KUNTA JA 3. SEKTORI KYSYMYS ON HYVINVOINNISTA

Transkriptio

1 KUNTA JA 3. SEKTORI KYSYMYS ON HYVINVOINNISTA HILJA-SEMINAARI SEINÄJOELLA ANNE OJAJÄRVI, KURIKKALAINEN KAUPUNGINVALTUUTETTU, VS. PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ

2 NELJÄ SEKTORIA YKSITYINEN - toimii markkinoilla JULKINEN - valtio, kunnat, seurakunnat, muodollinen KOLMAS SEKTORI: markkinoiden, julkisen sektorin ja kotitalouksien väliin jäävä alue. - käsitteenä 70-luvulta - järjestöt, yhdistykset - epämuodollisia, yksityisiä, voittoa tavoittelemattomia. - vapaaehtoisuus, kansalaisaktiivisuus ja järjestötoiminta. - yleishyödyllisyys NELJÄS SEKTORI - kotitaloudet, perhe ja ystäväpiiri

3 KUNNALLA ON SUURI TEHTÄVÄ Kuntalain 410/ Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.

4 HYVINVOINTI ON MONEN TEKIJÄN SUMMA Hyvinvointia edistääkseen kunta: kehittää kunnan elinvoimaa ja toimintakykyä pitkäjänteisesti ja kokonaisvaltaisesti. tunnistaa eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvointitarpeet sekä -odotukset ja luo sille edellytyksiä mm. hyvinvointipalveluilla. ehkäisee ja vähentää aktiivisesti sosiaalisia ongelmia ja eriarvoisuutta. tiedostaa, että hyvinvoinnin edistäminen on kunnan asukkaiden ja eri yhteisöjen yhteinen asia. Hyvinvointipalveluja ovat mm. koulutus, kirjastot, kansalaisopistot, kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liikuntatoiminta. Kunnat tukevat yhteisöjen hyvinvointia esimerkiksi avustuksin ja antamalla käyttöön kunnan tiloja. Poimittu kuntaliiton sivuilta

5 HYVINVOINTIKERTOMUS TUKEE KUNNAN SUUNNITTELUA Terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa kuntia seuraamaan asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Vuodesta 2011 alkaen voimassa ollut laki edellyttää, että kunnat kirjaavat nämä asiat, paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat tavoitteensa sekä niitä tukevat toimenpiteet kunnan hyvinvointikertomukseen. Laki edellyttää myös yhteistyöhön kunnan eri toimijoiden kanssa hyvinvointikertomuksen laadinnassa. Aluehallintoviraston tekemän selvityksen mukaan vain joissakin Länsi- ja Sisä-Suomen kunnissa oli 3. sektori otettu mukaan suunnitteluun. Sote-uudistuksessa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisellä merkittävä rooli. Kunnan hyvinvointikertomuksesta maakunnalliseen hyvinvointikertomukseen.

6 3. SEKTORI KUNNAN KUMPPANINA Sosiaali- ja terveys Sivistys ja vapaa-aika, liikunta ja kulttuuri, nuorisotyö Erityisryhmien liikunta Tekninen toimi Elinkeinotoimi Yleishallinto Asumispalvelut Etsintä ja pelastus

7 3. SEKTORI MONESSA MUKANA Tutkimustyö, kyselyt, kartoitukset, Koulutus paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti Kehittämistyö vuorovaikuttaen kunnassa, maakunnassa, valtakunnassa

8 JÄRJESTÖJEN ROOLI KUNNASSA RIITTÄÄKÖ TÄMÄ? Järjestöavustukset Toimitilat, maksulliset/maksuttomat Yhteistyösopimukset asiantuntijuus, erilaiset hankkeet Yhteiset tilaisuudet järjestöjen kanssa Yhteisöjen edustajia kutsutaan mukaan toiminnan suunnitteluun - vaikuttaminen Yhteisöt saavat nimetä edustajan johonkin kunnan toimielimeen - lähidemokratia Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita saavia kuntalaisia ohjataan systemaattisesti myös järjestöjen ja yleishyödyllisten yhteisöjen vertais- tai vapaaehtoispalveluiden piiriin palveluiden tuottaminen

9 MIKÄ ON TÄRKEYSJÄRJESTYS? Virkistystoiminnan järjestäminen jäsenille? Omaan ryhmään kuuluvien edunvalvonta? Yhteistyö kunnan eri hallinnonalojen kanssa esim. toimintaa järjestämällä? Yhteistyö muiden 3. sektorin toimijoiden kanssa? Vertaistuen tarjoaminen jäsenille? Esteettömyyden valvonta yleisesti? Asiantuntijuus ja henkilökohtainen palveluohjaus, neuvominen palveluviidakossa? Varainkeruu järjestölle? Oman järjestön näkyvyyden ja kuuluvuuden varmistaminen kunnassa/maakunnassa, vaikuttamismahdollisuudet? Joku muu, mikä?..

10 PARI SANAA VERKOSTOISTA Kuntalaisten omat sosiaaliset suhteet ja niihin välittömästi tai välillisesti liittyvä ammattilaisten työ. Palvelujärjestelmät osa verkostotyötä. Elämän taitekohdissa verkostojen merkitys korostuu. TUNNUSMERKKEJÄ: Toistuvat yhteydenotot Positiiviset, voimakkaatkin tunteet Vahvat välineelliset osatekijät ja tunnesuhteet (auttaminen, yhteistyö, samassa veneessä olemisen tunne) Tavoitteena aina ihmisen paras!!

11 ERILAISIA VERKOSTOJA Läheisverkosto Vertaisverkosto Ammattilaisverkosto Moniammatillinen verkosto Paikalliset Alueelliset Kansalliset Globaalit Some

12 VERKOSTOISTA MUODOSTUU IHMISEN SOSIAALINEN VERKOSTO Sukulaisuuden, ystävyyssuhteiden ja tuttuuden kautta muodostuneet suhteet. Mukana kaikki alueet ja toimijat: koti, sukulaiset, ystävät, päiväkoti, koulu, viranomaiset, ammattilaiset, some Ei toimiva yhteistyöelin, vaan systeemi, jolla ei ole rajoja eikä johtajaa.

13 HYVINVOINNIN JA ELINOLOSUHTEIDEN PARANTAMINEN PAHOINVOINNIN VÄHENTÄMINEN Kuntien olisi tunnistettava hyvinvoinnin osatekijät ja pyrittävä parantamaan niitä sekä ehkäisemään ja vähentämään pahoinvointia. Puhetta: osallisuudesta, asiakaslähtöisyydestä, itsemääräämisoikeudesta, vertaisuudesta, tasapuolisuudesta, hyvästä hallinnosta, ennaltaehkäisevistä palveluista, vaikuttamismahdollisuuksista, asiantuntijuudesta, esteettömyydestä, saavutettavuudesta.... OVATKO KUNNAT ONNISTUNEET?

14 VÄITTÄMIÄ KUNNAN JA 3. SEKTORIN TOIMINNASTA Kunta on järjestöllemme hyvä kumppani ja kohtelee meitä tasapuolisesti muihin toimijoihin verrattuna. Emme pärjäisi järjestönä ilman kunnan antamaa tukea. 3. sektorin järjestöjä tarvitaan, ilman meitä kunta ei pärjäisi. Viranhaltijoiden ammattiylpeys estää joustamasta ja kuulemasta muiden asiaa tuntevien mielipiteitä. Edustajamme on mukana vanhus- tai vammaisneuvostossa. Järjestömme pystyy vastaamaan kunnan asettamiin odotuksiin. Kunnassa tiedetään järjestömme toiminnasta riittävästi. Yhteistyö järjestömme ja kunnan välillä on luontevaa ja jatkuvaa. Järjestömme on pystynyt vaikuttamaan asioihin. Haluamme kehittää yhteistyötä kunnan kanssa, vielä on paljon tehtävää. Kunta on hyvä kumppani järjestöllemme, mutta.

15 KIELI JA KULTTUURI! Vaatii jatkuvaa huomiota Kuntalaisen osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistaminen Edellytys vuorovaikutuksen onnistumiselle Muiden kulttuurien tunteminen Viranomaisen kielenkäyttö ammattislangia asiakkaalle? Tahto oikeasti ymmärtää ja palvella Palvelukulttuuri ja hyvän halllinnon vaatimus, asiakaspalvelu Suoran palautteen antaminen Anna sun hetu, tarkistan sun apr:n, crp:n ja psa:n

16 SUMMA SUMMARUM MITÄ KUNTA VOISI TEHDÄ? Osallistaa järjestöjä aidosti, opetella kumppanuutta Oppia toisilta kunnilta Siirtää palveluiden painopistettä korjaavista palveluista ennalta ehkäiseviin ja varhaiseen tukeen Parantamalla raskaita palveluita ei ongelmat ratkea! Huolehtia tarvittavien toimitilojen järjestämisestä Kiittää ja kannustaa järjestötyöhön huomioimalla, palkitsemalla, millä?

17 TULEVAISUUTTA KOHTI Kunnan rooli kuntalaisten hyvinvoinnin parantamisessa vahvistuu, paikallisuus ja alueellisuus tärkeitä! Digitaalisuus ja sähköiset palvelut laajenevat Hallituskin ohjaa kärkihankkeiden myötä monialaiseen yhteistyöhön sekä kuntia että maakuntia. Myös 3. sektori huomioitu käytäntöön vieminen Vammais- ja vanhusneuvostojen rooli vahvistuu evästykset edustajille järjestöstä. Järjestötyö näkyväksi lobbaamalla ;)

18 KIITOS! Yhteistyötä järjestöjen kanssa tarvitaan, sillä painopiste on saatava siirtymään ennaltaehkäiseviin palveluihin ja näkökulma kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. SYYSILOA!