Oulun Vesi liikelaitos Vuosikertomus 2016

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 216 OULU WATERWORKS ANNUAL REPORT 216

2 Oulun Vesi liikelaitos Vuosikertomus Oulun Veden visio 4 Johtajan katsaus 6 Organisaatio 6 Liikelaitosten johtokunta 7 Henkilöstö ja osaaminen 1 Verkostot 12 Verkostopituudet Lenght of Networks 15 Ylläpitoyksikkö 17 Vedentuotanto Drinking Waters 22 Jätevedenpuhdistus Wastewater Treatment 26 Oulun Veden tilinpäätös vuodelta 215 ja toimintakertomus 29 Tuloslaskelma ja liitetiedot Income Statement and Appendixes 3 Tase Balance Sheet 31 Rahoituslaskelma Cash Flow Statement 33 Ympäristötilinpäätös Enviromental Financial Statement 34 Tunnusluvut Key Figures 2

3 VESIHUOLLON STRATEGISET TAVOITTEET Oulun Vesi toimii ulkoisena liikelaitoksena, joka rahoittaa toimintansa ja investointinsa ulkoisilta asiakkailta perittävillä vesihuollon maksuilla. Toiminta-ajatuksena on toimittaa asiakkaille kohtuulliseen hintaan hyvälaatuista talousvettä ja vastata jätevesien viemäröinnistä ja puhdistamisesta huolehtien vesistöjen ja muun ympäristön säilymisestä puhtaina. Lisäksi toimintakenttään kuuluu asuinympäristön kuivatusvesien johtaminen toiminta-alueella. Kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on esitetty Oulun Veden strategiset linjaukset ja niistä johdetut tavoitteet, jotka kytkeytyvät Oulun kaupunkistrategiaan 22 sekä Oulun kaupungin ja sen hallintokuntien laatimiin ohjelmiin ja selvityksiin. Oheisessa kaaviokuvassa on esitetty vesihuollon strategiset tavoitteet viitekehyksenä toimivien ohjelmien ja selvitysten kera. Kaupunkistrategia Oulu Kestävä kehitys Ympäristöohjelma Sitoutuminen ympäristövastuulliseen toimintaan ja energiatehokkuuteen Ilmastostrategia Hulevesistrategia Tulva- ja hulevesiriskit Tasapainoinen talous Verkostojen sanerausohjelma Verkostojen saneerausvelan pienentäminen Riskienhallinta Verkostojen hyvä kunto Tehokas jätevedenpuhdistus Vedenhankinnan ja vedenlaadun turvaaminen Vedenhankintaselvitykset Varmuusluokan nostaminen Raakaveden laadun parantaminen OULUN KAUPUNGIN VESIHUOLLON STRATEGISET TAVOITTEET Varautuminen sään ääri-ilmiöihin Kaupungin kasvun edellytysten turvaaminen Maankäytön toteuttamisohjelma Tulva- ja hulevesiriskit Laajennusalueet Täydennysrakentaminen Haja-asutuksen ohjaus yleiskaavalla Haja-asutuksen tarkoituksenmukainen huolto Haja-asutusalueen viemäröintiohjelma Vesihuollon palvelut toimita-alueiden ulkopuolella Kasvua kestävästi 3

4 Jouni Lähdemäki, johtaja. Johtajan katsaus 216 Oulun Vesi saavutti vuodelle 216 asetetut sitovat taloudelliset tavoitteet erittäin hyvin ja myös kaikki toiminnalliset tavoitteet. Liikevaihto oli 36,5 milj. ja toteutui,3 milj. budjetoitua paremmin. Myydyn talousveden määrä sekä verkostoon pumpattu vesimäärä pysyivät edellisvuosien tasolla. Mittaamattoman kulutuksen osuus on pysynyt 11 %:ssa mitä voidaan pitää hyvänä tasona. Asutuksen osuus mitatusta kulutuksesta on 73 %. Talousveden puhdistuksessa laatutavoitteet on saavutettu hyvin koko vuoden ajan sekä pintaveden käsittelylaitoksilla että pohjavedenottamoilla. Vedenlaadun varmistamiseksi käyttölaboratoriossamme tutkittiin yhteensä yli 19 vesinäytettä ja lisäksi teetettiin viranomaisnäytteitä. Vedenpuhdistuksessa ei ole sattunut toimintahäiriöitä, jotka olisivat aiheuttaneet merkittäviä vedenjakelun katkoksia. Vesijohtovuotojen määrät ovat pitkällä aikavälillä selvästi vähentyneet ja jakeluvarmuus on säilynyt edelleen erittäin hyvänä. Häiriötiedotusjärjestelmän hankintaa valmistellaan, jolloin voidaan yhä täsmällisemmin tiedottaa vesikatkosta kärsiville kuluttajille. Yksittäisiä viemäritulvien aiheuttamia vahinkoja on sattunut, mutta viemäriverkon vuotovesimäärät laskivat edellisvuodesta selvästi. Oulun Vesi mittaa vuosittain asiakastyytyväisyyttään kuluttajille suunnatulla asiakastyytyväisyyskyselyllä. Oulun Veden toimintaa ja vedenjakelua sekä viemäröintiä kuvaavat arvosanat paranivat edellisvuodesta ja vedenlaadun arvostus hiukan laski aiemmasta. Tulokset ovat pidemmällä aikavälillä selvästi parantuneet. Kyselyn tulokset tukevat Oulun Veden visiota, missä tavoitteena on tarjota maan parhaat vesihuoltopalvelut. Päätös vedenhankinnan varmistamisen ratkaisusta tehtiin kaupunginvaltuustossa Taustalla oli vedenhankinnan eri vaihtoehtojen selvitys ja monitavoitearviointi, jonka pohjalta hankeperusteita tarkistettiin siten, että nykyinen pintavesi tulee säilymään päävesilähteenä Oulussa, jota pyritään turvaamaan pohjaveden käyttöä lisäämällä. Tutkimusluvan käsittelyajan takia täydentävät luontoselvitykset saatiin tehtyä kesällä 216, joiden pohjalta uutta lupahakemusta liiteraportteineen laadittiin Viinivaaran alueelta. Lupahakemus jätettiin Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon maaliskuussa 217. Maakunta- ja kuntarakenteen muutos ei tuo erityisiä muutoksia vesihuollon organisointiin. Omistajapoliittisten linjausten mukaisesti Teknisestä liikelaitoksesta siirtyi vuoden 215 alussa 17 henkilön kunnossapitotiimi Oulun Veden ylläpitoyksikköön, joka vastaa vesihuoltoverkostojen ennakkohuollosta ja korjaustoiminnasta koko Oulun alueella. Muutos oli toivottu ja tukee hyvin viiden vesilaitoksen 4

5 yhdistymisen tavoitteita. Samalla on toimintavarmuuden parantamiseksi tehty kalustohankintoja ja toimipisteiden järjestelyjä. Vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen myötä Oulun kaupunki otti käyttöön hulevesimaksun vuoden 216 alusta ja samalla myös alennettiin jäteveden käyttömaksua. Oulun Vesi tuottaa sovittujen määritysten mukaisesti hulevesipalveluita Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluille, joka vastaa hulevesien hallinnasta. Palvelua tuotetaan verkoston ylläpidossa, suunnittelussa ja rakennuttamisessa, asiakaspalvelussa ja laskutuksessa. Hulevesilaskutuksen käynnistämiseksi tarvittiin merkittävää määrittely- ja ohjelmistotyötä ja asiakaspalvelun tarve Oulun Vedessä kasvoi. Valvomojärjestelmän muutos- ja kehitystyöt etenevät vaiheittain. Vuoden aikana laitoskohteita ja useita verkostojen kenttäkohteita liitettiin uuteen valvomojärjestelmään. Tietoliikenneverkon toimivuudessa on esiintynyt ajoittain katkoksia, mikä on haitannut etäällä olevien kenttäkohteiden seurantaa. Kaupunkitasoisessa kyberturvallisuusselvityksessä ilmeni tarpeita tietoturva-asioiden varmistamiseen. Myös johtokarttojen täydennysmittauksia jatkettiin erityisesti Haukiputaalla ja Oulunsalossa. Jätevedenkäsittely on seudullisesti keskitetty Taskilan puhdistamoon, jonka kuormitus on lisääntynyt siirtoviemäreiden myötä. Taskilan jätevedenpuhdistamon lupaehdot saavutettiin biologisen hapenkulutuksen ja fosforin osalta. Kokonaistypen osalta lupaehtojen saavuttaminen on ollut haastavaa ja siksi puhdistamon typenpoistolaajennus on päätetty tehdä, millä varaudutaan jätevesien lupaehtojen mukaiseen käsittelyyn myös typen osalta. Johtokunta teki valintapäätöksen kalvosuodatintoimittajasta ja kilpailutus varsinaisen laajennusurakan osalta on meneillään. Urakka toteutetaan pääosin vuosien aikana. Mereen johdettavan jäteveden desinfiointia on jatkettu hyvin tuloksin tänäkin vuonna uimakauden ajan ja jäteveden lämpöenergiaa hyödyntävä lämmön talteenottoyksikkö sekä aurinkopaneelit ovat käytössä. Kasvaneet lietemäärät on käsittely KemiCond-menetelmällä, mikä on toiminut suunnitellusti ja yli 6 % hygienisoidusta lietteestä on mennyt peltokäyttöön. Vasikkasuon kompostointialueen ympäristölupa on voimassa vuoden 219 loppuun mikä edellyttää nykyistä lietteenkäsittelystä vastaavaa toimijaa esittämään sitovasti lietteen jälkikäytön korvaavan ratkaisun. Myös Oulun Vesi jatkaa lietteenkäsittelymenetelmien selvityksiä. Peltokäyttöä rajoittavan nitraattiasetuksen tultua voimaan on varauduttu sopimuksin, että osa lietteestä voidaan tarvittaessa käsitellä Oulun alueen biokaasulaitoksilla. Valtakunnallisesti lietteiden hyötykäytön linjaukset ja tulevaisuuden ratkaisut ovat murroksessa. Liikeylijäämää kertyi kaikkiaan 11,7 milj., mikä on liikeylijäämätavoitetta 4,6 milj. parempi. Tuloksesta tehtiin yhteensä 5 milj. euron investointivaraus Taskilan lietteenkäsittelyrakennuksen ja laitteiston uusimiseen, joka toteutetaan vuosina Omistajaohjauksen määräyksen mukaisesti Oulun Vesi teki tilinpäätökseen 7, milj. euron lisätuloutuksen, mikä pienensi merkittävästi edellisten tilikausien ylijäämää. Oulun Veden 14,9 milj. :n kokonaisinvestoinneista käytettiin verkostoinvestointeihin 1 milj., josta saneerauskohteiden osuus oli 7 milj. eli noin 7 % verkostoinvestoinneista ja saneerausmäärät tulevat olemaan myös lähivuosina merkittäviä saneerausvelan vähentämiseksi. Erityisesti viemäriverkon saneeraukset ovat lähivuosien painopisteenä vuotovesimäärien vähentämiseksi ja kohteena on myös isoja runkoviemäriosuuksia. Hintan puhdistamon ja Haukiputaan vesitornin kattoremontit sekä Oulunsalon tasausaltaan saneeraus valmistuivat. Haukiputaan Onkamonselän vedenottamon laajennus ja saneeraus valmistui kesällä käyttöön ja Yli-Iin Kyrönniemen alkalointilaitoksen rakentaminen aloitettiin. Investointitarpeita myös tulevaisuudessa Vesihuollon investointitarpeet kohdistuvat tulevina vuosina verkostojen saneerausvelan pienentämiseen, vedenhankinnan turvaamiseen sekä jätevedenpuhdistuksen tehostamisen vaatimiin investointeihin. Taskilan puhdistamon ympäristölupa on ollut vuodesta 212 aluehallintoviraston käsittelyssä ja mikäli typenpoiston lupaehdot kiristyisivät, se voisi merkitä 2 milj. euron lisäinvestointia. Vakinaista henkilökuntaa oli vuoden lopussa 16 henkilöä. Määräaikaisia oli palveluksessa 8 henkilöä, joista työllistettyjä 3 henkilöä. Henkilöstön eläköityminen on jatkunut vilkkaana, kun vuoden aikana kahdeksan henkilöä jäi eläkkeelle. Sairauspoissaolojen määrä 3,6 % on vähentynyt aiemmasta ja työturvallisuuden korostamisen ansiosta myös työtapaturmien määrä on pysynyt pienenä. Työtyytyväisyyskyselyn pohjalta ilmeni tarpeita esimiestyön tukemiseen ja työilmapiirin parantamiseen. Oulun Vesi on onnistunut jälleen tuottamaan laadukkaita ja toimintavarmoja vesihuoltopalveluja koko vuoden, mistä osoitan parhaat kiitokset osaavalle ja ammattitaitoiselle henkilöstölle. Kiitokset kuuluvat myös johtokunnalle sekä luotettaville yhteistyökumppaneille. 5

