UUSIKAUPUNKI KUKAISTEN KYLÄ KOIVUNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVANMUUTOS. Kaavatunnus Rka 48304

Transkriptio

1 UUSIKAUPUNKI KUKAISTEN KYLÄ KOIVUNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVANMUUTOS Kaavatunnus Rka TILAT Tämä ranta-asemakaavan selostus koskee päivättyä ranta-asemakaavakarttaa

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Uusikaupunki Kukaisten kylä Tilat , -51, Kaava-alueen sijainti Rantakaavan muutos laaditaan Koivuniemen alueelle, jonka koko on n. 6,3 ha. Suunnittelualue sijaitsee Uudenkaupungin Kukaisten kylässä, n. 24 km Uudenkaupungin keskustasta luoteeseen. Ranta-asemakaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Koivuniemen ranta-asemakaavanmuutos. Nykykaavassa alueella on yksi AO-1-tontti (asuinrakennusten korttelialue), yksi AM-1-tontti (maatilan talouskeskusten korttelialue) sekä kaksi RA-2-tonttia (loma-asuntojen korttelialue). Näiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 800 m2. Lisäksi alueella on M-aluetta (maa- ja metsätalousalue). Muutoksen tavoitteena on muuttaa alueen kaava siten, että alueelle tulee viisi RA-tonttia (loma-asuntojen korttelialue), joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 750 m2 (5x150 m2). Osa alueesta olisi jatkossakin M- aluetta (maa- ja metsätalousalue). Muutoksen taustalla on myös ollut halu varmistaa, ettei ajoyhteyttä Saukon saarelle olisi mahdollista järjestää muutosalueen kautta. Muutoksen myötä kaavatilanne alueella selkiytyy. Erityyppisten korttelialueiden sijaan alueella olisi jatkossa vain yksi korttelialuetyyppi (lomaasuntojen korttelialue, RA).

3 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1. Asemakaavakartta, kaavamerkinnät ja määräykset Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Liite 3. Luontoarvojen perusselvitys Liite 4. Seurantalomake Liite 5. Rakennusten inventointiraportti 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaaleista Uudenkaupungin yleiskaava Mielipide osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja asemakaavaluonnoksesta sekä vastine. Viranomaisneuvottelu muistio 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan laatiminen lähti liikkeelle kaava-alueen maanomistajan aloitteesta alustavilla neuvotteluilla kunnan kanssa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui Kaavaluonnos valmistui Maanomistaja hyväksyi luonnoksen Viranomaisneuvottelu (ELY) Kaupunginhallitus päätti kuuluttaa kaavan vireille ja asetti osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtäville Ranta-asemakaava Kaavoitettavan alueen koko on noin 6,3 Ha. Alueelle osoitetaan noin 3,4 ha korttelialuetta rakentamiseen, ja 2,75 ha maa- ja metsätalousalueeksi. Rakennusoikeutta kaava-alueelle osoitetaan yhteensä 750 kerrosneliömetriä. 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Rakennusvalvonta ja kunnanhallitus seuraavat ja valvovat kaavan määräysten toteuttamista sekä teiden, kunnallistekniikan ja laitureiden rakentamista.

