityisellä rahalla ja kaupunki vuokraisi sen käyttöönsä. Henkilökohtaisesti pitäisin kuitenkin tärkeämpänä ensin Linnainmaan uimahallin rakentamista, Heinonen kommentoi. Tampere-päivänä ilmaiset vihkiäisuinnit Laajennettu Tampereen uintikeskus vihitään virallisesti käyttöön Tampere-päivänä Kello 10 alkavan kutsuvierastilaisuuden jälkeen uintikeskus on maksutta yleisön käytössä klo välisenä aikana. Jotta mahdollisimman moni pääsisi testaamaan uudistunutta ja laajentunutta uintikeskusta Tampere-päivänä, uintiaika on tuolloin poikkeuksellisesti rajattu kahteen tuntiin. Taide-elämys Kolmas aalto lämmittää uintitunnelman Taide ja urheilu kohtaavat sulavasti Tampereen uintikeskuksen laajennusosassa, uusien hyppytornien jalustojen lasimosaiikkitaideteoksessa Kolmas aalto. Teoksen on suunnitellut ja toteuttanut tamperelainen taiteilija Tuula Lehtinen. Lehtinen tunnetaan mm. mosaiikkityöstään Leilan puutarha, jonka hän toteutti Pikkupalatsiin Hämeenpuistossa. Hänen kättensä jälkeä voi ihailla myös esimerkiksi Sääksjärven koulukeskuksessa ja Pirkkalan kirkossa. Uintikeskuksen mosaiikkiteos kiinnitettiin Parman Kangasalan tehtaalla valettuihin hyppytorneihin niiden vielä maatessa vaakatasossa. - Olihan se jännittävää nähdä lopputulos, kun tornit viimein nostettiin pystyyn, Lehtinen toteaa. Jo rakennusaikana rakentajat kiittelivät Lehtisen työn lämminhenkisyyttä. - Olen iloinen, että teos toteutettiin, koska liikunta ja taide kohtaavat tässä kivasti. Uskon, että taide-elämys jää ihmisten mieliin ja lisää rakennuksen arvokkuutta. Mikko Heinonen EYOF projektipäälliköksi Kymmenisen vuotta Tampereen kaupungin liikuntapalveluiden uimahalleista vastannut hallipäällikkö Mikko Heinonen on nimitetty Nuorten olympiapäivien 2009 (EYOY 2009) projektipäälliköksi ajalle Heinonen toimii yhteistyössä EYOF 2009 pääsihteerin Pirjo Puskalan kanssa vastaten Tampereen kaupungin velvoitteista kisajärjestelyissä. - EYOF on suurempi mahdollisuus Tampereelle kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Aloitan tehtäväni luottavaisin mielin, koska tiedän, että me tulemme hoitamaan järjestelyt hyvin, Mikko Heinonen toteaa. Mikko Heinosen siirtyminen määräajaksi toisiin tehtäviin aiheuttaa järjestelyjä liikuntapalveluiden organisaatiossa. Heinosen tehtävät jaetaan siten, että uimahallien talous- ja harjoitusvuoroasioista vastaa hallipäällikkö Jari Tolvanen p Päivittäisistä asioista, kuten henkilöstö-, työnjohto- ja mm. uimakouluasioista vastuun ottavat liikunnanohjaajat Päivi Helenius p ja Tuula Paavola p Laajennusosassa: 6-ratainen harjoitusallas 25 m Hyppyallas 14 x 14 m, syvyys 4 m Kansainväliset mitat täyttävä uppopallokenttä Kaksi 3 metrin ja yksi 5 metrin hyppytaso Yksi 3 metrin ja kaksi 1 metrin ponnahduslautaa Hallipäällikkö Mikko Heinonen on varsin tyytyväinen Tampereen uintikeskuksen uuteen laajennusosaan. Se toi kaivattua lisäkapasiteettia niin seurojen kuin kuntouimareiden käyttöön. Laajennusosan arkkitehtisuunnittelusta vastasi tamperelainen arkkitehtitoimisto Eero Lahti Oy. 5

6 Tero Järvenpää neuvoo harrastamaan urheilua monipuolisesti Tamperelaisella sisulla Kun Pyrintöä edustava Tero Järvenpää, 22, heitti pienenä lumipalloja kotipihassaan, hän tuskin arvasi, että heittokäsi veisi hänet vielä Japaniin asti kisailemaan maailman huippuja vastaan. Tero taistelee nyt Osakassa keihäänheiton maailmanmestaruudesta valmentajaisänsä oppien turvin. Kyselimme tamperelaisen mietteitä juuri ennen tähänastisen uran tärkeintä heittoa. Millaisin odotuksin olet lähdössä Osakan MM-kisoihin? Lähden edustamaan Suomea hyvillä mielillä. Arvokisoissa suuret odotukset usein lisäävät yliyrittämistä, jolloin keihäs ei lennä. Yritänkin pitää ennakkoluulottoman asenteen. On ajateltava sitä, kuinka paljon kisoissa on voitettavaa, eikä sitä miten paljon voi hävitä. Harrastitko nuorempana muita urheilulajeja? Miten päädyit keskittymään keihäänheittoon? Olen harrastanut kaikenlaisia lajeja koko nuoruuteni. Pelasin monta vuotta jalkapalloa, ja talvella hiihtelin jonkin verran. Ehdin kokeilla jopa telinevoimistelua! Yleisurheilusta ainoastaan muutama laji jäi tuntemattomammaksi. Jossain vaiheessa huomasin, että fyysiset ominaisuuteni sopivat erityisesti keihäänheittoon. Milloin huomasit, että sinulla on hyvä heittokäsi? Olitko hyvä pesäpallon tai lumipallon heitossa jo nuorena? Olen pienestä pitäen heittänyt kaikkea, mikä käteen sopii. Jo alle kymmenvuotiaana osallistuin pallonheittokisoihin, ja kymppisarjasta paras tulos miesten pesäpallolla oli 66,16 metriä. Kesäisin hernemaan kepeillä oli tapana kadota mitä ihmeellisimpiin paikkoihin. Millaisena seurana pidät Tampereen Pyrintöä juniori- ja huippu-urheilun näkökulmista? Tulin Pyrintöön noin 14-vuotiaana. Sitä ennen olin urheillut useamman vuoden