ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 11/09/2 Dnro Psy-2008-y-96 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 PÄÄTÖS Nro 11/09/2 Dnro Psy-2008-y-96 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Rikastushiekka-, pyriitti- ja selkeytysaltaiden patojen suotamisen vähentämistä ja suotovesien keräyksen tehostamista koskeva selvitys, Pyhäjärvi HAKIJA Pyhäsalmi Mine Oy PL Pyhäsalmi

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 SELVITYKSEN SISÄLTÖ... 3 Yleistä allasalueesta... 3 Patojen rakenne... 4 Suotautuvan veden määrä... 4 Vaikutukset... 5 Ehdotetut toimenpiteet... 6 Vuonna 2008 toteutetut toimenpiteet... 6 ASIAN KÄSITTELY YMPÄRISTÖLUPAVIRASTOSSA... 7 Hakemuksen täydentäminen... 7 Hakemuksesta tiedottaminen... 7 Lausunnot... 7 Vastine... 7 Neuvottelu... 8 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 8 RATKAISUN PERUSTELUT VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU... U 11 Ratkaisu Perustelu Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 12

3 3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Pyhäsalmi Mine Oy:lle Pyhäsalmen kaivosta koskevan ympäristö- ja vesitalousluvan nro 85/07/2, jonka lupamääräyksessä 21 on määrätty seuraavaa: 21. Luvan saajan on tehtävä teknis-taloudellinen selvitys toteuttamisaikatauluineen rikastushiekka-, pyriitti- ja selkeytysaltaiden patojen suotamisen vähentämiseksi ja suotovesien keräyksen tehostamiseksi. Selvityksessä on oltava lisäksi arvio suotautuvan veden määrästä ja sen vaikutuksista maaperässä ja vesistössä. Selvitys on toimitettava ympäristölupavirastoon mennessä. Hakija on toimittanut mainitun selvityksen ympäristölupavirastoon. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin mukaisesti lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa mainitun lain 43 :n 1 momentin 5) kohdan mukaisen selvityksen perusteella. SELVITYKSEN SISÄLTÖ Yleistä allasalueesta Pyhäsalmen kaivoksen rikastushiekka-alue sijaitsee kaivos- ja rikastamoalueen luoteispuolella, Pyhäjärven rannalla (rantaan m) ja jakautuu neljään osaan: A-, B-, C- ja D-altaisiin. Noin 41 hehtaarin suuruisen A-altaan täyttö on lopetettu lokakuussa Altaalle on tehty sulkemistoimina tiiviit pintarakenteet vuosina Noin 31 hehtaarin suuruinen B-allas toimii tällä hetkellä pyriitin raakaainevarastona. Ennen kaivoksen toiminnan lopettamista B-altaassa oleva pyriittipitoinen rikastushiekka palautetaan pyriitin rikastukseen. Noin 47 hehtaarin suuruinen C-allas on selkeytysvesiallas ja toimii osin kaivoksen vesivarastona. D-allas on nykyisin käytössä oleva rikastushiekka-allas, jonka pinta-ala on noin 31 ha. Altaiden pohjarakenne muodostuu pääosin rikastushiekan painon alla tiivistyneestä turvekerroksesta, joka rajautuu hiesun ja/tai saven peittämään hienoainesmoreeniin. Tiiviin turvekerroksen takia altaiden vesiä ei suotaudu merkittävissä määrin pohjan läpi suoraan pohjaveteen eikä altaan pohjaosiin myöskään kulkeudu ulkopuolelta hapekasta pohjavettä. Läjitysalueiden reunaosien patovyöhykkeellä rikastushiekka rajautuu suoraan hienoainesmoreeniin tai hiesun peittämään moreeniin. Näillä alueilla suotovettä pääsee kulkeutumaan pohjan kautta ympäristöön.

