Taija Heinonen. Pk-yritysten liiketoiminnan kansainvälistyminen Barentsin alueella: Murmanskin ja Pohjois-Suomen yritysten kokemuksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taija Heinonen. Pk-yritysten liiketoiminnan kansainvälistyminen Barentsin alueella: Murmanskin ja Pohjois-Suomen yritysten kokemuksia"

Transkriptio

1 FACULTY OF ECONOMICS AND BUSINESS ADMINISTRATION Taija Heinonen Pk-yritysten liiketoiminnan kansainvälistyminen Barentsin alueella: Murmanskin ja Pohjois-Suomen yritysten kokemuksia Pro gradu -tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Joulukuu 2011

2 2 OULUN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Markkinoinnin laitos Tekijä Heinonen Taija Työn valvoja Juga, J. Professori & Kettunen, K. Tohtorikoulutettava Työn nimi Pk-yritysten liiketoiminnan kansainvälistyminen Barentsin alueella: Murmanskin ja Pohjois- Suomen yritysten kokemuksia Oppiaine Markkinointi Työn laji Pro gradu Aika Joulukuu 2011 Sivumäärä Tiivistelmä Pro gradu tutkielman tarkoituksena on kuvata pk yritysten liiketoiminnan kansainvälistymisen edellytyksiä Barentsin alueella. Kansainvälistymistä tarkastellaan yritysjohdon näkökulmasta pk yritysten liiketoiminnan kokemusten pohjalta. Talouden globalisoituessa maiden välinen yhteistyön merkitys kasvaa pohjois alueilla. Barentsin alueen isot investointihankkeet ja Koillisväylän käyttömahdollisuuksien laajentaminen kiinnostaa. Tämän vuoksi pk yritysten kansainvälistymisen edellytysten ja mahdollisuuksien tunnistaminen on tärkeä tutkimusaihe. Tässä tutkimuksessa kuvataan Pohjois Suomen ja Murmanskin alueen pk yritysten kokemuksia kansainvälisen liiketoiminnan motiiveista, haasteista ja resurssitarpeista. Työn tavoitteena on luoda lisää ajankohtaista informaatiota siitä, miten pk yritysten kansainvälistyminen edistyy Barentsin alueella. Tavoitteeseen pyritään vastaamaan käyttämällä kansainvälistymisteoriaa, nykytietoa Barentsin alueen liiketoimintaympäristöstä sekä tarkastelemalla tärkeitä tekijöitä, jotka vaikuttavat pk yritysten kansainvälistymiseen pohjoisessa. Suomen ja Venäjän välisen kaupan ja logistiikan kehittäminen, tullitoiminnan uudistukset sekä 2012 vuoden Venäjän WTO jäsenyys ovat tärkeiden tekijöiden etusijalla. Tutkimus on luonteelta laadullinen tapaustutkimus ja siinä käsitellään yksittäisiä tapahtumia niihin osallistuvien ihmisten tai heidän antamien merkitysten perusteella. Keskeinen aineistonkeruumenetelmä on teemahaastattelu, työn empiirinen aineisto sisältää kahdeksan haastattelua sekä Murmanskin Arctic Logistics konferenssin aineiston. Tutkimustulokset lisäävät tietoa siitä, miten pk yritysten liiketoiminnan kansainvälistyminen edistyy Barentsin alueella ja mitkä tekijät vaikuttavat siihen. Huomiota kiinnitetään erityisesti ulkoympäristön tekijöihin ja niissä tapahtuviin muutoksiin. Näin tutkimus voi auttaa yrityksiä ja organisaatioita tunnistamaan liiketoiminnan ja yhteistyön kannalta tärkeät tekijät, joihin huomiota kiinnittämällä yritysten kansainvälisen liiketoiminnan mahdollisuudet Barentsin alueella paranevat. Asiasanat Kansainvälistymisen mallit, motiivit, haasteet, resurssit, verkostot, Suomen ja Venäjän välinen kauppa ja logistiikka Muita tietoja

3 3 SISÄLLYS Tiivistelmä Sisällys Kuviot ja taulukot 1 JOHDANTO Johdatus aiheeseen ja perustelut aiheen valinnalle Tutkimuksen tavoite ja tutkimuskysymykset Tutkimuksen metodologia Tutkimuksen rakenne YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEEN LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ SUOMESSA JA VENÄJÄLLÄ Barentsin alueen liiketoimintaympäristö Kansainvälistymismallit Kansainvälistyminen Uppsalan mallin mukaan Resurssi- ja verkostoperustainen malli Uudet teoreettiset suuntaukset Pk-yritysten liiketoiminnan kansainvälistyminen Suomen ja Venäjän Barentsin alueella Suomalaisyritysten liiketoiminta Venäjällä Kansainvälisen liiketoiminnan motiivit, mahdollisuudet ja kannustimet Barentsin alueella Kansainvälistymisen haasteet Vienti kansainvälistymisen muotona Suomen ja Venäjän välinen kauppa Suomen ja Venäjän välinen logistiikka Barentsin alueen logistiikka Yhteenveto...46

