SUMMASSAAREN RANTA- ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

Transkriptio

1 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI SUMMASSAAREN RANTA- ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Selostus, valmisteluvaihe Kaavaluonnos nähtävillä: Kaavaehdotus nähtävillä: Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto: Kaavatunnus: FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29921

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 1 (23) Sisällysluettelo 1 Perus ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan tarkoitus Asemakaavan toteuttaminen Lähtökohdat Selvitys alueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö, maisema ja maaperä Rakennettu ympäristö Muinaisjäännökset Maanomistus Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto, ajoyhteydet Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Keski-Suomen maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Pohjakartta Selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Asemakaavan suunnittelun vaiheet Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Vuorovaikutus sekä yhteistyö viranomaisten kanssa kaavaprosessin aikana Asemakaavamuutoksen valmisteluvaihe Asemakaavamuutoksen ehdotusvaihe Asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Mitoitus Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 2 (23) Asemakaavan suhde maakuntakaavaan Kaavan suhde sisältövaatimuksiin Asemakaavan sisältövaatimukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus Liitteet: 1. Osallistumis ja arviointisuunnitelma 2. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio 3. Luonto- ja maisemaselvitys , Suunnittelukeskus Oy 4. Muinaisjäännösinventointi 2007, Mikroliitti Oy / Timo Jussila FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 3 (23) SUMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 1 Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Summassaaren ranta-asemakaavan laajennus Kaavan päiväys: luonnos Alueen määrittely: Ranta-asemakaavan laajennus koskee osaa tilasta RN:o Saarijärven kaupungin Summasjärven kylässä. Kaavan laatija: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Susanna Paananen, Ins. Amk Osoite: Puistokatu 2A, Jyväskylä Sähköposti: susanna.paananen@fcg.fi Projektinumero: P29921 Vireilletulo: Luonnos nähtävillä: Ehdotus nähtävillä: Kaupunginvaltuusto hyväksynyt: Kaupungin yhteyshenkilö: Kaavoitusarkkitehti: Ulla-Maija Humppi puh , ulla-maija.humppi@saarijarvi.fi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 4 (23) Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Summasen rannalla noin 6 kilometrin etäisyydellä Saarijärven keskustasta. Kaava-alue rajautuu Summasjärveen. SUMMASSAARI Kuva 1 Suunnittelualueen sijainti suhteessa Saarijärven keskustaan (Kartta: Maanmittauslaitos) Suunnittelualueella sijaitsee matkailupalveluihin liittyviä toimintoja. Alue on muutoin tavanomaista muokattua maa- ja metsätalousmaata. 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitustyössä noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutteista asemakaavan laatimisprosessia. Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä mukaisesti varataan osallisille tilaisuus mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti (tai suullisesti taikka eri- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 5 (23) tyisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla). Tässä yhteydessä voivat mielipiteensä esittää myös muut kunnan jäsenet. Nähtäville asettamisesta ilmoitetaan lehtikuulutuksin ja kunnan internet-sivuilla. Kaavaprosessi Aikataulu on tavoitteellinen ja tarvittaessa sitä tarkistetaan suunnittelutyön edetessä. 2.2 Asemakaavan tarkoitus Ajankohta Vireilletulo Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä Valmisteluvaiheen kuuleminen kaavaluonnoksen nähtävilläolo 1-2/2017 Kaavaehdotuksen nähtävilläolo 4-5/2017 Asemakaavan hyväksyminen 8/2017 Saarijärven kaupunki päätti keväällä 2016 Summassaaren Mertaniemessä sijaitsevan Saarijärven Urheilutarvike ja Eräpalvelut Ky:n vuokra-alan myymisestä uudelle yrittäjäpariskunnalle. Kaupungin tahto oli, että kyseinen rakennuspaikka säilyy edelleen matkailupalvelukäytössä. Tämän varmistamiseksi Summassaareen laadittua rantaasemakaavaa tulee laajentaa siten, että se käsittää myös Mertaniemen matkailupalvelualueen. Kyseinen alue on tällä hetkellä kaavoittamatonta aluetta. Kaavoitettava alue (eli ranta-asemakaavan laajennusalue) sijoittuu Saarijärven kaupungin omistamalle tilalle Mertaniemi Summassaaren ranta-asemakaavaa laajennetaan vähintään n. 1 hehtaarin suuruiselle myytäväksi tarkoitetulle alueelle. Tavoitteena on alueen toiminnan kehittäminen alueen arkeologiset arvot huomioiden. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti kaavan saatua lainvoiman. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 6 (23) Lähtökohdat 3.1 Selvitys alueen oloista Alueen yleiskuvaus Summassaari kuuluu osalta itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntaan, Keski-Suomen järviseutuun. Maisemalle tyypillisiä ovat polveilevien järvialtaiden, vesireittien ja kumpuilevien metsämaiden vaihtelu. Järvien selät, saaret ja harjut noudattelevat kallioperän luode-kaakko- ja pohjois-eteläsuuntaista kuviointia. Metsät ovat valtaosin mäntyvaltaisia, rannat ruovikkoisia. Summassaaren metsät ovat vaihtelevasti havu- ja lehtipuuvaltaisia. Haikanniemessä vallitsevat mäntykankaat, alueen keskiosissa koivikot ja pohjoisosassa kuusikankaat. Luonnonmaisemaltaan arvokkainta aluetta on Summassaaren halki kulkeva harjujakso Haikanniemi, joka päättyy kapeaan Haikankärkeen. Summassaaressa risteilee runsaasti ulkoilureittejä, kuntopolkuja sekä muinaispolku, joka esittelee alueen esihistoriallisia kohteita. Kuntopolut ovat tiiviissä käytössä liittyen Kylpylähotelli Summassaaren toimintaan. Summassaaren itärannalla on yleinen uimaranta Luonnonympäristö, maisema ja maaperä Mertaniemen tilan alueella maaperä on hiekkaa. Kuva 2 Mertaniemen maaperä ( Paikkatietoikkuna) Suunnittelualueen sijainti on osoitettu kuvaan likimääräisesti sinisellä rajauksella. Rakentamisessa hiekka kestää painoa, mutta valuu paljon. Hiekka vaatii vaihtelevan koostumuksen, jotta siitä tulee kestävä rakennuspohja. Hiekka on altis sortumiselle, jos vesi pääsee vaikuttamaan siihen. Summassaaren ranta-asemakaavaa varten Suunnittelukeskus Oy on laatinut vuonna 2005 alueen luontoselvityksen. Summassaaren alueen luonnonympäristön nykytila selvitettiin maastokäynnillä , minkä jälkeen selvitys työstettiin kartoille ja lyhyeksi raportiksi. Inventoinnin tavoitteena oli saada yleiskuva alueen kasvillisuudesta ja eläimistöstä sekä tunnistaa arvokkaimmat kasvillisuus- ja eläimistökohteet. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 7 (23) Työ perustui biotooppikartoitukseen. Maastossa alue kuvioitiin ja kultakin kuviolta kerättiin tietoa mm. puustosta, lajistosta sekä uhanalaisesta lajistosta. Lisäksi arvioitiin alueiden luonnontilaisuutta. Inventointi kohdistettiin putkilokasvilajistoon. Kasvillisuustyypit määritettiin Toivosen ja Leivon (1997) 1 laatiman luokituksen mukaan. Työ ei sisällä erillistä linnustoselvitystä eikä erillisiä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymisselvityksiä. Eläimistötiedot pohjautuvat olemassa olevaan aineistoon sekä maastokäynnin yhteydessä tehtyihin havaintoihin. Selvityksen mukaan alueelle ei sijoitu luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeää aluetta tai kohdetta Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on osittain rakennettu. Alueella sijaitsee matkailupalvelujen toimintaan liittyvää rakennuskantaa, kuten majoitus- ja saunatiloja. Suunnittelualueen rakentamaton osa on tavanomaista metsätalousmaata. Alueen rakentamista rajoittaa kaavoitettavan alueen keskivaiheille sijoittuva muinaismuistoalue. Kuva 3 Mertaniemen alueen rakennuskantaa Mertaniemen päärakennuksen kerrosluku on ½kIu½. Muutoin rakennukset alueella ovat yksikerroksisia. 1 Toivonen, H. & Leivo, A. 1997: Kasvillisuuskartoituksessa käytettävä kasvillisuus- ja kasvupaikkaluokitus. Kokeiluversio. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A; 14. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 8 (23) Muinaisjäännökset Summassaaren rantakaava-alueen muinaisjäännösinventointi on suoritettu vuonna Selvitystyön on tehnyt Mikroliitti Oy. Inventointi suoritettiin kolmen maastotyöpäivän aikana lokakuun alussa 2007 kahden arkeologin voimin. Sitä ennen oli syyskuussa käyty läpi perusteellisemmin Summassaaren hotellin alue, harjun etelä-lounaispuolella. Syyskuussa inventoitiin puolen päivän ajan myös saaren länsiosassa Saarijärven pienvesien rantayleiskaavoitukseen liittyvän inventoinnin osana. Tuo inventointi jatkuu vielä keväällä Maastotyön aikana tehtiin koekuoppia tunnettujen asuinpaikkojen ulkopuolisia alueita. Koko alue tutkittiin silmänvaraisesti. Tunnettuihin muinaisjäännöksiin ei kajottu ja niihin pidettiin kohtuullinen turvaetäisyys koekuoppia tehtäessä. Tarvittaessa kuoppien seinämiä ja pohjaa vielä pengottiin lastalla. Ennestään tunnettujen muinaisäännösten rajoina pidettiin Museoviraston syksyllä 2007 lausunnossaan Saarijärven kunnalle antamia rajauksia. Kaavoitettavalle alueelle sijoittuu varhaismetallikautinen asuinpaikka. Kuva 4 Mertaniemen alueelle sijoittuva muinaisjäännösalue ( Mikroliitti Oy) Maanomistus Kaavoitettava maa-alue on kaupungin omistuksessa. Vesialueen omistaa Summasjärven osakaskunta Palvelut Summassaaressa sijaitsee kylpylähotelli, jonka rakennukset on rakennettu lukujen taitteessa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 9 (23) Kuva 5 Kylpylähotellin päärakennus ( Tuomo Järvinen, FCG) Summassaaren alueen muinaisarvoa on hyödyntänyt alueella toimiva Kivikauden kylä - matkailuyritys. Kaavoitettava alue tukeutuu muilta osin Saarijärven keskustan palveluihin Yhdyskuntatekninen huolto, ajoyhteydet Vesijohto- ja viemäriverkosto kattaa nykyisellään suunnittelualueen ympäristön. Suunnittelualue on liitetty olemassa olevaan kunnallistekniseen verkostoon kiinteistökohtaisella pumppaamolla. Kaavoitettava alue on helposti saavutettavissa Summassaarentieltä, josta kulku kiinteistölle toimii edelleen Kivikirveentien kautta. Summassaarentie sekä Kivikirveentie ovat yksityisteitä. 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja päätös tuli lainvoimaiseksi Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. MRL 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteisiin sovelletaan alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia vain yleispiirteisen kaavoituksen osalta. Erityistavoitteisiin sovelletaan alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia kaikkien kaavojen osalta, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu vain tiettyyn kaavatasoon Keski-Suomen maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan ja se sai lainvoiman FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 10 (23) Kuva 6 Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. Suunnittelualue on osoitettu likimääräisesti punaisella nuolella kartalla. Maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealueelle (kuk). Alueen läheisyyteen sijoittuu valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö ( Tarvaala). Summassaaren alueelle on osoitettu maakuntakaavassa myös matkailupalvelujen alueen kohdemerkintä sekä luonnonseuojelualueen kohdemerkintä, sl. Suunnittelualueelle sijoittuu myös pohjavesialuetta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 11 (23) vaihemaakuntakaava: Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa varataan maa-alue Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle. Kaavassa jätteenkäsittelykeskuksen alueeksi osoitetaan Laukaan Lievestuoreen Mörkökorpi. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset Kaava ei koske Saarijärveä. 2. vaihemaakuntakaava: Maa-aineshuolto ja luontoarvot Toisen vaihekaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojella samalla arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Tavoitteena on myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon. Kaavassa esitetään lisäksi raaka-ainehuollon kannalta potentiaaliset malmivyöhykkeet. Erityistä huomiota kiinnitetään vesi- ja maaainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen. Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa Kaava sai lainvoiman KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. Kaavassa ei osoiteta aluevarauksia suunnittelualueille tai sen läheisyyteen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 12 (23) vaihemaakuntakaava: Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Kolmas vaihemaakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Vahvistamatta jäi 4 tuulivoimapuiston aluetta ja 42 turvetuotantoon soveltuvaa suota. Vahvistuksen jälkeen kaavassa osoitetaan 113 turvetuotantoon soveltuvaa aluetta ja annetaan koko maakuntaa ja 13 valuma-aluetta koskeva suunnittelumääräys. Kaavassa on selvitetty myös turvetuotantoon soveltuvien soiden luontoarvot. Uusia luonnonsuojelusoita on 34 ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä soita 38. Ne täydentävät merkitykseltään maakuntakaavatasoisia suoluonnon kohteita. Potentiaalisia tuulivoima-alueita on 5. Teoreettisesti niille sopisi 3 MW voimaloita noin 60. Korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksen maakuntakaavan vahvistamista koskevassa valituksessa. Korkein hallinto-oikeus toteaa päätöksessään, että maakuntavaltuuston päätös on vahvistamatta jätettyjen tv-, tu- ja tu1 -merkintöjen osalta ollut lainvastainen. Tämän vuoksi ympäristöministeriön on maankäyttö- ja rakennuslain 31 :n 3 momentti huomioon ottaen tullut jättää maakuntakaava vahvistamatta näiltä osin, eikä päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ole perusteita. Kaavassa ei osoiteta aluevarauksia suunnittelualueille tai sen läheisyyteen. 