ENSIAPUKOULUTUS. Pappilanmäen koulun henkilökunnalle

Transkriptio

1 ENSIAPUKOULUTUS Pappilanmäen koulun henkilökunnalle Mikko Toivonen Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu / Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaalija terveysalan laitos Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Sairaanhoitaja (AMK)

2 2 TIIVISTELMÄ Mikko Toivonen. ENSIAPUKOULUTUS Pappilanmäen koulun henkilökunnalle. Lahti, syksy 2008, 55 sivua, 8 liitettä. Diakonia ammattikorkeakoulu / Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan laitos, Hoitotyön koulutusohjelma, Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, Sairaanhoitaja (AMK). Ensiapu on kansalaistaito, joka kaikkien tulisi hallita. Ensiapua voivat antaa lähes kaiken ikäiset ihmiset ja kaiken ikäiset ihmiset voivat sitä tarvita. Pappilanmäen koululla työskentelee 30 eri ammattiryhmän edustajaa. He ovat ensimmäisiä aikuisia paikalla, kun koululla sattuu ensiapua vaativa tilanne. Tätä varten heillä tulee olla tarvittavat tiedot ja taidot. Tämän hankkeena toteutetun opinnäytetyön tarkoituksena oli järjestää Pappilanmäen koulun henkilökunnalle ensiapukoulutus. Tavoitteena oli henkilökunnan ensiapuvalmiuksien parantaminen ja tulevaisuudessa koulutuksen mahdollistaminen opetusmateriaalin avulla. Ennen ensiapukoulutusta henkilökunta vastasi ensiaputietoja kartoittavaan kyselyyn, jonka perusteella koulutus suunniteltiin. Koulutuksessa käsiteltiin teoriassa 10 aihetta ja käytännön rasteina näistä viittä aihetta. Koulutuksen jälkeen järjestettiin uusi kysely, jolla kartoitettiin koulutuksen merkitystä henkilökunnan ensiaputietoihin ja taitoihin. Pappilanmäen koulun henkilökunta sai tästä hankkeesta selvän hyödyn omiin ensiapuvalmiuksiinsa. Hyöty ilmeni koulutuksen jälkeen tehdyn kyselyn vastauksista. Hankkeen tuotoksena koululle jäi koulutuksissa käytetty opetusmateriaali, sekä ensiapulaukku varusteineen. Asiasanat: ensiapu, ensiavun opettaminen ja oppiminen

3 3 ABSTRACT Mikko Toivonen, First Aid Educational Course for the Staff of Pappilanmäki School. Lahti, autumn 2008, 55 pages, 8 appendices. Diaconia University of Applied Sciences / Lahti University of Applied Sciences, Faculty of Social and Health Care, Degree Programme in Nursing, Specialization in Nursing, Nurse. First aid is civil skill that should be in everybody s good command. People of all ages could both provide and need first aid. There are about 30 people of different professions working in Pappilanmäki School. They are the first adults who arrive on the spot when there may be a situation in which first aid may be required. That is why they should have sufficient knowledge and skills. The main purpose of this project, which was successfully carried out, was to provide an educational course in first aid to the staff of Pappilanmäki School. The objective was to improve the first aid readiness of the staff as well as to make further education possible with the help of educational materials. Before beginning the course, the staff of the school filled out a first aid awareness questionnaire. The answers were then the base for planning the course. During the course, ten subjects were dealt with theoretically and five in practice. A second questionnaire was then filled out, by the same people, after the course. Its aim was to reveal the importance of the learned skills. The benefit to the Pappilanmäki School professionals, after implementing the course, was obvious. This was proved by the results of the second questionnaire that was carried out after the completion of the course. At the end of the project, and along with the first aid skills, the Pappilanmäki School also received the course teaching material and a first aid kit. Keywords: first aid, first aid teaching and learning

4 4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO ENSIAPU Ensiavun historiaa, auttamisvelvollisuus ja toiminta onnettomuuspaikalla Ensiapu ja hätäensiapu Ensiavun jatkotoimenpiteet ja psyykkinen ensiapu Lasten ensiavun erityispiirteitä Ensiavun opettaminen ja oppiminen 11 3 ENSIAPUTILANTEIDEN SYNTYYN LIITTYVIÄ TEKIJÖITÄ Nuorten psyykkinen terveys Nuorten fyysinen terveys ja tapaturmat HANKKEEN TARKOITUS JA TAVOITTEET.15 5 HANKKEEN ENSIAPUOPETUKSEN TEORIAA Peruselvytys Tajuttomuus, diabetes ja kouristelu Tukehtuminen ja yliherkkyysreaktio HANKKEEN SUUNNITTELU JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Ensiapukoulutuksen suunnittelu Tietojen kartoituksen aineiston keruu Hankkeen alkukartoituksen tulokset Koulutuksen painoalueet kyselyn perusteella Koulutuskertojen toteutus 23 7 HANKKEEN ARVIOINTI Kyselyn tulokset koulutuksen jälkeen Muiden kouluttajien antama palaute 27 8 POHDINTA Hankkeen eettisyys ja hankkeessa käytettyjen arviointimenetelmien luotettavuus Hankkeen tarkastelua ja jatkohankeaiheet...29 LÄHTEET...31 LIITTEET 33 LIITE 1. Kyselykaavake 33 LIITE 2. Kysely koulutuksen jälkeen 36

5 5 LIITE 3. Vastausten jakautuminen kysymyskohtaisesti ennen ja jälkeen koulutuksen..39 LIITE 4. Opetussuunnitelma LIITE 5. Opetussuunnitelma LIITE 6. Ensiapuohjeet..43 LIITE 7. Lääkärin lupa ensiapuohjeiden käyttöön 54 LIITE 8. Puhelinnumerot...55

6 6 1 JOHDANTO Ensiapu on taito, joka koostuu monista eri osa-alueista. Kenelle tahansa ihmiselle voi tulla eteen tilanne, jossa ensiaputaitoja tarvitaan. Jokaisella ihmisellä on oikeus saada apua, sillä yleinen auttamisvelvollisuus määrätään laissa. Ensiapua voivat tarvita kaiken ikäiset ihmiset ja sitä voivat antaa lähes kaiken ikäiset ihmiset. Suurin ensiapukoulutusta antava taho Suomessa on Suomen Punainen Risti. Punaisen Ristin tavoitteena on tehdä ensiavusta kansalaistaito, jonka mahdollisimman moni hallitsee. Kursseja on erilaisia ja niitä muokataan ryhmien tarpeiden mukaan. Pappilanmäen koululla Padasjoella työskentelee 30 henkilöä ja he edustavat monia eri ammattiryhmiä mm. opettajia, keittäjiä, siivoojia jne. Oppilaita koululla on n. 200, heistä valtaosa vuotiaita. Lisäksi erilaisten juhlien yhteydessä koululla on myös runsaasti eri-ikäisiä vierailijoita. Kouluikäisillä tapaturmia sattuu toiseksi eniten kouluaikana. Kaikkein tapaturmaherkintä aikaa koulussa ovat välitunnit sekä liikuntatunnit. Pääosa kouluaikana sattuneista tapaturmista on lieviä. Tyypillisimpiä näistä tapaturmista aiheutuneita vammoja ovat ruhjeet, haavat, mustelmat, kuhmut sekä nyrjähdykset ja venähdykset. (Kansanterveyslaitos 2007.) Koulun henkilökunnasta harvalla on ensiaputaitoja. Kuitenkin tapaturman tai sairauskohtauksen sattuessa koululla he ovat ensimmäisiä aikuisia paikalla. Tällöin heillä on myös velvollisuus antaa tarvittava ensiapu. Rikoslain 21 luvun 14 toteaa, että henkilö, joka jättää apua tarvitsevan tilaan, mistä on vaaraa hänen hengelleen tai terveydelleen, on tuomittava sakkoon tai vankeuteen (Kättö 2006). Tätä velvollisuutta varten Pappilanmäen koulun henkilökunnalla tulee olla tarvittavat tiedot ja taidot. Nämä seikat loivat tarpeen tälle hankkeelle. Hankkeen tarkoituksena oli järjestää Pappilanmäen koulun henkilökunnalle heidän tarpeisiinsa vastaava ensiapukoulutus. Apuna koulutuksen suunnittelussa käytin kyselylomaketta, jonka koulutettavat täyttivät ennen ensiapukoulutusta. Lomakkeessa oli kym-

7 7 menen monivalintakysymystä ensiavun eri osa-alueilta. Koulutuksen jälkeen koulun henkilökunta vastasi täsmälleen samoihin kysymyksiin, jolloin pystyin selvittämään koulutuksen merkityksen heidän ensiaputietoihinsa. Hankkeesta jää Pappilanmäen koululle tietojen ja taitojen lisäksi ensiapulaukku, jonka sisällön olen suunnitellut yhdessä sairaankuljettaja Vesa Liivenkorkeen kanssa. Lisäksi koululle jäävät laatimani ensiapuohjeet sekä koulutuksessa käyttämäni opetuskalvot. Koulutuksen jälkeen rehtorin kanssa sovittiin vielä alustavasti vastaavan koulutuksen järjestämisestä mahdollisesti vuosittain.

