PYHÄRANNAN KUNTA KUKOLAN KYLÄ SALMELAN YM TILOJEN RANTA-ASEMAKAAVA

Transkriptio

1 KH Liite PYHÄRANNAN KUNTA KUKOLAN KYLÄ SALMELAN YM TILOJEN RANTA-ASEMAKAAVA TILAT Tämä ranta-asemakaavan selostus koskee päivättyä ranta-asemakaavakarttaa

2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1.4 Selostuksen sisällysluettelo PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaaleista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Osallistumien ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö Ranta-asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset... 15

3 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja luonnonmaisemaan Ympärivuotisen asumisen vaikutukset Vaikutukset kunnan talouteen Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta LIITTEET Kts. liiteluettelo, kohta

4 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Pyhärannan kunta Kukolan kylä Tilat , -51, -58, -59, -60, -69, -70 ja Kaava-alueen sijainti Rantakaavan muutos laaditaan Verkkoniemennokan alueelle, jonka koko on n. 5,6 ha. Suunnittelualue sijaitsee Pyhärannan Kukolan kylässä, n. 10 km Rauman keskustasta lounaaseen (linnuntietä). Kuva 1. Ranta-asemakaava-alueen sijainti (karttaote Lounaispaikka.fi) 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Salmelan ym tilojen ranta-asemakaava. Osalla kiinteistönomistajilla tavoitteena on ympärivuotinen asuminen, osalla rakennusoikeuden nostaminen. Parin kiinteistön osalta tavoitteena on myös kiinteistörajojen ja / tai rakennusalojen laajentaminen / siirtäminen.

5 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1. Asemakaavakartta, kaavamerkinnät ja määräykset Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Liite 3. Kiinteistön luontoarvojen perusselvitys 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaaleista Pyhärannan rantayleiskaava Mielipiteet ja lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja asemakaavaluonnoksesta. Viranomaisneuvottelu muistio

6 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaavanmuutos perustuu alun perin tilan Matildanranta maanomistajan aloitteeseen. Kaavanmuutos koski ensin vain yhtä tilaa, päivätty OAS postitettiin lähialueen maanomistajille, ja siitä sai esittää mielipiteensä asti. OASista saatiin yksi osallistumisilmoitus sekä yksi muistutus. Kiinteistön omistajat halusivat osallistua kaavanmuutokseen. Kiinteistöjen , -59, -60 ja omistajat esittivät, että kunta kutsuu osalliset kunnantalolle neuvottelun, jonka tarkoituksena on sopia ja varmistaa vastaavan kaavanmuutoshankkeen mahdollisuus myös heidän kaavatonteille järjestettiin yhteistyöpalaveri, johon kutsuttiin kaikki osalliset, joista kaikki myös ilmoittivat haluavansa osallistua kaavanmuutokseen. Kunnankin kanta on, että koko alueen kaavoitus tulee toteuttaa yhdellä kaavalla, joten kaikki halukkaat tulisi ottaa mukaan kaavoitushankkeeseen. Palaveri pidettiin kunnan tiloissa, palaveriin osallistui maanomistajien lisäksi myös Pyhärannan kunnanjohtaja, rakennustarkastaja, valtuuston vpj sekä kaavakonsultti. Palaverissa sovittiin että kaavanmuutosalue laajennetaan käsittämään kaikki otsikossa mainitut tilat. Konsulttina asiassa on toiminut arkkitehti Thomas Hagström, (arkkitehtuuritoimisto Thomas Hagström tmi). Viranomaisneuvottelu pidettiin ELY-keskuksen, kunnan, kiinteistön Matildanranta maanomistajien ja kaavan laatijan kesken. Maanmittausteknikko Ari Holvitie on laatinut alueelle asemakaavan pohjakartan ja se on Uudenkaupungin kiinteistöinsinööri Leena Viljasen hyväksymä. Kiinteistön osalta luontoselvityksen on laatinut Varsinais- Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut / Pekka Alho. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui Kaavaluonnos valmistui Maanomistaja (kiint ) hyväksyi luonnoksen Viranomaisneuvottelu (ELY) Kunnanhallitus päätti kuuluttaa kaavan vireille ja asetti osallistumisja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtäville Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatujen mielipiteiden ja yhteistyöneuvottelun johdosta muutosaluetta laajennettiin, ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitettiin

7 2.2 Ranta-asemakaava Kaavoitettavan alueen koko on noin 5,6 Ha. Alueelle osoitetaan noin 5,07 ha korttelialuetta rakentamiseen, ja 0,53 ha maa- ja metsätalousalueeksi. Rakennusoikeutta kaava-alueelle osoitetaan yhteensä 2160 kerrosneliömetriä. 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Rakennusvalvonta ja kunnanhallitus seuraavat ja valvovat kaavan määräysten toteuttamista sekä teiden, kunnallistekniikan ja laitureiden rakentamista. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Muutosalue sijaitsee Verkkoniemennokan alueella, jonka koko on n. 5,6 ha. Alue sijaitsee Pyhärannan Kukolan kylässä, n. 10 km Rauman keskustasta lounaaseen (linnuntietä). Rantaviivaa kaavoitettavalla alueella on noin 1400 metriä Luonnonympäristö Kaava-alueen luontoselvitys sekä pohjakartan tarkistaminen on tehty kiinteistön osalta kevään / kesän 2016 aikana. Kiinteistön välittömässä läheisyydessä ei sijaitse suojelualueita tai uhanalaisten eliölajien lisääntymispaikkoja tai suojeltuja luontotyyppejä joihin mahdollisilla rakentamisen sijoittelun muutoksilla olisi vaikutuksia. Suojelluista petolinnuista merikotka ja kalasääski esiintyvät lähiseudulla, mutta jo rakennetun kiinteistön ja kaiken kaikkiaan jo tiheästi rakennetun Kukolan ranta-alueen osalta niiden esiintymiseen tai pesimiseen ei asialla ole lisävaikutusta. Kiinteistöllä ei ole merkittäviä luontoarvoja, eikä mahdollinen rakennuspaikkojen sijoittelun muuttaminen tontin sisällä vaikuta millään tavalla luontoarvoihin paikan päällä tai sen välittömällä lähialueella. Luontoselvitys on kokonaisuudessaan lisätty tämän selvityksen liitteeksi Rakennettu ympäristö Kaavoitettavalla alueella ei ole pysyvää asutusta. Rakennukset alueella ovat yksikerroksisia, tavanomaisia loma-asuntorakennuksia sekä niihin liittyviä rantasaunoja ja talousrakennuksia.

8 Palvelut Alueella ei ole palveluita. Lähin koulu on Reilan koulu, jonne on matkaa n. 5 kilometriä. Muut palvelut (mm. kauppa, pankki ja urheilukenttä) löytyvät Pyhärannan keskustasta, n. 16 km suunnittelualueesta etelään. Rauman keskustaan on niin ikään matkaa n. 16 km. Tekninen huolto Kiinteistön omistaja on omakustanteisesti kaivanut painerunkoviemärin tontiltaan Kukolan kylään. Linjaan on liitetty myös 3 muuta kaavatonttia. Runkoviemäriä ei ole vielä liitetty Uuteenkaupunkiin vievään siirtoverkostoon. Runkolinjaa on rakennettu valmiiksi Kukolan kylästä Uudenkaupungin suuntaan siten että runkolinja valmistuu n mennessä. Kunnan tämänhetkinen arvio liittymien käyttöönotosta on vuoden 2020 aikana. Liikenne Alueelle saavutaan Kukolan suunnalta Suurniementietä pitkin. Muutosalueen kiinteistöille tullaan joko Verkkoniemennokan tai Salmelanrannan mökkiteiltä. Alueen liikennemäärät ovat vähäisiä eikä teiden yhteydessä ole kevyenliikenteen reittejä. Lähin linja-autopysäkki sijaitsee Suurniementien ja Rantatien risteyksessä. Ympäristön suojelu ja ympäristöhäiriöt Alueen liikennemäärät ovat vähäisiä, joten alueella ei ole meluhäiriöitä. Alueella ei ole tiedossa pilaantuneita maa-aineksia taikka muita ympäristön häiriötekijöitä Maanomistus Kaikki kiinteistöt ovat yksityisessä omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaavoitus Ympäristöministeriön vahvistamassa Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaavassa alue on maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M). Lomaasutuksen mitoitus on 7-10 lay/km, vapaata rantaa 40%.