Parkanon Urheilijoissa. Keihäänheitto on aina ollut perheemme oma juttu, mutta Pyrinnön harjoitusryhmistä sain juoksuvalmennusta ja kavereita. Pyrintö on maan suurimpia seuroja, ja nykyisin sillä on jo varsin iskukykyinen joukko kärkiurheilijoita. Kun junioreiden harjoitusryhmiin panostetaan, saadaan seurasta urheilijoita huipulle saakka. Olet asunut Kämmenniemessä. Millaiset mahdollisuudet siellä on urheilla? Asun Kämmenniemessä edelleen ison osan kesästäni. Aiemmin paikan urheilumahdollisuudet eivät olleet kovin monipuoliset, mutta luultavasti en heittäisi nyt keihästä, jos olisin varttunut vaikkapa keskustassa. Kämmenniemessä oli tilaa heitellä kaikenlaisia esineitä, kaikkea muutakin kuin keihästä! Millaisina pidät Tampereen harjoitteluolosuhteita? Ratinan mondoa odottelen ensi vuodeksi vesi kielellä. Siitä on paljon hyötyä isompia kilpailuja varten. Tampereella treenaan lähinnä Pirkkahallissa ja Nääshallin punttisalilla. Myös uintikeskus ja hiihtoladut ovat käyneet peruskuntokaudella tutuiksi. Pirkkahallin tilanne on nykyisin surullinen. Tampereella on ehkä Suomen parhaat urheiluhallit, mutta ne ovat jatkuvasti muussa kuin urheilukäytössä! Pirkkahallin huonojen käyttömahdollisuuksien vuoksi jouduin viime vuonna lähtemään useita kertoja evakkoon Kuortaneelle. Tampereen messu- ja liikuntakeskus on tällä hetkellä täysin toimimaton yhdistelmä. Raha ajaa Pirkkahallin vähitellen täyspäiväiseksi messukeskukseksi! Mitä harjoittelusi pitää sisällään peruskuntokaudella? Entä kisojen lähestyessä? Peruskuntokaudella lähinnä lenkkeilen, uin ja käyn kuntosalilla. Keihään otan käteeni vasta joulun jälkeen. Mitä lähemmäs kauden pääkilpailuja tullaan, sitä enemmän on annettava elimistölle lepoa ja aikaa herkistyä ja rentoutua. Kun koko vuosi on treenattu, on tärkeintä, että vuoden aikana rakennettu kunto saadaan esiin. Harjoitukset kesällä ovat yleensä lyhyempiä, terävämpiä ja tehokkaampia. Heittoja tulee aika paljon. Miten psyykkaat itsesi tärkeään heittoon? Pyrin tyhjentämään pääni ylimääräisistä ajatuksista. Keskityn korkeintaan kahteen asiaan ennen heittoa. Suomessa kuuntelen heittojen välillä musiikkia, mutta arvokisoissa luureja ei saa pitää. Keskittyminen pitää siis löytää oman pään sisältä. Isäsi Pentti Järvenpää valmentaa sinua. Mitä hyötyjä ja varjopuolia on siinä, että valmentajana toimii oma isä? Isä-poika-valmennussuhteet ovat yleisurheilupuolella aika yleisiä. Valmennussuhde on usein toimiva, ja onhan siitä syntynyt useita arvokisamitalistejakin. Suurin hyöty on siinä, että valmentaja tietää aina, missä mennään - niin henkisesti kuin fyysisesti. Haittapuolena voi tietysti olla se, että urheilija uskaltaa asettaa valmentajan auktoriteetin useammin kyseenalaiseksi. Tampereen Pyrinnön Tero Järvenpää nousi Osakan MM-koneeseen sisullaan ja ennakkoluulottomalla asenteellaan. KUVA: KARI VILKKO 6 Tampereen Liikuntasanomat 3/2007

7 Osakan MM-kisoihin Mitkä ovat tähänastisen kilpailu-urasi kohokohtia? Tampereeella saavutettu 19-vuotiaiden EM-hopea ja viime vuonna erittäin hyvin onnistuneet Golden League/Super Gp -debyytit. Keihäänheitossa loukkaantumiset ovat tavallisia. Ovatko ne häirinneet omaa uraasi? Keihäänheittäjän arkea on, että kun yksi vaiva lähtee, toinen tulee tilalle. Heittäjän suurin haaste onkin pysyä poissa kirurgin pöydältä. Tähän asti olen selvinnyt vain yhdellä leikkauksella. Opiskelet konetekniikkaa Tampereen teknillisessä yliopistossa. Kuinka paljon pystyt omistautumaan opinnoille huippu-urheilun lomassa? Enemmänkin olisin voinut opintoja suoritella. Urheilun ja opintojen yhdistäminen on toki mahdollista, mutta suunnitelmista täytyy tehdä tarkat ja niissä pitää pysyä. Etenkin kevään pitkät harjoitusleirit hankaloittavat opiskelua. Mitä teet vapaa-ajallasi? Ehditkö osallistua teekkaririentoihin? Vapaa-ajallani yleensä lueskelen ja vietän aikaa rankemman musiikin parissa. Käyn usein keikoilla, etenkin Klubilla ja Yo-talolla. Teekkaririennoissa olen ollut mukana aika vähän - tästä on todisteena puhdas haalari. Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on keihäänheiton ja työuran suhteen? Keihäänheittouraa aion jatkaa kullankiilto silmissä. Olympiakulta on suurin urheiluhaaveeni, ja sitä kohti pyrin. Työuraa en ole ehtinyt vielä juurikaan suunnitella. Toivottavasti työskentelen jonain päivänä itseäni kiinnostavien asioiden parissa. Anna vinkki nuorille keihäänheittäjille! Miten ponnistetaan Tampereelta MM-kisoihin? Nuorena kannattaa harjoitella monia erilaisia lajeja keihäänheiton ohella. Hyvän keihäänheittäjän on oltava monipuolinen urheilija, sillä pelkästään heittämällä ei tulla huippuheittäjäksi! Huipulle tähtäävän on opeteltava keihäänheiton liikeradat jo nuorena, mutta siinä sivussa on harrastettava muutakin. Mitä terveisiä lähettäisit tamperelaisille juuri ennen MM-kisoja? Nauttikaa kesän viimeisistä helteistä täysillä. Muistakaa laittaa Osakan kisojen aikaan herätyskello päälle, TV auki ja peukut pystyyn. NELLI VILKKO KUVA: TAMPEREEN PYRINNÖN ARKISTO 7

