Taija Heinonen. Pk-yritysten liiketoiminnan kansainvälistyminen Barentsin alueella: Murmanskin ja Pohjois-Suomen yritysten kokemuksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taija Heinonen. Pk-yritysten liiketoiminnan kansainvälistyminen Barentsin alueella: Murmanskin ja Pohjois-Suomen yritysten kokemuksia"

Transkriptio

1 FACULTY OF ECONOMICS AND BUSINESS ADMINISTRATION Taija Heinonen Pk-yritysten liiketoiminnan kansainvälistyminen Barentsin alueella: Murmanskin ja Pohjois-Suomen yritysten kokemuksia Pro gradu -tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Joulukuu 2011

2 2 OULUN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Markkinoinnin laitos Tekijä Heinonen Taija Työn valvoja Juga, J. Professori & Kettunen, K. Tohtorikoulutettava Työn nimi Pk-yritysten liiketoiminnan kansainvälistyminen Barentsin alueella: Murmanskin ja Pohjois- Suomen yritysten kokemuksia Oppiaine Markkinointi Työn laji Pro gradu Aika Joulukuu 2011 Sivumäärä Tiivistelmä Pro gradu tutkielman tarkoituksena on kuvata pk yritysten liiketoiminnan kansainvälistymisen edellytyksiä Barentsin alueella. Kansainvälistymistä tarkastellaan yritysjohdon näkökulmasta pk yritysten liiketoiminnan kokemusten pohjalta. Talouden globalisoituessa maiden välinen yhteistyön merkitys kasvaa pohjois alueilla. Barentsin alueen isot investointihankkeet ja Koillisväylän käyttömahdollisuuksien laajentaminen kiinnostaa. Tämän vuoksi pk yritysten kansainvälistymisen edellytysten ja mahdollisuuksien tunnistaminen on tärkeä tutkimusaihe. Tässä tutkimuksessa kuvataan Pohjois Suomen ja Murmanskin alueen pk yritysten kokemuksia kansainvälisen liiketoiminnan motiiveista, haasteista ja resurssitarpeista. Työn tavoitteena on luoda lisää ajankohtaista informaatiota siitä, miten pk yritysten kansainvälistyminen edistyy Barentsin alueella. Tavoitteeseen pyritään vastaamaan käyttämällä kansainvälistymisteoriaa, nykytietoa Barentsin alueen liiketoimintaympäristöstä sekä tarkastelemalla tärkeitä tekijöitä, jotka vaikuttavat pk yritysten kansainvälistymiseen pohjoisessa. Suomen ja Venäjän välisen kaupan ja logistiikan kehittäminen, tullitoiminnan uudistukset sekä 2012 vuoden Venäjän WTO jäsenyys ovat tärkeiden tekijöiden etusijalla. Tutkimus on luonteelta laadullinen tapaustutkimus ja siinä käsitellään yksittäisiä tapahtumia niihin osallistuvien ihmisten tai heidän antamien merkitysten perusteella. Keskeinen aineistonkeruumenetelmä on teemahaastattelu, työn empiirinen aineisto sisältää kahdeksan haastattelua sekä Murmanskin Arctic Logistics konferenssin aineiston. Tutkimustulokset lisäävät tietoa siitä, miten pk yritysten liiketoiminnan kansainvälistyminen edistyy Barentsin alueella ja mitkä tekijät vaikuttavat siihen. Huomiota kiinnitetään erityisesti ulkoympäristön tekijöihin ja niissä tapahtuviin muutoksiin. Näin tutkimus voi auttaa yrityksiä ja organisaatioita tunnistamaan liiketoiminnan ja yhteistyön kannalta tärkeät tekijät, joihin huomiota kiinnittämällä yritysten kansainvälisen liiketoiminnan mahdollisuudet Barentsin alueella paranevat. Asiasanat Kansainvälistymisen mallit, motiivit, haasteet, resurssit, verkostot, Suomen ja Venäjän välinen kauppa ja logistiikka Muita tietoja

3 3 SISÄLLYS Tiivistelmä Sisällys Kuviot ja taulukot 1 JOHDANTO Johdatus aiheeseen ja perustelut aiheen valinnalle Tutkimuksen tavoite ja tutkimuskysymykset Tutkimuksen metodologia Tutkimuksen rakenne YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEEN LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ SUOMESSA JA VENÄJÄLLÄ Barentsin alueen liiketoimintaympäristö Kansainvälistymismallit Kansainvälistyminen Uppsalan mallin mukaan Resurssi- ja verkostoperustainen malli Uudet teoreettiset suuntaukset Pk-yritysten liiketoiminnan kansainvälistyminen Suomen ja Venäjän Barentsin alueella Suomalaisyritysten liiketoiminta Venäjällä Kansainvälisen liiketoiminnan motiivit, mahdollisuudet ja kannustimet Barentsin alueella Kansainvälistymisen haasteet Vienti kansainvälistymisen muotona Suomen ja Venäjän välinen kauppa Suomen ja Venäjän välinen logistiikka Barentsin alueen logistiikka Yhteenveto...46