9 Ote maakuntakaavasta Yleiskaavoitus Alueen yleiskaava on tullut voimaan Yleiskaavassa alue on osoitettu RA-3 alueeksi (Rantakaavoitettu loma-asuntoalue. Aluetta koskevat määräykset näkyvät kyseisistä ranta-asemakaavoista). Ote rantaosayleiskaavasta

10 Asemakaavoitus Alueella ei ole laadittu asemakaavaa. Ranta-asemakaavoitus Ote vuonna 1996 voimaan tulleesta rantakaavasta voimaan tulleessa rantakaavassa alue on osoitettu loma-asuntojen alueeksi (RA). Tämän kaavan voimaantulon jälkeen on vuonna 2001 laadittu ranta-asemakaavan muutos koskien korttelin 5 tontit 4 ja 6. Ranta-asemakaavan muutos 2001, tontit 4 ja 6

11 Rakennusjärjestys Pyhärannan kunnan rakennusjärjestys. Rakennuskiellot Suunnittelualueeseen ei kohdistu rakennuskieltoja. Pohjakartta Pohjakartan tarkistaminen on tehty kiinteistön Matildanranta kevään / kesän 2016 aikana. Laajennetun muutosalueen pohjakartan tarkistaminen on tehty marraskuussa Ranta-asemakaavan pohjakarttana on maanmittausteknikko Ari Holvitien laatima ja kiinteistöinsinööri Leena Viljasen hyväksymä Verkkoniemennokan alueen pohjakartta. Luontoselvitys Kaava-alueen luontoselvitys on tehty kiinteistön osalta kevään / kesän 2016 aikana. Luontoselvityksen on laatinut Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut / Pekka Alho. Väestö ja työpaikat Muutosalueella ei ole vakituista asutusta eikä työpaikkoja. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Muutoksen tavoitteena oli alunperin muuttaa kiinteistön Matildanranta kaava siten, että tontilla sallitaan ympärivuotinen asuminen, ja tontin rakennusoikeus nostetaan 240 k-m 2 :iin. Vesijättöalueen lunastamisen jälkeen aluetta on maisemoitu ja istutettu tontin osaksi. Tämän seurauksena nykykaavassa osoitettu rakennusala on paljon kauempana rantaviivasta kuin kaava-alueen muiden tonttien vastaavat. Kaavamuutoksen yhteydessä oli tarkoitus laajentaa tontin rakennusalat niin, että etäisyys rantaviivaan vastaa alueen muita rakennusaloja. Vireilletulovaiheen yhteydessä muutosaluetta laajennettiin käsittämään laajempaa aluetta. Osalla kiinteistönomistajilla tavoitteena on ympärivuotinen asuminen, osalla rakennusoikeuden nostaminen. Parin kiinteistön osalta tavoitteena on myös kiinteistörajojen ja / tai rakennusalojen laajentaminen / siirtäminen.

12 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan laatiminen lähti liikkeelle kaava-alueen maanomistajien aloitteesta alustavilla neuvotteluilla ELY-keskuksen, kunnan, maanomistajien sekä kaavan laatijan kesken. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui , ja sitä on päivitetty Kaavaluonnos valmistui Maanomistaja (kiint Matildanranta) hyväksyi luonnoksen Viranomaisneuvottelu (ELY) Kunnanhallitus päätti kuuluttaa kaavan vireille ja asetti osallistumisja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtäville Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Maanomistajat ja asukkaat: - kaavoitettavan alueen omistajat - naapurialueiden maanomistajat Kunnan hallintokunnat: - tekninen lautakunta - palo- ja pelastustoimi Viranomaiset: - Varsinais-Suomen liitto - Museokeskus - ELY-keskus Asemakaavan laatiminen tuli vireille kiinteistön Matildanranta maanomistajan aloitteesta. Viranomaisneuvottelu pidettiin ELY-keskuksen, kunnan, maanomistajan ja kaavanlaatijan kesken. Kaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui Kunnanhallitus päätti kaavan vireille tulosta , 118. Kuulutus kaavan vireille tulosta julkaistiin sanomalehti Länsi-Suomessa sekä Pyhärannan kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivuilla.