8 8 2 ENSIAPU 2.1 Ensiavun historiaa, auttamisvelvollisuus ja toiminta onnettomuustilanteissa Ensiapua on annettu sodissa haavoittuneille jo 3000 ekr. Tällöin Sumerit käyttivät haavojen puhdistamiseen oluen ja kuuman veden sekoitusta. 390 jkr. Roomalaiset käyttivät verenvuotojen tyrehdyttämiseksi valtimon sitomista. Tämä taito tosin unohtui melko pian yli tuhanneksi vuodeksi. Keskiajalla jkr. hengelliset ritari- ja veljeskunnat olivat merkittävässä asemassa sodassa haavoittuneiden hoidossa. Uudella ajalla monet eri henkilöt vaikuttivat ensiavun kehittymiseen, heidän joukossaan Henry Dunant. ( Forsius 1998.) Henry Dunant keksi ensimmäisenä idean Punaisesta Rististä. Yhdessä neljän muun Sveitsiläisen kanssa he 1863 perustivat Kansainvälisen komitean haavoittuneiden auttamiseksi, josta myöhemmin tuli ICRC eli Punaisen Ristin kansainvälinen komitea. Punaisen Ristin perusajatuksena oli alussa perustaa joka maahan yksityisiä avustusjärjestöjä, jotka huolehtisivat sodassa haavoittuneista. Sotien jälkeen oli tarkoitus keskittyä rauhan aikana terveyden edistämiseen. Auttamisvelvollisuus on kuitenkin kaikilla ihmisillä. (Suomen Punainen Risti 1991, 9.) Jokaisella ihmisellä on velvollisuus auttaa. Tieliikennelain 57 määrää, että jokainen kuljettaja on velvollinen kuljettamaan hoitoon sellaisen, joka liikenneonnettomuuden vuoksi välttämättä tarvitsee hoitoa. Jos kuljetukseen on saatavissa tarkoituksenmukaisempi ajoneuvo, on kuljettaja lain mukaan velvollinen auttamaan tämän kuljetuksen järjestämisessä. Auttamatta jättäminen voi tarkoittaa myös heitteillepanoa. (Kättö 2006.) Rikoslain 21 luvun 14 toteaa, että henkilö, joka jättää apua tarvitsevan tilaan, mistä on vaaraa hänen hengelleen tai terveydelleen, on tuomittava sakkoon tai vankeuteen (Kättö). Onnettomuustilanteessa yksi paikalla olijoista ottaa tilanteessa johtovastuun. Hän antaa selkeät ohjeet muille paikalla olijoille. Toimintaohjeet ovat samat oli kyseessä yksittäinen tapaturma tai suuronnettomuus. Tilanne lähtee liikkeelle tilanteen arvioinnilla.

9 9 (Suomen Punainen Risti 1994, 10.) Sahi ym. (2007, 22) toteavat, että jos auttajia on useita, silloin kokenein johtaa toimintaa, sekä tekee nopean tilannearvion. Tilannetta arvioitaessa tulee kiinnittää huomiota siihen mitä on tapahtunut, sekä siihen kuinka monta autettavaa on ja millaista apua he tarvitsevat. Myös tulee selvittää auttajien määrä sekä käytettävissä oleva välineistö. (Suomen Punainen Risti 1994, 10.) Tilannearvioissa pelkästään kuuntelemalla ja katselemalla saa kerättyä paljon tietoa tapahtuneesta. Arviota tehdessä tulee selvittää myös lisäavun tarve. (Sahi ym. 2007, 22.) Tilannearvion jälkeen tulee ryhtyä käytännön toimiin. Näitä ovat pelastaminen, lisäonnettomuuksien esto, hätäensiavun antaminen sekä hätäilmoituksen teko. Tässä kaikessa tulee pitää mielessä, ettei vaaranna omaa tai muiden terveyttä. Ensin tulee pelastaa hengenvaarassa olevat ja varoittaa muita. Kun soittaa hätäpuhelua, tulee noudattaa saamiaan ohjeita. (Suomen punainen risti 1994, 10.) 2.2 Ensiapu ja hätäensiapu Joka puolella maailmaa tarkoitetaan ensiavusta puhuttaessa vapaaehtoista toimintaa, ammattihenkilöstö ei siis koskaan anna ensiapua (Kinnunen & Murtomaa 1996, 1-8). Ensiavulla tarkoitetaan toimintaa, jossa tarkoituksena on heti tapahtumapaikalla ihmisen hengen pelastaminen, sekä estää hänen tilansa paheneminen. (Suomen Punainen Risti 1994, 8). Myös Sahi, Castrén, Helistö ja Kämäräinen (2007, 14) määrittelevät ensiavun tapahtumapaikalla loukkaantuneelle tai sairastuneelle annettavaksi avuksi. Lisäksi ensiapuun kuuluu lisäavun hankkiminen sekä mahdollisesti potilaan toimittaminen hoitoon (Suomen punainen risti 1994, 8). Kinnunen ja Murtomaa (1996, 1-8) toteavat, että ensiavulla tarkoitetaan äkillisesti sairastuneelle tai loukkaantuneelle tehtäviä toimenpiteitä, joihin ei tarvita apuvälineitä tai käytetään ainoastaan hyvin yksinkertaisia apuvälineitä, kuten sidetarpeita. Henkeä pelastavasta ensiavusta käytetään nimeä hätäensiapu (Suomen Punainen Risti 1994, 8). Hätäensiavulla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka voidaan tehdä myös ilman välineitä äkillisesti sairastuneelle tai loukkaantuneelle henkilölle. Tällaisia toimenpiteitä ovat peruselvytys, siirtäminen pois välittömästi uhkaavasta vaarasta, hengitysteiden avaaminen tai vieraan esineen pois ottaminen hengitysteistä. Hätäensiapua on myös

10 10 verenvuodon tyrehdyttäminen kädellä tai tilapäisellä painesiteellä. Hätäensiavulla voidaan mahdollisesti pelastaa potilaan henki. (Kinnunen & Murtomäki 1996, 1-8.) Suomen Punainen Risti (1994, 8) määrittelee hätäensiavun potilaan hengen pelastavaksi ensiavuksi, jolla turvataan potilaan hengitys, sydämen toiminta ja verenkierto. Myös Sahi ym. (2007, 14) määrittelevät hätäensiavun hengen pelastavaksi avuksi, jolla turvataan autettavan peruselintoiminnot ja myös estetään hänen tilansa paheneminen. Hätäensiavun jälkeen tehdään ensiavun jatkotoimenpiteet. 2.3 Ensiavun jatkotoimenpiteet ja psyykkinen ensiapu Ensiavun jatkotoimenpiteisiin kuuluvat potilaan muiden kuin hätäensiapua vaativien vammojen tutkiminen, sekä tapahtumatietojen selvittäminen (Suomen Punainen Risti 1994, 8). Jatkotoimenpiteisiin kuuluvat myös asianmukaisen lisäavun hankkiminen tapahtumapaikalle, sekä potilaan toimittaminen jatkohoitoon (Kirk 1995, 7). Hätäensiavun jälkeen tehtävillä ensiavun jatkotoimenpiteillä ei yleensä ole kova kiire (Sahi ym. 2007, 27). Erilaisten järkyttävien tapahtumien jälkeen ihminen saattaa reagoida hyvinkin voimakkaasti. Myös ajatukset siitä, mitä tilanteessa olisi saattanut tapahtua voivat aiheuttaa voimakkaita tunteita. Silminnäkijät ja omaiset, sekä myös palomiehet ja sairaankuljettajat saattavat tarvita henkistä tukea. (Heiskanen, Salonen & Sassi 2006, 39.) Hätätilanteen mielenterveydessä tunnistaa psyykkisistä oireista. Oireet ovat monesti erittäin voimakkaita ja silmiinpistäviä. Oireet ilmenevät tunteina, ajatuksina, käyttäytymisenä sekä myös fyysisinä oireina. (Suomen Punainen Risti 1994, 118.) Psyykkisellä ensiavulla tarkoitetaan potilaan rauhoittamista ja lohduttamista, sekä onnettomuustilanteissa asioiden selvittelyä (Sahi ym. 2007, 14). Se on myös huolenpitoa ihmisestä kokonaisuudessaan, hänen tunne elämästään ja eri ihmissuhteista (Mannerheimin lastensuojeluliitto ry, Suomen Punainen Risti & Suomen mielenterveysseura ry 1995, 7). Psyykkisellä ensiavulla tarkoitetaan myös tietoja sekä taitoja, joilla suojellaan elämä ja pyritään vahvistamaan mielenterveyden voimavaroja. Psyykkisellä ensiavulla voidaan myös poistaa tai ainakin heikentää erilaisia haittatekijöitä, jotka vaikuttavat mielenterveyteen. Psyykkinen ensiapu vaikuttaa läheisen, mutta myös auttajan itsensä mielenterveyteen edistävästi. (Heiskanen ym. 2006, 13.)

11 Lasten ensiavun erityispiirteitä Yleisesti ottaen lasten ensiapu on sama kuin aikuisillekin annettava ensiapu. Joissakin toimenpiteissä tulee ensiavun antajan huomioida lapsen ikä ja fyysinen koko. Erityisesti elvytys on tällainen tilanne. Lapsen yleiskunto heikkenee nopeammin kuin aikuisen ja lapsen keho kärsii myös nopeammin hapen puutteesta. Toisaalta lapsi myös toipuu huomattavasti aikuista nopeammin. (Suomen Punainen Risti 1994, 114.) Lasten elvytys on huomattavasti harvinaisempaa kuin aikuisella ja yleensä se johtuukin äkillisestä hapen puutteesta, kun taas aikuisilla syynä on tavallisimmin sydämen sepelvaltimotaudista johtuva tukos (Sahi ym. 2007, 62, 66). Järvinen (1996, 14) toteaakin väitöskirjassaan, että tietyt muutokset sydämen sepelvaltimoissa alkavat ilmaantua vasta kahdenkymmenen ikävuoden jälkeen. Lapsipotilaan kohdalla tulee muistaa, että lähestymistapa on erilainen kymmenvuotiasta kuin esimerkiksi kaksivuotiasta kohtaan (Jalkanen 2003, 432). Jos tilanteessa ei ole välitöntä hengenvaaraa, kannattaa lähestymiseen käyttää aikaa. Lasten ensiaputilanteissa tarvitaankin hyvää kommunikointia sekä tilannetajua. Jos paikalla on lasten vanhempia, on myös mahdollista, että heidän rauhoittamisensa on etusijalla. Vasta tämän jälkeen lapsi voi kunnolla rauhoittua. (Reitala 1996, 3-7.) Edelleen Reitala toteaa, että varsinkaan pientä lasta ei tule erottaa vanhemmistaan, ellei se ole aivan välttämätöntä. Oman vanhemman syli siis on pienelle lapselle paras paikka myös ensiaputilanteessa. 2.5 Ensiavun opettaminen ja oppiminen Ensiapu on kansalaistaito. Auttajalle antaa valmiuden auttaa mahdollisimman hyvin ennalta hankittu tieto ja taito, sekä näiden jatkuva ylläpitäminen. Edelleen nämä taidot luovat valmiuksia selviytyä erilaisista onnettomuuksista sekä muista avunantoa vaativista tilanteista. Ensiapukoulutuksen tavoitteena on, että koulutuksen saanut osaa soveltaa oppimaansa oikeissa käytännön tilanteissa. (Sahi ym. 2007, 153.) Aikuisten kouluttamisessa koulutuksen suunnittelu on monesti ongelmallista, koska heidän aiemmat kokemuksensa vaikuttavat siihen, miten he oppivat (Leino & Leino 1990, 114).

12 12 Rekola ja Hakala (2003, 541) toteavat, että oppimisprosessin tulee lähteä liikkeelle aina asiakkaan tarpeiden määrittämisestä ja opetuksen tulee pyrkiä tämän tarpeen täyttämiseen. Tässä opinnäytetyössä Pappilanmäen koulun ensiapuopetuksen tarve kartoitettiin kyselylomakkeen avulla, jolloin myös annettu koulutus vastasi mahdollisimman tarkasti henkilökunnan tarpeisiin. Edelleen Rekola & Hakala (2003, 542) toteavat, että kaikissa opetusmenetelmissä korostuu nimenomaan suunnittelun merkitys.

13 13 3 ENSIAPUTILANTEIDEN SYNTYYN LIITTYVIÄ TEKIJÖITÄ 3.1 Nuorten psyykkinen terveys Nuoruudessa ehjä identiteetti ja vahva persoonallisuuden rakenne ovat voimavaroja mielenterveydessä. Nuoruudessa muodostetaan ihmissuhdeverkosto. Pikkuhiljaa nuori löytää oman asemansa ja roolinsa yhteisössä. Kaikki tämä edesauttaa nuoren mielenterveyttä. Kuitenkin nuorilla saattaa esiintyä mielenterveysongelmia, näistä yleisin on masennus. (Noppari 2004, 317.) Kouluikäisillä mielenterveysongelmat ovat koko ajan lisääntyneet (Koponen, Hakulinen & Pietilä 2002, 100). Ojajärven, Sinkkosen, Jokelan, Luopan ja Räsänen teettämän kouluterveyskyselyn mukaan (2004, 13, 21) Pappilanmäen koulun 8. ja 9. luokan oppilaista 14 % koki itsellään olevan keskivaikea tai vaikea masennus. Vastaavasti lukion 1. ja 2. vuosikurssin oppilaista 16 % kärsi keskivaikeasta tai vaikeasta masennuksesta. Masentuneisuutta oli mitattu 12 kysymyksellä, jotka perustuivat Beckin masentuneisuusmittariin. Väsymystä 8. ja 9. luokan oppilaista koki 15 % ja lukion 1. ja 2. vuosikurssin oppilaista 15 %. Lapsilla voi olla masennusta, joka saattaa ilmetä käytöshäiriöinä tai vaikka koulusta pinnaamisena. Tällöin puhutaan lapsuusajan masennuksesta. Depressiota voi ilmetä jo ennen puberteetti-ikää, mutta vakavat oireet yleistyvät vasta murrosiässä tai sen jälkeen. Ikävuosina diagnosoitava depressio lisääntyy voimakkaasti. Tässä vaiheessa masennus on tytöillä kaksi kertaa yleisempää kuin pojilla. Keskeisiä oireita ovat masentunut tai ärtyisä mieliala, sekä mielenkiinnon menetys eri asioihin. (Heiskanen ym. 2006, 140.) Masentunut nuori vetäytyy helposti kavereistaan ja riitely omien vanhempien kanssa on normaalia yleisempää. Masentuneella nuorella ilmenee myös helposti terveysriskien kasaantumista. Päihteiden käyttö, liikunnan vähäisyys ja seksuaalinen riskinotto ovat yleisempiä, kuin muilla samanikäisillä. (Karlsson 2004.)