4. vaihemaakuntakaava: Kaupallinen palveluverkko ym. Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaava osoittaa melualueen Vuorisjärven räjäytyspaikan tarpeisiin sekä suojavyöhykkeet Kalettoman, Toivakan ja Hartolan varikoille. Kaavassa on mukana myös Joutsan ja Tikkakosken varalaskupaikkojen suoja-alueet. Kaavassa tarkistettiin myös virkistystoimintojen alueita (kokonaisuudet, reitistöt). Kaavassa muutettiin Pirkanmaan maakuntakaavaa Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan ja se sai lainvoiman Kaavassa ei osoiteta aluevarauksia suunnittelualueille tai sen läheisyyteen. Maakuntakaavan tarkistus Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Tavoitteena on, että kaavaluonnos ja -ehdotus ovat nähtävillä vuonna Maakuntavaltuuston on tarkoitus hyväksyä kaava syksyllä 2017 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 13 (23) Kuva 7 Ote maakuntakaavan tarkistuksen ehdotusluonnoksesta Maakuntakaavan tarkistuksen ehdotusluonnoksessa suunnittelualueet sijoittuvat maakuntakeskus (karttamerkintä) alueelle. Summassaaren alueelle on osoitettu matkailupalvelujen alue (kohdemerkintä). Koko suunnittelualue sijoittuu kulttuuriympäristön vetovoima-alueelle. Summassaareen on osoitettu myös pohjavesialue Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Saarijärven kunnanvaltuuston hyväksymä oikeusvaikutukseton yleiskaava, Tarvaalan yleiskaava. Kuva 8 Ote Tarvaalan yleiskaavasta. Suunnittelualue on osoitettu kuvaan likimääräisellä aluerajauksella. Suunnittelualue on osoitettu kaavassa matkailupalvelujen alueena, KM. Alueelle on myös osoitettu muinaismustoalue, SM. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 14 (23) Asemakaava Ranta-asemakaava koskee Saarijärven kaupungin Summasjärven kylän tiloja RN:o 1:200,1:216, 1:217, 1:220, 1:235, 1:351, 1:352, 1:353 ja 1:484. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan Kuva 9 Ote Summassaaren ranta-asemakaavasta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 15 (23) Kuva 10 Suunnittelualueen likimääräinen rajaus suhteessa voimassa olevaan kaavaan Pohjakartta Pohjakartta täyttää sille MRL 54 mukaan asetetut vaatimukset. Pohjakartan täydennysmittaukset on suoritettu vuoden 2016 aikana Selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Luonto- ja maisemaselvitys , Suunnittelukeskus Oy Muinaisjäännösinventointi 2007, Mikroliitti Oy / Timo Jussila Saarijärven Kalmari, Ranta-Hännilä ja Summassaari modernin rakennusperinnön inventointi (Aada mustonen, 2013) 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Päätös Summassaaren ranta-asemakaavan laajentamisesta: KH Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 16 (23) Asemakaavan valmisteluvaiheen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolo: Asemakaavaehdotuksen nähtävilläolo: Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan: Osiota täydennetään kaavaprosessin aikana. 4.2 Vuorovaikutus sekä yhteistyö viranomaisten kanssa kaavaprosessin aikana Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville Osalliset sekä osallistumista koskeva menettely kuvataan kaava koskevassa osallistumis- ja arviointisuunitelmassa. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin sähköpostitse. Sähköposti liiteaineistoineen on toimitettu ja palautetta pyydettiin mennessä. Aineisto toimitettiin kommenteille Keski-Suomen museoon, Keski-Suomen ELY-keskukseen, Keski-Suomen pelastuslaitokselle, Keski-Suomen liittoon sekä Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötarkastajalle. Kutsutuilla oli kommenteilla kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavan alustavaa luonnosaineistoa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennettiin lausuntojen perusteella. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio on kaavaselostuksen liitteenä. Osiota täydennetään kaavaprosessin aikana. 4.3 Asemakaavamuutoksen valmisteluvaihe Kaavaluonnos asetetaan nähtäville keväällä Kaava-alueella toimintaa harjoittavan yrityksen edustajien kanssa on käyty neuvottelua kaavan sisällöstä ja tavoitteista. Summasjärven osakaskunnan kanssa on käyty neuvottelu helmikuussa 2017 kaavaalueen laajentamisesta vesistön alueelle. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 17 (23) Kuva 11 Summassaaren ranta-asemakaavan laajennus, luonnosvaihe. 4.4 Asemakaavamuutoksen ehdotusvaihe Osiota täydennetään kaavaprosessin aikana. 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin 2,5 hehtaaria. Asemakaavalla osoitetaan matkailua palvelevien rakennusten korttelialue (RM-2). Kerrosluku RM-2 korttelissa on ½ k II. Rakennusoikeutta kortteliin on osoitettu 1200 kerrosneliömetriä. Vesialueelle W-1 on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 120 k-m 2. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 18 (23) Mitoitus Asemakaavan myötä rakennusoikeutta on osoitettu alueelle seuraavasti: Aluevarausalueet : Aluevaraus Pinta-ala[ha] Kerrosala[k-m2] Tehokkuus[e] RM 1, ,08 W-1 0, , Kaikki 2,13185 ha RM-2 alueella kokonaiskerrosalasta tällä hetkellä on käytetty 510 kem 2. Matkailupalvelualueella lisärakentamista mahdollistetaan siten 690 kem 2. 6 Kaavamerkinnät ja määräykset Seuraavassa on kuvattu perustelut merkittävimmille asemakaavassa käytetyille merkinnöille. Loma- ja matkailualueet: Laajennusosan osoittaminen RM-alueeksi mahdollistaa nykyisen toiminnan jatkamisen ja kehittämisen alueella. Rakentamista on ohjattu rakennusaloin sekä kerroslukumerkinnöin. Muut alueet: Vesialueen kaavoituksen tavoitteena on mahdollistaa alueella ponttonien varaan rakennettavaa majoitusta. Rakentamista ohjataan tarkemmin wv-1 määräyksellä: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 19 (23) Kaavan vaikutukset Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Vaikutusten arviointi seuraa kaavan laatimista koko laatimisprosessin ajan. Keskeisesti se kertoo, kuinka hyvin lopputulos vastaa MRL:n sisältövaatimuksia sekä niitä valtakunnallisia, seudullisia ja paikallisia tavoitteita, jotka kaavalle on työn alussa ja sen kuluessa asetettu. 7.1 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntatalous Taajamakuva Asuminen Palvelut ja työpaikat Voimassa olevan asemakaavan laajennus RM-alueella vaikuttaa olemassa olevaan väestön rakenteeseen hyvin marginaalisesti. Vaikutus on aluetta tukeva. Suunnittelualue sopii nykyiseen aluerakenteeseen erinomaisesti. RM-alue täydentää aluerakennetta Summassaaressa hyvin luonnollisesti ja vaikutus on positiivinen. Summassaareen sijoittuu useita matkailu ja majoituspalveluiden tuottajia. Alue on liitetty jo rakennettuun kunnallistekniikkaan, joten merkittäviä kustannuksia ei synny. Ympäröivä aluerakenne on muodostunut melko väljällä rakentamisen ohjauksella luonnollisen jäsentämättömäksi. Kaava mahdollistaa kohtuullisen lisärakentamisen alueella. Taajamakuvaan ei katsota aiheutuvan merkittäviä muutoksia. Kaavan laajennusalueelle ei osoiteta asumiseen aluevarauksia. RM-1 alueen perustaminen mahdollistaa matkailupalvelujen jatkumisen alueella. Loma-asukkaat tukeutuvat samoihin palveluihin kuin ympäröivä asutus, Saarijärven keskustassa. Liikenne Alue on helposti saavutettavissa Summassaaren tieltä. Ranta-asemakaavan laajennuksesta ei aiheudu uusien liikenneväylien rakentamistarvetta. Alueen päätiet (Summassaarentie ja FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 20 (23) Kivikirveentie) ovat rakennettuja tieyhteyksiä. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Tekninen huolto Virkistys Kaavoitettavalle alueelle sijoittuu varhaismetallikautinen asuinpaikka. Alue on huomioitu kaavassa sm-merkinnällä. Merkinnän todetaan olevan alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on kuultava museovirastoa tai maakuntamuseota. Suunnitelma edistää olemassa olevien teknistenverkostojen hyväksikäyttöä sijoittumalla valmiiksi rakennettuun ympäristöön, johon mm. johtoliittymät ovat helposti toteutettavissa. Kelluvat loma-asunnot liitetään vesihuoltoverkkoon, mikäli siihen on tarvetta. Kaavoituksella ei ole tässä tapauksessa vaikutusta ympäröiviin virkistysalueisiin. Summassaareen sijoittuu useita polkuja ja myös ohjattu reitti, jotka palvelevat virkistyskäyttöä. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Sosiaalinen ympäristö/asumisen olosuhteet Summassaaren alueelle ei ole odotettavissa ympäristöhäiriöitä. Ei vaikutusta Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, luonnonolot Pienilmasto Pohjavedet Luonnonsuojelu Ei olennaisia vaikutuksia. Rakentamisen määrä suhteutettuna jo rakentuneeseen alueeseen on pieni. Kelluvien ponttonirakenteiden suunnittelussa on otettava huomioon jää- ja tuulikuorman vaikutukset. Alue on pieni ja liittyy osaksi suurempaa kokonaisuutta. Ei olennaisia vaikutuksia. Ei vaikutusta. Alue ei sijoitu pohjavesialueelle. Kaavamuutosalue ei ole luonnontilainen. Kaavamuutos eivät heikennä suojeluarvoja tai muita luontokohteita. Alueelle laaditaan liito-oravaselvitys keväällä Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Liikenneturvallisuus Ihmisten elinolot ja terveys, ympäristön puhtaus Ei vaikutusta. Kaavan laajennus juuri vaikuta ihmisten elinoloihin, sillä alueella on jo nyt matkailupalvelutoimintaa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 21 (23) Asemakaavan suhde maakuntakaavaan Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen maakuntakaavan ja se sai lainvoiman KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealueelle (kuk). Alueen läheisyyteen sijoittuu valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö ( Tarvaala). Summassaaren alueelle on osoitettu maakuntakaavassa myös matkailupalvelujen alueen kohdemerkintä sekä luonnonsuojelualueen kohdemerkintä, sl. Suunnittelualueen läheisyyteen sijoittuu myös pohjavesialuetta. HUOMIOIMINEN ASEMAKAAVASSA Ranta-asemakaavan laajennus ei vaikuta Tarvaalan valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Rakentaminen toteutetaan alueen muinaismuistoalue huomioiden. Kaavan laajentaminen mahdollistaa matkailupalveluiden jatkumisen alueella Kaavan suhde sisältövaatimuksiin Jos asemakaavaa laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt yleiskaavan sisältövaatimukset. Seuraavassa taulukossa on esitetty asemakaavan suhde yleis- ja asemakaavojen sisältövaatimuksiin. Asemakaavan suhde kaavojen sisältövaatimuksiin Yleiskaavan sisältövaatimukset MRL 39 Maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä erikseen säädetään. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus. Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Turvallinen, terveellinen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoinen Asemakaavan sisältövaatimukset MRL 54 Maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä erikseen säädetään. Palvelujen alueellinen saatavuus. Edellytykset liikenteen järjestämiselle. Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä Otettu kaavassa huomioon Kaavan sisältö vastaa maakuntakaavaehdotuksen tavoitteita ja merkintöjä. Ei oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Kaava ei heikennä alueen ekologista kestävyyttä. Kaava ei heikennä yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kaava liittyy olemassa olevaan rakenteeseen ja verkostoihin. Ei juuri vaikutusta. Kaavalla osoitetaan yksi RM-1 alue, jolla turvataan alueen jo olemassa olevat palvelut. Kaava tukeutuu olemassa olevaan tieverkkoon. Energia-, vesi- ja jätehuolto tuketuvat olemassa oleviin rakenteisiin. Uudisrakentaminen sovitetaan maisemaan ja ympäröivään rakennus- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 22 (23) elinympäristö. elinympäristö. kantaan. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Ympäristöhaittojen vähentäminen. Kaavalaajennus ei juuri vaikuta kunnan elinkeinoelämään. Suunnittelualueella ei ole tunnistettu erityisiä luontoarvoja. Alueella ei ole odotettavissa erityisiä ympäristöhaittoja. Liito-oravaselvitys laaditaan keväällä Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Kaavalla ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Kaavalla ei saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Kaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Täydennysrakentamisessa otetaan rakennettu ympäristö huomioon. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Liito-oravaselvitys laaditaan keväällä Summassaaressa on riittävät virkistysmahdollisuudet. Alueelle sijoittuu polkuja ja reittejä, jotka palvelevat virkistyskäyttöä. Kaavoitettava alue on kaupungin omistuksessa. Ranta-asemakaavan laajennus ei heikennä kenenkään elinympäristön laatua. Kaava mahdollistaa alueen nykyisenkäyttömuodon tulevaisuudessakin. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, valmisteluvaihe 23 (23) Asemakaavan sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa on otettava huomioon MRL 54 :n mukaisesti: Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Summassaaren ranta-asemakaavan laajennuksessa on otettu huomioon MRL 54 :n mukaiset sisältövaatimukset. 8 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 8.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti kaavan saatua lainvoiman. Saarijärven kaupungin rakennusvalvonta valvoo rakennuslupien kautta, alueen rakennusten ja ympäristörakentamisen sopeutumista alueen yleisilmeeseen FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Susanna Paananen, Ins. Amk YKS-585 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