4 4 3 EMPIIRISEN TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmä Aineistonkeruumenetelmä Empiirisen aineiston esitys- ja analysointitapa Tutkimukseen osallistuneet yritykset ja organisaatiot EMPIIRISEN AINEISTON ESITTELY JA ANALYSOINTI Pk-yritysten vienti- ja tuontitoiminta Pohjois-Suomen ja Murmanskin alueen välillä Murmanskin tukkukauppayritysten tuontitoiminta Yritysten kokemukset kansainvälistymisestä Barentsin alueella Liiketoiminnan kannustimia ja motiiveja Suomessa ja Venäjällä Yrityksen resurssit Kansainvälisen liiketoiminnan haasteet Nykytoiminnan kehitys ja tulevaisuuden näkymät Pohjois-Suomen vientiyrityksen kansainvälinen liiketoiminta Barentsin alueella Konsernin toiminnan kuvaus Yritysryhmän vientitoiminta Kansainvälisen liiketoiminnan haasteet Kilpailu Tärkeät resurssit Nykytoiminnan kehitys ja tulevaisuuden näkymät Logistiikka- ja kuljetusalan pk-yritysten kansainvälinen liiketoiminta Barentsin alueella Murmanskilaisen yrittäjän näkemyksiä rajat ylittävän yhteistyön ja liiketoiminnan kehittämiseen Yritysten kokemukset kansainvälistymisestä Barentsin alueella Liiketoiminnan kannustimia ja motiiveja Suomessa ja Venäjällä Kansainvälisen liiketoiminnan haasteet Yrityksen resurssit Logistiikka, liikenneyhteydet ja kuljetukset Suomalaisen yrittäjän näkökulma Yrityksen toiminnan kuvaus Yrityksen kansainvälinen liiketoiminta Barentsin alueella Erikoiskuljetukset...72

5 Kansainvälisen liiketoiminnan haasteet Tullitoiminta Kilpailu Yhteistyökumppanit Yrityksen resurssit Nykytoiminnan kehitys ja tulevaisuuden näkymät Venäläisyrittäjän etabloituminen Pohjois-Suomessa Kokemukset Motiivit Haasteet Resurssit Barentsin alueen liiketoimintaympäristön kehittämisedellytykset pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kannalta Isojen projektien luomat mahdollisuudet Infrastruktuurin kehittämissuunnitelmat Uudistusten eteneminen Pohjois-Venäjällä Tiedon saanti Venäjän Barentsin alueen nykytilanteesta Yhteenveto JOHTOPÄÄTÖKSET Teoreettiset johtopäätökset Liikkeenjohdolliset johtopäätökset Johtopäätökset asiantuntija- ja välittäjäorganisaatioille Tutkimuksen arviointi ja jatkotutkimusehdotukset LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Haastattelurunko...109

6 6 KUVIOT Kuvio 1. Barentsin alue (barentsinfo.fi 2011)...12 Kuvio 2. Uppsalan malli (Johanson & Vahlne 1977)...15 Kuvio 3. Resurssien kehittämistavat kansainvälistyvässä yrityksessä (Ahokangas & Pihkala 2002, 80)...18 Kuvio 4. Kansainvälisen yrittäjyyden malli (Antoncic & Hisrich 2006)...20 Kuvio 5. Venäläisyritysten syyt kaupankäyntiin suomalaisten kanssa (Tiri 2008, 62)...28 Kuvio 6. Vienti Venäjälle vuonna 2010 (Telasuo & Heiniemi 2011.)...36 Kuvio 7. Tuonti Venäjältä vuonna 2010 (Telasuo & Heiniemi 2011.)...37 Kuvio 8. Rajanylitysten määrä vuosina (Findikaattori 2011.)...41 Kuvio 9. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys: Barentsin alueella kansainvälistymiseen vaikuttavat tekijät...47 Kuvio 10. Barentsin alueella kansainvälistymiseen vaikuttavat tekijät...97 TAULUKOT Taulukko 1. Liikennemäärät Suomen raja-asemilla vuonna 2010 (Tiehallinto 2010)...43 Taulukko 2. Liikennemäärät Pohjois-Suomen raja-asemilla (Tiehallinto 2010)...45 Taulukko 3. Tutkimukseen osallistuneet yritykset ja organisaatiot...53 Taulukko 4. Yritysten ja organisaatioiden kansainvälisen toiminnan motiivit, haasteet ja resurssit Suomen ja Venäjän pohjois-alueilla...93

7 7 1 JOHDANTO 1.1 Johdatus aiheeseen ja perustelut aiheen valinnalle Barentsiin alueeseen kuuluu pohjoisia alueita Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Venäjältä. Yhteistyön laajeneminen Barentsin alueella käytännön tasolle on Suomen, Venäjän ja myös EU:n etujen mukaista. Yhteistyön tulisi keskittyä ensisijaisesti talousyhteistyön tiivistämiseen ja laajentamiseen. Yhteisen talousalueen syntyminen merkitsisi huomattavaa askelta EU:n ja Venäjän talouksien integroitumisessa, sillä sen myötä molempien alueiden elinkeinoelämä hyötyisi vapaasta taloudellisesta toiminnasta (Ollus & Torvalds 2005, 21; Narva 2010). Pk-yritysten kansainvälinen liiketoiminta alkoi kehittyä voimakkaasti Luoteis-Venäjällä 90-luvulla Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Silloin venäläis-suomalaisia, ruotsalaisia ja saksalaisia yhteisyrityksiä kasvoi kuin sieniä sateella. Myös tuonti ulkomailta lisääntyi aktiivisesti: 90-luvun kaaoksessa Venäjällä oli pula elintarvikkeista, siksi niitä tuotiin Pohjois-Suomesta Murmanskiin, kuten Valion maitotuotteita. Vuoden 1998 finanssikriisi oli kova isku pk-yritysten kansainväliselle toiminnalle, monet ulkomaiset yritykset lähtivät kotimaahan. Kuitenkin muutama vuosi sitten kiinnostus Barentsin alueen liiketoimintamahdollisuuksia kohtaan on kasvanut. Se liittyy varsinkin isojen hankkeiden kehittämiseen Murmanskin alueella: kaasukenttä Shtokman ja Murmanskin satama ja logistiikkakeskus. Pohjois-Suomessakin selvitetään pk-yritysten yhteistyömahdollisuuksia Barentsin alueella. Esimerkiksi Oululainen yritys Barents Group Oy rakentaa yritysverkkoa isojen projektien toteuttamista varten. Mahdollisuuksien lisäksi Barentsin alueen liiketoimintaympäristö tarjoaa haasteitakin. Eino Siuruaisen (2010, 52) mukaan Suomen ja Venäjän välisen yhteydenpidon ja taloudellisen toiminnan suurimpia esteitä ovat huonot liikenneyhteydet, majoitustilojen puute, kielitaidottomuus ja kulttuurien vähäinen tuntemus. Valokaapeliyhteyden saaminen rajan yli Kostamukseen vei lähes kymmenen vuotta. Talouden yhteistyö ei voi kehittyä, ellei ole nopeita liikenneyhteyksiä, viestiliikennemahdollisuuksia ja nykyaikaisviestintäteknologioita. Näillä aloilla edistyminen on ollut tarpeeseen nähden kohtuuttoman kankeaa ja hidasta.