4 4 Patojen rakenne A-altaan pato on rakennettu vuonna 1960 moreenipatona. Patoa on korotettu moreenipatona metriin asti, minkä jälkeen korotukset on tehty rikastushiekasta ylävirtaan täyttäen. Rannan ja rantatien suuntaisten patojen alaosaa on vahvistettu myöhemmin louhetukipenkereellä ja luiskia on loivennettu kaltevuuteen 1:2,5. B-altaan pato on rakennettu vuonna 1960 moreenipatona luvun alussa B-altaan länsireunan moreenipatopenger on korotettu alavirtaan täyttäen moreenitiivisteellä ja murskekerroksella harjakorkeuteen +148,50 148,70 m. Moreeni on verhoiltu harjalta ja märän luiskan puolelta 300 mm:n murskekerroksella. Moreenin ja murskeen väliin on asennettu suodatinkangas. Vanha moreenipenger on tuettu kuivan luiskan puolelta louhepenkereellä. Louhepenkereen ja uuden moreenitiivisteen väliin on asennettu suodatinkangas. Patolevennyksen alta on poistettu pintamaat ja taustaoja on siirretty. D-altaan padon rakentaminen on aloitettu vuonna Alkupato on rakennettu hiekkaisesta silttimoreenista, jonka vedenläpäisevyys on ollut 10-6 cm/s. Moreenipadon alaosaan on rakennettu 0,5 metrin paksuinen sorasuodatinpatja. D-altaan patorakennetta on korotettu moreenilla harjakorkeuteen +151,50 152,80 m ja tämän jälkeen korotukset on tehty rikastushiekalla ylävirtaan täyttäen. Viimeinen korotus on tehty vuonna D- altaan padot korotetaan kesällä, jolloin rikastushiekan varastointi tapahtuu B-altaaseen. Tällöin allas on ehtinyt kuivua ja korottaminen rikastushiekalla on mahdollista. Suotautuvan veden määrä Suurin osa allasalueelta patojen läpi suotautuvista vesistä kulkeutuu ympärysojiin. Ympärysojista vesi pumpataan takaisin rikastushiekka-altaaseen. Alueella on käytössä kolme pumppaamoa; P2, P3 ja P5. Pumput käynnistyvät ja sammuvat automaattisesti, kun vedenpinta pumppaamon kaivoissa on tietyllä tasolla. Pumppujen käyttötunteja ei ole seurattu. Osa suotovesistä kulkeutuu ympärysojien alitse ympäristöön. Ympärysojan alittavat suotoalueet ovat pääosin jätealueen lounais- ja luoteispuolella (A- ja B-allas). A-altaan lounaisosalla suotautuu laskelmien mukaan vettä patorakenteen ja maapohjan läpi 1,4 5,9 dm 3 vuorokaudessa patometriä kohden. Tästä määrästä arviolta noin 0,7 1,1 dm 3 vuorokaudessa patometriä kohden suotautuu reunaojan ali. Ympärysojan ali suotautuvat vedet saadaan pääosin palautettua metsäojista P5-pumppaamon kautta takaisin käsiteltäviksi. B-altaan länsireunan padon ja maapohjan läpi suotautuu noin 3,3 5,7 dm 3 vuorokaudessa patometriä kohden. Ympärysojiin jäänyt vesi pumpataan P3-pumppaamon kautta takaisin altaisiin. Todennäköisesti suuri osa B-altaan suotovesistä karkaa länsireunan ojan alitse ympäristöön louhetukipenkereen ja reunaojan välissä olevan tiiviin kerroksen vuoksi. Suotovesiä purkautuu altaan ja Pyhäjärven välisiin metsäojiin ja painanteisiin ja niistä edelleen Pajulahden rantaan ruohikkokosteikolle. D-altaan eteläreunan padossa on toimiva suodatinkerros ja padon sekä maapohjan läpi suotautuu vettä noin 18,5 23,3 dm 3 vuorokaudessa patometriä kohden. Suurin osa suotovesistä kulkeutuu reunaojaan ja palautetaan P2-pumppaamon kautta altaaseen. Arviolta vain 0,1 dm 3 vuorokaudessa patometriä kohden karkaa reunaojan alitse.

