ALVAR AALTO KOUVOLASSA

Transkriptio

1 ALVAR AALTO KOUVOLASSA Lista kohteista Kouvolan Inkeroisissa: - Kansakoulu (Tehtaanmäen ala-aste) - Opettajien asuntola (vuokratalo) - Osuuskauppa (omakotitalo) - Omakotialueen sauna (omakotitalo) - Karhunkankaan omakotialue - Pumppuasema (ei käytössä) - Höyryvoimalaitos - Anjalan paperitehtaan konesali - Hiomo (kone- ja sähkökorjaamo) - Vedenpuhdistuslaitos - Kuorimon katkaisulaitos (ei käytössä) - Entinen kuorimo (vesilaitos) - Anjalan paperitehtaan jälkikäsittely - Sahan kuivaamo ja konttori - Puolisellutehdas - Mestarilinja (Rantalinja) - Keskuskonttorin pääsisäänkäynti - Vanhan kartonkitehtaan konttori ja sosiaalitilat - Punalinja (museotalo Warpunen) ja Keltalinja (työväen asuntoja) - Tervalinja (koneenhoitajien asuntoja) - Metsäkonttori (isännöitsijän asunto) - Insinöörilinja (Rinnetalot A ja B sekä vierastalo Mäntylä) - Autotalli - Virkailijoiden kerrostalot A, B ja C (aravatalot) Yhteensä: 24 kohdetta

2 ALVAR AALTO Alvar Aalto syntyi Kuortaneella ja valmistui arkkitehdiksi Helsingin teknillisestä korkeakoulusta Hänen tunnetuimpia töitään ovat mm. Paimion parantola, Viipurin kirjasto, Villa Mairea, Säynätsalon kunnantalo ja Vuoksenniskan kirkko. Hän on suunnitellut asemakaavoja ja rakennuksia. Arkkitehtuurin lisäksi hän on suunnitellut huonekaluja, lasiesineitä, koruja ja taidetta. Hänen tuotantoaan on Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa. Vähemmän tunnettuja ovat hänen työnsä eteläisessä Kouvolassa Inkeroisissa. Jopa monille paikkakuntalaisille Aallon työt ovat vieraita.

3 ALVAR AALTO KOUVOLASSA KLASSISMISTA FUKTIONALISMIIN Aallon arkkitehtuuri on ihmisen huomioon ottavaa, luontoon ja ympäristöön sulautuvaa. Hän oli funktionalismin ensimmäinen edustaja Suomen arkkitehtuurissa. Hänen nerokkuutensa vakuttavimpia piirteitä ovat toiminnallisten ja taiteellisten tavoitteiden onnistunut yhdistäminen. Rakennustekniikan kehityksen myötä Aallon uusi muotokieli mahdollistui. Hän sai vaikutteita ranskalaiselta Le Corbusieriltä ja Bauhausista. Aallolla on ollut ratkaiseva merkitys funktionalismin tyylin ja ideologian tuloon Suomeen. Hänen tyylinsä ei kuitenkaan ollut dogmaattista. Aalto piirsi runsaasti portaita, katoksia, pylväitä ja kaiteita. Hän puhui myös ilman, valon ja auringon tärkeydestä ihmiselämälle. Aikanaan Anjalankoskelle Inkeroisiin Aalto suunitteli Tampellan vanhan tehdasmiljöön laajennuksen. Täällä hän myös kokeili uusia funktionaalisia ratkaisuja, joita hän myöhemmin toteutti kansainvälisesti paremmin tunnetuissa rakennuksissaan. AALLON TEOLLISUUSARKKITEHTUURI Aallon vaikutus Inkeroisissa alkoi 1937, kun hänet valittiin Anjalan uuden paperitehtaan rakennusten suunnittelijaksi. Hän oli vähän aikaisemmin aloittanut Sunilassa Kotkan uuden sulfaattiselluloosatehtaan ja siihen liittyvän asuntoalueen suunnitelman. Vuonna 1935 alkoi paperimarkkinoilla nousukausi, joka kesti vuoteen Nousukauteen luottaen päätti Tampella Oy perustaa Anjalan paperitehtaan. Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemaa paperitehdasta ryhdyttiin rakentamaan vuonna 1937 ja se valmistui vuonna Paperitehdas koostui hiomosta, paperikonesalista, sekä jälkikäsittelyosastosta ja tuotevarastosta. Sanomalehtipaperia valmistavan tehtaan pituus oli 305 metriä ja leveys 55 metriä. Punatiilisestä yhdestä kolmeen kerrosta korkeasta paperitehtaasta on säilynyt selkeästi erottuvia osia. Alkuperäistä vuonna 1938 valmistunutta tehdasta katsoja tuskin pystyy enää hahmottamaan omana kokonaisuutenaan. Säilyneitä yksityiskohtia ovat entisen hiomon pohjoispääty ja osa sen itäpuolesta, sekä vanha tuotevarasto ja rakennuksen länsipuolella sijaitseva lastauslaituri kaarevine kattoineen.

4 Lännessä tehdas peittyy lähes tyystin vuonna 1983 valmistuneen paperikone 3:n ja sen vaatiman rakennuksen alle. Konesali on säilynyt alkuperäisessä asussaan. Ulkoisesti paperikonesalista on säilynyt lännen puolelta konesalin sekä paperikone 3:n konesalin muodostaman sisäpihan puoleinen puhtaaksimuurattu tiilinen julkisivu. Idässä tehtaan ympärille on rakennettu kylkiäisiä. Etelässä tehdas jää vuonna 1982 pystytetyn tuotevaraston alle. Punatiilisen vesiaseman Alvar Aalto suunnitteli 50-luvun alussa. Rakennus toimii yhä vesilaitoksena. Se on ulkoisesti kutakuinkin alkuperäisessä asussaan, vain ovien paikkoja on mahdollisesti siirretty. Muita hyväkuntoisia rakennuksia ovat entinen kuorimo, telahiomo, vanha höyryvoimalaitos ja hiertämö. Kymijoen rannalla sijainneista sahan kuivaamosta ja konttorista on jäljellä vain osa. Anjalankosken tehtaiden vanhin tehdasalue ja siihen läheisesti liittyvä asuin- ja hallintoalue muodostavat eheän tehdaskylän. Se on niin toiminnallisesti kuin rakennushistoriallisestikin monikerroksinen kulttuuriympäristö. Uusien rakennusten lisäksi Alvar Aalto modernisoi tehdasalueen vanhoja rakennuksia, mm luvun lopulta peräisin olevan tehtaan konttorin pääsisäänkäynnin. Tehdaskylän suunnitteluun kuului myös muita rakennuksia, mm. Anjalan sillan lähelle vuonna 1938 rakennettu lottakahvila. Se purettiin 1970-luvulla. Keskuskonttori 1979, 1938 Aalto modernisoi vanhan puurakenteisen pitkänomaisen huvilan ajanmukaiseksi konttoriksi. Näkyvin merkki hänestä on pääsisäänkäynti; sen katos, portaat ja pylväät.

5 AALLON ASUINRAKENNUKSET Paperitehtaan lisäksi Aalto suunnitteli asuntoja työntekijöille. Mäntyrinteelle tehdasalueen koillislaidalle hän suunnitteli kolme asuintaloa, nk. Insinöörilinjan. Keskimmäinen taloista on nykyisen tehtaan edustustila Mäntylä. Se on kokonaan kalustettu Aallon huonekaluilla. Kaikki kolme rakennusta on suunniteltu rinteeseen siten, että sisäänkäynti pääkerroksiin on taloihin johtavalta tieltä, mutta kellarikerroksesta on yhteys ulos keittiön puolelta. Rinne on porrastettu ja varsinainen puutarha on kellarikerroksen tason alapuolella. Rakennukset ovat valkoiseksi maalattua tiiltä ja niissä on jyrkkä satulakatto punaisesta tiilestä. Vierastalon pinta-ala on 380 m². Sisäänkäynti on rakennuksen kulmassa, ulos työntyvän puuverhotun satulakaton alla. Eteinen aukeaa halliin, ja siitä lähtevät portaat yläkertaan. Keittiön puoleisella seinällä on tiilinen takka. Hallin kanssa samassa kerroksessa ovat ruokailuhuone, taloustilat, tarjoiluvälikkö, olohuone ja kirjasto. Rinnetalot, ns. Insinööri-talot. Kuvassa Mäntylä. Keittiöstä on portaat ulos ja kellariin. Kellarissa on sauna ja pesuhuonetilat. Terassille pääsee olohuoneesta. Yläkertaan noustessa jää oikealle puolelle puinen säleikkö, joka erottaa portaat ja hallin ja on taustana takalle. Hallista nousevat kaitettomat portaat kattoon upotetulle parvekkeelle. Yläkerran muita huoneita ovat kolme makuuhuonetta ja kylpyhuone sekä vierashuone, palvelijan huone ja ullakkotilaa. Rakennuksen muoto on kuutiomainen.

6 Kymijoen komeaan rantamaisemaan Aalto suunnitteli viisi kahden perheen taloa, Mestarilinjan tehtaan työnjohtajia varten. Kaksikerroksiset tiilitalot myötäilevät joen rantaviivaa. Niissä on satulakatto ja päädyissä tumma laudoitus. Erikoisuutena näissä taloissa ovat voimakkaat savupiiput. Rantalinja. Kymijoen komealla rantapenkereellä sijaitsee viisi työnjohdolle suunniteltua kahden perheen taloa. Talojen vuoraus on tummaa lautaa. Linjan eteläpäässä on nykyisin tehtaan poliklinikka. Vieressä sijaitsevat vanhat Keltaisen linjan talot korjattiin tummaan Tervalinjaan sulautuviksi. Samoin arkkitehti Federleyn v suunnittelema isännöitsijän asunto uudistettiin tervalaudoituksella 1940-luvulla.

7 Keltalinja (1909, 1940) Keltalinja korjattiin Aallon suunnitelmien mukaan. Kirkkosuoran varrelle Aalto suunnitteli neljän perheen taloja: vuosina rakennetun Tervalinjan.

8 Aravat A, B ja C 1952 ja Valkoiseksi maalatut tiilirakenteiset kerrostalot maisemallisesti näkyvällä paikalla ovat Aallon viimeiset työt Inkeroisissa. Vuonna valmistuivat nk. aravatalot A ja B. Ne suunnitteli Keijö Ström Aallon arkkitehtitoimistosta. Vuonna 1956 valmistui vastaavanlainen virkailijoille tarkoitettu asuintalo C. Kolmikerroksiset aravatalot sijaitsevat Tehtaanmäen rinteessä. Taloissa on epäsymmetrinen harjakatto, joka erottaa ne parhaiten 50-luvulla rakennetuista kerrostaloista. Katon päällysteenä on punainen tiili. Tiiliseiniä peittää ohut valkoinen rappaus. Ström suunnitteli lisäksi Sippolan ja Inkeroisten lääkäritalot.

9 Karhunkankaan omakotitaloalueen suunnittelu on kokonaisuudessaan Aallon käsialaa. Alueen talot on suunniteltu saman, yhtenäisen suunnitelman mukaan kuin Varkaudessa. Talot sijaitsevat kulmittain tiehen nähden. Näin alueen ilme näyttää elävältä. Taloja ympäröivät vehreät puutarhat. Tampella rakennutti ne 40-luvulla työsuhdeasunnoiksi. Nykyään talot ovat yksityisomistuksessa. Asuintaloja on 55. Alun perin asukkaille rakennettiin sauna ja osuuskauppa. Nämä on myöhemmin uutettu omakotitaloiksi.

10 TEHTAANMÄEN KOULUN RESTAUROINTI Tehtaanmäen koulun on suunnitellut arkkitehti Alvar Aalto vuosina Rakentaminen alkoi vuonna 1939 ja koulu valmistui keväällä Koulurakennuksen koko on 1600 br-m². Tehtaanmäen koulu (entinen Inkeroisten kansakoulu) on arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja harvinainen 1930-luvun lopun rakennus. Restaurointitöiden tarkoituksena on ollut tehdä rakennuksesta toimiva, viihtyisä ja nykyaikainen koulu ja suorittaa työt rakennuksen rakennustaiteelliset ja kulttuurihistorialliset arvot huomioiden. Muutos- ja korjaustöitä on tehty sekä rakennuksen ulko- että sisäpuolella. Rakennuksen julkisivut on saatettu mahdollisimman lähelle niiden alkuperäistä asua. Vesikattojen pintarakenteet on uusittu täysin, voimistelusalin osalta myös suuri osa alusrakenteista. Rakennus on salaojitettu ja sokkeli vesieristetty. Rakennuksen pohjoispuolelle on rakennettu uusi lämpökeskus ja keittiövarasto. Kellarissa poikien ja tyttöjen pesuhuoneita ja henkilökunnan sosiaalitiloja on parannettu ja teknisten töiden luokka on sijoitettu entisen kattilahuoneen paikalle. Voimistelusalin vioittuneet lattiarakenteet on uusittu kauttaaltaan.

11 Ensimmäisessä kerroksessa uusi ruokasali ja jakelukeittiö on rakennettu entiseen teknisten töiden luokkatilaan. Näin keittiön huolto saadaan rakennuksen pohjoispuolelle pois rakennuksen pääaulasta ja välituntipihalta. Opettajienhuoneesta on tehty kaksikerroksinen. Vanha tila on yhdistetty alapuolella olevaan alkuperäiseen aamiaishuoneeseen uusilla portailla. Uusien portaiden myötä opettajien kulku talossa helpottuu olennaisesti. Toiseen kerrokseen on rakennettu uusi oppilashuoltotila. Tavalliset luokkatilat ovat säilyneet ennallaan. Kuitenkin niiden valaistusta ja teknistä varustelutasoa on parannettu. Rakennuksen vesi- ja viemärijärjestelmät on uusittu, samoin sähköasennukset. Rakennus on varustettu koneellisella ilmanvaihdolla ja lämmön talteenotolla. Hankkeen kustannukset ovat noin 1,75 m, josta jälkirahoitteista valtionosuutta saadaan noin euroa. Teksti ja kuvat: "Alvar Aallon arkkitehtuuri Anjalankoskella" -esitteestä vuodelta 2003