8 8 Vaikka Venäjä on avautunut ulospäin viimeisten viidentoista vuoden aikana voimakkaasti, niin World Economic Forumin (WEF) vertailu osoittaa Venäjän olevan edelleen yksi maailman suljetuimpia talouksia. Länsimaisilla yritysjohtajilla todetaan olevan hyvin vähän luottamusta maan hallintoon ja lainsäädännön toteutumiseen. Lisäksi Venäjän heikkoa sijoitusta selittävät kaupankäynnin monet rajoitukset ja vientituotteiden monimutkaiset tullimaksut. Venäjällä on kaikilla mittareilla valtavasti parannettavaa. Toisaalta WEF-raportin mukaan pohjoismaat pärjäsivät tutkimuksen vertailussa hyvin. Pohjoismaiden vahvuuksia olivat etenkin hallinnon läpinäkyvyys ja yleisesti ottaen suotuisa ja yrittämistä kannustava liiketoimintaympäristö. (World Economic Forum 2009.) Narvan (2010) mukaan Suomen liiketoimintaympäristö voi tarjota venäläisille yrityksille kasvumahdollisuuksia ja olla merkittävä sillanpääasema länsimarkkinoille. Suomi on mielenkiintoinen sijaintipaikka naapurimaan yrityksille, koska se on lähellä, jollain tavalla tuttu ja tänä päivänä se on osa Euroopan unionia. Suomessa venäläinen yritys saattaa tällöin olla erinomainen asiakas, joka tarvitsee tukea mitä moninaisimpiin tarpeisiin. Suomalaisten yritysten kannattaa aktiivisesti hakeutua länsimarkkinoille myös yhteistyössä venäläisyritysten kanssa samaan aikaan kun kilpailu EU:n sisämarkkinoilla kiristyy. (Hultin 1997, 50; Tiri 2008, 9.) Kansainvälistymistä voi tarkastella eri näkökulmista. Se voidaan nähdä sekä mahdollisuutena että haasteena, joka vaatii yritykseltä voimavaroja, mm. tietoa ja osaamista. Pk-yritysten resurssit ovat yleensä pienet ja rajalliset, siksi on syytä analysoida, millä resursseilla ne vastaavat toimintaympäristön haasteisiin. Yrityksen resursseihin perustuvassa näkökulmassa (R/B, the resource-based model) kansainvälistyminen määritellään prosessiksi, jossa yritykset mobilisoivat, kokoavat ja kehittävät resurssejaan kansainvälistä toimintaansa varten. (Vahvaselkä 2006, ) Resurssiperustainen näkökulma kansainvälistymiseen liittyvissä tutkimuksissa on lisääntymässä ja pohjautuu olemassa oleviin kansainvälistymismalleihin. Tämä näkökulma tarkastelee kansainvälistymistä yrityksen käytettävissä olevien ulkoisten ja sisäisten resurssien sekä yrityksen kiinnostuksen ja halukkuuden oppia ja kehittää resurssejaan, kannalta. Teoreettiset löydökset tähän lähestymistapaan ovat vielä hyvin alkuvaiheessa. (Antoncic ym. 2006, 486.)

9 9 1.2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimuskysymykset Kansainvälistymistutkimusta yleisesti ottaen on tehty paljon, ja tutkimusta on tehty myös liiketoiminnan erityisissä konteksteissa, esimerkiksi kehitysmaiden yritystoiminnan kansainvälistymisestä. Toisaalta on myös sellaisia toimintaympäristöjä, joiden erityispiirteitä ei kansainvälistymistutkimuksessa ole juurikaan tarkasteltu. Esimerkiksi Barentsin alueen erityispiirteiden voidaan arvella vaikuttavan pk-yritysten kansainvälistymiseen. Varsinkin 2000-luvulla Luoteis-Venäjän toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista tarvitaan nykyään lisää tietoa ja tutkimusta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä pk-yritysten kansainvälistymisen edellytyksistä Barentsin alueella. Tutkimuksessa pyritään löytämään vastaukset seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Päätutkimuskysymys: Millaisia kokemuksia pk-yrityksillä on kansainvälistymisestä Barentsin alueella? Alatutkimuskysymykset: Miten pk-yritysten kansainvälistyminen edistyy Barentsin alueella? Mitkä tärkeät tekijät vaikuttavat pk-yritysten kansainvälistymiseen? Minkälaisia resursseja pk-yritykset tarvitsevat rajat ylittävään liiketoimintaan Pohjois- Suomessa ja Murmanskin alueella? Tutkimuksen aihe rajataan niin, että tutkimuksessa tarkastellaan pk-yritysten kansainvälistymisen edellytyksiä Barentsin alueen liiketoimintaympäristössä. Tutkimuksessa kuvataan kansainvälistymisen malleja sekä motiiveja ja haasteita. Lisäksi selvitetään erilaisten resurssien merkitystä kansainvälistymisessä. Ilmiötä pyritään lähestymään yritysjohdon näkökulmasta.