14 Nuorten fyysinen terveys ja tapaturmat Lapsi tulee murrosikään viimeistään 12 vuoden iässä. Murrosikä jatkuu 18 ikävuoteen asti. Tuona aikana tapahtuu fyysinen kasvu aikuiseksi. (Katajamäki 2004, 72.) Yleisimpiä sairauksia kouluikäisillä ovat jo aiemmin mainittujen psyykkisten ongelmien lisäksi erilaiset allergiat ja astma. Yhä nuoremmat aloittavat alkoholin käytön ja tupakoinnin ja myös huumeita kokeillaan entistä yleisemmin. Terveyttä heikentävistä tekijöistä ylipainoisuus, erilaiset syömishäiriöt sekä psykosomaattiset oireet ovat lisääntyneet. (Koponen ym. 2002, 100.) Pappilanmäenkoulun 8. ja 9. luokan oppilaista 8 % sairasti jotain lääkärin toteamaa pitkäaikaissairautta. Tämän lisäksi noin joka neljännellä oli päänsärkyä sekä niska- ja hartiakipuja viikoittain. Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi koki 12 % oppilaista. Pappilanmäen koulun lukion 1. ja 2. vuosikurssin oppilailla lääkäri oli todennut pitkäaikaissairauden 17 %:lla. Päänsärkyä oli 28 %:lla ja niska- hartiakipuja jopa 32 %:lla oppilaista. 27 % oppilaista koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. (Ojajärvi ym. 2004, 13, 21.) Tapaturmalla tarkoitetaan tapahtumaa, joka on tahaton, äkillinen ja odottamaton. Se aiheuttaa fyysisiä vammoja, sekä kipua ja turvattomuutta. Poikien osuus tapaturmaisista kuolemista on 2/3. Tapaturmista yleisimpiä ovat kaatumiset, putoamiset sekä esineiden aiheuttamat iskut. (Paavola 2004, 364.) Mattila (2005) on väitöskirjassaan tutkinut nuorten tapaturmia. Hän toteaa, että vuonna vuotiailla pojilla tapahtui 7,1 tapaturmaista kuolemaa henkilöä kohden. Samanikäisillä tytöillä vastaava luku oli 2,8. Edelleen Mattila toteaa, että vuonna 1999 suoritetussa Nuorten terveystapatutkimuksessa 5,5 % vastanneista vuotiaista nuorista oli edeltävän kuukauden aikana joutunut tapaturmaan, joka vaati lääkärin tai sairaanhoitajan hoitoa. On arvioitu, että kouluvuoden aikana joka kymmenes peruskoululainen joutuu tapaturmaan (Kansanterveyslaitos 2007). Kouluikäisillä tapaturmia sattuu eniten vapaa-ajalla, mutta heti toiseksi eniten kouluaikana. Kaikkein tapaturmaherkintä aikaa koulussa ovat välitunnit sekä liikuntatunnit. Pääosa kouluaikana sattuneista tapaturmista on lieviä. Tyypillisimpiä näistä aiheutuneita vammoja ovat ruhjeet, haavat, mustelmat, kuhmut sekä nyrjähdykset ja venähdykset. (Kansanterveyslaitos 2007.)

15 15 4 HANKKEEN TARKOITUS JA TAVOITTEET Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli suunnitella ja järjestää Pappilanmäen koulun henkilökunnalle ensiapukoulutus. Koulutuksen aiheet sekä rakenteen valitsin etukäteen suoritetun kyselytutkimuksen perusteella. Tavoitteena tässä hankkeessa oli koulun henkilökunnan ensiapuvalmiuksien parantaminen, sekä se, että mahdollistetaan koulutusmateriaalin avulla ensiapukoulutuksen järjestäminen koululla myös tulevaisuudessa tarpeen mukaan. Idea ensiapukoulutuksen laatimisesta tuli omasta kiinnostuksesta sekä kokemuksesta, mutta myös siitä, että mielestäni vanhempien pitää voida luottaa lastensa turvallisuuteen kouluaikana. Yhteistyökumppaneina olivat Pappilanmäen koulu ja koulun terveydenhoitaja, jota informoin opinnäytetyöni eri vaiheista sekä koulutusten sisällöstä ja ajankohdista. Käytännön yhteistyökumppaneita olivat Vesa Liivenkorkee ja Martti Salonen, jotka auttoivat koulutusten järjestämisessä ja toteutuksessa. Lisäksi Helmi Säästöpankki kustansi Pappilanmäen koululle ensiapulaukun sisältöineen.

16 16 5 HANKKEEN ENSIAPUOPETUKSEN TEORIAA 5.1 Peruselvytys Ihmisen elimistölle on välttämätöntä se, että solut saavat jatkuvasti happea. Aivosolut kestävät kaikkein huonoimmin hapenpuutetta. 4-6 minuutin kuluttua sydämen pysähtymisestä aivosoluihin alkaa muodostua pysyviä vaurioita. Peruselvytyksellä (kuviot 1 ja 2) saadaan aivoihin pumpattua hapekasta verta. Tehokaskaan peruselvytys ei kuitenkaan ylläpidä kuin pientä osaa aivojen tarvitsemasta verivirtauksesta. Peruselvytyksellä voidaan siis kuolemaa lykätä eteenpäin vain noin min. (Suomen Punainen Risti 1994, 21.) Maallikoiden nopealla toiminnalla ja ammattiauttajien hoitoelvytyksellä elottoman sydän saadaan melko usein vielä toimimaan (Sahi ym. 2007, 61). Jos henkilö joka havaitsee ensimmäisenä elottomuuden aloittaa peruselvytyksen, on potilaan ennuste vähintään kaksinkertainen siihen verrattuna siihen, jos elvytyksen aloittaa vasta ensimmäinen paikalle tuleva ammattilainen. Keskimääräinen sydänpysähdyspotilas saa kammiovärinän, joka pysäyttää hänen sydämensä. (Kinnunen 1996, 4-28.) Myös Sahi ym. (2007, 61) toteavat, että sydänpysähdyksen syy on useimmiten kammiovärinä. Kammiovärinällä tarkoitetaan sydämen sähköistä aktivaatiota, jolloin sydän on vielä sähköisesti aktiivinen, mutta ei pysty enää pumppaamaan verta. Kammiovärinän hoito on defibrillaatio. Sillä tarkoitetaan sydämen sähköisen lihasvärinän poistamista sähkön avulla. ( Sahi, Castrén, Helistö, Kämäräinen 2002, 59.) Edelleen Sahi ym (2007, 61) toteavat, että jos defibrillaatio kuuluu peruselvytykseen, se antaa entistä paremmat mahdollisuudet autettavan pelastamiseksi. kuvio 1. Paineluelvytys (Sahi ym. 2007, 67). Kuvio 2. Puhalluselvytys

17 Tajuttomuus, diabetes ja kouristelu Tajunnan eriasteiset häiriöt johtuvat aivotoiminnan erilaisista häiriöistä. Erilaisia syitä ovat vammat, sairauskohtaukset, myrkytykset, sekä hapenpuute. Tajuttomalla on suuri vaara tukehtua, koska hänen kielensä uhkaa painua nieluun ja siten tukkia hengitystiet. ( Suomen Punainen Risti 1994, 53.) Myös eritteet kuten oksennus muodostavat tukehtumisvaaran tajuttomalle potilaalle (Sahi ym. 2002, 53). Henkilön tukehtumisvaara on erityisen suuri, jos hän makaa selällään. Tämän vuoksi tajuton potilas tulee kääntää kylkiasentoon (kuvio 3). Tajuttoman hengitystä tulee myös valvoa niin kauan kun ammattiapu saapuu paikalle. (Sahi ym. 2002, 53.) Tahvanainen (1996, 4-60) toteaakin, että yleisin virhe on, kun hengitysliikkeitä pidetään riittävänä hengityksenä. Uloshengityksen tulisi tuntua selvästi kädenselässä, ranteessa tai korvassa hengitystä tunnusteltaessa. Kuvio 3. Kylkiasento. (Castrén & Riikola, 2007) Diabeteksen perussyy on insuliinin erityksen huomattava väheneminen. Huonossa hoitotasapainossa olevan diabeetikon sokeritasapaino voi nousta liian ylös tai laskea liian alas. (Lehtonen 1996, ) Suomessa lapset sairastavat pääasiassa 1 tyypin diabetesta, jota hoidetaan insuliinipistoksilla (Diabetesliitto 2007). Insuliini erittyy haimasta. Sokeriarvojen tulisi ihmisellä pysyä tiettyjen raja-arvojen välillä. (Sahi ym. 2007, 58.) Liian korkeissa sokeriarvoissa oireina ovat jano, runsas virtsaamisen tarve, kuivuminen sekä heikentynyt yleistila. Liian alhainen verensokeripitoisuus taas johtaa nopeastikin tajuttomuuteen tai jopa kuolemaan. (Lehtonen 1996, ) Jos verensokeripitoisuus putoaa liian alas, aivojen ravinnon saanti kärsii ja seuraa tajuttomuus. Tähän tilaan johtaa liiallinen diabetes lääkkeiden käyttö tai syömisen laiminlyön-

18 18 ti. Liikunta, alkoholi sekä raskaus voivat myös aiheuttaa verensokerin laskua. (Sahi ym. 2002, 57.) Diabeetikon ensiapu perustuu verensokerin nostamiseen. Tajuissaan olevalle tämä voi tapahtua syöttämällä tai juottamalla hänelle jotain sokeripitoista, mutta tajuttomalle diabeetikolle tulee aina soittaa ambulanssi paikalle. (Sahi ym. 2007, 59.) Kouristelu johtuu aivojen toimintahäiriöstä. Tavallisimpia syitä ovat epilepsia, aivoverenvuoto, aivokasvain tai aivojen erilaiset tulehdukset. Myös liiallisen alkoholin käytön äkillinen lopettaminen saattaa aiheuttaa kouristelua. Pienillä lapsilla korkea kuume voi laukaista kouristuskohtauksen. (Sahi ym. 2002, 57.) Suomen Punainen Risti (1994, 111) toteaa, että kouristelu on aina vakava oire ja ellei potilas sairasta epilepsiaa, hänet on toimitettava sairaalaan. Kouristelun ensiavun tarkoitus on estää kouristelevaa henkilöä loukkaamasta itseään. 5.3 Tukehtuminen ja yliherkkyysreaktio Hengitystiet saattavat mennä tukkoon, kun ruokaa tai jokin vierasesine jää jumiin nieluun kurkunpään korkeudelle. Tällainen vierasesine saattaa aiheuttaa äkillisen hengityspysähdyksen ja välittömän tukehtumisvaaran. Oireita ovat hengittämättömyys, potilas on hätääntynyt, huulet ja kasvot muuttuvat sinertäviksi ja lopulta seuraa tajuttomuus. (Sahi ym. 2002, 39.) Ensiapuna käytetään kehotusta yskiä, lapaluiden väliin lyöntiä sekä Heimlichin otetta (Kuvio 4) (Sahi ym. 2002, 39). Vaikka vierasesine saataisiinkin poistettua ennen ambulanssin saapumista, ei ambulanssin tuloa pidä koskaan peruuttaa. Tällaisella potilaalla on aina vaarana hengityksen vaikeutuminen uudelleen sekä keuhkopöhön muodostuminen. (Tahvanainen 1996, 5-46.) Kuvio 4. Heimlichin ote. (Sahi ym. 2007, 41).

19 19 Yliherkkyysreaktiolla tarkoitetaan allergian aiheuttama rajua tilaa, joka syntyy nopeasti. Joskus jopa sekunneissa sen jälkeen, kun reaktion aiheuttaja on kulkeutunut elimistöön. Reaktio on kaikkein rajuin silloin, kun allergia aiheuttaja on kulkeutunut elimistön ihon lävitse, kuten esim. ampiaisen pistossa. (Tahvanainen 1996, 8-1.) Reaktion muita aiheuttajia ovat yleisimmin siitepölyt, eläinten karvat, erilaiset lääkkeet, mausteet sekä ruoka-aineet (Sahi ym. 2002, 128). Sahi ym. (2002, 48) toteavat, että yliherkkyysreaktio voi nopeasti kehittyä hengenvaaralliseksi tilaksi, jonka oireita ovat hengitysvaikeus, turvotukset sekä iho-oireet. Yliherkkyysreaktion sattuessa on aina välittömästi soitettava ambulanssi. Hengitysvaikeuden ilmetessä on autettava asetettava puoli-istuvaan asentoon. (Sahi ym. 2007, 49.)

20 20 6 HANKKEEN SUUNNITTELU JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS 6.1 Ensiapukoulutuksen suunnittelu Ensiapukoulutuksen suunnittelun perustaksi kartoitettiin Pappilanmäen koulun henkilökunnan ensiaputietoja ja taitoja. Kartoituksessa ilmenevien puutteiden korjaaminen ensiapukoulutuksella, johon sisältyivät sekä teoria että käytännön osuudet oli hankkeessa keskeistä. Hankkeessa tärkeää oli myös koulutuksen selvittää minkälainen merkitys koulutuksella oli henkilökunnan ensiaputietojen suhteen. Tämän selvittämiseksi järjestin ensiapukoulutusten jälkeen Pappilanmäen koulun henkilökunnalle uuden, täsmälleen samanlaisen kirjallisen kyselyn. Ennen ensiapukoulutusta järjestetyn kyselyn kyselykaavakkeessa (liite 1) oli kymmenen kysymystä, jotka koskivat ensiavun eri osa-alueita. Näiden kysymysten aiheet valitsin oman kokemukseni perusteella siitä, mitä kouluikäisille ja nuorille yleensä sattuu, sekä siitä, mitkä ovat tuon ikäryhmän yleisimmät sairaudet. Lisäksi keskustelin asiasta monien terveysalan ammattilaisten kanssa. Jokaisessa kysymyksessä oli kolme vastausvaihtoehtoa, joista yksi oli oikea. Kyselyn tulosten perusteella muodostuivat varsinaisen koulutuksen painoalueet, opetussuunnitelmat 1 ja 2 (liite 4) (liite 5), sekä koulun käyttöön jäävät ensiapuohjeet (liite 6). Ohjeisiin lisäsin vielä paikallisesti tärkeät puhelinnumerot (liite 8). 6.2 Tietojen kartoituksen aineiston keruu Pappilanmäen koululla on 30 työntekijää. Saadakseni mahdollisimman monelta vastaukset tietojen kartoittamista varten, sovin rehtorin kanssa siitä, että kysymyskaavakkeet jaetaan henkilökunnan kokouksen yhteydessä. Pappilanmäen koulun koulusihteeri jakoi kokouksessa kaavakkeet ja keräsi ne myös heti pois. Tämä oli erittäin toimiva tapa vastausten saamiseen, sillä vastauksia tuli 28 kappaletta. Kaksi puuttuva vastaajaa olivat kyseisenä ajankohtana sairaina, eikä kyselyn tekeminen heille onnistunut myöskään myöhemmin.

21 21 Toisen koulutuksen jälkeen järjestin tilaisuuden päätteeksi toisen kyselyn, joten sain kaikilta paikalla olleilta heti vastaukset. Kahdelta henkilöltä, jotka osallistuivat vain ensimmäiseen koulutukseen, sain vastaukset muutaman päivän kuluttua Pappilanmäen koulun koulusihteerin avustuksella. 6.3 Hankkeen alkukartoituksen tulokset Pappilanmäen koulussa on henkilökuntaa 30. Kyselyyn vastasi 28 henkilökunnan jäsentä. Tulosten keskiarvo oli 7,9 maksimipisteiden ollessa 10. Oikeiden vastausten jakauma oli suuri (kuvio 5). Oikeita vastauksia oli neljästä kymmeneen oikeata vastausta. Vastaajaa oikeaa vastausta oikeiden vastausten määrä Kuvio 5. Oikeiden vastausten jakauma ennen koulutusta Vastaukset jakaantuivat kysymyskohtaisesti oikein/väärin (kuvio 6) siten, että suurimpaan osaan kysymyksistä suurin osa vastaajista vastasi oikein. Elvytystä koskeva kysymys oli ainoa, johon suurin osa vastanneista vastasi väärin. Vain 11 vastausta 28:sta oli oikein. Tämä selittynee sillä, että peruselvytyksen ohjeet puhallusten ja painallusten suhteen olivat muuttuneet vain vähän aikaisemmin. Muissa kysymyksissä suurin osa oli vastannut oikein. Tukehtumista koskevaan kysymykseen ei yhdessä lomakkeessa ollut vastattu ja epilepsia kysymykseen oli yhdessä kaavakkeessa vastattu 2 eri vaihtoehtoa. Nilkan nyrjähdystä koskevan kysymyksen ensimmäisen vastausvaihtoehdon olin suunnitellut erityisen huolellisesti. Tämän vaihtoehdon valitsi 7 vastaajaa. Tässä vaihtoehdossa olisi pyydetty koulusihteeriä kyyditsemään nilkkansa loukannut oppilas terveys-

22 22 asemalle ilman mitään ensiapua. Kyyti terveysasemalle ei tarkoita mitään ensiapua. Tällä halusin osoittaa sen, että ensiapu tapahtuu tapaturmapaikalla ja vasta sen jälkeen on kuljetuksen vuoro. Vastaajaa oikein väärin ei vast kysymyksen numero elvytys tajuttomuus haava nyrjähdys psyykkinen epilepsia diabetes ranka yliherkkyys tukehtuminen kysymysten aiheet Kuvio 6. Oikeiden ja väärien vastausten jakauma kysymyskohtaisesti ennen koulutusta 6.4 Koulutuksen painoalueet kyselyn perusteella Koulutuksen painopisteet sekä ohjeet muodostuivat kyselyn tulosten perusteella, sekä sen mukaan, mitkä tapaturmat ja sairaudet ovat koululla todennäköisiä. Eniten vääriä vastauksia annettiin kysymyksessä, joka koski elvytyksessä käytettävää puhallus/painelu suhdetta. Elvytystilanne yläaste ja lukioikäisten keskuudessa on kuitenkin harvinainen. Sen vuoksi elvytyksen opetukseen ja harjoitteluun käytetty aika ei ollut koulutuksessa muita alueita pidempi. Tärkeimmiksi osa-alueiksi nousivat epilepsia, allerginen reaktio, diabetes sekä tukehtuminen.

23 23 Muut osa-alueet olivat elvytys, tajuttomuus, verenvuoto, rankavammat, nyrjähdykset sekä psyykkinen ensiapu. Kahdella koulutuskerralla käytiin läpi kaksi painopistekoulutusta kummallakin kerralla, sekä niiden lisäksi kolme muuta aihetta. 6.5 Koulutuskertojen toteutus Kummankin koulutuskerran runkona käytin laatimiani opetussuunnitelmia sekä ensiapuohjeita. Ensimmäinen koulutus oli syyskuussa 2007 ja toinen marraskuussa Kumpikin koulutus kesti noin 2,5 tuntia. Apuna teoriatiedon opettamisessa oli kummallakin kerralla sairaankuljettaja Vesa Liivenkorkee ja käytännön koulutuksessa apuna Vesan lisäksi oli kummallakin kerralla Padasjoen VPK:n päällikkö Martti Salonen. Martti Salonen oli luovuttanut käyttööni elvytysrastille Anne harjoitusnuken. Ennen ensimmäistä koulutusta käytiin läpi alkukartoituksen tulokset. Ensimmäisellä koulutuskerralla aiheina olivat epilepsia, diabetes, elvytys, tajuttomuus sekä nyrjähdykset. Paikalla oli 22 koulun henkilökuntaan kuuluvaa. Ensin kaikki osaalueet käytiin teoriassa läpi yksinkertaisten kirjallisten ohjeiden avulla. Vesa Liivenkorkee täydensi omalla asiantuntemuksellaan teoriaosuutta. Käytännön rastit olivat elvytys, tajuttomuus sekä nyrjähdykset. Tajuttomuus rastilla tärkeä seikka oli kylkiasennon harjoittelu. Henkilökunta oli jaettu siis kolmeen ryhmään ja eri rastit toimivat samassa aikataulussa, joten turhaa odottelua ei pääsyt syntymään. Koulutettavat esittivät runsaasti kysymyksiä sekä teoria että käytännön osuuden aikana. Kysymykset koskivat enimmäkseen tilanteita, joihin he olivat joskus aiemmin joutuneet. Koulutettavat halusivat tietää olivatko he toimineet oikein, sekä myös mitä jossain tietyssä tilanteessa pitäisi tehdä. Käytännön rasteilla kysymykset olivat kulloistakin rastia koskevia tarkentavia kysymyksiä, esim. Mistä kohtaa tarkalleen pitää elvytettäessä painella?. Toisella koulutuskerralla aiheina olivat tukehtuminen, allerginen reaktio, verenvuoto, rankavammat sekä psyykkinen ensiapu. Teoriaopetuksessa apuna oli jälleen Vesa Liivenkorkee ja rasteilla hänen lisäkseen Martti Salonen. Teoriaosuuden jälkeen rasteina olivat rankavammat sekä verenvuoto. Näillä rasteilla keskityttiin niskatuen laittoon, sekä painesidoksen tekemiseen. Paikalla oli 21 henkilökunnan jäsentä. Teoriaosuuden

24 24 aikana koulutettavat esittivät kysymyksiä ja kommentteja, jotka liittyivät heidän kokemuksiinsa. Käytännön rasteilla kysymykset olivat lähinnä tehtäviä tarkentavia. Koulutuksen jälkeen sain palautetta koulutuksista. Palaute oli positiivista. Koulutettavat olivat tunteneet koulutuksen tarpeelliseksi ja muutama kertoi koulutuksen palauttaneen mieleen joskus aiemmin opittuja asioita. Lisäksi tuli esille se, että pitäisi järjestää vuosittain vastaava koulutus myös tulevaisuudessa.

25 25 7 HANKKEEN ARVIOINTI 7.1 Kyselyn tulokset koulutusten jälkeen Koulutusten jälkeen kyselyyn (liite 2) vastasi 23 henkilökunnan jäsentä. Kaikkien vastanneiden tulosten keskiarvo oli 9,2 (ennen koulutuksia 7,9.) Kumpaankin koulutuskertaan osallistuneilla vastausten keskiarvo oli 9,7. Oikeiden vastausten jakauma kaikilla vastanneilla (kuvio 7) oli seitsemästä kymmeneen oikeata vastausta siten, että kymmenen oikein vastanneita oli 16, yhdeksän oikein 6 ja seitsemän oikein vastauksia 1 kappale. Näissä luvuissa ovat mukana ensimmäiseen tai toiseen sekä molempiin koulutuksiin osallistuneet. Kumpaankin koulutukseen osallistuneilla vastaavat luvut (kuvio 8) olivat kymmenen vastausta oikein 13 ja 9 vastausta oikein 5 kappaletta Oikeaa vastausta Oikeiden vastausten määrä Kuvio 7. Kyselyn tulokset koulutusten jälkeen. Kaikki vastanneet. Vastaajaa Oikeaa vastausta Oikeiden vastausten määrä Kuvio 8. Kyselyn tulokset koulutusten jälkeen. Kumpaankin koulutukseen osallistuneet

26 26 Koulutusten jälkeen vastaukset jakaantuivat siten, että kaikkiin kysymyksiin suurin osa vastasi oikein. Kaikilla kyselyyn osallistuneista (23 henkeä) oli neljä kysymystä vastattu täysin oikein ( 7., 8., 9. ja 10. kysymys) (kuvio 9 ). Tässä mukana ovat siis kaikki jotka osallistuivat ensimmäiseen, toiseen tai molempiin koulutuksiin. Kumpaankin koulutukseen osallistuneilla (18 henkeä) oli täysin oikein vastattu seitsemään kysymykseen ( 2., 4., 6., 7., 8., 9., ja 10. kysymys) (kuvio 10). Pelkästään ensimmäiseen koulutukseen osallistuneet (2 henkeä) olivat vastanneet kaikkiin kysymyksin oikein ja vain toiseen koulutukseen osallistuneilla ( 3 henkeä) oli kahdeksassa kysymyksessä kaikilla oikea vastaus. Vastausten jakautuminen kysymyskohtaisesti ennen ja jälkeen koulutuksen ilmenevät liitteestä (liite 3). Vastaajaa Oikein Väärin Ei vast elvytys tajuttomuus haava nyrjähdys psyykkinen epilepsia diabetes ranka yliherkkyys tukehtuminen Kysymyksen numero kysymysten aiheet Kuvio 9. Oikeiden ja väärien vastausten jakautuminen kysymyskohtaisesti koulutusten jälkeen. Kaikki vastanneet..

27 27 Vastaajaa Oikein Väärin Ei vast. Kysymyksen numero elvytys tajuttomuus haava nyrjähdys psyykkinen epilepsia diabetes ranka yliherkkyys tukehtuminen kysymysten aiheet Kuvio 10. Oikeiden ja väärien vastausten jakautuminen kysymyskohtaisesti koulutusten jälkeen. Kumpaankin koulutukseen osallistuneet 7.2 Muiden kouluttajien antama palaute Apuna olleet kouluttajat arvioivat hankkeen kokonaisuudessaan tarpeelliseksi. Aiheet olivat hyvin kohderyhmälle suunnattu, joskin keskustelua muodostui siitä, ymmärtävätkö koulutettavat opetuksen varmasti oikein. Tämä riski kuitenkin minimoitiin huolellisella suunnittelulla ennen kumpaakin koulutuskertaa, sekä sillä, että käytännön koulutus tehtiin mahdollisimman helpoksi ja yksinkertaiseksi. Apukouluttajat olivat tyytyväisiä saamiinsa ohjeisiin, jolloin heidän ei käytännön toimenpiteistä tarvinnut kesken koulutuksen kysellä.

28 28 8 POHDINTA 8.1 Hankkeen eettisyys ja hankkeessa käytettyjen arviointimenetelmien luotettavuus Tähän hankkeeseen anoin tutkimusluvan Pappilanmäen koulun rehtorilta hyvissä ajoin ennen varsinaisen työskentelyn alkua ja tästä hän teki viranhaltijapäätöksen Hirsjärvi, Remes ja Sajavaara (2004, 26-27) toteavat että tutkimukseen osallistuvilta luvan saanti edellyttää riittävä informointia, eikä luvan saamiseen saa liittyä painostusta tai pakottamista. Tutkimusluvan antoi rehtori, mutta jokaisella hankkeeseen osallistuvalla oli tietysti oikeus kieltäytyä vastaamasta kyselyihin. Kyselyihin osallistuneet vastasivat nimettömästi, jolloin ketään vastaajista ei voinut tunnistaa vastauksista. Lisäksi vastauspaperit ovat tutkimuksen tekijän hallussa, eikä muilla ole mahdollisuutta niitä nähdä. Hirsjärvi ym. (2004, 27) toteavatkin, että tutkimusaineistoa kerätessä tule ottaa huomioon vastaajien anonyymius, luottamuksellisuus, sekä aineiston tallentaminen asianmukaisesti. Tutkimusluvan hakemisen yhteydessä laadimme samalla opinnäytetyön yhteistyösopimuksen Laatimani ensiapuohjeet hyväksytin ylilääkäri Esa Santalahdella (liite 6). Kyselyn tulosten luotettavuuden takaamiseksi kyselyyn osallistuvat vastasivat kyselyihin heti lomakkeet saatuaan. Tällä varmistin sen, että vastaukset perustuivat sen hetkiseen tietoon, eikä mahdollisuutta käyttää esim. kirjallisia lähteitä ollut. Kysymyksiä muokattiin useaan kertaan, jotta saatoin olla mahdollisimman varma siitä, että vastaajat käsittivät ne oikein. Hirsjärvi ym. (2004, ) toteavat, että kyselylomakkeiden riskinä on aina se, että vastaajat käsittävät kysymykset toisin kuin kysymysten laatija. Kysymysten huolellisella valmistelulla ja monipuolisella lopputuloksella saatiin myös tutkimuksen validiteettia paremmaksi. Validiteetilla tarkoitetaan sitä, miten hyvin tutkimuksessa käytetty mittari mittaa juuri haluttua ominaisuutta (Tilastokeskus 2007). Mittarin esitestaus tapahtui kahdella keski-ikäisellä henkilöllä, miehellä ja naisella. Testauksen jälkeen kävi ilmi, että he olivat ymmärtänet kysymykset samalla tavalla keskenään, sekä siten, miten itse ne olin tarkoittanut. Tutkimuksen luotettavuutta heikensi se, että vastaajia oli koulutuksen jälkeen viisi vähemmän, kuin ennen koulutusta.

29 Hankkeen tarkastelua ja jatkohankeaiheet Ennen koulutuksia pidetty ensiaputietojen kartoitus toi esille tarpeen järjestää Pappilanmäen koulun henkilökunnalle ensiapukoulutus. Kartoittavassa kyselyssä ainoastaan yhteen kysymykseen kymmenestä olivat kaikki vastanneet oikein. Joukossa oli henkilöitä, jotka olivat vastanneet kaikkiin kysymyksiin oikein, mutta suurimmalla osalla oli kaksi tai useampi virhe vastauksissaan. Vastausten keskiarvo oli 7,9. Täysin vastaava kysely järjestettiin uudelleen koulutusten jälkeen. Aikuisten kouluttamisessa koulutuksen suunnittelu on monesti ongelmallista, koska heidän aiemmat kokemuksensa vaikuttavat siihen, miten he oppivat (Leino & Leino 1990, 114). Rekola ja Hakala (2003, 541) toteavat, että oppimisprosessin tulee lähteä liikkeelle aina asiakkaan tarpeiden määrittämisestä ja opetuksen tulee pyrkiä tämän tarpeen täyttämiseen. Nämä seikat tulivat hyvin esille hankkeen aikana. Kun koulutettavat olivat aikuisia, lähti hanke liikkeelle nimenomaan koulutettavien tarpeiden kartoittamisesta. Koulutuksen suunnittelussa otettiin huomioon koulutettavien elämänkokemus siten, että opetuksen lisäksi oli vapaata keskustelua paljon, jolloin tuli esille paljon ensiaputilanteita, joihin koulutettavat olivat joutuneet elämänsä aikana. Hankkeen suunnittelu ja toteutus onnistuivat hyvin, kun apuna käytettiin jo tutkittua tietoa ensiavun opettamisesta. Hankkeen onnistumisesta kertoo myös koulutusten jälkeen pidetty kysely. Koulutusten jälkeen tehty kysely osoittaa koulutusten antaman hyödyn Pappilanmäen koulun henkilökunnan ensiaputietoihin. Kun kaikki vastaukset huomioidaan, oli täysin oikein vastattuja kysymyksiä neljä, vastausten keskiarvon ollessa 9,2. Kun tarkastellaan niiden henkilöiden vastauksia, jotka olivat olleet mukana kummassakin koulutuksessa, oli täysin oikein vastattuja kysymyksiä peräti seitsemän ja vastausten keskiarvo 9,7. Luvut osoittavat koulutuksista olleen hyötyä koulutettavien tietoihin, joten hanke oli hyödyllinen ja tarpeellinen. Mittarilla pystyttiin tutkimaan haluttua asiaa eli henkilökunnan ensiaputietoja ennen koulutusta, sekä koulutuksen merkitystä tietoihin. Luvut antavat myös aiheen jatkohankkeelle. Edellä olevat hankkeen tulokset osoittavat, että hanke ja koulutusten järjestäminen olivat tarpeellisia, sekä hyödyllisiä. Tämä jättää avoimeksi kysymyksen, minkälainen tilanne on muissa Suomen kouluissa. Mikä on niiden henkilökunnan ensiaputietojen ja

30 30 taitojen taso? Aiheen jatkohankkeella saattaisi olla suuri merkitys, kun pohditaan eri koulujen henkilökuntien valmiuksia toimia äkillisissä ensiapua vaativissa tilanteissa. Hanke eteni alusta loppuun saakka suunnitellussa aikataulussa. Hankkeesta oli kohderyhmälle hyötyä ja hankkeella on myös selkeää uutuusarvoa, koska se oli tehty nimenomaan vastaamaan kohderyhmän tarpeisiin.

31 31 LÄHTEET Baccino-Astrada, Alma Lääkintähenkilökunnan oikeudet ja velvollisuudet aseellisissa selkkauksissa. Helsinki: Suomen punainen risti. Castrén, Maaret, Riikola, Teija Elvytys, potilasversio. Viitattu kkeli=khp00004 Diabetesliitto Lapsen diabetes. Viitattu Forsius, Arno Esitelmä 212. reservin lääkintäupseerikurssin päättäjäisjuhlassa viitattu Heiskanen, Tarja, Salonen, Kristina, Sassi, Pirkko Mielenterveyden ensiapukirja. Helsinki: SMS Tuotanto oy. Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko, Sajavaara, Paula Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Jalkanen, Larisa 2003, Lapsi ensihoidossa. Teoksessa Ari Alaspää, Markku Kuisma, Leena Rekola, Kirsi Sillanpää (toim.) Uusi ensihoidon käsikirja. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Järvinen, Otso Acute Intestinal Ischaemia and Mesenteric Atherosclerosis. Tampere: University of Tampere. Kansanterveyslaitos Koululaisten ja nuorten tapaturmat. Viitattu nuorten_tapaturmat/ Karlsson, Linnea 2004, Lääketieteen tohtori. Kansanterveyslaitos. Viitattu Katajamäki, Erja Terveen lapsen ja nuoren kehitys, hoito ja ohjaus. Teoksessa Paula Koistinen, Susanna Ruuskanen, Tuula Surakka(toim.) Lasten ja nuorten hoitotyön käsikirja. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Kinnunen, Ari, Murtomaa, Markku Kuljetuksesta hoitoon. Teoksessa Ari Kinnunen(toim.) sairaankuljetus ja ensihoidon perusteet. Helsinki: Suomen punainen risti. Kuopio: Pelastusopisto. Kinnunen, Ari Sairastuminen. Teoksessa Ari Kinnunen(toim.) sairaankuljetus ja ensihoidon perusteet. Helsinki: Suomen punainen risti. Kuopio: Pelastusopisto. Kirk, Uffe Psyykkinen ensiapu. 3. painos. Helsinki: Mannerheimin lastensuojeluliitto ry, Suomen punainen risti, Suomen mielenterveysseura ry. Koponen, Päivikki, Hakulinen, Tuovi, Pietilä, Anna-Maija Terveyden edistämisen palveluja asiakkaalle. Teoksessa Anna-Liisa Karhula(toim.) Terveyden edistäminen uudistuvat työmenetelmät. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö. Kättö, Mika, lainsäädäntöneuvos, sisäasiainministeriö Viitattu isuus Lehtonen, Jarmo Poikkeava veren sokeripitoisuus. Teoksessa Ari Kinnunen(toim.) sairaankuljetus ja ensihoidon perusteet. Helsinki: Suomen punainen risti. Kuopio: Pelastusopisto. Leino, Anna-Liisa, Leino, Jarkko OPPIMISTYYLI teoriaa ja käytäntöä. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino oy.

32 Mattila. Ville Injuries and their risk factors in Finnish adolescents. Tampere. Tampere university press. Munnukka, Terttu Hoitamaan oppiminen ja opettaminen. Tampere: Tampereen yliopisto. Noppari, Eija Lapsen ja nuoren mielenterveyden edistäminen. Teoksessa Paula Koistinen, Susanna Ruuskanen, Tuula Surakka(toim.) Lasten ja nuorten hoitotyön käsikirja. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Ojajärvi. Anni. Sinkkonen. Annikka. Jokela. Jukka. Luopa. Pauliina. Räsänen. Minna Kouluterveys 2004: Padasjoen kuntaraportti. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus ja kehittämiskeskus Stakes. Paavola, Auli Tapaturmat. Teoksessa Paula Koistinen, Susanna Ruuskanen, Tuula Surakka(toim.) Lasten ja nuorten hoitotyön käsikirja. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Rauste Von Wright, Maija Liisa, Von Wright, Johan, Soini, Tiina Oppiminen ja koulutus. 9. Painos. Helsinki: Werner Söderström oy. Reitala, Janne Potilaan kohtaaminen ja tilan arviointi. Teoksessa Ari Kinnunen(toim.) sairaankuljetus ja ensihoidon perusteet. Helsinki: Suomen punainen risti. Kuopio: Pelastusopisto. Rekola, Leena, Hakala, Taisto Oppiminen, opettaminen ja valistus ensihoitajan työssä. Teoksessa Ari Alaspää, Markku Kuisma, Leena Rekola, Kirsi Sillanpää(toim.) Uusi ensihoidon käsikirja. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Sahi, Timo, Castrén, Maaret, Helistö, Neta, Kämäräinen, Leena Ensiapuopas. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Duodecim, Suomen punainen risti. Sahi, Timo, Castrén, Maaret, Helistö, Neta, Kämäräinen Leena Ensiapuopas painos. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Duodecim, Suomen punainen risti. Suomen punainen risti 1994, Ensiapu, Helsinki: Suomen punainen risti. Tahvanainen, Juha Alentunut tajunnan taso. Teoksessa Ari Kinnunen(toim.) sairaankuljetus ja ensihoidon perusteet. Helsinki: Suomen punainen risti. Kuopio: Pelastusopisto Tahvanainen, Juha Hengitysteiden tukkeutuminen ja hukkuminen. Teoksessa Ari Kinnunen(toim.) sairaankuljetus ja ensihoidon perusteet. Helsinki: Suomen punainen risti. Kuopio: Pelastusopisto Tahvanainen, Juha Yliherkkyysreaktio. Teoksessa Ari Kinnunen(toim.) sairaankuljetus ja ensihoidon perusteet. Helsinki: Suomen punainen risti. Kuopio: Pelastusopisto. Tilastokeskus. Käsitteet ja määritelmät. Viitattu

33 33 LIITE 1 Kyselykaavake Hyvä osallistuja Tämän kaavakkeen tarkoituksena on kartoittaa Pappilanmäenkoulun henkilökunnan ensiaputietoja. Tämän perusteella suunnittelen teille syksyllä 2007 järjestettävän ensiapukoulutuksen. Tähän kyselyyn ja koulutukseen olen saanut luvan rehtoriltanne. Jokaisessa kysymyksessä on kolme (3) eri vastausvaihtoehtoa. Vaihtoehdoista vain yksi on oikein. Ympyröikää mielestänne oikean vastausvaihtoehdon numero. Vastatkaa kysymyksiin siten, että ette tarkista tietoa mistään erillisestä lähteestä. Kyselyyn vastataan nimettömästi. 1. Elvytettäessä oikea puhallus/painelusuhde on: 1. 2: :5 3. 2:30 2. Kun oppilas saa epileptisen kohtauksen, niin toimin seuraavasti: 1. Laitan hänen hampaidensa väliin jotain, jotta hän ei pure kieleensä 2. Pyrin estämään kouristukset pitämällä hänestä tiukasti kiinni 3. Annan hänen kouristella vapaasti, mutta suojaan häntä siten, ettei hän loukkaa itseään kouristusten aikana kolhimalla itseään 3. Oppilas makaa käytävällä, hengittää, mutta ei herää yrityksistä huolimatta, joten: 1. Käännän hänet kylkiasentoon ja soitan Jätän hänet paikalleen ja soitan Haen toisen henkilökuntaan kuuluvan paikalle 4. Diabetesta sairastavan oppilaan veren sokerit menevät liian alhaiselle tasolle: 1. Yritän juottaa tai syöttää hänelle jotain sokeripitoista ja tarvittaessa soitan Kehotan häntä menemään ruokalaan syömään 3. Käsken hänet kotiin ja ilmoitan asiasta vanhemmille