5 Pajulahteen on arvioitu kulkeutuvan vuodessa m 3 suotoveden pilaamia pintavesiä. Ruotasenrannan pohjoispuolelle laskevan ojan kautta tulvakauden virtaama on kymmenesosa tai jopa sadasosa Pajulahteen laskevien ojien virtaamasta. Läjitysalueen lounaispuolen suotoalueelta metsäojien pintavedet ohjautuvat ympärysojaan ja edelleen puhdistettavaksi. Pajulahden suuntaan välikerrosvaluntana tapahtuvan suotoveden virtaaman on arvioitu olevan 0,029 m 3 päivässä ja 10,6 m 3 vuodessa. Maan sisällä suotautuvan veden määrä on sadasosa ojien kautta tulvaaikana kulkeutuvien suotovesien kontaminoivien vesien määrästä. 5 Vaikutukset Pohjaveden yläosassa kulkeutuva suotovesi sekoittuu keväällä, vedenpinnan kohotessa lähelle maanpintaa, maahan imeytyvään hapekkaaseen lumen sulamisveteen. Suotoveden pilaamaa maavettä purkautuu myös alanteissa ojiin, joissa sen esiintymisen tunnistaa runsaista rautasaostumakertymistä. Hapellisessa maan pintakerroksessa ja ojien pohjalla suotovesi hapettuu ja happamoituu. Maaveden happamoitumisesta seuraa pintamaan voimakas happamoituminen metsämaan painanteissa, joissa hapan vesi jää keväällä lätäköiksi. Suotovesien kulkeutuminen läjitysalueen ympärysojan alitse näkyy voimakkaimmin läjitysalueen lähimaastossa. Maaperän happamoitumista esiintyy pienellä alalla läjitysalueen luoteis- ja lounaispuolen metsässä, jossa se näkyy aluskasvillisuutta kasvamattomina laikkuina. Näillä alueilla orgaanisen pintakerroksen kupari- ja sinkkipitoisuudet ovat tausta-arvoihin nähden merkittävästi kohonneita. Suurimmassa osassa metsää suotovesien aiheuttamaa maan happamoitumista ja siihen liittyvää kasvillisuusvauriota ei ole havaittu. Metsäojien kautta Pajulahteen ja Ruotasenrannan pohjoispuolelle kulkeutuvat pilaantuneet pintavedet ja maavedet puhdistuvat metallien pidättyessä osittain ojan pohjasedimentteihin ja lopullisesti ranta-alueiden kosteikkosedimentteihin. Pajulahden pintaturvekerroksissa on happoliukoista sinkkiä keskimäärin 700 mg/kg ja kuparia 400 mg/kg. Kosteikkojen pintasedimenttien sinkistä on niukkaliukoisena yli 90 % ja kuparista yli 95 %. Kosteikkoalueiden ulkopuolella järviveden laadussa ei ole havaittu merkittävää heikentymistä kesäkauden 2006 ja kevättalven 2007 vesinäytteissä. Heikosti puhdistuneita pintavesiä voi kuitenkin levitä Pyhäjärveen Pajulahdesta alkukesän tulva-aikana. Vanharannan järvialueella ei myöskään ollut viitteitä vedenlaadun heikkenemisestä. Rantaveteen suotaa happamia vesiä pintavesien keräysaltaasta, mikä ilmenee rantahiekan happamoitumisena ja metallikertyminä. Pitkällä ajalla happamien vesien leviäminen voi kuitenkin heikentää rantavyöhykkeen eliöstöä. Kunnostamistoimien suunnittelussa ja toteutuksessa on suositeltavaa, että Pajulahden kosteikkoalueelle ei kaiveta ojia, jotka voisivat edistää pintakerrosten kuivatusta ja siten käynnistää maan happamoitumisen ja pidättyneiden metallien liukenemisen. Myös suotovesien kerääminen kauempaa metsäalueelta nykyiseen ympärysojaan pumppaamalla voi tehostaa metsämaan pintaosien happamoitumista, mikäli pohjaveden pintaosan suotovedet sisältävät hapettumiselle herkkiä alkuaineita kuten ferrorautaa, Fe 2+.

