CBS. Matkaraportti Copenhagen Business School. Täällä Karita Troberg, Kööpenhamina, Tanska.

Transkriptio

1 CBS Matkaraportti Copenhagen Business School Täällä Karita Troberg, Kööpenhamina, Tanska.

2 Sisällysluettelo 1. Valmistautuminen vaihtoon ensiaskeleet Tanskassa... 2 Cpr-numero... 2 Asuminen... 2 Saapuminen Kööpenhaminaan... 3 Vastaanotto koulussa Opiskelu CBS:ssa... 3 Omat kurssini Tanskasta, tanskasta ja vapaa-ajasta... 6 Hintatasosta... 6 Tanskasta ja tanskasta... 6 Muut opiskelijat, vapaa-aika... 7 Vielä muutama sana Kööpenhaminasta... 7 Matkustelu Tanskassa ja muualla lähialueella Loppukommentteja

3 Copenhagen Business School on yksi Euroopan suurimmista kauppakorkeakouluista ja koulussa opiskelee jatkuvasti tuhannen vaihto-opiskelijaa. Meininki on todella kansainvälinen ja selkeää eroa maisteri- ja kandivaihtareiden välillä ei tehdä. Kurssitarjonta on todella monipuolinen, tanskalaiset osaavat hyvin englantia ja kouluruoka on oikeasti hyvää. 1. Valmistautuminen vaihtoon ensiaskeleet Tanskassa Sanotaan, että juhlijasielut lähtevät jonnekin kauas ja laiskottelevat vaihtonsa rannalla lämpöisessä ympäristössä. Valmistelujen kannalta laiska ratkaisu on lähteä toiseen Pohjoismaahan. Yhtäkään viisumihakemusta tai asumislupapaperia ei tarvitse täyttää. Copenhagen Business School (myöh. CBS) pitää hyvää huolta opiskelijoistaan. Kansainvälinen toimisto toimii kivuttomasti ja ystävällisesti. Kaikki tarvittavat tiedot tulevat hyvissä ajoin postiluukusta selkeiden ohjeiden kanssa. Tuntuu, että asioita on suorastaan mahdoton pilata. Cpr-numero Se tunne, kun ensimmäisten päivien aikana kävelee käytävällä saksalaisten ja kaikkien muidenkin ei-pohjoismaalaisten vaihtarikavereiden ohi, kun he jäävät kuumaan käytävään kv-toimiston ulkopuolelle kolmeksi tunniksi jonottamaan leimaa asumislupaansa ja cpr-numerohakemukseensa. Cpr-numeron tosin minäkin jouduin hankkimaan. Se on käytännössä siis tanskalainen sotu-tunnus, jonka koulu vaatii tiettyihin papereihin, pankki tilin avaamiseen ja kurssikeskus tanskan kurssiin. Cpr-numeron saa hommattua koulultakin kv-toimiston kautta, mutta sitten joutuu tosiaan jonottamaan tuntikausia ja vielä päälle odottelemaan pari viikkoa, että itse numeron saa. Helpoiten homman saa hoidettua, kun nappaa mukaan koululta postissa tulleen cprnumerohakemuskaavakkeen ja tarkistaa siitä mitä liitteitä tarvitaan. Muistaakseni vaaditaan vain kopio vuokrasopimuksesta, joku todistus, että opiskelee CBS:ssä ja passi. Sitten marssitaan kansalaistoimistoon eli vähän maistraatin tapaiseen virastoon, jonotetaan 15 min ja saadaan uusi tanskalainen sotu käteen viidessä minuutissa. How simple is that! Asuminen Heti, siis painoarvo sanalla heti, kun olet saanut hyväksymiskirjeen CBS:stä, pistä asuntohakemuspaperit vetämään. Kööpenhaminassa on huutava pula vapaista asunnoista. Yksityisiltä markkinoilta voi yrittää etsiä asuntoa, mutta asunnonvälityssivustot harvoin tuottavat tulosta. Ongelma on se, että kaikki kööpenhaminalaiset, jotka laittavat missään määrin kohtuullisen 2