4 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Uudenkaupungin Kukaisten kylässä, n. 24 km Uudenkaupungin keskustasta luoteeseen. Rantaviivaa kaavoitettavalla alueella on noin 710 metriä Luonnonympäristö Luontoselvityksen on laatinut Sakari Hinneri v Rakennettu ympäristö Palvelut Kaavoitettavalla alueella ei ole pysyvää asutusta. Merkittävin rakennusryhmä sijaitsee AM-1-alueella kiinteistöllä Leppäranta ( ), joka muodostaa neliömäisen alueen Koivuniemen tontin keskellä ja jolle on rakennettu eriikäisiä loma-asuntoja. Pihapiirissä on rakennushistoriallisesti arvokkaat pää- ja vajarakennukset, huvimaja sekä pieni rankorakenteinen ulkohuone. Rakennusten ympärillä on tasaista nurmikenttää. Alue on ilmeisesti torpaksi lohkottu Isotuvan kantatalosta vuonna Ympärillä on metsää ja mökkiasutusta. Lähialueella on muitakin loma-asuntoja. Lyökintien ja Kukaistentanhuan risteyksessä on postilaatikko ja bussipysäkki. Uudenkaupungin keskustaan on matkaa n. 25 km, myös Pyhärannan kunnan keskustaan on matkaa n. 25 km. Tekninen huolto Liikenne Alueen vierestä Kukaistentanhuan varrella kulkee vesijohto ja jätevesijohto Lyökintien vartta pitkin. Alueelle saavutaan Lyökintieltä, josta käännytään Kukaistentanhuan tielle. Muutosalueen kiinteistöille johtaa pieni mökkitie Kukaistentanhuan tieltä. Alueen liikennemäärät ovat vähäisiä eikä teiden yhteydessä ole kevyenliikenteen reittejä. Lähin linja-autopysäkki sijaitsee Lyökintien ja Kukaistentanhuan risteyksessä. Ympäristön suojelu ja ympäristöhäiriöt Alueen liikennemäärät ovat vähäisiä, joten alueella ei ole meluhäiriöitä. Alueella ei ole tiedossa pilaantuneita maa-aineksia taikka muita ympäristön häiriötekijöitä.

5 3.1.4 Maanomistus Kaikki kiinteistöt ovat yksityisessä omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaavoitus Ympäristöministeriön vahvistamassa Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaavassa alue on maa- ja metsätalous- / retkeily- / virkistysalue (MRV). Loma-asutuksen mitoitus on 7-10 lay/km, vapaata rantaa 40%. Yleiskaavoitus Yleiskaavassa alue on osoitettu RA- sekä M-alueeksi (Loma-asunto- / maa- ja metsätalousvaltaista aluetta). Yleiskaavassa alue sijoittuu osa-alueelle III. Vapaan rantaviivan vaatimus on 60 % ja rakennuspaikkojen 4 las/km. Ote yleiskaavasta Asemakaavoitus Alueella ei ole laadittu asemakaavaa.

6 Ranta-asemakaavoitus Ote rantakaavasta Rakennusjärjestys vahvistuneessa rantakaavassa alueella on AO-1- (asuinrakennusten korttelialue), AM-1- (maatilan talouskeskusten korttelialue), RA-2- (lomaasuntojen korttelialue) sekä M-korttelialueita (maa- ja metsätalousalue).. Uudenkaupungin rakennusjärjestys. Pohjakartta Ranta-asemakaavan pohjakarttana on maanmittausteknikko Ari Holvitien laatima ja kiinteistöinsinööri Leena Viljasen hyväksymä Koivuniemen pohjakartta. Luontoselvitys Kaava-alueen luontoselvitys on päivätty Luontoselvityksen on laatinut Sakari Hinneri. Väestö ja työpaikat Muutosalueella ei ole vakituista asutusta eikä työpaikkoja.

7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Muutoksen tavoitteena on muuttaa alueen kaava siten, että alueelle tulee viisi RA-tonttia (loma-asuntojen korttelialue), joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 750 m2 (5x150 m2). Osa alueesta olisi jatkossakin M-aluetta (maa- ja metsätalousalue). Muutoksen myötä kaavatilanne alueella selkiytyy. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan laatiminen lähti liikkeelle kaava-alueen maanomistajien aloitteesta alustavilla neuvotteluilla kunnan kanssa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui Kaavaluonnos valmistui Maanomistaja hyväksyi luonnoksen Viranomaisneuvottelu (ELY) Kaupunginhallitus päätti kuuluttaa kaavan vireille ja asetti osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtäville Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Maanomistajat ja asukkaat: - kaavoitettavan alueen omistajat - naapurialueiden maanomistajat Kunnan hallintokunnat: - ympäristö- ja lupalautakunta - palo- ja pelastustoimi Viranomaiset: - ELY-keskus _Museokeskus

8 4.3.2 Vireille tulo Asemakaavan laatiminen tuli vireille maanomistajan aloitteesta. Viranomaisneuvottelu pidettiin ELY-keskuksen, kunnan, maanomistajan ja kaavanlaatijan kesken. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui Kaavaluonnos valmistui Kunnanhallitus päätti kaavan vireille tulosta Kuulutus kaavan vireille tulosta julkaistiin sanomalehdissä Uudenkaupungin sanomissa sekä Vakka-Suomen sanomissa sekä Pyhärannan kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivuilla. ns. laatimisvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) hoidettiin asettamalla kaavaluonnos nähtäville väliseksi ajaksi. Kaavaehdotus asetettiin nähtäville ja lausuntokierrokselle _._. - _._ Osallistumien ja vuorovaikutusmenettely Asemakaavan laatimisvaiheet, osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin yksi mielipide. Mielipiteen esittäjät vastustavat suunniteltua rantakaavamuutosta, sillä on mahdollista että kaavaa tultaisiin muuttaa siten, että mantereelta kaavaillun tieyhteyden rakentaminen Koivuniemen kiinteistön kautta Saukon saareen tulisi mahdollisen kaavamuutoksen jälkeen mahdottomaksi toteuttaa. Kaavanlaatija: Aluehallintoviraston päätöksen (päätösnro 92/2016/2) mukaan hankkeesta saatava hyöty kohdistuu vain hakijoiden omistamiin, saarissa sijaitseviin vapaa-ajan kiinteistöihin nostamalla niiden arvoa sekä parantamalla niiden käyttömukavuuksia. Näillä hyödyillä ei ole merkitystä yleiseltä kannalta arvioituna. Kiinteistöt ovat tarkoitukseensa käyttökelpoisia ilman sillan ja pengertien rakentamistakin. Alueen kaavoissa ei ole suunniteltu silta- ja pengertieyhteyttä saariin. Sillasta ja pengertien käytöstä ajoneuvoliikenteeseen aiheutuisi maisema- ja meluhaittaa ja siten erityisesti hankealueella sijaitsevan kiinteistön Koivuniemi virkistyskäyttöarvon alenemista. Haittaa aiheutusi myös muille lähialueen kiinteistöille. Tien rakentaminen vastoin maanomistajan tahtoa edellyttää maanmittaustoimitusta ja toimitukselle yleisiä edellytyksiä joko tielainsäädäntöön tai kiinteistönmuodostamiseen liittyen. Muutaman kesämökin tiehanke ei ole yleiseltä kannalta merkittävä. Koivuniemi maanomistaja vastustaa tiehanketta hänen kiinteistön läpi. Näin ollen tällä kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia k.o. tiehankkeeseen.

9 4.3.4 Viranomaisyhteistyö ELY-keskuksen kanssa pidettiin viranomaisneuvottelu, jossa käytiin läpi kaavanmuutoksen tavoitteet ja vaatimukset. Käsiteltävänä oli osallistumisja arviointisuunnitelma sekä päivätty kaavaluonnos. Kaavaluonnos ELY-keskuksen kommentit kaavaluonnoksesta: Mitoitus yleiskaavan mukaan, viidennen rakennuspaikan lisääminen tulee olla mitoituksen osalta perusteltu. Tiehankkeen estäminen on ajanut kaavaratkaisuun, jossa viheralueet eivät ole yhtenäiset. Kaavanmuutoksella tulisi pyrkiä ratkaisuun, jossa viheralue on yhtenäinen. Tien rakentaminen vastoin maanomistajan tahtoa edellyttää maanmittaustoimitusta ja toimitukselle yleisiä edellytyksiä joko tielainsäädäntöön tai kiinteistönmuodostamiseen liittyen. Ratkaisevaa eroa tiehankkeen kannalta ei saada syntymään katkaisemalla ranta-asemakaavassa maa- ja metsätalousalue laajoilla rakennuspaikoilla. Muutaman kesämökin tiehanke ei ole näyttänyt olevan yleiseltä kannalta merkittävä. Näin ollen tiehanketta ei ole tarpeen estää RA-tonteilla. M-alueen kaavamerkintä tulee tarkentaa siten, ettei alueella ole rakennusoikeutta. Sitova tonttijako tulee poistaa. Mahdolliset rakennushistorialliset arvot tulee selvittää. Kaavanlaatija: Viidennen rakennuspaikan lisääminen on mitoituksen osalta perusteltu, kts kohta Kaavaehdotusta on muutettu niin, että viheralue on yhtenäinen. M-alueelle ei ole osoitettu rakennusoikeutta, sitovaa tonttijakoa ei ole. Kaavaehdotus lähetetään lausunnoille myös museokeskukselle.