4 4 3 EMPIIRISEN TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmä Aineistonkeruumenetelmä Empiirisen aineiston esitys- ja analysointitapa Tutkimukseen osallistuneet yritykset ja organisaatiot EMPIIRISEN AINEISTON ESITTELY JA ANALYSOINTI Pk-yritysten vienti- ja tuontitoiminta Pohjois-Suomen ja Murmanskin alueen välillä Murmanskin tukkukauppayritysten tuontitoiminta Yritysten kokemukset kansainvälistymisestä Barentsin alueella Liiketoiminnan kannustimia ja motiiveja Suomessa ja Venäjällä Yrityksen resurssit Kansainvälisen liiketoiminnan haasteet Nykytoiminnan kehitys ja tulevaisuuden näkymät Pohjois-Suomen vientiyrityksen kansainvälinen liiketoiminta Barentsin alueella Konsernin toiminnan kuvaus Yritysryhmän vientitoiminta Kansainvälisen liiketoiminnan haasteet Kilpailu Tärkeät resurssit Nykytoiminnan kehitys ja tulevaisuuden näkymät Logistiikka- ja kuljetusalan pk-yritysten kansainvälinen liiketoiminta Barentsin alueella Murmanskilaisen yrittäjän näkemyksiä rajat ylittävän yhteistyön ja liiketoiminnan kehittämiseen Yritysten kokemukset kansainvälistymisestä Barentsin alueella Liiketoiminnan kannustimia ja motiiveja Suomessa ja Venäjällä Kansainvälisen liiketoiminnan haasteet Yrityksen resurssit Logistiikka, liikenneyhteydet ja kuljetukset Suomalaisen yrittäjän näkökulma Yrityksen toiminnan kuvaus Yrityksen kansainvälinen liiketoiminta Barentsin alueella Erikoiskuljetukset...72

5 Kansainvälisen liiketoiminnan haasteet Tullitoiminta Kilpailu Yhteistyökumppanit Yrityksen resurssit Nykytoiminnan kehitys ja tulevaisuuden näkymät Venäläisyrittäjän etabloituminen Pohjois-Suomessa Kokemukset Motiivit Haasteet Resurssit Barentsin alueen liiketoimintaympäristön kehittämisedellytykset pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kannalta Isojen projektien luomat mahdollisuudet Infrastruktuurin kehittämissuunnitelmat Uudistusten eteneminen Pohjois-Venäjällä Tiedon saanti Venäjän Barentsin alueen nykytilanteesta Yhteenveto JOHTOPÄÄTÖKSET Teoreettiset johtopäätökset Liikkeenjohdolliset johtopäätökset Johtopäätökset asiantuntija- ja välittäjäorganisaatioille Tutkimuksen arviointi ja jatkotutkimusehdotukset LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Haastattelurunko...109

6 6 KUVIOT Kuvio 1. Barentsin alue (barentsinfo.fi 2011)...12 Kuvio 2. Uppsalan malli (Johanson & Vahlne 1977)...15 Kuvio 3. Resurssien kehittämistavat kansainvälistyvässä yrityksessä (Ahokangas & Pihkala 2002, 80)...18 Kuvio 4. Kansainvälisen yrittäjyyden malli (Antoncic & Hisrich 2006)...20 Kuvio 5. Venäläisyritysten syyt kaupankäyntiin suomalaisten kanssa (Tiri 2008, 62)...28 Kuvio 6. Vienti Venäjälle vuonna 2010 (Telasuo & Heiniemi 2011.)...36 Kuvio 7. Tuonti Venäjältä vuonna 2010 (Telasuo & Heiniemi 2011.)...37 Kuvio 8. Rajanylitysten määrä vuosina (Findikaattori 2011.)...41 Kuvio 9. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys: Barentsin alueella kansainvälistymiseen vaikuttavat tekijät...47 Kuvio 10. Barentsin alueella kansainvälistymiseen vaikuttavat tekijät...97 TAULUKOT Taulukko 1. Liikennemäärät Suomen raja-asemilla vuonna 2010 (Tiehallinto 2010)...43 Taulukko 2. Liikennemäärät Pohjois-Suomen raja-asemilla (Tiehallinto 2010)...45 Taulukko 3. Tutkimukseen osallistuneet yritykset ja organisaatiot...53 Taulukko 4. Yritysten ja organisaatioiden kansainvälisen toiminnan motiivit, haasteet ja resurssit Suomen ja Venäjän pohjois-alueilla...93