10 Tutkimuksen metodologia Tieteenfilosofinen lähestymistapa tähän tutkimukseen on subjektivistinen. Tutkimusasetelmana on induktiivinen, toiminta-analyyttinen tapaustutkimus, jonka kohdeyrityksinä ovat Pohjois-Suomen ja Murmanskin yritykset. Toimintaanalyyttisessa tutkimusotteessa todellisuus on subjektiivista, tulkinnallista, joten tutkijan ja tutkittavan vuorovaikutukselta ei voi välttyä. Empiirinen aineisto kerätään vain harvojen kohdeyksiköiden avulla, mutta tutkimusmenetelmät ovat monipuolisia. (Neilimo & Näsi 1980, 35.) Tutkimusstrategiana on tapaustutkimus, jossa aineisto kerätään puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Haastateltavan tieto on subjektiivista, yksilöstä riippuvaista, ja tutkijan pyrkimyksenä on tulkita tätä tietoa. Menetelmä edellyttää, että haastateltavalla on ensisijaista tietämystä asiasta. Tutkimusmenetelmä on laadullinen, koska laadullisen tutkimuksen avulla voidaan kerätä runsas ja monipuolinen aineisto pienestä määrästä havaintoja. 1.4 Tutkimuksen rakenne Toisessa luvussa esitellään tutkimuksen teoria. Ensin perehdytään kansainvälistymisen malleihin, jonka jälkeen tarkastellaan kansainvälistymisen prosessia ja tekijöitä, jotka vaikuttavat tähän prosessiin. Kolmannessa luvussa esitellään tapaustutkimuksen toteutusmenetelmä, jonka jälkeen kohdeyritysten liiketoimintaa kuvaillaan tarkemmin. Neljännessä luvussa esitellään ja analysoidaan tutkimuksen empiirinen aineisto. Aineiston analysoinnin jälkeen teoreettiset ja empiiriset päätelmät yhdistetään ja esitetään analyysista yhteenveto johtopäätöksissä. Luvussa 5 arvioidaan myös työn luotettavuutta, mahdollisia rajoitteita sekä esitetään jatkotutkimusehdotuksia.

11 11 2 YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEEN LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ SUOMESSA JA VENÄJÄLLÄ Kansainvälistyminen voidaan määritellä prosessiksi, jonka kautta yritys siirtyy toimimaan kansainvälisille markkinoille yksinomaan kotimarkkinoilla toimimisen sijaan (Javalgi, Griffith & White 2003, 186). Kansainvälistymiskäsitteen määrittelyssä on korostunut toisaalta kansainvälistymisprosessin hitaasti kehittyvä luonne, tiedon ja kokemuksen lisääntymiseen perustuva sitoutumiskehitys sekä toisaalta kansainvälistyminen verkostoitumismallin kautta. Kansainvälistymistä voidaan lähestyä eri tavalla ja tarkastella sekä makrotasolla kansantalouden tai toimialan- että mikrotasolla yrityksen tai liiketoiminnan näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa ilmiötä tarkastellaan yrityksen näkökulmasta. Teoreettisten mallien avulla pyritään kuvaamaan pk-yritysten toimintaa Venäjän ja Suomen Barentsin alueella. Tutkimuksessa selvitetään pohjois-alueiden liiketoimintaympäristön vaikutusta kansainväliseen liiketoimintaan, koska esimerkiksi Karhusen ym. (2008, 73) mukaan suomalaisyritysten toiminnan aktiivisuus ja toiminnan muodot Venäjällä ovat olleet vahvasti sidoksissa siihen institutionaaliseen kontekstiin, jossa kulloinkin on toimittu. Tässä luvussa tarkastellaan ensin Barentsin alueen liiketoimintaympäristöä sekä pkyritysten toimintaa pohjois-alueilla. Luvussa analysoidaan kansainvälistymisen teorian ja mallien sovellettavuutta nykykäytäntöön. Sen jälkeen selvitetään, millaisia ovat yritysten kansainvälistymisen motiivit ja esteet sekä millaisia resursseja ne vaativat. 2.1 Barentsin alueen liiketoimintaympäristö Barentsin aleen eräs määrittely on, että se käsittää läänit, alueet ja tasavallat Norjanmereltä Uralvuoristolle napapiirin seudulla. Alueeseen kuuluvat Norjasta Nordlandin, Tromsan ja Finmarkin läänit, Ruotsista Västerbottenin ja Norrbottenin läänit, Suomesta Oulun ja Lapin läänit sekä Venäjältä Murmanskin, Arkangelin ja Nenetsian alueet sekä Karjalan ja Komin tasavallat. (Kuvio 1.) Nimitys Barentsin alueeksi tulee Barentsin merestä, joka puolestaan on nimetty hollantilaisen kartografin,