4 asuntonsa vuokralle, saavat välittömästi satoja hakemuksia. Siinä vaiheessa muutamaksi kuukaudeksi tuleva ulkomaalainen ei välttämättä ole houkuttelevin mahdollinen vuokralainen. CBS:llä on aika paljon omia opiskelija-asuntoloita, joihin on varsin hyvä mahdollisuus vaihtarin päästä, jos vain on ajoissa. Kämpät ovat pääsääntöisesti ihan siedettävässä kunnossa, pääasiallisesti soluja. Siellä kuitenkin tapahtuu merkittävä osa opiskelijoiden sosiaalisesta elämästä, joten koulun asunnot ovat varsin suositeltava ratkaisu. Itse asuin yksityisellä puolella, asunnossa, jonka olin saanut CBS Private Housingin kautta. CBS Private Housing välitti oman koulun opiskelijoille asuntoja oman koulun opiskelijoilta. Vuokraisäntäni (ja tämän tyttöystävä), joka asui samassa asunnossa kanssani, oli juuri valmistumassa CBS:stä. CBS Private Housing kuitenkin käsittääkseni lakkautettiin syksyn 2012 aikana. Saapuminen Kööpenhaminaan Helpoin ja halvin tapa tietysti mennä Kööpenhaminaan on lentää. Kun varaa suoran lennon ajoissa, matkan saa varmasti alle satasella. Saapumislento tulee ilmoittaa CBS:ään, jolloin voi sitten olla varma, että oma buddy eli tutor saapuu lentokentälle hakemaan uuden vaihtarin ja saattaa tämän uuteen asuntoonsa. Jos näin jostain syystä ei käy, pääsee Kastrupin lentokentältä todella vaivattomasti metrolla suoraan keskustaan. Tai vaikka koululle, jos sinne ensimmäiseksi haluaa. Pari pysäkkiä vaan samalla metrolla keskustan toiselle puolelle. Vastaanotto koulussa Ensimmäinen viikko on niin sanottu intro-viikko. Sen aikana kansainvälisille opiskelijoille kerrotaan koulusta, kaupungista ja tanskalaisesta kulttuurista mitä erilaisimmin keinoin. Sen aikana pääsee aika hyvin kärryille kaikesta. Näiden lisäksi kv-toimisto auttaa tietysti koko ajan ja käymällä viikon aktiviteeteissa tutustuu paljon muihinkin vaihtareihin. Sen jälkeen kuitenkin opiskelijan otettava itse vastuu tekosistaan ja kun kurssit seuraavalla viikolla alkavat pyöriä, vaihtareita kohtaan ei tunneta mitään sen kummallisempaa armoa. 2. Opiskelu CBS:ssa Intro-viikko alkaa elokuun lopussa ja itse opiskelu sitten heti syyskuun alussa. Periaatteessa ei ole kahta erillistä periodia syksyn aikana, mutta todellisuudessa lukukauden puolivälissä on väliviikko (syysloma) joka jakaa syksyn niin, että jotkin kurssit saattavat alkaa vasta sen jälkeen. Kurssit 3