7 7 1 JOHDANTO 1.1 Johdatus aiheeseen ja perustelut aiheen valinnalle Barentsiin alueeseen kuuluu pohjoisia alueita Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Venäjältä. Yhteistyön laajeneminen Barentsin alueella käytännön tasolle on Suomen, Venäjän ja myös EU:n etujen mukaista. Yhteistyön tulisi keskittyä ensisijaisesti talousyhteistyön tiivistämiseen ja laajentamiseen. Yhteisen talousalueen syntyminen merkitsisi huomattavaa askelta EU:n ja Venäjän talouksien integroitumisessa, sillä sen myötä molempien alueiden elinkeinoelämä hyötyisi vapaasta taloudellisesta toiminnasta (Ollus & Torvalds 2005, 21; Narva 2010). Pk-yritysten kansainvälinen liiketoiminta alkoi kehittyä voimakkaasti Luoteis-Venäjällä 90-luvulla Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Silloin venäläis-suomalaisia, ruotsalaisia ja saksalaisia yhteisyrityksiä kasvoi kuin sieniä sateella. Myös tuonti ulkomailta lisääntyi aktiivisesti: 90-luvun kaaoksessa Venäjällä oli pula elintarvikkeista, siksi niitä tuotiin Pohjois-Suomesta Murmanskiin, kuten Valion maitotuotteita. Vuoden 1998 finanssikriisi oli kova isku pk-yritysten kansainväliselle toiminnalle, monet ulkomaiset yritykset lähtivät kotimaahan. Kuitenkin muutama vuosi sitten kiinnostus Barentsin alueen liiketoimintamahdollisuuksia kohtaan on kasvanut. Se liittyy varsinkin isojen hankkeiden kehittämiseen Murmanskin alueella: kaasukenttä Shtokman ja Murmanskin satama ja logistiikkakeskus. Pohjois-Suomessakin selvitetään pk-yritysten yhteistyömahdollisuuksia Barentsin alueella. Esimerkiksi Oululainen yritys Barents Group Oy rakentaa yritysverkkoa isojen projektien toteuttamista varten. Mahdollisuuksien lisäksi Barentsin alueen liiketoimintaympäristö tarjoaa haasteitakin. Eino Siuruaisen (2010, 52) mukaan Suomen ja Venäjän välisen yhteydenpidon ja taloudellisen toiminnan suurimpia esteitä ovat huonot liikenneyhteydet, majoitustilojen puute, kielitaidottomuus ja kulttuurien vähäinen tuntemus. Valokaapeliyhteyden saaminen rajan yli Kostamukseen vei lähes kymmenen vuotta. Talouden yhteistyö ei voi kehittyä, ellei ole nopeita liikenneyhteyksiä, viestiliikennemahdollisuuksia ja nykyaikaisviestintäteknologioita. Näillä aloilla edistyminen on ollut tarpeeseen nähden kohtuuttoman kankeaa ja hidasta.

8 8 Vaikka Venäjä on avautunut ulospäin viimeisten viidentoista vuoden aikana voimakkaasti, niin World Economic Forumin (WEF) vertailu osoittaa Venäjän olevan edelleen yksi maailman suljetuimpia talouksia. Länsimaisilla yritysjohtajilla todetaan olevan hyvin vähän luottamusta maan hallintoon ja lainsäädännön toteutumiseen. Lisäksi Venäjän heikkoa sijoitusta selittävät kaupankäynnin monet rajoitukset ja vientituotteiden monimutkaiset tullimaksut. Venäjällä on kaikilla mittareilla valtavasti parannettavaa. Toisaalta WEF-raportin mukaan pohjoismaat pärjäsivät tutkimuksen vertailussa hyvin. Pohjoismaiden vahvuuksia olivat etenkin hallinnon läpinäkyvyys ja yleisesti ottaen suotuisa ja yrittämistä kannustava liiketoimintaympäristö. (World Economic Forum 2009.) Narvan (2010) mukaan Suomen liiketoimintaympäristö voi tarjota venäläisille yrityksille kasvumahdollisuuksia ja olla merkittävä sillanpääasema länsimarkkinoille. Suomi on mielenkiintoinen sijaintipaikka naapurimaan yrityksille, koska se on lähellä, jollain tavalla tuttu ja tänä päivänä se on osa Euroopan unionia. Suomessa venäläinen yritys saattaa tällöin olla erinomainen asiakas, joka tarvitsee tukea mitä moninaisimpiin tarpeisiin. Suomalaisten yritysten kannattaa aktiivisesti hakeutua länsimarkkinoille myös yhteistyössä venäläisyritysten kanssa samaan aikaan kun kilpailu EU:n sisämarkkinoilla kiristyy. (Hultin 1997, 50; Tiri 2008, 9.) Kansainvälistymistä voi tarkastella eri näkökulmista. Se voidaan nähdä sekä mahdollisuutena että haasteena, joka vaatii yritykseltä voimavaroja, mm. tietoa ja osaamista. Pk-yritysten resurssit ovat yleensä pienet ja rajalliset, siksi on syytä analysoida, millä resursseilla ne vastaavat toimintaympäristön haasteisiin. Yrityksen resursseihin perustuvassa näkökulmassa (R/B, the resource-based model) kansainvälistyminen määritellään prosessiksi, jossa yritykset mobilisoivat, kokoavat ja kehittävät resurssejaan kansainvälistä toimintaansa varten. (Vahvaselkä 2006, ) Resurssiperustainen näkökulma kansainvälistymiseen liittyvissä tutkimuksissa on lisääntymässä ja pohjautuu olemassa oleviin kansainvälistymismalleihin. Tämä näkökulma tarkastelee kansainvälistymistä yrityksen käytettävissä olevien ulkoisten ja sisäisten resurssien sekä yrityksen kiinnostuksen ja halukkuuden oppia ja kehittää resurssejaan, kannalta. Teoreettiset löydökset tähän lähestymistapaan ovat vielä hyvin alkuvaiheessa. (Antoncic ym. 2006, 486.)