12 12 löytöretkeilijän ja merenkulkijan Willem Barentsin mukaan. Hän koki kohtalonsa tuolla merellä etsiessään koillisväylää 1500-luvun lopulla. (Lantto 2006, 29.) Kuvio 1. Barentsin alue (barentsinfo.fi 2011). Koko Barentsin Euroarktisella alueella asuu noin 5,5 miljoonaa asukasta, joista Venäjän alueella asuu noin 3,8 miljoonaa. Väestömäärä on viime vuosina laskenut hitaasti ja suuntauksen uskotaan edelleen jatkuvan. Kuten Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, niin myös Venäjän puoleisella Barentsin alueella väestö keskittyy voimakkaasti kaupunkeihin. Venäjän puoleisten alueiden suurimpia, yli sadantuhannen asukkaan kaupunkeja ovat Murmansk ( asukasta), Arkangeli ( asukasta), Petroskoi ( asukasta), Severodvinsk (195 asukasta), Syktyvkar ( asukasta) ja Uhta ( asukasta). (Gardin ym. 2009, 32.) Nykyään Barentsin alueella avautuu uusiutuva näkymä tulevaisuuteen. Kaasun ja öljyntuotantoa avataan Jäämeren mannerjalustalla ja ikiroudan rannikoilla, kaivostoiminta vilkastuu kaikissa alueen valtioissa ja Koillisväylä otetaan kuljetuskäyttöön. Nykynäkymällä Barentsin alueen lähiajan investointisuunnitelmat ylittävät 100 miljardia euroa. Suunnitelmien toteuttaminen kohdistuu erityisesti Venäjän ja Norjan kehitykseen, mutta vaikuttaa myös Suomen ja Ruotsin pohjoisosiin. Ilmaston lämpeneminen ja taloudellinen yhteistyö aktivoivat koko sirkumpolaarista vyöhykettä.

13 13 Kanadan ja USA:n ohella Kiina osoittaa kasvavaa mielenkiintoa alueeseen. Vuosien lama on hidastanut investointeja ja sijoittajat odottavat suurten hankkeiden käynnistymistä. (Siuruainen 2010, 9.) Luoteis-Venäjän alueiden talouskehitys on ollut viime vuosina pääosin Venäjän keskiarvoa parempaa, alue on kansainvälistynyt nopeasti ja kansalaisten elintaso paranee ripeästi. Haasteena on kuitenkin alueellisen ja sosiaalisen kehityksen epätasaisuus: Murmanskissa ja Karjalan tasavallassa tilanne on vaikeampi kuin neljällä eteläisemmällä alueella. Pietari ja Leningradin alue kehittyvät nopeimmin, ne hyötyvät sijainnistaan, joka kasvattaa kuljetuksia. Se hyödyntää myös Suomea, sillä noin neljännes Venäjän tuonnista kulkee Suomen kautta. Kuljetuspotentiaali houkuttelee alueelle myös suuria ulkomaisia investointeja, kuten autoteollisuutta, mikä puolestaan luo alihankintamahdollisuuksia suomalaisyrityksille. (Kosonen 2007.) Dudarev ym. (2004, 76-88) ovat tutkineet Luoteis-Venäjän (Komin tasavallasta länteen ja Novgorodista pohjoiseen) etuja eri teollisuudenalojen kannalta. Metsäsektorin etuna ovat ennen kaikkea runsas raaka-aineiden määrä. Luoteis-Venäjällä sijaitsee yli puolet koko Venäjän Euroopan puoleisista metsävaroista. Metsät ovat pääosin havupuuta, joka on tärkeä raaka-aine sahateollisuudelle. Läheinen sijainti ja Suomessa perinteinen ja vahva metsäalan osaaminen luovat erityisetuja suomalaisille yrityksille. Venäjältä viedystä puusta suhteellisen suuri osa on edelleen jalostamatonta, mikä lisää mahdollisuuksia puun jalostamiseen Venäjän puolella halvemmalla kustannustasolla. Kuitenkin Luoteis-Venäjän kehitystä jarruttaa vanhentunut teknologia ja huono infrastruktuuri, ja alueiden talous heilahtelee raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen mukana. Suomi on Karjalan tasavallan tärkeä kauppakumppani. Myös Murmanskissa ulkomaankauppa on kasvanut voimakkaasti, mutta Suomen rooli jäi hollantilaisten ja norjalaisten varjoon. Vaikka Luoteis-Venäjän talous elää yhä muutosvaihetta, voidaan kuitenkin tunnistaa joukko vahvistuvia trendejä. Näitä ovat nopeasti kasvava kilpailu ja sen aiheuttama yrityssektorin puhdistaminen, jolloin harmaa talous ja henkilösuhteet antavat tilaa sopimusperusteisille ja aitoon kannattavuuteen perustuville liikesuhteille. (Kosonen 2007.) Kiristyvästä kilpailusta huolimatta Venäjällä on vielä paljon potentiaalia kaupan lisäämismahdollisuuksissa ja uusien yhteistyökumppaneiden löytämisessä. Mahdollisuudet ovat suuret myös muualla kuin lähialueilla. Mahdollisuudet ovat