8 TEKSTI JA KUVA: PETRI VILKKO Asko Koskinen johtaa järjestelytoimikuntaa Haasteena laadukkaat Olympiapäivät 2009 Tampereella Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Asko Koskinen on luottavainen, että Tampereella osataan järjestää onnistuneet Nuorten Olympiapäivät. 8 Tampereen Liikuntasanomat 3/2007

9 Tampereen kaupungin palvelutuotantojohtaja Asko Koskinen sai keväällä mielenkiintoisen tarjouksen. Pormestari Timo P. Nieminen otti Koskiseen yhteyttä kysyäkseen, kiinnostaisiko tätä ryhtyä Nuorten Olympiapäivien järjestelytoimikunnan puheenjohtajaksi. Koskista kaavailtiin tehtävään, sillä tämä arvostettu rahoituksen ja kuntatalouden ammattilainen on myös vahvan urheilumiehen maineessa. Tällaiset tapahtumat edesauttavat elinikäisen liikkumisen kipinää... Koskisella on vuosien varrelta lukuisia merkittäviä luottamustehtäviä urheilun järjestötoiminnan saralla. Omakohtaisesti tutuimmat lajit hänellä ovat koripallo, tennis, pesäpallo, sulkapallo, golf ja nykyisin varsinkin pitkän matkan hiihto. - Päätin ottaa pestin vastaan sillä edellytyksellä, että kaupunki tarjoaa riittävät resurssit viedä kisaprojekti onnistuneesti läpi, Koskinen sanoo. Samoihin aikoihin Koskinen nimitettiin myös kaikkien Tampereella järjestettävien suurtapahtumien projektityöryhmän puheenjohtajaksi. Puheenjohtajan työt ovat alkaneet, ja lähiajan haasteita ovat muun muassa sponsoreiden etsiminen. Heinäkuussa Tampereen kisojen vastuuhenkilöt vierailivat Belgradissa ottamassa tuntumaa tämän vuoden Olympiapäivien järjestelyihin. Samalla Tampereen valtuuskunta pormestari Timo P. Niemisen johdolla vastaanotti juhlallisin menoin olympialipun Tampereelle vietäväksi. Käynti oli mielenkiintoinen ja järjestelyt sujuivat hyvin. Mutta Belgrad on niin iso kaupunki, että tapahtuma ei näkynyt kovin laajasti katukuvassa. Uskon, että Tampereella kisoille saamme paremman näkyvyyden, Koskinen linjaa. Tampere on toimiva olympiakaupunki Puheenjohtaja Koskisen mukaan Tampereella on tiettyjä etuja, jotka tekevät siitä hyvän olympiakaupungin. - Hervantaan nousee kisakylä TTY:n ja Poliisiopiston yhteyteen. Myös toimiva julkinen liikenne ja laadukkaat jo valmiina olevat suorituspaikat ovat etujamme, Koskinen luettelee. - Korvaamaton voimavara Tampereella ovat urheiluseurat, jotka jo entuudestaan ovat rutinoituja viemään laadukkaasti läpi oman lajinsa kisatapahtumat. Myös Hämeen Liikunta ja Urheilu ry tuo merkittävän panoksen kisajärjestelyiden onnistumiseen, Koskinen sanoo. Kaupungin edustajaksi kisajärjestelyiden projektipäälliköksi nimitettiin Mikko Heinonen liikuntapalveluista. Asko Koskinen yhtyy kisojen pääsihteerin Pirjo Puskalan linjaamiin teemoihin, joihin kisajärjestelyissä pyritään. Pirjon mukaan kisoista on tehtävä sporttiset, ekologiset ja ekonomiset. Aion pitää näitä teemoja vahvasti esillä, Koskinen korostaa. Hän mainitsee erityisesti ekologisuuden, jonka suhteen Tampereella on paljon annettavaa. Voimme tarjota ekologisuudesta esimerkkejä maailmallekin, onhan meillä puhtaan ilman maakaasu- ja hybridiautoja ja kaikenlaista muutakin sillä saralla. Kisojen ekonomisuudella tarkoitamme sitä, että esimerkiksi massiivisiin avajais- tai muihin spektaakkeleihin ei Tampereella törsäillä rahoja Sen sijaan ruoassa, majoituksessa tai urheilijoiden viihtyvyydessä ei pihistetä. Oheisohjelmissa turvaudumme tamperelaisten omaan osaamiseen. Niiden suunnittelua koordinoi Tuula Martikainen, puheenjohtaja Koskinen kertoo. Koko Pirkanmaan yhteinen hanke Tampereen kaupunki ja Euroopan Olympiakomitea solmivat Raatihuoneella Host city contract sopimuksen, jossa on kyse viiden miljoonan euron sitoumuksesta. Kaupunki maksaa summasta puolet, ja loppu yritetään hankkia valtiovallalta ja sponsoreilta, Koskinen kertoo. Koskinen uskoo, että olympiapäivistä ollaan kiinnostuneita valtiojohtoa myöten, ja hän toivookin valtiota mukaan rahoitustalkoisiin. Muutenkin järjestelyihin halutaan mukaan niin julkiset kuin yksityiset tahot. Olemme perustamassa olympiapäivien päätoimikuntaa, johon kuuluu kaupungin johtoa, valtiollisia päättäjiä sekä urheilujärjestöjen edustajia. Toimikunnan jäsenet ovat ikään kuin olympiapäivien kummeja, Koskinen muotoilee. Myös katsojien hankkiminen kisatapahtumiin on tärkeä haaste. Olympiatunnelmaa ei synny, jos katsomoissa on hiljaista. Myös vapaaehtoistyöntekijöitä tarvitaan mukaan järjestelyihin. Pirkanmaalaiset halutaankin saada kiinnostumaan tapahtumasta. - Asian tiimoilta olemme lähiaikoina yhteydessä pirkanmaalaisiin kuntiin ja urheiluseuroihin. Kuntien