Valtakunnalliset lastensuojelun laatupäivät / Järvenpää talo

Transkriptio

1 Valtakunnalliset lastensuojelun laatupäivät / talo Lastensuojelun vaikuttavuus Lastensuojelun laatu Intensiivimenetelmät lastensuojelussa / Jeri Alueellinen kehittämistyö lastensuojelussa

2 Rakenne Valmistelu / osalliset Hyvinkää (Mäntsälä- Pornainen) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma s. + liitteet (lasten ja nuorten palvelujen kuvaukset, lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu) Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointisuunnitelma v s. +liitteet (suunnitelman perustana oleva tausta-aineisto, lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia kuvaavat indikaattorit) Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 51s. +liitteet (YK:n lapsenoikeuksien sopimus, kansallinen lapsi- ja nuorisopolitiikka, kuntien palveluja ohjaavat lait ja muut säännökset, lasten ja nuorten palvelut lla, hallintokuntien hankkeet lasten ja nuorten hyvinvoinnin tueksi) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 42s. +liite (lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) ja vastuu suunnitelman täytäntöönpanosta ja seurannasta) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 34s. +liitteet (kouluterveyskyselyn profiilikuviot, seurattavat indikaattorit, lasten ja nuorten hyvinvointia tukevat palvelut) 99 s. n lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille s. +liitteet (lasten ja perheiden elämänkaari ja hyvinvointia tukevat palvelut, ennaltaehkäisevän työn kartoitus) Suunnitelma on laadittu laaja-alaisena virkamiestyönä 0-16-vuotiaiden ja myöhemmin 0-21-vuotiaiden palvelujen kehittämishankkeiden yhteydessä vuosina Työryhmiin ovat osallistuneet edustajat varhaiskasvatus- opetus-, nuoriso-, terveys- ja sosiaalipalvelualueilta. Valmisteluryhmään ovat kuuluneet sosiaalipalvelluiden osastopäällikkö, vs osastopäällikkö, nuorisotoimen johtaja, opetuspäällikkö, varhaiskasvatusjohtaja ja projektisuunnittelija. Valmistelussa on kuultu kaikkia hallintokuntien edustajia. nimesi kuntatyöryhmän, jonka yhtenä päätehtävänä on päivittää n lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma. Kuntatyöryhmässä on edustettuina poikkihallinnollisesti ja laaja-alaisesti lapsuuden hyvinvointiin vaikuttavat toimialat: vapaa-aikavirasto, sosiaali- ja terveysvirasto, kasvatusja opetusvirasto, Nuorisoasiainneuvottelukunnan puheenjohtaja. Lapsiperheiden neuvottelukunta valmisteli suunnitelman pohjamateriaalia yhteistyössä viranhaltijoiden kanssa vuonna Helmikuussa 2009 kunnanjohtaja asetti työryhmän laatimaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Työryhmässä olivat edustettuina kaikki hallintokunnat. Seudullisen osion valmistumisesta on vastannut Lasten ja perheiden palvelujen kehittämistyöryhmä ja sen on tuottanut Sosiaalitaito Oy. Kuntaosio on tehty yhteistyössä eri toimialojen ja ammattikuntien edustajien kanssa ja kunnanjohtajan asettaman Ennaltaehkäisevän työn poikkihallinnollisen ohjausryhmän ohjauksessa. Suunnitelman perustaksi tehty hyvinvointiselvitys perustuu tilastoihin, kyselyihin ja olemassa oleviin tutkimuksiin. Kunnan johtoryhmän asetti viranhaltijatyöryhmän valmistelemaan suunnitelmaa. Työryhmään kuului sosiaalityön päällikkö, varhaiskasvatuspäällikkö, tuetun varhaiskasvatuksen esimies, lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä, ylilääkäri, osastonhoitaja, lapsi- ja perheasiainkoordinaattori sekä Tuulas- hankkeen projektikoordinaattori. Lisäksi työryhmä kuuli seuraavia tahoja: n seurakunta, nuorisopalvelut, nuorisoasema, opetuspalvelut, koulun oppilashuolto, kirjastopalvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut ja tekninen toimi.

