Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta (HE 100/2016 vp)

Transkriptio

1 1 SISÄMINISTERIÖ Vastine Tietoverkkojohtaja Pekka Tulokas Eduskunnan hallintovaliokunnalle Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta (HE 100/2016 vp) Johdanto Eduskunnan hallintovaliokunta on pyytänyt sisäministeriöltä vastinetta liittyen perustuslakivaliokunnan lausuntoon (PeVL 38/2016 vp) sekä asiantuntijalausuntoihin hallituksen esityksestä pelastuslain ja hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta (HE 100/2016 vp). Vastine on laadittu yhteistyössä sisäministeriön pelastusosaston, poliisiosaston ja rajavartio-osaston kesken. Sisäministeriö toteaa, ettei hallintovaliokunnan sille toimittamissa oikeusministeriön, valtiovarainministeriön, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ja tietosuojavaltuutetun toimiston lausunnoissa ilmene sellaista, että niihin tulisi ottaa kantaa vastineessa. Perustuslakivaliokunta Perustuslakivaliokunta esittää, että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä vain, jos valiokunnan 1. lakiehdotuksen 91 :stä ja 2. lakiehdotuksen 20 :stä tekemät valtiosääntöoikeudelliset huomautukset otetaan asianmukaisesti huomioon. Huomautukset liittyvät arkaluonteisten tietojen käyttöön. 1. lakiehdotuksen (pelastuslaki) 91 :n 5 momentissa säädetään toimenpiderekisterissä olevien tietojen luovuttamisesta salassapitosäännösten estämättä. Esitetyn mukaan: Rekisterissä olevat tiedot saadaan luovuttaa salassapitosäännösten estämättä: 1) pelastustoimintaa tai valvontaa varten Hätäkeskuslaitokselle, pelastusviranomaiselle, Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle ja 107 :ssä tarkoitetulle tutkintalautakunnan jäsenelle ja asiantuntijalle; 2) öljyvahingon ja aluskemikaalivahingon torjuntaa ja siihen varautumista sekä vesitilannepalvelua ja tulvariskien hallintaa varten Suomen ympäristökeskukselle ja elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksille; 3) varoituspalveluiden kehittämistä varten Ilmatieteen laitokselle; 4) onnettomuustutkintaa varten tutkintaa suorittavalle tutkintalautakunnalle ja viranomaiselle; 5) tieteellistä tutkimusta varten muillekin kuin 1 4 kohdassa tarkoitetuille viranomaisille, tutkimuslaitoksille ja tutkijoille. Perustuslakivaliokunnan mukaan tietojen luovutuksen kohdistuessa myös arkaluonteisiin tietoihin, on sääntelyä täsmennettävä perustuslakivaliokunnan viranomaisten tietojen saamista ja luovuttamista salassapitovelvollisuuden estämättä koskevaa sääntelyä koskevan käytännön mukaiseksi. Sisäministeriö esittää, että 91 :n 5 momentti voisi kuulua perustuslakivaliokunnan huomautus huomioon ottaen seuraavasti: Rekisterissä olevat tiedot saadaan luovuttaa salassapitosäännösten estämättä, silloin kun tietojen saaminen on välttämätöntä: 1) pelastustoimintaa tai valvontaa varten Hätäkeskuslaitokselle, pelastusviranomaiselle, Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle ja 107 :ssä tarkoitetulle tutkintalautakunnan jäsenelle ja asiantuntijalle;