rajat ylittävällä yhteistyöllä on suuri merkitys, Koskinen korostaa. Pirkanmaalaiset on saatava huomaamaan, että vuonna 2009 tarjoutuu ainutkertainen tilaisuus päästä kokemaan aitoa olympiatunnelmaa ja nähdä tulevaisuuden huippujen suorituksia Tampereella. Olympiapäivät mukana edistämässä hyvinvointia Olympialipun vieraillessa elokuussa Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa oli Koskisen mukaan tulkittavissa, että Tampereen poliittisten päättäjien suhtautuminen hankkeeseen on myönteinen. - Olympiapäivät ovat hieno tapahtuma, josta lieveilmiöt, kuten dopingit puuttuvat. Kisat ovat olympiaurheilua puhtaimmillaan ja omalta osaltaan edistävät hyvinvointia ja terveellisiä elämäntapoja. Kun kaupunki panostaa olympiapäiviin, se panostaa samalla hyvinvointiin ja tulevaisuuteen, Koskinen muistuttaa. - Liikunta- ja terveyspalvelut kulkevat nykyisessä hallintomallissa käsi kädessä. Yhdessä ne muodostavat hyvinvointipalvelut, Koskinen sanoo. - Tällaiset tapahtumat edesauttavat elinikäisen liikkumisen kipinää, joten niillä on kansanterveydellistäkin merkitystä, itsekin kilometriä talvessa hiihtävä Koskinen painottaa. 9

10 Kesän rantauimakouluissa hytistiin mutta opittiin Kesän viileät säät saivat monet pysymään pois uimarannoilta. Tamperelaisia uimakoululaisia sateet ja kylmyys eivät kuitenkaan pelottaneet. - Koleista keleistä huolimatta uimakoulutoiminta pyöri normaalisti, vahvistaa liikunnanohjaaja Oskari Nummi. Tampereen kaupunki järjesti uimakouluja tänäkin vuonna eri puolilla kaupunkia, ja osallistujia riitti jälleen mukavasti. Ryhmien vetäjinä toimivat kaupungin liikunnanohjaajat, jotka työskentelevät talvisaikaan uimahallien uimaopettajina. Sukellusta, kelluntaa ja sammakkoa sai siis opetella laadukkaassa ohjauksessa. - Rannoilla järjestettävät uimakoulut ovat opettajillekin virkistävää vaihtelua. Tekee hyvää päästä uimahalleista välillä ulos tuulettumaan, toteaa Oskari Nummi, joka luotsasi uimakouluja mm. Suolijärvellä ja Pyynikillä. Nummen varsinainen työpaikka on Tampereen uintikeskuksessa, jossa hän muiden liikunnanohjaajien tavoin vetää vesijumpparyhmiä ja toimii uimaopettajana mm. koululaisryhmille. Tuloksia saavutettiin koleista säistä huolimatta Pääsääntöisesti rantauimakoulut kestivät kaksi viikkoa, ja harjoituskertoja kertyi yhteensä kymmenen. Kerrallaan lapset harjoittelivat puoli tuntia. - Se on riittävä aika, kauempaa lapset tuskin jaksaisivat keskittyä, Nummi sanoo. Tampereella oli nyt ensimmäistä kertaa käytössä uusi ryhmäjaottelu, jonka avulla oma ryhmä löytyi helpommin. Ensimmäisellä kerralla oli ilmoittautuminen, jonka jälkeen lapset jaettiin ryhmiin kunkin alkutilanteen mukaan. Alaasteikäisten lasten joukossa oli niin vettä aristelevia kuin vanhoja konkareitakin. - Jokaisella ryhmätasolla oli oma tavoitteensa, Nummi kertoo ja jatkaa: - Kylmistä säistä huolimatta tavoitteet saavutettiin 80 %:sesti. Rantalenkit kuivalla maalla ennen veteen menoa antoivat mukavan lämmön. Lisäksi Nummen lämmikkeenä oli termoksellinen kuumaa kahvia. Oskari Nummella on yleisurheilutausta, mutta liikunnanohjaajan tehtävien myötä myös uinnista on tullut hänelle tärkeä laji. Nummella on erikoiskoulutus myös erityisryhmien uintiopetukseen. Lapset ja vanhemmat tyytyväisiä uimakoulutoimintaan Yksi Pyynikin rannan innokkaista uimakoululaisista oli Tuuli Lappalainen. Tuuli pitää uimakoulua hauskana ja hyödyllisenä kesäharrastuksena, jossa saa kokea uusia juttuja. Yritin ensin opettaa Tuulia uimaan kotona, mutta täällä esimerkiksi löytyi parempi uimaasento. Samoin syntyi kokemus, että pysyy pinnalla. Asiansa osaavan ja innostavan opettajan ansiosta myös sukeltaminen sujuu nyt paremmin, kertoo Tuulin äiti Päivi Lappalainen. Äiti on ollut Tuulin mukana rannalla seuraamassa sivusta uimatunteja, ja he ovat harjoitelleet opittuja asioita yhdessä vapaa-ajalla. - Lapset uivat yleensä luonnon vesissä, joten on hyvä, että harjoittelukin tapahtuu aidoissa olosuhteissa. Täällä on aaltoja ja muuta, mitä uimahalleissa ei ole, hän pohtii rantauimakoulun etuja. - Tämä on erittäin hyvää toimintaa - ja kaiken lisäksi ilmaista, paljon ulkoilevan perheen äiti kehuu. Uimaopetukseen ollaan yleisesti hyvin tyytyväisiä, mutta miten sitä voisi kehittää entisestään? Päivi Lappalaisella on ehdotus: Olisi hyvä, jos muutaman viikon päästä uimakoulusta pidettäisiin kertausjakso, jolloin mitattaisiin taitojen kehittymistä ja jolloin opettaja varmistaisi, että asiat on opittu, hän toivoo. Myös Oskari Nummella on kehitysidea. Voisivatko uimaopettajat toimia rannoilla samalla hengenpelastajina? Ammattitaitoisia hengenpelastajia tarvittaisiin lisää ja alan koulutuksen saaneet liikunnanohjaajat sopisivat tehtävään hyvin kesäaikana, jolloin uimahalleissa on hiljaisempaa, Oskari vinkkaa. NELLI VILKKO Liikunnanohjaaja Oskari Nummi luotsasi uimakouluja mm. Suolijärvellä ja Pyynikillä. Yksi Pyynikin rannan innokkaista uimakoululaisista oli Tuuli Lappalainen. KUVA: PETRI VILKKO 10 Tampereen Liikuntasanomat 3/2007