6 6 Ehdotetut toimenpiteet Kesällä 2008 määritetään pohjavesinäytteistä ferrorautapitoisuus, jotta saadaan selville, tehostaisiko lisääntynyt pumppaus metsämaan pintaosien happamoitumista. B-altaan ja järven välille, vanhan ammusvaraston taakse, merkitään ja vaaitaan uusi ojalinja kesällä/syksyllä Ojalla kootaan ammusvaraston läheiseltä kostealta alueelta suotovedet reunaojaan. Ojan kaivutyöt toteutetaan vuonna 2009, jos katsotaan, ettei ojan kaivaminen tehosta maan pintaosien happamoitumista. Rannan suuntaisen ojan kaivamista kosteikolle ei pidetä tämänhetkisen tiedon perusteella järkevänä. Kesällä 2008 selvitetään B-altaan reunaojan pohjan korkeus (keskellä korkeampi kohta), jotta saadaan johdettua vedet paremmin P3- pumppaamolle. Ojan kaivutyöt tehdään vuonna B-altaan vesiä padottava savinen siltti- ja moreenipenkere mahdollisesti korvataan louheella P3-pumppaamon eteläpuolelta vuosina 2009/2010. Ojiin ja patopenkereen materiaalin korvaamiseen liittyvät suunnitelmat tehdään talven aikana. A-altaan päälle asennetaan kesällä 2008 pieni sääasema, jotta saadaan selville paikallinen sadanta ja haihdunta. Näitä tietoja tarvitaan muun muassa peiterakenteen tiiveyden arvioimisessa. Pintavesipumppaamoille asennetaan kesällä 2008 käyttötuntilaskurit, jotta voidaan arvioida pumpattavien vesien määrää tarkemmin. A-altaan länsireunan ojan mahdollinen syventäminen toteutetaan kesällä Vanhanrannan edustalla olevan vesienkeräilyaltaan patoa tiivistetään vuoden 2008 aikana. D-altaan suotovedet saadaan suurimmaksi osaksi kerättyä reunaojiin. Ojien alitse suotautuu vain hyvin vähän vettä, joten suotovesien keräilyä ei sillä alueella ole tarpeen tehostaa. Vuonna 2008 toteutetut toimenpiteet Pyhäsalmi Mine Oy on vuoden 2008 aikana tehnyt seuraavat toimenpiteet: 1. Pohjavesinäytteistä on määritetty ferrorautapitoisuus keväällä Määritys on tarkoitus teettää myös keväällä 2009 ja pyytää asiasta Geologian tutkimuskeskuksen lausunto. 2. B-altaan ja järven välille kaivettavan uuden ojalinjan mahdollisuutta on tutkittu. B-altaan ja Pyhäjärven väliselle kosteikolle ojalinjaa ei voi kaivaa, sillä se voisi saada maaperään pidättyneet metallit liikkeelle. Ojan kaivamista B-altaan länsi-lounaiskulmalle tutkittiin myös, mutta ojasta tulisi niin matala, ettei sillä ei olisi merkittävää vaikutusta suotovesien keräämiseen. 3. B-altaan reunaojan pohjan korkeus on selvitetty ja ojan pohjan tarvittavat tasoitukset tehdään kesällä Suunnitelma B-altaan vesiä padottavan savisen siltti- ja moreenipenkereen korvaamiseksi louheella P3-pumppaamon eteläpuolelta vuosina 2009/2010 on tehty. Moreenipenkereen materiaalin korvaaminen on vielä harkinnassa ja asiaa tutkitaan. 5. A-altaan päälle on asennettu sääasema.

7 6. Pintavesipumppaamoille on asennettu käyttötuntilaskurit virtaamien selvittämiseksi. 7. Vanhanrannan edustalla olevan vesienkeräilyaltaan patoa on tiivistetty. 7 ASIAN KÄSITTELY YMPÄRISTÖLUPAVIRASTOSSA Hakemuksen täydentäminen Hakija on täydentänyt hakemustaan vuoden 2008 aikana tehtyjen toimien osalta. Hakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Pyhäjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Pyhäjärvenkylän kalaveden osakaskunnalta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, ettei sillä ole huomauttamista tehtyihin selvityksiin ja kaivoksen esittämiin toimenpiteisiin. Suotovesien määrää on saatava vähennettyä ja tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset todennettua. Pajulahden alueelle ei suositella kaivettavaksi ojia, mistä kaivoksen tulisi tiedottaa alueen maanomistajille. 2. Pyhäjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Ympäristönsuojeluviranomainen on katsonut, ettei selvityksissä ole arvioitu Pyhäjärven tulvakorkeuden vaikutuksia tulvaherkillä alueilla oleviin altaisiin tai saastuneen maa-alueen huuhtoutumiin. Ensisijaisesti toteutettavina toimina on pidetty vesitaseen luotettavaa selvittämistä, patoturvallisuuden säilymistä ja suotovesien minimointia. Pilaantuneen maan kunnostamisesta päättäminen on tehtävä tämän jälkeen. Lausunnossa on todettu, että läheisyydessä olevan kaupungin jätevedenpuhdistamon toimintaa on haitannut ajoittain emäksinen vesi. Tältä osin on pyydetty lisätietoja, voisiko kaivos aiheuttaa kyseisiä päästöjä. 3. Pyhäjärvenkylän osakaskunta Osakaskunta on vaatinut, että suotovesien pääsyä vesistöön on kaikkien mahdollisuuksien mukaan vähennettävä. Vastine Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon vastineen annetuista lausunnoista.

8 Vastineessa on todettu, että maapatoja ei voida rakentaa täysin vedenpitävinä. Kaivospadot on rakennettu patoturvallisuuden vuoksi suotaviksi ja suotovedet kerätään ympärysojiin, josta ne pumpataan takaisin jätealtaisiin. Selvityksessä esitetyillä toimenpiteillä tehostetaan suotovesien keräämistä ja estetään suotovesien pääsy tulvaherkille Pajulahden rantaalueille. Pyhäjärven tulvakorkeuksilla ei ole vaikutusta jätealtaisiin ja niiden ympärysojiin. Tulvavaara-alue ei ulotu allasalueelle saakka. Havaitut emäksiset päästöt kaupungin jätevedenpuhdistamolle eivät hakijan mukaan ole peräisin kaivokselta, sillä teollisuusalueen valumavedet on eristetty puhdistamolle johtavasta viemäriverkostosta eivätkä ne ole emäksisiä vaan happamia. Kaivoksen teollisuusalueen valumavedet kerätään talteen eikä tältä alueelta pääse ohivalumista tapahtumaan. Myös Pielavedentien länsipuoliset ja Pumppurannantien eteläpuoliset vedet kootaan ojituksella talteen tietyn suuruiselta alueelta, missä pölyjen vaikutusta voi esiintyä. Nämä vedet ohjataan pumppaamolle P5, josta vedet pumpataan jätealueelle. Hyvin vähäistä padon suotamista P5-pumppaamolla on havaittu ja sen tiivistämiseksi on tehty suunnitelma. Padon korjaustyöt oli suunniteltu tehtäviksi kesällä 2008, mutta sateisesta kesästä johtuen tiivistäminen suoritetaan kesällä Pumppaamoille on asennettu virtaamamittarit, joten pumppaamoiden kautta kulkevat vesimäärät saadaan selville. Sääasema on asennettu A-altaan päälle ja tiedonsiirtotöiden valmistuttua saadaan aineistoa vesitaseen laskentaa varten. Pohjavedenlaatua tarkkaillaan neljästä pohjavesiputkesta, jotka on sijoitettu allasalueen ympäristöön. Maa-alueita, joilla kuparin ja sinkin ohjearvot ylittyivät, esiintyi vain hyvin pienellä alalla läjitysalueen lähimaastossa. Metallipitoisuuksia tullaan tarkkailemaan suotovesien keräyksen tehostamistoimenpiteiden jälkeen. Mikäli kynnysarvot ylittyvät, alueiden pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioidaan viimeistään jälkihoitotoimien yhteydessä. 