10 4.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet Muutoksen tavoitteena on muuttaa alueen kaava siten, että alueelle tulee viisi RA-tonttia (loma-asuntojen korttelialue), joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 750 m2 (5x150 m2). Osa alueesta olisi jatkossakin M- aluetta (maa- ja metsätalousalue). 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alueelle on laadittu vain nyt esitetty kaavanmuutosehdotus. Muutoksen myötä kaavatilanne alueella selkiytyy, kun kaikki rakennuspaikat ovat RA-aluetta jossa samat kaavamääräykset koskettavat kaikki rakennuspaikat. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Kaavoitettavan alueen koko on noin 6,3 Ha. Alueelle osoitetaan noin 3,4 ha korttelialuetta rakentamiseen, ja 2,75 ha maa- ja metsätalousalueeksi. Rakennusoikeutta kaava-alueelle osoitetaan yhteensä 750 kerrosneliömetriä. KANTATILAMITOITUS-LASKELMA Kaavaan kuuluvat kiinteistöt ovat (rek ), (rek ) ja (rek , jonka kantatila on ). Oikaistun rantaviivan mitoitustarkkuus on 50 metriä. Taulukossa esitetään rantaasemakaavamuutoksen jälkeinen tilanne. rantaviivaa rantatontteina tontteja (kpl) vapaa ranta Yhteensä: 710 m 280 m 3 61 % Yleiskaavassa alue sijoittuu osa-alueelle III. Vapaan rantaviivan vaatimus on 60 % ja rakennuspaikkojen 4 las/km päivätyssä luonnoksessa esitettiin alueelle viittä omarantaista RA-tonttia päivätyssä ehdotuksessa on huomioitu yleiskaavan mitoitusperiaatteet. Alueelle on nyt osoitettu kolme omarantaista RA-tonttia ja kaksi ns kuivan maan tonttia, joilla on oikeus rantasaunan rakentamiselle M-alueella Palvelut Alueelle ei ole kaavassa osoitettu uusia palveluita. Lyökintien ja Kukaistentanhuan risteyksessä on postilaatikko ja bussipysäkki. Uudenkaupungin keskustaan on matkaa n. 25 km, myös Pyhärannan kunnan keskustaan on matkaa n. 25 km.

11 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ranta-asemakaavalla pyritään järjestämään hallitusti loma-asutusta alueella. Kaavamääräyksillä sopeutetaan rakentaminen alueen maisemaan ja nykyiseen rakennuskantaan. 5.3 Aluevaraukset Ranta-asemakaavassa on alueelle osoitettu rakentamiseen lomarakennusten korttelialuetta (RA-1) sekä maa- ja metsätalousaluetta (M). Kaavaehdotus

12 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja luonnonmaisemaan Alue on osittain rakennettu. Kaavalla muutetaan nykykaavaa siten, että rakennuspaikkojen määrä nousee neljästä viiteen. Alueen kokonaisrakennusoikeus laskee 50 m2. Nykykaavassa on kaksi lomarakennusten ja kaksi ympärivuotiseen käyttöön osoitettua rakennuspaikkaa. Yleisen käytännön mukaan uudessa kaavaehdotuksessa on korvattu kaksi ympärivuotista rakennuspaikkaa kolmella vapaa-ajan rakennuspaikalla (kerroin 1,5). Kaavamääräyksillä ohjataan rakentamisen ympäristöön ja luonnonmaisemaan sopivaksi Ympärivuotisen asumisen vaikutukset Alueelle ei ole suunniteltu ympärivuotista asumista Vaikutukset kunnan talouteen Kaavanmuutos ei aiheuta kunnalle kuluja, ranta-asemakaavan aiheuttamat kustannukset tulevat maanomistajan maksettavaksi, kuten myös kiinteistötoimitukset alueella. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole tiedossa ympäristön häiriötekijöitä. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavassa tontinrajat ovat ohjeellisia. Rakennuspaikkojen rakennusoikeus on määritelty absoluuttisilla luvulla. Kaavamääräyksillä ohjataan rakentamisen ympäristöön ja luonnonmaisemaan sopivaksi. Alueelle on osoitettu RAkorttelialuetta (loma-asuntojen korttelialuetta) ja M-aluetta (maa- ja metsätalousaluetta). Asemakaavamerkinnät ja määräykset ovat kokonaisuudessaan esitetty asemakaavakartassa.