9 9 1.2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimuskysymykset Kansainvälistymistutkimusta yleisesti ottaen on tehty paljon, ja tutkimusta on tehty myös liiketoiminnan erityisissä konteksteissa, esimerkiksi kehitysmaiden yritystoiminnan kansainvälistymisestä. Toisaalta on myös sellaisia toimintaympäristöjä, joiden erityispiirteitä ei kansainvälistymistutkimuksessa ole juurikaan tarkasteltu. Esimerkiksi Barentsin alueen erityispiirteiden voidaan arvella vaikuttavan pk-yritysten kansainvälistymiseen. Varsinkin 2000-luvulla Luoteis-Venäjän toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista tarvitaan nykyään lisää tietoa ja tutkimusta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä pk-yritysten kansainvälistymisen edellytyksistä Barentsin alueella. Tutkimuksessa pyritään löytämään vastaukset seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Päätutkimuskysymys: Millaisia kokemuksia pk-yrityksillä on kansainvälistymisestä Barentsin alueella? Alatutkimuskysymykset: Miten pk-yritysten kansainvälistyminen edistyy Barentsin alueella? Mitkä tärkeät tekijät vaikuttavat pk-yritysten kansainvälistymiseen? Minkälaisia resursseja pk-yritykset tarvitsevat rajat ylittävään liiketoimintaan Pohjois- Suomessa ja Murmanskin alueella? Tutkimuksen aihe rajataan niin, että tutkimuksessa tarkastellaan pk-yritysten kansainvälistymisen edellytyksiä Barentsin alueen liiketoimintaympäristössä. Tutkimuksessa kuvataan kansainvälistymisen malleja sekä motiiveja ja haasteita. Lisäksi selvitetään erilaisten resurssien merkitystä kansainvälistymisessä. Ilmiötä pyritään lähestymään yritysjohdon näkökulmasta.

10 Tutkimuksen metodologia Tieteenfilosofinen lähestymistapa tähän tutkimukseen on subjektivistinen. Tutkimusasetelmana on induktiivinen, toiminta-analyyttinen tapaustutkimus, jonka kohdeyrityksinä ovat Pohjois-Suomen ja Murmanskin yritykset. Toimintaanalyyttisessa tutkimusotteessa todellisuus on subjektiivista, tulkinnallista, joten tutkijan ja tutkittavan vuorovaikutukselta ei voi välttyä. Empiirinen aineisto kerätään vain harvojen kohdeyksiköiden avulla, mutta tutkimusmenetelmät ovat monipuolisia. (Neilimo & Näsi 1980, 35.) Tutkimusstrategiana on tapaustutkimus, jossa aineisto kerätään puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Haastateltavan tieto on subjektiivista, yksilöstä riippuvaista, ja tutkijan pyrkimyksenä on tulkita tätä tietoa. Menetelmä edellyttää, että haastateltavalla on ensisijaista tietämystä asiasta. Tutkimusmenetelmä on laadullinen, koska laadullisen tutkimuksen avulla voidaan kerätä runsas ja monipuolinen aineisto pienestä määrästä havaintoja. 1.4 Tutkimuksen rakenne Toisessa luvussa esitellään tutkimuksen teoria. Ensin perehdytään kansainvälistymisen malleihin, jonka jälkeen tarkastellaan kansainvälistymisen prosessia ja tekijöitä, jotka vaikuttavat tähän prosessiin. Kolmannessa luvussa esitellään tapaustutkimuksen toteutusmenetelmä, jonka jälkeen kohdeyritysten liiketoimintaa kuvaillaan tarkemmin. Neljännessä luvussa esitellään ja analysoidaan tutkimuksen empiirinen aineisto. Aineiston analysoinnin jälkeen teoreettiset ja empiiriset päätelmät yhdistetään ja esitetään analyysista yhteenveto johtopäätöksissä. Luvussa 5 arvioidaan myös työn luotettavuutta, mahdollisia rajoitteita sekä esitetään jatkotutkimusehdotuksia.

11 11 2 YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEEN LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ SUOMESSA JA VENÄJÄLLÄ Kansainvälistyminen voidaan määritellä prosessiksi, jonka kautta yritys siirtyy toimimaan kansainvälisille markkinoille yksinomaan kotimarkkinoilla toimimisen sijaan (Javalgi, Griffith & White 2003, 186). Kansainvälistymiskäsitteen määrittelyssä on korostunut toisaalta kansainvälistymisprosessin hitaasti kehittyvä luonne, tiedon ja kokemuksen lisääntymiseen perustuva sitoutumiskehitys sekä toisaalta kansainvälistyminen verkostoitumismallin kautta. Kansainvälistymistä voidaan lähestyä eri tavalla ja tarkastella sekä makrotasolla kansantalouden tai toimialan- että mikrotasolla yrityksen tai liiketoiminnan näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa ilmiötä tarkastellaan yrityksen näkökulmasta. Teoreettisten mallien avulla pyritään kuvaamaan pk-yritysten toimintaa Venäjän ja Suomen Barentsin alueella. Tutkimuksessa selvitetään pohjois-alueiden liiketoimintaympäristön vaikutusta kansainväliseen liiketoimintaan, koska esimerkiksi Karhusen ym. (2008, 73) mukaan suomalaisyritysten toiminnan aktiivisuus ja toiminnan muodot Venäjällä ovat olleet vahvasti sidoksissa siihen institutionaaliseen kontekstiin, jossa kulloinkin on toimittu. Tässä luvussa tarkastellaan ensin Barentsin alueen liiketoimintaympäristöä sekä pkyritysten toimintaa pohjois-alueilla. Luvussa analysoidaan kansainvälistymisen teorian ja mallien sovellettavuutta nykykäytäntöön. Sen jälkeen selvitetään, millaisia ovat yritysten kansainvälistymisen motiivit ja esteet sekä millaisia resursseja ne vaativat. 2.1 Barentsin alueen liiketoimintaympäristö Barentsin aleen eräs määrittely on, että se käsittää läänit, alueet ja tasavallat Norjanmereltä Uralvuoristolle napapiirin seudulla. Alueeseen kuuluvat Norjasta Nordlandin, Tromsan ja Finmarkin läänit, Ruotsista Västerbottenin ja Norrbottenin läänit, Suomesta Oulun ja Lapin läänit sekä Venäjältä Murmanskin, Arkangelin ja Nenetsian alueet sekä Karjalan ja Komin tasavallat. (Kuvio 1.) Nimitys Barentsin alueeksi tulee Barentsin merestä, joka puolestaan on nimetty hollantilaisen kartografin,

12 12 löytöretkeilijän ja merenkulkijan Willem Barentsin mukaan. Hän koki kohtalonsa tuolla merellä etsiessään koillisväylää 1500-luvun lopulla. (Lantto 2006, 29.) Kuvio 1. Barentsin alue (barentsinfo.fi 2011). Koko Barentsin Euroarktisella alueella asuu noin 5,5 miljoonaa asukasta, joista Venäjän alueella asuu noin 3,8 miljoonaa. Väestömäärä on viime vuosina laskenut hitaasti ja suuntauksen uskotaan edelleen jatkuvan. Kuten Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, niin myös Venäjän puoleisella Barentsin alueella väestö keskittyy voimakkaasti kaupunkeihin. Venäjän puoleisten alueiden suurimpia, yli sadantuhannen asukkaan kaupunkeja ovat Murmansk ( asukasta), Arkangeli ( asukasta), Petroskoi ( asukasta), Severodvinsk (195 asukasta), Syktyvkar ( asukasta) ja Uhta ( asukasta). (Gardin ym. 2009, 32.) Nykyään Barentsin alueella avautuu uusiutuva näkymä tulevaisuuteen. Kaasun ja öljyntuotantoa avataan Jäämeren mannerjalustalla ja ikiroudan rannikoilla, kaivostoiminta vilkastuu kaikissa alueen valtioissa ja Koillisväylä otetaan kuljetuskäyttöön. Nykynäkymällä Barentsin alueen lähiajan investointisuunnitelmat ylittävät 100 miljardia euroa. Suunnitelmien toteuttaminen kohdistuu erityisesti Venäjän ja Norjan kehitykseen, mutta vaikuttaa myös Suomen ja Ruotsin pohjoisosiin. Ilmaston lämpeneminen ja taloudellinen yhteistyö aktivoivat koko sirkumpolaarista vyöhykettä.

13 13 Kanadan ja USA:n ohella Kiina osoittaa kasvavaa mielenkiintoa alueeseen. Vuosien lama on hidastanut investointeja ja sijoittajat odottavat suurten hankkeiden käynnistymistä. (Siuruainen 2010, 9.) Luoteis-Venäjän alueiden talouskehitys on ollut viime vuosina pääosin Venäjän keskiarvoa parempaa, alue on kansainvälistynyt nopeasti ja kansalaisten elintaso paranee ripeästi. Haasteena on kuitenkin alueellisen ja sosiaalisen kehityksen epätasaisuus: Murmanskissa ja Karjalan tasavallassa tilanne on vaikeampi kuin neljällä eteläisemmällä alueella. Pietari ja Leningradin alue kehittyvät nopeimmin, ne hyötyvät sijainnistaan, joka kasvattaa kuljetuksia. Se hyödyntää myös Suomea, sillä noin neljännes Venäjän tuonnista kulkee Suomen kautta. Kuljetuspotentiaali houkuttelee alueelle myös suuria ulkomaisia investointeja, kuten autoteollisuutta, mikä puolestaan luo alihankintamahdollisuuksia suomalaisyrityksille. (Kosonen 2007.) Dudarev ym. (2004, 76-88) ovat tutkineet Luoteis-Venäjän (Komin tasavallasta länteen ja Novgorodista pohjoiseen) etuja eri teollisuudenalojen kannalta. Metsäsektorin etuna ovat ennen kaikkea runsas raaka-aineiden määrä. Luoteis-Venäjällä sijaitsee yli puolet koko Venäjän Euroopan puoleisista metsävaroista. Metsät ovat pääosin havupuuta, joka on tärkeä raaka-aine sahateollisuudelle. Läheinen sijainti ja Suomessa perinteinen ja vahva metsäalan osaaminen luovat erityisetuja suomalaisille yrityksille. Venäjältä viedystä puusta suhteellisen suuri osa on edelleen jalostamatonta, mikä lisää mahdollisuuksia puun jalostamiseen Venäjän puolella halvemmalla kustannustasolla. Kuitenkin Luoteis-Venäjän kehitystä jarruttaa vanhentunut teknologia ja huono infrastruktuuri, ja alueiden talous heilahtelee raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen mukana. Suomi on Karjalan tasavallan tärkeä kauppakumppani. Myös Murmanskissa ulkomaankauppa on kasvanut voimakkaasti, mutta Suomen rooli jäi hollantilaisten ja norjalaisten varjoon. Vaikka Luoteis-Venäjän talous elää yhä muutosvaihetta, voidaan kuitenkin tunnistaa joukko vahvistuvia trendejä. Näitä ovat nopeasti kasvava kilpailu ja sen aiheuttama yrityssektorin puhdistaminen, jolloin harmaa talous ja henkilösuhteet antavat tilaa sopimusperusteisille ja aitoon kannattavuuteen perustuville liikesuhteille. (Kosonen 2007.) Kiristyvästä kilpailusta huolimatta Venäjällä on vielä paljon potentiaalia kaupan lisäämismahdollisuuksissa ja uusien yhteistyökumppaneiden löytämisessä. Mahdollisuudet ovat suuret myös muualla kuin lähialueilla. Mahdollisuudet ovat

14 14 avoinna luonnollisesti viennissä mutta myös tuonnissa Suomeen sekä Suomessa tapahtuvassa alihankinnassa. Erilaiset yhteistyökuviot ja kiinnostus uusiin kontakteihin suomalaisten kanssa on suurinta Moskovan, Pietarin ja Luoteis-Venäjän alueilla. (Tiri 2008, 8-10.) Lapin kauppakamari on aktiivisesti seurannut kehitystä ja koonnut laajan luettelon yleisesti tunnetuista Barentsin alueen investointisuunnitelmista. Lapista ei nyt ole juurikaan aktiivista yritystoimintaa Barentsin alueella. Oulun ja Lapin toimijat ovat perustaneet Barentskeskus Finland:in edistämään yritysten pääsyä suuriin hankkeisiin, mutta tuloksista ei ole vielä tietoa. Raahen seudun metalliteollisuus Steel Done Group tekee alihankintatöitä Barentsin alueen telakoille. Oulun kauppakamarin kanssa toimiva Barents Group yhteistyöryhmä on perustanut yhteistoimintaa Barentsin kohteissa ja pyrkinyt välittämään yrityksiä kyseisille markkinoille. Nykyään Koillisväylän avautuminen muuttaa globaalia kuljetuslogistiikkaa, lyhentää Euroopan ja Aasian välistä kuljetusetäisyyttä sekä siirtää sisämaan kuljetuksia Atlantin ja Jäämeren rannikon satamiin. Tämä lisää kilpailua valtameren logistiikan ja sisäsatamien välillä. Kuljetusten suuntaaminen vaikuttaa logistiikan ohella asutuksen sijoittumiseen ja elinkeinoihin. Barentsin alueella Suomi ja Ruotsi joutuvat tässä löytämään omat yhteistyötavat Norjan ja Venäjän kanssa. Kyseeseen tulevat erityisesti laajentuvan kaivostoiminnan sekä metalli- ja metsäteollisuuden jalostus- ja kuljetusjärjestelmät. Mahdollisten alihankintojen lisäksi Barentsin alue tarjoaa muussa teollisuudessa, rakentamisessa, infrastruktuurin uudistamisessa ja palveluissa kiinnostavia kohteita suomalaisille yrityksille. (Siuruaisen 2010, 10.) 2.2 Kansainvälistymismallit Kansainvälistyminen ei ole uusi ilmiö, vaikka ensimmäiset kansainvälistymistä käsittelevät teoriat on kirjoitettu ja lukujen aikana (Ruzzier, Hisrich & Antoncic 2006, ). Aluksi kansainvälistymisteoriat käsittelivät suuria yrityksiä ja niistä keskeisimmät olivat sisäistämisteoria, transaktiokustannusteoria, eklektinen paradigma ja monopolistisen edun teoria luvulla ilmestyi toinen kansainvälistymisteorioiden tutkimussuunta, jota kutsutaan Uppsalan koulukunnaksi

15 15 (Ruzzier ym. 2006, 482). Uppsala-malli (Uppsala internationalization model) sopii hyvin pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kuvaamiseen. Myöhemmin malli täydennettiin verkosto- ja resurssinäkökulmilla. Nykyään teorian uusin kehityssuunta on kansainväliseksi syntyneet uudet yritykset. (Kankaantähti 2009, 7.) Kansainvälistymisteoriat ja -mallit jaetaan kolmeen ryhmään: suorien sijoitusten mallit, vaihe- ja prosessimallit sekä resursseista tai verkostonäkökulmasta lähestyvät mallit. (Zetting & Benson-Rea 2008, 355.) Kansainvälistyminen Uppsalan mallin mukaan Uppsala-mallin mukaan (Ruzzier ym. 2006, 482) kansainvälistyminen on vaiheittain etenevä prosessi. Johanson ja Wiedersheim-Paul (1999, 27 28) ovat kehittäneet teorian, joka kuvaa kansainvälistymisprosessin etenemistä satunnaisesta viennistä paikallisen myyntiedustuston perustamiseen ja tuotannon aloittamiseen ulkomailla. Silloin prosessin edetessä yrityksen tieto ja kokemus karttuu, mikä lisää yrityksen sitoutumisen astetta ja käytettyjen resurssien määrää. Toisaalta kasvava sitoutumisen aste lisää tietoa ja kokemusta entuudestaan ja prosessi etenee yhä laajempaan kansainvälistymisen asteeseen (Johanson & Vahlne 1977, ) Kuvio 2 kertoo kansainvälistymisen tärkeistä osa-alueista, jotka ovat: tieto markkinoista, päätökset sitoutumisesta, nykyinen toiminta sekä markkinoihin sitoutuminen. Kuvio 2. Uppsalan malli (Johanson & Vahlne 1977).

16 16 Uppsala-mallin mukaisesti yritykset laajentavat toimintaansa alkuvaiheessa psykologiselta etäisyydeltään läheisiin, eli maantieteellisesti ja kulttuurisesti lähellä oleviin maihin ja ovat heikosti sitoutuneita kansainvälistymiseen. Yrityksen saavuttaessa kokemusta ja tietoa kansainvälistymisestä, se kuitenkin sitoutuu enemmän ja saattaa laajentaa toimintaansa yhä kaukaisempiin maihin. (Johanson & Vahlne, 1977; Kankaantähti 2009, 20.) Uppsalan asteittaisen kansainvälistymisen mallissa oletuksena on se, että kunkin markkina-alueen etabloitumista edeltää nelivaiheinen etabloitumisen valmistelu ja kansainvälistyminen toteutetaan asteittain vähittäisillä rakenteellisilla muutoksilla. Etabloitumisen valmisteluun kuuluvat Johansonin ja Vahlnen (1990) mukaan seuraavat vaiheet: 1) Nykytoimintojen vahvuuksien tunnistaminen ja niiden hyödyntämisen suunnittelu. Kansainvälistymisen keskeinen päätöksenteko liittyy henkilöstön ja johdon osaamiseen: tiedollisiin ja kulttuurisiin voimavaroihin ja muihin käytettävissä oleviin resursseihin, kuten aikatauluun ja kustannuksiin. Suunnittelussa keskeisiä muuttujia ovat perusstrategiaa koskevat valinnat, kuten segmentoituminen ja asemoituminen tuote- ja kysyntäsegmenteissä. Reunaehtoina ovat tavoiteltavien markkinoiden koko ja kilpailijoiden kilpailuedut. Uppsalan mallin lähestymistavan mukaan kansainvälistyminen aloitetaan tyypillisesti maihin, joissa kulttuuri eroaa kotimarkkinoista vain vähän, ja sen jälkeen edetään kauemmaksi. 2) Markkinatietämyksen kasvattaminen. Suunniteltavat siirtymät edellyttävät kohdemarkkinoilla vallitsevien liiketoimintakulttuurien analysointia ja tietämyksen kasvattamista. 3) Markkinoille kytkeytymisen valmistelu. Markkinoille kytkeytymisen kysymyksiin kuuluvat strategiset valinnat markkina-alueista, kysyntäsegmenteistä, tuoteryhmistä ja liiketoimintamallien kehittämisestä. 4) Kytkeytymispäätökset. Kytkeytymispäätöksissä tehdään markkinatavoitteet segmentille sekä strategisia valintoja vastaavat organisaatiovahvistukset omiin resursseihin tai verkostoihin ja päätetään muodostettavista arvoketjuista. (Marttila & Ollonqvist 2010.)