6 Organisaatio Oulun Vesi liikelaitoksen johtokunta LIIKETOIMINNAN OHJAUS Jouni Lähdemäki Sara Alanärä Johtaja Jouni Lähdemäki HALLINTO JA TALOUS (11 heniklöä) hallinto- ja talouspäällikkö Hanna-Leena Erkkilä SUUNNITTELU JA RAKENNUTTAMINEN (15 henkilöä) suunnittelupäällikkö Riitta Lindström VERKOSTOJEN YLLÄPITOYKSIKKÖ (41 henkilöä) verkostopäällikkö Tero Kilpeläinen VEDENTUOTANTO JA PUHDISTUS -YKSIKKÖ (41 henkilöä) käyttöpäällikkö Jarmo Lahtinen Asiakaspalvelu ja vesilaskutus Suunnittelu Verkostojen korjaus ja kunnossapito Vedentuotanto Hintta ja Kurkelanranta Pohjavedenottamot Henkilösto- ja taloushallinto, asianhallinta Rakennuttaminen Viemäreiden huuhtelu Jätevedenpuhdistamot Taskila ja Yli Ii Johtokartta Pumppaamoiden ylläpito Automaatio ja sähkö Vesimittarointi Huolto ja kunnossapito Käyttölaboratorio Oulun Veden johtokunta Oulun Veden johtokunta ohjaa Oulun Vesi liikelaitoksen toimintaa. Johtokunta on kokoontunut kuukausittain ja siihen kuuluu seitsemän jäsentä ja kaupunginhallituksen edustaja. Johtokunta tutustumassa Kööpenhaminan jätevedenpuhdistamoon. Kuvassa vasemmalta johtokunnan puheenjohtaja Mauno Murtoniemi ja jäsenet Eeva-Maria Parkkinen, Juha Silenius, Robert Brantberg, Mia Pelkonen (vpj.) ja Pirjo Bastman. Kuvasta puuttuvat jäsen Mika Härkönen ja kaupunginhallituksen edustaja Pekka Kainua. 6

7 Henkilöstö Oulun Veden henkilöstön määrä vuoden lopussa oli 114, joista vakinaisia 16 henkilöä. Määräaikaisia henkilöitä oli 8, joista avoimen toimenhoitajia oli yksi, sijaisia neljä ja työllistettyjä kolme henkilöä. Kesäharjoittelijoina työllistettiin 6 alan opiskelijaa. Vuoden 216 aikana jäi seitsemän henkilöä eläkkeelle. Eläkkeelle jäivät erikoisammattimiehet Hannu Ukkola ja Hannu Ervasti, kuorma-autonkuljettaja Juhani Hyvönen, projektipäällikkö Martti Kiviaho, projekti-insinööri Esko Penttinen, putkimestari Risto Lempinen, taloussihteeri Sirkka Laukka ja hallintosihteeri Ulla Tuomela. Henkilöstöresursseja ja toimenkuvia tarkasteltiin eläköityneiden osalta ja heidän tilalle palkattiin uusia henkilöitä. Osa-aikavapaiden ja osa-aikaeläkkeiden käyttö on ennallaan ja henkilöstöresurssien tehtäväkokonaisuuksia on järjestelty tilanteiden mukaan. Henkilöstön keski-ikä oli 43,5 vuotta. Suomen Kuntaliiton kultaisen ansiomerkin 4 vuoden kunnan palveluksesta saivat prosessiasentaja Jorma Fröjd, erikoisammattimiehet Heikki Korvala ja Hannu Kurkela sekä mittarinkorjaaja Jorma Tomperi. Lisäksi 3 vuoden palveluksesta ansiomerkin saivat erikoisammattimies Mauri Holappa, vesihuoltoasentaja Ilkka Saarni ja laskutusasiantuntija Anne Rahkola. Henkilökuntaa on osallistunut sekä sisäiseen että ulkoiseen ammatillisen koulutukseen keskimäärin 2,5 koulutuspäivää/hlö. Lakisääteisten koulutusten lisäksi osallistuttiin vesihuollon ammatillisiin koulutuksiin ja järjestettiin esimiehille projektiosaamisen koulutusta. Työpaikkakohtaiset riskiarvioinnit tehtiin säännöllisesti ja panostukset työturvallisuuteen ovat vaikuttaneet henkilöstön asenteisiin. Sertifioitujen laadunhallintajärjestelmän ja OHSAS-työturvallisuusjärjestelmän määräaikaisauditoinneissa saavutettiin hyväksynnät ilman poikkeamia. Ulla Tuomela Uusi työntekijöitä vuonna 216. Risto Lempinen 7

8 Prosessiasentaja Antero Väisäsen 5-vuotiskahvit. Martti Kiviahon eläkekahvit. Oulun Vesi liikelaitoksen vuoden 216 virkistyspäivänä vierailtiin Ranuan eläinpuistossa karhujen ja muiden villieläinten touhuja ihaillen. 8

9 Asiakaspalvelu Oulun Veden asiakaspalvelupiste sijaitsee Kasarmintien hallintorakennuksessa. Asiakaspalvelupisteessä valmistellaan liittymissopimukset, laskutetaan ja annetaan yleistä neuvontaa vesihuoltoon ja Oulun Veden palveluihin liittyen. Yhteydenotot onnistuvat henkilökohtaisen asioinnin lisäksi puhelimitse, sähköpostilla sekä sähköisiä palveluja hyödyntäen. Asiakkaille tarjotaan myös teknistä neuvontaa tonttijohtojen rakentamisessa ja kunnalliseen verkostoon liittymisessä. Asiakaspalvelua tuotetaan myös erilaisissa vesihuollon toimintaan ja sen mahdollisiin häiriöihin liittyvissä tilanteissa koko Oulun Veden toiminta-alueella ympäri vuorokauden. Tyypillisimpiä kentällä tapahtuvia asiakaspalvelutilanteita ovat esim. vesimittareiden vaihdot sekä kunnalliseen viemäröintiin liittyvät häiriötilanteet. Oulun kaupunginhallitus päätti syksyllä 216, että hulevesien hallinnan päävastuu on Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalveluilla. Oulun Vesi tuottaa huleveden laskutus- ja asiakaspalvelun Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen tilauksesta. Hulevesilaskutus toteutettiin marraskuussa, jolloin laskuja lähetettiin kaikkiaan noin 25. kappaletta. Oulun Veden e-laskukampanja päättyi tammikuussa 216. Osittain tämänkin kampanjan tuloksena laskujen sähköistymisaste kasvoi 8 prosenttiyksikköä vertailtaessa vuosia Asiakaspalvelua lukuina Vesihuollon laskut kpl Laskujen sähköistymisaste 32 % Käsitellyt palautteet 245 kpl Asiakaspalvelupuhelut 9 58 kpl Kehittäminen Asiakastyytyväisyyden parantaminen on Oulun Veden keskeisiä tavoitteita myös tulevaisuudessa. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset ovat jo pitkään parantuneet ja monen tekijän osalta ollaan valtakunnallisesti kärkipäässä, mutta kehittämiskohteitakin on tiedostettu. Asiakaspalvelun kokonaisvaltainen kehittäminen on meneillään ja siihen pyritään kytkemään sekä asiakaspalvelun, laskutuksen, suunnittelun että verkoston ylläpidon toimintoja. Kehitystyötä tarvitaan, jotta vesihuoltopalveluilta edellytetty korkea laatu, toimintavarmuus ja kustannustehokkuus kyetään saavuttamaan jatkuvasti. Oulun Veden toiminnassa kehittämiskohteita ovat verkostojen hallinnan ja säiliötilavuuden lisääminen, vedenhankinnan varmuuden parantaminen sekä viemäriverkoston vuotovesimäärän vähentäminen. Lisäksi jätevedenpuhdistus ja erityisesti tulevaisuuden lietteenkäsittelyratkaisut vaativat jatkuvaa kehitystyötä, koska valtakunnallisesti lietteiden hyötykäytön linjaukset ja tulevaisuuden ratkaisut ovat murroksessa. Olemme myös mukana jätevesilietteiden kasvihuonekaasupäästöjä ja biotalouden uusia tuotteita tutkivissa kehityshankkeissa. Oulun Vesi osallistui seuraaviin Oulun Yliopiston vetämiin kehitysprojekteihin: ÄLYVESI-Älykkäät vesiprosessit ja monitorointi, CO2Bio ja BioWater. Oulun Vesi osallistuu myös Pohjois-Suomen Vesivaliokunnan asiakastieto- ja laskutusjärjestelmän kehityshankkeeseen, jossa on mukana noin 2 vesilaitosta. Lisäksi on tutkittu älykkäiden etäluettavien vesimittareiden käyttöä ja osallistuttu HSY:n vetämiin Smart-Water työpajoihin ja Energiatehokas vesihuoltolaitos-projektiin, jossa Motiva Oy toimii konsulttina. Vedenhankinnan varmistaminen Oulun kantakaupungin vedenhankinta perustuu Oulujoesta otettavaan raakaveteen. Nykyisellään varajärjestelmä on riittämätön ja kanta-oulun alue kuuluu alhaiseen varmuusluokkaan (luokka III). Vesihuoltopalvelut ovat yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ja Oulun kaupunki on velvollinen järjestämään vedenhankinnan kahdesta eri vesilähteestä ja varmistamaan vesihuollon kaikissa eri tilanteissa. Oulun tulee nostaa varmuusluokitustaan III-luokasta vähintään II-luokkaan. Oulun Vesi on valmistellut Oulun kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti lupahakemusta Viinivaara-Kälväsvaara-alueen pohjavesivarojen hyödyntämisestä kantakaupungin vedenhankinnan varmistamiseksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi samalla hankeperusteiden muutoksen siten, että nykyinen Oulujoen pintaveden käyttö säilyy merkittävänä ja sen rinnalla vedenhankintaa varmistetaan pohjaveden käyttöä lisäämällä. Lupaa haetaan 11 m3/d vedenottoon kuukausikeskiarvona laskettuna. Tällä vesimäärällä voidaan turvata varmuusluokan II alarajan mukaisesti jokaiselle asukkaalle vettä 5 litraa päivässä päävesijärjestelmän ollessa pois käytöstä. Tutkimusluvasta tehdyn valituksen takia täydentävät luontoselvitykset saatiin tehtyä kesällä 216. Keskeisiä olivat Olvassuon ja Kiiminkijoen Natura-arvioinnit, lähdeselvitykset, pohjavesimallinnukset sekä vesistötarkastelut, joiden pohjalta uusi lupahakemus liiteraportteineen laadittiin Viinivaaran alueelta valtuuston päätöksen mukaisesti. Natura-lausunnot tulee antamaan Varsinais-Suomen ELY-keskus, jonka ympäristöministeriö nimitti tehtävään. Lupahakemus jätettiin Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon maaliskuussa

10 Verkostojen suunnittelu ja rakennuttaminen Suunnittelu ja rakennuttaminen yksikkö huolehtii Oulun Veden verkostohankkeiden suunnittelusta ja rakennuttamisesta. Suunnittelutiimin tehtäviin kuuluu mm. vesihuollon verkostojen suunnittelu ja suunnitteluttaminen, johtokartan ylläpito ja rakentajien asiakaspalvelu. Rakennuttamistiimi hoitaa verkostohankkeiden rakennuttamis- ja valvontatehtävät. Suunnittelu Vuonna 216 verkostokohteiden suunnitteluun käytettiin oma suunnittelu mukaan lukien noin 38 euroa, mikä oli vajaat 3,7 % vuoden verkostoinvestoinneista. Uusia konsulttitoimeksiantoja tehtiin 17 ja ne kaikki perustuivat puitesopimuksiin. Kertomusvuonna oli käynnissä 21 konsulttisuunnitteluhanketta ja näistä 8 oli saneeraussuunnittelua. Omaa suunnittelua tehtiin 16 hankkeessa, joista 11 saneerauskohteita. Konsulttisuunnittelu kasvoi merkittävästi, koska suunnittelutiimissä oli henkilöstövajetta vuoden toisella puoliskolla toisen suunnitteluinsinöörin siirryttyä eri työnantajan palvelukseen. Lisäksi lisääntyneiden konsulttihankkeiden ohjaus vei suunnittelijoiden resurssia. Verkoston saneeraussuunnittelu kasvoi edellisen vuoden tapaan, koska katujen saneeraussuunnittelu lisääntyi. Rakentamisen vilkastumisen myötä annettujen liitoslausuntojen määrä (727 kpl) kasvoi edellisestä vuodesta lähes 4 %. Varsinaisen suunnittelutyön osuus laski edellisen vuoden kahdesta henkilötyövuodesta 1,5 vuoteen. Työajan- ja kustannusseurannan perusteella oman suunnitteluorganisaation ylläpitäminen on kuitenkin toiminnallisesti ja taloudellisesti kannattavaa. Vapautunut suunnitteluinsinöörin tehtävä täytettiin joulukuussa. Rakennuttaminen Urakkakohteiden määrä (32 kpl) kasvoi edellisestä vuodesta 7 hankkeella. Näistä 25 oli saneeraushankkeita. Rakennuttamistehtävät tehtiin lähes 1 % omana työnä tai yhteishankkeena yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden kanssa. Vain kaksi rakennuttamishanketta teetettiin konsultilla. Rakennuttamiskustannukset olivat noin 256 euroa, mikä oli vain 2,8 % vuoden verkostoinvestoinneista. Oman rakennuttamisorganisaation ylläpitäminen on siis hyvin kannattavaa sekä taloudellisesti että toiminnallisesti. Projektien vastaanottoon liittyvien laadunvarmistustöiden suorittamista on organisoitu yhteistyössä Verkostojen ylläpito yksikön kanssa. Urakoitsijoiden osaamisen ja tarvittavien laitteistojen kehittymisen myötä on laadunvarmistuksen osatehtäviä teetetty myös urakkaan kuuluvina lisätöinä. Rakennuttamistiimiin kuulunut projekti-insinööri siirtyi eläkkeelle marraskuussa. Tehtävän uudelleen täyttäminen siirtyi vuodelle 217. Verkkotietojärjestelmän täydentäminen jatkuu Verkkotietojärjestelmän tietosisällön parantamiseksi vuonna 215 käynnistetty mittaus- ja kuntokartoitusprojekti jatkui Kiimingin ja Haukiputaan verkostoissa kolmen mittaryhmän voimin aiemman kahden sijasta. Tavoitteena on saada johtokartan tietosisältö samalla tasolle koko kaupungin alueella muutaman vuoden sisällä. Verkkotietojärjestelmään (Trimble NIS) hankittiin kesällä verkostolaskenta-osio, jonka käyttöönottoprojekti jatkui vuoden vaihteeseen. Jatkossa verkostolaskentaa voidaan käyttää mm. vesijohtoverkoston mallinnukseen aluksi kantakaupungin alueella. Toiminta-alue hyväksyttiin Kaupunginvaltuusto hyväksyi Oulun Veden toiminta-alueen vesijohdolle ja jätevesiviemärille. Ennen kuntaliitosta hyväksytyt toiminta-aluerajaukset yhtenäistettiin koskemaan samansisältöisenä koko kaupungin aluetta. Verkostojen suunnitteluhankkeita Vesihuollon kaavarunkovaiheen ja asemakaavavaiheen yleissuunnittelua tehtiin konsulttityönä Pateniemenrannassa, Niittyholmalla, Oulunsalonrannassa, Hakomäessä ja Vanhassa Hiukkavaarassa. Omana työnä yleissuunnittelua teh- Verkostojen suunnittelukustannukset oma/konsultti euroa Konsulttisuunnittelun kustannukset yhteensä Oman suunnittelun palkkakustannukset Suunnittelukustannukset yhteensä 1

11 Kauppaseurantie runkoviemärin uusintatyömaa. tiin Vesalanmäellä ja Kaukovainion keskuksessa. Lisäksi oli käynnissä useita pienempiä asemakaavoitukseen ja rakennushankkeisiin liittyviä yleissuunnitteluhankkeita. Toteutussuunnittelun konsulttityöhankkeita olivat Hiukkavaaran keskus, Korvenkylä, Ranta-Toppila ja Pateniemenranta. Konsulttityönä oli käynnissä mm. seuraavat saneeraus/korvausinvestointien kohteet: Rautatienkatu välillä Asemakatu-Nahkatehtaankatu, Raja-Taskila, Vehnäkuja-Riisikuja, Pappilantien alue ja Niemeläntörmä. Oman työnä tehtiin mm. Kirkkokadun, Asemakadun, Rautatienkadun, Mäkelininkadun, Holman II-alueen, Pyykösjärven, Rajakylän eteläosan, Vesitornintie-Pekantien ja Selleritie-Sinappitien vesi- ja jätevesiverkoston saneeraussuunnittelu. Loppuvuodesta käynnistyi myös 4-tien parantamiseen liittyvien johtosiirtojen suunnittelu. Verkostoinvestoinnit Uusia vesijohtoja ja jäte- sekä hulevesiviemäreitä otettiin käyttöön yhteensä noin 46 kilometriä. Vesi- ja viemärijohtoja saneerattiin yhteensä noin 15 kilometriä. Alla olevaan taulukkoon on koottu tärkeimmät valmistuneet uudisrakennusalueet sekä alueiden tonttien lukumäärä ja vesihuollon rakentamiskustannukset. Uudisrakentamista toteutettiin lisäksi useassa pienemmässä kohteessa eri puolilla Oulua. Loppuvuodesta käynnistyi vesihuollon ja muun kunnallistekniikan rakentaminen Hiukkavaaran keskuksessa, Ranta-Toppilan I vaiheen alueella sekä Ranta-Toppilan II vaiheen alueella, jotka ovat pääosin pientalovaltaisia uusia kaava-alueita. Merkittävimpiä saneerauskohteita on koottu alla olevaan taulukkoon. Oulujokivarressa, Pikkaralan alueella saatiin valmiiksi keskitetty jätevesiviemäröinti noin 2 kiinteistölle. Kohde Rakennettu Kustannus johtopituus (m) Vaskikangas I vaihe Letonranta I vaihe Ranta-Toppila I vaihe 4 54 Mannisenojan runkoviemärin saneeraus Kauppaseurantien, Merivirrankadun ja Tynnyrinpyörittäjänpuiston vesihuoltotyöt Nummikadun ja Kyösti Kallion puiston runkoviemäreiden sujutustyöt Siltavahti kerrostalotyömaan johtosiirrot 42 4 Mäkelinin- ja Asemakadun vesihuoltotyöt Rautatienkadun ja pohjoisen alikulun vesihuoltotyöt Holman alueen vesihuoltotyöt Marjatien alueen vesihuoltotyöt 25 5 Vesitornin- ja Pekantien vesihuoltotyöt Notko- ja Kokkotien vesihuoltotyöt

12 Verkostopituudet materiaaleittain Vesijohdot (m) (putkikoot halkaisijaltaan 4 mm.7 mm) Teräs VR SG PE PVC Asbesti Yhteensä Jätevesiviemärit (m) (putkikoot halkaisijaltaan 4 mm.16 mm) B VR SG T PVC PE PP PUU TIILI SUJUTUSSUKKA Yhteensä Hulevesiviemärit (m) (putkikoot halkaisijaltaan 75 mm.18 mm) B VR SG T PVC PE PP Yhteensä Verkoston ylläpitoyksikkö Vuoden erityispiirteet Kanta-Oulun osalta vesijohtovuotojen määrä on ollut selvässä laskussa useiden vuosien ajan. Vuonna 216 määrä 18 kpl oli ennätyksellisen pieni. Vuotojen määrä on vähentynyt alle puoleen viimeisen 1 vuoden aikana ja tämä on hyvä osoitus oikein kohdistuneista saneerauksista ja hyvästä verkostopaineen hallinnasta. Haukiputaan vesitornin kattorakenne kunnostettiin ja samalla vesitornin allastilaan asennettiin koneellinen ilmanvaihto ja katolle rakennettiin aiempaa suurempi laitetila. Kun vesitorni oli poissa käytöstä noin kaksi kuukautta, Haukiputaalla vuotojen määrä kohosi jopa 38 kappaleeseen, mikä viittaa siihen, että vuotojen määrä riippuu suuresti tasaisesta verkostopaineesta. Vuotojen korjausnopeus oli hyvä ja siten asiakkaille ei aiheutunut pitkäaikaisia vesikatkoksia vuotokorjauksista. Jätevesiviemäritukosten kokonaismäärä 88 kpl oli myös edellistä vuotta pienempi. Viemäreiden ennakoivaa kunnossapitoa on siten onnistuneesti hoidettu kahden oman imupaineviemärihuuhteluauton toimesta ja säännöllistä viemärihuuhtelua on tehty myös kanta-oulun ulkopuolella. Pumppaamot Jotta viemäröinti toimii ilman häiriöitä, pumppaamot vaativat säännöllistä kunnossapitoa ja huoltoa. Oulun Vedellä on ylläpidossa pumppaamoja kaiken kaikkiaan 481 kpl, joista 147 kpl on Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelun omistamia sadevesipumppaamoja. Pumppaamojen huoltokierrokset toteutettiin yhteistyössä ulkopuolisen urakoitsijan kanssa. Jätevesiverkostosta maastoon purkautumisia eli ylivuototilanteita tapahtui pumppaamohäiriöiden vuoksi Haukipudas-Oulu siirtolinjalla Lassilanperällä sekä Oulunsalon tasausaltaalla. Määrät olivat hyvin vähäisiä ja molemmista tapauksista laadittiin poikkeamaraportti alueen ympäristötarkastajalle. Siirtolinjalla tehtiin myös viranomaismaastotarkastus, jossa sovittiin tehtävät puhdistustoimenpiteet. Haukiputaan vesitornin kunnostustyö. Vuotovesitutkimukset Vuonna 215 tehtyjen vuotovesitutkimusten perusteella palkattiin kesäksi kaksi vesihuoltoalan yliopisto-opiskelijaa tekemään lisää jätevesiverkoston vuotovesitutkimuksia ja tarkastamaan aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia. Ryhmä suunnitteli ja toteutti suuren määrän vuotovesitutkimuksia savukokeilla sekä jäteveden virtaamia mittaamalla. Kiiminkijoen tulvamallinnuksen perusteella selvitettiin Haukiputaan, Kiimingin ja Ylikiimingin alueelta tulvaherkät jätevesikaivot ja pumppaamot. 12

13 Viemärisukellusta Toppilassa. Alla oikealla Oulunsalon tasausaltaan saneeraustyömaa. Suurten jätevesiviemäreiden kuntoa tutkittiin viemärikuvauksin ja ensimmäistä kertaa Oulussa sukeltajatyönä tehdyillä kuvauksilla. Tutkimuksissa löydettiin alkavia viemäritukoksia ja paikalliskorjausta vaativia vuotokohtia. Pääsääntöisesti suuret jätevesiviemärit olivat vielä varsin hyväkuntoisia ja akuuttia saneeraustarvetta ei kuvauksissa havaittu. Sukeltajatyönä tehtyjä kuvauksia pidettiin suurten jätevesiviemäreiden kuntotiedon kannalta erittäin hyvänä tutkimusmuotona. Ulkopuolisen asiantuntijan toimesta tehtiin virtaama- ja vedenlaatumittauksiin perustuvia vuotovesitutkimuksia koko vuoden ajan. Jotta pumppaamon häiriöistä aiheutuvat haitat jäisivät mahdollisimman pieniksi, on pumppaamohäiriöistä saatava tieto kaukovalvontajärjestelmällä mahdollisimman nopeasti. Tätä tehtävää on viimeiset kaksi vuotta hoitanut Cromi-valvomo. Vuoden 216 aikana järjestelmää vaivanneet tiedonsiirto-ongelmat saatiin ratkaistua järjestelmän toimittajan ja Oulun Veden henkilöstön järjestelmällisellä työllä. Sadevesipumppaamoiden korvaavien logiikka- ja tiedonsiirtolaitteiden tekniset ratkaisut testattiin käytännössä. Radioverkon varmennuksena toimiva radiorengasverkko saatiin toimimaan suunnitellulla tavalla. Valvomohankkeen edistymistä on edistänyt osaava ja innostunut projektiryhmä. Oulunsalon tasausallas Oulunsalosta ja Hailuodosta jätevedet pumpataan Kempeleessä sijaitsevalle Lakeuden keskuspuhdistamolle kuntarajalla sijaitsevan tasausaltaan kautta. Vuorokaudessa jätevettä pumpataan noin 11 m3 ja tasausallas kerää Oulunsalosta muodostuvaa jätevettä yöaikaan johdettavaksi puhdistamolle. Tasausaltaan keskellä sijainnut pumppaamo oli työturvallisuuden kannalta vaarallinen ja teknisesti huonokuntoinen. Uusi pumppaamo rakennettiin tasausaltaan viereen ja altaaseen asennettiin sekoittimet hajuhaitan vähentämiseksi. Verkoston hallinta 13

14 Vedentuotanto Oulun Vedellä on kaksi talousveden valmistamiseen tarkoitettua pintavesilaitosta; Hintan ja Kurkelanrannan vedenpuhdistamot. Ne ottavat raakavetensä Oulujoesta ja valmistavat siitä talousvettä kanta-oulun alueella asuville oululaisille. Vuonna 216 raakavettä pumpattiin talousveden valmistukseen yhteensä m³, mikä on keskimäärin m³/vrk. Vastaavasti vesijohtoverkostoon pumpattiin puhdistettua talousvettä noin m³ vuorokaudessa, mikä on yhteensä m³ vuodessa. Oulun Vedellä on lisäksi talousveden valmistamiseen tarkoitettuja pohjavedenottamoita Oulunsalon, Haukiputaan, Kiimingin, Ylikiimingin ja Yli-Iin suuralueilla sekä Hangaskankaalla. Vuoden 216 aikana pumpattiin pohjavesialueilta vettä kuluttajille yhteensä m³. Vedenpuhdistamoiden puhdistusprosessit käsittävät epäpuhtauksien saostamisen rautapohjaisella saostuskemikaalilla, flotaatioselkeytyksen, hiekkasuodatuksen, otsonoinnin, aktiivihiilisuodatuksen, desinfioinnin ja jälkikemikaloinnin. Kurkelanrannan laitoksella on lisäksi UV-desinfiointi. Päivitetty talousvesiasetus 1352/215 tuli voimaan marraskuussa 215 ja se kumosi aiemman asetuksen 461/2 sekä asetuksen muutoksen 442/214. Oulun Vedellä on aiemman asetuksen (461/2) mukainen Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunnan hyväksymä valvontatutkimusohjelma vuosille Pintavesilaitoksille otettava raakavesi on Oulujoen vettä ja sen laatua valvotaan valtioneuvoston päätöksen (366/1994) mukaisesti. Oulun seudun ympäristötoimi valvoo säännöllisesti verkostoveden laatua em. lakisääteisen talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti ja kaikki siihen liittyvät analyysipalvelut Oulun Vesi ostaa ulkopuolisilta akkreditoiduilta laboratorioilta. Verkostoon pumpatun veden laatu täytti vuonna 216 talousvesiasetuksen 1352/215 mukaiset laatuvaatimukset ja -suositukset. Oulun Veden käyttölaboratorio tarkkailee arkipäivisin sekä raakaveden että molemmilta vedenpuhdistamoilta verkostoon lähtevien vesien laatua sekä puhdistusprosessin eri vaiheita. Käyttötarkkailuna tarkkaillaan lisäksi joka toinen viikko kantakaupungin verkoston veden laatua seit- semästä eri pisteestä verkoston äärialueilla lähinnä klooripitoisuuden, bakteerimäärien ja aistinvaraisten tekijöiden osalta sekä vesitornien vesien laatua tarkkaillaan kuukausittain. Pohjavedenottamoiden käyttötarkkailua suoritetaan alueittain kerran kuukaudessa. Ottamoilta lähtevien vesien lisäksi valvotaan myös raakapohjavesien, alavesisäiliöiden ja vesitornien vesien laatua. Hintan vedenpuhdistamolla uusittiin laitoksen allastilojen kattorakenteita vuoden 216 aikana. Kurkelanrannan puhdistamolla puolestaan saatettiin loppuun prosessinohjausjärjestelmän päivitys uuteen Honeywell Experion -versioon sekä otettiin käyttöön uusi otsonaattori korvaamaan vuonna 1996 hankittu laite. Hintan puhdistamolla teetettiin opinnäytetyö, jossa optimoitiin laitoksen alkupään prosessin toimintaa. Opinnäytetyön aikana tehtyjen havaintojen ja parannusten myötä on saostuskemikaalien syöttömäärää voitu vähentää noin 15 % ja tällä vähennyksellä saavutetaan myös merkittävä taloudellinen hyöty. Onkamon vedenkäsittelylaitoksella aloitettiin mittavat saneeraus- ja laajennustyöt marraskuussa 215. Saneerauksessa vanhat prosessilaitteet (ilmastus sekä kuiva- ja märkäsuodatus) poistettiin kokonaan ja tilalle rakennettiin nykyaikainen hiekka-antrasiittisuodatus sekä kalkkikivialkalointi. Sähkökatkojen varalle laitokselle hankittiin myös oma varavoimakone. Laajennuksen yhteydessä tehtiin myös toinen puhdasvesiallas, uusittiin vanha UV-desinfiointilaite sekä lisättiin useita jatkuvatoimisia vedenlaadun online-mittauksia ja kameravalvontaa. Saneeraus- ja laajennustyöt saatiin valmiiksi kesäkuun lopussa ja uusi laitos otettiin virallisesti käyttöön Yli-Iin Kyrönniemen vedenottamon yhteyteen rakennetaan uusi kalkkikivialkalointi ja siiviläputkikaivo sekä samalla ottamolle asennetaan myös UV-desinfiointilaitteisto. Rakennustyöt käynnistyivät lokakuussa 216 ja uuden laitoksen käyttöönotto on tarkoitus alkaa toukokuussa 217. Oulunsalon Kurikan vedenkäsittelylaitokselle rakennettiin vuonna 216 uusi varavoimakoneen suojarakennus, joka toimii samalla varastorakennuksena huolto- ja kunnossapitotarvikkeille. Vuonna 213 aloitettua valvomohanketta vietiin eteenpäin myös vuonna 216 siirtämällä uusia kohteita Cromivalvomoon. 14 Haukiputaan Onkamon saneerattu pohjaveden käsittelylaitos.

15 Talousveden laatu Quality of drinking waters Raakavesi/ Raw water/ Oulujoki Verkostoon lähtevä puhdistettu vesi/ Drinking water when leaving the plants/ Kanta-Oulu Oulujoen pohjoispuoli Oulujoen eteläpuoli Mikrobiologiset määritykset, Microbiological analyses Clostridium perfringens pmy/1 ml Enterokokit, Enterococ mpn/1 ml Escherichia coli mpn/1 ml Kokonaispesäkeluku, +22 C, Heterotrophic CFU pmy/ml Kokonaispesäkeluku, +37 C, Heterotrophic CFU pmy/ml Koliformisten bakt. kokonaismäärä, Coliform Bacteria mpn/1 ml Salmonella Fysikaalis-kemialliset määritykset, Physio-chemical analyses Absorptio, 254 nm 1/m Anioniset tensidit Antimoni, Sb Assimiloituva orgaaninen hiili, AOC Adsorboituvat orgaaniset halogeenit, AOX Alkaliteetti, Alkalinity mmol/l Alumiini, Al + Ammonium, NH 4 Arseeni, As Barium, Ba Bentseeni Bentso(a)pyreeni Biokemiallinen hapenkulutus, BOD 7ATU mg O 2 /l Boori, B Bromaatti, Br COD Cr mg O 2 /l 1,2- dikloorietaani Elohopea, Hg Fenolit, Phenols Fluoridi, F Fosfaattifosfori, PO 4 -P Hapen kyllästysaste, Saturation of oxygen % Hiilidioksidi, vapaa, Uncombined CO 2 Hiilivetypitoisuus C 5 -C 4, Tot. hydrocarbon Kadmium, Cd Kiintoaine, Solid matter Kloori, kokonais, Total residual chlorine Kloori, vapaa, Free available residual chlorine Kloorifenolit yhteensä Kloridi, Cl - KMnO 4 -luku, Potassium permanganate number Kokonaiskovuus, Hardness value mmol/l Kokonaiskovuus, Hardness value dh Kokonaistyppi, Tot-N Kromi, Cr Kupari, Cu Lyijy, Pb Lämpötila, Temperature C Mangaani, Mn Natrium, Na Nikkeli, Ni - Nitraatti, NO 3 - Nitriitti, NO 2 Orgaaninen kokonaishiili, TOC ph, +25 C, ph-value Polysykliset aromaattiset hiilivedyt, PAH Radioaktiivisuus, Radon (Rn-222), Radioactivity Bq/l Rauta, kokonais, Fe Sameus, Turbidity FTU Seleeni, Se Sinkki, Zn 2- Sulfaatti, SO 4 Syanidit, CN Sähkönjohtavuus, +25 C, Conductivity µs/cm Tetra- ja trikloorieteeni Torjunta-aineet (pestisidit), Pesticides Trihalometaanit, Trihalomethans Uraani, U, Uranium Väriluku, Colour Pt ei hav. = ei havaittu, not observed ei tod. = ei todettu, not proved 1) STUK, Ympäristön säteilyvalvonta Suomessa, vuosiraportti (STUK-B julkaisusarja) Yksikkö keskiarvo keskiarvo keskiarvo Unit average max min average max min average max min ei tod. 5,1 <,2 <,5 44 <,1,12 84,12,26 1,7,12,18 <3 <,1 <1, <,2 11,8 97 3,2 <,2 4,4,9 59,11,6 45,52,2,17 6,6 23,1 1,65,86,25 <,15 12,7 6,7 <,5 <3 82 2,9 <,1 4,4 3,7 31 <,5, ,1 <,5 <,5,16 2,53,31 17,3,4,28 78 <,1 <1, 52, 15 6, <,2 8, 1,1 99,14,8 55,72,3,33 2,9 44,2 1,73 1,4,48 <,15 18,4 6,9 <3 16 9,,14 6,7 4,6 38, ,1 <,2 <,5,9 4 ei tod.,21 8,3,14 <3 <,1 <1, 5,9 91 1,9 <,2 <1,3,9 44,8,4 37,36,1,8 1, 1,57,55,48 ei tod. 1,3 6,2 <3 47,96 <,1 2,7 3,1 28, ei hav. 1,6 <,5 7,7 15,1,8,66 11, <1, <,2,21 <2, <,1 <,2 <,2,31 ei tod. <,4 1,4 4,6,87 4,9 <,2,7 <,5 1,8 12,8 2,1,71,45,73 1,5 8,4 <,1 1) 18,2,17 <,1 1, <1, <,5 <,1 < ,2 <,5,78 3,,11,84 17,7 <1, <,2,32 <2, <,1 <,2 <,2,36 ei tod. <,4 1,7 11, 1,8 6,1 <,2,9 <,5 18, 35,7 2,24 1,5,54,14 2, 8,9 <,1 8,,28 <,1 2, <1, <,5 <,1 <2 ei hav. ei hav. 1,1 <,5,66 7,1,62,5 8,4 <1, <,2,16 <2, <,1 <,2 <,2,28 ei tod. <,4 1, <2,,73 4,1 <,2,5 <,5 4, 7,2 1,9,33,3,13 1,1 8, <,1 7,1 <,15 <,1 1, <1, <,5 <,1 <2 1 ei hav. 1,8 <,5 6,7 15,1,8,66 <1, <,2,21 <2, <,1 <,2 <,2,32 ei tod. <,4 1,4 4,4,83 4,7 <,2,11 <,5 9,5 11,5 2,11,59,31,28 1,6 8,3 <,1 19,8,21 <, <1, <,5 <,1 < ,2 <,5,77 16,7,11,72 <1,,32,21 <2, <,1 <,2 <,2,36 ei tod. <,4 1,9 7,4 1,11 6,2 <,2,2 <,5 25,3 25,8 2,16,62,5,88 2,1 8,7 <,1 51,4,47 <, <1, <,5 <,1 <2 15 ei hav. ei hav. 1, <,5,53 13,9,63,61 <1, <,2,2 <2, <,1 <,2 <,2,29 ei tod. <,4 1,2 <2,,7 3,9 <,2,3 <,5 2,1 5,9 2,2,53,18 <,1,6 7,9 <,1 8,8 <,15 <, <1, <,5 <,1 <2