14 14 avoinna luonnollisesti viennissä mutta myös tuonnissa Suomeen sekä Suomessa tapahtuvassa alihankinnassa. Erilaiset yhteistyökuviot ja kiinnostus uusiin kontakteihin suomalaisten kanssa on suurinta Moskovan, Pietarin ja Luoteis-Venäjän alueilla. (Tiri 2008, 8-10.) Lapin kauppakamari on aktiivisesti seurannut kehitystä ja koonnut laajan luettelon yleisesti tunnetuista Barentsin alueen investointisuunnitelmista. Lapista ei nyt ole juurikaan aktiivista yritystoimintaa Barentsin alueella. Oulun ja Lapin toimijat ovat perustaneet Barentskeskus Finland:in edistämään yritysten pääsyä suuriin hankkeisiin, mutta tuloksista ei ole vielä tietoa. Raahen seudun metalliteollisuus Steel Done Group tekee alihankintatöitä Barentsin alueen telakoille. Oulun kauppakamarin kanssa toimiva Barents Group yhteistyöryhmä on perustanut yhteistoimintaa Barentsin kohteissa ja pyrkinyt välittämään yrityksiä kyseisille markkinoille. Nykyään Koillisväylän avautuminen muuttaa globaalia kuljetuslogistiikkaa, lyhentää Euroopan ja Aasian välistä kuljetusetäisyyttä sekä siirtää sisämaan kuljetuksia Atlantin ja Jäämeren rannikon satamiin. Tämä lisää kilpailua valtameren logistiikan ja sisäsatamien välillä. Kuljetusten suuntaaminen vaikuttaa logistiikan ohella asutuksen sijoittumiseen ja elinkeinoihin. Barentsin alueella Suomi ja Ruotsi joutuvat tässä löytämään omat yhteistyötavat Norjan ja Venäjän kanssa. Kyseeseen tulevat erityisesti laajentuvan kaivostoiminnan sekä metalli- ja metsäteollisuuden jalostus- ja kuljetusjärjestelmät. Mahdollisten alihankintojen lisäksi Barentsin alue tarjoaa muussa teollisuudessa, rakentamisessa, infrastruktuurin uudistamisessa ja palveluissa kiinnostavia kohteita suomalaisille yrityksille. (Siuruaisen 2010, 10.) 2.2 Kansainvälistymismallit Kansainvälistyminen ei ole uusi ilmiö, vaikka ensimmäiset kansainvälistymistä käsittelevät teoriat on kirjoitettu ja lukujen aikana (Ruzzier, Hisrich & Antoncic 2006, ). Aluksi kansainvälistymisteoriat käsittelivät suuria yrityksiä ja niistä keskeisimmät olivat sisäistämisteoria, transaktiokustannusteoria, eklektinen paradigma ja monopolistisen edun teoria luvulla ilmestyi toinen kansainvälistymisteorioiden tutkimussuunta, jota kutsutaan Uppsalan koulukunnaksi

15 15 (Ruzzier ym. 2006, 482). Uppsala-malli (Uppsala internationalization model) sopii hyvin pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kuvaamiseen. Myöhemmin malli täydennettiin verkosto- ja resurssinäkökulmilla. Nykyään teorian uusin kehityssuunta on kansainväliseksi syntyneet uudet yritykset. (Kankaantähti 2009, 7.) Kansainvälistymisteoriat ja -mallit jaetaan kolmeen ryhmään: suorien sijoitusten mallit, vaihe- ja prosessimallit sekä resursseista tai verkostonäkökulmasta lähestyvät mallit. (Zetting & Benson-Rea 2008, 355.) Kansainvälistyminen Uppsalan mallin mukaan Uppsala-mallin mukaan (Ruzzier ym. 2006, 482) kansainvälistyminen on vaiheittain etenevä prosessi. Johanson ja Wiedersheim-Paul (1999, 27 28) ovat kehittäneet teorian, joka kuvaa kansainvälistymisprosessin etenemistä satunnaisesta viennistä paikallisen myyntiedustuston perustamiseen ja tuotannon aloittamiseen ulkomailla. Silloin prosessin edetessä yrityksen tieto ja kokemus karttuu, mikä lisää yrityksen sitoutumisen astetta ja käytettyjen resurssien määrää. Toisaalta kasvava sitoutumisen aste lisää tietoa ja kokemusta entuudestaan ja prosessi etenee yhä laajempaan kansainvälistymisen asteeseen (Johanson & Vahlne 1977, ) Kuvio 2 kertoo kansainvälistymisen tärkeistä osa-alueista, jotka ovat: tieto markkinoista, päätökset sitoutumisesta, nykyinen toiminta sekä markkinoihin sitoutuminen. Kuvio 2. Uppsalan malli (Johanson & Vahlne 1977).

16 16 Uppsala-mallin mukaisesti yritykset laajentavat toimintaansa alkuvaiheessa psykologiselta etäisyydeltään läheisiin, eli maantieteellisesti ja kulttuurisesti lähellä oleviin maihin ja ovat heikosti sitoutuneita kansainvälistymiseen. Yrityksen saavuttaessa kokemusta ja tietoa kansainvälistymisestä, se kuitenkin sitoutuu enemmän ja saattaa laajentaa toimintaansa yhä kaukaisempiin maihin. (Johanson & Vahlne, 1977; Kankaantähti 2009, 20.) Uppsalan asteittaisen kansainvälistymisen mallissa oletuksena on se, että kunkin markkina-alueen etabloitumista edeltää nelivaiheinen etabloitumisen valmistelu ja kansainvälistyminen toteutetaan asteittain vähittäisillä rakenteellisilla muutoksilla. Etabloitumisen valmisteluun kuuluvat Johansonin ja Vahlnen (1990) mukaan seuraavat vaiheet: 1) Nykytoimintojen vahvuuksien tunnistaminen ja niiden hyödyntämisen suunnittelu. Kansainvälistymisen keskeinen päätöksenteko liittyy henkilöstön ja johdon osaamiseen: tiedollisiin ja kulttuurisiin voimavaroihin ja muihin käytettävissä oleviin resursseihin, kuten aikatauluun ja kustannuksiin. Suunnittelussa keskeisiä muuttujia ovat perusstrategiaa koskevat valinnat, kuten segmentoituminen ja asemoituminen tuote- ja kysyntäsegmenteissä. Reunaehtoina ovat tavoiteltavien markkinoiden koko ja kilpailijoiden kilpailuedut. Uppsalan mallin lähestymistavan mukaan kansainvälistyminen aloitetaan tyypillisesti maihin, joissa kulttuuri eroaa kotimarkkinoista vain vähän, ja sen jälkeen edetään kauemmaksi. 2) Markkinatietämyksen kasvattaminen. Suunniteltavat siirtymät edellyttävät kohdemarkkinoilla vallitsevien liiketoimintakulttuurien analysointia ja tietämyksen kasvattamista. 3) Markkinoille kytkeytymisen valmistelu. Markkinoille kytkeytymisen kysymyksiin kuuluvat strategiset valinnat markkina-alueista, kysyntäsegmenteistä, tuoteryhmistä ja liiketoimintamallien kehittämisestä. 4) Kytkeytymispäätökset. Kytkeytymispäätöksissä tehdään markkinatavoitteet segmentille sekä strategisia valintoja vastaavat organisaatiovahvistukset omiin resursseihin tai verkostoihin ja päätetään muodostettavista arvoketjuista. (Marttila & Ollonqvist 2010.)