8 Neuvottelu Ympäristölupavirasto on pitänyt asiassa neuvottelun hakijan ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen edustajien kanssa. Neuvottelupöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristölupavirasto hyväksyy osittain Pyhäsalmi Mine Oy:n laatiman selvityksen patojen suotamisen vähentämisestä ja suotovesien keräyksen tehostamisesta sekä täydentää Pyhäsalmen kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupaa nro 85/07/2 seuraavasti: 1. Luvan saajan on toteutettava selvityksessä esitetyt toimenpiteet vuoden 2009 aikana. 2. Luvan saajan on mennessä toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon tarkempi selvitys ja perusteltu toimenpideesitys toteuttamisaikatauluineen suotovesien tehokkaamman keräämisen järjestämisestä. Aikataulu on laadittava siten, että tarvittaviin

9 toimiin päästöjen vähentämiseksi voidaan ryhtyä mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään kesällä Päästöjen vähentämistoimenpiteiden suunnittelua varten on maaperä- ja pohjavesitutkimuksin tarkemmin selvitettävä muun muassa maaperän ja peruskallion laatu, vedenläpäisevyydet, muodot ja kerroksien paksuudet alueilla, joilla käytössä olevan aineiston mukaan maaperään suotautumista tapahtuu, suotovesien todennäköisimmät kulkureitit ja pilaantuneiden alueiden laajuus sekä muut toteutusvaihtoehtojen vertailun kannalta tarpeelliset tiedot. Edellä mainittujen tietojen pohjalta on selvityksessä esitettävä vertailu päästöjen rajoittamiseksi käytettävistä vaihtoehdoista, joina on tutkittava ainakin nykyisen ympärysojituksen tehostamista, suotosalaojituksen ja suojapumppaamoiden yhdistelmää, pystyeristyksen käyttöä (mineraali-, muovi- ja metalliponttiseinät) ja mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen saostamalla suotovesien metallit maaperässä. Vertailussa on otettava huomioon tekniset, taloudelliset ja ympäristönsuojelulliset tekijät. Selvityksessä on esitettävä suotovesipäästöjen vähentämisvaihtoehtojen vaikutus- ja riskinarviointi sekä alustava esitys suotovesien vaikutusalueiden tavoitetilasta ja päästöjen vähentämisen ohella sen saavuttamiseksi tarpeellisista muista kunnostustoimenpiteistä. Selvityksissä on otettava lisäksi huomioon toimien vaikutukset patojen stabiliteettiin sekä Pyhäjärven säännöstelyn ja mahdollisten tulvien vaikutukset suotoalueilla. 3. Luvan saajan on vuoden 2009 alusta lähtien seurattava allasalueen vesitasetta (muun muassa sadanta, haihdunta, altaille pumpattu vesimäärä, johdettava jätevesi, palautuspumppaukset ympärysojista, rikastushiekkaan sitoutuva vesimäärä, ulkopuoliset valumavedet) ja raportoitava vesitaselaskelmista vuosittain ympäristönsuojelun vuosiyhteenvedossa. Laskelmissa on pyrittävä mahdollisimman luotettavasti arvioimaan vuotovesien määrä. 