16 Talousveden laatu, pohjavedet Mikrobiologiset määritykset, Microbiological analyses Enterokokit, Enterococ mpn/1 ml Escherichia coli mpn/1 ml Kokonaispesäkeluku, +22 C, Heterotrophic CFU pmy/ml Kokonaispesäkeluku, +37 C, Heterotrophic CFU pmy/ml Koliformisten bakt. kok. määrä, Coliform Bacteria mpn/1 ml Quality of drinking waters, groundwaters Haukipudas Kiiminki Oulunsalo Yli-Ii Ylikiiminki Yksikkö ka ka ka ka ka Unit average average average average average 5 ei havaittu ei havaittu ei havaittu ei havaittu 2 ei havaittu Fysikaalis-kemialliset määritykset, Physio-chemical analyses Antimoni, Sb Alkaliteetti, Alkalinity mmol/l Alumiini, Al + Ammonium, NH 4 Arseeni, As Boori, B Elohopea, Hg Fluoridi, F Hiilidioksidi, vapaa, Uncombined CO 2 Kadmium, Cd Kloorifenolit yhteensä Kloridi, Cl - Kokonaiskovuus, Hardness value mmol/l Kokonaiskovuus, Hardness value dh Kromi, Cr Kupari, Cu Lyijy, Pb Lämpötila, Temperature C Mangaani, Mn Natrium, Na Nikkeli, Ni - Nitraatti, NO 3 - Nitriitti, NO 2 Orgaaninen kokonaishiili, TOC ph, +25 C, ph-value Polysykliset aromaattiset hiilivedyt, PAH Rauta, kokonais, Fe Sameus, Turbidity FTU Seleeni, Se 2- Sulfaatti, SO 4 Syanidit, CN Sähkönjohtavuus, +25 C, Conductivity µs/cm Torjunta-aineet (pestisidit), Pesticides Trihalometaanit, Trihalomethans Uraani, U, Uranium Väriluku, Colour Pt <,5 1,1 8,1 <,1,14,44 <,1 <,2 4,8 <,2 <,4 2,8,36 2, <,2,36,11 7,4 1,7 9,34 2,,33,14 1,7 7,5 <,1 18,9,17 <,1 9,8 135 <,5,2 <,5,82 13,3 <,1,16,33 <,1 <,2 6,,23 <,4 1,4,44 2,5 <,2,14,29 7,5 1,7 2,76 1,8,28 <,1 1,5 7,3 <,1 38,7,2 <,1 5,4 112 <,5,5 <,5 2,2, <,1,12,16 <,1 <,2 2,3 <,2 <,4 5,3 1,23 6,9 <,2,73,8 9,6 1,4 6,63,21,4 <,1 1,7 7,9 <,1 33,1,5 <, <,5,35 <,5,36, <,1 <,5,7 <,1 <,2 2,2 <,2 <,4,5,11,6,27,13 <,5 6,9 <,2 5,95 <,1,34 <,1,6 7,3 <,1 <2,5 <,15 <,1 2,3 45 <,5 <,1 <,5,62, <,1,59,25 <,1 <,2 3,6 <,2 <,4,8,33 1,9 <,2,2,7 7,2 <,2 2,68,66,69 <,1,7 7,5 <,1 <2,5 <,15 <,1 7,1 77 <,5,1 ei havaittu = not observedei tod. = ei todettu, not proved 16 Hintan vedenpuhdistamo, jossa Käyttölaboratorio sijaitsee.

17 Talousveden laadun valvonta Requirements for drinking water quality MIKROBIOLOGISET LAATUVAATIMUKSET (ENIMMÄISARVOT), MICROBIOLOGICAL REQUIREMENTS FOR QUALITY (MAXIMUM VALUES) Escherichia coli pmy (CFU)/1 ml Enterokokit, Enterococ pmy (CFU)/1 ml KEMIALLISET LAATUVAATIMUKSET (ENIMMÄISARVOT), CHEMICAL REQUIREMENTS FOR QUALITY (MAXIMUM VALUES) Enimmäisarvo, Maximum value Huomautus, Note Akryyliamidi, Acryl amide,1 μg/l (1) Antimoni, Sb 5, μg/l Arseeni, As 1 μg/l Bentseeni, Benzene 1, μg/l Bentso(a)pyreeni, Benzo(a)pyrene,1 μg/l Boori, B 1, Bromaatti, Br 1 μg/l (2) 1,2-Dikloorietaani, 1,2-Dichlorethane 3, μg/l Elohopea, Hg 1, μg/l Epikloorihydriini, Epichlorohydrin,1 μg/l (1) Fluoridi, F - 1,5 Kadmium, Cd 5, μg/l Kloorifenolit yhteensä, Total chlorophenols 1 μg/l (3) Kromi, Cr 5 μg/l Kupari, Cu 2, (4) Lyijy, Pb 1 μg/l (4) Nikkeli, Ni 2 μg/l (4) - Nitraatti, NO 3 5 (5) - Nitriitti, NO 2,5 (5) Polysykliset aromaattiset hiilivedyt, PAH,1 μg/l (6) Seleeni, Se 1 μg/l Syanidit, CN 5 μg/l Tetrakloorieteeni ja trikloorieteeni yht. 1 μg/l Tetrachlorizated ethene and trichlorothylene Torjunta-aineet, Pesticides,1 μg/l (7 ja 8) Torjunta-aineet yhteensä, Total pesticides,5 μg/l (7) Trihalometaanit yhteensä, Total trihalomethans 1 μg/l (2 ja 9) Uraani, U 3 μg/l Vinyylikloridi, Vinyl chloride,5 μg/l (1) RADIOAKTIIVISUUDEN LAATUVAATIMUKSET (ENIMMÄISARVOT), RADIOACTIVITY REQUIREMENTS FOR QUALITY (MAXIMUM VALUES) Enimmäisarvo, Maximum value Huomautus, Note Radon, Rn 1 Bq/l (1) Tritium, T 1 Bq/l (2) Viitteellinen annos, Allusive dose,1 msv/vuosi, msv/year (3 ja 4) LAATUSUOSITUKSET (OSOITINMUUTTUJIEN TAVOITETASOT JA SUURIMMAT HYVÄKSYTTÄVISSÄ OLEVAT PITOISUUDET), RECOMMENDATIONS FOR QUALITY (ACCEPTED AND MAXIMUM VALUES) Enimmäisarvo, Maximum value Huomautus, Note Koliformiset bakteerit, Coliform Bacteria pmy (CFU)/1 ml Clostridium perfringens (mukaan lukien itiöt) pmy (CFU)/1 ml (1) ph, ph-value 6,5-9,5 (2) Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC), Total organic carbon - ei epätavallisia muutoksia (3) Pesäkkeiden lukumäärä (22 C), Heterotrophic CFU (22 C) - ei epätavallisia muutoksia Haju ja maku, Odour and taste - ei epätavallisia muutoksia ja käyttäjien hyväksyttävissä Sameus, Turbidity - - (4) Väri, Colour - - Alumiini, Al 2 μg/l + Ammonium, NH 4,5 Hapettuvuus, COD Mn -O 2 5, (5) Kloridi, Cl - 25 (2 ja 6) Mangaani, Mn 5 μg/l Natrium, Na 2 Rauta, Fe 2 μg/l Radon, Rn 3 Bq/l (7 ja 8) 2- Sulfaatti, S 4 25 (2 ja 9) Sähkönjohtavuus, Conductivity 2 5 μs/cm (2) HUOMAUTUKSET NOTES 1. Pitoisuus lasketaan veden kanssa kosketuksissa olevasta polymeeristä tuoteselosteen mukaan enimmillään irtoavasta tai liukenevasta määrästä. Vedessä todetun aineen enimmäisarvona sovelletaan toteamisrajaa. 2. Desinfiointitehoa vaarantamatta on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan tätä alempaan pitoisuuteen. 3. Tarkoitetut yhdisteet ovat tri-, tetra- ja pentakloorifenoli. 4. Näyte otetaan käyttäjän vesihanasta siten, että pitoisuus vastaa viikoittaista keskiarvoa. 5. Nitriitin enimmäispitoisuus vedenkäsittelylaitokselta lähtevässä vedessä on,1. Nitraattipitoisuus/ 5 + nitriittipitoisuus/3 ei saa ylittää arvoa Tarkoitetut yhdisteet ovat bentso(b)fluoranteeni, bentso(k)fluoranteeni, bentso(ghi)peryleeni ja indeno-(1,2,3cd)-pyreeni. 7. Tarkoitetut yhdisteet ovat orgaanisia hyönteis-, rikkaruoho-, sieni-, ankerois-, punkki-, levä- ja jyrsijämyrkkyjä, orgaanisia limantorjunta-aineita sekä muita vastaavia tuotteita sekä yhdisteiden metabolia-, hajoamis- ja reaktiotuotteita. 8. Aldriinin, dieldriinin, heptakloorin ja heptaklooriepoksidin enimmäisarvo on,3 μg/l. 9. Tarkoitetut yhdisteet ovat kloroformi, bromoformi, dibromikloorimetaani ja bromidikloorimetaani. HUOMAUTUKSET NOTES 1. Korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä aina, jos radonin aktiivipitoisuus ylittää enimmäisarvon. 2. Tritiumia ei tarvitse mitata, koska Säteilyturvakeskus valvoo tritiumin aktiivisuuspitoisuuksia talousvedessä valtakunnallisessa ympäristön säteilyvalvontaohjelmassa. Jos Tritiumin aktiivipitoisuus ylittää enimmäisarvon, on vedestä mitattava myös muita keinotekoisia radionuklideja. 3. Viitteellisellä annoksella tarkoitetaan talousvedestä aiheutuvan efektiivisen annoksen kertymää yhden vuoden aikana saadulle määrälle kaikkia talousvedessä havaittuja sekä luonnollisia että keinotekoisia radionuklideja, lukuun ottamatta tritiumia, kalium-4:tä, radonia ja radonin lyhytikäisiä hajoamistuotteita. 4. Viitteellisen annoksen tasoa ei tarvitse arvioida, jos Säteilyturvakeskuksen selvitysten perusteella tiedetään, että enimmäisarvot eivät voi ylittyä. HUOMAUTUKSET NOTES 1. Mitataan, jos vesi on otettu pintavesimuodostumasta tai pintavesi vaikuttaa veteen. 2. Vesi ei saa olla syövyttävää. 3. TOC:ia ei tarvitse mitata, jos on mitattu hapettuvuus ja veden jakelumäärä on alle 1 m 3 /d. 4. Pintaveden käsittelylaitokselta lähtevän veden sameudessa tulee pyrkiä arvoon alle 1 NTU. 5. Hapettuvuutta ei tarvitse mitata, jos mitataan TOC. 6. Vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi kloridipitoisuuden tulee olla alle Radonin aktiivisuuspitoisuutta ei tarvitse mitata, jos talousvedeksi valmistettava vesi on peräisin yksinomaan pintavesimuodostumasta. 8. Jos radonin aktiivisuuspitoisuus veden käyttäjän hanasta otetussa näytteessä ylittää arvon 1 Bq/l, on pitoisuus mitattava talousvettä toimittavalta laitokselta lähtevästä vedestä sen selvittämiseksi, ylittyykö enimmäisarvo vedenjakelualueen jakeluverkon missään osassa. 9. Vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi sulfaattipitoisuuden tulisi olla alle

18 Vedenpuhdistamoiden vuosi-ilmoitus The Water purification plants annual report PUMPPAUKSET: PUMPED: HUOMAUTUKSIA: RAAKAVESI m 3 Raw water Natriumhypokloriittia on käytetty kg, Keskimäärin m 3 /vrk, m 3 /d Average joka muunnettuna väkevyyskertoimella Suurin m 3 /vrk, m 3 /d Max on aktiiviklooria kg. Pienin m 3 /vrk, m 3 /d Min 25.6 PUHDISTETTU VESI m 3 Drinking water Ulkoilman ja jokiveden keskilämpötila on Edellisenä vuonna m 3 Last year laskettu keskiarvona koko vuoden arvoista Muutos m 3 1, % Change jakamalla kuukausien määrällä. Keskimäärin m 3 /vrk, m 3 /d Average Sähkönkulutus sisältää myös Hangaskankaan Suurin m 3 /vrk, m 3 /d Max 7.4 pumppaamoiden sähkön kwh. Pienin m 3 /vrk, m3/d Min 9.11 Ferrisulfaatin kulutus suhteessa raakaveteen on g/m³ ja kalkin kulutus 58.9 g/m³ POHJAVESI m 3 Ground water Keskimäärin 727 m 3 /vrk, m 3 /d Average LAITOKSEN OMA VEDEN KÄYTTÖ: PLANTS OWN WATER USE: Suodattimien huuhtelu m 3 5,7 % raakavedestä, of raw water Flushing of the filters Lietteen poisto m 3 4, % - - Sludge removal Yhteensä m 3 9,7 % - - In total KEMIKAALIEN KÄYTTÖ: CHEMICALS USED: Ferrisulfaatti kg 167,2 g/m 3 (puhdasvesi, drinking water) Ferric sulphate Kalkki kg 63,6 g/m Lime Hiilidioksidi kg 21,6 g/m Carbon dioxide Ammoniumkloridi 2 25 kg,21 g/m Ammonium chloride Happi (Kurkelanranta) kg 5,7 g/m Oxygen (used only in Kurkelanranta) Natriumhypokloriitti (ilm. akt. kl.) kg,55 g/m Sodium hypochlorite (as active chlorine) Sähkönkulutus kwh,6 kwh/m Electric power consumption Ulkoilman keskilämpötila + 3,8 C Average air temperature Jokiveden keskilämpötila + 6,9 C Average temperature of the Oulu river Talousvesianalyysien menetelmäluettelo AVAINSANA YKSIKKÖ MENETELMÄ SFS-STANDARDI/OHJE Absorptio 1/m Fotometrinen - Alkaliteetti mmol/l Potentiometrinen titraus SFS 35 Alumiini Fotometrinen Pikatesti HachLange Ammonium Fotometrinen SFS 332 Enterokokit MPN/1ml Bakteerien entsyymin osoittaminen Enterolert TM Haju ja maku Aistinvarainen tutkimus ETS 69 Happi Jodometrinen titraus SFS-EN Hiilidioksidi Titrimetrinen SFS 35 Vapaa kloori ja kokonaiskloori Fotometrinen SFS-EN ISO Kloridi Ionikromatografinen SFS-EN ISO 134 Koliformiset bakteerit ja Escherichia coli MPN/1ml Bakteerien entsyymin osoittaminen Colilert Kokonaiskovuus mmol/l Titrimetrinen SFS 33 Mangaani Fotometrinen Pikatesti Merck Nitriitti Ionikromatografinen SFS-EN ISO 134 Pesäkeluku pmy/ml Maljavalutekniikka SFS-EN ISO 6222 ph Mittaus ph-mittarilla SFS 321 Rauta Fotometrinen Pikatesti Merck Sameus FTU Mittaus sameusmittarilla SFS-EN ISO 727 Sulfaatti Ionikromatografinen SFS-EN ISO 134 Sähkönjohtavuus ms/m Mittaus sähkönjohtokykymittarilla SFS-EN TOC-arvo Määritys TOC analysaattorilla SFS-EN 1484 Veden väri Pt Fotometrinen SFS-EN ISO 7887 Jätevesianalyysien menetelmäluettelo AVAINSANA YKSIKKÖ MENETELMÄ SFS-STANDARDI/OHJE Alkaliteetti mmol/l Potentiometrinen titraus SFS 35 BOD Respirometrinen BOD OxiTop Fosfaatti ja fosfori Fotometrinen Pikatestit HachLange Kiintoaine Gravimetrinen SFS-EN 872 Kokonaistyppi Fotometrinen Pikatesti HachLange Laskeuma ml/l Gravimetrinen - Nitriitti-, nitraatti- ja ammoniumtyppi Fotometrinen Pikatestit HachLange 18

19 Jätevedenpuhdistus Vuonna 216 Taskilan jätevedenpuhdistamolla puhdistettiin yhdyskuntajätevesiä yhteensä noin 17 miljoonaa kuutiometriä, mikä on noin 2,7 miljoonaa kuutiometriä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Muhokselta ja Utajärveltä johdettiin jätevesiä Taskilan puhdistamolle noin m³ ja Iistä noin m³ siirtoviemäreitä pitkin. Yli-Iin jätevedenpuhdistamolla käsiteltiin jätevesiä yhteensä noin m³. Oulunsalon suuralueen jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Lakeuden Keskuspuhdistamolle. Vuonna 216 jätevesiä johdettiin puhdistamolle noin m³. Taskilan puhdistamolla jätevedet käsitellään ensin kemiallisesti, jonka jälkeen ne johdetaan aktiivilieteprosessiin ja sieltä edelleen jälkisuodatusyksikköön. Suodatusyksiköstä puhdistettu jätevesi johdetaan purkuputkea pitkin Perämereen. Jätevedestä poistettava liete johdetaan KemiCond-käsittelyyn ja sieltä edelleen lingoilla tapahtuvan kuivauksen ja välivarastoinnin kautta jatkokäyttöön. Joulukuussa 212 jätetty Taskilan puhdistamon koko toimintaa koskeva ympäristöluvan tarkistamishakemus on edelleen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston käsiteltävänä. Suomen ympäristökeskuksen valmistelemassa ja ympäristöministeriön syyskuussa 214 hyväksymässä täytäntöönpano-ohjelmassa käsitellään niitä viemärilaitoksia, joiden toiminta ei vuonna 212 täyttänyt yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin vaatimuksia. Taskilan puhdistamo on mukana ohjelmassa typenpoistolupaehdon täyttymättömyyden vuoksi. Oulun Vesi käynnisti Taskilan puhdistamoa koskevan typenpoiston tehostamisselvityksen yhteistyössä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n kanssa marraskuussa 214 ja tehostamista koskeva esisuunnitelma valmistui helmikuussa 215. Esisuunnitelman pohjalta Taskilan puhdistamolla tehtiin koeajo MBR-tekniikkaan (membrane bioreactor = kalvobioreaktori) perustuvalla koelaitoksella. Koeajot aloitettiin toukokuun alussa ja niitä jatkettiin marraskuun loppuun saakka. MBR-prosessi on puhdistusmenetelmä, joka yhdistää aktiivilieteprosessiin perustuvan orgaanisen aineen poiston sekä kalvosuodatukseen perustuvan mekaanisen lietteen erottamisen. Perinteisessä aktiivilieteprosessissa lietteen erottaminen tapahtuu jälkiselkeytyksessä laskeuttamalla. MBR-prosessissa puhdistettu vesi johdetaan sellaisenaan pois laitokselta puhdistettuna jätevetenä ja erotettu liete palautetaan takaisin prosessiin. Taskilan MBR-kalvomoduulien toimittajaksi valittiin tarjouskilpailun perusteella HyXo Oy. Taskilan jätevedenpuhdistamo. 19

20 Taskilan puhdistamon typenpoiston tehostuksen toteutussuunnittelu on parhaillaan käynnissä ja suunnitelmat valmistuvat alkuvuodesta 217. Taskilan puhdistamoa tullaan saneeraamaan vuosien aikana myös lietteenkäsittelyn osalta. Taskilaan lähivuosina tehtävien investointien kustannusten on arvioitu olevan noin 18 M. Kesän 216 aikana jatkettiin Oulun ranta-alueiden bakteeritarkkailua. Seurannan tarkoituksena on ollut selvittää desinfioinnin vaikutusta sekä puhdistetun jäteveden mikrobiologiseen laatuun että Oulun edustan merialueen tilaan. Taskilasta lähtevä puhdistettu jätevesi hygienisoitiin toukokuun alusta elokuun loppuun permuurahaishapolla. Desinfioinnista saadut tulokset ovat olleet hyviä ja käytetty hygienisointimenetelmä poistaa tehokkaasti bakteereja jo pienellä syöttömäärällä. Taskilan puhdistamolla sijaitsevan tasausaltaan katolle rakennettiin kesällä 216 aurinkovoimalaitos, josta saadaan sähköenergiaa hyödynnettäväksi laitoksen omiin käyttötarpeisiin. Paneelien toimittamisesta ja niiden asennuksesta vastasi Oulun Sähkönmyynti Oy. Aurinkosähköjärjestelmän laskennallinen vuosituotantomäärä on 94 kwh. Asennettujen paneelien lukumäärä on 4 kappaletta ja pinta-ala 68 m². Paneelit ovat Euroopassa valmistettuja monikidepaneeleja. ELY-keskus myönsi hankkeelle energiatuen, joka kattoi 3 % rakentamiskustannuksista. Lietteenkäsittely Jätevedenpuhdistuksessa syntyvä liete kuivattiin lingoilla noin 22 prosentin kuiva-ainepitoisuuteen ja lietettä syntyi vuonna 216 yhteensä noin tonnia. Oulun Vesi hankki jätevesilietteen hyödyntämisen kokonaispalveluna Kemira Operon Oy:ltä. Jätevesilietteen hyödyntäminen koostuu KemiCond-käsittelystä ja sitä seuraavasta jatkokäsittelystä. Lietteen jatkokäsittely tehdään joko aumakompostointina Vasikkasuolla tai lietettä viedään sellaisenaan kasvualusta- ja peltokäyttöön. Lietteen siirrosta sekä sen kompostoinnista Vasikkasuolla huolehtii Kemira Operon Oy:n aliurakoitsijana toimiva VRJ Pohjois-Suomi Oy. KemiCond-käsiteltyä lietettä kuljetettiin vuonna 216 Oulun lähialueen pelloille noin tonnia maanparannusaineeksi. Vasikkasuolle vietiin lietettä kompostoitavaksi yhteensä noin tonnia. Lisäksi Taskilan puhdistamolietettä vietiin biokaasulaitokseen 228 tonnia. Vasikkasuon kompostointialueen ympäristöluvasta tehdyt valitukset ovat parhaillaan korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltävänä. Käyttölaboratorio Oulun Veden omassa käyttölaboratoriossa on valmius sekä vesi- että jätevesianalyyseihin. Käyttölaboratorio sijaitsee Hintan vesilaitoksella. Laboratoriossa tutkitaan verkostoon lähtevien talousvesien laatua, puhdistusprosessin veden laatua sekä raakavesien (raakapohjavedet ja Oulujoki) veden laatua. Lisäksi tutkitaan säännöllisesti mm. vesitornien ja verkoston äärialueiden vesiä sekä uusien ja saneerauslinjojen vesiä. Käyttölaboratoriossa tehdään myös jätevedenpuhdistamon käyttötarkkailuun kuuluvia pika-analyysejä sekä jatkuvatoimisten mittareiden tarkkailua. Kuormitustarkkailuanalyysit ostetaan ulkopuolisesta laboratoriosta. Toimintavuonna käyttölaboratoriossa tehtiin yhteensä noin 2 vesianalyysiä ja noin 2 8 jätevesianalyysiä. Laboratoriossa työskentelee kolme laboranttia ja yksi laboratorioanalyytikko. Laboratorio osallistuu säännöllisesti pätevyyskokeisiin ja käytössä oleville menetelmille on laadittu valvontakortteja ja kehitetty valvonta- ja standardinäytteitä. Käyttölaboratorion vuotuiset analyysimäärät Talousvesinäytteet Jätevesinäytteet 2

21 Taskilan jätevedenpuhdistamon vuosi-ilmoitus 216 Taskila Wastewater Treatment Plant s Annual report 216 Kuukausi Month Puhdistettu jätevesi Purified wastewater amount Polyalumiinikloridi Polyaluminiumchloride PAC Ferrisulfaatti Ferricsulphate PIX Polymeeri esiselkeytykseen Polymer for preliminary settling Polymeeri jälkiselkeytykseen Polymer for secondary settling Polymeeri lietteen kuivaukseen Polymer for sludge dewatering Kuivattua lietettä jatkokäyttöön Dewatered sludge amount Sakokaivoliete Septic tank sediments Kaatopaikalle viety välppäjäte Screenings to waste disposal site Sähkönkulutus Electric power consumption m 3 /kk/ month kg/kk/ month kg/kk/ month kg/kk/ month kg/kk/ month I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Yhteensä In total Jätevettä puhdistettu m 3 /vuosi/year Purified wastewater amount Laitoksen keskimääräinen ohitus m 3 /vrk/day Average passing of the plant Verkostojen ja pumppaamojen ohitus.2 m 3 /vrk/day Average passing of the sewage pipelines and pumping stations Keskivirtaama m 3 /vrk/day Mean discharge Mitoitusvirtaama 6 m 3 /vrk/day Design discharge Jäteveden laatu BOD 7ATU Kok. fosfori Kok. typpi Kiintoaine Quality of wastewater Total-P Total-N Solids Tuleva jätevesi 224 mgo 2 /l 8.9 mgp/l 61 mgn/l 413 mgss/l Incoming wastewater Vesistöön yhteensä 8.8 mgo 2 /l.28 mgp/l 44 mgn/l 1.5 mgss/l To the Gulf of Bothnia Puhdistusteho 96 % 97 % 27 % 97 % Efficiency of the treatment process Lupaehdot Purification requirements Lupaehdot Purification requirements *puhdistettu jätevesi < 15 mgo 2 /l <.5 mgp/l < 2 mgn/l (** Purified wastewater *puhdistusteho > 9 % > 9 % > 7 % (** Efficiency of the treatment process (** Typenpoistoa koskeva lupaehto on voimassa, kun Tpros. > 12 C.) (** The total nitrogen licence condition is valid when the process temperature is over 12 degrees centigrade.) Kuormitus BOD 7ATU Kok. fosfori Kok. typpi Kiintoaine Loading PTot NTot Solids kg/vrk/day kg/vrk/day kg/vrk/day kg/vrk/day Tuleva jätevesi Incoming wastewater Vesistöön yhteensä To the Gulf of Bothnia Polyalumiinikloridia, PAC, saostamiseen kg 76 g/m³ PAC for the preliminary precipitation Ferrisulfaattia, PIX, saostamiseen kg 121 g/m³ PIX for the secondary precipitation Polymeeriä esiselkeytykseen kg,15 g/m³ Polymer for the preliminary settling Polymeeriä jälkiselkeytykseen kg,26 g/m³ Polymer for the secondary settling Polymeeriä lietteen kuivaukseen kg 4.6 kg/t KA Polymer for the sludge dewatering Rikkihappoa KemiCond-prosessiin 1 8 t Sulphuric acid for the KemiCond-process Vetyperoksidia Kemicond-prosessiin 335 t Hydrogen peroxide for the KemiCond-process Natriumhydroksidia KemiCond-prosessiin 649 t Sodium hydroxide for the KemiCond-process Peretikkahappoa KemiCond-prosessiin 242 t Peracetic acid for the KemiCond-process Kalkkia aktiivilieteprosessiin 27 t Lime for the activated sludge process Metanolia jälkisuodatusyksikköön 75 t Methanol for the post filtration unit Lämmitysenergia (kaukolämpö) 82 MWh Heating energy (district heating) Lämpöpumpulla tuotettu lämmitysenergia 922 MWh Heating energy produced by heat pump Kaukolämmön vesivirta m³ Water stream for district heat Sähkönkulutus MWh Electric power consumption Aurinkopaneelien tuottama sähköenergia kwh Electric power production Vedenkulutus m³ Water consumption Lietettä kuivaukseen kgts kgts/vrk Sludge for dewatering Kuivattua lieteseosta m³ Dewatered sludge amount Kuivatun lietteen keskimääräinen kuiva-aine 21.8 % Average dry solid matter of dewatered sludge KemiCond-käsiteltyä lietettä maanparannusaineeksi t The amount of sludge used as soil conditioner KemiCond-käsiteltyä lietettä kompostoitavaksi t The amount of sludge which is composted KemiCond-käsiteltyä lietettä biokaasulaitokseen 228 t The amount of sludge which is taken to the biogas plant Sakokaivolietettä m³ Sediment from the septic tanks Kaatopaikalle viety välppäjäte kg Screenings to waste disposal site Puhdistamolle tuotu glykoli 25 m³ Glycol from the Oulunsalo airport Puhdistamolle tuotu glykoli 367 m³ Glycol from the Oulunsalo airport kg/kk/ month m 3 /kk/ month m 3 /kk/ month kg/kk/ month kwh/kk/ month 21

22 Yli-Iin jätevedenpuhdistamon vuosi-ilmoitus 216 Yli-Ii Wastewater Treatment Plant s Annual report 216 Kuukausi Month Minimi/ Minimum m 3 /vrk/ day Tuleva jätevesi / Incoming Wastewater Keskiarvo/ Average m 3 /vrk/ day Maksimi/ Maximum m 3 /vrk/ day Yhteensä/ Total m 3 /kk/ month Ferrosulfaatti / Ferrous Sulphate kg/kk/ month Kuivattu liete/ Dewatered sludge m 3 /kk/ month Polymeeri/ Polymer kg/kk/ month Sakokaivoliete/ Septic tank sediments m 3 /kk/ month I ,3 31 II ,3 III ,3 21 IV ,3 11 V ,3 155 VI ,3 2 VII ,3 15 VIII ,3 2 IX ,3 97 X ,3 24 XI ,3 4 XII ,3 13 Yhteensä koko vuosi Keskimäärin vuorokautta kohti m³ 184 g/m 3 Jäteveden laatu BOD 7ATU Kokonaisfosfori Kiintoaine COD Cr Tuleva jätevesi Vesistöön yhteensä Puhdistusteho 92 % 94 % 86 % 8 % Lupaehdot *puhdistettu jätevesi < 2 < 1. < 35 < 125 *puhdistusteho > 9 % > 9 % > 9 % > 75 % Kuormitus BOD 7ATU Kokonaisfosfori Kiintoaine COD Cr kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk Tuleva jätevesi Vesistöön yhteensä Taskilan jätevedenpuhdistamo Taskila Wastewater Treatment Plant Kuormitus vesistöön - kokonaisfosfori Total phosphorus tons/year to the Gulf of Bothnia tonnia/vuosi puhdistusteho % 5 1 Kuormitus vesistöön - biokemiallinen hapenkulutus BOD 7ATU tons/year to the Gulf of Bothnia tonnia/vuosi puhdistusteho % Kuormitus vesistöön - kokonaistyppi Total nitrogen tons/year to the Gulf of Bothnia tonnia/vuosi puhdistusteho % Kuormitus vesistöön - kiintoaine Solid matter tons/year to the Gulf of Bothnia tonnia/vuosi puhdistusteho %

23 Oulun Vesi liikelaitoksen tilinpäätös 216 Kaupunkistrategiaa tukevien tavoitteiden toteutuminen Kuntalaisten hyvinvointi Strateginen linjaukset/ Toiminnallinen Mittarit/ Toteuma päämäärä tavoite tavoitetaso Kuntalaisten hyvinvointi Laadukkaat ja vaikuttavat palvelut: Asiakastyytyväisyys parhaiden tasolle Parannus WACSI-kyselyn tulosten keskiarvoissa toisiin laitoksiin ja omiin tuloksiin nähden./ Vuotuisen Wacsi-asiakastyytyväisyys-kyselyn tulokset. Vesilaitoksen palveluiden arvosana 8,83 parantui ( 8,79 v.215) ja vedenjakelun ja viemäröinnin arvosana 8,33 (8,31 v. 215) parani edellisvuodesta. Vedenlaadun arvosana heikkeni 8,72 (8,79 v.215) edellisvuodesta. Ympäristön kestävyys ja yhdyskuntarakenteen eheys Strateginen linjaukset/ Toiminnallinen Mittarit/ Toteuma päämäärä tavoite tavoitetaso Ympäristön kestävyys ja yhdyskuntarakenteen eheys Veden laatu ja toimitusvarmuus: Vesijohtoveden laatu ja toimitusvarmuus jatkuvasti hyvätasoista. Vesijohtovesi täyttää STM:n talousvesiasetuksen 1352/215 mukaiset laatuvaatimukset ja suositukset. Tavoitteet saavutettiin. Talousvesi on täyttänyt laatuvaatimukset ja suositukset koko vuoden ajan. Käyttökesteytysaika alle 2 min/as/. Vedenjakelun käyttökeskeytysaika asukasta kohden. Käyttökeskeytysaika on 8 min/as. Ympäristön kestävyys ja yhdyskuntarakenteen eheys Jätevesien käsittelyn toimivuus: Moitteeton jäteveden puhdistus ja kestävän kehityksen mukainen lietteenkäsittely. Puhdistustulokset ja lietteenkäsittelyn toiminta ovat lupaehtojen mukaisia. / Jäteveden puhdistustulokset ja lietteenkäsittelyn toiminta. Puhdistustulokset on saavutettu BOD:n ja fosforin osalta. Typenpoiston lupaehtoon ei ole päästy ja typenpoiston tehostamisen investointi käynnistyy v Yli-Iin puhdistamon toiminta on ollut lupaehtojen mukaista. Kaupunkitalouden kestävyys ja tasapaino Strateginen linjaukset/ Toiminnallinen Mittarit/ Toteuma päämäärä tavoite tavoitetaso Kaupunkitalouden kestävyys ja tasapaino Talouden hallinta: Taksataso kohtuullinen Vertailuhinta alle maan keskitason (v. 214 ktalot Oulu 3,72 / m 3, keskiarvo muut 4,48 /m 3 ). / Hinta alle maan keskitason. Tavoitteet saavutettiin. Vertailuhinta 216 n. 25% alle maan keskitason ja suurten laitosten kesken toiseksi edullisin (Oulu k-talot 3,73 / m 3, keskiarvo muut 4,66 /m 3 ). 23

24 Henkilöstö, osaaminen ja johtaminen Strateginen linjaukset/ Toiminnallinen Mittarit/ Toteuma päämäärä tavoite tavoitetaso Henkilöstö, osaaminen ja johtaminen Sertifioitu laatu- ja työturvallisuusjärjestelmien toimivuus: Jatkuva toimintojen ja toimintavarmuuden parantaminen. Myönteinen kehitys laatujärjestelmän ja OHSAS-työturvallisuusjärjestelmän määräaikaisarvioinnissa. Tavoitteet saavutettiin. Laatu- ja työturvallisuusjärjestelmien auditoinnissa saatiin hyväksynnät. Henkilöstö, osaaminen ja johtaminen Selkeä ja tehokas johtamisjärjestelmä. Organisaatiota johdetaan strategialähtöisesti ja henkilöresursit mitoitetaan oikein. Kehityskeskustelut käydään koko henkilöstön kanssa ja myönteinen kehitys työyhteisökyselyissä. Kehityskeskustelut käyty henkilöstön osalta yksilötai ryhmäkeskusteluna. Työyhteisökyselyn tulokset ovat heikentyneet työyhteisön ja esimiestyön osalta. Tilikauden tuloksen muodostuminen, toiminnan rahoitus sekä tuloksen käsittelystä Oulun Veden liikevaihto oli 36,5 milj. euroa (ta 36,2 milj. euroa; ed.v. 36,1 milj. euroa). Liikevaihto parani edelliseen vuoteen verrattuna prosenttiyksiköllä. Liikevaihto muodostui pääosin budjetoidun mukaisesti. Jätevesimaksuja kertyi 1, milj. euroa vähemmän (ta 17,9 milj. euroa; ed.v. 18,5 milj. euroa) kuin edellisenä vuotena, johtuen vuoden 216 alusta toteutusta jätevesimaksun hinnan alennuksesta. Tilaustöiden osuus liikevaihdosta kasvoi merkittävästi johtuen huleveden hallinnan muutoksesta Oulun kaupungissa. Oulun Vesi tuotti Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluille hulevesipalveluita 1,4 milj. eurolla. Liiketoiminnan kulut toteutuivat 1,7 milj. euroa budjetoitua pienempänä (ta 2,2 milj. euroa; ed.v. 16, milj. euroa). Suurin alitus tapahtui palveluiden ostojen tiliryhmässä, joka toteutui,8 milj euroa alle budjetoidun (ta 8,1 milj. euroa; ed. v. 4,8 milj. euroa). Merkittävin syy alitukselle löytyy palveluiden oston valmistus omaan käyttöön erästä, jossa Tekniseltä liikelaitokselta ostettavat urakat toteutuivat,6 milj. euroa alle budjetin. Luvut eivät ole vertailtavissa suoraan edellisen vuoden tilinpäätöslukuihin, koska valmistus omaan käyttöön eriä ei vielä vuonna 215 käsitelty vastaavasti. Ilman VOK-eriä palveluiden ostot ovat toteutuneet 4,8 milj. eurolla, joka vastaa edellisen vuoden toteumaa. Henkilöstökulujen toteuma oli 6, milj. euroa. Säästöjä saavutettiin,8 milj. euroa budjettiin verrattuna (ta 6,8 milj. euroa, ed.v. 5,9 milj. euroa). Syynä on varhe-maksujen merkittävästi budjetoitua pienempi toteuma, josta syntyi säästöä,14 milj. euroa. Lisäksi henkilöstöä on pitkillä sairauspoissaoloilla eikä kaikkia rekrytointeja ole pystytty toteuttamaan suunnitellusti. Edellä kuvatusta johtuen myös liikeylijäämä kasvoi edelliseen vuoteen nähden,7 milj. eurolla. Sitova liikeylijäämätavoite oli 1, milj. euroa, joka ylitettiin 1,7 milj. eurolla. Rahoitustuotot ja kulut vastaavat edellisen vuoden tasoa. Vapaaehtoisia varauksia purettiin vuoden aikana budjetoidun mukaisesti,7 milj. eurolla (Taskilaan johtava runkoviemäri -investointi). Tuloslaskelman tunnusluvut ovat parantuneet edellisen vuoteen nähden. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on 1,2 joka on hyvä. Oulun Veden tase oli vuoden lopussa 162,2 milj. euroa. Pysyviä vastaavia oli yhteensä 153,3 milj. euroa, joista suurimpana kiinteiden rakenteiden ja laitteiden osuus 125,2 milj. euroa. Keskeneräisiä investointeja on 6,4 milj. euroa. Omistajaohjauksen määräyksen mukaisesti Oulun Vesi teki tilinpäätökseen 7, milj. euron lisätuloutuksen, mikä pienensi merkittävästi edellisten tilikausien ylijäämää (yht. 29,3 milj. euroa). Vapaaehtoisissa varauksissa on 14,1 milj. euroa kohdistettuna tuleviin merkittäviin investointeihin. Omavaraisuusaste putosi hiukan edellisvuodesta lisätuloutuksen takia (ed. v. 49,9 %). Toiminnan ja investointien rahavirta on pysynyt positiivisena edellisen vuoden mukaisesti hyvästä liikeylijäämästä johtuen. Lainaa ei kuluneenakaan vuonna otettu, mutta lyhennettiin vanhoja suunnitelman mukaisesti 1,4 milj. eurolla. Maksuvalmiuden tunnusluvut ovat huonontuneet edellisestä vuodesta lisätuloutuksen takia. Ylijäämästä tehtiin yhteensä 5, milj. euron investointivaraus Taskilan jätevedenpuhdistamon lietteenkäsittelyrakennuksen ja laitteistojen uusimiseen, joka toteutetaan vuosina Jäljelle jäävä tilikauden ylijäämä n. 1,5 milj. euroa siirretään Oulun Veden omaan pääomaan tilikauden ylijäämä/alijäämä tilille. 24

25 Rautatienkadun peruskorjaus Oulun keskustassa heinäkussa 217. Investoinnit Investoinnit (1 ) TA216 TP216 verkostot, vesitornit verkostot, hulevesiviemärit Pintavesilaitokset pohjavedenottamot Jätevedenpuhdistamot: - Typenpoiston laajennus muut investoinnit 4 31 muut yhteensä Oulun Veden 14,7 milj. :n kokonaisinvestoinneista käytettiin pääosa vesihuoltoverkostojen uudis- ja korjausrakentamiseen. Verkostosaneerauksien osuus kasvoi tavoitteiden mukaisesti ja oli jopa 7 % eli n. 7, milj.. Uudisalueiden vesihuoltoverkostoja rakennettiin uusilla asemakaava-alueilla Vaskikankaalla ja Hiukkavaaran keskuksen alueella sekä Letonrannassa. Aluesaneerauksia jatkettiin Rajakylässä, Jäälissä ja Oulunsalossa. Saneerauksia tehtiin myös Kellossa, Martinniemessä, Kiimingissä ja Oulun keskustan alueella. Runkoviemärien saneerauksia tehtiin Toppilassa, Taskilassa ja Hollihaassa. Hintan vedenpuhdistamon kattoremontti toteutettiin. Pohjaveden vedenkäsittelylaitoksen saneeraus ja laajennus Haukiputaan Onkamonselällä valmistui käyttöön ja Oulunsalossa investoitiin puhdistamon huoltotiloihin. Yli-Iin Kyrönniemen alkalointilaitoksen urakka käynnistyi syksyllä ja jatkuu seuraavalle vuodelle. Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia 1, 9,5 9, 8,5 8, Vesikatkosten lukumäärä Veden toimitusvarmuus Vesikatkoksten pituus Viemäreiden toimivuus Viemäreiden hajuttomuuss 7,

26 Liikelaitoksen tuloslaskelma Income Statement LIIKEVAIHTO , ,12 Valmistus omaan käyttöön , ,54 Liiketoiminnan muut tuotot , ,59 Tuet ja avustukset kunnalta , ,5 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,97 Palvelujen ostot , ,4 Materiaalit ja palvelut yhteensä , ,1 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,52 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,6 Muut henkilösivukulut , ,42 Henkilöstökulut yhteensä , ,54 Poistot ja ARVONALENTUMISET Suunnitelman mukaiset poistot , ,41 Liiketoiminnan muut kulut , ,4 LIIKEYLIJÄÄMÄ , ,39 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 2 551, ,55 Muut rahoitustuotot , ,46 Kunnalle maksetut korkokulut , ,38 Korvaus peruspääomasta , , Muut rahoituskulut -27,85-49,62 Rahoitustuotot ja kulut yhteensä , ,99 YLIIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ , ,4 YLIJÄÄMÄ ENNEN VARAUKSIA , ,4 Poistoeron lisäys(-)/vähennys(+) , ,7 Vapaaehtoisten varausten lisäys(-)/vähennys(+) -4 3, -3 9, TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ , ,33 Liikevaihto 216 Liiketoiminnan kulut 216 Jätevesimaksut 48% / 17,6 M Tilaustyöt,4% / 1,6 M Perusmaksut 11% / 4,4 M Liiketoiminnan muut kulut 4% /,6 M Aineet, tarvikkeet ja tavarat 29% / 4,4 M Henkilöstökulut 36% / 5,7 M Vesimaksut 36% / 13,2 M Sakokaivolietemaksut % /,1 M Palvelujen ostot 31% / 4,9 M 26

27 Liikelaitoksen tase Balance Sheet VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , 172 6,92 Muut pitkävaikutteiset menot , ,5 Aineettomat hyödykkeet yhteensä , ,97 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset , ,35 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,59 Koneet ja kalusto , ,37 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,73 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , ,4 Sijoitukset Muut saamiset , ,46 Sijoitukset yhteensä , ,46 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,47 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,41 Saamiset kunnalta , ,81 Muut saamiset, 321,46 Siirtosaamiset 79 4, ,61 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , ,29 Saamiset yhteensä , ,29 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,29 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,76 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,91 Edellisten tilikausien yli/alijäämä , ,26 Tilikauden yli/alijäämä , ,33 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,5 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,36 Vapaaehtoiset varaukset 14 1, 9 8, POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET YHTEENSÄ , ,36 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat kunnalta , ,29 Korottomat velat kunnalta , ,81 Muut velat , ,14 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä , ,24 Lyhytaikainen Lainat kunnalta , ,4 Saadut ennakot 12 34, ,1 Ostovelat , ,1 Korottomat velat kunnalta 22 38, ,45 Muut velat 5 325, ,79 Siirtovelat , ,36 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä , ,66 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,9 VASTATTAVAA , ,76 27

28 Liikelaitoksen rahoituslaskelma Cash Flow Statement TOIMINNAN RAHAVIRTA Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,39 Poistot ja arvonalentumiset , ,41 Rahoitustuotot ja -kulut , ,99 Tulorahoituksen korjauserät ,29-7, INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot , ,31 Rah.osuudet investointimenoihin 41 1, , Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 1 661,29 7, TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , ,5 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys muilta -4 1, , Antolainasaamisten vähennys muilta, 6 455, Lainakannan muutokset Pitkäaikaikaisten lainojen vähennys kunnalle , ,4 Muut oman pääoman muutokset -7, Saamisten muutos kunnalta , ,5 Saamisten muutos muilta , ,68 Korottottomien velkojen muutos kunnalta 54 81, ,26 Korottomien velkojen muutos muilta , ,46 Rahoituksen rahavirta , ,5 RAHAVAROJEN MUUTOS,, RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 13,7 Pääomamenojen tulorahoitus, % 94,4 Lainanhoitokate 9, Quick ratio 1,8 Current ratio 1,8 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta ,91 INFORMATIIVINEN TIETO Yhdystili , ,81 Yhdystili , ,31 Yhdystilin muutos , ,5 28

29 Ympäristötilinpäätös Environmental Financial Statement 216 Ympäristötuotot, -kulut, -investoinnit ja -vastuut aiheutuvat toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on tuottaa ympäristöhyötyjä tai ennaltaehkäistä, vähentää tai korjata ympäristöhaittoja, parantaa tulevaa ympäristönsuojelutasoa ja edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely (euro) Tuotot Jätevesimaksutulot (sisältää hulevesimaksut), jäteveden perusmaksut ja sakokaivolietemaksut Rahoitusosuus viemäri-investointiin Yhteensä Kulut Jätevesien puhdistus 5 44 Jätevesilaboratorion kustannukset 138 Vesistö- ja kalataloustarkkailut, velvoitekalaistutukset 74 Viemäriverkoston käyttö ja kunnossapito Vesiensuojeluyhdistysten tukeminen (jäsenmaksut) 14 Vesijohtovuotojen korjaukset 168 Yhteensä 8 17 Investoinnit Jätevedenpuhdistuksen investoinnit 749 Viemäriverkosto (sis. hulevesiviemärit) Vesijohtoverkon saneeraus Yhteensä Ympäristöinvestointien poistot Jäteveden puhdistamot 1 85 Viemäriverkosto Hulevesiviemäreiden poistot Vesijohtoverkoston saneeraus 595 Yhteensä Ympäristötilinpäätöksen investointeihin kohdistuvat korkokulut Taskilan puhdistamon tasausaltaan katolle asennettiin aurinkopaneelit. 29

30 Tunnusluvut Key Figures Pumpattu vesimäärä Keskimääräinen vedenkulutus Ominaiskulutus Asutuksen kulutus Myyty vesimäärä Yleinen kulutus Puhdistettu jätevesimäärä Laskutettu jätevesimäärä - sis. Muhoksen ja Utajärven jätevettä - sis. Iin jätevettä Pohjavesiposteista jaettu vesimäärä Jätevesiviemärin vuotovesi% laskutetusta jätevedestä Jätevesiviemärin vuotovesi% laskutetusta (Hintan ja Kurkelan prosessivedet vähennetty) Jätevesiverkoston vuotovesi% puhdistetusta jätevedestä Maksut sis. alv 24% Vesimaksu Jätevesimaksu Sakokaivolietteen vastaanottomaksu Umpikaivolietteen vastaanottomaksu Liittymismaksun yksikköhinta, veroton - Vesi - Jätevesi Liittymismaksut, pientalot - Tasataksa 1 - Tasataksa 2 Asiakkaat Alueen väkiluku (koko kaupunki) Toiminta-alueen väkiluku Vesijohtoliittymät Viemäriliittymät Vesimittareita Liittymien lisäys vuoden aikana Eri tyyppiset liittymät - Omakotitalot - Rivitalot - Kerrostalot - Palvelu - Teollisuus - Työnaikainen liittymä - Sprinkleri - Vesijohto pelkästään - Jätevesiviemäri pelkästään m m 3 /vrk l/as.vrk l/as.vrk m 3 12,2 1,6 11,3 % m m m m m % % % 1,48 1,52 1,52 /m 3 2,2 2,8 1,98 /m 3 6,56 6,56 7,5 /m 3 2,2 2,8 2,8 /m 3,9 /k-m 2,9,9,9 /k-m 2,9,9,9 /k-m , 2 77, 2 77, 4 41, 4 41, 4 41, as as as as kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl 3

31 Verkostot Vesijohtoverkoston pituus Jätevesiviemäriverkoston pituus Sadevesiviemäriverkoston pituus Viemäriverkoston pituus yhteensä Jätevesipumppaamoja Sadevesipumppaamoja Pumppaamoja yhteensä Vesijohtovuotojen korjaukset Venttiilien korjaukset ja uusimiset Tonttivesijohtojen korjaukset Vaihdetut vesimittarit Vesimittareiden tarkistukset Asennetut vesimittarit Viemäritukkeumien avaukset Työtilaukset Talouden tunnusluvut Liikevaihto Liiketoiminnan kulut Poistot Liikeylijäämä Vaikutus kaupungin talouteen Tilikauden ylijäämä Omavaraisuusaste ROI (sijoitetun pääoman tuotto) Investoinnit yhteensä Vesilaitosinvestoinnit - Vesijohtoverkosto - Verkostoautomaatio - Vedenpuhdistamot - Pohjavedenottamot - Muut Viemärilaitosinvestoinnit - Niihin saadut rahoitusosuudet - Taskilan jätevedenpuhdistamo - Jätevesiviemäriverkosto - Hulevesiviemäriverkosto - Verkostoautomaatio - Laitos- ja kalustoinvestoinnit - Muut Henkilöstö Vakinaisen henkilöstön määrä km km km km kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl 34,2 36,1 36,5 M 15,4 15,9 15,7 M 8,7 9,2 9,2 M 1,3 11, 11,8 M 5,5 5,5 5,5 M 2, 1,2 1,5 M 48,5 49,9 49,3 % 9,4 9,7 1,2 % 14,8 12,4 14,7 M 4,8 4,9 7,8 M 2,9 3, 3,3 M,1,1,1 M 1,4 1,5 1,1 M,1 2,3 M,4,2 1, M 9,9 7,5 6,9 M,1,5 M 4,,3,7 M 3,6 5, 3,7 M 1,8 1,9 2, M,2,1,1 M,1,1 M,1,1,4 M

32 Toimipaikat Locations 1. Kurkelanranta, Kasarmintie 29 hallinto, vedenpuhdistamo, verkostojen kunnossapito 2. Hintta, Erkintie 1 vedenpuhdistamo, 3. Taskilan jätevedenpuhdistamo, Suolamännyntie Hollihaka jätevesipumppaamo 5. Haukiputaan tukikohta, Teollisuustie 1, Haukipudas 6. Saviaron vedenkäsittelylaitos, Haukipudas 7. Onkamon vedenkäsittelylaitos, Haukipudas Kurikan vedenkäsittelylaitos, Oulunsalo 9. Kiimingin keskustan tukikohta, Kiiminki Haukipudas 1. Tervajärven käsittelylaitos, Kiiminki Vepsänkankaan käsittelylaitos, Ylikiiminki Yli-Iin jätevedenpuhdistamo 13. Kyrönniemen käsittelylaitos, Yli-Ii Yli-Ii Kiiminki 13. Oulunsalo Oulu Ylikiiminki 11. Kasarmintie 29, PL 35, 915 Oulun kaupunki Asiakaspalvelu puh oulunvesi@ouka.fi Avoinna ma - pe kello ja juhlapäivien aattoina kello GST Graafinen Studio/ Litoset Oy 217