25 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI SUMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29921

26 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paananen Susanna FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

27 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS SUUNNITTELUALUE JA LÄHTÖKOHDAT TAVOITTEET NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoitus Yleiskaava Asemakaava SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT VAIKUTUSTEN ARVIOINTI OSALLISET TIEDOTTAMINEN KAAVAPROSESSI JA OSALLISTUMINEN Kaavan vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luonnosvaihe Ehdotusvaihe Hyväksymisvaihe Viranomaisyhteistyö SUUNNITTELUN AIKATAULU YHTEYSTIEDOT FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (14) SUMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) suunnitelma kaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä ja sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa) kuvataan kaavoitushankkeen sijainti ja tavoitteet sekä kerrotaan miten alueen osalliset voivat vaikuttaa kaavoituksen ja kuinka kaavan vaikutuksia arvioidaan työn aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään suunnittelun edetessä tarpeen mukaan, ja se on nähtävillä kaupungintalolla asemakaavan valmistelun ajan. 2 SUUNNITTELUALUE JA LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue sijaitsee Summasen rannalla noin 6 kilometrin etäisyydellä Saarijärven keskustasta. SUMMASSAARI Kuva 1 Suunnittelualueen sijainti suhteessa Saarijärven keskustaan (Kartta: Maanmittauslaitos) Suunnittelualueella sijaitsee matkailupalveluihin liittyviä toimintoja. Alue on muutoin tavanomaista muokattua maa- ja metsätalousmaata. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 (14) Kuva 2 Näkymä Summassaaren suunnittelualueelle (Kartta: Maanmittauslaitos) 3 TAVOITTEET Saarijärven kaupunki päätti keväällä 2016 Summassaaren Mertaniemessä sijaitsevan Saarijärven Urheilutarvike ja Eräpalvelut Ky:n vuokra-alan myymisestä uudelle yrittäjäpariskunnalle. Kaupungin tahto oli, että kyseinen rakennuspaikka säilyy edelleen matkailupalvelukäytössä. Tämän varmistamiseksi Summassaareen laadittua ranta-asemakaavaa tulee laajentaa siten, että se käsittää myös Mertaniemen matkailupalvelualueen. Kyseinen alue on tällä hetkellä kaavoittamatonta aluetta. Kaavoitettava maa-alue (eli ranta-asemakaavan laajennusalue) sijoittuu Saarijärven kaupungin omistamalle tilalle Mertaniemi Summassaaren ranta-asemakaavaa laajennetaan vähintään n. 1 hehtaarin suuruiselle myytäväksi tarkoitetulle alueelle. Tarkempi kaava-aluerajaus määritetään kaavaprosessin aikana. 4 NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja päätös tuli lainvoimaiseksi Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. MRL 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteisiin sovelletaan alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia vain yleispiirteisen kaavoituksen osalta. Erityistavoitteisiin sovelletaan alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeus-vaikutuksia kaikkien kaavojen osalta, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu vain tiettyyn kaavatasoon. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3 (14) Koska asemakaavaa laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on MRA 25 mukaisesti esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT) ja maakuntakaavaan. Kaavan suunnittelun lähtökohtana huomioidaan valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (VN ), joita ovat: Toimiva aluerakenne. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto. Summassaaren asemakaavan laajennusta koskee erityisesti seuraavat tavoitteet: Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. 4.2 Maakuntakaavoitus Keski-Suomen maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan ja se sai lainvoiman FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4 (14) Kuva 3 Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. Suunnittelualue on osoitettu likimääräisesti punaisella nuolella kartalla. Maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealueelle (kuk). Alueen läheisyyteen sijoittuu valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö ( Tarvaala). Summassaaren alueelle on osoitettu maakuntakaavassa myös matkailupalvelujen alueen kohdemerkintä sekä luonnonseuojelualueen kohdemerkintä, sl. Suunnittelualueen läheisyyteen sijoittuu myös pohjavesialuetta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5 (14) 1. vaihemaakuntakaava: Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa varataan maa-alue Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle. Kaavassa jätteenkäsittelykeskuksen alueeksi osoitetaan Laukaan Lievestuoreen Mörkökorpi. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Korkein hallintooikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset Kaava ei koske Saarijärveä. 2. vaihemaakuntakaava: Maa-aineshuolto ja luontoarvot Toisen vaihekaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojella samalla arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Tavoitteena on myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon. Kaavassa esitetään lisäksi raaka-ainehuollon kannalta potentiaaliset malmivyöhykkeet. Erityistä huomiota kiinnitetään vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen. Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa Kaava sai lainvoiman KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. Kaavassa ei osoiteta aluevarauksia suunnittelualueille tai sen läheisyyteen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6 (14) 3. vaihemaakuntakaava: Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Kolmas vaihemaakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Vahvistamatta jäi 4 tuulivoimapuiston aluetta ja 42 turvetuotantoon soveltuvaa suota. Vahvistuksen jälkeen kaavassa osoitetaan 113 turvetuotantoon soveltuvaa aluetta ja annetaan koko maakuntaa ja 13 valuma-aluetta koskeva suunnittelumääräys. Kaavassa on selvitetty myös turvetuotantoon soveltuvien soiden luontoarvot. Uusia luonnonsuojelusoita on 34 ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä soita 38. Ne täydentävät merkitykseltään maakuntakaavatasoisia suoluonnon kohteita. Potentiaalisia tuulivoima-alueita on 5. Teoreettisesti niille sopisi 3 MW voimaloita noin 60. Korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksen maakuntakaavan vahvistamista koskevassa valituksessa. Korkein hallinto-oikeus toteaa päätöksessään, että maakuntavaltuuston päätös on vahvistamatta jätettyjen tv-, tu- ja tu1 -merkintöjen osalta ollut lainvastainen. Tämän vuoksi ympäristöministeriön on maankäyttö- ja rakennuslain 31 :n 3 momentti huomioon ottaen tullut jättää maakuntakaava vahvistamatta näiltä osin, eikä päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ole perusteita. Kaavassa ei osoiteta aluevarauksia suunnittelualueille tai sen läheisyyteen. 4. vaihemaakuntakaava: Kaupallinen palveluverkko ym. Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaava osoittaa melualueen Vuorisjärven räjäytyspaikan tarpeisiin sekä suojavyöhykkeet Kalettoman, Toivakan ja Hartolan varikoille. Kaavassa on mukana myös Joutsan ja Tikkakosken varalaskupaikkojen suoja-alueet. Kaavassa tarkistettiin myös virkistystoimintojen alueita (kokonaisuudet, reitistöt). Kaavassa muutettiin Pirkanmaan maakuntakaavaa Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan ja se sai lainvoiman Kaavassa ei osoiteta aluevarauksia suunnittelualueille tai sen läheisyyteen. Maakuntakaavan tarkistus Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7 (14) luonnonsuojelua ja virkistystä. Tavoitteena on, että kaavaluonnos ja -ehdotus ovat nähtävillä vuonna Maakuntavaltuuston on tarkoitus hyväksyä kaava kevätkokouksessa Kuva 4 Ote maakuntakaavan tarkistuskartan luonnoksesta Maakuntakaavan tarkistusluonnoksessa suunnittelualueet sijoittuvat maakuntakeskus (karttamerkintä) alueelle. Summassaaren alueelle on osoitettu matkailupalvelujen alue (kohdemerkintä). Koko suunnittelualue sijoittuu kulttuuriympäristön vetovoima-alueelle. Summassaareen on osoitettu myös pohjavesialue. 4.3 Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Saarijärven kunnanvaltuuston hyväksymä oikeusvaikutukseton yleiskaava, Tarvaalan yleiskaava. Kuva 5 Ote Tarvaalan yleiskaavasta. Suunnittelualue on osoitettu kuvaan likimääräisellä aluerajauksella. Suunnittelualue on osoitettu kaavassa matkailupalvelujen alueena, KM. Alueelle on myös osoitettu muinaismustoalue, SM. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8 (14) 4.4 Asemakaava Summassaaren ranta-asemakaava Ranta-asemakaava koskee Saarijärven kaupungin Summasjärven kylän tiloja RN:o 1:200,1:216, 1:217, 1:220, 1:235, 1:351, 1:352, 1:353 ja 1:484. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan Kuva 6 Ote Summassaaren ranta-asemakaavasta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9 (14) Kuva 7 Suunnittelualueen likimääräinen rajaus suhteessa voimassa olevaan kaavaan. 5 SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT Ranta-asemakaavan laajennusta varten on käytettävissä suunnitelmat sekä selvitykset: Summassaaren ranta-asemakaava (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2008) Summassaaren rantakaava-alueen muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti Oy, 2007) Saarijärven Kalmari, Ranta-Hännilä ja Summassaari modernin rakennusperinnön inventointi (Aada mustonen, 2013) Täydentävien selvityksiä laaditaan tarpeen vaatiessa. Lisäselvitysten tarve ratkaistaan kaavaprosessin aikana (esim. liito-oravaselvitys). 6 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavaprosessin aikana tulee arvioida kaavamuutoksen toteuttamisen merkittäviä välittömiä ja välillisiä vaikutuksia (MRL 9 ja MRA 1 ) selvityksiin ja muuhun kaavoitustyön aikana saatuun tietoon pohjautuen. Vaikutustenarviointi on koko kaavaprosessin ajan kestävä menettely ja se perustuu riittävään lähtötilanteen tietojen selvittämiseen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10 (14) Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt vaikutukset: ympäristövaikutukset, yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset Selvitykset tehdään koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia. Arvioinnin perusteella voidaan ennakoida suunnitelman toteuttamisen kannalta merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; taajamakuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelta tehtyihin selvityksiin, olemassa olevaan perustietoon, maastokäynteihin, osallisilta ja viranomaisilta saataviin lähtötietoihin ja palautteeseen, sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin. Vaikutusten arvioinnissa esitetään myös periaatteet mahdollisten haitallisten vaikutusten estämiseksi tai vähentämiseksi. 7 OSALLISET Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä ja muistutuksensa kaavan nähtävilläolon aikana kaavaluonnos- ja kaavaehdotusvaiheessa. MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat ja loma-asukkaat yritykset ja elinkeinonharjoittajat alueen muut toimijat virkistysalueiden käyttäjät kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojeluyhdistykset elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset Edellä mainittuja ovat: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11 (14) Saarijärven osakaskunta Elenia Oy Tarvaalan kyläyhdistys Saarijärven Vesihuolto Oy Saarijärven kaupungin vesi ja viemärilaitos Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Keski-Suomen museo Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Keski-Suomen liitto Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimen ympäristötarkastaja Keski-Suomen pelastuslaitos 8 TIEDOTTAMINEN Kaava-asiakirjat (osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos, kaavaehdotus) asetetaan nähtäville Saarijärven kaupungintalon 3. kerroksen ilmoitustaululle (kaavoitus) osoitteessa: Sivulantie 11, Saarijärvi sekä internetissä Kuulutukset julkaistaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla kaupungintalolla, Sampo - lehdessä sekä kaupungin kotisivuilla 9 KAAVAPROSESSI JA OSALLISTUMINEN 9.1 Kaavan vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9.2 Luonnosvaihe 9.3 Ehdotusvaihe Kaavan vireilletulosta kuulutetaan kaupunginviraston ilmoitustaululla sekä paikallislehdessä. Samalla asetetaan nähtäville myös kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Nähtävillä olon aikana osalliset voivat jättää mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Ulkopaikkakuntalaisia kiinteistönomistajia ja keskeisiä osallisia tiedotetaan kirjeitse. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa suunnittelun edetessä, aina kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen asti, mikäli kaavan laadinnan prosessiin ilmenee merkittäviä aikataulu- tai muita muutoksia. Muutoksista tiedotetaan erikseen. Tarvittaessa järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. Kaavaluonnos asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Tänä aikana osallisilla on mahdollisuus jättää luonnoksesta mielipiteitä kirjallisesti tai suullisesti. Viranomaisilta pyydetään lausunnot. Asemakaavaluonnosta tarkistetaan saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta kaavaehdotukseksi, joka asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12 (14) 9.4 Hyväksymisvaihe Osalliset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Muistutuksen tehneille ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto jätettyyn muistutukseen. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Saadut lausunnot ja mahdolliset muistutukset sekä vastineet niihin käsitellään kaupunginhallituksessa. Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu / viranomaisten työneuvottelu. Saarijärven kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan. Kirjallinen ilmoitus asemakaavan hyväksymisestä lähetetään Keski-Suomen ELY-keskukselle ja niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja ilmoittaneet osoitteensa (MRL 67 ). Päätös asemakaavan hyväksymisestä saatetaan yleisesti tiedoksi niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan (MRL ). Asemakaava tulee voimaan 30 päivän kuluttua hyväksymispäätöksestä kuuluttamisen jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta hallinto-oikeuteen. Asemakaavan voimaantulosta kuulutetaan samalla tavoin kuin hyväksymispäätöksestä. 9.5 Viranomaisyhteistyö Kaavaprosessin aikana järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu. Neuvotteluihin kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta pyydetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyiltä viranomaisilta lausunto. Tiivistelmä lausunnoista, niihin annetut vastineet sekä niiden pohjalta kaava-asiakirjoihin tehdyt muutokset ja täydennykset esitetään kaavaselostuksen liiteasiakirjoissa. Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan tarvittaessa yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa kysymykset koskevat. 10 SUUNNITTELUN AIKATAULU AJANKOHTA TYÖVAIHE JA SISÄLTÖ 1-2 /2017 KAAVAN ALOITUS JA VIREILLETULO OAS:n laatiminen ja nähtäville asettaminen (14 pv) Mielipiteet 1-2/2017 KAAVALUONNOS Kaavaluonnoksen laatiminen ja nähtäville asettaminen (30 pv) Lausunnot ja mielipiteet 4-5/2017 KAAVAEHDOTUS Vastineiden antaminen kaavaluonnoksen palautteeseen Selvitysten täydentäminen ja viimeistely Kaavaehdotuksen laatiminen ja nähtäville asettaminen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13 (14) Lausunnot ja muistutukset Tarvittaessa viranomaisneuvottelu / viranomaisten työneuvottelu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen 06-08/2017 KAAVAN HYVÄKSYMINEN Vastineiden antaminen kaavaehdotuksen palautteeseen Kaavaehdotuksen viimeisteleminen hyväksyttäväksi Tarvittaessa muutoksista tiedottaminen Kaavan hyväksymiskäsittelyt 08-09/2017 KAAVAN VOIMAANTULO Mikäli kaavasta ei ole valitettu, sen voimaantulosta kuuluttaminen Aikataulu tarkentuu työn kuluessa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14 (14) 11 YHTEYSTIEDOT Saarijärven kaupunki PL 13 (Sivulantie 11), Saarijärvi Kaavaprosessi, kaavanlaadinnan ohjaus, lakiasiat: Kaavoitusarkkitehti Ulla-Maija Humppi p Mirja Tarvainen, kaavasuunnittelija Puh Kaavavalmistelija Essi Jokinen p Maankäyttösopimukset, paikkatietoasiat: Maanmittausinsinööri Tarmo Heinänen p FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Susanna Paananen, ins. AMK Puistokatu 2 A, Jyväskylä Puh: susanna.paananen@fcg.fi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

42

43 Muistio 1 (2) Paananen Susanna SAARIJÄRVEN KAUPUNKI SUMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Aloitusvaiheen viran isneuvottelu Saarijärven kaupunki laajentaa vähäisesti Summassaaren ranta-asemakaavaa. Kaavahankkeen pienialaisuuden takia aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestytettiin sähköpostitse. Kutsutuilla oli kommenteilla kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavan alustavaa luonnosaineistoa. Sähköposti liiteaineistoineen on toimitettu ja palautetta pyydettiin mennessä. Aineisto toimitettiin kommenteille Keski-Suomen museoon, Keski-Suomen ELYkeskukseen, Keski-Suomen pelastuslaitokselle, Keski-Suomen liittoon sekä Pohjoisen Keski- Suomen ympäristötarkastajalle. SAATU PALAUTE: 1. ELY-keskus Kaavaselostusluonnokseen kirjattu tehtävä liito-oravaselvitys on hyvä kirjata myös OAS:iin. OAS:in sisältöön ei ole muuta kommentoitavaa. Alustavaan kaavaluonnosta emme vielä tässä vaiheessa kommentoi. 2. Keski-Suomen liitto Keski-Suomen liitto toteaa, että sillä ei ole huomautettavaa Summassaaren rantaasemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. 3. Keski-Suomen museo Rakennetun ympäristön osalta osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan Tehtyihin selvityksiin liitetään myös projektitutkija Aada Mustosen Keski-Suomen museolle, Keski- Suomen liitolle ja Saarijärven kaupungille vuonna 2013 tekemä Saarijärven Kalmari, Ranta-Hännilä ja Summassaari modernin rakennusperinnön inventointiraportti. Perusteluina: Raportilla 2013 on merkitystä nykyiseen kaavoitustilanteeseen, koska raportin tietojen pohjalta Keski-Suomen museo esittää Summassaaren hotellin aluetta maakuntakaavan tarkistuksessa huomioitavaksi maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Maakuntakaavan tarkistus on tulossa ehdotusvaiheen nähtäville tänä keväänä Summassaaren selvitysaluetta kuvaavaa rakennusperinnön taustatietoa löytyy myös raportin 2013 pohjaksi täytetyistä rakennusinventointitiedoista Kioskitietokannassa. Kivikauden kylän kulttuuriympäristöarvoa modernina rakennettuna arvioidaan raportissa osana Summassaaren matkailualueen kokonaisuutta. Arkeologinen kulttuuriperintö: Oas:in sisältöön ei kommentoitavaa. Mikroliitin inventointi vuodelta 2007 kattaa myös asemakaavan laajennusalueen ja se täyttää kaavoituksen tausta-aineistoille asetetut vaatimukset, joten täydennysinventointi ei ole tarpeellinen alueella olevien kiinteiden muinaisjäännösten rajojen tarkempaa määrittelemistä varten. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, Jyväskylä Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

44 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Muistio 2 (2) Summassaari VON1 Alustava kaavaluonnos: Muinaisjäännösalueen päälle ei tule osoittaa uutta rakennusoikeutta tai maanalaista johtolinjavarausta. Muinaisjäännösalueen kohdalla merkinnäksi tulee laittaa pääkäyttömerkintä SM ja kaavamääräykseksi Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Muistion laatija Jakelu Susanna Paananen/ FCG kutsutut Tiedoksi _Summassaari_VON1.docx

45 Saarijärven kaupunki SUMMASSAAREN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 613-C

46 SUUNNITTELUKESKUS OY Saarijärven kaupunki 1 Summassaaren luonto- ja maisemaselvitys C6576 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT TIEDONLÄHTEET Maastotyö ja raportointi Kohteiden arvottaminen Kansainvälisesti arvokkaat kohteet Kansallisesti arvokkaat kohteet Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet Paikallisesti arvokkaat kohteet Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet Uhanalaisuusluokitus ALUEEN NYKYTILA Kallio- ja maaperä Maisema Vesiluonto Kasvillisuus Eläimistö LUONTO- JA LINTUDIREKTIIVILAJIT SEKÄ UHANALAISET JA HARVINAISET LAJIT 9 5 LUONNON- JA MAISEMANSUOJELUN KANNALTA ARVOKKAAT ALUEET MUINAISMUISTOKOHTEET JOHTOPÄÄTÖKSET JA RAKENTAMISSUOSITUKSET LÄHTEET Kansikuva: Haikankärki LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Biotooppityypit Luonnon- ja maisemansuojelun arvokohteet, uhanalaiset ja harvinaiset lajit sekä pohjavesialueet Suositukset P:\Kuopio\LUONTO\Saarijärvi\Summasaari\C_Suunnitelmat\tekstit\Summassaari_Luontoselvitys.doc

47 SUUNNITTELUKESKUS OY LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 1 Kuopio/M. Eskelinen C6576 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI SUMMASSAAREN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 1 JOHDANTO Saarijärven kaupunki on laatimassa Summassaaren alueelle asemakaavaa, joka mahdollistaa alueen kehittämisen matkailupalvelujen sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueena. Lisäksi alueelle on tarkoitus kaavoittaa pientaloasumiseen tarkoitettuja tontteja. Tämän työn tavoitteena on laatia Summassaaren alueelle asemakaavoitusta palveleva luonto- ja maisemaselvitys maankäyttö- ja rakennuslain asemakaavalle asettamien sisältövaatimusten mukaisella tarkkuudella (MRL 54 ). Lähtökohtana on, että maankäytön suunnittelussa voidaan huomioida luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet sekä kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään arvokkaat alueet. Selvitystä voidaan käyttää hyväksi kaavan ympäristövaikutustarkastelussa sekä Summasaaren yleiskaavoitusta varten tulevaisuudessa. Summassaaren kokonaispinta-ala on noin 140 hehtaaria, josta selvitysalue käsittää puolet, 70 hehtaaria. Selvityksen teki Suunnittelukeskus Oy:n Kuopion aluetoimistosta biologi, FM Minna Eskelinen. 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT TIEDONLÄHTEET 2.1 Maastotyö ja raportointi Summassaaren alueen luonnonympäristön nykytila selvitettiin maastokäynnillä , minkä jälkeen selvitys työstettiin kartoille ja lyhyeksi raportiksi. Inventoinnin tavoitteena oli saada yleiskuva alueen kasvillisuudesta ja eläimistöstä sekä tunnistaa arvokkaimmat kasvillisuus- ja eläimistökohteet. Työ perustuu biotooppikartoitukseen. Maastossa alue kuvioitiin ja kultakin kuviolta kerättiin tietoa mm. puustosta, lajistosta sekä uhanalaisesta lajistosta. Lisäksi arvioitiin alueiden luonnontilaisuutta. Inventointi kohdistettiin putkilokasvilajistoon. Kasvillisuustyypit määritettiin Toivosen ja Leivon (1997) 1 laatiman luokituksen mukaan. Työ ei sisällä erillistä linnustoselvitystä eikä erillisiä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymisselvityksiä. Eläimistötiedot pohjautuvat olemassa olevaan aineistoon sekä maastokäynnin yhteydessä tehtyihin havaintoihin. Selvitysalueen sijainti ilmenee kuvasta (kuva 1) sekä liitekartoista. Arvokohdekartasta (liite 2) ilmenevät luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet, maisemallisesti arvokkaat alueet, muinaismuistokohteet sekä alueelta tavatut uhanalaiset ja harvinaiset lajit. Rakentamiseen soveltuvat alueet sekä alueet, jotka suositetaan jätettäväksi rakentamisen ulkopuolelle, on esitetty liitteessä 3. 1 Toivonen, H. & Leivo, A. 1997: Kasvillisuuskartoituksessa käytettävä kasvillisuus- ja kasvupaikkaluokitus. Kokeiluversio. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A; 14. P:\Kuopio\LUONTO\Saarijärvi\Summasaari\C_Suunnitelmat\tekstit\Summassaari_Luontoselvitys.doc

48 SUUNNITTELUKESKUS OY Saarijärven kaupunki 2 Summassaaren luonto- ja maisemaselvitys 613-C6576 Kuva 1. Summassaari sijaitsee noin 6 km Saarijärven keskustasta kaakkoon. 2.2 Kohteiden arvottaminen Kansainvälisesti arvokkaat kohteet Kansallisesti arvokkaat kohteet Tunnetut ja maastotyössä löydetyt arvokkaat kohteet arvotetaan luonto- ja maisema-arvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Alueen arvoa nostaa sen toimiminen eläimistön lisääntymis- tai ravinnonhankintaalueena. Mitä harvinaisemmasta ja uhanalaisemmasta lajista on kyse sitä arvokkaampi alue on. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioidaan metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Arvoluokitus pohjautuu seuraavaan jaotukseen: a) kansainvälisesti arvokkaat kohteet, b) kansallisesti arvokkaat kohteet, c) maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet, d) paikallisesti arvokkaat kohteet sekä e) muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Vesilain luontotyypit arvotetaan tapauskohtaisesti poikkeuksena fladat ja kluuvijärvet, jotka luokitetaan kansallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Tähän ryhmään kuuluvat Natura 2000 verkoston alueet, Ramsar -alueet ja kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA alueet). Kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kansallispuistot, luonnonpuistot, suojeluohjelmien kohteet, erämaa-alueet, koskiensuojelulain mukaiset vesistöt, valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet, kansallisesti tärkeät lintuvesialueet (FINIBA -alueet), kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä (LsL 29 ), äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten sekä vaarantuneiden lajien esiintymispaikat, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat ja muut arvokkaat luonnonsuojelualueet. P:\Kuopio\LUONTO\Saarijärvi\Summasaari\C_Suunnitelmat\tekstit\Summassaari_Luontoselvitys.doc

49 SUUNNITTELUKESKUS OY Saarijärven kaupunki 3 Summassaaren luonto- ja maisemaselvitys 613-C6576 Lisäksi kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet Paikallisesti arvokkaat kohteet Tähän ryhmään kuuluvat valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet, seutu- ja maakuntakaavan suojelualuevaraukset, alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat ja maakunnallisesti/seudullisesti merkittävät muut luontokohteet. Paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MeL 10 ), yleis- ja asemakaavojen suojeluvaraukset, paikallisesti uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat sekä muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat luontokohteet Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet 2.3 Uhanalaisuusluokitus Kohteet, jotka eivät ole edellä mainituissa luokissa mutta, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä, esimerkiksi suuret yhtenäiset tavanomaisen luonnon alueet ja ekologiset käytävät. Lisäksi tähän luokkaan kuuluvat luonnonmuistomerkit. Tiedot alueen uhanalaisista kasvi- ja eläinlajeista on saatu ympäristöhallinnon uhanalaiset eliölajit tietojärjestelmästä. Maastoinventoinnin yhteydessä tehtiin myös havaintoja uhanalaisista lajeista. Luontoselvityksen uhanalaisuusluokitus pohjautuu uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmän esitykseen, joka on laadittu IUCN:n uusien uhanalaisuusluokkien ja kriteerien mukaisesti. Tässä mietinnössä määriteltiin kaikille uhanalaisille lajeille uhanalaisuusluokan lisäksi elinympäristötyyppi ja uhkatekijät. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia lajeja. Alueellisesti uhanalaiset lajit pohjautuvat uuteen uhanalaisuusluokitukseen, jossa aluejakona käytetään metsäkasvillisuusvyöhykkeitä osa-alueineen (vanhassa aluejako pohjautui lääninjakoon). Lajit jaetaan kahteen luokkaan: alueellisesti hävinneet (RE) ja alueellisesti uhanalaiset (RT). Lisäksi uhanalaisiksi lajeiksi huomioidaan lajit, jotka on mainittu luonnonsuojeluasetuksessa (LsA 21 ), vaikka laji ei ole mukana uudessa uhanalaisten lajien listassa. Ero johtuu siitä, että luonnonsuojeluasetuksen uhanalaislistat pohjautuvat aikaisempaan uhanalaisten eläinten ja kasvien mietintöön (Komiteanmietintö 1991:30). Luonnonsuojeluasetusta tullaan muuttamaan uuden luokituksen mukaiseksi lähitulevaisuudessa. P:\Kuopio\LUONTO\Saarijärvi\Summasaari\C_Suunnitelmat\tekstit\Summassaari_Luontoselvitys.doc

50 SUUNNITTELUKESKUS OY Saarijärven kaupunki 4 Summassaaren luonto- ja maisemaselvitys 613-C ALUEEN NYKYTILA 3.1 Kallio- ja maaperä Selvitysalueen kallioperä on valtaosin graniittia. Alueella esiintyy myös granodioriittia, tonaliittia ja kvartsidioriittia. Saarijärven keskustan ja Summassaaren kautta kulkee luode-kaakkosuuntainen harju- ja reunamuodostumajakso. Satoja kilometrejä pitkä muodostuma alkaa Pohjanlahden rannikolta Kokkolasta, kulkee Keski-Suomen halki ja jatkuu Satakuntaan. Kokkola-Saarijärvi-Laukaa pitkittäisharjujaksoon kuuluva Haikanniemen harju on kapea ja korkea selänne, joka laskeutuu Haikankärkenä Summasjärveen. Harjun maaperä on pohjoisosassa silttistä hiekkaa, hiekkaa ja soraa. Kaakkoiskärjessä on soraa. 3.2 Maisema Saarijärvi kuuluu selvitysalueen osalta itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntaan, Keski-Suomen järviseutuun. Maisemalle tyypillisiä ovat polveilevien järvialtaiden, vesireittien ja kumpuilevien metsämaiden vaihtelu. Järvien selät, saaret ja harjut noudattelevet kallioperän luode-kaakko- ja pohjois-eteläsuuntaista kuviointia. Metsät ovat valtaosin mäntyvaltaisia, rannat ruovikkoisia. Summassaari sijaitsee Saarijärven keskustasta kaakkoon. Kaava-alue rajautuu Summasjärveen sekä lännessä viljeltyihin peltoihin. Maisemaltaan selvitysalue voidaan jakaa kolmeen osaan. Pohjoinen osa on pelto- ja metsämaata, eteläinen osa jakaantuu Haikanniemen harjumaisemaan sekä hotellialueeseen (Kylpylähotelli Summasaari). Itärannalla on matkailukohde, Kivikauden kylä. Selvitysalueen pellot ovat valtaosin kesantona (kuva 2). Avoimen tilan maisemallista vaihtelua lisäävät tien reunojen puukujanteet (haaparivi, koivukujat) ja puuryhmät (koivua, harmaaleppää). Metsät ovat vaihtelevasti havu- ja lehtipuuvaltaisia. Haikanniemessä vallitsevat mäntykankaat, selvitysalueen keskiosissa koivikot ja pohjoisosassa kuusikankaat. Luonnonmaisemaltaan arvokkainta aluetta on selvitysalueen halki kulkeva harjujakso Haikanniemi, joka päättyy kapeaan Haikankärkeen. Haikanniemen harjumaisemaan kuuluvat mäntyvaltaiset, harvapuustoiset metsät, jyrkät harjurinteet ja supat. Harjujen rinteillä näkyy paikoin muinaisia rantamuodostumia, jotka ovat jääneet kuiville veden pinnan laskettua. Rantatörmiä on havaittavissa mm. Haikanniemen koillisrannalla. Lisäksi maisemallista arvoa on selvitysalueen pohjoisrannan jäkäläpeitteisillä, karuilla rantakallioilla. Kallioniemeltä avautuu näkymiä Summasjärven vesimaisemaan. Selvitysalueella risteilee runsaasti ulkoilureittejä, kuntopolkuja sekä muinaispolku, joka esittelee alueen esihistoriallisia kohteita. Kuntopolut ovat tiiviissä käytössä liittyen Hotelli Kuntorannan toimintaan. Haikankärkeen suuntautuvan polun lähiympäristöön kohdistuu voimakas kulutusvaikutus (kuva 4). Summassaaren itärannalla on yleinen uimaranta. Nuotiopaikkoja on uimarannan yhteydessä sekä Haikanniemen etelärannalla. P:\Kuopio\LUONTO\Saarijärvi\Summasaari\C_Suunnitelmat\tekstit\Summassaari_Luontoselvitys.doc

51 SUUNNITTELUKESKUS OY Saarijärven kaupunki 5 Summassaaren luonto- ja maisemaselvitys 613-C6576 Kuva 2. Pohjoisosassa vallitsevat kuusikankaat. Pellot ovat kesantona. Kuva 3. Hotellialuetta ympäröivät Haikanniemen harjumänniköt. P:\Kuopio\LUONTO\Saarijärvi\Summasaari\C_Suunnitelmat\tekstit\Summassaari_Luontoselvitys.doc

52 SUUNNITTELUKESKUS OY Saarijärven kaupunki 6 Summassaaren luonto- ja maisemaselvitys 613-C6576 Kuva 4. Haikanniemen harjumetsään kohdistuu voimakas kulutusvaikutus. 3.3 Vesiluonto Selvitysalue sijaitsee Summasjärven rannalla. Summasjärvi (2189 ha, keskisyvyys 6,7 m) on ruskeavetinen ja rehevä. Järvellä on havaittu sinileväkukintoja. Suomen ympäristökeskuksen tekemän vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Summasjärvi on laadultaan tyydyttävä ( Vedenlaatutietoja on saatu ympäristöhallinnon Hertta-ympäristötietojärjestelmästä. Selvitysalueella sijoittuu Summassaaren pohjavesialue ( ), joka on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (luokka 1, kokonaispinta-ala 1,22 km 2, muodostumisalueen pinta-ala 0,48 km 2, antoisuus 450 m 3 /d). Pohjavesialue sijoittuu luode-kaakkosuuntaiselle pitkittäisharjujaksolle. Pohjavesialueen sijainti ilmenee liitekartasta Kasvillisuus Saarijärvi sijaitsee keskiboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Pohjanmaan kasvimaantieteellisellä alueella. Metsät ovat vaihtelevasti puustoltaan varttuneita mustikkatyypin (MT) tuoreita kuusikankaita, mänty-kuusikankaita ja havu-lehtipuukankaita. Tasaikäisiä, nuoria mäntykankaita esiintyy eri puolilla selvitysaluetta. Harjujen mäntykankaat ovat pääosin puolukkatyypin (VT) kuivahkoja kankaita (kuva 5). Puusto vaihtelee iältään nuorista metsistä uudistuskypsiin. Kenttäkerroksen tyypillisiä lajeja ovat puolukka, mustikka, kanerva, variksenmarja, sianpuolukka, vanamo ja metsäkastikka. Harjun laen kasvillisuus on karua, mikä näkyy mm. variksenmarjan suurena osuutena. Kallioisilla rannoilla ja kallioselänteillä esiintyy P:\Kuopio\LUONTO\Saarijärvi\Summasaari\C_Suunnitelmat\tekstit\Summassaari_Luontoselvitys.doc

53 SUUNNITTELUKESKUS OY Saarijärven kaupunki 7 Summassaaren luonto- ja maisemaselvitys 613-C6576 kanervatyypin (CT) kuivia kankaita sekä jäkälätyypin (ClT) karukkokankaita. Vanhaa kitukasvuista mäntyä ja katajaa kasvaa harvakseltaan. Paikoin kallion peittävät poronjäkäläkasvustot. Selvitysalueen keskiosissa vallitsevat koivukankaat (kuva 6). Pääosin Summassaaren metsät ovat talousmetsää. Luonnontilaisimmat metsäkuviot sijaitsevat selvitysalueen kaakkoisosassa Haikanniemen pohjoisrannalla ja Haikankärjessä. Kuva 5. Harjumetsät ovat tyypillisesti harvapuustoisia mäntykankaita. Haikanniemen alueella risteilee ulkoilureittejä. Lehtomaisia kankaita ja lehtoja esiintyy vain vähän. Käenkaali-mustikkatyypin (OMT) lehtomaisia kankaita on selvitysalueen pohjois- ja keskiosassa. Lehtomaisten kuusikankaiden puuston valtalajina on kuusi, alikasvoksena on kuusta, harmaaleppää ja pihlajaa, pensas-kerroksessa puiden taimia ja katajaa. Kenttäkerroksen tyypillisiä lajeja ovat käenkaali, oravanmarja, mustikka, sormisara, vanamo, metsämansikka, lillukka ja metsäimarre. Puustoltaan nuoria, kulttuurivaikutteisia, lehtomaisia koivukankaita on selvitysalueen keskiosissa. Heinäisen kenttäkerroksen tyypillisiä lajeja ovat metsäkastikka, metsäkurjenpolvi, metsälauha, vadelma ja metsäalvejuuri. Alueet ovat entistä peltoa. Ravinteikkaimmilla paikoilla kasvaa myös lehmusta. Lehdot ovat kulttuurivaikutteisia pellonreunus- ja rantalehtoja. Pienialaisen rantalehdon kasvillisuudessa on käenkaali-mesiangervotyypin (OFiT) kostean suurruoholehdon piirteitä. Lehtipuuvaltaisen, ryteikköisen puuston muodostavat koivu, raita ja harmaaleppä. Pensaskerroksessa kasvaa punaherukkaa, kenttäkerroksessa mm. mesiangervoa, rönsyleinikkiä, ranta-alpia, käenkaalia ja metsäalvejuurta. Koivikoiden keskellä esiintyy pienialaisesti harmaaleppälehtoa, jossa alikasvoksena on harvakseltaan pihlajaa ja kuusta. Pensaskerroksen muodostavat lehtokuusama, punaherukka ja kataja. Kenttäkerroksen lajistoa ovat P:\Kuopio\LUONTO\Saarijärvi\Summasaari\C_Suunnitelmat\tekstit\Summassaari_Luontoselvitys.doc

54 SUUNNITTELUKESKUS OY Saarijärven kaupunki 8 Summassaaren luonto- ja maisemaselvitys 613-C6576 mm. vadelma, metsäkurjenpolvi, käenkaali, metsäalvejuuri sekä vaateliaampaa lehtolajistoa edustavat kevätlinnunherne, näsiä ja lehto-orvokki. Kuva 6. Koivikot ovat entistä peltoa. Kuva 7. Matalilla hiekkarannoilla tyypillisiä ovat järviruovikot. P:\Kuopio\LUONTO\Saarijärvi\Summasaari\C_Suunnitelmat\tekstit\Summassaari_Luontoselvitys.doc

55 SUUNNITTELUKESKUS OY Saarijärven kaupunki 9 Summassaaren luonto- ja maisemaselvitys 613-C6576 Selvitysalueen pienet suot ovat syntyneet harjujen painanteisiin ja suppiin. Supan keskiosa on puutonta suota, jossa vallitsevat rahkasammal- ja korpikarhunsammalkasvustot. Harvakseltaan kasvaa kastikkaa ja metsäkortetta. Suppaa reunustaa mätäspintainen mustikkakorpi. Selvitysalueen rannat ovat pääosin selvärajaiset ja hiekkaiset. Pitkälle matalilla rannoilla tyypillisiä ovat laajat järviruovikot (kuva 7). Rantakasvillisuuteen kuuluvat mm. pullosara, jouhisara, viiltosara, jouhivihvilä, kastikat, ruokohelpi, järvikorte, kurjenjalka, rantakukka, rentukka, luhtalemmikki, ranta-alpi ja terttualpi. Rantapensastoissa kasvaa vaihtelevasti tervaleppää, harmaaleppää, koivua, kuusta, pihlajaa, haapaa ja pajuja. 3.5 Eläimistö Kasvillisuudeltaan rehevät lehtipuuvaltaiset rantametsät ja pensastoiset pellonreunusmetsät ovat monien lintulajien elinympäristöä. Linnustoon kuuluu pääosin yleisiä havu- ja lehtimetsien lajeja. Lehtipuuvaltaiset rantametsät ovat lehtokurpan elinympäristöä. Haikanniemen pohjoisrannan metsässä elää viirupöllö. Muusta eläimistöstä ei maastokäynnin yhteydessä tehty havaintoja. 4 LUONTO- JA LINTUDIREKTIIVILAJIT SEKÄ UHANALAISET JA HARVINAISET LAJIT Alueelta ei ole tiedossa eikä havaittu valtakunnallisesti uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja eikä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja. Viirupöllö (Strix uralensis) Lintudirektiivin liitteen I laji Viirupöllö elää havu- ja sekametsissä lähes koko Suomessa. Laji ei ole missään runsaslukuinen, sillä pesäpaikoiksi sopivista koloista on kova puute. Viirupöllö havaittiin Haikanniemen pohjoisrannan vanhassa metsässä. Metsälehmus (Tilia cordata) Alueellisesti uhanalainen laji (RT) Metsälehmus on jalo lehtipuu, joka kasvaa luontaisena rehevämmillä metsämailla. Lajin esiintyminen keskittyy lehtoihin. Metsälehmus menestyy Etelä- ja Keski- Suomessa. Laji kasvaa Summasaaressa kivikautisen lämpimän ajanjakson jalopuumetsikön jäänteenä. Selvitysalueella metsälehmusta kasvaa Summasaaren itärannalla esihistoriallisen kylän alueella ja lähiympäristössä. 5 LUONNON- JA MAISEMANSUOJELUN KANNALTA ARVOKKAAT ALUEET Liitteessä 2 ilmenevät luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet sekä maisemallisesti arvokkaat alueet. Selvitysalueella luonnon- ja maisemansuojelullisesti merkittävin alue on Haikanniemi. Mäntyvaltaiset, harvapuustoiset metsät, jyrkät harjurinteet ja supat kuuluvat harjumaisemaan. Paikallista maisemallista arvoa on myös selvitysalueen pohjoisosan rantakallioilla (Kierinniemi ja Peukaloniemi). P:\Kuopio\LUONTO\Saarijärvi\Summasaari\C_Suunnitelmat\tekstit\Summassaari_Luontoselvitys.doc

56 SUUNNITTELUKESKUS OY Saarijärven kaupunki 10 Summassaaren luonto- ja maisemaselvitys 613-C6576 A. Haikanniemi-Haikankärki Pinta-ala: 6,6 ha Arvoluokka: maakunnallisesti arvokas kohde Seutukaava: SL Maankäyttösuositus: SL Kasvillisuus- ja maisemakohde, kiinteitä muinaisjäännöksiä (kansikuva, kuvat 4 ja 8). Haikanniemi on Summassaaren kapea kaakkoisniemi. Haikanniemi päättyy upeaan luonnonnähtävyyteen, Haikankärkeen, jossa kasvaa erikoisia pönkkäjuurisia, kilpikaarnaisia, tasalatvuksisia mäntyjä. Seassa kasvaa harvakseltaan nuorta haapaa, harmaaleppää ja mäntyä. Karun ja niukan kenttäkerroksen lajistoon kuuluvat mm. variksenmarja, kanerva, puolukka, sianpuolukka ja juolukka, jotka muodostavat laikuttaisia kasvustoja. Haikanniemen harjun laella kulkee kuntopolku, joka jatkuu niemen kärkeen saakka. Kapea Haikankärjen harjukannas onkin kulunut leveälti. Kuva 8. Kapean Haikankärjen puustossa on järeitä, kilpikaarnaisia mäntyjä. Haikanniemen harjumetsät ovat iältään vaihtelevia mäntykankaita. Harjun etelärinteellä vallitsevat kuivahkot puolukkatyypin (VT) kankaat, pohjoisrinteellä esiintyy myös mustikkatyypin (MT) tuoreita kankaita. Harjun laella kasvaa puolukkaa, mustikkaa, sianpuolukkaa, variksenmarjaa ja vanamoa. Etelärinteen pohja- ja kenttäkerroksessa vuorottelevat seinäsammalvaltaiset alueet sekä variksenmarja- ja puolukkakasvustot. Kohteen luoteisosassa sijaitsevassa harjurinteen alapuolisessa metsäkuviossa on vanhan metsän piirteitä. Latvus on monikerroksinen, puusto on ikärakenteeltaan ja lajistoltaan vaihtelevaa. Vallitsevan latvuskerroksen pääpuulajina on mänty, seassa kasvaa kuusta. Paikoin tiheän alikasvoksen muodostavat koivu, kuusi, pihlaja ja harmaaleppä. Pensaskerroksessa kasvaa katajaa sekä kuusen ja männyn taimia. Lahopuuna on koivua pysty- ja maapuuna. Metsätyypiltään kuvio on P:\Kuopio\LUONTO\Saarijärvi\Summasaari\C_Suunnitelmat\tekstit\Summassaari_Luontoselvitys.doc

57 SUUNNITTELUKESKUS OY Saarijärven kaupunki 11 Summassaaren luonto- ja maisemaselvitys 613-C MUINAISMUISTOKOHTEET mustikkatyypin (MT) tuoretta kangasta. Kenttäkerroksen tyypillisiä lajeja ovat mustikka, puolukka, lillukka, metsämansikka, metsäkastikka ja vanamo. Kohteen linnustoon kuuluu mm. viirupöllö. B. Rauhoitettu puu Arvoluokka: muu luonnonsuojelullisesti arvokas kohde Luonnonvarainen lehmus kasvaa keskellä peltoa Ahtelan talon lähellä. Puu on kivikautisen lämpimän ajanjakson jalopuumetsikön jäänne. Rauhoitettu puu jää selvitysalueen ulkopuolelle. Kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat maastossa tai maaperässä tavattavat, ihmisen toiminnasta syntyneet jäljet, rakennelmat tai kerrostumat (mm. muinaiset asuinpaikat, kalliomaalaukset, haudat ja kalmistot). Muinaismuistolaki (265/63) rauhoittaa automaattisesti kaikki kiinteät muinaisjäännökset. Laki kieltää niiden kaivamisen, peittämisen, muuttamisen, poistamisen tai muun kajoamisen ilman Museoviraston lupaa. Kiinteä muinaisjäännös on lain suojaama heti löydyttyään, ilman erillistä suojelupäätöstä. Rauhoitusta ja hoitoa valvoo Museovirasto. Summasaaren rannoilta on tehty runsaasti kivikautisia asuinpaikkalöytöjä (liite 2). Kivikaudella (n ekr) valittiin asuinpaikoiksi suojaisia päivänpuoleisia loivia hiekkarinteitä vesistöjen varsilta tai rannoilta. Alueelta on löydetty myös rautakautinen asuinpaikka. Lisäksi maastossa on näkyvissä pyynti- ja paistokuoppia. Pyyntikuopat on kaivettu yksittäisiksi tai muutaman kuopan ryhmiksi hiekkamaihin peurojen ja hirvien kulkureiteille. Selvitysalueelta tai sen välittömästä läheisyydestä on tiedossa seuraavat muinaismuistokohteet: 1. Moilanen Seutukaava: SM Kivikautinen asuinpaikka. 2. Rantaloma Seutukaava: SM Kivikautinen asuinpaikka. 3. Haikankärki Seutukaava: SM Kivikautinen asuinpaikka. Jyrkkärinteinen soraharjun pää. Hiekkakuopan kohdalta löytynyt pääkalloja. Samanlaisia hautoja myös muualla saaressa. Haikanniemen kivikautinen asunnonpohja on yksi varhaisimmista Suomessa tunnetuista asutuksen jäänteistä. 4. Saarenpää Seutukaava: SM Varhaisrautakautinen asuinpaikka (500 ekr.-300 jkr.) sekä kivikautinen asuinpaikka. Hiekkaista peltoa, jossa kivettyjä tulisijoja. Myös rautakautisia löytöjä. P:\Kuopio\LUONTO\Saarijärvi\Summasaari\C_Suunnitelmat\tekstit\Summassaari_Luontoselvitys.doc

58 SUUNNITTELUKESKUS OY Saarijärven kaupunki 12 Summassaaren luonto- ja maisemaselvitys 613-C Peukaloniemi Seutukaava: SM Kivikautinen asuinpaikka. 6. Savilahti Seutukaava: SM Kivikautinen asuinpaikka. Savipelto. 7. Karjalaispirtti Seutukaava: SM Kivikautinen asuinpaikka. 8. Uimarannan talonpohja Kivikautinen asuinpaikka. 9. Eteläranta Kivikautinen asuinpaikka. Yli kilometrin mittainen, rannan suuntainen, kivikautinen asuinpaikka-alue Kylpylähotelli Summasaaren ranta-alueella. 10. Esihistoriallinen kylä Matkailukäytössä olevalla alueella on kivikautinen asuinpaikka. 7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA RAKENTAMISSUOSITUKSET Maankäyttösuositusmerkinnät: SL = Luonnonsuojelualue VL = Lähivirkistysalue VU = Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue VV = Uimaranta-alue SM = Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös sm = Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevista maankäyttösuunnitelmista on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Arvokkaat luontokohteet on esitetty liitekartassa 2 ja maankäyttösuositukset liitteessä 3. Haikanniemi ja Haikankärki esitetään merkittäväksi kaavaan merkinnällä SL. Lähivirkistysalueiksi (VL) suositetaan merkittäväksi Haikanniemen harjumetsät, rantametsiä sekä valmista polkuverkostoa. Harjumetsissä voidaan käyttää myös merkintää VU. Kiinteät muinaisjäännökset merkitään erillismerkinnällä SM tai sm. SM-merkinnällä merkittyjen kiinteiden muinaisjäännösten säilyminen on turvattava kaikissa olosuhteissa. Summassaaren alueella on rakentamiseen hyvin soveltuvia kangasmetsiä, entisille pelloille istutettuja koivikoita sekä rakentamiseen tarvittaessa hyödynnettäviä peltoalueita. Edellä mainitut alueet ovat pääosin luonnonarvoiltaan tavanomaista talousmetsää. Kallioniemi selvitysalueen pohjoisosa sekä rantametsät yleensä kestävät lievää rakentamista. Maankäytön suunnittelussa on koko alueella huomioitava alueen muinaismuistokohteet. Mikäli muinaismuistoalueelle tai alueelle, jolla on syytä epäillä olevan kiinteitä muinaisjäännöksiä, suunnitellaan toimenpiteitä, suunnittelussa tulee olla yhteydessä Museovirastoon. P:\Kuopio\LUONTO\Saarijärvi\Summasaari\C_Suunnitelmat\tekstit\Summassaari_Luontoselvitys.doc

59 SUUNNITTELUKESKUS OY Saarijärven kaupunki 13 Summassaaren luonto- ja maisemaselvitys 613-C6576 Muinaismuistolain mukaan kiinteään muinaisjäännökseen kuuluu suoja-alue, maa-alue, joka on tarpeen jäännöksen säilymiseksi. Rakentamisen ulkopuolelle suositetaan jätettäväksi luonnon monimuotoisuuden ja maiseman kannalta arvokkaat kohteet ja aluekokonaisuudet sekä muinaismuistokohteet lähiympäristöineen. Luonnonsuojelu-, retkeily- ja virkistysalueilla ei hävitetä kiinteitä muinaisjäännöksiä. Arvokkaat luontokohteet huomioidaan maankäytössä siten, että kohde ja sen lähiympäristö jätetään rakentamisen ulkopuolelle. Suunnittelukeskus Oy Hyväksynyt: FK Jari Kärkkäinen Laatinut: FM Minna Eskelinen P:\Kuopio\LUONTO\Saarijärvi\Summasaari\C_Suunnitelmat\tekstit\Summassaari_Luontoselvitys.doc

60 SUUNNITTELUKESKUS OY Saarijärven kaupunki 14 Summassaaren luonto- ja maisemaselvitys 613-C6576 LÄHTEET Alalammi, P. (toim.). 1990: Suomen kartasto, vihko Geologia. Maanmittaushallitus & Suomen maantieteellinen seura. Korsman, K., Koistinen, T., Kohonen, J., Wennerström, M., Ekdahl, E., Honkamo, M., Idman, H. & Pekkala, Y. (toim.) 1997: Suomen kallioperäkartta 1: Geologian tutkimuskeskus, Espoo. Kujansuu, R. & Niemelä, J. (toim.). 1984: Suomen maaperä 1: Geologian tutkimuskeskus, Espoo. Kuusipalo, J. 1996: Suomen metsätyypit. 144 s. Kirjayhtymä Oy, Rauma. Purhonen, P., Torvinen, M., Moisanen, J., Korhonen, T., Ravela, H., Ormio, H. & Vauramo, A. 2002: Kiinteiden muinaisjäännösten hoito-opas. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, Sarja B No 64. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö, Helsinki, 432 s. Uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmä. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Toivonen, H. & Leivo, A. 1997: Kasvillisuuskartoituksessa käytettävä kasvillisuus- ja kasvupaikkaluokitus. Kokeiluversio. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A; 14. Väisänen, R. A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. 567 s. Otava, Keuruu. Välivaara, R., Raatikainen, T., Saari, V., Halinen, P., Salminen, M. & Raatikainen, M. 1991: Uhanalaiset kasvit Keski-Suomessa. Keski-Suomen liitto, julkaisu A 2. Internet -sivut: P:\Kuopio\LUONTO\Saarijärvi\Summasaari\C_Suunnitelmat\tekstit\Summassaari_Luontoselvitys.doc

61 1 Saarijärvi Summassaaren rantakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila Kustantaja: Saarijärven kaupunki

62 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Rannansiirtyminen... 4 Saarenpään alue... 4 Uimarannan alue... 5 Pohjoiskärjen alue... 5 Rusavierron pohjoispuoli... 5 Yleiskartta, Summassaari... 6 Yleiskartta, tutkimusalue... 7 Karttasuurennos Hotelli ja Saarenpää... 8 Summassaaren länsiosan, rantakaava-alueen muinaisjäännökset... 9 SAARIJÄRVI 28 SUMMASSAARI HAIKANNIEMI A... 9 SAARIJÄRVI 29 SUMMASSAARI SAARENPÄÄ... 9 SAARIJÄRVI 30 SUMMASSAARI PEUKALONIEMI SAARIJÄRVI 32 SUMMASSAARI KARJALAISPIRT SAARIJÄRVI 55 SUMMASSAARI HAIKANNIEMI N SAARIJÄRVI 58 SUMMASSAARI SAARENPÄÄ N Etelärannan muinaisjäännösalue SAARIJÄRVI 64 SUMMASSAARI ETELÄRANTA SAARIJÄRVI 65 SUMMASSAARI ETELÄRANTA SAARIJÄRVI 66 SUMMASSAARI ETELÄRANTA SAARIJÄRVI 67 SUMMASSAARI ETELÄRANTA SAARIJÄRVI 68 SUMMASSAARI ETELÄRANTA SAARIJÄRVI 69 SUMMASSAARI ETELÄRANTA Harjun pyyntikuopat SAARIJÄRVI 70 SUMMASSAARI HARJU 1 PYYNTIKUOPAT SAARIJÄRVI 71 SUMMASSAARI HARJU 2 PYYNTIKUOPAT SAARIJÄRVI 72 SUMMASSAARI HARJU 3 PYYNTIKUOPAT a-e. 18 SAARIJÄRVI 73 SUMMASSAARI HOTELLI TERVARÄNNI SAARIJÄRVI 74 SUMMASSAARI HARJU HIILIHAUDAT Löytöpaikat Liite: rantatörmävaaitukset Kansikuva: Summasaaren pohjoiskärjen länsipuolta kuvattu länteen. Tästä etualalla olevasta pellosta Matti Huurre on v löytänyt pari kvartsia. Myöhemmin paikalta ei ole saatu lisälöytöjä. Perustiedot Alue: Tarkoitus: Työaika: Summassaaren rantakaava-alue, käytännössä saaren itäpuolisko. Ks. yleiskartta. Summasaaren Hotellin alueesta (Rantaloma-kiinteistö) on erillinen raportti. Siellä suoritettiin systemaattinen koekuopitus. Summasaaren länsiosassa inventoitiin laajempaa Saarijärven pienvesien kaavoitukseen liittyvän inventoinnin yhteydessä. Siitä on erillinen raportti. Tarkistaa kattavasti alueen maasto, onko siellä vielä havaitsemattomia muinaisjäännöksiä ja toisaalta tunnettujen kohteiden ympäristö jossa selvittää ulottuvatko kohteet aiemmin oletettua laajemmalle alueelle. Menetelmä: osin systemaattinen, osin satunnainen koekuopitus, sekä silmänvarainen maaston tarkastus. Kenttätyöaika: itäosan kaava-alueella hotellin alue pois luettuna.