2 2 2) öljyvahingon ja aluskemikaalivahingon torjuntaa ja siihen varautumista sekä vesitilannepalvelua ja tulvariskien hallintaa varten Suomen ympäristökeskukselle ja elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksille; 3) varoituspalveluiden kehittämistä varten Ilmatieteen laitokselle; 4) onnettomuustutkintaa varten tutkintaa suorittavalle tutkintalautakunnalle ja viranomaiselle; 5) tieteellistä tutkimusta varten muillekin kuin 1 4 kohdassa tarkoitetuille viranomaisille, tutkimuslaitoksille ja tutkijoille siten, että luovutettavat tiedot eivät sisällä arkaluonteisia henkilötietoja. Momentissa säädettäisiin tietojen saamisen välttämättömyydestä tietojen luovuttamisen ehtona. Lisäksi arkaluonteisten henkilötietojen suojaa korostettaisiin momentin 5 kohdassa siten, että tieteellistä tutkimusta varten tietoja toimenpiderekisteristä voitaisiin luovuttaa vain sillä edellytyksellä, että luovutettavat tiedot eivät sisällä arkaluonteisia henkilötietoja. Perustuslakivaliokunnan mukaan 1. lakiehdotuksen 91 :n 5 momentin 5 kohdan säännöstä on syytä täsmentää siten, että siinä määritellään ainakin arkaluonteisten tietojen osalta mahdolliset luovutuksensaajat. Sisäministeriö näkee tieteellisen tutkimuksen tekemiseen liittyvässä asiayhteydessä vaikeaksi määritellä laissa kaikki mahdolliset luovutuksensaajat nimeltä. Luetteleminen olisi myös altis alituiselle tarpeelle muuttaa lakia. Sisäministeriö esittää, että edellä mainitulla 5 momentin 5 kohdan lisäyksellä otettaisiin huomioon arkaluonteisten henkilötietojen suoja kieltämällä niiden luovuttaminen. 2. lakiehdotuksen 20 :n 5 momentin mukaan salassapitovelvollisuuden estämättä saadaan luovuttaa tieto, jonka ilmaiseminen on yksittäistapauksessa tarpeen hengen tai terveyden suojaamiseksi tai huomattavan ympäristö- tai omaisuusvahingon välttämiseksi. Sisäministeriö katsoo, että säännöstä voitaisiin perustuslakivaliokunnan kanta huomioon ottaen muuttaa siten, että siinä huomioitaisiin tietojen luovuttamisen välttämättömyys. Säännös voisi kuulua tällöin seuraavasti: "Salassapitovelvollisuuden estämättä saadaan luovuttaa tieto, jonka ilmaiseminen on yksittäistapauksessa välttämätön hengen tai terveyden suojaamiseksi tai huomattavan ympäristö- tai omaisuusvahingon välttämiseksi." Lain 20 :n 5 momentin loppuosa olisi sama kuin esityksessä. Liikenne- ja viestintäministeriö Lausunnossa todetaan, että tietojen luovuttaminen ilma-alusrekisteristä ei ole mahdollista ilman syntyviä kustannuksia. Sisäministeriö toteaa, että hallituksen esityksessä (s. 3) viitataan tavoitteeseen minimoida kunnille lakisääteisistä tehtävistä aiheutuvia taloudellisia rasitteita. Tästä näkökulmasta maksuttomuudesta luopuminen lisäisi kuntien vastuulla olevan pelastustoimen kustannuksia. Lausunnossa kysytään lisäksi, viittaako sana "myös" tiedonsaantioikeuden osalta (1. lakiehdotuksen 89 ) siihen, että tieto luovutettaisiin ensisijaisesti jossakin muussa muodossa kuin sähköisesti. Sisäministeriö toteaa, että sähköinen tiedonluovutustapa on ensisijainen ja muut tiedonluovutustavat toissijaisia. Sisäministeriö pitää kuitenkin perusteltuna säilyttää ehdotettu muotoilu, koska tiedonsaantioikeus ei saa vaarantua tiedon luovuttamistapaa koskevasta syystä. Sosiaali- ja terveysministeriö Lausunnon mukaan toimenpiderekisterissä (1. lakiehdotus 91 ) olevat tiedot tulisi saada luovuttaa salassapitosäännösten estämättä ja maksutta myös sosiaali- ja terveysviranomaiselle, perusteena varautuminen ja valmiussuunnittelu sekä ensihoidon palvelutasomäärityksen tekeminen. Sisäministeriö pitää perusteltuna, että kysymykseen palattaisiin pelastuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä, jonka valmistelu on jo aloitettu.