13 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteutus voi alkaa kaavallisen, kiinteistöteknisen ja teknisen huollon valmiuden sallimassa ajassa. 6.2 Toteutuksen seuranta Rakennusvalvonta seuraa ja valvoo kaavan määräysten toteuttamista sekä teiden, kunnallistekniikan sekä laitureiden rakentamista. Lisätiedot: Lisätietoja ranta-asemakaavan laatimiseen liittyvistä asioista antavat Uusikaupunki Kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén puhelin sähköposti osoite Välskärintie 2C, Uusikaupunki Kaavan laativa konsultti Arkkitehti Thomas Hagström puhelin sähköposti osoite Tanhuankatu 5 b4, Turku Turussa Thomas Hagström, Arkkitehti SAFA LIITTEET Kts. liiteluettelo, kohta 1.4

14 Muistio Ranta-asemakaavanmuutos Koivuniemi, viranomaisneuvottelu Aika klo Paikka Osallistujat V-S ELY-keskus, kokoustila Majakka, Itsenäisyydenaukio 2, 3 krs. Tuomo Knaapi, ylitarkastaja, ELY-keskus Leena Arvela-Hellén, kaupunginarkkitehti, Uusikaupunki Annakaarina Lamminpää, kaavasuunnittelija, Uusikaupunki Kalevi Narmala, maanomistaja Thomas Hagström, kaavakonsultti Asiat 1. Kokouksen avaus, läsnäolijat osallistujalistan mukaiset 2. Kaavahankkeen taustat - kaavan laatija ja maanomistaja kertoivat lyhyesti kaavoitushankkeen taustoista ja tavoitteista: o nykyinen kaavatilanne. o Saukon saaren maanomistajien siltasuunnitelmat. o Maanomistajan ajatus on muuttaa nykyinen kaava (1 AO-, 1 AM-sekä kaksi RA-tonttia) puhtaasti loma-asuntojen (RA) alueeksi. Alueelle tulisi suunnitelman mukaan 5 RA-tonttia. o tavoitteena on selkeyttää kaavatilanne alueella ja katkaista teoreettisenkin läpiajoliikennemahdollisuuden Saukon saarelle. 3. Uudenkaupungin kanta hankkeeseen - Kunta on ollut mukana neuvotteluissa alusta asti, ei huomautettavaa kaavan tavoitteiden suhteen. - Kunta on aiemmin mitoittanut rakennuspaikat niin, että yhtä AO-tonttia poistamalla on saanut 1,5 RA-tonttia tilalle.

15 Muistio 4. ELY-keskuksen kanta hankkeeseen - Mitoitus yleiskaavan mukaan, viidennen rakennuspaikan lisääminen tulee olla mitoituksen osalta perusteltu. - Tiehankkeen estäminen on ajanut kaavaratkaisuun, jossa viheralueet eivät ole yhtenäiset. Kaavanmuutoksella tulisi pyrkiä ratkaisuun, jossa viheralue on yhtenäinen. - Tien rakentaminen vastoin maanomistajan tahtoa edellyttää maanmittaustoimitusta ja toimitukselle yleisiä edellytyksiä joko tielainsäädäntöön tai kiinteistönmuodostamiseen liittyen. Ratkaisevaa eroa tiehankkeen kannalta ei saada syntymään katkaisemalla ranta-asemakaavassa maa- ja metsätalousalue laajoilla rakennuspaikoilla. Muutaman kesämökin tiehanke ei ole näyttänyt olevan yleiseltä kannalta merkittävä. Näin ollen tiehanketta ei ole tarpeen estää RA-tonteilla. - M-alueen kaavamerkintä tulee tarkentaa siten, ettei alueella ole rakennusoikeutta. - Sitova tonttijako tulee poistaa. - Mahdolliset rakennushistorialliset arvot tulee selvittää. 5. Seuraava vaihe - Konsultti toimittaa luontoselvityksen osanottajille, kunta toimittaa nykykaavan selostus ja muu taustamateriaali kaavakonsultille. Kaavaehdotus valmistellaan kevään aikana. 6. Kokouksen päättäminen Turussa Thomas Hagström

16

17 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 895 Uusikaupunki Täyttämispvm Kaavan nimi Koivuniemen ranta-asemakaava Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Rak48304 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 6,3000 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 6,3000 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 0,71 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 3 Ei-omarantaiset 2 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 6, , ,01 0, A yhteensä 0, , P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 2, , ,03 1, L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 3, ,2 0-0,4650 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

18 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 6, , ,01 0, A yhteensä 0, , AO 0, , AM 0, , P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 2, , ,03 1, RA 2, , ,03 1, L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 3, ,2 0-0,4650 M 3, ,0 0-0,4650 W yhteensä

19 Vastine mielipiteeseen Mielipiteessä tuodaan esille, että mielipiteen esittäjillä on vireillä tietoimitus jossa tieyhteyttä haetaan mantereelta Saukon ja Mustakartan saariin sekä tieyhteyteen liittyvä ympäristölupaprosessi meneillään. Mielipiteen esittäjät vastustavat suunniteltua ranta-asemakaavanmuutosta, sillä se saattaa tehdä kaavaillun tieyhteyden mahdottomaksi toteuttaa. Aluehallintovirasto on päättänyt (päätösnro 92/2016/2) hylätä kyseisen ympäristölupahakemuksen. Päätöksessään Aluehallintovirasto katsoo, että hankkeesta saatava hyöty kohdistuu vain hakijoiden omistamiin, saarissa sijaitseviin vapaa-ajan kiinteistöihin nostamalla niiden arvoa sekä parantamalla niiden käyttömukavuuksia. Näillä hyödyillä ei ole merkitystä yleiseltä kannalta arvioituna. Kiinteistöt ovat tarkoitukseensa käyttökelpoisia ilman sillan ja pengertien rakentamistakin. Alueen kaavoissa ei ole suunniteltu silta- ja pengertieyhteyttä saariin. Sillasta ja pengertien käytöstä ajoneuvoliikenteeseen aiheutuisi maisema- ja meluhaittaa ja siten erityisesti hankealueella sijaitsevan kiinteistön Koivuniemi virkistyskäyttöarvon alenemista. Haittaa aiheutusi myös muille lähialueen kiinteistöille. Aluehallintovirasto korostaa, että hanketta varten tarvittava Pyrönrauman salmessa sijaitseva vesialue kuuluu kiinteistöön Koivuniemi Hakijat ovat ilmoittaneet, että alueiden käyttöoikeudet ratkaistaan Maanmittauslaitoksessa vireillä olevassa yksityistietoimituksessa. Aluehallintoviraston päätöksessä kerrotaan kuitenkin että tietoimitus on keskeytetty. Esitetyn selvityksen perusteella vesilain 2 luvun 13 :n 1 momentissa säädetyt edellytykset käyttöoikeuden myöntämiselle hanketta varten tarvittavaan osaan tästä vesialueesta puuttuvat, eikä hanketta aluehallintoviraston näkemyksen mukaan voida pitää saman säännöksen 3 momentin mukaisena vähäisenä rakennelmana. Aluehallintovirasto katsoo edellä olevan perusteella, että hakemuksen mukaisen tieyhteyden rakentaminen Saukon ja Mustakartan saariin loukkaa yleistä ja yksityistä etua. Hankkeella on haitallisia vaikutuksia vedenvaihtuvuuteen, vesialueen tilaan, vesimaisemaan ja lähialueen kiinteistöjen virkistyskäyttöön. Hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatavaa hyötyä ei voida pitää huomattavana verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Luvan myöntämisen edellytyksiä ei ole. Kiinteistön ja -51:n kiinteistönomistaja yhtyy aluehallintoviraston näkemyksiin, eikä hän tule hyväksymään uuden tieyhteyden rakentamista omistamilleen maille. Näin ollen ranta-asemakaavanmuutoksessa ei ole syytä tai tarvetta huomioida tätä tieyhteyshanketta. Kiinteistönomistaja on helmikuussa 2016 erillisessä vastineessa yhdessä seitsemän muun maanomistajan kanssa vastustanut ympäristöluvan myöntämistä tieyhteydelle (ESAVI/12290/2014).