KUDONTAA METSÄN SIIMEKSESSÄ

Transkriptio

1 1 METSÄN SIIMEKSESSÄ Kulttuurikaruselli syksyllä 2008 keväällä 2009 Päivi Vornanen, käsi- ja taideteollisuusopettaja KUDONTAA METSÄN SIIMEKSESSÄ Metsän antimet massuille ja tassuille Kuopion korttelimuseossa Minkä kuulen - sen unohdan minkä näen - sen muistan minkä teen - sen ymmärrän. Kiinalainen sananlasku KUDONNAN LILLIPUTTIOPPIMÄÄRÄ Kudonnan lilliputtioppimäärä käsittelee muutamia perustermejä, jotka on hyvä tunnistaa, kun ensimmäistä kertaa tutustuu kudonnan saloihin. Mikäli haluat tutustua kudontaan tai luonnon materiaalien kanssa työskentelyyn laajemmin, tekstin lopussa on hieman oheiskirjallisuutta. MISTÄ SIDOS? Kankaan kudontaan tarvitaan pituussuuntaan kulkevia lankoja, jotka ovat LOIMILANKOJA sekä poikittain kulkevia lankoja, jotka ovat KUDELANKOJA. Loimilangat nousevat ylös ja alas vuorotellen, jolloin niiden väliin muodostuu VIRIÖ, johon kudelangat pujotetaan. Loimilangat vaihtavat välillä paikkaa, jolloin muodostuu uusi viriö, johon jälleen pujotetaan kudelanka. Kude- ja loimilangat muodostavat yhdessä pintaa, jota sanotaan SIDOKSEKSI. Sidoksia on monia erilaisia riippuen loimi- ja kudelankojen sitoutumisjärjestyksestä. Yksinkertaisin sidos on PALTTINA, jolloin joka toinen loimilanka on ylhäällä ja joka toinen alhaalla eli jokainen loimilanka on vuorottain yhden kudelangan päällä ja yhden kudelangan alla. Jos loimessa on aina kaksi tai kolme lankaa vuorotellen alhaalla ja

2 2 ylhäällä, ja samaa kudetta viedään viriöön yhtä monta lankaa vierekkäin, sanotaan muodostuvaa sidosta PANAMAKSI. ( kahden langan panama ja kolmen langan panama ). Sidosta voi muodostaa myös vapaasti poimien. KUINKA KUDE? Jotta kude mahtuisi hyvin viriöön ja jotta se pysyisi siististi kasassa, se kierretään SUKKULALLE, joka on joko puinen tai muovinen apuväline. Jos kudetta on pieni määrä, esimerkiksi poimittaessa, voidaan kude kiertää KÄPYYN tai pyörittää pienelle SORMIOLLE (kahdeksikolle peukalon ja etusormen väliin). Kuituja, risuja ym. niputtain laitettavaa kudetta voidaan pujottaa paperikartion avulla, jolloin nipun kärjet eivät tartu kiinni loimilankoihin. MISSÄ KUDON? Kudontaa voi tehdä KANGASPUISSA tai KUDONTAKEHYKSISSÄ. Kangaspuita on erilaisia eri kulttuureissa. Meillä yleisimmät ovat puiset vipupuut, joissa viriö saadaan aikaan polkusten, niisivarsien ja niisien avulla. Kudontakehyksissä viriö muodostetaan käsin poimien tai lastojen ja puikkojen avulla. Kudontakehyksiä voi hankkia valmiina tai ne voi rakentaa itse. Tekotapoja on useita: - ottamalla käyttöön vanhat taulun kehykset - rakentamalla puurimoista naulaamalla/ruuvaamalla - sitomalla neljä taipumatonta puun oksaa kulmista langalla; oksat voi loveta kulmista, jolloin liitos on tukevampi - naulaamalla puulevylle tapit loimilangoille - pingottamalla loimen esim. pahvilaatikon kannen ympärille - rakentamalla tukevista pahvisuikaleista kehykset - sahaamalla sopivan kokoisen oksan haaran ja pujottamalla loimen haaraan poikittain

3 3 - pingottamalla loimilangat puun oksiin esim. kahden puun väliin (kudonta luonnossa) - virittämällä loimet painon avulla puun oksaan roikkumaan (kudonta luonnossa). - pystyttämällä kepeistä rakennetut isot kudontakehykset maahan (upottamalla pystyyn) Ylhäältä painon avulla maahan saakka roikkuvat loimet voidaan virittää myös sisätiloihin, jolloin ryhmä voi vuorotellen kutoa oman osuutensa loimeen. Loimi voi olla vaikka tilateos, jonka ilme vaihtuu vuodenaikojen mukaan. Loimeen voi itse kukin tuoda tuliaisia retkiltään. Loimilangoiksi sopivat joustavat, kierteiset, hankauksen kestävät materiaalit. Värit voivat vaihdella loimessa, mutta materiaali ja paksuus on hyvä pitää suhteellisen samana, jotta loimi pysyy tasaisen kireänä koko kudonnan alueella. Kehyksissä kudottaessa joskus on tarkoitus jättää työ kiinni kehyksiin, jolloin kehykset ovat osa kokonaisuutta. Joissakin kehysmalleissa työ poistetaan katkaisemalla loimilangat ja viimeistellään solmimalla loimilangat työn molemmista reunoista. Kudotun työn voi ripustaa esimerkiksi kiinnittämällä ripustuslangan tai koukun työhön. Ripustusapuna voi käyttää myös puurimoja tai puun oksia. Useasta pienestä kudonnaisesta voi myös rakentaa suuremman teoksen. LOIMI KEHYKSIIN TARVIKKEET kehys: kuivia oksia tai oksanhaarukka tai puurimaa,... loimi: esim. kalalankaa tai muuta lankaa tai ohutta narua kude: erilaisia lankoja, poppana- tai matonkuteita, kangas- tai paperisuikaleita, hahtuvaa, kuivia kasveja, oksia, TYÖVÄLINEET (puukko,) sakset, oksaleikkurit (maalarinteippiä) kudonta-apuvälineitä (esim. käpy, paperisuppilo tms.) TYÖSKENTELY Kehys oksanpätkistä tai puuriman paloista: katkaise sopivat palat sahalla, siisti päät puukolla tai hiekkapaperilla

4 4 asettele palat järjestykseen, käytä apuna maalarinteippiä tai liimaa sido palat yhteen risteyskohdista narulla, langalla tai vaikka nahkasuikaleella Loimen luominen kierrä loimilanka 1-2 cm:n välein oksanhaarukan tai kehyksen ympäri kiinnitä loimi paikoilleen teipillä (teipin sijasta tai sen lisäksi voit myös tehdä puukolla lovet langoille) Kutominen eli kuteen pujottelu pujottele kudetta loimilankoihin palttinasidoksella eli vuorotellen yhden langan yli, yhden langan ali tiivistä työtä tarvittaessa vaikkapa haarukalla tai harvalla kammalla kuteen voi myös pujotella useamman loimilangan yli tai ali, kunhan loimilankoja on riittävästi pitämään kuteen paikoillaan kuteiden välin ei tarvitse olla välttämättä tiivis kudonnainen voi olla ilmava taideteos, johon voi vaikka vaihtaa kudemateriaaleja (Lähde: REPPU SELKÄÄN, KOPPA KOURAAN Luontoretken ja kudonnan yhdistämisen voi toteuttaa eri lähestymistapojen kautta - muistaen kuitenkin aina jokamiehen oikeudet. 1. Luontoretkeen varataan aikaa runsaasti otetaan vaikkapa eväät reppuun. Valmiiksi luodut loimet viritetään luontoon joko oksien tai puiden väliin tai roikkumaan painon avulla oksasta. Kuteet kerätään tutkimalla ympäristöä: heiniä, kukintoja, risuja, tikkuja, käpyjä jne. Kutominen tapahtuu luonnossa, jonka jälkeen työ irrotetaan ja siirretään sisätiloihin. 2. Loimet rakennetaan sisätiloihin joko jokaiselle omat kehykset tai yksi yhteinen loimi. Luontoretkellä tutkitaan eri materiaalien sopivuutta loimiin ja kerätään mukaan kuteiksi. Kutominen tapahtuu sisätiloissa.

5 5 3. Loimet rakennetaan joko ennen luontoretkeä tai sen jälkeen. Luontoretkellä tutkitaan ja kerätään elämyksiä, kokemuksia, aistimuksia luonto jätetään koskemattomaksi. Kutominen tapahtuu mielikuvien avulla: mietitään, mikä materiaali muistuttaisi sammalta, jäkälää, heinää Tämä työskentelytapa sopii, kun retki tehdään luonnonsuojelualueelle tai jos on epäselvää, voiko luonnosta ottaa mitään mukaansa. Samalla opitaan kunnioittamaan luonnon koskemattomuutta. Puukristus Oli puu, ohikulkija jokainen riipi maljoihin sormia sen. Käsivarret siltä silvottiin, kyljen haavoista elämän nesteet juoksi. Ja alaston runko kaadettiin joka ihmisen vuoksi. Helvi Juvonen KIRJALLISUUTTA Harjumäki, U., Kivistö, H., Lähteenmäki, E. & Turkia, A. 1988: Kankaankutojan sidosoppi. Harjumäki, U., Lähteenmäki, E. & Vuorivirta A. 1989: Kankaankutojan ammattitekniikka. Laaksonen, J. 2006: Koko perheen luontoretki. Metsälä, H. 2000: Puukansa. Milne, L. 1999: Hauskaa askartelua luonnosta. Murtomäki, E. 1984: Kotometsä. Nieminen, T. & Winqvist, M. 1982: Kutoen maailman ympäri. Lasten kudontatöitä. Nikkinen, I. 2006: Metsämörri. Sydänmaa, Y, Heikkilä-Palo, L. & Kaukio, V. 2003: Metsään mieleni. Thompson, R. 1989: Starting points. Summer. Thompson, R. 1989: Starting points. Winter. Tolvanen, M. 2002: Kaupunkiluonto.

6 6 JOKAMIEHEN OIKEUDET Jokamiehen oikeuksilla tarkoitetaan jokaisen kansalaisen oikeuksia käyttää luontoa riippumatta siitä, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Tämä oikeus liikkua metsissä ja toisten mailla on ainutlaatuinen asia, jota meidän on suojeltava. Vaikka puhummekin jokamiehenoikeuksista, tulee muistaa, että niihin liittyy myös velvoitteita. Ympäristöministeriö on julkaissut jokamiehenoikeuksista tiivistelmän suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi ja sitä voi tilata maksutta osoitteesta: Ympäristöministeriö/Luonnonsuojelu, PL 399, HELSINKI. Jokamiehenoikeudet lyhyesti: Saat - liikkua jalan, hiihtäen ja pyöräillen luonnossa - leiriytyä tilapäisesti tarpeeksi kaukana asumuksista - poimia metsämarjoja, sieniä ja kukkia (ei rauhoitettuja) - onkia ja pilkkiä - veneillä ja uida vesistöissä sekä kulkea jäällä. Et saa - häiritä eläimiä tai roskata ympäristöä - liikkua pihamailla ja viljelyksillä - kaataa tai vahingoittaa puita tai kerätä toisen maalta puuta, varpuja, sammalta tai jäkälää - sytyttää nuotiota ilman pakottavaa tarvetta - häiritä kotirauhaa metelöimällä tai leiriytymällä liian lähelle asumuksia - ajella moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa - kalastaa tai metsästää ilman lupia. Euroopan Unionin jäsenenäkin Suomi säilyttää nämä oikeudet, vaikkei samanlaisia vapauksia useimmissa muissa jäsenmaissa tunnetakaan. Pääperiaatteena luonnossa liikkuessa on, ettei saa aiheuttaa haittaa tai häiriötä tai vahinkoa. Ympäristöministeriön julkaisema opas jokamiehenoikeuksista on hyvä olla jokaisen luonnossa liikkujan käsikirjastossa. (Lähde: Nikkinen, I: Metsämörri)

7 (Lähde: Hirvi, Silvennoinen, Hirvi & Suutari: Kankaanrakentajan opas, Mallikerta-lehden kudontakurssi II) 7

8 8 KUDONTALAITTEITA ITSE RAKENTAEN Kudontakehyksiä puurimasta ja risuista. (Lähde: Nieminen & Winqvist: Kutoen maailman ympäri.) Luonnonmateriaaleja itse rakennetuissa kehyksissä. (Lähde: Nikkinen, I: Metsämörri) Liitoksen vahvistaminen loveamalla.

9 Pystypuut rakennettu maahan upottamalla. Maahan kaivetaan kaksi syvää kuoppaa, valmiiksi koottu kudontakehys asetetaan kuoppiin, jotka täytetään ja tiivistetään mullalla ja kivillä.(lähde: Nieminen & Winqvist: Kutoen maailman ympäri.) 9

10 Viriön muodostaminen poimimalla tikkua apua käyttäen. (Lähde: Nieminen & Winqvist: Kutoen maailman ympäri.) 10

11 Kutominen nauhakangaspuissa. Loimen toinen pää kiinnitetään puunrunkoon tai pöydän jalkaan. Toiseen päähän sidotaan pätkä puuta, siihen solmitaan naru, joka kierretään vyötärön ympäri. Loimi pidetään vartalon avulla kireällä kudottaessa. (Lähde: Nieminen & Winqvist: Kutoen maailman ympäri.) 11