5 loppuvat joulukuun alussa, tentit pakkautuvat ajalle joulukuun puolivälistä jouluun, mutta HUOM! on mahdollista, että tenttejä on vielä tammikuussakin. Koska CBS on niin valtava koulu, kurssitarjonta on myös älyttömän laaja niin kandi- kuin maisterikurssienkin osalta. Erillisiä ohjelmia ei tarvitse seurata, on vain kansainvälisten opiskelijoiden rekisterissä. Kursseja voi valita käytännössä hyvinkin vapaasti. Suurin rajoitus tulee oikeastaan Aallon puolesta siinä, että 30 opintopistettä pitää kanditasolla saada kasaan ja kurssien pitää olla kanditasoa. Kursseja on tarjolla englanniksi ja tanskaksi, mutta ilokseni voin sanoa, että englanninkielisissä riittää kyllä valinnanvaraa. Omat kurssini CBS:ssa suuri osa kursseista on arvoltaan 7,5 ECTS. Kun Suomessa on tullut tahkottua aina 3 ja 6 opintopisteen kursseja, tuntui oikein kivalta, kun 30 pisteen kasaan saamiseksi oli pakko käydä vain neljä kurssia. Työmäärältään kurssit tuntuivat yleisesti vastaavan korkeintaan meidän kuuden pisteen kurssejamme. CBS:n tenttikäytännöt ovat monipuoliset. Koulussa on perinteisiä closed book exameja, kirjallisia tenttejä, joihin ei siis saa ottaa mukaan muuta kuin korkeintaan yhden sivun kaavakokoelman; open book exameja, joihin saa ottaa mukaan vaihtelevasti läppärin, kurssikirjoja, sanakirjoja yms.; lopputöitä (papers), jotka voivat olla palautettavia 10-sivuisia analyyseja kurssin aiheesta, yli-yön tenttejä, jolloin materiaali saadaan kurssin sivuille tiettynä päivänä tiettynä kellonaikana ja sitten case pitää palauttaa esim. seuraavana päivänä; sekä suullisia tenttejä, jotka usein ovat lisäosa palautettuun caseen tms. Kaikki kurssini olivat arvoltaan 7,5 ETCS ja tasoltaan undergrad. Helsingissä pääaineeni on rahoitus. Halusin napata mielenkiinnosta yhden kurssin joka liippaisi aika läheltä rahoitusta. Valitsin Financial Managementin. Kurssin opettaja oli aavistuksen itseään ja omia juttujaan jumaloiva Jørgen Vindig. Kurssilla käsiteltiin aika paljon rahoituksen perusasioita, mutta loppua kohden kurssi painottui M&A caseihin. Kurssi ei sisältänyt perinteistä closed book examia, vaan lopputyönä tehtiin ryhmissä M&A-case. Vaikeinta oikeastaan siinä oli, että meille ei annettu mitään materiaalia valmiina, vaan yhtiöt piti itse päättää ja kaikki tarpeellinen tieto kerätä itse. 4

6 Pari viikkoa tämän 10-sivuinen paperin palauttamisen jälkeen, edessä oli vielä 20 minuutin suullinen tentti, jossa kaksi proffaa kyseli kaikkea vaikeaa caseen pohjautuen ja yleisesti. Kurssi arvioitiin suurimmaksi osaksi casen perusteella. Suullisella tentillä oli maksimillaan mahdollisuus yhden arvosanan muutokseen, mutta juuri kenenkään kohdalla suullinen tentti ei vaikuttanut kurssin arviointiin. CBS:ssa kurssit arvioidaan asteikolla -2,0,4,7,10,12, joista 0 on ensimmäinen läpäisty. Toinen asiallinen kurssini oli Corporate Strategy, joka oli nimensä mukaisesti strategiakurssi. Eräs isompi asiakokonaisuus kurssilla oli Portfolio Management. Muutoin kurssi käsitteli pitkälti Porterin viiden voiman mallia, SWOT-analyysia yms. Ihan kiva kurssi, ei mitenkään valtavan mullistava. Opettaja, Stig Hartmann, puhui aavistuksen huonoa englantia, eikä kyseinen proffa ollut erityisen karismaattinen pedagogi, mikä söi vähän kurssin hohdokkuutta. Tenttinä oli ns. 72-tunnin tentti. Tehtävänä oli kirjoittaa 10-sivuinen paperi aiheesta, joka ilmoitettiin perjantaina klo 12 kurssin kotisivuilla, ja deadline paperille oli sitten klo 12. Arvosanat jälleen normaalilla asteikolla Kolmas kurssini oli Current Politics in Latin America. Tämä oli todella kurssi, jonka halusin ottaa, koska meillä Aallossa sellaista ei olisi kuitenkaan tarjolla ikinä. Luulin ennen kurssia, että omaan jokseenkin vahvan yleissivistyksen, mutta ensimmäisellä luennolla selvisi, että itse asiassa tiedoissani on koko Latinalaisen Amerikan mentävä aukko. Ensimmäisellä luennolla kannustettiinkin etsimään wikipediasta ja muista lähteistä paljon taustatietoa seuraavia luentoja varten, mutta koska aihe oli todella mielenkiintoinen, se ei tuntunut kohtuuttomalta vaatimukselta. Kurssin opettaja oli kuubalaissyntyinen Rosalba Cazon Lopez, jolla oli englannissaan kohtuullisen voimakas espanjalainen korostus. Aivan hurmaava opettaja. Jotkut luennot saattoivat olla hieman sekavia johtuen ehkä osittain puutteellisista taustatiedoistani, mutta esimerkiksi Kuubaa käsittelevällä luennolla Rosalban opetus puhkesi todella kukkaansa ja parin tunnin aikana ymmärsi huikaisevan paljon lisää Latinalaisesta Amerikasta, kylmästä sodasta ja asioiden nykytilasta. Tämäkin kurssi päättyi 10-sivuiseen lopputyöhön, joka tehtiin yksilötyönä, ja jonka aiheen sai päättää itse. 5