13 ns. laatimisvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) hoidettiin asettamalla kaavaluonnos nähtäville väliseksi ajaksi. Kaavaehdotus asetettiin nähtäville ja lausuntokierrokselle _._. - _._ Osallistumien ja vuorovaikutusmenettely Asemakaavan laatimisvaiheet, osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kaavatyön alkuvaiheessa pidettiin yhteistyöpalaveri, jossa asiaan liittyvät virkamiehet, kunnan edustajat ja kaavan laatija kävivät läpi kaavaan liittyviä asioita yhdessä osallisten kanssa. Tämän palaverin jälkeen muutosalue laajeni nykymuotoonsa. Kaavaluonnostyön aikana pidettiin palavereita hankkeeseen liittyvien tahojen kanssa Viranomaisyhteistyö ELY-keskuksen kanssa pidettiin alussa viranomaisneuvottelu, jossa käytiin läpi kaavanmuutoksen lähtökohdat. Todettiin, että alueen maankäyttö on syytä ratkaista ranta-asemakaavanmuutoksella eikä poikkeusluvilla. Näin ollen tulisi huolehtia siitä, että kaikki lähialueen kiinteistöt voivat halutessaan osallistua kaavanmuutokseen. 4.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet Osalla kiinteistönomistajilla tavoitteena on ympärivuotinen asuminen, osalla rakennusoikeuden nostaminen. Parin kiinteistön osalta tavoitteena on myös kiinteistörajojen ja / tai rakennusalojen laajentaminen / siirtäminen. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alueelle on laadittu vain nyt esitetty kaavanmuutosehdotus. Alue on jo kaavoitettu loma-asuntokäyttöön, tämän kaavanmuutoksen tarkoitus on muuttaa osa tonteista ympärivuotiseen käyttöön. Kiinteistön rantaviivaa on muokattu voimakkaasti edellisen kaavan jälkeen, tämän kiinteistön osalta voimassa oleva kaava ei vastaa nykytilannetta. Parin kiinteistön osalta tarkistetaan myös kiinteistönrajoja. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Kaavoitettavan alueen koko on noin 5,6 Ha. Alueelle osoitetaan noin 5,07 ha korttelialuetta rakentamiseen ja 0,53 ha maa- ja metsätalousalueeksi. Rakennusoikeutta kaava-alueelle osoitetaan yhteensä 2160 kerrosneliömetriä. Alueella ei ole ennen kaavoitusta sijainnut vakituista asutusta. Kaavalla esitetään alueelle kuutta AO-alueen rakennuspaikkaa vakituiselle asumiselle ja

14 kolme RA-alueen rakennuspaikkaa loma-asunnoille. Väestömäärän kehitysarvio on noin uutta asukasta. Isoverkkoniemennokan alueelle osoitetaan viisi vakituista tonttia eli 63 % korttelin tonteista. Salmelanrannan korttelissa on seitsemän tonttia joista yksi on ennestään muutettu poikkeusluvalla vakituisen asumisen tontiksi. Tämän kaavanmuutoksen myötä muuttuisi toinenkin tontti vakituiseen asumiseen. Näin ollen kortteliin olisi osoitettu kaksi vakituista tonttia (seitsemästä) eli 28,6 % korttelin tonteista. Erillispientalojen AO-korttelialuetta on alueelle osoitettu yhteensä n m2. Rakennusoikeutta AO-korttelialueille on osoitettu 1440 m2. Lomarakennusten RA-korttelialuetta on alueelle osoitettu yhteensä n m2. Rakennusoikeutta RA-korttelialueille on osoitettu yhteensä 720 kerrosalaneliömetriä. KANTATILAMITOITUS-LASKELMA (SALMELA, RANTAMÄKI ja KALLIORANTA) Alueen kantatiloina ovat mennessä erotetut neljä tilaa (Salmela 2:, Hakamäki 2:17, Rantamäki 2:16, Kallioranta 2:18). Oikaistun rantaviivan mitoitustarkkuus on 50 metriä. Taulukossa esitetään nykyisen rantaasemakaavan mukainen tilanne. Salmelan tilan rantaviivaan sisältyy vesijätön lunastuksessa vuonna 2003 lisätty alue. Tila rantaviivaa rantatontteina tontteja vapaa ranta Salmela 2: 1185 m 632 m % Rantamäki: 65 m 65 m 1 0 % Kallioranta: 150 m 150 m 1 0 % Kantatilamitoituslaskelma esitetyn ranta-asemakaavamuutoksen jälkeen: Tila rantaviivaa rantatontteina tontteja vapaa ranta Salmela 2: 1185 m 653 m % Rantamäki: 65 m 65 m 1 0 % Kallioranta: 150 m 150 m 1 0 % Vapaa rantaviiva kartalla (vihreä viiva).

15 5.1.2 Palvelut Alueelle ei ole kaavassa osoitettu uusia palveluita. Lähin koulu on Reilan koulu, jonne on matkaa n. 5 kilometriä. Muut palvelut (mm. kauppa, pankki ja urheilukenttä) löytyvät Pyhärannan keskustasta, n. 16 km suunnittelualueesta etelään. Rauman keskustaan on niin ikään matkaa n. 16 km. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ranta-asemakaavalla pyritään lisäämään hallitusti pysyvää asutusta alueella. Kaavamääräyksillä sopeutetaan rakentaminen alueen maisemaan ja nykyiseen rakennuskantaan. 5.3 Aluevaraukset Asemakaavassa on alueelle osoitettu rakentamiseen erillispientalojen korttelialuetta (AO-1). Lisäksi alueelle on osoitettu lomarakennusten korttelialueet (RA-1) sekä maa- ja metsätalousaluetta (M). 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja luonnonmaisemaan Alueelle ei ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja. Suurin osa rakennuspaikoista ovat jo rakennettuja, kaikki ovat osoitettuja nykykaavassa. Kaava mahdollistaa muutaman rakennuspaikan muuttamista ympärivuotiseen käyttöön. Alueen kokonaisrakennusoikeus nousee. Kaavamääräyksillä ohjataan rakentamisen ympäristöön ja luonnonmaisemaan sopivaksi. Kaava mahdollistaa muutaman vakituisen asunnon rakentamisen ja siten asukasmäärän lisäyksen arviolta noin asukkaaseen Ympärivuotisen asumisen vaikutukset Vaikutukset kunnan talouteen Vesi- ja viemäriratkaisut ovat jo olemassa / rakenteilla (Kts kohta Tekninen huolto). Jätehuolto tulee järjestää voimassa olevien määräysten mukaisesti. Kunnallistekniikkaa alueelle on jo osittain rakennettu kiinteistön Matildanranta omistajan toimesta ja siirtoviemäri Kukolaan arvioidaan valmistuvan v Yksityisteiden kunnossapito hoidetaan alueella tällä hetkellä tieisännöitsijällä, ja tarkoitus on että samalla järjestelyllä toimitaan jatkossakin. Koulukyydit / vanhusten kuljetukset ajetaan jo alueelta ja kaavamuutosalue liittyy melkein Kukolan kylään, jolloin kustannusvaikutukset voidaan pitää pieninä tulevaisuudessakin. Kaavan aiheuttamat kustannukset ovat sellaisia, että niistä suurin osa tulee maanomistajien maksettavaksi. Kaavan pitkäaikaisvaikutukset kunnan talouteen arvioidaan olevan myönteisiä, kun alueella sallitaan vakituinen asuminen.

16 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole tiedossa ympäristön häiriötekijöitä. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavassa tontinrajat ovat ohjeellisia. Rakennuspaikkojen rakennusoikeus on määritelty absoluuttisilla luvulla. Kaavamääräyksillä ohjataan rakentamisen ympäristöön ja luonnonmaisemaan sopivaksi. Alueelle on osoitettu sekä AOkorttelialuetta (erillispientalojen korttelialuetta), RA-korttelialuetta (lomaasuntojen korttelialuetta) että maa- ja metsätalousaluetta. Asemakaavamerkinnät ja määräykset ovat kokonaisuudessaan esitetty asemakaavakartassa.

17 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteutus voi alkaa kaavallisen, kiinteistöteknisen ja teknisen huollon valmiuden sallimassa ajassa. 6.2 Toteutuksen seuranta Rakennusvalvonta seuraa ja valvoo kaavan määräysten toteuttamista sekä teiden, kunnallistekniikan sekä laitureiden rakentamista. Lisätiedot: Lisätietoja ranta-asemakaavan laatimiseen liittyvistä asioista antavat Pyhärannan kunta Rakennustarkastaja Olli Lahtonen puhelin sähköposti osoite Pajamäentie 4, PYHÄRANTA Kaavan laativa konsultti Arkkitehti Thomas Hagström puhelin sähköposti osoite Tanhuankatu 5 b4, Turku Turussa Thomas Hagström, Arkkitehti SAFA LIITTEET Kts. liiteluettelo, kohta 1.5