3 Hyvinkää (Mäntsälä-Pornainen) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma - Tavoitteet / perustelut Tavoitteet ovat hyvinvoiva lapsi ja vanhempi, oppiva ja hyvinvoiva koululainen, itsenäistynyt ja yhteiskuntaan integroitunut nuori aikuinen sekä lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun johdonmukainen kehittäminen. Suunnitelman keskeisenä tavoitteena on rakentaa Hyvinkäälle yleisesti hyväksytty joustava varhaisen tuen toimintamalli. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan asetetut tavoitteet pyrkivät edistämään lasten ja nuorten hyvinvointia koko palvelukokonaisuuden näkökulmasta. Suunnitelma toimii lasten, nuorten ja perheiden palvelujen ja palveluprosessien ohjausvälineenä ja se tukee osaltaan P1 hyvinvointiohjelman tavoitteita (lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi edistyy, terveyserot kaventuvat ja hyvinvointi lisääntyy, kaikki suorittavat perusopetuksen ja siirtyvät jatkokoulutukseen). Nostaa esiin lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, tehdä ehdotuksia toiminnan parantamiseksi sekä seurata toimenpiteiden toteutumista ja vaikutuksia. Ohjelmasta on tarkoitus muodostua toiminnan suunnittelun, toteuttamisen ja kehittämisen väline. Suunnitelmassa konkretisoidaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämistavoitteet ja esitetään niille toiminnalliset tavoitteet ja vastuutahot, sovitaan seurannasta ja raportoinnista. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman on tarkoitus olla elävä asiakirja, paikallisen verkostoyhteistyön ja suunnittelun väline. Suunnitelma on kunnan strategioihin pohjautuva toimintaa linjaava sekä konkreettiset toimet sisältävä toimintaohjelma. Seudullisen osion tarkoituksena on toimia pitkän aikavälin tiedontuotannon perustana, joka mahdollistaa myös pitkän aikavälin kehitystrendien seurannan ja arvioinnin. Tarkoituksena on, että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatiminen, toteuttaminen ja seuranta antavat kuntien päättäjille ja palveluiden käytännön toteuttajille aiempaa paremman kokonaiskäsityksen lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Tämän kautta saadaan selville jo käytössä olevat sekä tarvittavat voimavarat. Suunnitelman on tarkoitus olla elävä asiakirja, paikallisen verkostotyön ja suunnittelun väline. Tarkoituksena on, että lasten ja nuorten hyvinvoinnin suunnitelman laatiminen, toteuttaminen ja seuranta antavat kuntapäättäjille ja palveluiden käytännön toteuttajille aiempaa paremman kokonaiskäsityksen lasten ja nuorten hyvinvoinnista ssa. Tämän kautta saadaan selville jo käytössä olevat sekä tarvittavat voimavarat. Se on myös hallintokuntien ja muiden toimijoiden yhteinen sopimus siitä, mihin suuntaan lasten ja nuorten palveluja monihallintokuntaisessa yhteistyössä kehitetään.

4 Kytkentä muihin ohjelmiin, strategioihin / linjauksiin / valtakunta Hyvinkää Lastensuojelulaki (417/2007), asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009), Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste, Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehitysohjelma YK:n lapsen oikeuksien sopimus, kansalliset politiikkaohjelmat ja keskeisimmät lait (kansanterveyslaki, lastensuojelulaki, perusopetuslaki ja nuorisolaki) YK:n lapsen oikeuksien sopimus, hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma , Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste, Lapsen hyvä elämä (Lastensuojelun keskusliitto), Lastensuojelulaki (417/2007), Nuorisolaki ( ) (Mäntsälä, Pornainen) Lastensuojelulaki (417/2007), Nuorisolaki 4 ja 7 lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämisohjelma Lastensuojelulaki (417/2007), YK:n Lapsen oikeuksien yleissopimus, hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelma KASTE , Lastensuojelulaki (417/2007

5 Yhteys kunnan strategioihin / linjauksiin / ohjelmiin Hyvinkää (Mäntsälä, Pornainen) Hallintokuntien välisenä yhteistyönä työstetyt ja valmistuneet raportit Lasten palvelujen kehittäminen (0-16 vuotiaat, 2007), 2001 lapsipoliittinen ohjelma, Lupa välittää, 2005 valtuustoaloite palvelujärjestelmän kehittämisestä Suunnitelma on osa kaupungin suunnittelurakennetta ja yksi kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian palveluohjelmaa toteuttavista asiakirjoista. Kaupunkistrategia , kunnan 2009 TA-käyttösuunnitelma Mustijoen perusturvan strategia Kunnan Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman (2005) päivitys Kunnan v laaditun lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman päivitys

6 Sisällön rakentuminen Hyvinkää (Mäntsälä, Pornainen) Hyvinvointisuunnitelman taustalla vaikuttava lainsäädäntö, suunnitelman tausta ja aikaisempi valmistelutyö, lasten ja nuorten hyvinvoinnin tila Hyvinkäällä, lasten ja nuorten palvelut (peruspalvelut, ehkäisevät palvelut, korjaavat palvelut), lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun nykytila ja haasteet, suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvointipalveluiden kehittämiseksi, suunnitelman toteuttamine ja seuranta Ohjelma sisältää kuvauksen n lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin nykytilasta ja kasvuoloista. Ohjelmassa on kuvattu lasten nuorten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin turvaamisen tarpeet ja miten nämä näkyvät kaupungin palvelujärjestelmässä. Ohjelmassa konkretisoidaan kaupunkistrategian hyvinvoinnin kehittämistavoitteet ja esitetään lasten, nuorten ja perheiden palveluprosesseille toiminnalliset tavoitteet ja vastuutahot, sovitaan seurannasta ja raportoinnista. Ohjelma rakentuu lapsi- ja nuorisopolitiikkaan liittyvästä yleiskuvauksesta, lasten ja nuorten elinolojen kuvauksesta lla, palvelujen kuvauksesta, lasten ja nuorten hyvinvointia tukevien hankkeiden kuvauksesta, tilannekatsauksesta lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä ehdotuksista toimenpiteiksi, joilla parannettaisiin lasten ja nuorten hyvinvointia. (Toimenpideosio kesken) Suunnitelma sisältää kuvauksen Mäntsälän ja Pornaisten lasten ja nuorten kasvuoloista ja hyvinvoinnin tilasta, lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä, ongelmia ehkäisevistä ja kasvua korjaavista palveluista, lastensuojelun tarpeesta kunnissa sekä lastensuojeluun varattavista voimavaroista. Lisäksi suunnitelmassa on kuvaukset kumppanuusyhteistyöstä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä tilastotietoa Kuuma-alueelta. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman lähtökohtia (tarkoitus ja tavoitteet), lasten ja nuorten hyvinvoinnin tila Nurmijärvellä (perusindikaattorit), palvelujärjestelmäkuvaus, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (huomioita, keskeiset painopisteet ja kehittämisehdotukset) Lasten ja nuorten kasvuolot ssa (perusindikaattorit), palvelujärjestelmän kuvaus, lastensuojelun tarve kunnassa (lastensuojelun palvelujärjestelmä, henkilöstöresurssit), yhteistyö eri toimijoiden välillä, kehittämisehdotukset ja konkreettiset toimet.

7 Toimenpiteet / keinot Hyvinkää Määritelty toimenpiteet palvelujen kokonaisuudelle (2) ja ikäryhmittäin 0-6 v. (14), 7-16 v. (23), v. (4), lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu (9); (osatavoite, toimenpiteet, vastuutaho, kustannus). Lisäksi tavoitteet jaettuna vuosittain (vuosi, tavoite, vastuutaho, ) (Mäntsälä, Pornainen) Määritelty painopistealueet (3) ja näiden kehittämiskohteet (8), toimenpiteiden, aikataulun jne. suunnittelu kesken kesken Kehittämisehdotukset jaettu 6 tavoitteeseen; ehdotukset toimenpiteiksi (27), vastuutahot, selkeä arviointi (menetelmät, mittarit, käsittely), aikataulutus Kehittämiskohteet (30), vastuutahot ja aikataulu (kesken) Ammattilaisten yhteistyön kehittämiskohteet (18), vastuutahot ja aikataulu (kesken), yhteensä 51

8 Seuranta / arviointi Hyvinkää 0-21-vuotiaiden palvelujen johtoryhmä vastaa suunnitelman etenemisestä. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti varmistaakseen moniammatillisen yhteistyön kehittymistä ja tavoitteissa edistymistä. Tavoitteiden etenemistä seurataan vuosittain talousarvion suunnittelun ja laadinnan yhteydessä. Seurannan pääasiallinen väline on vuosittain julkaistava hyvinvointikertomus. Muita tärkeitä seurannan osia ovat joka toinen vuosi toteutetun kouluterveyskyselyn tulokset, koulutussuunnitelmat ja kehittämishankkeet. Hyvinvointisuunnitelman toteutumista seurataan ja raportoidaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hyvinvointikertomuksessa olevilla lasten, nuorten ja perheiden tilaa seuraavilla indikaattoreilla. Kehittävä hanke vastaa ohjelman kehittämiskohteiden toteuttamisesta ja tavoitteiden seurannasta. Ohjelma oli virastojen arvioitavana syksyllä (Mäntsälä, Pornainen) Hallintokunnat vastaavat omaa toimialaansa koskevien tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisesta sekä seurannasta. Seurantaryhmänä toimii Ennalta ehkäisevän työn poikkihallinnollinen ohjausryhmä, seudullisella tasolla Kuuma kuntien lasten ja perheiden palvelujen ryhmä Kunnanjohtaja nimeää moniammatillisen esimiestyöryhmän, joka vastaa suunnitelman seurantatietojen kokoamisesta vuosittain ja suunnitelman päivittämisestä valtuustokausittain. Toimialat nimeävät suunnitelman seurantaan vastuuhenkilöt, jotka vastaavat tarvittavien tietojen ja mittareiden keräämisestä. Lautakunnat seuraavat suunnitelmaa käyttösuunnitelman seurannan yhteydessä vuosittain. Valtuusto hyväksyy päivitetyn suunnitelman valtuustokausittain. Lapsi- ja perheasiainneuvosto sekä vammaisneuvosto ja nuorisovaltuusto antavat lausuntonsa suunnitelmasta.

9 Resurssit Hyvinkää Kokonaiskustannukset noin1,1 m, usealle vuodelle jakaantuvat 14 m (13,7 m kouluverkko/investoinnit) => kustannukset määritelty Vastuutahot sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi Ei määritelty (Mäntsälä, Pornainen) Ei määritelty Kesken (nyt n ) - turvataan resurssit, esim. toimiva yleisopetus, ryhmäkoot, mitoitukset, monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut, sopivat asiakasmäärät työntekijöille - lisätään alueellisten erityislastentarhanopettajien määrää

10 Hyvinkää (Mäntsälä, Pornainen) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma - Monitoimijuus Toimenpiteet: - koulutetaan henkilöstöä varhaisen tuen palveluihin ja tiiviiseen moniammatilliseen yhteistyöhön ; perhevalmennus järjestetään vanhempainryhmätoimintana terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, Hyvinkään sairaalan ja seurakunnan yhteistyönä moniammatillisesti - nimetään parisuhdetyön ammattilaisten muodostama työryhmä tuottamaan parisuhdeneuvonta- ja terapiapalvelujen vahvistamiseksi uusia yhteistyömuotoja - vahvistetaan Perhekeskus Pikku- Veturin toimintaa yhdessä kolmannen sektorin kanssa - jatketaan Martintalon yhteistyökokeilua esi- ja alkuopetuksen osalta ja mallinnetaan yhteistyökäytänteitä - perustetaan moniammatillinen nuorisoasema; kehitetään ennaltaehkäisevää päihdetyötä yhdessä kolmannen sektorin järjestöjen kanssa - kolmannen sektorin yhteistyön tiivistäminen, budjetoidaan yhdistysten nuoria koskeviin hankkeisiin oma rahoitusosuus - moniammatillinen intensiivitiimi toiminnassa 2010 Suunnitelman valmistelussa on kuultu kolmannen sektorin edustajia ja muita yhteistyötahoja -koululaisten iltapäivätoimintaa järjestävät pääasiassa yhdistykset ja seurakunta Toimenpiteet: - yhteistyössä eri toimijoiden kanssa n lasten ja nuorten kulttuuripalvelujen kehittämisohjelman toimeenpano - liikuntapalvelut, nuorisopalvelut ja kulttuuripalvelut tukevat avustuksin ja tiloin seurojen, yhdistysten ja ryhmien järjestämää lasten ja nuorten toimintaa Toimenpiteissä: - kehitetään yhteistyötä seurakunnan kanssa; - tuetaan taloudellisesti ja informatiivisesti hyvinvointia edistävää järjestö- ja seuratoimintaa Tekninen palvelukeskus huolehtii kunnan leikkikentistä (Mäntsälä), Tekninen toimi on vastuussa leikkipuistojen, virkistysalueiden sekä koulujen ja päiväkotien pihaalueista (Pornainen), Maankäyttöpalvelut vastaa terveellisen ja turvallisen asuinympäristön synnystä (Mäntsälä) Mäntsälässä järjestöt ja seurat keskeisiä toimijoita lasten, nuorten ja perheiden vapaa-ajalla. -vanhempaintoimikunnat ja yhdistykset; seurakunnat; työvoimatoimisto palvelee vuotiaita nuoria Valmistelussa on mukana eri toimialojen edustajat. Kehittämisehdotuksia: - yhteistyön lisääminen eri yhteisöjen kanssa - kolmannen sektorin toiminnan tukeminen lasten ja nuorten hyväksi tehtävässä työssä. - luodaan hyvät käytännöt moniammatillisen yhteistyön rajapintoihin varhaiskasvatuksen arjessa tukea tarvitsevien lasten auttamiseksi - kehitetään yhteistyötä julkisessa rakentamisessa ja aluesuunnittelussa eri toimialojen välillä Toimenpiteet: - moniammatillisen esimiestyöskentelyn toimintaperiaatteiden luominen ja vakiinnuttaminen - asiakasasioissa yhteistyö sosiaali- ja diakoniatyön välillä - yhteistyörakenteiden luominen (neuvola, sosiaalityö, lastensuojelu, varhaiskasvatus, erityistyöntekijät) - parisuhdeasioissa yhteistyön lisääminen 3. sektorin ja seurakunnan kanssa (neuvola, sosiaalityö) - yhteistyökäytäntöjen kehittäminen varhaiskasvatuspalveluissa (koulut, neuvolat, lastensuojelu) - kuntouttavan työtoiminnan paikkojen lisääminen nuorille yhteistyössä eri toimialojen kanssa - yhteistyöverkon luominen lasten ja nuorten parissa toimivien järjestöjen kanssa - Lasten ja perheiden palveluiden moniammatilliset toimintamallit: moniammatillinen yhteistyöverkosto Perhelinkki, perhekeskustoiminta, moniammatillinen esimiestyöryhmä -yhteistyö seurakunnan ja järjestöjen kanssa

11 Vammaisten lasten huomioiminen Hyvinkää - jos vammainen tai toimintarajoitteinen ei pysty toimimaan palvelujärjestelmässä, hänelle taataan selviytymisedellytykset vammaispalvelulain ja asetuksen mukaisesti muilla palvelu- ja tukitoimilla - kaupungin vammaispoliittisen ohjelman toimenpiteillä kehitetään vammaispalveluihin oikeutettujen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia lain mukaisilla palveluilla ja tukitoimilla - kaupunki järjestää kehitysvammaisille ja toimintarajoitteisille työtoimintaa, vaikeammin kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintaa ostetaan erityishuoltopiiriltä (Mäntsälä, Pornainen) vaikeimmin vammaisten lasten opetus ostetaan n kaupungilta - Hepolan koulussa on kehitysvammaisten peruskoulutus 1-9-luokat - Rinnekoti-säätiön (Espoo) lastenneurologi käy tekemässä kehitysvamma diagnoosin omaavien koululaisten lääkärintarkastuksia 2 päivänä vuodessa - tärkeä yhteistyökumppani on kehitysvammapalveluohjaaja - Mäntsälän kunnalla on yhteistyösopimus Pornaisten kunnan kanssa EHA1-opetuksen järjestämisestä - asunnonmuutostyöarviointeihin liittyviä kotikäyntejä tehdään vammaispalveluiden sosiaalityöntekijöiden kanssa lapsiperheiden koteihin Vammaisneuvosto antaa oman lausuntonsa suunnitelmasta. Toimenpiteet: - kehitetään tilapäishoitoa ja vammaisten lasten erityispalveluita - kehitetään vammaisten lapsiperheiden psyykkistä tukea erilaisissa kriisivaiheissa - vammaisten lasten vanhempien tukeminen ensimmäisinä vuosina - kehitetään vammaisten lasten vapaa-ajanviettomahdollisuuksia

12 menetelmät, osaaminen Varhainen avoin yhteistyö ja ennaltaehkäisy Lasten ja nuorten syrjäytymisriskit vertaistuki, vapaa-aika, kiusaamisen ehkäisy, erityinen tuki ja erityisopetus, etsivä työ, mielen terveys Elämäntavat ja - hallinta terveyden edistäminen, liikunta, päihteettömyys, ruokailu, harrastukset vanhemmmuus ja perhe dialogiset menetelmät, vanhempien tuki, perhevalmennus, kotipalvelut, vammaisten lasten palvelut, kriisitilanteiden tuki, neuvolan perhetyö, perhekeskus, vertaistuki palveluverkkosuunnitelma, lasten ja nuorten palveluiden johtoryhmä, monitoimijaisuus, resurssit koulu oppilaskunnat, nuorisovaltuusto, oppilashuolto, sosiaaliohjaus, terveyshuolto Ryhmäkoko, henkilöstömitoitukset, lastenvalvoja, perheohjaaja, koulukuraattori, koulupsykologi, terveydenhoitaja

13 Palvelujen rakenne, palvelut Asiakas segmentointi, kohdennukset, Ennaltaehkäisy korjaavat palvelut jne. tavat tuottaa palveluja nuorisoasema, matalan kynnyksen palvelut, hyvinvointineuvola lapsiperheiden kotipalvelu perhekeskustoiminta Osaamisen lisääminen: moniammatillisuus, perheiden tukivarhainen tuki Moniammatillinen yhteistyö, monitoimijaisuus Henkilöstö / resurssit Osaaminen, henkilöstökysymykset, (määrä, työnjako, vastuut jne.), arvot, asenteet Palvelujen sisältö menetelmät, teoreettinen tausta, vaikuttavuus, konseptointi nuorisotyö, oppilashuoltotyö, liikunta, vertaistapaamiset, vasu-työskentely, vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö, yhteisöllisyys elämäntapa, -hallinta intensiiviperhetyö koulukerhotoiminta kiusaamisen ehkäisy Nuorisotyöntekijä kouluille, terveydenhoitaja opiskelijaterveydenhuoltoon, lisäresursseja

14 Ajatuksia ja alustavia johtopäätöksiä!!! Hyvinvointisuunnitelma noudattelee kunkin kunnan omaa asioiden valmistelun, suunnittelun ja toteutuksen kulttuureja (ohjelma, strategia, suunnitelma ) Hyvinvointisuunnitelmat rakentuvat (rakenne, kieli, lähestymistavat) olemassa oleviin organisointeihin (palvelut, palveluiden rakenteet, toimintalogiikat) => tulevaisuuden näky??? Erilaisia ratkaisuja nykyisten palvelujen kuvaamisen tasosta ja haasteiden konkretisoinnista, nykytilan kuvaus yleensä riittävästi esillä Erityisryhmät (esim. vammaiset) ohuehkosti esillä Ennakointi => tulevaisuuden haasteet: ydin ero uusperhe, ulkomaalaistaustaiset perheet, lähisuhdeväkivalta-väkivaltaisuus, seksualisoituminen pornoistuminen Kumppanuudet (järjestöt, yhdistykset, seurakunnat jne.), verkostot tai muut hallintokunnat vielä melko ohuesti osallisia => jatkon haaste vastuuttaa muut toimijat, sitoutuminen yhteiseen haasteeseen. Entä kuntalaiset! Tulisiko kehittämisehdotuksia priorisoida ja/tai asettaa/jakaa lyhyen/pitkän aikavälin tavoitteistoksi, ryhmitellä esim. uudet yhteistyön rakenteet, palvelujen kehittäminen, uudet käyttöönotettavat työskentelytavat, uudet osaamisen tarpeet jne. Kehittämisen kohteiden määrittely tarkkaa, mutta toimenpiteiden, resurssien, arvioinnin jne. osalta jää ohuemmaksi!!! Mitä vs. miten ja kuka! Seuranta- / arviointimekanismit osin määrittelemättä (osa määritellyt kuka seuraa ja arvioi, mutta miten?) ja konkretisoimatta Entä millä mekanismilla varmistetaan se, että ko. suunnitelma ohjaa kunnan päätöksentekoa? Kuka näitä prosesseja johtaa?

15 Yhteinen keskustelu Millaisia yhteistyön mahdollisuuksia kuntien sisällöt antavat? Lyhyen ja pitkän aikavälin kehittämishaasteet? Mitä voidaan tehdä ilman suurempia päätöksiä (resurssit, organisoinnit) => yhteinen sopimus toimintatapojen muutoksista, uusista päänavauksista, uudenlaisesta lähestymistavasta jne. Millaisin välinein / mittarein voidaan hyvinvoinnin edistymistä seurata? Nykyiset indikaattorit kuvaavat palvelujen olemassaoloa, niiden käyttöä ja retrospektiivisesti pahoinvointia ja/tai huono-osaisuutta Milla rakenteilla / malleilla / lähestymistavoilla hyvinvointisuunnitelman toteutumista voidaan seurata