7 Neljäs kurssini oli Event and Festival Management. Jälleen kerran kurssi, jollaiseen ei ihan heti törmää Aallossa. Kurssilla tutustuttiin eri maiden kulttuureihin ja tapahtumiin, mietittiin miten suurempia tapahtumia järjestetään ja mitä asioita tulee festivaali- yms. järkkäilyssä ottaa huomioon. Tämä kurssi päättyi jälleen 10-sivuiseen paperiin, jossa piti suunnitella kuvitteellinen tapahtuma. Parin viikon päästä suunnitelman palauttamisesta oli sitten vielä 20-minuuttinen suullinen tentti. Kurssin opettajasta Allan Xenius Grigestä minulla ei ole pahaa sanaa. Mukava opettaja. 3. Tanskasta, tanskasta ja vapaa-ajasta Hintatasosta Aloitetaan tämä osio parilla sanalla Kööpenhaminan hintatasosta. Tanskassa on valuuttana oma Tanskan kruunu. Hinnat olisivat ihan kohtuullisia, jos ne kaikista summista ottaisi nollan pois ja kuvittelisi summan euroina. Ongelma: aito kurssi on Kööpenhamina on kallis kaupunki. Ihan minimissään Helsingin hintatasoa, mutta suurin osa asioista maksaa enemmän. Asuminen ei ole juuri kalliimpaa kuin Helsingissä ja pääsääntöisesti ihmiset asuvat leveämmin, joten tuntuu kuin asuminen olisi suorastaan halvempaa kuin Helsingissä. Kööpenhaminan ja Helsingin yksiöstä maksetaan suunnilleen sama vuokra, mutta tanskalainen yksiö on isompi. Koulukirjat on käytännössä pakko ostaa, koska niitä ei ole juurikaan kirjastossa. Kirjat maksavat paljon. Varaa jokaista kurssia varten noin 100 euroa kirjoihin. Ei niihin ihan tuhatta kruunua per kurssi mene, mutta melkein. Muuten tietenkään koulunkäynti ei maksa mitään. Kouluruoka on aavistuksen kalliimpaa kuin meillä Raflassa, mutta on se kyllä sitten sen verran parempaakin. Tanskasta ja tanskasta Tanska on ihana maa, siellä asuu maailman tutkitusti onnellisin kansa ja sen kyllä huomaa. Kööpenhamina on ulkoiselta habitukseltaan pitkälti pohjoismainen pääkaupunki, mutta sen asukkaiden elämänasenne poikkeaa Suomen vastaavasta aika melkoisesti. Tanskalaiset tietävät, että heillä on asiat yhtä hyvin kuin ruotsalaisilla, mutta he eivät myöskään tunnu hermostuvan mistään. Kööpenhamina onkin turvallisen pohjoismaalainen, keskieurooppalaisen kulturelli ja rentoudessaan kuin Amsterdamin pikkusisko. Siinä maassa ja kaupungissa ei ole kuin yksi vika.tanskan kieli on ihan hirveää! Älä luule pärjääväsi Kööpenhaminassa ruotsilla. Toisaalta ei ole tarvettakaan, koska kaikki alakouluikäisistä mummoihin ja vaareihin tuntuvat osaavan oikein hyvää englantia. Kirjoitettu tanska on kyllä kuin ruotsia. Se helpottaa kummasti monissa pienissä 6

8 käytännön asioissa, että sitä on niin helppo lukea. Mutta puhutun kielen oppiminen kestää kauan. Ainakaan itselläni vajaa neljä kuukautta ei ihan riittänyt. Pääsin kyllä alkuun, mutta ääntäminen on edelleen vaikeaa. Kävin itse ns. Skandi-dansk kurssin paikallisessa kielikeskuksessa. Kurssi oli ilmainen, mutta sitä varten täytyi hankkia Kööpenhaminan kansalaisuus eli cpr-numero. Kurssille saivat osallistua vain sellaiset henkilöt, jotka osasivat hyvin ruotsia tai norjaa. Olin ainoa suomalainen. Parasta kurssissa oli oikeastaan se, että tutustui uusiin kasvoihin CBS:n ulkopuolella, sai jutustella tauoilla ruotsia ja norjaakin alkoi ymmärtää varsin kivasti. Suosittelen. Muut opiskelijat, vapaa-aika Opiskelijoiden vapaa-aika keskittyy yllättävän pitkälti dormeille eli asuntoloille. Samanlaisia suuria ylioppilaskunnan järjestämiä bileitä kuin meillä KY:n bileet ovat, ei CBS:llä ole. Parhaiten muihin opiskelijoihin tutustuu joko näissä asuntoloissa, kursseilla tai Café Nexuksessa. Kursseilla tehtävät ryhmätyöt ovat itse asiassa hyvä keino tutustua niin paikallisiin kuin vaihtareihinkin. Ja Nexuksessa porukka on varsin iloista, kannattaa joskus ihan rohkeasti kokeilla sitä, että menee vaan juttelemaan jollekulle. Kööpenhamina on täynnä pieniä iloisia pubeja ja baareja. Hipstereimmät ja monessa suhteessa parhaimmat menomestat löytyvät Kødbystä rautatieaseman takaa. Vapaa-aikana kannattaa piipahdella Tivolissa, sieltä löytyy aina hyviä keikkoja ja muuta nähtävää. Kannattaakin heti suosiolla ostaa Tivoliin kausikortti, jolla sitten pääsee aina sisälle. Tivolin lisäksi kannattaa piipahtaa Christianiassa tutkimassa erilaista elämänmenoa ja viettää joku ilta jollain viihtyisällä jazzklubilla. Ida Davidsenin maailmankuulujen smørrebrødien jälkeen parhaimmat smørret saa Torvehalleneilta, moderneilta kauppahalleilta Nørreportista. Suosittelen lämpimästi. Vielä muutama sana Kööpenhaminasta Ei Kööpenhamina ainakaan sään puolesta suuresti eroa Helsingistä. Samalla tavalla tuulee ja sataa vettä. Ehkä viikkoa paria myöhemmin syksy saapuu. Lumi ei ole erityisen tyypillistä Kööpenhaminassa, mutta kyllä sitä ohut kerros tulee ennen joulua. Pyöräily sen sijaan jatkuu läpi koko talven tuli lunta, vettä tai suunnilleen mitä tahansa taivaalta. Pyörä kannattaa hommata heti. Sillä pääsee kaikkein kätevimmin paikasta toiseen ja kaupungin hahmottaa parhaiten fillaroidessa. Muussa kuin pyöräilykulttuurissa ei suuria eroja ole. Ihmiset ovat vain astetta onnellisempia ja suvaitsevaisempia kuin Helsingissä. 7

9 Matkustelu Tanskassa ja muualla lähialueella Tanska on hirveän pieni maa pinta-alaltaan, mutta sattuu sijaitsemaan yllättävän hyvässä paikassa. Jos Tanskan sisällä haluaa reissata, kannattaa matkaan lähteä junalla ja ottaa polkupyörä mukaan. Jos haluaa vähän kansainvälisempää meininkiä, voi napata esimerkiksi yöjunan Amsterdamiin tai Saksaan. Kaikkia junalippuja ostaessa kannattaa yrittää selvittää tarkasti alennusmahdollisuudet, mutta jos enemmänkin aikoo liikkua junalla voi rautatieasemalta ostaa itselleen nuorisopassin, eräänlaisen opiskelijakortin, jolla saa yleisesti alennusta kaikista lipuista. Oikeastaan Kööpenhaminassa opiskeleva saa halutessaan kaksi kaupunkia yhden hinnalla. Malmö Østersundin toisella puolella on hauska kaupunki, johon kannattaa myös tutustua ja siellä voi nauttia siitä tunteesta, kuinka helpolta ja selkeältä skånska tuntuukaan tanskan kuuntelemisen jälkeen. Köpiksestä pääsee Malmöön 20 minuutissa junalla päärautatieasemalta päärautatieasemalle tai sitten voi mennä metrolla lentokentälle, napata sieltä junan ja perillä ollaankin jo 13 minuutissa. Matka maksaa alle kymmenen euroa, junia kulkee vartin välein eikä mitään rajamuodollisuuksia ole. 4. Loppukommentteja CBS on hyvä koulu ja Kööpenhamina yksi parhaista kaupungeista varmasti koko maailmassa. Jos pääaineeni olisi mikä tahansa muu kuin rahoitus, saattaisin tosissani harkita maisterin tekemistä Köpiksessä. Ei CBSn rahoituksen laitoksessa mitään vikaa ole, mutta meidän Helsingin laitos on aika hyvä. Yksi CBSn parhaista puolista on varmasti sen laaja kurssitarjonta, jokaiselle löytyy varmasti mielenkiintoisia aihekokonaisuuksia. Jos kaipaa jännitystä, eksotiikkaa ja paljon aurinkoa, Kööpenhamina ei ehkä ole se mesta. Jos kuitenkin tarkoitus on oikeasti opiskella vaihdossa, Köpis on mitä mainioin vaihtopaikka. Siellä vietetyn puolivuotisen jälkeen tuntee itsensä hyvin yleispohjoismaiseksi ja se voi myöhemmin olla huomattavakin etu. Kööpenhaminan paras puoli taas on, että siellä saa oikeasti keskittyä opiskeluun ja vapaa-aikaan kun aikaa ja energiaa ei kulu mihinkään byrokraattiseen säätämiseen. Kaikki sujuu ihan samalla logiikalla kuin Suomessakin ja asiat hoituvat hyvin juohevasti. Vaihto Kööpenhaminassa on kuin avaimet-käteen-talopaketti, voit alkaa asua ja elää ihan tavallista elämää välittömästi. Silti se on eri maa, eri kaupunki, uudet kuviot jne. joten kyllä siitä kokemuksia karttuu. 8

10 Itse nautin ehkä kaikkein eniten siitä vapaudesta, kun saa aloittaa kaiken ihan puhtaalta pöydältä. Luoda omat kuvionsa ja aikataulunsa. Ei ole sosiaalisia paineita samalla tavalla, että pitäisi olla koko ajan näkemässä kavereita. Ei ole duunia eikä muita vastaavia velvollisuuksia. On vain loputtomasti aikaa itselle ja opiskelulle. Oli mahtava tunne, kun sai oikeasti pyhittää kaiken energiansa vain opiskelulle. Muisti miltä tuntuu, kun on aikaa sisäistää rauhassa kaikki asiat. Opiskelu ei ole koskaan tuntunut niin mukavalta. Suosittelen oikein lämpimästi vaihtoa kenelle tahansa. Maisemanvaihdos tekee jokaiselle ihmiselle ajoittain hyvää. Se herättää huomaamaan aivan uusia asioita itsestä ja omasta elämästä. Jos tämä paketti nyt ei vastannut kysymyksiisi ja jotain jäi epäselväksi, tule rohkeasti nykimään hihasta tai kokeile aalto-mailia, jos naama ei ole tuttu. Tanskasta ja Köpiksestä on aina kiva rupatella. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Karita Troberg 9