3 3 Hätäkeskuslaitos Lausunnon mukaan Rajavartiolaitoksen muiden kuin meripelastustointa koskevien ilmoitusten käsittely tarkoittaa myös Hätäkeskuslaitoksen tehtäväkentän laajentamista muiden kuin hätäkeskuspalveluihin liittyvien ilmoitusten käsittelyyn, jolloin Rajavartiolaitokselle annettaisiin lakiesityksen kautta muita hätäkeskustoimintaan osallistuvia viranomaisia laajemmat oikeudet. Sisäministeriö toteaa, ettei lausunnossa esitetty ole ollut hallituksen esityksen tarkoituksena, mutta esittää 2. lakiehdotuksen 14 a :n 2 momenttia edellisen johdosta täsmennettäväksi siten, että momenttiin tehdään lisäys "välittömistä toimenpiteistä": "Rajavartiolaitokselle kuuluva muu kuin meripelastustointa koskeva välittömiä toimenpiteitä edellyttävä ilmoitus siirretään käsiteltäväksi Rajavartiolaitokselle Rajavartiolaitoksen Hätäkeskuslaitokselle antamien ohjeiden ja suunnitelmien mukaisesti." Hätäkeskuslaitoksen käsityksen mukaan sisäministeriöllä ja sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ole sellaisia suunnittelu- ja kehittämistoimia, joita varten olisi välttämätöntä saada salassa pidettävää tietoa hätäkeskustietojärjestelmästä (20 ). Sisäministeriö toteaa, että hätäkeskustietojärjestelmä on viranomaisten yhteiskäyttöinen järjestelmä, jossa olevaa tietoa tulee voida käyttää toimialojen, viranomaisprosessien ja lainsäädännön kehittämisessä. Lausunnon mukaan nyt pelastustoimelle esitetyt uudet tiedonsaantioikeudet edellyttävät hätäkeskustietojärjestelmään uusien yhteyksien avaamista ja sitä kautta uusia kustannuksia Hätäkeskuslaitokselle. Hallituksen esityksessä (s. 7) on todettu, että tiedonsaantioikeuksien järjestelyjen toteuttaminen voi aiheuttaa arvion mukaan uusia kustannuksia liittymäkohtaisesti, ellei voida hyödyntää rekisterien web-portaaleita. Pelastuslaitosten kannalta jo olemassa olevien web-portaalien käyttö onnistuu valtaosin (ilma-alusrekisteri edellyttää erillisiä teknisiä ratkaisuja), jolloin erillisten tietoteknisten ratkaisujen tekemisestä ei aiheudu kustannuksia. Sen sijaan Hätäkeskuslaitoksen kohdalla kustannukset voivat liittyä hätäkeskustietojärjestelmän turvallisuusratkaisuun, koska hätäkeskustietojärjestelmä toimii hallinnon turvallisuusverkossa (TUVE). Arviot kustannuksista vaihtelevat euron välillä liittymäkohtaisesti. Lisäksi huomioon on otettava vuosittaiset ylläpitokustannukset, noin prosenttia investointikustannuksista laskettuna. Valtion talousarviossa Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot ovat kohdassa , johon on merkitty mm. uudesta hätäkeskustietojärjestelmästä (Erica-tietojärjestelmä) aiheutuvat menot. Sisäministeriö toteaa, että pelastustoimi voi ja sen tulee voida käyttää uusia tiedonsaantioikeuksia omilla järjestelmillään ilman, että Hätäkeskuslaitos toimii välityspisteenä. On kuitenkin tärkeää, että Hätäkeskuslaitos voi tuottaa lakisääteisenä tehtävänään tukipalveluita viranomaisille, jolloin Hätäkeskuslaitoksella tulee olla tiedonsaantioikeus nyt esitettyihin tietoihin. Hätäkeskuslaitos katsoo lausunnossaan, että tietojen luovuttamisen osalta tulisi lain perusteluissa täsmentää tiedon omistajuutta erityisesti hätäilmoitusta koskevien tietojen, kuten hätäpuhelutallenteiden osalta. Sisäministeriö katsoo, että tämän hetken toimintaan, jossa päävastuullinen rekisterinpitäjä on Hätäkeskuslaitos ja poliisin tehtävien osalta rekisterinpitäjänä on Poliisihallitus, ei ole tarkoituksenmukaista tehdä muutoksia. Hätäkeskustoiminnasta annettu laki edistää osaltaan keskeisten turvallisuusviranomaisten operatiivista yhteistoimintaa. Laissa säädetään tietojen tallettamisesta, käsittelystä ja luovuttamisesta. Hätäkeskuslaitos ohjaa nykyisin poliisin tehtäviin liittyvät hätäpuhelutallenteiden luovutuspyynnöt Poliisihallituksen päätettäväksi. Samoin Hätäkeskuslaitos toimii heille saapuneiden tarkastuspyyntöjen osalta poliisin tehtäviin liittyen. Nykyinen malli on toimiva ja se on vähentänyt ylimääräistä työtä hätäkeskuksissa. Lain valmistelussa tuli esille, että pelastustoimi, sosiaali- ja terveystoimi sekä Rajavartiolaitos haluavat jatkossa selvittää mahdollisuutta siirtyä omien tietojensa osalta rekisterinpitäjäksi. Maakunta- ja sosiaali- ja terveystoimen - sekä pelastustoimen uudistuksien ollessa vielä kesken päädyttiin tilanne pitämään tässä hallituksen esityksessä entisellään.

4 4 Hätäkeskuslaitoksen ehdottaa, että heille tulisi antaa oikeus velvoittaa viranomaisia järjestämään oma sisäinen valvontansa hätäkeskustietojärjestelmän käytön osalta. Tätä ehdotusta ei esitetä huomioitavaksi, koska kukin viranomainen vastaa itse omasta sisäisestä valvonnastaan. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Lausunnossa esitetään esityksen perusteluosaan lisättäväksi "verkon kattavuustiedot" liittyen tietoyhteiskuntakaaren 323 :n osalta pelastustoiminnan ylläpitämiseksi tarpeellisiin tietoihin. Sisäministeriö toteaa, ettei hallituksen esityksen perusteluosaa voida tässä vaiheessa muuttaa, mutta esittää hallintovaliokunnan harkittavaksi Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen esityksen kirjaamista sopivassa muodossa valiokunnan lakiesitystä koskevaan mietintöön. Lausunnossa viitataan 2. lakiehdotuksen 20 :ään, jossa säädetään tietojen luovuttamisesta. Sisäministeriö pitää lausunnossa olevaa kommenttia epäselvänä, mutta toteaa että tietojen luovuttamisessa tulee noudattaa laissa olevia määräyksiä. Sisäministeriö pitää perusteltuna 2. lakiehdotuksen 23 ja 25 :issä ehdotettua, jonka mukaan Hätäkeskuslaitos voisi tarvittaessa vaatia selvityksen siitä, kuinka hätäkeskustietojärjestelmästä luovutettujen tietojen käyttö ja suojaus on tarkoitus järjestää. Hätäkeskusjärjestelmän päävastuullinen rekisterinpitäjä on Hätäkeskuslaitos ja poliisin osalta rekisterinpitäjä on Poliisihallitus. Muut tahot ovat hätäkeskustietojärjestelmän käyttäjiä. On perusteltua, että rekisterinpitäjällä on oikeus vaatia selvitys, varsinkin koska kysymys on valtakunnallisesta ja laajassa käytössä olevasta tietojärjestelmästä, joka sisältää arkaluonteisiksi määriteltyjä henkilötietoja sekä tietoja, jotka saattaisivat väärinkäytettyinä vaarantaa yksityiselämän ja henkilötietojen suojan lisäksi myös keskeisten turvallisuusviranomaisten toimintaa. Pelastusopisto Lausunnossa esitetään pelastuslain 42 :n sanamuodon laajentamista koskemaan myös yksityistä palvelusektoria. Sisäministeriö toteaa, ettei lakiesityksen tavoitteena ole muuttaa pelastuslain 42 :ää. Kyseisen pykälän muuttaminen vaatisi perusteellista valmistelua, johon tässä yhteydessä ei ole mahdollisuuksia. Pelastusopisto esittää tilastonteko-oikeuden laajentamista kaikkiin pelastustoimen rekistereihin. Sisäministeriö toteaa, ettei lakiesityksen tavoitteena ole tilastonteko-oikeutta koskevan sääntelyn tarkistaminen, eikä asia ole ollut esillä lakiesitystä valmisteltaessa. Sisäministeriö ei näe perusteltuna muuttaa sääntelyä ilman asianmukaista valmistelua. Lausunnossa esitetään 1. lakiehdotuksen 91 :n 2 momentin sanamuotoa muutettavaksi kohdan "hoitamista tehtävistä tiedot" muotoon "hoitamien tehtävien tapahtumista tiedot". Sisäministeriö pitää hallituksen esityksessä olevaa muotoilua selkeämpänä, eikä näe sen osalta tulkintaongelmaa. Pelastusopisto esittää, että 91 :n 2 momentin kohdissa 4, 5 ja 6 olevat lisäykset siitä, että poliisin tietoja ei saa tallentaa toimenpiderekisteriin, pitää poistaa ja sen sijaan käytettäisiin ilmaisua, jonka mukaan "Poliisin tiedoista ei saa tallentaa tietoja, joista poliisin käyttämät menetelmät, henkilöstövoimavarat, ajoneuvot tai muu kalusto ovat yksilöitävissä." Sisäministeriö ei pidä lausunnossa ehdotettua kannatettavana, koska lakiesityksen muotoilu on tarkempi. Poliisin tietojen osalta rajaukset ovat perusteltuja poliisin toiminnan luonne huomioon ottaen. Poliisihallitus Lausunnossa esitetään, että varo-tietojen luovuttaminen pelastustoimen viranomaiselta edelleen muille kuin hätäkeskusviranomaisille tai toimijoille tulisi erikseen kieltää. Sisäministeriö toteaa, että

5 5 lakiehdotuksessa (2. lakiehdotus, 17 2 mom.) varo-tietojen käyttö rajautuu yksittäiseen toimialakohtaiseen tehtävään, jolloin erillinen kielto tiedon edelleen luovuttamisesta ei ole tarpeellinen. Sisäministeriön näkemys on, että 17 :n 2 momentissa tulisi nimenomaisesti lukea tietojen luovuttamisesta, jotta saatu varo-tieto saataisiin luovuttaa edelleen. Myös momentin alkuosa, joka on jo voimassa olevassa laissa, tukee tulkintaa tietojen edelleenluovuttamiskiellosta. Sen mukaan rekisteriä pitävien ja käyttävien viranomaisten palveluksessa olevat henkilöt ovat oikeutettuja näkemään ja käsittelemään ainoastaan toimivaltuuksiensa rajoissa oman toimialansa tietoja ja tehtäviä Hätäkeskuslaitoksen kanssa sovittavalla tavalla. Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Lausunnossa esitetään, että sopimuspalokunnilla (ei-viranomainen) tulisi olla oikeus esitetyn (1. lakiesitys 91 4 mom.: "Toimenpiderekisteriin saa tallentaa omat tietonsa kukin tehtävään osallistunut taho.") tallentamisoikeuden ohella muuhunkin tietojen käsittelyyn toimenpiderekisterissä. Tätä perustellaan sillä, että tallennettua tietoa tulisi voida täsmentää tai täydentää. Lausunnon mukaan sopimuspalokunnilla tulisi olla myös oikeus käsitellä omia tietojaan. Sisäministeriön mielestä hallituksen esityksessä ehdotettua ei ole aiheellista muuttaa. Toimenpiderekisteri on henkilörekisteri, joka saattaa sisältää myös arkaluonteisia henkilötietoja. Tallennettujen tietojen täsmentämisen tai täydentämisen tulee pysyä vastuullisen rekisterinpitäjän eli asianomaisen viranomaisen (pelastuslaitoksen) vastuulla. Voimassa olevan pelastuslain 91 :n 4 momentissa poikkeus tähän pääsääntöön on ainoastaan, jos pelastustoimintaa on johtanut pelastuslain 34 :ssä tarkoitettu muu pelastustoiminnan johtaja (kuin pelastusviranomainen; esimerkiksi sopimuspalokuntalainen), jolloin tällaisella henkilöllä on oikeus tiedon tallentamisen ohella myös käsitellä tietoa siitä tehtävästä, jossa hän on toiminut pelastustoiminnan johtajana. Väestörekisterikeskus Lausunnossa kiinnitetään huomiota siihen, että väestötietojärjestelmän tietojen saannin maksuttomuus tulisi kattaa viranomaisten toimintamäärärahoja uudelleen kohdentamalla. Sisäministeriö toteaa, että hallituksen esityksessä (s. 3) viitataan tavoitteeseen minimoida kunnille lakisääteisistä tehtävistä aiheutuvia taloudellisia rasitteita. Tästä näkökulmasta maksuttomuudesta luopuminen lisäisi kuntien vastuulla olevan pelastustoimen kustannuksia.