17 17 Uppsalan kansainvälistymisen malli on kehittynyt ajan myötä ja nykyään siinä korostetaan muita tärkeitä osa-alueita kuten tieto liiketoimintamahdollisuuksista, päätökset sitoutumisesta suhteisiin, asema verkostossa sekä oppiminen ja luottamuksen rakentaminen. Tänä päivänä lähtökohtaisesti kansainväliset yritykset toimivat alusta lähtien eri maissa, jotka psykologiselta etäisyydeltään voivat olla sekä lähellä että kaukana, koska painopiste on liiketoimintamahdollisuuksilla, eikä kustannuksilla. Uppsala-malli on kuitenkin ajankohtainen yrityksille, jotka toimivat kohdemarkkinoilla pitkäjänteisen strategian mukaisesti. Kansainvälistymisen haasteisiin vastaamiseen yritys tarvitsee resursseja. Ruzzierin ym. (2006, 486) mukaan kansainvälistymiseen vaikuttavat resurssit voivat olla sisäisiä tai ulkoisia. Sisäiset resurssit liittyvät yrityksen pysyviin, uniikkeihin ja vaikeasti kopioitaviin ominaisuuksiin, jotka tuovat yritykselle kansainvälistä kilpailuetua. Ulkoisilla resursseilla tarkoitetaan niitä resursseja, jotka yritys saavuttaa verkostojensa kautta. Seuraavaksi tarkastellaan resurssi- ja verkostoperustaista mallia Resurssi- ja verkostoperustainen malli Resurssiperusteinen malli tarkastelee yrityksen tai verkoston resursseja sekä liiketoiminnan edellytyksiä. Monet tutkijat korostavat tiedon ja oppimisen roolia kansainvälistymisessä. Mallien mukaan kansainvälistyminen on menestyksekkäintä, kun yrityksellä on käytössä riittävä määrä resursseja ja sen organisaatio on kyvykäs ja halukas kehittämään osaamistaan. Organisaation oppimiskykyyn ja tietoon perustuvat resurssit nähdään kilpailuetua luovina tekijöinä. (Ahokangas & Pihkala 2002, ) Liiketoimintasuhteet ovat tärkeitä yrityksen kasvun ja menestymisen kannalta sekä kotimarkkinoilla että ulkomailla. Johansonin ja Mattsonin (1988) mukaan kansainvälistä yritystä täytyy tarkastella suhteessa muihin kansainvälisessä ympäristössä toimiviin yrityksiin. Kotimaisten verkostojen kautta yritys voi luoda suhteita ulkomaisiin toimijoihin. (Hollensen 2004, 52.) Ahokankaan (2002) malli (Kuvio 3) perustuu verkosto- ja resurssiteoriaan ja se kuvaa kansainvälistymistä erilaisten yritysstrategioiden avulla. Mallin mukaan yritykset kehittävät kansainvälistä osaamistaan oman sisäisen osaamisensa tai ulkopuolelta

18 18 hankitun osaamisen kautta. Silloin liiketoiminta voi perustua sekä toimintaverkostoon että yrityksen oman osaamiseen. Tämän mukaan mallista erotetaan neljä tapaa kehittää kansainvälistä osaamista sekä kaksi ydinulottuvuutta. Ulottuvuuksien kautta, jotka ovat resurssien keskinäiset riippuvuudet ja kontrollointi, tarkastellaan yrityksen toimintaa. Kuvio 3. Resurssien kehittämistavat kansainvälistyvässä yrityksessä (Ahokangas Pihkala 2002, 80). & Mallin mukaan kansainvälisen osaamisen ensimmäinen kehitystapa perustuu siihen, että yritys kehittää omaa osaamista omiin tarpeisiin. Tällöin yrityksen on mahdollista oppia käytännön kokemuksen kautta välttäen ulkoisten resurssien käytön. Kansainvälisten operaatioiden kontrolli pysyy yrityksellä itsellään. Toisen tavan mukaan yritys kehittää omaa toimintaa ulkopuolisten resurssien avulla. Silloin useampikin yritys voi kontrolloida resursseja ilman, että niiden välille syntyy riippuvuutta. Suhteet tärkeisiin sidosryhmiin kuitenkin korostuvat, kun yritys käyttää muiden osaamista. Kolmas strategia perustuu yhteistyöhön ja pyrkii kehittämään yrityksen osaamista niin, että koko verkosto hyötyy siitä. Verkostosta toimivat esimerkkinä yrityksen jakelijat, kansainvälisiä huoltopalveluja tarjoavat yhteistyökumppanit tai alihankkijat. Vaikka yritysten välillä on riippuvuussuhteita, yritykset itse kontrolloivat omia resursseja. Neljännessä kehitystavassa verkoston rooli kasvaa. Silloin ulkopuolisia resursseja kehitetään paitsi koko verkostoa myös yritystä itseä varten. Verkoston yritykset ovat vahvasti riippuvaisia toisistaan, ne kontrolloivat sekä omia että verkon toisten yritysten resursseja. Esimerkkinä voidaan mainita ulkomaisia yhteisyrityksiä. (Ahokangas & Pihkala 2002, )

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 25.9.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO

PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO Osaamisen lisäämisellä tukea kansainvälistymiseen PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO Johtamistaidon Opisto JTO Elinkeinoelämän arvostetuin ja tunnetuin johtamiskouluttaja ja

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille Vauhtia Venäjänliiketoimintaan Palvelut yrityksille Oikeita vastauksia oikeisiin kysymyksiin Suomalais-Venäläinen kauppakamari auttaa yrityksiä onnistumaan kaikissa Venäjän-liiketoiminnan elinkaaren vaiheissa.