4. Luvan saajan on täydennettävä kaivoksen nykyistä vaikutustarkkailuohjelmaa lisäämällä mennessä merkittävästi uusia pohjavesiputkia B- ja A- altaiden tunnistetuille suotoalueille. Putkien sijaintipaikat ja lukumäärät on valittava maaperäkartoituksen tulosten perusteella siten, että pohjavesinäytteillä voidaan kartoittaa vaikutusalueen rajat ja seurata päästöjen rajoittamistoimien vaikutuksia. Luvan saajan on toimitettava esitys putkien sijainnista ja lukumääristä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle viimeistään kuukautta ennen putkien asentamista. Putkista on vähintään neljä kertaa vuodessa määritettävä vedenpinnan korkeus ja pohjaveden ph, alkaliteetti, johtokyky, redox-arvo ja happi-, Cu-, Zn-, Fe- ja Mn- sekä sulfaattipitoisuus. Ympäristökeskus voi putkien lukumäärän, sijainnin ja analyysien osalta tarkentaa tarkkailua. 5. Pyhäsalmen kaivoksen lupamääräysten tarkistamishakemukseen on liitettävä, mitä muissa toimintaa koskevissa voimassa olevissa ympäristölupapäätöksissä on määrätty sekä tiedot vakuudesta, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma ja sisäinen pelastussuunnitelma sellai- 9

10 sina, kuin valtioneuvoston asetuksessa kaivannaisjätteistä (379/2008) on säädetty. Vakuuden osalta on erityisesti otettava huomioon, että sen tulee kattaa jätealueen vaikutusalueella olevan pilaantuneen maaperän tarpeelliset kunnostuskustannukset. Lisäksi hakemuksessa on esitettävä arvio maaperän puhdistamistarpeesta toimenpideesityksineen. 10 RATKAISUN PERUSTELUT Pyhäsalmen kaivoksen rikastushiekka-altaat on suunniteltu ja toteutettu rakentamisajankohdan tiedon ja säädösten mukaisesti. Allasalueen ympärysojat eivät kuitenkaan kerää kaikkia altaista suotavien patojen ja maaperän kautta kulkeutuvia vesiä, vaan osa muun muassa metalleja, sulfaattia ja typpiyhdisteitä sisältävistä vesistä kulkeutuu maaperässä allasalueen ympäristöön ja edelleen pintavalunnan mukana tai maaperässä kulkeutuen Pyhäjärveen. Tämä näkyy lähinnä maaperän ja ranta-alueen sedimenttien pintaosien metallipitoisuuksien kohoamisena. Pyhäjärven vedenlaadussa ei ole havaittavissa suotovesien vaikutuksia. Ympäristönsuojelulain 7 ja 8 :n mukaan maaperän ja pohjaveden pilaaminen on säännöksissä mainittujen edellytysten täyttyessä kielletty, joten luvan saaja on tarpeen määrätä toimiin ympäristöön suotautuvan vesimäärän vähentämiseksi. Kaivoksen kaiken kuormituksen vähentäminen on yksi keskeinen osatekijä myös koko Pyhäjärven vesistön tilan parantamisessa. Hyväksytyillä toimilla ympäristöön kulkeutuvaa suotovesimäärää voidaan vähentää jonkin verran ja tulevaisuudessa tarkemmin arvioida suotautuvan veden määrää. Luvan saajan esittämät toimenpiteet eivät ole riittäviä pilaantumisen rajoittamiseksi. Selvityksessä ei ole esitetty riittävästi tietoa, jotta päästöjen ja pilaantumisen rajoittamistoimista olisi mahdollista määrätä yksityiskohtaisemmin tällä päätöksellä. Näin ollen luvan saaja on määrätty tarkemmin selvittämään pilaantumista ja sen rajoittamismahdollisuuksia. Havaitun pilaantumisen osalta on olennaista vähentää päästöt maaperään parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisin toimin minimiin ja rajoittaa pilaantuneen alueen laajentuminen. Lisäselvitykset edellyttävät maastotöitä, joista osa on tehtävä lumettomana aikana. Tämä on otettu huomioon lisäselvitysten määräaikaa harkittaessa. Määräyksissä on yksilöity selvityksessä esitettävät asiat, jotta saadaan riittävä tieto päätöksentekoa