11 Kesäkoriskoulussa yhdistyivät huvi ja hyöty Ala-asteikäiset lapset pääsivät etsimään sisäistä michaeljordaniaan Tampereen NMKY:n järjestämässä kesäkoriskoulussa, joka on osa Tampereen kaupungin liikuntapalvelujen kesäurheilutoimintaa. - Jo useampana kesänä järjestetylle koriskoululle näyttää olevan tilausta, ja sieltä voi saada innostuksen jatkaa hyvää harrastusta jatkossakin, kertoo koripallojaoston puheenjohtaja Veli Eklund Tampereen NMKY:stä. Toiminta on osallistujille ilmaista, mistä on saatu kiitosta lasten vanhemmilta. Tarjoamaamme ohjauspalveluun on kodeissa suhtauduttu erittäin myönteisesti, Eklund sanoo. Ideat harjoituksiin omista treeneistä Joonas Keskisen kesätyö kuulostaa monen mielestä ihanteelliselta. Kun ikätoverit puurtavat rakennustyömailla tai lehdenjakajina, Keskinen ahertaa koripallokoulun valmentajana. Vedän koripallotreenejä jo kolmatta kesää, itse NMKY: n edustusjoukkueessa pelaava Keskinen sanoo. Työ on leppoisaa ja mukavaa kesätekemistä, ja omiakin pelitaitoja tulee samalla hiottua. Tämä auttaa myös saamaan itsensä hereille tarpeeksi aikaisin, muuten tulisi varmaan nukuttua iltapäivään, Keskinen nauraa. Joonas Keskinen toimii koripallokoulun ohjaajana yhdessä Mari Lahman kanssa. Ideat harjoituksiin tulevat omasta koripallomenneisyydestä, sillä kumpikin on aloittanut harrastuksen jo lapsena. Työnjako on yleensä se, että Mari ideoi leikit ja minä näytän lapsille mallia, Keskinen kertoo. Koripallokoulu kestää kokonaista kolme tuntia, joten yhden kerran aikana ehditään tehdä monta harjoitusta ja oppia paljon uutta. Kun pidetään reilusti taukoja, lapset jaksavat kyllä, valmentaja vakuuttaa. Koripallokoulussa kasvaa tulevaisuuden lupauksia Koripallokoulu on tarkoitettu 1-6. luokkalaisille lapsille. Esimerkiksi 7- ja 12-vuotiailla voi olla jo paljon taso- ja kokoeroa, mutta valmentajan mukaan se ei ole haitannut harjoittelua. Vaikka ryhmään kuuluu eri-ikäisiä, kaikki on mennyt yllättävän hyvin, hän sanoo. Koripallokouluun kuuluu sekä tyttöjä että poikia, mutta harjoittelu on sujunut sulassa sovussa. Suosikkiharjoitukset tosin vaihtelevat tyttöjen ja poikien välillä. Tytöt pitävät rauhallisemmista harjoituksista, pojat mieluiten pelaavat, valmentaja kertoo. Keskinen näkee monissa tämän kesän koripallokoululaisissa potentiaalia tulevaisuuden edustuspelaajiksi ja valmentajiksi. Monesti koripallokoulusta aloittaneisiin törmää myöhemmin syksyllä joukkueissa, hän kertoo. Koripallokoulun ensisijainen tavoite on järjestää hauskaa ja liikunnallista kesätoimintaa lapsille, mutta yhtä hyvin sieltä voi alkaa tie NBA: han. Myös puheenjohtaja Eklund vahvistaa asian. Lapsille kerrotaan aina koripallokoulun päätteeksi, miten harrastusta voi jatkaa syksyllä, hän sanoo. NELLI VILKKO Monesti koripallokoulusta aloittaneisiin törmää myöhemmin syksyllä joukkueissa. Palloleikit yhdessä ohjaajien kanssa kuuluivat koriskoulun päiväohjelmaan. 11

12 Erityisliikunnan ryhmissä saa Jokainen jumppaa päivän kuntonsa mukaan Tuolivoimistelua, sydänliikuntaa, tasapainoharjoituksia ja paljon muuta. Syyskuun alussa erityisliikunnan ryhmät aloittavat toimintansa ympäri Tamperetta. Sesonkiaikaan liikunnanohjaajille Leena Kuulusalle ja Päivi Nurmikolu-Vilpposelle kertyy viikon mittaan parisenkymmentä ohjaustuntia. Yhteensä liikuntapalveluiden erityisryhmien parissa työskentelee kahdeksan liikunnanohjaaja. - Eniten tulijoita on tällä hetkellä kuntosaliharjoitteluun ja vesijumppiin. Syksyn uutuutena alkaa miesten kuntovoimistelu. Saadaan vähän vastapainoa naisvaltaisille ryhmille, Kuulusa kertoo. Aikuisten liikunnassa Kuulusa ohjaa muun muassa keuhkovammaisten ryhmiä ja neurologisia ryhmiä. Nurmikolu-Vilpponen on taas opastamassa monessa erityislasten ryhmässä. Eniten erityisliikuntapalveluita käyttävät ikäihmiset. - Meidän työtämme on huomioida kenelle liikuntatunti on tarkoitettu ja suunnitella sisältö sen mukaan. Joskus esimerkiksi ikäihmiset voivat olla paremmassa kunnossa kuin työssäkäyvät, Nurmikolu-Vilpponen kiteyttää. Pikkuisen aivojumppaa ja paljon huumoria Erityisliikunnan tavoite on parantaa fyysistä toimintakykyä, mutta melkein yhtä tärkeää on sosiaalinen kuntoilu. - Meillä ohjaajilla täytyy olla hyvä kuuntelutaito. Monille yksineläjille liikuntaryhmä on tärkeä paikka, koska siellä on mahdollisuus jutella toisten ihmisten kanssa, Kuulusa miettii. Ohjaajat korostavat matalaa kynnystä aloittaa liikuntaryhmässä. Tempo räätälöidään sopivaksi ja liikkeitä harjoitellaan ajan kanssa. Tosin annos aivojumppaa on hyväksi sekin. - Yleensä jo