63 3 Kustantaja: Saarijärven kaupunki Tekijät: Mikroliitti Oy, Timo Jussila ja Hannu Poutiainen. Raportti Timo Jussila. Aiemmat tutkimukset: Äyräpää A, 1934 tarkastus. Luho V, 1958 kaivaus ja tarkastuksia. Huurre M, 1969 inventointi. Miettinen M, 1981 tarkastuksia. Sepänmaa T, kaivaus ja tarkastuksia. Schulz H-P, , inventointia, tarkastuksia kaivauksia. Muurimäki E, 1995 tarkastuksia. Vanhatalo S, 1998, kaivaus. Leskinen S, kaivauksia ja tarkastuksia. Jussila T 1998 vaaitus ja inventointia (ei rap.) ja 2007 inventointi. Tulokset: Tutkimusalueella sijaitsee viisi eri laajuista esihistoriallista asuinpaikkaa, sekä laaja ja hajanainen pyyntikuoppa-alue. Tutkimusalueella ei havaittu uusia esihistoriallisia muinaisjäännöksiä mutta havaittiin kaksi aiemmin dokumentoimatonta hiilihautaa. Tunnettujen muinaisjäännösten rajat eivät tutkimuksen perusteella oleellisesti muuttuneet. Tarkan kartan ja topografian perusteella muinaisjäännösten rajausta hieman korjailtiin. Hotellin alueella (ks. erillinen raportti) todettiin yksi uusi kivikautinen asuinpaikkakohta ja tervaränni sekä laajennettiin hieman tunnetun paikan rajoja. Summasaaren länsiosassa (ks. erillinen raportti) havaittiin yksi uusi kivikautinen asuinpaikka. Inventoinnin yhteydessä pilkottiin pyyntikuoppa-alue kolmeen ja etelärannan laaja asuinpaikka-alue kuuteen loogiseen osa-alueeseen entisen kahden sijasta, muinaisjäännöksen käsittelemisen ja raportoinnin helpottamiseksi. Inventointi Inventointi suoritettiin kolmen maastotyöpäivän aikana lokakuun alussa 2007 kahden arkeologin voimin. Sitä ennen oli syyskuussa käyty läpi perusteellisemmin Summassaaren hotellin alue, harjun etelä-lounaispuolella. Syyskuussa inventoitiin puolen päivän ajan myös saaren länsiosassa Saarijärven pienvesien rantayleiskaavoitukseen liittyvän inventoinnin osana. Tuo inventointi jatkuu vielä keväällä Maastotyön aikana koekuopitettiin osin systemaattisesti, osin satunnaisesti paikoin varsin tiheästi tunnettujen asuinpaikkojen ulkopuolisia alueita. Koko alue tutkittiin silmänvaraisesti. Tunnettuihin muinaisjäännöksiin ei kajottu ja niihin pidettiin kohtuullinen turvaetäisyys koekuoppia tehtäessä. Koekuopilla tarkoitetaan tässä kuten edellisen 25 vuoden aikana suorittamissani kaikissa muissakin inventoinneissa n cm läpimittaista epäsäännöllisen muotoista (pyöreä-soikea / neli-useampisivuinen) kuoppaa, josta maa kaivettiin esiin 1-3:lla n cm syvyyteen ulottuvalla ison soralapion rouhaisulla ja maa-aines joko seulottiin tai pöyhittiin lastalla kuopan vieressä. Tarvittaessa kuoppien seinämiä ja pohjaa vielä pengottiin lastalla. Ennestään tunnettujen muinaisäännösten rajoina pidettiin Museoviraston syksyllä 2007 lausunnossaan Saarijärven kunnalle antamia rajauksia. Käytettävissämme oli tarkka dxf-muotoinen kartta, jonka avulla voitiin rajaukset maastossa paikantaa ja asettaa kartalle hyvinkin tarkasti mittaus(epä-)tarkkuus huomioiden. Inventoinnin yhteydessä Museoviraston antamia rajauksia hieman tarkennettiin joiltain vähäisin osin lähinnä maaston ja topografian perusteella. Kyseessä ovat muutamien metrien tarkennukset rajausviivan koordinaatteihin (rajaukset erillisessä MapInfon mif-muotoisessa, GIS-datan siirtotiedostossa). Inventoinnissa ei tehty koekuoppia Haikanniemen luonnonsuojelualueella, jossa tiedän aiempien tarkastusten yhteydessä koekuoppia tehdyn (mm allekirjoittanut v yhdessä E Muu-

64 4 rimäen kanssa). Pihamaita ei tarkastettu. Inhimillisen virheen takia raportissa ei normaalista käytännöstä poiketen ole valokuvia. Inventoijien mielestä alue on loppuun kaluttu ja ainoastaan kaivaustutkimuksilla voitaneen vähäisiä muutoksia muinaisjäännösten rajoihin enää aikaansaada. Rannansiirtyminen Saarijärven rannansiirtymistä tutkittiin pääosin arkeologiseen dataan ja Päijänteen altaan tunnettuun rannansiirtymiseen perustuen 1990-luvun lopussa kivikauden kylän tarpeisiin. Stratigrafisia tutkimuksia ei ole tehty joten alla oleva rannansiirtymiskäyrä on hypoteettinen. Sen mukaan rantasidonnaista kivikautista asutusta voi olla alueella kaikkialla n. 135 m korkeustason alapuolella. Aiempien tutkimusten perusteella (mm. Sepänmaan kaivaukset 1980-luvulla) tiedetään, että myös rantavedessä voi olla asuinpaikkojen jäänteitä ja että järvi on tulvinut useita kertoja nykyisen rannan tasosta. Alueella voi siis olla tulvakerrosten alaisia asuinpaikkoja aivan nykyisen rannan tuntumassa. Sellaisia on kuitenkin hyvin vaikea havaita pelkästään koekuopituksella. Summasjärven rannansiirtymiskäyrä: Schulz H-P & Jussila T. Saarenpään alue Saarenpään ja Haikanniemen välinen ranta-alue, rantatörmän päällinen koekuopitettiin systemaattisesti n. 10 metrin välein tehdyin kuopin, sekä myös ylemmällä tasolla kauempana rannasta, pyyntikuoppahankaan itäpuolella. Saarenpään asuinpaikan eteläpuolella maaperä muuttuu saviseksi (hieta-hiesu) ja rantatörmä nousee kauempana etelässä myös korkeammaksi. Kauempana rannasta on matala törmä ja sen takana toinen korkeampi (jolla pyyntikuoppia) ja maaperä on hiekkainen. Koekuopituksessa ei havaittu mitään esihistoriaan viittaavaa. Pyyntikuoppien lähistöllä ei koekuopitettu. Saarenpään länsipuolella on loivasti ja tasaisesti nouseva rinne, joka on vanhaa peltoa. Nyt paikalla on nuori koivumetsä. Rinteen ala-

65 osassa maaperä on saveksinen mutta yläosassa se muuttuu hiekaksi. Rinteen alaosaa tehtiin satunnaisia koekuoppia ja ylemmälle osalle lähes systemaattisesti runsaasti koekuoppia. Missä ei havaittu mitään esihistoriaan viittaavaa. Samoin koekuopitettiin alueen länsirajalla, kivikauden kylän paikoitusalueen etelä-lounaispuolella olevan supan ympäristöä. Harjun rinteille ja harjun laelle ei menty. Kivikauden kylän länsipuolella, sen ja tien välistä sekametsäaluetta tutkittiin satunnaisin koekuopin havaitsematta mitään esihistoriaan viittaavaa. Maaperä alueella oli hiekkainen moreeni vanhaa peltoa. 5 Uimarannan alue Uimarannan ja kivikauden kylän välinen ranta on kohtalaisen kivistä maastoa, joskin matalilla kumpareilla hiekkaista. Kauempana rannasta, lähellä kivikauden kylää on matala rantatörmä joka pohjoiseen mentäessä on vallimainen. Satunnaisissa koekuopissa ei havaittu mitään esihistoriaan viittaavaa. Uimarannan asuinpaikan länsipuolella, lenkkipolun kohdalta länteen metsän maaperä muuttuu hyvin kiviseksi, jopa louhikkoiseksi. Uimarannan asuinpaikan pohjoispuolella on itään kurottuva harjanne, jonne asuinpaikka ei aiempien tutkimusten perusteella ulotu. Sinne tehdyt muutamat koekuopat vahvistivat aiemmat havainnot. Sen pohjoispuolella maaperä on saveksinen (hiesu) ja erittäin kivinen. Muutaman koekuopan teko oli vaikeaa. Ranta-alue Uimarannan ja pohjoiskärjen välillä on maastoltaan ja maaperältään sellaista joka ei sovellu esihistorialliselle asutukselle. Pohjoiskärjen alue Peukaloniemen alue on kallioista. Tunnettu asuinpaikka on kallioiden välisen laakson hietikolla ja osittain kallion ja rannan välisellä hiekkamaisella alueella. Muualla rakentamattomalla alueella on avokalliota ja etelämpänä hiesumaista kivikkoa. Kärjen alueen kallion laelle tehtiin joitain koekuoppia paikoille missä kallion päällä oli enemmän maata. Maaperä kivikkoista. Ei mitään syytä olettaa että alueella olisi enemmän asuinpaikkoja kuin Peukaloniemen paikka. Mitään esihistoriaan viittaavaa ei alueella havaittu. Kärjen länsipuolella on pelto, josta Huurre on aikoinaan havainnut kvartsi-iskoksen. Pelto oli nyt kesannolla ja korkealla heinällä. Maaperä pellossa hiesu. Schulz ja Muurimäki tutkivat 1990-luvuklla pellon aluetta oletettua asuinpaikkaa koekuopin ja pintapoiminnalla havaitsematta mitään viitettä esihistoriasta. Pellon reunoja tarkasteltiin ja tehtiin pari kuoppaa tien ja kallion välille. Mitään lisähavaintoja aiheesta ei saatu. Rusavierron pohjoispuoli Rusavierron asuinpaikka on hiekkamaaperällä. Sen pohjoispuolella kohoaa rantakallio-alue, jossa maasto nousee jyrkästi rannasta. Maaperä missä ei ole kalliota on saveksinen, mutta pohjoisempana kallion kupeessa hiekkaisempi. Teimme useita koekuoppia rantakallion laella oleville pienille tasanteille ja loivemmille rinteen pätkille kallioiden välissä. Paikalla ei voi olla laajaa asuinpaikkaa. Emme koekuopissa havainneet mitään esihistoriaan viittaavaa. Rantakallioiden itäpuolella on laajahko tasainen kuusimetsä alue ennen idässä olevaa peltoaukeata. Maaperä alueella on märkä ja kivinen, eikä ole mitään syytä olettaa että siellä olisi ollut esihistoriallista asutusta. Muutama koekuoppa ei tuottanut mitään havaintoja esihistoriasta. Espoossa Timo Jussila

66 6 Yleiskartta, Summassaari Numerot viittaavat tämän raportin paikkanumeroihin. Esihist. asuinpaikka punainen värjäys ja pyyntikuoppa-alueet vihreä.

67 7 Yleiskartta, tutkimusalue Tutkimusalueen raja = vihreä viiva. Tutk. alue sen itäpuolella.

68 Karttasuurennos Hotelli ja Saarenpää 8

69 9 Summassaaren länsiosan, rantakaava-alueen muinaisjäännökset SAARIJÄRVI 28 SUMMASSAARI HAIKANNIEMI A Rauh.lk: 2 Ajoitus: kivikautinen Laji: asuinpaikka Kartta: x: y: z: 115 p: i: Muodostaa yhtenäisen alueen Haikanniemi N (nro 55) kanssa. Tutkijat: Luho V 1958 tarkastus, Huurre M 1969 inventointi, Schulz H-P 1993 kaivaus, Muurimäki E 1995 tarkastus Löydöt: KM 14537:174, 8 kpl, kvartsi-iskoksia, Ville Luho 1958, diar , :175, 8 kpl, palanutta luuta. KM 15111:1, 1 kpl, kivitaltta, mv. A. Oksanen, diar , Mitat: 62 x 40 x 12 mm. vedenrajasta. :2, 1 kpl, kivilaji-iskoksia, Mitat: 52 x 41 x 8 mm. vedenrajasta. KM 18069:1, 1 kpl, saviastianpaloja, Matti Huurre 1969, diar , asbestisekoitteinen, Pöljän tyyppiä. hiekkakuopasta, inv. :2, 1 kpl, palanutta luuta, :3, 3 kpl, kvartsi-iskoksia. KM 28248, asuinpaikkalöytöjä, H.-P. Schulz 1993, kaivaus. Sijainti: Huomiot: Paikka sijaitsee Saarijärven kirkosta 6.9 km SE Haikanniemen kärjessä. Jyrkkärinteinen soraharjun pää. Kohdalla myös hist. hautapaikka. Rajaus kohteessa 55 Haikanniemi N, jonka kanssa yhtenäinen suojelualue. Paikkaa ei tutkittu tarkemmin v SAARIJÄRVI 29 SUMMASSAARI SAARENPÄÄ Rauh.lk: 2 Ajoitus: kivikautinen Laji: asuinpaikka Kartta: x: y: z: 110 p: i: Muodostaa yhtenäisen alueen paikan nro 58 kanssa. Tutkijat: Löydöt: Huurre M 1969 inventointi, Sepänmaa T 1986 koekaivaus, Sepänmaa T 1987 kaivaus, Sepänmaa T 1988 kaivaus, Schulz H-P 1996 kaivaus KM 13764, asuinpaikkalöytöjä, mv. August Kokko 1952, diar , ruokamultakerroksesta 20 cm syv. KM 18068:1, 1 kpl, saviastianpaloja, Matti Huurre 1969, diar , inv. :2, 1 kpl, kvartsiesine, Mitat: 18 x 12 x 7 mm. :3, 5 kpl, kvartsi-iskoksia. KM 18766, 2 kpl, saviastianpaloja, Ville Luho, diar

70 KM 23576, ruostetta, Timo Sepänmaa 1986, diar , kaivaus, hiomakivi, kvartsi-iskoksia, palanutta luuta, kuonaa, saviastianpaloja. KM 23702, asuinpaikkalöytöjä, Timo Sepänmaa 1987, diar , kaivaus. KM 24339, hiomakiviä, Timo Sepänmaa 1986, diar , kaivaus, kvartsiiskoksia, palanutta luuta, kuonaa, palanutta savea, saviastianpaloja. KM 29408, asuinpaikkalöytöjä, H.-P. Schulz 1996, kaivaus. 10 Sijainti: Huomiot: Paikka sijaitsee Saarijärven kirkosta 6.1 km SE, Summassaaren itärannalla, Saarenpään talon kohdalla ja eteläpuolella rannassa. Rantametsä, piha-aluetta. pohjoisessa laakealla rantavallilla. Kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka. Osin ohuiden tulvahiekkakerrosten peittämä muinaisjäännös. Rajaus kattaa myös paikan Saarenpää N. Paikanlänsipuolella alava vanha suopelto ja kauempana lännessä maa loivasti nousee. V koekuopissa alueen ympärillä ei havaittu mitään esihistoriaan viittaavaa. SAARIJÄRVI 30 SUMMASSAARI PEUKALONIEMI Rauh.lk: 2 Ajoitus: kivikautinen Laji: asuinpaikka Kartta: x: y: z: 110 p: i: Tutkijat: Löydöt: Sijainti: Huomiot: Huurre M 1969 inventointi, Sepänmaa T 1988 kaivaus KM 18067, 2 kpl, kvartsi-iskoksia, Matti Huurre 1969, diar , inv. KM 24338, asuinpaikkalöytöjä, Timo Sepänmaa 1988, kaivaus. Paikka sijaitsee Saarijärven kirkosta 5.2 km SE, Summassaaren pohjoiskärjen itäpuolella olevan Peukaloniemen tyvessä. Hiesuinen metsämaa, huvilalle raivattu tie, pääosa löydöistä m rannasta mökkitien liepeiltä. Kallioiden välistä laaksoa ja sen pohjoispuolella loivaa rantametsää. Maasto asuinpaikan ympäristössä kalliota ja kivikkoa. SAARIJÄRVI 32 SUMMASSAARI KARJALAISPIRT Rauh.lk: 2 Ajoitus: kivikautinen Laji: asuinpaikka Kartta: x: y: z: 110 p: i: Tutkijat: Leskinen S 1999 kaivaus, Leskinen S 2000 kaivaus, Huurre M 1969 inventointi, Schulz H-P 1993 tarkastus, Schulz H-P 1995 kaivaus

71 11 Löydöt: Sijainti: Huomiot: KM 18066:1, 1 kpl, palanutta luuta, Matti Huurre 1969, diar , maaleikkauksesta, inv. :2, 2 kpl, kvartsi-iskoksia, maaleikkauksesta. KM 21776:1, 7 kpl, kvartsi-iskoksia, Mirja Miettinen 1981, tienleikkauksesta ja huvilan pihalta. :2, 3 kpl, palanutta luuta. KM 28244, asuinpaikkalöytöjä, H.-P. Schulz 1993, kaivaus. KM 29406, asuinpaikkalöytöjä, H.-P. Schulz 1996, kaivaus. Paikka sijaitsee Saarijärven kirkosta 5.1 km SE, Summassaaren luoteisrannalla, saaren pohjoisosassa, Rusavierron talosta luoteeseen, rannassa. Nimellä Karjalaispirtti / Rusavierto. Hiekkainen metsärinne. Palstatie, huvilatontti. Asumuspainanne. Runsaasti tutkittu paikka. Alueelta ajoituksia 7800 ekr ekr. V tutkimukset julkaistu: Leskinen Sirpa 2002: The Late Neolithic House at Rusavierto. In Huts and Houses. Museovirasto. SAARIJÄRVI 55 SUMMASSAARI HAIKANNIEMI N Rauh.lk: 2 Ajoitus: kivikautinen Laji: asuinpaikka - pyyntikuoppahangas Kartta: x: y: z: 112 p: i: Paikka muodostaa yhtenäisen alueen paikan nro 28 kanssa. Tutkijat: Löydöt: Sijainti: Huomiot: Schulz H-P 1994 koekaivaus, Vanhatalo S 1998 kaivaus KM 28691, asuinpaikkalöytöjä, H.-P. Schulz 1994, koekaivaus. KM 31409:1-54, asuinpaikkalöytöjä, Simo Vanhatalo 1998, koekaivaus. Paikka sijaitsee Saarijärven kirkosta 6.7 km SE, Summassaaren kaakkoiskärjessä. Pyyntikuoppia. Koillisrannan rantatörmän takana mahd. painanne n. 9 x 5 m josta löytöjä. Alueella myös 7 pyyntikuoppaa harjun pungalla. Rajaus käsittää sekä asuinpaikan, että Haikanniemi-S asuinpaikan (nro 28 ). SAARIJÄRVI 58 SUMMASSAARI SAARENPÄÄ N Rauh.lk: 2 Ajoitus: varhaismetallikautinen Laji: asuinpaikka Kartta: x: y: z: 111 p: i: Paikka muodostaa yhtenäisen alueen paikan nro 29 kanssa.

72 12 Tutkijat: Sijainti: Huomiot: Schulz H-P 1995 kaivaus Paikka sijaitsee Saarijärven kirkosta 6.0 km SE Paikalla on kaksi 2 kuoppaliettä, joista toisesta c14 ajoitus BP. Alueen rajaus ja kuvaus paikan Saarenpää (nro 29) kohdalla. Liedet kivikauden kylän opastetun polun nähtävyyksiä: aidattuja ja opastauluin merkittyjä. SAARIJÄRVI 62 SUMMASSAARI UIMARANTA Kylä: Ajoitus: Laji: SUMMASJÄRVI rautakautinen löytö Kartta: x: y: z: 108, paikannus ±30 m p: i: Tutkijat: Löydöt: Sijainti: Leskinen S 2000 tarkastus, Leskinen S 2001 kaivaus, Leskinen S 2002 kaivaus, Äyräpää A 1934 tarkastus KM 9875:2, 1 kpl, leijonasolki, rantahietikolta. KM 32196, Leskinen S 2000, diar Paikka sijaitsee Saarijärven kirkosta 5.6 km SE, Summasaaaren itärannalla, Kivikauden kylän pohjoispuolella olevan uimarannan alueella. Huomiot: Rantahietikolta, n. 20 m rannasta on havaittu palaneita luita ja kiviä. Noin 60 m päässä rannasta, loivalla rantaterassilla on asumuspainanne, kuntopolulta n. 5 m rantaan päin. Painanne on tutkittu v ja ennallistettu. Radiohiiliajoitus cal. n ekr. Lisäksi alueella useita liesikiveyksiä, varhaista kampakeramiikkaa, kampakeramiikkaa ja kaksi viikinkiajalle ajoitettua. Rannalta on vanha hajalöytö: rautakautinen leijonasolki. Aluetta koekuopitettu laajasti v tutkimuksissa. Etelärannan muinaisjäännösalue Summassaaren etelärannan muinaisjäännösalue on alun perin nimetty kahdeksi kohteeksi: Moilanen (alkuperäinen inventointinumero 26) ja Rantaloma (alkuperäinen inventointinumero 27). Nämä muinaisjäännökset ovat aikojen kuluessa pirstoutuneet useaksi erilliseksi asuinpaikkakohdaksi osaksi rakentamisen takia, osaksi tutkimusten avulla saatujen tarkempien rajausten seurauksena. Vaikka kyseessä lieneekin ehkä alkujaan yksi ja yhtenäinen n. 500 m pitkä rannan suuntainen muinaisjäännös on siinä havaittavissa selvästi eri keskittymäalueita, jotka rajautuvat kuudeksi erilliseksi yhtenäiseksi alueeksi. Jotta muinaisjäännöksestä ja sen osa-alueista voisi keskustella ja kirjoittaa ymmärrettävästi ilman monisanaista ja käsitevirheille altista sijainnin kuvausta on muinaisjäännös jaettava osiin. Osat on nimettävä selkeästi toisista erottuen jotta vältymme käsitteellisiltä sekaannuksilta alueesta puhuttaessa..

73 Olen tässä raportissa purkanut etelärannan muinaisjäännösalueen kuuteen osa-alueeseen kuudeksi eri kohteeksi ja nimennyt ne Eteläranta 1-6 esihistoriallisiksi asuinpaikoiksi, lännestä itään. Eteläranta 1 (inv. nro 64) on uusi, vuonna 2007 Saarijärven pienvesien rantaosayleiskaava-alueiden inventoinnissa löytynyt ja Eteläranta 4 (inv. nro 67) on todettu Summassaaren Hotellin alueen muinaisjäännöskartoituksessa v Muut ovat ennestään tunnettuja. Entisen Moilanen (nro 26) paikan olen tässä raportissa jakanut kahdeksi eri paikaksi: Eteläranta 2 ja Eteläranta 3, ja niille uudet inventointinumerot 64 ja 65, jatkaen vanhojen inventointikertomusten numerointia. Entisen Lomaranta (inv.nro 27) olen jakanut kahteen osaan. Rannassa sijaitseva laaja Eteläranta 6 (uusi inv. nro 69) ja ylempänä sijaitseva Eteläranta 5 (uusi inv. nro 68). 13 SAARIJÄRVI 64 SUMMASSAARI ETELÄRANTA 1 Rauh.lk: 2 Ajoitus: kivikautinen Laji: asuinpaikka Kartta: x: y: z: 110 ±1 m p: i: Tutkijat: Kuvaus: Jussila T 2007 inventointi V havaittu paikka. Kapea harjanne jonka kaakkoispään lakitasanteelta löytönä mm. kampakeramiikkaa. Paikka on ehjä mutta pieneltä osin ehkä hiekanoton runtelemaa. Ks. erillinen raportti, Jussila 2007, Saarijärven pienvesien inventointi. SAARIJÄRVI 65 SUMMASSAARI ETELÄRANTA 2 Rauh.lk: 2 Ajoitus: kivikautinen Laji: asuinpaikka Kartta: x: y: z: 112 p: i:

74 14 Tutkijat: Luho V 1948 kaivaus, Luho V 1949 kaivaus, Luho V 1958 kaivaus, Huurre M 1969 inventointi, Schulz H-P 1993 kaivaus, Schulz H-P 1994 kaivaus, Vanhatalo S 1998 koekaivaus Löydöt: Sijainti: Huomiot: KM 11864, asuinpaikkalöytöjä, Heikki Moilanen 1948, diar , peltoa raivatessa. KM 11865, asuinpaikkalöytöjä, Ville Luho 1948, diar , kaivaus. KM 12233, asuinpaikkalöytöjä, mv. Heikki Moilanen, diar KM 12234, asuinpaikkalöytöjä, Ville Luho 1949, diar , kaivaus. KM 12241:1, 1 kpl, raaka-ainekappale, K. Loune, diar :2, 10 kpl, kvartsi-iskoksia. :3, 3 kpl, palanutta luuta. KM 12796, asuinpaikkalöytöjä, K. Loune, diar , pellosta. KM 14329, asuinpaikkalöytöjä, K. Loune, diar , kvartsia, luuta. pellosta. KM 14537, asuinpaikkalöytöjä, Ville Luho 1958, diar , kaivaus. KM 18063, asuinpaikkalöytöjä, Toivo Moilanen, diar , pellosta. KM 28246, asuinpaikkalöytöjä, H.-P. Schulz 1993, kaivaus. KM 28690, asuinpaikkalöytöjä, H.-P. Schulz 1994, kaivaus. KM 31323, asuinpaikkalöytöjä, Simo Vanhatalo 1998, koekaivaus. KSM 638, asuinpaikkalöytöjä, Toivo Moilanen, kivikirveitä, -talttoja, reikäkiviä,, kvartsi-iskoksia. KSM 1424:11, 1 kpl, kvartsiesine, lahj. Reima Loune. :11, 8 kpl, kvartsi-iskoksia. KSM 1470, asuinpaikkalöytöjä, Toivo Moilanen, (kv.-isk., -esin, kiviesin., reikäkiviä, palamatonta luuta). peltotöiden yhteydessä. SaarM 90026, 1 kpl, reikäkivi, 1960, Mitat: 165 x 101 x 48 mm. satunnaismuotoinen. Reikä kahden puolen täyskairattu. Talon länsipuolella olevalta pellolta, asuinpaikalta. Entinen Moilanen -nimisen (alkup. inv. nro 26) paikan länsiosa. Paikka sijaitsee Saarijärven kirkosta 5.9 km SE, kartalla Ahtela-nimisen talon tilakeskuksen länsipuoleisella pellolla. Osa laajaa Summassaaren etelärannan asuinpaikka-aluetta. Peltoa. SAARIJÄRVI 66 SUMMASSAARI ETELÄRANTA 3 Rauh.lk: 2 Ajoitus: kivikautinen Laji: asuinpaikka Kartta: x: y: z: 112 p: i: Sijainti: Entinen Moilanen -nimisen (alkup. inv. nro 26) paikan itäosa ja Rantaloman läntisin osa. Paikka sijaitsee Saarijärven kirkosta 5.9 km SE, kartalla Ahtela-nimisen talon tilakeskuksen itäpuoleisella pellolla ulottuen Hotellin metsä alueelle itään ja siellä tontille 1:216, nauhamaisena alueena n. 111m - 112,5 m korkeusvälillä.

75 15 Huomiot: Länsiosa pellossa ja itäosa hotellin lounaispuolella metsässä, missä myös ehjää asuinpaikka-aluetta. Paikka sijoittuu korkeusvälille ,5 m n. 350 m matkalla Ahtelasta itään, muinaisen kaartuvan lahdekkeen rannalla. Ks. löydöt ja tutkimukset Eteläranta 2 (nro 65). SAARIJÄRVI 67 SUMMASSAARI ETELÄRANTA 4 Rauh.lk: 2 Ajoitus: kivikautinen Laji: asuinpaikka Kartta: x: y: z: 114 ±1 m p: i: Tutkijat: Sijainti: Huomiot: Jussila T 2007 inventointi V havaittu asuinpaikka-alue Eteläranta 3:n itäpään pohjoispuolella ja eteläranta 5:n länsipuolella, hotellin alueella. Korkeusvälillä 113,5-114,5. Löytöinä v saviastian murusia, kvarseja ja luuta selvästi rajautuvalta alueelta, muinaisrantatörmän päällä olevalta tasanteelta. Ks. erillinen raportti: Jussila 2007, Saarijärven Summasaaren Hotellin ympäristön tutkimus. SAARIJÄRVI 68 SUMMASSAARI ETELÄRANTA 5 Rauh.lk: 2 Ajoitus: kivikautinen Laji: asuinpaikka Kartta: x: y: z: 114 p: i: Tutkijat: Löydöt: Luho V 1958 tarkastus, Huurre M 1969 inventointi, Schulz H-P 1993 kaivaus KM 14537:172, 8 kpl, kvartsi-iskoksia, Ville Luho 1958, diar , Luotolan hiekkakuopasta, tark. :173, 1 kpl, palanutta luuta. KM 18071:1, 2 kpl, kivilaji-iskoksia, Matti Huurre 1969, diar , Luotolan hiekkakuopasta, inv. :2, 1 kpl, kvartsiesine, Mitat: 22 x 19 x 8 mm. :3, 9 kpl, kvartsi-iskoksia. KM 23442:1, 2 kpl, kvartsiesine, Timo Sepänmaa 1986, diar , polun pinnasta. :2, 5 kpl, kvartsi-iskoksia. KM 28247, asuinpaikkalöytöjä, H.-P- Schulz 1993, kaivaus. SaarM 90027, 1 kpl, reikäkivi, 1968, Mitat: 180 x 143 x 42 mm. ns. kuntotalon perustusta kaivettaessa.

76 16 Sijainti: Osa Entistä Rantaloma paikkaa (alkup. inv. nro 27), Kylpylärakennuksen länsilounaispuolella, Eteläranta 3-4 ja Eteläranta 6:n välissä, korkeustasoilla n SAARIJÄRVI 69 SUMMASSAARI ETELÄRANTA 6 Rauh.lk: 2 Ajoitus: kivikautinen Laji: asuinpaikka Kartta: x: y: z: 111 ±1 m p: i: Tutkijat: Sijainti: Luho V 1958 tarkastus, Huurre M 1969 inventointi, Schulz H-P 1993 kaivaus Itäosa entistä Rantaloma paikkaa (alkup. nro 27), lähes koko hotellin alueen eteläranta, loma-asuntojen (viekkojen) ja rannan välissä, korkeusvälillä Huomiot: Ks. löydöt Eteläranta 5 (nro 68) Harjun pyyntikuopat Harjun pyyntikuoppa-alueet on aiemmin käsitelty yhtenä muinaisjäännöskohteena yhdellä nimellä: Summassaari Harju (inv. nro 56). Tämä laaja (n. 1 x 0,4 km) muinaisjäännösalue on pirstoutunut ja siitä on suojelutarkoituksessa rajattu yhtenäisiä erillisalueita. Lisäksi muinaisjäännökseen on liittynyt hajallaan olevia erillisiä pyyntikuoppia harjun liepeillä lähinnä sen lounaisrinteillä, joiden ei ole katsottu muodostavan yhtenäistä suojelualuekokonaisuutta. Kyseessä on saattanut olla yhtenäinen (joskin ehkä eriaikaisia osia käsittävä) systeemi, mutta myöhemmän maankäytön takia osin tuhoutunut. Tällaisen hajanaisen ja laajan muinaisjäännöksen käsitteleminen yhtenä kohteena on käsitteellisesti vaikeaa ja sekavaa. Olen jakanut Harju-muinaisjäännöksen kolmeen eri osaan jotta muinaisjäännös olisi helpommin käsitettävä ja käsiteltävä: Harju 1: uusi inv. nro 70, yhtenäinen ja ilmeisesti lähes ehjä Hangas hotellin itäpuolella ja harjun koillisrinteellä, alue jonka Museovirasto on rajannut erikseen yhtenäiseksi suojelualueeksi. Harju 2: uusi inv. nro 71, edellisen luoteispuolella, saaren keskiosassa, harjun laella oleva yhtenäinen hankaan pätkä (paikkaa ei tarkastettu v ja sen yhtenäisyydestä ei ole takeita, paikka tarkastetaan keväällä 2008), jonka museovirasto on rajannut yhtenäiseksi suojelualueeksi. Harju 3: uusi inv. nro 72, erilliset ja hajallaan olevat pyyntikuopat Hotellin alueella ja lähistöllä, harjun lounaisrinteillä. Pyyntikuoppia tähän samaan kokonaisuuteen liittyen on myös paikassa Haikanniemi N (inv. nro 55) SAARIJÄRVI 70 SUMMASSAARI HARJU 1 PYYNTIKUOPAT Rauh.lk: 2

77 17 Ajoitus: Laji: ajoittamaton pyynti: pyyntikuoppa hangas Kartta: x: y: z: 120 ±2 m p: i: Tutkijat: Sijainti: Huomiot: Schulz H-P 1995 inventointi ja kahden kuopan kaivaus. Ks. Schulzin kuoppaluettelo. Paikka sijaitsee Saarijärven kirkosta 6.2 km SE, Yhtenäinen ja ehjä pyyntikuoppa alue harjun kaakkoisosassa, hotellin länsi- ja koillispuolella harjun koillisrinteellä. Erotettu vanhasta kohteesta Summassari Harju (alkup. inv.nro 56), joka jaettu maantieteellisin perustein useaksi osakohteeksi. Osakohteet ovat: Harju 1, Harju 2 yhtenäiset säilyneet pyyntikuoppajadat ja Harju 3, yksittäiset erilliskuopat (tai erillisiksi jääneet kuopat). Alkujaan mahdollisesti yksi laaja - kenties eriaikaisten - pyyntikuoppien järjestelmä, joka on pirstoutunut nykyajan maankäytön seurauksena ja ilmeisesti osa järjestelmän osista on tuhoutunut rakentamisen ja hiekanoton seurauksena. Samaan järjestelmään kuuluvat kohteen Haikanniemi N (nro ) seitsemän pyyntikuopan jata. Harju 1 käsittää yhtenäiseksi katsotun muinaisjäännösalueen, ehjän pyyntikuoppa alueen harjun kaakkoisosassa, hotellin länsi- ja koillispuolella harjun koillisrinteellä. Koillisrinteessä ehjä hangas. Harjun laen eteläkärjessä hajallaan kuoppia - ilmeisesti kolmen eri pohjoiseen - luoteeseen suuntautuneen hangasjadan päässä. Rajaus Museoviraston syksyllä 2007 lausunnossaan antaman rajauksen perusteella, topografian perusteella hieman modifioituna. Harju 1 kuoppien koordinaatit (y x): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,33

78 , ,26 Koordinaatit digitoitu kunnan dxf-muotoiselta karttapohjalta SAARIJÄRVI 71 SUMMASSAARI HARJU 2 PYYNTIKUOPAT Rauh.lk: 2 Ajoitus: Laji: ajoittamaton pyynti: pyyntikuoppa hangas Kartta: x: y: z: 123 ±2 m p: i: Tutkijat: Sijainti: Schulz H-P 1995 inventointi Paikka sijaitsee Saarijärven kirkosta 6.2 km SE, Yhtenäinen ja ehjä pyyntikuoppa alue harjun keskiosassa, laen itäreunalla, hotellin pohjoispuolella ja sinne menevän tien itäpuolella. Yksi erilliskuoppa alueen pohjoispuolella, Rusaviertoon menevän tien pohjoispuolella ( ). Huomiot: Erotettu vanhasta kohteesta Summassaari Harju (alkup. inv.nro 56) SAARIJÄRVI 72 SUMMASSAARI HARJU 3 PYYNTIKUOPAT a-e Rauh.lk: 2 Ajoitus: ajoittamaton Laji: pyynti: pyyntikuoppa / yksittäiset pyyntikuopat Kartta: x: y: z: 120 ±2 m p: i: Tutkijat: Sijainti: Huomiot: Schulz H-P 1995 inventointi Paikka sijaitsee Saarijärven kirkosta 6.2 km SE Summassaaren kaakkoisosassa, erilliset (tai erillisiksi jääneet) ja yksittäiset pyyntikuopat Hotellin lähialueella. Erillisiä yksittäisiä pyyntikuoppia (tai sellaiseksi tulkittuja, osa voi olla funktioltaan muutakin) Harjun lounaispuolella Hotellin alueella. Kuoppien koordinaatit: A , ,81, Hotellin kaakkoispuolella 170 m, rinteen juurella tien varrella. B , ,51, Hotellin kaakkoispuolella 40 m tien NE puolella rinteen juurella. C , ,68, Harjun laella, suuren supan eteläreunalla, lähellä D. D , ,14, Harjun laella, suuren supan luoteisreunalla, lähellä C. E , ,83, Hotellin luoteispuolella 170 m, länsirinteessä, metsätien eteläpuolella. Kuoppa E:n länsipuolella on maa kaivettu (v. 2007), ilmeisesti rakennuksen perustaksi. Museoviraston rajauksessa joka annettu Saarijärven kunnalle syksyllä 2007 ulottuu rajaus tästä kuopasta vielä n. 40 m itä-kaakkoon tien suunnassa. Tämän

79 rajauksen itäpuoliskon alue on siis kokonaan kaivettu eikä siellä ole mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. 19 SAARIJÄRVI 73 SUMMASSAARI HOTELLI TERVARÄNNI Rauh.lk: 2 Ajoitus: historiallinen Laji: valmistus: tervaränni Kartta: x: y: z: 120 ±1 m p: i: Tutkijat: Sijainti: Huomiot: Jussila T 2007 inventointi Summassaaren hotellin länsipuolella, hotellin itäpäästä 52 m itään (hieman lounaaseen), törmän reunalla. Paikalla on rinteen reunalla, rinteeseen laskeva maatunut tervaränni. Ehjä ja hyvin säilynyt. SAARIJÄRVI 74 SUMMASSAARI HARJU HIILIHAUDAT Rauh.lk: 2 Ajoitus: historiallinen Laji: valmistus: hiilimiilu (2 kpl) Kartta: x: y: z: 110 ±1 m p: i: Tutkijat: Jussila T 2007 inventointi Sijainti: Huomiot: Rinteen juurella on tasanne, n. 20 x 30 m joka rajoittuu rannan puolella matalaan törmään. Tasanteen pohjois- ja eteläreunalla on hiilihaudat - ehjät ja hyvin säilyneet. Mäntymetsää hiekkamaa. Hautojen koordinaatit: y ,82 x ,38, y ,71 x ,48. Löytöpaikat SAARIJÄRVI 61 RUSAVIERTO E Rauh.lk: Ajoitus: Laji: Kartta: 3 - ei suojelukohde kivikautinen löytö Saarijärvi

80 20 x: y: z: 116 p: i: Tutkijat: Löydöt Sijainti: Huomiot: Matti Huurre 1969 inventointi KM 28245, Kvartsi-iskos 1 kpl, Huurre M Mahdollisesti kivikirves lähialueelta. Rusavierron talosta n. 400 m SSE, harjun laen koillispuoleisella peltorinteellä. Pellolta, n. 3x3 m alalta löytynyt palaneita kiviä ja yksi kvartsi-iskos. Maanomistajan mukaan pellosta on aikoinaan löytynyt kivitaltta, joka on joutunut hukkaan. SAARIJÄRVI 31 SUMMASSAARI SAVILAHTI Rauh.lk: 3 - ei suojelukohde Ajoitus: kivikautinen? Laji: löytöpaikka Kartta: x: y: z: 112 p: i: Tutkijat: Miettinen M 1981 tarkastus, Schulz H-P 1993 tarkastus, Huurre M 1969 inventointi Löydöt: KM 18067, 2 kpl, kvartsi-iskoksia, Huurre M Sijainti: Huomiot: Paikka sijaitsee Saarijärven kirkosta 5.1 km SE Huurre havaitsi v savimaaperäisessä pellossa 2 kvartsi-iskosta. Miettinen ei havainnut paikalla mitään v H-P Schulz tutki kynnöspeltoa v. 1993, sekä teki paikalle myös koekuoppia, eikä havainnut mitään esihistoriaan viittaavaa. V pelto oli kesannolla ja korkealla heinällä, eikä mitään lisähavaintoja pellosta saatu. Tuolloin tutkittiin muutamin koekuopin tien toisella puolella olevaa metsää - jossa maasto itäpuolella saveksista ja kivistä ja vähän kauempana kalliota. Tien pohjoispuolella kalliomaastoa. V ei alueella havaittu mitään esihistoriaan viittaavaa. Paikka on ollut aikoinaan kivikautisen asuinpaikan statuksella, mutta Schulzin v tutkimuksen perusteella paikan muinaisjäännösstatus poistettiin. Paikka ei ole kiinteä muinaisjäännös. SAARIJÄRVI 128 SUMMASSAARI NW-RANTA Rauh.lk: Ajoitus: Laji: 3 - ei suojelukohde kivikautinen löytö Kartta: x: y: , paikannus ±100 m p: i: Löydöt: KM 12233:14, 1 kpl, puukaari, mv. Heikki Moilanen, diar , mutaa otettaessa n. 165 cm:n syv.

81 21 Sijainti: Huomiot: Paikka sijaitsee Saarijärven kirkosta 5.1 km SE Esine löytynyt rannasta mutaa otettaessa n. 165 cm:n syvyydestä. SAARIJÄRVI 103 SAARENPÄÄ rautak. löytö Rauh.lk: Mahdollisesti sisältyy Saarenpään paikkoihin nro 29 tai 58. Ajoitus: rautakautinen Laji: löytö Kartta: x: y: z: 108, paikannus ±400 m p: i: Löydöt: Huomiot: SaarM 1402:2, 1 kpl, rautainen keihäänkärki, hukassa. Saarenpään talosta, ei tark. löytötietoja. Esine kadonnut museosta.

82 22 Liite: rantatörmävaaitukset Haikanniemen ja Saarenpään välisellä alueella vaaitsin harjun rantatörmiä v Ohessa vaaitustulokset joita ei ole aiemmin muualla julkaistu: Törmät z zka nykylaki juuri heiko laki juuri laki juuri laki juuri laki juuri heikko juuri laki juuri 4 b laki 3 b juuri 3 b juuri 2b laki 1 b juuri 1 b Saraka Zka on törmän juuren (joka kuvaa rantatasoa) vaaitusten keskiarvo. Yleistäen rantatörmät korkeudella: ~ m mpy. Näiltä tasoilta ei Summassaaresta tunneta asuinpaikkoja. Ajoitukset: Ancylustörmiä, ks. luku rannansiirtyminen

83 MERTANIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2017

84 Mertaniemen ranta-asemakaavan liito-oravaselvitys (5) Sisältö 1 Tehtävän sisältö Selvitysalue ja menetelmät Tulokset Vaikutusten arviointi ja johtopäätökset... 5 Raportin kuvat: Tuomo Pihlaja Työn tilaaja: Saarijärven kaupunki Selvityksen laatija: Tuomo Pihlaja, Ympäristöpalvelut, Latvasilmu osk Y-tunnus: Raportin päiväys: Yhteystiedot: tuomo.pihlaja@latvasilmu.fi ymparisto.latvasilmu.fi

85 Mertaniemen ranta-asemakaavan liito-oravaselvitys (5) 1 Tehtävän sisältö Summassaaren alueella ollaan tekemässä ranta-asemakaavan päivitystä. Tähän liittyen Saarijärven kaupunki on tilannut Mertaniemen alueen käsittävän liito-oravaselvityksen. Liito-orava on EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) lueteltu laji. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain nojalla kielletty. Maastotyöt suoritti ja selvityksen laati FM biologi Tuomo Pihlaja Latvasilmu osk:sta. Kuva 1. Selvitysalue rajattuna punaisella. 2 Selvitysalue ja menetelmät Selvitysalue on matkailukäytössä ollut noin 1.4 hehtaarin suuruinen Summasjärven ranta-alue (kuva 1). Alueella on runsaasti erikokoisia rakennuksia (kuva 2). Alue on luonteeltaan pihamainen ja pohjakerros on käytöstä johtuen osin kulunutta. Puusto on melko runsasta ja mäntyvaltaista. Kasvupaikkatyyppi on lähinnä puolukkatyypin (VT + ) kuivahkoa kangasmetsää. Rantapenkereellä

86 Mertaniemen ranta-asemakaavan liito-oravaselvitys (5) kasvaa maisemallisesti arvokkaita vanhoja mäntyjä (kuva 3). Varttuneita kuusia on vain muutamia. Varttuneita haapoja löytyy muutamia rantapenkasta ja pieni ryhmä alueen koillisosassa (kuva 4). Rakennettua aluetta ympäröi pellolle istutettu varttuva kasvatuskoivikko (kuva 5), jossa rannan tuntumassa on sekapuuna myös harmaaleppää. Pensaista esiintyy ainakin herukoita. Kuva 2. Kota- ja saunarakennuksia. Kuva 3. Rannan varttunutta männikköä.

87 Mertaniemen ranta-asemakaavan liito-oravaselvitys (5) Kuva 4. Paksurunkoinen haapa alueen koillisosassa. Alueella suoritettiin liito-oravaselvitys vakiintuneella papanakartoitusmenetelmällä. Kaikkien selvitysalueen varttuneiden kuusien, haapojen ja koivujen juurilta etsittiin papanoita. Samoin tarkastettiin suurimmat mänty-yksilöt ja puut, jotka selvästi reunustivat metsäkuvioita. Samalla tarkasteltiin liito-oravan pesäpaikoiksi soveltuvien kolopuiden ja risupesien esiintymistä. Sää selvityspäivänä oli aurinkoinen, eikä maassa ollut selvitystä haittaavaa uutta lunta. Puiden tyviosat, jonne papanoita kertyy, olivat paljaana. Kartoitusajankohta on suhteellisen aikainen. Useisiin tuoreisiin maastohavaintoihin perustuen liito-oravien papanointi on kuitenkin ollut jo aktiivista. Kuva 5. Peltokoivikkoa sisääntuloväylän varrella.