varten. Pilaantuneen maaperän kunnostamistarpeen arviointi ja valittavasta kunnostusmenetelmästä päättäminen kuuluu alueellisen ympäristökeskuksen toimivaltaan. Koska asia kuitenkin liittyy olennaisesti jätealueen päästöjen rajoittamiseen, on kunnostamiseen liittyvän alustavan tiedon esittäminen selvityksessä tarpeen. Kunnostamisvaihtoehtojen arvioinnissa on olennaista arvioida tarkemmin alueen jälkikäyttö kaivostoiminnan loppumisen jälkeen sekä maaperässä olevien metallien aiheuttamat ympäristövaikutukset pitkän ajan kuluessa. Suotovesien kulkeutuminen Pyhäjärven ranta-alueille jatkuu lähes nykyisellä laajuudella vuoden 2009 ajan. Tehokkaampia rajoittamistoimia on mahdollista toteuttaa lisäselvityksen tulosten perusteella vuoden 2010 aikana. Pyhäjärven ranta-alueiden kosteikot pidättävät ison osan suotautuvien vesien metalleista, mutta etenkin kevätvalunnan aikana metalleilla pilaantuneita vesiä pääsee huuhtoutumaan myös Pyhäjärveen. Vesien arvioitu määrä ja laatu huomioon ottaen niistä ei katsota kuitenkaan aiheutu-

11 van niin merkittävää pilaantumista, etteikö selvitysten tekemiseen tarvittavaa lisäaikaa voitaisi myöntää. Maaperä on alueella heikosti vettä läpäisevää, eikä vuoden lisäselvityksiin kuluva aika olennaisesti lisää maaperän kautta tapahtuvaa pilaantumista. Suotovesivaikutuksen alainen maa-alue on aivan Pyhäjärven rannassa olevaa vesijättöaluetta lukuun ottamatta Pyhäsalmi Mine Oy:n omistuksessa. Sillä ei ole rakennuksia eikä siihen kohdistu tai ole suunniteltu kohdistuvan muita maankäyttömuotoja. Pohjavesitarkkailun tehostamisella pystytään lisäämään tietoa pilaantumisen laajuudesta ja merkittävyydestä sekä arvioimaan alueen kunnostamistarvetta ja sen toteuttamismahdollisuuksia sekä toteamaan päästöjen vähentämistoimien vaikutukset. Tarvittavien pohjavesiputkien lukumäärästä ei ole mahdollista määrätä tässä yhteydessä. Määrän tulee perustua pohjatutkimusten kautta saatavaan tietoon siten, että putkien kautta saatavalla tarkkailutiedolla on mahdollisimman suuri käyttöarvo. Tällä hetkellä rikastushiekka-alueen ympärillä on neljä pohjavesiputkea. Suotoalueiden tilan ja päästöjen vähentämistoimien seuranta edellyttää putkien määrän olennaista lisäämistä tästä. 11 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon päätöksestä ja sen perusteluista ilmenevin tavoin. Kaivoksen toiminnasta ei käytössä olevan tiedon perusteella aiheudu emäksistä kuormitusta Pyhäjärven kaupungin jätevedenpuhdistamolle. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 43 1 momentti 5) kohta ja 55 3 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Asian käsittelymaksu on euroa. Perustelu Käsittelymaksu peritään maksutaulukon kohdan "muu ympäristölupa-asia" mukaista tuntimaksua (43 euroa/tunti) käyttäen. Asian käsittelyn vaatimana tuntimääränä on käsittelymaksun laskennassa käytetty 30 tuntia. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)

12 12 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Paavo Liimatta Sami Koivula Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta ja Sami Koivula (esittelijä). Tiedustelut: asian esittelijä, puh SK/es Liite Valitusosoitus

13 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Veteraanikatu 14, 2. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: asiak.palv ; telekopio sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.