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Verkoilla maailmalle 12.6.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä. Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti

Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä. Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti Helsinki, 14.11.2012 Esimerkit menestyksellisistä hankkeista 1892

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Developing business together. SUOMI

Developing business together. SUOMI SUOMI Developing business together. Finnpartnership tarjoaa suomalaisyrityksille uusia yhteistyömahdollisuuksia kehitysmaissa Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tarjoaa suomalaisyrityksille kehitysmaaliiketoimintaan

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Mielessä yrityksen kansainvälistyminen tärppejä suunnitteluun. Anne Alho Imatra 18.3.2014

Mielessä yrityksen kansainvälistyminen tärppejä suunnitteluun. Anne Alho Imatra 18.3.2014 Mielessä yrityksen kansainvälistyminen tärppejä suunnitteluun Anne Alho Imatra 18.3.2014 Sisältö Minkälaista kansainvälistyminen on? Miksi kansainvälistyminen? Peruskysymyksiä Valmiudet ja suunnittelu

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Team Finland LetsGrow

Team Finland LetsGrow Team Finland LetsGrow Rahoitusohjelma Elokuu 2014 Finnveralta ja Tekesiltä rahoitusta, Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun Hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevalle Suomeen rekisteröidylle pk-yritykselle

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut. Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi 6.10.2010

Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut. Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi 6.10.2010 Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi Vienninedistämisorganisaatiot Työ- ja elinkeinoministeriö Finpron vientikeskusverkosto 40 maassa Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2008

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2008 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 8 Julkaistavissa 2..7 klo. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 8 Lokakuu 7 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu 17, PL, 1 Helsinki

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja edunvalvontatukea kaikilla yritystoiminnan osa alueilla koko

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Askelmerkkejä kansainvälistymiseen Vientitoiminnan aloittaminen / uusien vientimaiden valinta - Kenelle tuotteenne / palvelunne on kehitetty?

Lisätiedot

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Kevät 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Kevät 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 6 0 000 00 00 003 00 005 006 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti

Lisätiedot

enäjä Kehittämiskeskus Oy Häme asiantuntevat palvelut tuottaviin yhteyksiin Hämeenlinnan ja Forssan seudun yrityksille MAHDOLLISUUKSIEN 25.3.

enäjä Kehittämiskeskus Oy Häme asiantuntevat palvelut tuottaviin yhteyksiin Hämeenlinnan ja Forssan seudun yrityksille MAHDOLLISUUKSIEN 25.3. Kehittämiskeskus Oy Häme MAHDOLLISUUKSIEN enäjä asiantuntevat palvelut tuottaviin yhteyksiin Hämeenlinnan ja Forssan seudun yrityksille 1 Venäjä on Euroopan nopeimmin kasvava markkina-alue. Se tarjoaa

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Rahoittajan näkökulma metsä- ja biotalouteen

Rahoittajan näkökulma metsä- ja biotalouteen Rahoittajan näkökulma metsä- ja biotalouteen Lieksan Puuakatemian järjestämä PUUN KÄYTÖN LAAJA-ALAISTAMINEN -seminaari 20.5. 21.5.2014 Hannu Puhakka, Finnvera Oyj Finnveran tavoitteet Cleantech-sektorilla

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

NestorPartners Finland. Nestorit ja kansainvälinen toiminta. NestorPartners 2014

NestorPartners Finland. Nestorit ja kansainvälinen toiminta. NestorPartners 2014 NestorPartners Finland Nestorit ja kansainvälinen toiminta Yritysjohtajien yhteisö NestorPartners ry on kokeneiden yritysjohtajien yhteisö, jonka jäsenet toimivat elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tehtävissä,

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012 Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010 Media Clever / Music Finland 2012 Tutkimuksen tausta Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Venäjä metsäalan liiketoimintaympäristönä suomalaisille yrityksille

Venäjä metsäalan liiketoimintaympäristönä suomalaisille yrityksille Venäjä metsäalan liiketoimintaympäristönä suomalaisille yrityksille Sari Karvinen, tutkija sari.karvinen@luke.fi, puh. 029 532 3256 1 29.4.2015 1. Luoteis-Venäjän puumarkkinat Suomalaisten ostajien ja

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista pkyrityksistä 11.3. 1.4.2. Kyselyyn

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 0 000 00 00 00 00 005 00 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti Venäjältä

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä?

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? 14.5.2009 Itämeri-foorumi Turku Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Talousnäkymät heikentyneet nopeasti Itämeren alueella BKT:n kasvu,% Maailma

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Matti Pennanen, kaupunginjohtaja Oulu, Finland Esittelyvideo >> KOILLISVÄYLÄ (NORTHERN SEA ROUTE) MURMANSK RUOTSI SUOMI OULU ARKANGELI NORJA OSLO HELSINKI TUKHOLMA PIETARI

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Tammikuu 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Tammikuu 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 mrd 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008* Tuonti:

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot