Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys
|
|
- Kai Karjalainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MUHOKSEN KUNTA Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys SUUNNITELMAEHDOTUS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4356-P21189
2 SUUNNITELMAEHDOTUS Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ JOHDANTO KUNNAN VESIHUOLLON TAVOITTEET JA PAINOPISTEET Kunnan vesihuolto ja alueellinen yhteistyö Vesihuollon tavoitteet ja nykytila Pohjavedet ja ympäristö Kunnan strategia Väestömäärä, työpaikat ja ennusteet vuodelle Maankäyttö Edellisen kehittämissuunnitelman toteutuminen Toimenpiteet Toimenpiteiden toteutuminen Tukemisen ja rahoituksen periaatteet Vesihuollon rahoituksen periaatteet Avustukset vesiosuuskunnille Avustukset kiinteistön omistajille Asiantuntija- ja neuvonta-apua vesiosuuskunnille ja kiinteistönomistajille Kehittämissuunnitelmaan liittyvät muut suunnitelmat ja selvitykset VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET Haja-asutuksen vesihuollon nykytila Muhoksen Sanginjoen vesiosuuskunta Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyä koskeva lainsäädäntö Toimenpiteet vesihuoltolaitosten toiminta-alueen ulkopuolisilla alueilla VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Yleistä Vesihuollon toiminta-alue Veden laatu Vedenkäyttö- ja jätevesimäärät 2012 ja ennusteet vuodelle Verkostot Ylläpitoresurssit TOIMENPIDEOHJELMA TOIMINTAVARMUUS TOIMENPITEIDEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TIEDOTTAMINEN JA TOTEUTUKSEN SEURANTA Lausunnot ja tiedottaminen kehittämissuunnitelmasta Toimenpideohjelman päivittäminen Toteutuksen seuranta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki
3 SUUNNITELMAEHDOTUS LIITTEET Liite 1 Liite 2 Taulukko; Osa-alueittaiset väestömäärät ja -ennusteet, vedenkulutus- ja viemärivesimäärät ja -ennusteet Yleiskartta; vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostot, toiminta-alueet, asemakaava-alueet, pohjavesialueet, tulevat asemakaava-alueet (toiminta-alueen laajennusalueet) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki
4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SUUNNITELMAEHDOTUS 3 (22) TIIVISTELMÄ Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa määritellään kunnan vesihuollon tavoitteet ja kehittämisen toimenpiteet. Vesihuollon kehittämissuunnitelma käsittää koko kunnan vesihuollon eli vesihuollon haja-asustusalueilla ja vesihuoltolaitosten ylläpitämän vesihuollon. Tässä työssä on päivitetty Muhoksen vesihuollon kehittämissuunnitelma. Työssä on päivitetty kunnan vesihuollon nykytilanne, tavoitteet ja ennusteet sekä laadittu vesihuollon toimenpideohjelma. Vesihuollon suunnittelu ja kehittäminen kytkeytyy keskeisesti kunnan kaavoitukseen ja muuhun maankäytön suunnitteluun. Muhoksen kunnan nykyinen asukasmäärä on Vapaa-ajan asuntoja kunnassa on 635 kpl (asukkaiden määrä arviolta asukasta). Vuoteen 2030 mennessä kunnan asukasluvun on ennustettu kasvavan asukkaaseen. Kehittämissuunnitelmassa on tarkasteltu erikseen vesihuoltoa haja-asutusalueella ja vesihuoltolaitosten toiminta-alueella. Muhoksella lähes kaikki vakituinen asutus ja vapaa-ajan asutuksesta noin 70 % on liittynyt vesijohtoverkostoon. Viemäriverkostoon on liittynyt noin 70 % vakituisesta asutuksesta ja 35 % vapaa-ajan asutuksesta. Muhoksella talousveden toimittamisesta ja viemäröinnistä vastaa Muhoksen Vesihuolto Oy, Muhoksen kunnan omistama tytäryhtiö. Raakaveden hankinnan hoitaa Muhoksen ja Tyrnävän kuntien omistama tukkuvesiyhtiö Hirsijärven Vesi Oy, jolta Muhoksen Vesihuolto Oy ostaa asiakkailleen toimittaman talousveden. Muhoksen Vesihuolto Oy viemäriverkostosta jätevedet johdetaan Oulu-Muhos siirtoviemärissä Oulun Taskilan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Muhoksen Vesihuolto Oy:n toimittaman talousveden määrä on ollut keskimäärin m 3 /d ja vastaanottaman viemärivesimäärän m 3 /d. Vuoteen 2030 mennessä talousvesimääräennuste on m 3 /d ja viemärivesimääräennuste m 3 /d. Sanginjoen alueella vedentoimittamisesta vastaa Muhoksen Sanginjoen vesiosuuskunta. Muhoksen Vesihuolto Oy:llä ei ole vesihuoltolain mukaisesti hyväksyttyä vesihuollon toiminta-aluetta. Muhoksen kunta tullee tämän työn toimenpideohjelman mukaisesti hyväksymään vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen. Tässä työssä suunnitelluista mutta vielä hyväksymättömistä vesihuollon toiminta-alueista käytetään nimitystä vesihuollon toiminta-alue. Muhoksen Vesihuolto Oy:n suunniteltu toiminta-alue kattaa kirkonkylän, Päivärinteen ja Leppiniemen asemakaava-alueet. Haja-alueella toiminta-alue ulottuu 100 m etäisyydelle vesihuoltolaitoksen omistamasta vesijohdosta. Hajajätevesiasetuksen (209/2011) mukaisesti haja-asutusalueen jätevesien käsittely tulee saattaa asetuksen mukaiselle tasolle mennessä. Hajajätevesiasetuksessa määrätään jätevesien puhdistustasovaatimuksista ja käsittelymenetelmistä. Hajajätevesiasetus koskee kaikkea asutusta lukuun ottamatta asetuksessa määrättyjä poikkeuksia ja vapautuksia. Ensisijainen vaihtoehto haja-alueen jätevesien käsittelylle Muhoksen kunnassa on liittyminen vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Mikäli viemäriverkostoon liittyminen ei ole teknistaloudellisesti järkevää tai mahdollista, tulee jätevesien käsittely toteuttaa kiinteistökohtaisesti tai vaihtoehtoisesti useamman kiinteistön yhteisellä puhdistamolla. Pohjavesialueella jätevesien käsittely ei ole sallittua vaan jätevedet on kerättävä umpisäiliöön ja kuljetettava asianmukaisesti käsiteltäväksi. Tämän kehittämissuunnitelmapäivityksen toimenpideohjelmaan kirjataan vesihuollon tärkeimmät toimenpiteet sekä niiden vastuutaho ja alustava aikataulu. Yhteistoimintamuotoiset toimenpiteet painottuvat alueelliseen yhteistyöhön kuntien ja vesihuoltolaitosten kesken. Kunnan osalta ensisijaisena toimenpiteenä on vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksyminen vesihuoltolain mukaisesti. Myös Muhoksen Sanginjoen vesiosuuskunnan toiminta-alue tulee niin ikään hyväksyä vesihuoltolain mukaisesti.
5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SUUNNITELMAEHDOTUS 4 (22) 1 JOHDANTO Vesihuoltolaitoksen keskeisimmät toimenpiteet ovat toimintavarmuuden varmistaminen, verkostojen ja laitteiston säännöllinen kunnostaminen sekä viemäriverkoston laajennus haja-alueelle liittymishalukkuuden mukaan ja kun se teknistaloudellisin perustein on toteutettavissa. Haja-asutusalueen osalta keskeisin toimenpide on jätevesien käsittelyn saattaminen hajajätevesiasetuksen edellyttämällä tasolle. Vesihuoltolain (119/2001) 1 5 :n mukaan kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Muhoksen kunnan edellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma on vuodelta ja se on hyväksytty Muhoksen teknisessä lautakunnassa Vesihuollon kehittämissuunnitelma on tarkoitettu vesihuollon suunnittelun välineeksi ja vesihuollon tavoitteita määritteleväksi asiakirjaksi. Uusi vesihuoltolaki 3 on valmisteilla ja se on jätetty vuoden 2013 alussa eduskunnan käsiteltäväksi. Lakiuudistuksessa ei ole esitetty varsinaisia muutoksia vesihuollon kehittämissuunnitelman sisältöön liittyen, mutta siinä painotetaan valvontaviranomaisten mahdollisuutta tulla kuulluksi. Lakiuudistuksessa on ehdotettu, että vesihuollon kehittämissuunnitelman laadinta ei jatkossa olisi enää lakisääteinen tehtävä. Tämän suunnitelman keskeisenä sisältönä on määritellä vesihuollon tulevat kehittämistoimenpiteet sekä ottaa kantaa haja-asutusalueiden vesihuollon ratkaisuihin. Suunnitelmaan kirjattavat kohteet valitaan toteutustarpeen ja vesihuoltolaitoksen taloudellisten resurssien perusteella. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 4 nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011, hajajätevesiasetus) 5 mukaan vuoden 2016 maaliskuun 15. päivään mennessä kaikkien kiinteistöjen jätevesienkäsittelyn on oltava hajajätevesiasetuksen mukaisessa kunnossa, mikä tuo esille viemäriverkoston laajennustarpeen tarkastelun hajaalueelle. Tämä kehittämissuunnitelma on laadittu ympäristöviranomaisen vuonna 2008 tulleen ohjeen ja kehittämissuunnitelmarungon mukaisesti. 6 Vesihuollon kehittämissuunnitelman laatimistyön ohjausryhmässä ovat olleet osallisina vesihuoltolain mukaiset valvontaviranomaiset, joita näin ollen on kuultu suunnittelutyön laadinnan aikana. Suunnittelutyön ohjausryhmään ovat kuuluneet: Mikko Kari Muhoksen kunta, työn vetäjä Eero Airaksinen Muhoksen kunta Esko Jouhten Muhoksen Vesihuolto Oy Jaana Kiiski Oulun seudun ympäristötoimi Pirjo Takku Oulun seudun ympäristötoimi Sakari Kalliokoski Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Juha Kangaskokko Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Konsultin edustajina ovat toimineet projektipäällikkönä ins. Pekka Pesälä ja pääsuunnittelijana dipl.ins. Päivi Määttä. 1 Vesihuoltolaki (119/2001). 2 FCG Planeko Oy, Muhoksen vesihuollon kehittämissuunnitelma. 3 Hallituksen esitys eduskunnalle vesihuoltolainsäädännön muuttamisesta, luonnos Ympäristönsuojelulaki 86/ Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. 209/ Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma hyviä suunnittelukäytäntöjä. Ympäristöopas Pirkanmaan ympäristökeskus.
6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SUUNNITELMAEHDOTUS 5 (22) Suunnittelutyön yhteydessä konsultti on ollut yhteydessä Muhoksen Sanginjoen vesiosuuskuntaan / Tapio Myllykoski. Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittämistyössä on otettu huomioon myös Hirsijärven Vesi Oy:n kehittämistarpeet (Muhoksen kunta omistaa Hirsijärven Vesi Oy:stä 50 %). 2 KUNNAN VESIHUOLLON TAVOITTEET JA PAINOPISTEET 2.1 Kunnan vesihuolto ja alueellinen yhteistyö Vesihuollon tavoitteet ja nykytila Vedenhankinnan ja jakelun perustavoitteena on hyvälaatuisen ja riittävän talousveden toimittaminen kunnan asukkaille. Tavoitteisiin pyritään tarkoituksenmukaisilla ja taloudellisilla teknisesti korkeatasoisilla ratkaisuilla. Jätevesien käsittelyn tavoitteena on haja-asutuksen aiheuttaman jätevesikuormituksen vähentäminen ja jätevesikuormituksen aiheuttamien haittojen poistaminen. Hajajätevesiasetus asettaa vaatimukset haja-asutusalueen jätevesien käsittelylle. Muhoksen kunnassa toimii kolme vesilaitosta; Muhoksen Vesihuolto Oy, Hirsijärven Vesi Oy ja Muhoksen Sanginjoen Vesiosuuskunta. Hirsijärven Vesi Oy on Tyrnävän ja Muhoksen kuntien omistama tukkuvesiyhtiö, joka vastaa vedenhankinnasta Muhoksella ja Tyrnävällä. Hirsijärven Vesi Oy vastaa vedenottamoista Hirsijärvi-Ahmas pohjavesialueilla sekä pohjaveden toimittamisesta Muhokselle ja Tyrnävälle Tupun venttiiliaseman kautta. Muhoksen Vesihuolto Oy vastaa talousveden toimittamisesta, jakelusta sekä jätevesien johtamisesta Muhoksen kunnan alueella. Muhoksen vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkostoon on liittynyt lähes 100 % koko kunnan asukkaista. Jätevedet johdetaan Oulu- Muhos siirtoviemärissä Oulun Taskilan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Muhoksen vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon on liittynyt noin 70 % asukkaista. Viemäriverkosto kattaa nykyiset asemakaava-alueet sekä Oulujokivarsiasutuksen. Muhoksen Sanginjoen Vesiosuuskunta vastaa talousveden toimittamisesta ja jakelusta Sanginjokivarressa Muhoksen ja Oulun alueella. Muhoksen puolella vesiosuuskunnassa on noin 130 vedenkäyttäjää. Viemäriverkostoa vesiosuuskunnalla ei ole. Kuntien ja vesilaitosten välistä yhteistyötä vesihuollossa lisätään ja kehitetään. Nykyisin Muhoksen kunta tekee yhteistyötä Utajärven kunnan ja Oulun kaupungin kanssa. Utajärven ja Muhoksen kuntien välillä on tehty yhteistyösopimus vuonna Sopimuksessa on sovittu Utajärven kunnan viemärivesien johtamisesta Muhoksen siirtoviemäriin. Muhoksen ja Utajärven vesijohtoverkostot on yhdistetty, kapasiteetti on noin 200 m 3 /d Muhoksen verkostoon. Oulun Veden ja Muhoksen kunnan välille on tehty yhteistyösopimus vuonna Tämä sopimus kattaa Muhoksen jätevesien johtamisen Oulun Taskilan jätevedenpuhdistamolle. Muhokselta ja Utajärveltä johdettava maksimi jätevesimäärä sopimuksen mukaan on 65 l/s. Muhoksen ja Oulun Pikkaralan vesijohtoverkostot on yhdistetty Oulujoen molemmilla puolilla.
7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SUUNNITELMAEHDOTUS 6 (22) Pohjavedet ja ympäristö Muhoksen kunnan alueella sijaitsee kuusi pohjavesialuetta, joiden tiedot on esitetty taulukossa 1. Pohjavesialueet on esitetty liitteen 2 kartassa. Taulukko 1. Pohjavesialueet 7. Nimi Luokka Pinta-ala [km 2 ] (pohjavesialue / muodostumisalue) Arvioitu pohjaveden muodostumismäärä [m 3 /d] Vedenottamot Hirsijärvi-Ahmas I 45,09 / 22, Muhos-Rokua I 42,01 / 28, Lamunkangas III 2,20 / 1, Kattilanpalo III 11,80 / 7, Lantonkangas III 15,14 / 10, Karho-Ojankangas III 9,84 / 5, Osittain Muhoksen kunnassa ja pääosin Oulun kaupungin alueella sijaitsee Hangaskankaan I-luokan pohjavesialue, missä on myös Oulun Veden käytössä oleva vedenottamo. Osittain Muhoksen kunnan ja pääosin Tyrnävän kunnan alueella sijaitsee Pyrrinkankankaan III-luokan pohjavesialue. Oulun kaupungin alueella sijaitsee myös Isokankaan I- luokan pohjavesialue, missä on Muhoksen Sanginjoen vesiosuuskunnan vedenottamo. Muhoksen kunnan alueella pohjavesialueille ei sijoitu erityisiä riskitoimintoja. Pohjavesialueilla asutus ja siten jätevesien aiheuttama riski on hyvin vähäistä. Muhoksen kunnan alueella sijaitsevat seuraavat Natura-alueet: Tikanlantto-Isolantto, Räkäsuo, Rokua, Löytösuo-Karpassuo-Reikäsuo, Röölantto-Murtokoski ja Syväojansuu, Päijänne-Välisuo ja Ruostesuo sekä Muhos ja Poikajoen alueet. 7 Natura-alueille ei sijoitu riskiä aiheuttavia vesihuollon toimintoja. Muhoksen kunnan ympäristöpalveluista vastaa Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunta, joka toimii ympäristönsuojelu- ja ympäristöterveydenhuoltoviranomaisena Oulun seudulla. Muhoksen kunnan ympäristösuojelumääräyksissä (hyväksytty kunnanvaltuustossa ) annetaan määräyksiä mm. jätevesien käsittelystä kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella. Ympäristösuojelumääräykset löytyvät Oulun kaupungin Internet-sivuilta -> ympäristö ja luonto -> Oulun seudun ympäristötoimi -> Ympäristönsuojelu -> Ohjeet ja määräykset -> Ympäristönsuojelumääräykset -> Muhoksen kunnan ympäristösuojelumääräykset. 7 OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu.
8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SUUNNITELMAEHDOTUS 7 (22) 2.2 Kunnan strategia Väestömäärä, työpaikat ja ennusteet vuodelle 2030 Muhoksen kunnan väkimäärä vuoden 2012 lopussa oli Asukasluku on kasvanut 1970-luvulta lähtien keskimäärin 0,6 % vuodessa. Tilastokeskuksen asukaslukuennuste vuodelle 2030 on asukasta, jolloin vuosikasvu olisi nykyisen 0,6 % mukainen. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Muhoksella on vakituisessa käytössä olevia asuntoja kpl ( ), joista 92 % on rivi- ja pientaloja. Kunnan väestöstä lähes 80 % asuu Kirkonkylässä tai sen liepeillä sekä Päivärinteen taajamassa. Uudisrakentamisesta puolet sijoittuu haja-alueelle, painottuen selvästi Oulujokivarteen. Kunnassa olevien loma-asuntojen määrä on 635 kpl ( ). Muhoksen kunnan osa-aluejako on esitetty kuvassa 1. Liitteellä 1 olevassa taulukossa on esitetty osa-alueittaiset väestömäärät. Kuva 1. Muhoksen kunnan osa-aluejako. Muhoksen työpaikkojen omavaraisuus on noin 75 %. Työpaikkojen määrä Muhoksella on noin kpl. Eniten työpaikoista on sosiaali- ja terveyspalveluissa, seuraavana koulutuksessa, kaupassa ja maa-, metsä- ja kalataloudessa ja vasta näiden jälkeen te-
9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SUUNNITELMAEHDOTUS 8 (22) Maankäyttö ollisuudessa ja rakentamisessa. 8 Muhoksella suurin yksittäinen vedenkuluttaja on Viskaalin teurastamo, mikä on aloittanut toiminnan vuoden 2013 lopussa. Muita mainittavia teollisuuden tai karjatalouden erityisen suuria yksittäisiä vedenkuluttajia alueella ei ole. Muhoksen kunnan pinta-ala on 784 km 2 ja taajama-aste 78 %. Muhoksen keskustaalueella on yhteensä 6,5 km 2 asemakaavoitettua aluetta, Leppiniemessä 2,7 km 2 ja Päivärinteen alueella 1,0 km 2. Muhoksen kunta on laatinut seuraavat valtuuston hyväksymät yleiskaavat (laatimisvuosi/ vahvistamisvuosi): - Oulujokivarren osayleiskaava (1981) - Rokuan osayleiskaava (1991) - Oulujokivarren eteläpuolen osayleiskaava (1993) - Kirkonkylän osayleiskaava (laadittu1992/ vahvistettu 1993, tarkistettu 1995/ vahvistettu 1996) - Oulujokivarren pohjoispuolen osayleiskaava (laadittu 1996/ osittain vahvistettu 2004) - Oulujokivarren pohjoispuolen osayleiskaavan muutos ja laajennus (laadittu 2004/ hyväksytty 2004) - Rokuan yleiskaava (laadittu 2006/ hyväksytty 2006) - Montta-Pyhänsivu osayleiskaava (laadittu 2007/ hyväksytty 2007) - Oulujokivarren eteläpuolen osayleiskaavan muutos ja laajennus (laadittu 2008/ hyväksytty 2009) Päivärinteen osayleiskaava on vireillä. Ajan tasalla oleva kaavoitustilanne on nähtävissä kunnan Internet-sivuilla -> rakentajalle -> kaavat. Kuvan 1 osa-alueista kaavoituksen perusteella voidaan osoittaa väestömäärän kasvua pääasiassa keskusta 1 ja 2 alueille, Oulujokivarteen, Päivärinteelle sekä Leppiniemeen. Muhoksen Vesihuolto Oy:llä ei ole vesihuoltolain mukaisesti hyväksyttyä vesihuollon toiminta-aluetta. Tämän kehittämissuunnitelman toimenpideohjelman mukaisesti Muhoksen kunta tullee hyväksymään Muhoksen Vesihuolto Oy:n toiminta-alueen. Tässä työssä toiminta-alueella tarkoitetaan ko. vielä hyväksymätöntä ja suunniteltua vesihuollon toiminta-aluetta, mutta siitä käytetään nimitystä vesihuollon toiminta-alue. Muhoksen vesihuoltolaitoksen vesi- ja jätevesiverkoston toiminta-alue noudattaa vahvistettuja asemakaava-alueita (Kirkonkylän, Leppiniemen ja Päivärinteen asemakaavaalueet). Haja-alueella toiminta-alue ulottuu 100 m etäisyydelle vesihuoltolaitoksen omistamasta vesijohdosta. Vesihuoltolaitoksella tulee olla taloudelliset edellytykset huolehtia vesihuollosta toiminta-alueellaan, ts. vesi- ja viemäriverkoston rakennuttamisesta ja ylläpidosta. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueista ja verkostojen laajentamisperiaatteista on kuvattu tarkemmin jäljempänä luvuissa 4 ja 5. Vesihuollon suunnittelu ja kehittäminen kytkeytyy kaavoituksen ja muun maankäytön suunnitteluun. Kunta ohjaa asutuksen ja elinkeinoelämän sijoittumista kunnan alueella, mikä vaikuttaa vesijohto- ja viemäriverkostojen rakentamiseen ja laajentamiseen vesihuolto- ja ympäristönsuojelulain ohella. Kaavoituksessa otetaan huomioon vesihuollon teknis-taloudelliset toteuttamismahdollisuudet. 8 Muhoksen kunta Strategia vuoteen 2020.
10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SUUNNITELMAEHDOTUS 9 (22) 2.3 Edellisen kehittämissuunnitelman toteutuminen Toimenpiteet Muhoksen kunnan edellisessä vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitettiin toimenpiteet vuosille Muhoksen kunta ja Muhoksen Vesihuolto Oy ovat kehittäneet vesihuoltoa kunnan alueella melko pitkälle kehittämissuunnitelmassa esitetyn mukaisesti. Edellisen kehittämissuunnitelman toimenpiteet tiivistetysti on esitetty seuraavassa. Vesihuoltolaitosten toimenpiteet - uusien vesilähteiden ja syöttövesiyhteyksien selvitys - lisäkaivojen rakentaminen Hirsijärven pohjavesialueelle - veden varastotilavuuden lisätarpeen selvitys - selvitys kalkkikivialkaloinnin soveltuvuudesta raakavedelle - ylävesisäiliön saneeraus - verkoston toimivuusselvitys / mallinnus - uusien johtoyhteyksien / paineenkorottamoiden suunnittelu ja rakentaminen - vesijohto- ja viemäriverkoston ja laitteiden saneeraus - tukkuvesiyhtiön vedenhankinnan varmistaminen ja rinnakkaisen syöttöjohdon rakentaminen Keskitetyn vesihuollon kehittäminen - vesijohto- ja viemäriverkoston laajentaminen kaavoituksen mukaisesti - hulevesiviemäröinnin laajentaminen Toiminta-alueen ulkopuoliset alueet - kiinteistöjen liittyminen vesihuoltolaitoksen verkostoon - kiinteistöjen jätevesien käsittelyn saattaminen jätevesiasetuksen mukaiseksi Muut toimenpiteet - sammutusvesisuunnitelman laatiminen - toimintavarmuuden parantaminen - kuntien ja vesihuoltolaitosten yhteistyön kehittäminen Toimenpiteiden toteutuminen Muhoksen Vesihuolto Oy on toteuttanut tai parhaillaan toteuttamassa useita esitetyistä kehittämistoimenpiteistä. Vesihuoltolaitos on teettänyt Muhoksen vesijohtoverkoston mallinnuksen toiminnallisuuden tarkasteluksi vuonna Ylävesisäiliö on saneerattu vuonna Uutena suurena vedenkuluttajana verkostoon on liittynyt Viskaalin alue, jonne on rakennettu uusi vesijohtoyhteys ja tullaan rakentamaan alavesisäiliö. Verkostoa saneerataan ja uutta verkostoa rakennetaan vuosittain. Viemäriverkostoa laajennetaan säännöllisesti haja-alueelle liittymishalukkuuden ja teknistaloudellisen kannattavuuden perusteella. Tupun alueella Karho-Ojankankaan III-luokan pohjavesialueella tehdään parhaillaan pohjavesikartoitusta vedenhankinnan lisäämiseksi. Muhoksen Vesihuolto Oy:n sammutussuunnitelma on laadittu vuonna 2009 ja valvontatutkimusohjelma vuonna Hirsijärven Vesi Oy:n valvontatutkimusohjelma on niin ikään laadittu vuonna Tämän kehittämissuunnitelman kappaleessa 5 on esitetty toimenpideohjelma vuoteen Edellisen kehittämissuunnitelman toteutumatta jääneet ja edelleen toteuttamiskelpoiset toimenpiteet on esitetty tämän kehittämissuunnitelman toimenpideohjelmassa. Merkittävimpinä toimenpiteinä mainittakoon vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden 9 FCG Suunnittelukeskus, Muhoksen vesijohtoverkoston mallinnus.
11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SUUNNITELMAEHDOTUS 10 (22) hyväksyminen vesihuoltolain mukaisesti, toimintavarmuuden parantamisen sekä viemäriverkoston laajentamisen haja-alueelle liittymishalukkuuden ja teknistaloudellisen kannattavuuden mukaisesti. 2.4 Tukemisen ja rahoituksen periaatteet Vesihuollon rahoituksen periaatteet Vesihuoltolaitos rahoittaa käyttömenot ja investoinnit liittymis-, perus- ja käyttömaksuilla sekä tarvittaessa lainarahoituksella. Julkisen tuen muotoja ovat mm. valtion varoista myönnettävät avustukset ja mahdollinen kunnan avustus. Vesihuoltolaitos kustantaa itse verkoston laajennusten rakennussuunnitelmat ja rakentamisen Avustukset vesiosuuskunnille Valtio voi osallistua merkittävien yhdys-, syöttö- tai runkovesijohtojen tai siirtoviemärien rakentamiseen tekemällä rakennustyön ns. valtion vesihuoltotyönä. Valtion vesihuoltoavustusta voi hakea Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Lisätietoja: -> Palvelut -> Rahoitus ja avustukset -> Rahoitus ja avustukset ELY-keskusten ympäristövastuualue -> Vesihuoltoavustukset. Vesiosuuskunnat voivat hakea avustusta vesihuoltoverkostojen rakentamiseen avoimella hakemuksella Muhoksen kunnanhallitukselta, jolla on päätösvalta valtuuston myöntämien määrärahojen puitteissa Avustukset kiinteistön omistajille Varsinaisia avustuksia jätevesijärjestelmien uusimiseen tai kunnostamiseen ei tällä hetkellä ole saatavissa. Yksittäisen kiinteistön omistajat voivat osittain vähentää verotuksessa kotona teetetyn työn kustannukset. Vähennyksen voi tehdä vain työkuluista, ei tarvikkeista tai matkakuluista. Lisätietoja: Asiantuntija- ja neuvonta-apua vesiosuuskunnille ja kiinteistönomistajille Pohjois-Pohjanmaan alueella luotettavaa ja puolueetonta neuvontaa haja-asutusalueen jätevesien käsittelystä ja vaatimuksista antaa ProAgria Oulusta, jolla on käynnissä Jätevesihanke Tarkempaa tietoa hankkeesta saa ProAgria Oulun internetsivuilta osoitteesta ProAgria Oulun jätevesineuvontatyö tullee saamaan rahoituksen hankkeen jatkamiseksi vuoden 2016 kevääseen saakka. Tiedottamalla parempaan vesistöjen tilaan hankkeen (hanke käynnissä ) julkaisemassa jätevesioppaassa 10 kerrotaan niin ikään puolueettomasti, luotettavasti ja uudistuneeseen lainsäädäntöön nojautuen jäteveden käsittelyvaatimuksista vesihuoltoverkostojen ulkopuolisilla alueilla sekä annetaan neuvoja siitä. Muhoksen kunta, Oulun seudun ympäristötoimi ja ELY-keskus antavat yleistä ohjausta ja neuvontaa jätevesiasioissa. 10 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Jätevesiopas.
12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SUUNNITELMAEHDOTUS 11 (22) 2.5 Kehittämissuunnitelmaan liittyvät muut suunnitelmat ja selvitykset Kunnan kaavoituskatsauksessa esitellään tulevia kaavoituskohteita ja asemakaavamuutoksia. Vesihuollon suunnittelu ja kehittäminen kytkeytyy kaavoitukseen ja muuhun maankäytön suunnitteluun. Kunta ohjaa asutuksen ja elinkeinoelämän sijoittumista kunnan alueella, mikä vaikuttaa vesijohto- ja viemäriverkostojen rakentamiseen ja laajentamiseen. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet ja niiden tulevaisuudessa tapahtuvat laajennukset määräytyvät kaavoituksen perusteella. Muhoksen kunnalla on lakisääteinen valmiussuunnitelma, jossa on käsitelty myös vesihuoltoa. Hirsijärven Vesi Oy:llä on oma valmiussuunnitelma v ja Muhoksen kunnan vesihuoltolaitoksella valmiussuunnitelma v Kunnan / vesihuoltolaitoksen tulisi tehdä myös varautumissuunnitelma, jossa on käsitelty vesihuoltoa. Varautumissuunnitelma sisältää normaaliolojen toimenpiteet häiriötilanteiden varalle sekä valmiuslain velvoittaman valmiussuunnitelman poikkeusolojen varalle. Vesihuoltolaitoksen tulisi tehdä terveydensuojelulain (763/1994) mukainen erityistilannesuunnitelma talousveden laadun turvaamisesta erityistilanteissa. Erityistilannesuunnitelma on tarkoitettu kuntien terveydensuojeluviranomaisten ja talousvettä toimittavien laitosten talousveden säännöllisen valvonnan ja erityistilanteisiin varautumisen tueksi. Sammutusvesisuunnitelma on laadittu vuonna Vuonna 2011 voimaan tulleen pelastuslain mukaan sammutusveden hankinta ja toimittaminen on kunnan vastuulla. Käytännössä tämä tarkoittaa luonnonvesilähteiden ja verkostovesimäärävarausten lisäksi palopostien ja sammutusvesiasemien kunnossapitoa ja huoltoa. Muhoksen Vesihuolto Oy:n valvontatutkimusohjelma on laadittu vuonna 2012 (AirIx Ympäristö Oy). Myös Hirsijärven Vesi Oy:n valvontatutkimusohjelma on laadittu vuonna Pohjavesialueen suojelusuunnitelmaa ei ole tehty Hirsijärvi-Ahmas ja Rokuan I-luokan pohjavesialueille.
13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SUUNNITELMAEHDOTUS 12 (22) 3 VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET 3.1 Haja-asutuksen vesihuollon nykytila Muhoksen kunnassa lähes kaikki vakituinen asutus on liittynyt vesijohtoverkostoon. Viemäriverkoston ulkopuolella on 30 % asukkaista (= asukasta). Kunnassa on 635 vapaa-ajan asuntoa (= arvioilta henkilöä), joista noin 70 % on liittynyt vesijohtoverkostoon ja 35 % viemäriverkostoon. Talousvesi Vesijohtoverkoston ulkopuolella olevalla loma-asutuksella (30 %) omien kaivojen käyttö on vähäistä, joten valtaosa em. loma-asutuksesta on kantoveden varassa. Jätevesi Viemäriverkoston ulkopuolella vakituisessa käytössä olevilla kiinteistöillä sekä paineellisen vesijohtoverkoston piirissä olevilla loma-asunnoilla jätevesien käsittely on hoidettu perinteisellä 2 3 -osaisella sakokaivo- ja kivipesäkäsittelyllä, mikä ei vastaa hajajätevesiasetuksen edellyttämää tasoa. Kiinteistöt, jotka ovat uusineet jätevesijärjestelmänsä, ovat suosineet laitepuhdistamoa. Lietteet Haja-asutusalueen umpi- ja sakokaivolietteet kuljetetaan kirkonkylän tasausaltaalla olevaan sakokaivolietteen vastaanottoyksikköön, jossa liete välpätään. Välpätty lietevesi johdetaan siirtoviemärillä Oulun Taskilan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi ja välppäjäte kuljetetaan kaatopaikalle. Viime vuosina haja-asutusalueelta toimitetun lietteen määrä on ollut noin m 3 vuodessa Muhoksen Sanginjoen vesiosuuskunta Muhoksen Sanginjoen vesiosuuskunta on perustettu vuonna Vesiosuuskunta toimii Muhoksen kunnan ja Oulun kaupungin alueilla. Osuuskunnan vesijohtoverkosto kattaa Sanginjokivarren Holtinkylästä Pirttijärvelle. Verkoston pituus on 45 km. Vesiosuuskunnalla ei ole vesihuoltolain mukaisesti hyväksyttyä toiminta-aluetta. Vesiosuuskunnan omistavat vesiliittymien omistajat, joita oli vuoden 2012 lopussa 175 (arviolta 385 asukasta), joista 1/3 on Muhoksen kunnan puolella. Vesijohtoverkostoon liittymisaste toiminta-alueella vakituisen asutuksen osalta on lähes 100 %, mutta loma-asutuksesta kaikki ei ole liittynyt verkostoon. Vesiosuuskunnan keskimääräinen vedenkulutus on noin 45 m 3 /d. Vesiosuuskunta saa raakavetensä Oulun kaupungin puolella sijaitsevasta Isokankaan pohjavedenottamolta. Vedenottamon kapasiteetti on 250 m 3 /d. Vesi alkaloidaan kalkkikivellä. Vesiosuuskunnalla ei ole omaa viemäriverkostoa ja jätevesienkäsittelyä. Jätevesienpuhdistus toteutetaan kiinteistökohtaisin ratkaisuin. Muhoksen Sanginjoen vesiosuuskunta on osoittanut kiinnostuksensa päivystyksen ja automaatiojärjestelmän järjestämiseksi yhteistyössä Muhoksen Vesihuolto Oy:n kanssa. 3.2 Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyä koskeva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain nojalla annetun hajajätevesiasetuksen (209/2011) mukaan kaikkien kiinteistöjen jätevesienkäsittelyn on oltava jätevesiasetuksen mukaisessa kunnossa mennessä. Hajajätevesiasetus astui voimaan ja samalla kumo-
14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SUUNNITELMAEHDOTUS 13 (22) si aiemman valtioneuvoston asetuksen (542/2003) 11 talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Ympäristönsuojelulaki edellyttää jätevesien puhdistamista, mikäli kiinteistöä ei ole liitetty yleiseen viemäriverkostoon. Lain mukaan jätevedet on käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Hajajätevesiasetus määrää jätevesien yleisen puhdistustason ja kunta voi ympäristönsuojelumääräyksissään antaa alueellaan tiukempia määräyksiä paikallisten olosuhteiden mukaisesti. Ympäristönsuojelulain ja hajajätevesiasetuksen säädösmuutoksilla kohtuullistettiin jätevesien käsittelyn tehostamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Ympäristönsuojelulain nojalla vaatimuksista voidaan poiketa, jos ympäristöön aiheutuva kuormitus on vähäistä ja käsittelyjärjestelmän parantamiseksi edellytetyt toimet korkeiden kustannusten tai teknisen vaativuuden vuoksi kokonaisuutena arvioiden ovat kiinteistönhaltijalle kohtuuttomat. Muhoksen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi hakemuksesta myöntää kiinteistökohtaisen poikkeuksen enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Ympäristönsuojelulain nojalla jätevesien puhdistustasoa koskevan vaatimuksen noudattamisesta vapautuvat kiinteistöllä vakituisesti asuvat kiinteistön haltijat, jotka ovat täyttäneet 68 vuotta ennen Vapautuksen edellytyksenä kuitenkin on, että kiinteistön nykyisestä jätevesien käsittelystä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Uusilta rakennuksilta asetuksen mukaista jätevesien käsittelyä on vaadittu jo vuodesta Vapautus ei koske uudisrakennuksia eikä vapaa-ajan asuntoja. 3.3 Toimenpiteet vesihuoltolaitosten toiminta-alueen ulkopuolisilla alueilla Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolelle jäävät kiinteistöt ovat velvollisia kunnostamaan jätevesihuoltojärjestelmänsä (ks. kappale 3.2). Seuraavassa on esitetty menettelyvaihtoehtoja vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiden ulkopuolella sijaitseville kiinteistöille. Mahdollisuus hyödyntää olemassa olevia vesi- ja viemäriverkostoja Toiminta-alueen ulkopuoliset kiinteistöt voivat erikseen sopimalla liittyä vesihuoltolaitoksen verkostoihin. Kiinteistöjen, jotka sijaitsevat nykyisen verkoston lähietäisyydellä, kannattaa harkita liittymistä keskitettyyn vesihuoltoon. Liittyminen yleensä kannattaa vielä metrin etäisyydellä verkostosta, mutta liittymismahdollisuus tulisi tarkastella tapauskohtaisesti huomioiden mm. maaston korkeusasemat, maaperän laatu ja putkiston mitoitus. Muhoksen Vesihuolto Oy laatii teknistaloudellisen tarkastelun käytännössä kaikille kiinteistöille, jotka osoittavat halukkuutensa vesihuoltolaitoksen verkoston piiriin liittymisestä. Liittymiskyselyiden perusteella Muhoksen Vesihuolto Oy kartoittaa ko. alueen asutuskeskittymän muidenkin kiinteistöjen liittymishalukkuuden, jolloin kustannukset yksittäistä liittyjää kohti tulisivat kohtuullisemmiksi. Muhoksen Vesihuolto Oy:n viemäriverkostoon on viimeisen viiden vuoden aikana liittynyt 110 kpl haja-asutusalueen kiinteistöä. Kiinteistöjen yhteinen vesihuolto / jätevesi Kaksi tai useampi kiinteistö voi järjestää yhteisen jätevesihuollon. Kiinteistöjen yhteinen jätevedenkäsittely on kannattavaa, kun kiinteistöt sijaitsevat riittävän lähellä toisiaan. Ohjeellinen kiinteistöjen välinen maksimietäisyys on n. 200 metriä silloin, kun ra- 11 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 542/2003.
15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SUUNNITELMAEHDOTUS 14 (22) kentaminen ei vaadi erikoisrakenteita (esim. yleisten teiden alituksia tai louhintaa). Jos kiinteistöt päättävät liittyä yhdessä olemassa olevaan jätevesiverkostoon, kiinteistönomistajien tulee olla yhteydessä vesihuoltolaitokseen. Kiinteistöjen yhteisellä pumppaamolla tai jätevedenkäsittelyllä voidaan saavuttaa merkittäviä investointi- ja käyttökustannuksien säästöjä. Kiinteistöjen omistajien tulee tehdä keskenään kirjalliset sopimukset järjestelmien sijoittamisesta ja ylläpidosta. Soveltuva menetelmä valitaan tapauskohtaisesti. Kiinteistöjen yhteistä vesihuoltoa harkittaessa on huomioitava, että pohjavesialueella kaikki jätevedet on johdettava viemäriverkostoon, mikäli se on mahdollista. Muussa tapauksessa jätevedet on kerättävä umpisäiliöön ja toimitettava käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle tai käsiteltävä tiiviissä jäteveden käsittelyjärjestelmässä ja puhdistetut jätevedet on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle (Muhoksen kunnan ympäristönsuojelumääräykset 6 ). Pohjavesialueen ulkopuolella asukasvastineluvun jätevedenpuhdistamoilla ja rantavyöhykkeellä sijaitsevilla jätevedenpuhdistamoilla on saavutettava jätevesiasetuksen 4 mukainen puhdistustaso (Muhoksen kunnan ympäristönsuojelumääräykset 5, 6 ). Kiinteistökohtainen vesihuolto / talousvesi Oman kaivon vedenlaatu on suositeltavaa tutkituttaa säännöllisesti ja aina jos epäillään, että talousvedestä voi aiheutua terveyshaittaa. Laboratoriotulosten perusteella todetaan, täyttääkö talousvesi laatuvaatimukset ja -suositukset. Neuvoja kaivon rakentamiselle tai vanhan kaivon kunnostamiselle saa esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen Hyvä kaivo esitteestä. Yleistä neuvontaa kaivoista ja vedenlaadusta saa Oulun seudun ympäristötoimesta. Kiinteistökohtainen vesihuolto / jätevesi Jätevesijärjestelmää valitessa on ensimmäiseksi otettava yhteyttä kunnan rakennusvalvontaan. Jätevesijärjestelmän uusiminen vaatii aina toimenpideluvan hakemisen tai tarvittaessa rakennusluvan. Jätevesijärjestelmää valitessa on huomioitava kunnan ympäristönsuojelumääräykset. Ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti jätevedet on pohjavesialueella johdettava viemäriverkostoon, kerättävä umpisäiliöön tai käsiteltävä tiiviissä jäteveden käsittelyjärjestelmässä ja puhdistetut jätevedet on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle. Rantavyöhykkeellä on saavutettava jätevesiasetuksen 4 mukainen puhdistustaso. Kiinteistön omistajan tulee hankkia puolueeton ja kokemusta omaava vesihuollon suunnittelija, joka suunnittelee kiinteistölle tarkoituksenmukaisimman jätevesien käsittelyjärjestelmän. Suunnittelija selvittää rakennuspaikan asettamat vaatimukset jätevesijärjestelmälle sekä esittää kiinteistössä sovellettavan puhdistusvaatimustason ja siihen sopivan puhdistusjärjestelmän. Suunnittelijan tulee tutustua kohteeseen paikan päällä käymällä. Suunnittelijalta tulee vaatia eri järjestelmävaihtoehtojen esittämistä ja niiden vertailua (investointi- ja käyttökustannukset sekä hoito- ja huoltotarve). Suunnitelmasta on käytävä ilmi myös laitteiston lietteenpoistoväli ja lietteiden asianmukainen toimitus käsiteltäväksi.
16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SUUNNITELMAEHDOTUS 15 (22) Vesihuollon toiminta-alueiden ulkopuolella voidaan käyttää olosuhteista riippuen seuraavia jätevesien käsittelymenetelmiä: maasuodattamo: jätevesien johtaminen maastoon kolmiosaisen saostuskaivon ja fosforipoistolla tehostetun maasuodatuksen tai vastaavan kautta. Puhdistetut jätevedet kootaan ja johdetaan suodatuksen jälkeen maastoon tai ojaan. maahanimeyttämö: jätevesien johtaminen maastoon kolmiosaisen saostuskaivon ja maahanimeyttämön kautta. Jätevedet suotautuvat maakerrosten läpi pohjaveteen. laite- eli pienpuhdistamo kaksoisviemäröinti: harmaiden vesien eli pesuvesien maasuodatus tai vastaava ja WC-vesien johtaminen umpikaivoon ja kuljetus vastaanottoasemalle tai kuivakäymälä ja käymäläjätteen kompostointi. kaikki jätevedet johdetaan umpisäiliöön (aina pohjavesialueella). Taulukossa 2 on esitetty haja-asutusalueella sijaitsevan kiinteistön vaihtoehdot jätevesijärjestelmän saattamisesta asetuksen vaatimusten mukaiseksi. Taulukossa on esitetty suuntaa-antava suositus järjestelmän valinnasta. Järjestelmän valinta on aina tapauskohtainen ja kunnan rakennusvalvonnasta saa neuvonta-apua. Suomen ympäristökeskus ylläpitää puhdistamosivustoja, joilla esitellään mm. jätevesien käsittelyvaihtoehdot ja pienpuhdistamolaitteet osoitteessa Haja-asutuksen jätevedet SYKEn puhdistamosivusto. Taulukko 2. Jätevedenkäsittelymenetelmät/ -järjestelmät ja suositukset niiden sopivuudesta kiinteistöille. Jätevedenkäsittelymenetelmä/ -järjestelmä Kenelle suositellaan liittyminen kunnan vesihuoltoverkostoon maasuodattamo + fosforinpoisto maahanimeytys kaikille jätevesille laite- eli pienpuhdistamo kaikille jätevesille kuivakäymälä ja harmaavesisuodin, maasuodattamo, (pienpuhdistamo tai umpisäiliö) pesuvesille umpisäiliö vessavesille ja harmaasuodin tai maasuodattamo tai maahanimeytys pesuvesille umpisäiliö kaikille jätevesille yksin, useampi kiinteistö yhdessä tai osuuskuntana; viemärin sijaitessa kohtuullisen matkan päässä kiinteistöstä ensisijainen vaihtoehto jos viemäriin liittyminen on taloudellisesti kannattamatonta (ei pohjavesialueella) selvitettävä soveltuuko maaperä imeytykseen (imeytyskoe). Selvitettävä myös maaperäolosuhteet (pohjavesi- ja kallio). (ei pohjavesialueella) erityisesti kiinteistöille, joilla ei ole riittävästi tilaa maahanimeyttämölle tai maasuodattamolle, käytön oltava säännöllistä, järjestelmän käyttö ja huolto vaatii omaa työpanosta tai huolto-organisaation käyttöä. (ei pohjavesialueella) kuivakäymälä, vaihtoehto mm. vapaa-ajanasutukseen (pohjavesialueella vain umpisäiliö) umpisäiliön tyhjennyskerrat harvemmat verrattuna pelkkään umpisäiliöön, kiinteistöt pilaantumiselle herkillä alueilla, kiinteistökohtaisen jätevesikäsittelyn edellytykset ovat heikot. (ei pohjavesialueella) pohjavesialueella, kiinteistöllä syntyy vain vähän jätevettä (-> umpisäiliön tyhjennyskerrat)
17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SUUNNITELMAEHDOTUS 16 (22) 4 VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET 4.1 Yleistä Muhoksen Vesihuolto Oy on perustettu vuonna Yhtiö on kokonaan Muhoksen kunnan omistama tytäryhtiö. Muhoksen Vesihuolto Oy vastaa talousveden toimittamisesta ja jakelusta Muhoksen kunnan asukkaille sekä jätevesien vastaanottamisesta kaava-alueilla ja erillispäätöksellä viemäröidyillä haja-asutusalueilla asetettujen lupaehtojen mukaisesti. Talousveden vesilaitokselle toimittaa Muhoksen ja Tyrnävän kuntien omistama vuonna 1978 perustettu tukkuvesiyhtiö Hirsijärven Vesi Oy. Vesi käsitellään (alkaloidaan lipeällä) ennen verkostoon johtamista. Laitoksella on desinfiointivalmius. Hirsijärven eri vedenottamoiden vesi sekoittuu keskenään syöttöjohdossa matkalla Tupun venttiiliasemalle ja Muhoksen Vesihuoltolaitoksen verkostoa. Jätevedet johdetaan Oulu-Muhos siirtoviemärissä Oulun Taskilan jätevedenpuhdistamolle. Hallinto ja talous Muhoksen Vesihuolto Oy ja Muhoksen kunta ovat tehneet yhteistyösopimuksen hallintopalveluiden toteuttamisesta. Muhoksen kunta tuottaa eri hallintopalveluiden yksiköistä Muhoksen Vesihuolto Oy:lle seuraavat konsernipalvelut: kirjanpito, palkanlaskenta, atk-tuki, toimistopalveluita sekä yhteispalvelupisteen palveluita. Vesihuoltolaitoksen yhtiön hallitus päättää toimintaa ja taloutta koskevista tavoitteista. Investoinnit Uusille asemakaava-alueille rakennetaan tarpeellinen vesihuoltoverkosto. Vanhojen alueiden verkoston täydennys- ja saneerausrakentamista toteutetaan resurssien ja tarpeiden mukaan. 4.2 Vesihuollon toiminta-alue 4.3 Veden laatu Muhoksen kunta ei ole hyväksyttänyt vesihuoltolain 8 mukaisesti Muhoksen Vesihuolto Oy:n toiminta-aluetta. Muhoksen kunta tullee hyväksymään vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen tämän suunnitelman toimenpideohjelman mukaisesti. Vesihuollon suunniteltu toiminta-alue noudattaa vahvistettuja asemakaava-alueita. Vesijohto- ja viemäriverkoston toiminta-alue kattaa kirkonkylän, Leppiniemen ja Päivärinteen asemakaava-alueet. Haja-asutusalueella vesilaitoksen toiminta-alue ulottuu 100 m etäisyydelle vesihuoltolaitoksen omistamasta ja rakennetusta vesijohdosta. Hulevesiviemäreiden osalta toiminta-alue kattaa kirkonkylän, Leppiniemen ja Päivärinteen asemakaava-alueet siten, että rakennettujen hulevesiviemäreiden lisäksi hulevesiviemäreiksi luetaan myös katuvarsien avo-ojat. Katuvarsien ojien kunnossapitovastuu on kuitenkin rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaavalla kunnan organisaatiolla. Suunniteltu toiminta-alue vesi- ja viemäriverkon osalta on esitetty liitteen 1 kartalla. Toiminta-alueella olevilla kiinteistöillä on liittymisvelvollisuus ja vesihuoltolaitoksella liittämisvelvollisuus. Muhoksen vesijohtovesi on koko kunnan alueella Hirsijärvi-Ahmas pohjavesialueen pohjavettä. Hirsijärven Vesi Oy alkaloi raakaveden lipeällä. Lisäksi Hirsijärven Vesi Oy:llä on valmius veden desinfiointiin kloorilla. Muhoksen Vesihuolto Oy ostaa talousveden Hirsijärven Vesi Oy:ltä ja se toimitetaan Tupun venttiiliaseman kautta. Muhoksen Vesihuolto Oy:n ja Hirsijärven Vesi Oy:n talousveden valvontatutkimusohjelmat ovat vuodelta 2012 (STM:n asetuksen 46/2000 mukaisesti).
18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SUUNNITELMAEHDOTUS 17 (22) 4.4 Vedenkäyttö- ja jätevesimäärät 2012 ja ennusteet vuodelle 2030 Vesijohtoverkostossa oli vuoden 2012 lopussa liittymää (=8 950 asukasta). Viemäriverkostossa oli vuoden 2012 lopussa liittymää (=6 000 asukasta). Vesi- ja jätevesimäärät 2012 Vuonna 2012 verkostoon pumpattu vesimäärä oli m 3 eli keskimäärin m 3 /d. Ominaiskäyttö oli 170 l/as/d. Laskutettu vesimäärä oli m 3 eli m 3 /d. Laskuttamattoman veden osuus pumpatusta vesimäärästä oli 16 %. Vuonna 2012 jätevesimäärä oli m 3 eli noin m 3 /d. Jätevesimäärä asukasta kohti oli 220 l/as/d. Laskutettu jätevesimäärä oli m 3 /a. Vuotovesien osuus koko jätevesimäärästä oli 38 %. Jätevesimäärät ovat viime vuosien aikana hieman kasvaneet. Sen sijaan vuotovesien osuus on kasvanut selvästi, mitä kuitenkin osaltaan selittää vuoden 2012 runsas sadanta. Vesihuoltolaitos pyrkii vähentämään vuotovesiä saneeraamalla betoniviemäreitä ja korottamalla kaivonkansia. Ennusteet vuodelle 2030 perustuvat oletukseen, että vesijohtoverkoston liittymisaste pysyy ennallaan (100 %) ja jätevesiverkkoon liittyjiä vuonna 2030 on 75 % kunnan asukkaista. Ominaisvedenkäytön (sis. laskuttamaton vesimäärä) ja jätevesimäärän asukasta kohti (sis. vuotovedet) oletetaan pysyvän tasolla %. Vuoden 2012 tilastot ja ennusteet keskimääräisestä vuorokausikäytöstä Q d vuodelle 2030 on koottu taulukkoon 3. Taulukko 3. Talous- ja jätevesimäärät vuonna 2012 sekä ennusteet vuodelle Tilasto 2012 Q d (m 3 /d ) Ennuste 2030 Q d (m 3 /d) Pumpattu vesimäärä Laskutettu vesimäärä Laskuttamaton vesimäärä Jätevesimäärä Laskutettu jätevesimäärä Laskuttamaton jätevesimäärä Verkostot Mitoitusvesimäärät vuodelle 2030 Suurin vuorokausikäyttö q dmax on ennusteiden mukaan m 3 /d (suurin vuorokausikäyttökerroin k d =1,7) Huipputuntikäyttö Q hmax on ennusteiden mukaan noin 280 m 3 /h (suurin tuntikäyttökerroin k h =2,3) Viemäreiden mitoituksessa on jätevesimäärän arvioon lisättävä 50 % 200 % asutuksen rakennustiheydestä riippuen (Suomen Kuntatekniikan yhdistyksen suositus, RIL II). Vuotoveden osuus on suhteellisesti suurempi harvasti asutuilla alueilla. Muhoksen kunnan alueella vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkostoon on liittynyt 100 % kunnan asukkaista ja jätevesiverkostoon 70 % asukkaista.
19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SUUNNITELMAEHDOTUS 18 (22) Loma-asutuksesta (635 kpl 1300 as) on liittynyt 70 % vesijohtoverkostoon ja viemäriverkostoon 35 %. Vesihuollon verkostoihin liittyminen on mahdollista myös toimintaalueen ulkopuolelta. Vedenjakeluverkko Talousvesi Muhoksen vesijohtoverkkoon ostetaan Hirsijärven Vesi Oy:ltä. Vesi otetaan Hirsijärvi-Ahmas pohjavesialueelta. Hirsijärven Vesi Oy omistaa syöttövesijohdon 315M Hirsijärven vedenottamolta Tupun venttiiliasemalle. Venttiiliasemalta on rakennettu Muhoksen Vesihuolto Oy:n runkovesijohto 280M vesijohtoverkostoon, millä vesi toimitetaan painovoimaisesti (korkeuseroa 70 m) sekä vesitorniin ja 110M vesijohto Kylmälänkylälle. Vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston pituus vuoden 2012 lopussa oli 257 km, josta kaava-alueilla on 63 km ja haja-asutusalueella 184 km. Säiliötilavuutta verkostossa on seuraavasti: ylävesisäiliö m 3 ja Päivärinteen paineenkorottamolla alavesisäiliö 100 m 3. Jätevesiviemäriverkko Jätevesiviemäriverkostoa keskustaajaman, Leppieniemen ja Päivärinteen kaava-alueilla sekä Oulujokivarren eteläpuolen osayleiskaava-alueella yhteensä oli vuoden 2012 lopussa 137 km. Viemäriverkostoa on saneerattu muoviputkiksi. Viemäriverkostossa on jätevedenpumppaamoja 32 kpl. Muhos-Oulu siirtoviemärilinjassa pumppaamoja on 13 kpl. Jätevedet johdetaan v käyttöön otetussa Oulu-Muhos siirtoviemärissä Ouluun Taskilan jätevedenpuhdistamolle. Siirtoviemärin pituus Muhoksen kunnan alueella on 28 km. Siirtoviemäri mahdollistaa Oulujoen pohjoispuolisen jokivarsiasutuksen liittämisen viemäriverkoston piiriin. Myös Utajärven jätevedet on johdettu v alkaen siirtoviemäriin. Sopimuksen mukainen maksimi jätevesimäärä on 65 l/s, mistä Utajärven jätevesien osuus on maksimissaan 15 l/s. Siirtoviemäri on kaukokäyttö- ja valvontajärjestelmässä. Siirtoviemärissä on Muhoksen kunnan alueella varo- ja tasausallastilavuutta noin kahden vuorokauden seisokille: Kirkonkylän tasausallas m 3, Päivärinteen tasausallas 150 m 3 ja Tuohinonojan varoaltaalla 500 m 3. Hulevesiverkosto 4.6 Ylläpitoresurssit Hulevesiviemäriverkosto kattaa kirkonkylän ja Päivärinteen asemakaava-alueet siten, että rakennettujen hulevesiviemäreiden lisäksi osaksi hulevesiviemäriverkostoa luetaan myös katuvarsien ojat. Hulevesiverkostoa on noin 50 km ja hulevesipumppaamoja 6 kpl. Muhoksen Vesihuolto Oy vastaa hulevesiviemäröinnistä, mutta katuvarsien ojien kunnossapitovastuu on kunnalla. Rakennetun pinta-alan osuuden kasvaessa ja äärimmäisten sääolosuhteiden yleistyessä, on kaavoituksessa otettava entistä enemmän huomioon riittävät varauksen hulevesien hallinnalle. Muhoksen vesihuoltolaitoksen toiminnasta vastaavat toimitusjohtaja ja toimistonhoitaja, vesijohtoverkostovastaava ja jätevesiverkostovastaava sekä neljä asentajaa. Henkilökunnan oman ammattikoulutuksen lisäksi vaaditaan talousveden kanssa työskenteleviltä vesihygieniapassi, joka on uusittava viiden vuoden välein. Muhoksen Vesihuolto Oy ostaa toimisto- ja hallintopalvelut Muhoksen kunnalta. Muhoksen Vesihuollon henkilöstö hoitaa Hirsijärven Vesi Oy:n käyttö- ja ylläpitotehtävät.
20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SUUNNITELMAEHDOTUS 19 (22) 5 TOIMENPIDEOHJELMA Taulukossa 4 on esitetty suunnitellut kehittämistoimenpiteet vuosille Osa toimenpiteistä on jatkuvaluonteisia. Taulukko 4. Muhoksen kunnan vesihuollon toimenpideohjelma vuosille Kehittämistarve Toimenpide Vastuutaho Alustava aikataulu YHTEISTOIMINTA Yhteistyö vesihuoltolaitosten ja vesiosuuskuntien kesken Säännölliset yhteistyöpalaverit (esim. 1 krt/ vuosi) Muhoksen Vesihuolto Oy, Tekniset palvelut vuosittain Haja-asutusalueen kiinteistönomistajat Liittymishalukkuuskysely Muhoksen Vesihuolto Oy vuosittain Alueellinen yhteistyö Verkostolaajennukset Muhoksen Vesihuolto Oy, Sanginjoen VOK jatkuva Yhteistyömahdollisuuden selvitys päivystyksen ja automaatiojärjestelmän osalta Uusien vedenottamojen kartoittaminen Yhdysjohtoyhteyksien selvittäminen (Oulu-Muhos) Hirsijärvi-Ahmas ja Rokuan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman laadinta Muhoksen Vesihuolto Oy, Sanginjoen VOK Tekniset palvelut, Ympäryskunnat, ELYkeskus, vesihuoltolaitokset ELY-keskus, Tekniset palvelut, ympäryskunnat Hirsijärven Vesi Oy, ELY-keskus VESIHUOLTOLAITOKSET Vesihuollon toiminta-alue Muhoksen Vesihuolto Oy:n toiminta-alueen hyväksyminen Tekniset palvelut 2014 Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ja laitteiston saneeraus/ ylläpito (huuhtelu yms) Muhoksen Vesihuolto Oy, Hirsijärven Vesi Oy vuosittain Viemäriverkosto Uusien alavesisäiliöiden rakentaminen (Viskaalin alue ja Leppiniemi) Viemäriverkoston ja pumppaamojen saneeraus/ ylläpito (runkolinjojen pesu) Viemäriverkoston laajennus Muhoksen Vesihuolto Oy Muhoksen Vesihuolto Oy vuosittain Muhoksen Vesihuolto Oy vuosittain Vuotovesikartoitus Muhoksen Vesihuolto Oy 2016 Toimintavarmuus Valmiussuunnitelman päivittäminen Tekniset palvelut, Muhoksen Vesihuolto Oy 2015 Varautumissuunnitelman laadinta Muhoksen Vesihuolto Oy 2015
21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SUUNNITELMAEHDOTUS 20 (22) Erityistilannesuunnitelma Häiriötilanneharjoitukset Vesijohtoyhteyden varmistus Hirsijärven vedenottamoille Hirsijärven Vesi Oy, Muhoksen Vesihuolto Oy Muhoksen Vesihuolto Oy, Hirsijärven Vesi Oy Muhoksen Vesihuolto Oy, Hirsijärven Vesi Oy 2014 vuosittain Hirsijärven vedenhankinnan varmistaminen Hirsijärven Vesi Oy Muut toimenpiteet Valvontatutkimusohjelman päivittäminen Muhoksen Vesihuolto Oy, Hirsijärven Vesi Oy 2017 (5 vuoden välein) Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittäminen Tekniset palvelut 2018 (4 vuoden välein) Selvitys kalkkikivialkaloinnin soveltuvuudesta Hirsijärven pohjavedelle ELY-keskus, Hirsijärven Vesi Oy HAJA-ASUTUSALUEET Vesiosuuskunnat (Muhoksen Sanginjoen vok) Muhoksen Sanginjoen vesiosuuskunnan toiminta-alueen hyväksyminen Toiminta-alueella sijaitsevien vesiosuuskuntaan liittymättömien kiinteistöjen liittäminen vesiosuuskunnan verkostoon Vesihuoltotoiminnasta vastaavan henkilön koulutus (mm. vesihygieniapassi) Tekniset palvelut 2014 VOK VOK Erityistilannesuunnitelma VOK 2014 Muu haja-asutusalue Koulutus ja henkilöresurssien lisäys kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien neuvontatyöhön ja lupaasioiden käsittelyyn Kiinteistökohtaiset ratkaisut jätevesiasetuksen edellyttämälle tasolle Viemäriosuuskuntien perustaminen ja yhteisviemäröinnin toteutus (liittyminen myöhemmässä vaiheessa vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon tai yhteispuhdistamoratkaisu, huom. yhteispuhdistamo ei sallittu pohjavesialueella) Tekniset palvelut Kiinteistönomistajat Kiinteistönomistajat
Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MUHOKSEN KUNTA Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys VESIHUOLLON KEHITTÄ Kehittämissuunnitelmaehdotus on ollut nähtävillä 6.2. 9.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotKesärannan ranta-asemakaavaalueen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...
LisätiedotVESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ
FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)
Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)
Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy KÖYLIÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6)
KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman
LisätiedotVESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)
Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki
LisätiedotSIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Siikalatvan Vesihuolto Oy SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25086 Raportti 1 (5) Sisällysluettelo
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)
KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-
LisätiedotVedenhankinta ja vesijohtoverkosto
Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6)
Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Mietoisten uusi syöttöjohto Kalelan ottamo Vesijohtoverkoston kunnossapito
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)
Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2017 1 (1) 22 Asianro 4291/14.05.00.01/2017 Karttulan vesiosuuskunnan vesi- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen
LisätiedotSuunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä
UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen / 20.10.2009 Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) Eura Köyliö Säkylä Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09
LisätiedotJätevesienkäsittely kuntoon
Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä
LisätiedotKOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan
LisätiedotLuhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma
Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten
LisätiedotMARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti
MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:
LisätiedotLainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa
Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki
LisätiedotHajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.
Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala
LisätiedotRautjärven Veden toimintaalueiden
Rautjärven Veden toimintaalueiden vesihuolto Infotilaisuus 27.2.2019 Ympäristötoimi Noudatettava lainsäädäntö Vesihuoltolaki Ympäristönsuojelulaki Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen
LisätiedotTYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...
LisätiedotMaskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Kehittämistoimenpiteet. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos
1 (6) Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Kustannusarvio Varautumissuunnitelma Vesijohtoverkosto Vedenhankinnan poikkeustilanteet Vuotojen ehkäiseminen Laaditaan
LisätiedotHaja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)
AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden
LisätiedotKaupunginhallitus 114 25.02.2013
Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin
LisätiedotPohjavesialueet (I- ja II-luokka, ulkorajan mukaan).
1 JOENSUUN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TARKENTAVA SOVELTA- MISKÄYTÄNTÖ HAJA-ASUTUSALUEEN TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELYÄ KOSKEVAAN LAINSÄÄDÄNTÖÖN Lainsäädäntö ja määräykset: Ympäristönsuojelulain
LisätiedotHUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014
HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.
LisätiedotKUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ
KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ 26.3.2012 TIIVISTELMÄ Yleistä Vesihuoltolain (119/2001) mukaan kunnalla on vastuu vesihuollon kehittämisestä alueellaan. Vesihuollon kehittämissuunnitelman
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013
RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu Jätevesiviemäröinti Työ: E23455.20 Turku 27.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,
LisätiedotJÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625
1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee
LisätiedotKuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta
Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus 10.6.2017. Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta - Kiinteistön rakennuslupa on myönnetty vuonna 2004 tai sen jälkeen. - Kiinteistö liitetään
LisätiedotValtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät
Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2017 1 (1) 116 Asianro 4291/14.05.00.01/2017 Karttulan vesiosuuskunnan vesi- ja jätevesiverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen
LisätiedotTERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1
TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)
KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman
LisätiedotHIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti
VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)
AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden
LisätiedotKUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014
KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 Asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä Tavoite: haja-asutusalueen kiinteistöjen
LisätiedotPORIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu, jätevesiviemäröinti ja hulevesiviemäröinti. Työ: E Turku
PORIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu, jätevesiviemäröinti ja hulevesiviemäröinti Työ: E23868.10 Turku 28.01.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax
LisätiedotYLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014
YLITORNION KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26364 Oulu, 9.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 Oulu Puhelin 010 2414 600 Telefax 010 2414
LisätiedotLounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012
Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Sisältö Työn tavoitteet Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten
LisätiedotPudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma
Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotAloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo.
Valtuusto 32 07.04.2014 Aloite kaksoisviemäröintijärjestelmään siirtymisestä/sami Virpiö 338/10.03.01/2013 KV 108 Valtuusto 9.9.2013 Sami Virpiö jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoossa siirrytään
LisätiedotPuhdistaako vaiko olla puhdistamatta?
Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Hajajätevesilainsäädännön uusimmat käänteet Lohja 15.11.2010 1 Voimassa oleva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain säännökset talousjätevesistä 18 :ssä (ja 11 :ssä)
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset
Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien
LisätiedotMASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET
MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY
LisätiedotJÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava?
Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? JÄTEVESITIEDOTE Tämä jätevesitiedote on tarkoitettu Sinulle, joka haluat saada puolueetonta ja
LisätiedotLiittyjältä peritään asemakaava-alueella liittymismaksua vesimittarin koon ja liittyjän arvioidun vedenkulutuksen mukaan seuraavasti.
HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty tekla 15.11.2016 Voimaantulo 16.11.2016 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi- ja viemäri- ja liittymien liittämiskohdat.
LisätiedotLOHJAN RAKENNUSVALVONNAN JÄTEVESI-INFO
LOHJAN RAKENNUSVALVONNAN JÄTEVESI-INFO 29.8.2019 * kaikki rakennuksessa vakituisesti kirjoilla olevat koskee vain vakituisia asuntoja * ** *** https://www.ymparisto.fi/fi-fi/rakentaminen/rakennushanke/talotekniset_jarjestelmat_lvi/kiinteiston_jatevesien_kasittely
LisätiedotVESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE
VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE 20601324 SÄKYLÄN KUNTA SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIERON VALMIS 20.06.2017 FIANRY FIANRY FIERON LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT
LisätiedotKEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO
Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto
LisätiedotAURAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti
AURAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25339.10 Turku 07.05.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi
LisätiedotSuunnitteluinsinööri 10.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaava 9.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaavassa on osoitettu mm. uusia asuinaluevarauksia rantavyöhykkeelle 37 omakotitontin verran sekä matkailua palvelevia
LisätiedotKIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet
KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien
LisätiedotSKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013
SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,
LisätiedotVesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas
Vesihuoltolaitoksen toimintaalue Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Toiminta-alueen vahvistaminen Toiminta-alueen aiheuttamat velvoitteet Toiminta-alueen rajaamisen
LisätiedotORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS
Tekninen lautakunta 106 10.12.2014 Ympäristölautakunta 7 03.02.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS 188/59/2014 Tekninen lautakunta 10.12.2014 106 Vesihuoltolain mukaan
LisätiedotRautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013
1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila
LisätiedotJätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa
6.6.2008 Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyä ohjaavat ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvostonasetus talousjätevesien
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet
AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vedenhankinta- ja vesijohtoverkosto
LisätiedotTOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset
1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,
LisätiedotTornionjoen vesiparlamentti
Tornionjoen vesiparlamentti Pello 22.5.2008 Vesihuoltopäällikkö Arto Seppälä 1 ! Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tuli voimaan 2004 Orgaaninen
LisätiedotVESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE
E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT
LisätiedotVESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN
VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 YHTEINEN JÄTEVESIRATKAISU KANNATTAA Hoidon/huollon helppouden takia Vesiensuojelullisesti Taloudellisesti, kun 5 liittyjää 1
LisätiedotKunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas
Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen
LisätiedotSALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti
SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.03.2015 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset
Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain
LisätiedotMYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010
MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401
LisätiedotAlueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015
Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa Kouvolan Vesi Oy laadukasta vesihuoltoa Kouvolassa 77 vuotta Vesihuoltolaitos toimittaa asiakkailleen korkealaatuista terveydellisten vaatimusten mukaista puhdasta
LisätiedotKIRKKONUMMEN KUNTA HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN YLEISPERIAATTEET
Haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämisen yleisperiaatteet 1 (6) KIRKKONUMMEN KUNTA HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN YLEISPERIAATTEET Hyväksytty kunnanvaltuuston päätöksellä 19.12.2013 157
LisätiedotToimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:
JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYSLOMAKE Asikkalan kunta Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan Rakennusvalvonta rakennusvalvontaan Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: Uusi jätevesijärjestelmä
LisätiedotRUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU
FCG Finnish Consulting Group Oy Ylöjärven kaupunki RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU Raportti -P13571 12.5.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 12.5.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Lähtökohdat...
LisätiedotTurun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma
Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 2012 Yhdyskuntasuunnittelun suunnittelu- ja konsulttitoimisto Maankäyttö, kaavoitus, maisemasuunnittelu, YVA Tie-, liikenne- ja aluetekniikka,
LisätiedotKEHITTÄMISTOIMENPITEET
AIRIX Ympäristö Oy Eurajoen kunta Liite 1 (s.1/8) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kustannusarviot eivät ole sitovia, vaan tietyillä suunnittelussa käytetyillä yksikköhinnoilla laskettuja ja suuntaa antavia. Suunnitelmat
LisätiedotVapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta
Ympäristölautakunta 172 03.12.2014 Ympäristölautakunta 5 04.02.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 280/11.01.05/2014 YMPLTK 03.12.2014 172 Asia Kiinteistön omistaja
LisätiedotVESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE
VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT
LisätiedotSavitaipaleen kunta Pöytäkirja 2/
Pöytäkirja 2/2019 14 Tekninen lautakunta Aika Paikka 02.05.2019 klo 18:00-19:30 Kunnanhallituksen kokoushuone Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
LisätiedotJokioisten kunnan vesihuoltolaitos
Raportti 10.3.2017 Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Toiminta-alueen päivitys 2017 2030 JOKIOISTEN KUNTA, VESIHUOLTOLAITOS Keskuskatu 29 A 31600 Jokioinen vaihde 03 41821 fax 03 438 4025 jokioisten.kunta@jokioinen.fi
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7)
AIRIX Ympäristö Oy n kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito
LisätiedotTAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti
TAMMELAN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelu ja viemäröinti Tammelan kunta tekninen osasto 23.5.2011 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Vesihuoltolaki 3. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden
LisätiedotAjankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa
Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu
LisätiedotHyvät vesihuoltopalvelut
Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa
LisätiedotVESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN
Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille
LisätiedotYhdyskunnat ja haja-asutus Toimenpiteitä ja ohjauskeinoja
Yhdyskunnat ja haja-asutus Toimenpiteitä ja ohjauskeinoja 2016-2021 Vesienhoidon yhteistyöryhmä 8.5.2014 23.5.2014 Toimenpiteiden ja ohjauskeinojen perusteista Toimenpiteisiin sisältyvät merkittävimmät
LisätiedotVesihuoltolain uudet säännökset
Vesihuoltolain uudet säännökset Uudenmaan vesihuollon kehittämispäivä 17.3.2015 Eriika Melkas Lainsäädäntöneuvos, OTT Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuoltolain muutokset 2014 voimaan 1.9.2014 muutosten
LisätiedotHakemus Suolahden-Sumiaisten vesiosuuskunnan toteutussuunnitelman vaihe 2:n ottamisesta toiminta-alueeseen
Tekninen lautakunta 104 05.11.2014 Kaupunginhallitus 346 17.11.2014 Ympäristölautakunta 87 17.12.2014 Hakemus Suolahden-Sumiaisten vesiosuuskunnan toteutussuunnitelman vaihe 2:n ottamisesta toiminta-alueeseen
LisätiedotSatavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto
Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto 11.10.2011 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn suunnittelu- ja neuvontahanke 2010-2011 Hannu Mattila Projektineuvoja
LisätiedotLounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku
Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku Sisältö Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten viemäröintialueiden luokittelu
LisätiedotNEUVO-hajajätevesien neuvontahanke
NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,
LisätiedotURJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA
URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Tämä taksa korvaa edellisen, Urjalan kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 01.08.2012 alkaen. Tämän taksan on Urjalan tekninen lautakunta vahvistanut
LisätiedotHallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta
Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta 27.4.2016 Haja-asutuksen talousjätevesien käsittelyä koskevaa sääntelyä ehdotetaan kohtuullistettavan ja selkeytettävän Hallitusohjelman kirjaus
LisätiedotHaja-asutusalueen jätevesi-ilta
Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Marttila 7.12.2011 Jonna Hostikka Lainsäädäntöä Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä laitoksen viemäriverkostoon
LisätiedotVESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE
VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27372 LOHJAN KAUPUNGIN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TOIMINTA-ALUE LOHJAN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 17.03.2015 ARY ARY MHAN LAUSUNNOILLE 24.02.2015 ARY ARY
LisätiedotLappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen
Kaakkois-Suomi Kehotus KASELY/157/07.02/2010 21.11.2011 Lappeenrannan kaupunginhallitus PL 11 53101 LAPPEENRANTA Viite Lausuntopyyntö 6.9.2010 (144/740/2010) Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet;
LisätiedotVesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma
Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston
Lisätiedot