neljännellä kerralla tunnin ohjelma alkaa olla niin tuttu, että ryhmäläiset nauttivat tekemisestä. Ja huumorintajua näissä ryhmissä kyllä riittää, Nurmikolu-Vilpponen iloitsee. - Joka syksy tulee mukaan sellaisia, joille esimerkiksi kuntosali on ihan uusi juttu. Yhdessä sitten tutustutaan laitteisiin. Ja varsinkin kun toiset ryhmäläiset tulevat tutuiksi, ei ryhmästä enää pois haluta, Kuulusa jatkaa. Lasten kerhossa opetellaan yhteispeliä Yksi haastavin ja samalla antoisin Nurmikolu- Vilpposen ryhmistä on 7 10-vuotiaiden erityislasten liikuntakerho. Koska lapset kerhoilevat ilman vanhempia, ryhmässä on aina kaksi ohjaajaa paikalla. Toinen antaa ohjeita, toinen toimii auttavina käsinä ryhmän mukana. - Lasten kanssa tilanteet elävät moneen suuntaan, ja usein tunnin jälkeen huomaa, ettei sisältö mennyt yksi yhteen omien suunnitelmien kanssa. Kerhon ei ole tarkoitus olla terapiaa, vaan vapaa-aikaa lapsille, joilla on muuten vähän mahdollisuuksia ryhmäliikuntaan. Ohjelmassa on ollut temppurataa, erilaisia liikuntaleikkejä ja ulkoliikuntaa kuten talvella luistelua ja hiih- 12 Tampereen Liikuntasanomat 3/2007

13 nauttia yhdessäolosta Erityisryhmien liikunta Aistivammaisten ryhmät Kehitysvammaisten ryhmät Keuhkovammaisten ryhmät Liikuntavammaisten ryhmä Mielenterveysryhmä Neurologiset ryhmät Painonhallintaryhmät Reumaryhmät Sydänliikuntaryhmät Tasapainoryhmät Tules-ryhmät Työkyvyttömyyseläkeläisten ryhmä Lapsille omia ryhmiä ja kerhoja Yli 60-vuotiaille paljon erilaisia liikuntaryhmiä Lisäksi yhdistysten ja seurojen liikuntapalvelut Liikuntaesitteet nähtävissä: Liikunnanohjaajat tasapainossa. Leena Kuulusa (vas.) on ohjannut erityisryhmiä kunnioitettavat 13 vuotta ja Päivi Nurmikolu-Vilpponen siirtyi Ylöjärveltä Tampereelle kolme vuotta sitten. Kesän aikana ohjaajien lajeina ovat olleet kävelyretket ja puistojumppa. KUVA MARIKA VANHATALO toa. Liikunnan kautta lapset pääsevät harjoittelemaan yhteen pelaamista ja sääntöjä. Tulevaisuuden haasteena voisi Nurmikolu- Vilpposen mukaan olla tamperelaisten liikuntaseurojen saaminen innokkaammin mukaan erityislasten liikuntaharrastukseen. Liikunnan iloa laulaen Liikunnanohjaajalle parasta palautetta on, kun jumppaaja huomaa selkänsä vetreytyneen viikoittaisen uurastuksen tuloksena. Myös liikunnan ilon pilkahdukset tekevät ammatista palkitsevan. - Silloin on onnistunut ainakin musiikkivalinnassa, kun kesken tunnin joku ryhmäläinen alkaa antaumuksella laulaa kappaleen mukana. Aikuisille on nyt ryhmiä mielestäni tarpeeksi, eikä maksuistakaan paljon nurista, Kuulusa nauraa. MARIKA VANHATALO Liikuntamaassa harrastetaan Jo perinteeksi muodostunut vammaisurheilujärjestöjen yhteisesti toteuttama Liikuntamaa tarjoaa Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen C-hallin täydeltä tietoa vammaisliikunnasta ja vammaisliikunnan apuvälineistä marraskuuta Apuvälinemessujen yhteydessä toteutettavan Liikuntamaan teemana on tänä vuonna harrasteliikunta. Paikan päällä on mahdollisuus kokeilla erilaisia liikuntalajeja lähes 30:ssa toimintapisteessä. Liikuntamaassa esitellään myös alan ajankohtaisia hankkeita. Kelaa, pelaa, valmenna torstaina Ammattilaispäivä esittelee mahdollisuuksia ja tehtäviä vammaisurheilun kentällä teemalla: Kelaa, pelaa, valmenna Paralympiakoulupäivä perjantaina Koululaispäivänä vammaisurheilun lajit tulevat tutuiksi sekä vammaisille että vammattomille koululaisille. Löydä oma lajisi lauantaina Päivän teema Löydä oma lajisi auttaa lapsia, nuoria ja aikuisia löytämään sisäisen harrastajansa tai reittinsä urheilun pariin. Liikuntamaan toteuttavat Näkövammaisten Keskusliitto ry:n liikuntatoimi, Suomen Invalidien Urheiluliitto ry ja Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu ry yhteistyössä mm. SOLIA:n, Tampereen kaupungin liikuntapalvelujen, Expomark Oy:n, Suomen Paralympiakomitean ja Maliken kanssa. Suomen Cup -turnaus Apuvälinemessujen ja Liikuntamaan oheistapahtumana pelataan lauantaina 10. marraskuuta Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen uudessa D-hallissa pyörätuolirugbyn ja sähköpyörätuolisalibandyn yhteinen Respecta Suomen Cup -turnaus. 13

14 Takon Soutajien kansainväliset kisat Kaukajärvellä jo 46. kerran Kisajärjestelyille ja Kaukajärven olosuhteille jälleen kiitosta Kaukajärven soutuherruudesta on kisailtu joka kesä vuodesta 1971 lähtien. Heinäelokuun vaihteessa järjestetyt Takon Soutajien perinteiset kansainväliset soutukilpailut vetivät jälleen huipputason soutajia naapurimaiden ohella Australiasta asti. Lisämausteena kisassa oli Suomi-Ruotsi-Viro -soutumaaottelu, jonka ohessa juhlittiin pyöreät 50 vuotta täyttävää järjestäjäseuraa. Juhlavuottaan viettävä Takon Soutajat onnistui järjestelytehtävässään perinteiseen tapaan hyvin. Samoin rata ja muut kilpailuolosuhteet saivat myönteistä palautetta osallistujilta kaukaisimpia vieraita myöten. Kaukajärven kilpailun puuhamies, seuran pitkäaikainen puheenjohtaja ja nykyinen kunniapuheenjohtaja Reima Keso lähettää kiitokset hyvistä olosuhteista Tampereen kaupungin suuntaan: - Kaukajärvi on todellakin sellainen paikka, johon kelpaa kutsua lajin huiput kisailemaan. Aina kun Kaukajärvellä kilpaillaan, kaupunki hoitaa radat ja muut olosuhteet tip top -huippukuntoon. Todella avuliasta henkilökuntaa, joka ymmärtää lajia ja sen vaatimuksia, Keso kiittelee. Kilpailuiden järjestelyihin osallistui kuutisenkymmentä talkoolaista Takon Soutajista, ja tapahtuman suojelijana toimi Tampereen pormestari Timo P. Nieminen. Kilpailuiden johtajana ja pääorganisaattorina toimivalla Kesolla on vahva näppituntuma Kaukajärveen aina 1960-luvulta lähtien, jolloin hän Helsingistä käsin tuli ensimmäistä kertaa tutustumaan sittemmin useidenkin arvokilpailuiden näyttämönä toimineeseen soutuareenaan. Viimeksi Kaukajärvellä kilpailtiin maailmanmestaruuksista vuonna Lajin piirissä Kaukajärvi rankataan maailman parhaiden luonnonratojen joukkoon, joka puitteiltaan täyttää kansainvälisille arvokisaradoille vaadittavat normit. Seuraavat arvokilpailut Kaukajärvellä ovat Pohjoimaiset mestaruuskilpailut vuonna Suuri kansainvälinen tapahtuma on myös syksyllä 2008 järjestettävä nuorten Baltic cup. - Kaupunki pitää olosuhteet laadukkaina ja vastaavasti heittää seurallemme haasteen järjestää tasokkaita soutukilpailuja Kaukajärvellä. Yritämme parhaamme mukaan vastata noihin odotuksiin. Lisäksi on tärkeää, että paikkakunnan omat lupaavat soutajat pääsevät haistamaan kansainvälistä ilmapiiriä kotikaupungissamme, toteaa edelleen soutamalla itsensä huippukunnossa pitävä Keso ja suosittelee soutua monipuoliseksi kuntoilulajiksi kaikille. PETRI VILKKO 14 Tampereen Liikuntasanomat 3/2007

15 Uusi videotulostaulu Tampereen jäähalliin Tampereen jäähalliin pitkään kaivattu videotulostaulu on nyt totta. Tampere-cupissa elokuun puolessa välissä tulostaulu oli vielä koekäytössä, mutta jääkiekon SM-liigan avauksesta lähtien taulun hienoudet hidastuksineen alkavat palvella yleisöä. - Hieno homma, että pitkän odotuksen jälkeen videotaulu saatiin, hehkuttaa Ilveksen toimitusjohtaja Esa Honkalehto. Videokuution myötä jäähalli muuttui kertaheitolla areenaksi. Honkalehto pitää seuraavana haasteena sitä, että videotaulusta saataisiin mahdollisimman pian kaikki hyöty irti. - Uskon kuitenkin, että ottelu ottelulta kuvaajien, ohjaajan ja laitteiston käyttäjien yhteispeli alkaa sujua ja videotaulun kaikki hyödyt saadaan palvelemaan yleisöä. Kuvan laatu on samaa tasoa Hartwall Areenan kanssa ja uskon että taulusta tulee todellinen katseenvangitsija, johon jääkiekkoyleisön katseet pelin tuoksinassa kääntyvät. - Varsinkin tamperelaisille on tärkeää nähdä väliaikatuloksia, kuinka paikalliskilpailija pärjää omassa vieraspelissään, toteaa hallipäällikkö Tolvanen. Myös Tapparassa ollaan erittäin tyytyväisiä uuden videotaulun tulosta Hakametsään. Toimitusjohtaja Mikko Leinosen mukaan ensivaikutelmat taulusta ja kuvan laadusta ovat erittäin myönteiset. - Haluamme panostaa yleisön viihtyvyyteen otteluissa ja videotaulun avulla voimme palvella katsojiamme entistä paremmin. Kaikki viittaa siihen, että mielenkiintoinen liigakausi täällä Tampereella on käynnistymässä. Tulevia tapahtumia: Adidas Finnish Open Karate , Hervannan vapaa-aikakeskus Järjestää: Suomen Karateliitto Lisätietoja: Taekwondon Eurooppa Cup , MetroAuto-Areena Järjestää: ITF Taekwondo-Do Finland Tangon SM-kilpailut 6.10., Kaukajärven vapaa-aikatalo Järjestää: Tanssiseura Hurmio ry Lisätietoja: Pirkan hölkkä Lisätietoja: kansainvälinen nyrkkeilyn Tammer-Turnaus , Pyynikin palloiluhalli Järjestää: Tampereen Voimailuseura ry Hyvänä puolena Honkalehto näkee myös sen, että videoscreenin alla on myös perinteinen tulostaulu, johon ilmestyvät esimerkiksi tilanteet muista samaan aikaan pelattavista otteluista. Hallipäällikkö Jari Tolvanen Tampereen kaupungin liikuntapalveluista haluaakin antaa kiitokset alan eksperteille Juha Koivistolle ja Jouko Haapaniemelle, jotka olivat edesauttamassa sitä, että tuo vielä muualla maailmassa harvinaista herkkua oleva ominaisuus saatiin mukaan tauluun. Hakametsän jäähallin pääkäyttäjinä sekä Ilves että Tappara vastaavat yhdessä videotaulun hankintakustannuksista. Seurat maksavat Tampereen kaupungille yhteensä eurolla korotettua hallivuokraa kaudessa. Kiinteiden hankintakustannusten lisäksi seuroille aiheutuu kuluja myös videotaulun käytöstä sekä pelitapahtumien kuvaamisesta ja kuvamateriaalin koostamisesta. Jääkiekon SM-liiga käynnistyy Tampereella ottelulla Tappara-Ilves. Videotulostaulu on myös muiden jäähallissa järjestettävien tapahtumien käytössä, korostaa hallipäällikkö Jari Tolvanen. Tällöin järjestäjän kustannettavaksi tulee normaalin hallivuokran lisäksi videotaulun käytöstä ja mahdollisesta kuvaamisesta aiheutuvat kulut. Tampereen kaupungin liikuntapalvelut Suvantokatu 4 puh. (03) fax (03) Tiedustelut ja varaukset sähköposti: etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampere Cupissa vielä koekäytössä ollut videotulostaulu saa varsinaisen tulikasteensa Tampereella 13. syyskuuta alkavassa SM-liigassa. 15

16 Tampereen Liikuntasanomat 3/2007 Kolumni Tervehdys EYOF 2009 kisatoimistosta! Tampereen European Youth Olympic Festival (EYOF) -kisoja edeltävät EYOF kisat käytiin kuumissa tunnelmissa heinäkuun lopulla Serbian pääkaupungissa Belgradissa. Kisahumuun oman lisänsä toi lähes + 45 asteen lämpötiloja hipova saunatunnelma. Urheilijat majoittuivat Belgradin yliopiston ylioppilaskylään, jossa ei ollut ilmastoituja huoneita. Kuumista olosuhteista huolimatta moni suomalainen nuori kisakävijä, esimerkiksi yleisurheilussa, teki omia ennätyksiään. Valmentajien mukaan kukaan ei valittanut olosuhteita. Lihakset toimivat vetreästi ja palautuminen oli nopeampaa. Tästä syystä olen nauttinut olla tämän ikäisten joukkueitten mukana aikaisemmissa EYOF-kisoissa. Nuoret sopeutuvat nopeasti hyvinkin vaativiin/vaatimattomiin olosuhteisiin, eivätkä valita turhasta. Lisäksi he pystyvät kauden parhaisiin tuloksiin. Nuorissa on voimaa! Olimme Tampereen EYOF 2009 delegaation kanssa mukana Belgradissa. Retki oli mielestäni erittäin tarpeellinen jokaiselle mukana olleelle. On niin vaikea kuvaillen kertoa minkälaisista kisoista EYOF festivaaleissa on kysymys. Se tuli ainakin selväksi, että ihan piirikunnallisia ei olla nyt tekemässä, kuten joku osuvasti totesi. Tampereen kisojen lajivastaavien on nyt helpompi lähteä suunnittelemaan kisajärjestelyjä ja he tietävät mihin pyrkiä. Ja uskon, että pistävät vielä piirun verran paremmaksi. Sitä meiltä myös odotetaan. Onhan Suomi maailmalla kovan kisajärjestäjän maineessa. Lisäksi matka oli tarpeellinen aloitus eri lajien ihmisten yhteistyölle. Tulevat EYOF-kisat ovat ensimmäinen kansainvälinen monilajitapahtuma Tampereella. Hyvälle yhteistyölle ja koordinaatiolle on nyt tarvetta. Kisamatkan aikaan heinäkuussa Suomessa ja Tampereella satoi vettä ja oli jonkin verran viileämpää. Suomen kesässä ei noihin Belgradin lämpötiloihin ylletä onneksi! Mutta ei jatkuva sadekaan kisatunnelmaa paranna. Tampereen EYOFkisat käydään sunnuntaista perjantaihin Kisaviikolle on tilauksessa normaali suomalainen kesäsää, joka ei kuitenkaan toivottavasti muistuta vuoden 2005 yleisurheilun MM-kisojen aikaan sattunutta myrsky- ja rankkasadeaaltoa. Voi olla, että ilmastonmuutos ja säätilan lämpeneminen tuo Suomeenkin uusia extreme-kokemuksia myös sään suhteen, joten kaikkeen tulee meidänkin varautua. suuntausta aiomme Tampereella jatkaa. Avajaiset ja päättäjäiset olivat yksinkertaiset mutta juhlavat. Ei yritettykään pyrkiä normaalien olympiakisojen tasolle ja shokeerauksiin. Siinä suuntaus on aivan oikea. Budjettikin asettaa tällaisille pyrkimyksille omat rajoituksensa. Tampereen pormestari Timo P. Nieminen otti vastaan olympialipun ja EYOF-kisojen järjestämisoikeuden päättäjäisissä hienossa Belgrad-koripallohallissa. Se oli juhlava ja mieliinjäävä hetki. Lipun nouto oli järjestetty hauskalla tavalla golf-kärryajeluna. Mekin voimme tehdä jotakin mukavaa tamperelaista jäynää Trabzonin (Turkki EYOF 2011) pormestarille, kun hän noutaa olympialipun meidän kisojemme päättäjäisissä. Vaikka pyrimme järjestämään kisat hyvin ja sääntöjen mukaisesti, niin huumori on yhteinen kansainvälinen kieli, joten toivottavasti emme sorru turhaan jäykistelyyn, vaan iloinen kisailme säilyy koko kisaviikon. Kisapaikat olivat Belgradissa Tampereen vastaavia vaatimattomammat. Tiedän, että voimme kisojen läpivientiä parantaa jo sillä, että saamme näyttötaulut ja tulospalvelun toimimaan hyvin ja ajan tasalle kaikilla suorituspaikoilla. Näin myös paikalle tuleva toivottavasti runsain määrin - yleisö pääsee kisajännitykseen paremmin mukaan. Belgradissa vapaaehtoiset olivat nuorta ja iloista porukkaa, jotka tekivät talkootyönsä tosi hyvin. Toivon mukaan saamme myös Tampereella liikkelle paljon vapaaehtoisia, jotka haluavat antaa oman tärkeän panoksensa kisojen läpiviennissä. Ilman näitä kielitaitoisia vapaaehtoisia ei tällaisia kisoja pystyisi edes hakemaan saati läpiviemään. Vapaaehtoishaku alkaa ensi vuonna, joten seuratkaa kisojen nettisivuja myös tämän osalta Mukavaa ja liikunnallista syksyä kaikille Liikuntasanomien lukijoille! Pysykää kisakuulolla! Soom moro! PIRJO PUSKALA Kirjoittaja on EYOF 2009 pääsihteeri Belgradin EYOF-kisat vietiin läpi monella tapaa hyvin. Oli menty edellisistä kisoista sporttisempaan suuntaan ja sitä