17 17 Uppsalan kansainvälistymisen malli on kehittynyt ajan myötä ja nykyään siinä korostetaan muita tärkeitä osa-alueita kuten tieto liiketoimintamahdollisuuksista, päätökset sitoutumisesta suhteisiin, asema verkostossa sekä oppiminen ja luottamuksen rakentaminen. Tänä päivänä lähtökohtaisesti kansainväliset yritykset toimivat alusta lähtien eri maissa, jotka psykologiselta etäisyydeltään voivat olla sekä lähellä että kaukana, koska painopiste on liiketoimintamahdollisuuksilla, eikä kustannuksilla. Uppsala-malli on kuitenkin ajankohtainen yrityksille, jotka toimivat kohdemarkkinoilla pitkäjänteisen strategian mukaisesti. Kansainvälistymisen haasteisiin vastaamiseen yritys tarvitsee resursseja. Ruzzierin ym. (2006, 486) mukaan kansainvälistymiseen vaikuttavat resurssit voivat olla sisäisiä tai ulkoisia. Sisäiset resurssit liittyvät yrityksen pysyviin, uniikkeihin ja vaikeasti kopioitaviin ominaisuuksiin, jotka tuovat yritykselle kansainvälistä kilpailuetua. Ulkoisilla resursseilla tarkoitetaan niitä resursseja, jotka yritys saavuttaa verkostojensa kautta. Seuraavaksi tarkastellaan resurssi- ja verkostoperustaista mallia Resurssi- ja verkostoperustainen malli Resurssiperusteinen malli tarkastelee yrityksen tai verkoston resursseja sekä liiketoiminnan edellytyksiä. Monet tutkijat korostavat tiedon ja oppimisen roolia kansainvälistymisessä. Mallien mukaan kansainvälistyminen on menestyksekkäintä, kun yrityksellä on käytössä riittävä määrä resursseja ja sen organisaatio on kyvykäs ja halukas kehittämään osaamistaan. Organisaation oppimiskykyyn ja tietoon perustuvat resurssit nähdään kilpailuetua luovina tekijöinä. (Ahokangas & Pihkala 2002, ) Liiketoimintasuhteet ovat tärkeitä yrityksen kasvun ja menestymisen kannalta sekä kotimarkkinoilla että ulkomailla. Johansonin ja Mattsonin (1988) mukaan kansainvälistä yritystä täytyy tarkastella suhteessa muihin kansainvälisessä ympäristössä toimiviin yrityksiin. Kotimaisten verkostojen kautta yritys voi luoda suhteita ulkomaisiin toimijoihin. (Hollensen 2004, 52.) Ahokankaan (2002) malli (Kuvio 3) perustuu verkosto- ja resurssiteoriaan ja se kuvaa kansainvälistymistä erilaisten yritysstrategioiden avulla. Mallin mukaan yritykset kehittävät kansainvälistä osaamistaan oman sisäisen osaamisensa tai ulkopuolelta

18 18 hankitun osaamisen kautta. Silloin liiketoiminta voi perustua sekä toimintaverkostoon että yrityksen oman osaamiseen. Tämän mukaan mallista erotetaan neljä tapaa kehittää kansainvälistä osaamista sekä kaksi ydinulottuvuutta. Ulottuvuuksien kautta, jotka ovat resurssien keskinäiset riippuvuudet ja kontrollointi, tarkastellaan yrityksen toimintaa. Kuvio 3. Resurssien kehittämistavat kansainvälistyvässä yrityksessä (Ahokangas Pihkala 2002, 80). & Mallin mukaan kansainvälisen osaamisen ensimmäinen kehitystapa perustuu siihen, että yritys kehittää omaa osaamista omiin tarpeisiin. Tällöin yrityksen on mahdollista oppia käytännön kokemuksen kautta välttäen ulkoisten resurssien käytön. Kansainvälisten operaatioiden kontrolli pysyy yrityksellä itsellään. Toisen tavan mukaan yritys kehittää omaa toimintaa ulkopuolisten resurssien avulla. Silloin useampikin yritys voi kontrolloida resursseja ilman, että niiden välille syntyy riippuvuutta. Suhteet tärkeisiin sidosryhmiin kuitenkin korostuvat, kun yritys käyttää muiden osaamista. Kolmas strategia perustuu yhteistyöhön ja pyrkii kehittämään yrityksen osaamista niin, että koko verkosto hyötyy siitä. Verkostosta toimivat esimerkkinä yrityksen jakelijat, kansainvälisiä huoltopalveluja tarjoavat yhteistyökumppanit tai alihankkijat. Vaikka yritysten välillä on riippuvuussuhteita, yritykset itse kontrolloivat omia resursseja. Neljännessä kehitystavassa verkoston rooli kasvaa. Silloin ulkopuolisia resursseja kehitetään paitsi koko verkostoa myös yritystä itseä varten. Verkoston yritykset ovat vahvasti riippuvaisia toisistaan, ne kontrolloivat sekä omia että verkon toisten yritysten resursseja. Esimerkkinä voidaan mainita ulkomaisia yhteisyrityksiä. (Ahokangas & Pihkala 2002, )

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEELLA: MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Taija Heinonen Pro gradu tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Oulun yliopisto ARCTIC

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Askelmerkkejä kansainvälistymiseen Vientitoiminnan aloittaminen / uusien vientimaiden valinta - Kenelle tuotteenne / palvelunne on kehitetty?

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 0 000 00 00 00 00 005 00 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti Venäjältä

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä 2.12.2013 Porvoo Nina Vesterinen Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista Kansainvälisten matkailijoiden saapumisia ( Vuonna 2030: Maapallolla

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset 2016 pk-yritysbarometri Alivaltiosihteeri Petri Peltonen Työ- ja elinkeinoministeriö 1 Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus yrityskannasta (%) Voimakkaasti

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

Metallinjalostajien kilpailukyky

Metallinjalostajien kilpailukyky Metallinjalostajien kilpailukyky Petri Peltonen Elinkeino- ja innovaatio-osasto TEM GDP growth in Finland 8 % 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Julkaistavissa 12.. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Syyskuu KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017

Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017 Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TRADENOMIHARJOITTELUPAIKKA KEVÄÄLLE 2017 Työ- ja elinkeinoministeriön elinkeino- ja innovaatio-osasto tarjoaa harjoittelupaikkaa

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot