Asemakaavaa koskevat valitukset. Erkki Aaltonen/PRO 3R Oy. Kirkkonummen kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 Helsingin hallinto-oikeus Päätös 1 (9) Radanrakentajantie 5 15/0341/ HELSINKI Puhelin Antopäivä Diaarinumero Faksi /14/4 103 Sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi 06981/14/4103 _Wla,01 «'Z. öj/"" Asia Valittajat Asemakaavaa koskevat valitukset Erkki Aaltonen/PRO 3R Oy Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Päätös, josta vali tetaan Valituksissa esitetyt vaatimukset Kirkkonummen kunnanvaltuusto Kirkkonummen kunnanvaltuusto on hyväksynyt Perälänkannaksen Veikkolan asemakaavan muutoksen. Aaltonen/PRO 3R Oy on valittanut kunnanvaltuuston päätöksestä hallinto-oikeuteen. ELY-keskus on tehnyt oikaisukehotuksen kunnanvaltuuston päätöksestä ja vaatinut asemakaavaa oikaistavaksi siten, ettei suojaviheralueia varata valtion tarpeisiin. EV/v-merkintä tulee korvata EV-merkinnällä. Oikaisukehotuksessa on todettu muun ohella, ettei melualuetta voi merkitä kyseisellä merkinnällä, eikä melualuetta voi varata valtion tarpeisiin. Valtiolla ei ole suunnitelmia suojaviheralueen käytöstä. Syy melualueen osoittamiseen suojaviheralueeksi on, ettei suojaviheraluetta melun vuoksi ja maankäyttö- ja rakennuslain 54 huomioon ottaen voi käyttää asumistarkoitukseen. Kirkkonummen kunnanvaltuusto on päättänyt pysyttää Perälänkannaksen Veikkolan asemakaavan muutoksen samansisältöisenä kuin se oli tehdyssä päätöksessä. Aaltonen/PRO 3R Oy Yhtiön toimitusjohtajan Erkki Aaltosen omistamaa tilaa 1:395 tai sen osaa ei saa muuttaa suojaviheralueeksi. Tila on säilytettävä maatalousalueena. Mikään kun nan esitt ämä peruste suojaviheralueen tarpeel lisuudest a ei pidä paikkaan sa. Kysymys on Aa ltosen perustuslai n suoja ami sta oikeuksist a. Maakuntakaavaa koskeva lainsäädäntö riittää estämään ratahanketta haittaavan rakentami sen, joten suojavi heralueeksi muutta minen on rat ahankkeen ka nnalta tarpeetont a. Alueell e on myön netty viim e vuosina rakennusl upia, joten hallinto-oikeuden tulisi vaatia kunnalta selvitys alueelle myönnet yistä rakennusluvista.

2 2 (9) Melun aiheuttaja on vastuussa haitan poistamisesta. Aaltonen on asunut tilallaan vuosia, eikä moottoritien melu ole haitannut häntä. Suojaviheralueeksi muuttaminen ei vaikuta meluhaittaan millään tavoin. Alueella ei ole mitään suojattavaa, koska lähin melulta suojattava naapuri on noin 200 metrin etäisyydellä tilan pohjoisrajan takana. Meluhaitta poistuu ELY-keskuksen esittämän 6 metriä korkean meluvallin rakentamisen jälkeen. Suojaviheraluetta koskeva merkintä vähentää Aaltosen omaisuuden arvoa. Suojaviheralueita ei käytetä liikennemelulta suojaamiseen silloin, kun alueella on vakiintunut rakennuskanta, vaan silloin käytetään meluaitoja. On kohtuutonta kieltää oman omaisuuden käyttö vuosikymmeniksi, kun rataa ei rakenneta ennen vuotta 2030 jos silloinkaan. Ratahallinnon toiveet alueen rakentamatta jättämisestä eivät voi rajoittaa Aaltosen oikeuksia. ELY-keskus Asian käsittely ja selvittäminen Kaavamerkintä EV/v tulee kumota. Merkintä on epäselvä eikä perustu lakiin. Turunväylän varrella sijaitseva melualue on merkitty suoj aviheralueeksi, joka on varattu valtion tarpeisiin (EV/v). Kaavan EV-aluetta ei voi varata valtion tarpeisiin. Valtiolla ei ole suunnitelmia suojaviheralueen käytöstä. Uudenmaan ELY-keskus on laatinut tiesuunnitelman meluesteiden toteuttamisesta Turunväylälle. Meluesteiden toteuttamistapa ja sijainti on selvitetty tiesuunnitelmassa ja meluesteiden toteuttaminen tapahtuu suunnitelman mukaisesti Turunväylälle varatulla maantien alueella (LT). Meluesteitä ei toteuteta suojaviheralueella, eikä suojaviheralueen varaaminen valtion tarpeisiin siten perustu riittävien selvityksiin maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitetulla tavalla. Syy Turunväylän varren melualueen osoittamiseen suojaviheralueeksi on, ettei aluetta melun vuoksi voida käyttää asuintarkoitukseen. Tämä perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n mukaisiin asemakaavaa koskeviin edellytyksiin. Maantielain nojalla laadittavalla tiesuunnitelmalla voidaan ottaa valtion haltuun maantien alueeksi vain liikennealuetta (LT). Tiesuunnitelmalla ei voida ottaa valtion haltuun maantien alueeksi suojaviheraluetta (EV). Maantielain 44 :n mukaista aluetta ei myöskään lunasteta valtiolle, vaan suoja-alue tarkoittaa rakentamisrajoitusta. Maantielain mukainen korvausasia käsitellään maantietoimituksessa ja maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuva lunastusvelvollisuus lunastustoimituksessa. Kirkkonummen kunnanhallitus on antanut lausunnon. PRO 3R Oy:n valituksesta kunnanhallitus on todennut muun ohella, että Uudenm aan maakunta kaavassa on merkintä ESA-radan r atakäytä väll e, ja asemakaava on muutettu maakuntakaavan mukaiseksi. Tiesuunnitelman yhteydessä laaditusta meluselvityksestä ilmenee, että Turunväylän varren tilojen alueella melu olisi db suunniteltujen meluesteiden ra kentam isen jälkeenkin. Ympäristöministeriön julkaisemassa oppaassa Asemakaavamerkinnät ja -määräykset todetaan, että suojaviheralueiksi osoitetaa n lähinnä liikenneväylien varrella olevat viheralueina säilytettävät alueet, joiden tarkoituksena on pääasiassa suojata muita alueita liikenteen melu- ym. haitoilta, ja joita ei sijaintinsa vuoksi voida käyttää virkistysalueina. Tämän vuoksi ja koska tilaa ei ole

3 3 (9) moniin vuosiin käytetty maanviljelykseen, alueen muuttaminen suojaviheralueeksi on perusteltua ja lainmukaista. ELI'-keskuksen valituksesta kunnanha llitus on todennut muun ohella, että maankäyttö- ja rakennuslain 191 :n nojalla tehtynä val itus on jät ettävä myöhästyneenä tutkimatta ja lain 196 :n perusteella tehtynä se on hylättävä. ELYkeskus ei ole edes esittänyt 196 :n mukaisesti väitettä siitä, että kaavaa laadittaessa ei olisi otettu huom ioon valtakun nallisia aluei denkäyttötavoitteita. Muuta lainvastaisuutta koskevaksi väitteeksi on tulkittava ELY-keskuksen väite siitä, ettei suojaviheralueen varaaminen valtion tarkoituksiin perustuisi riittäviin selvityksiin. Väite on esit etty myöhässä, koska sitä ei ole esitetty lausuntovaiheessa. ELI'- keskuksen la usunnossa on käsitel ty vai n EV-m erkintää. ELY-keskus ei myöskään ole lainka an perustellut, mit en oikaisukehotuksen lisäedellytyksenä oleva yleisen edun va atimus tä yttyy. E tu, jota ELY-keskus ajaa, on puhtaasti valtiontaloudellinen, ei maankäytön ohjaamiseen liittyvä. Maantielaki, ympäristönsuojelulaki ja laki ympäristövahinkojen korvaamisesta lähtevät siitä, että se, joka aiheuttaa ympäristöhaitan, myös korvaa sen. Tässä tapauksessa Turunväylä eli valtion maantie aiheuttaa liikennemelua alueelle, joten on perusteltua että asemakaavassa merkitään suojaviheralueet valtion käyttöön. Asemakaavassa voidaan määrätä, mikä taho on korvausvelvollinen. Kunnanhallitus on myös katsonut, ettei ELY-keskuksella ole toimialansa perusteella puhevaltaa asiassa, koska valituksessa pyritään vaikuttamaan lunastustoimituksen lopputulokseen. Kirkkonummen kunnanhallitus on määrännyt asemakaavan tulevan voimaan siltä osin kuin päätöksestä ei ole valitettu. PRO 3R Oy/Aaltonen on antanut vastaselityksen. Kunnan tekemässä meluselvityksessä simulointi tehtiin ainoastaan kahden metrin korkuisella meluaidalla. Kuuden metrin korkuinen meluaita laskee melutasoa enemmän. ELY-keskus on antanut vastaselityksen. ELY-keskuksella on maankäyttö- ja rakennuslain 191, 195 ja 196 :n perusteella oikeus tehdä kaavasta sekä oikaisukehotus että sen jatkotoimenpiteenä valitus, mikäli kunta pysyttää kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen entisellään, eikä muuta kaavaa ELY-keskuksen oikaisukehotuksessaan esittämällä tavalla. ELY-keskus voi tehdä oikaisukehotuksen, jos kaava on laadittu ottamatta huomioon valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tai muutoin vastoin lain säännöksiä. ELY-keskus on todennut asemakaavan laadituksi vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ää, eli edellytykset oikaisukehotuksen ja valituksen tekemiseen ovat olemassa. ELYkeskus ei ole todennut selvitysten olevan riittämättömiä, vaan nimenomaan todennut, että kunnan kaavaratkaisu ei perustu tehtyihin selvityksiin maankäyttöja rakennuslain 9 :ssä tarkoitetulla tavalla.

4 4 (9) Hallinto-oikeuden ratkaisu Hallinto-oikeus hylkää Kirkkonummen kunnanhallituksen väitteet ELY-keskuksen puuttuvasta puhevallasta ja valituksen myöhästymisestä ja tutkii ELI'- keskuksen valituksen. Hallinto-oikeus hyväksyy ELY-keskuksen valituksen ja kumoaa kunnanvaltuuston päätöksen EV/v-alueiden osalta. Hallinto-oikeus hylkää PRO 3R Oy:n valituksen EV/LR-alueen osalta. Perustelut ELY-k eskuksen vali tuksen tutk iminen Sovellettavat oikeusohjeet Maankäyttö- ja rakennuslain 195 :n 1 momentin mukaan sen estämättä, mitä tässä laissa sää detään muutoksen hausta, elinkei no-, liikenne- ja ympäristökeskus voi kunnan hyväksyttyä yleiskaavan tai asemakaavan tehdä kunnalle kirjallisen oikaisukehotuksen, jos kaava on laadit tu ottam atta huomioon va ltakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tai muutoin vastoin lain säännöksiä ja on yleisen edun muka ista saattaa asia uudell een kunnassa päätettäväksi. Pykälän 2 momentin mukaan oikaisukehotus tulee tehdä kaavaa koskevan päätöksen valitusajan kuluessa. Oikaisukeh otuksen antamiseen ei saa vali ttamalla hakea muutosta. Maankäyttö- ja rakennuslain 196 :n 1 momentin mukaan jos kunta pysyttää hyväksymistä koskevan päätöksen entisellään, muilla kuin valituksen jo tehneillä ei ole oikeutta muutoksenhakuun. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella on kuitenkin valitusoikeus. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 91 :n mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 195 :ssä tarkoitetussa oikaisukehotuksessa on esitettävä, miltä osin kaavaa laadittaessa ei ole otettu huomioon valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tai miltä osin kaavan katsotaan muutoin olevan lainvastainen. Maankäyttö- ja rakennuslakia koskevassa hallituksen esityksessä on lain 195 :n yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 101/1998 vp) lausuttu muun ohella seuraavaa: Alueelliselle ympäristökeskukselle ehdotetaan annettavaksi oikeus tehdä kunnalle oikaisukehotus kaavaa koskevan päätöksen valitusajan kuluessa. Oikaisukehotuksen antaminen merkitsee, että kaava on vietävä kunnan valtuustoon uudelleen päätettäväksi. Edellytyksenä oikaisukehotuksen antamiseksi olisi esityksen mukaan valtakunnallisten tavoitteiden vastaisuus tai kaavan laatiminen muutoin vastoin lain säännöksiä. Lisäedellytyksenä olisi, että yleisen edun mukaista on saattaa asia uudelleen kunnassa päätettäväksi. Kaavan laatiminen vastoin lain säännöksiä voi tarkoittaa sekä kaavan sisältöä että kaavan laatimisessa noudatettua menettelyä.

5 5 (9) Oikeudellinen arviointi ELI'-keskuksen oikaisukehotus on perustun ut siih en, ett ei Turunväylän melualuetta voi osoittaa EV/v-merkinnällä, koska melualuetta ei voi varata valtion tarpeisiin eikä valt iolla ole suunnitel mia viheralueen käytöstä. Oikaisukehotuksessa on esitetty maankäyttö- ja rakennuslain 195 :n 1 momentti huomioon ottaen riittävät perustelut ja se on tehty mainitun pykälän 2 momentin edellyttämä llä ta valla kaava a koskevan päätöksen valitusajan kuluessa. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei edellytä kunnanhallituksen esittämällä tavalla, että oikaisuvaat imuksessa t arkoitettu seikka olisi ollut jo kaavaa valm isteltaessa annetussa ELY-keskuksen lausunnossa esillä. Tosin ELY-keskus on jo kaavaehdotuksesta antamassa an lausunn ossa esi ttänyt, et tei melual uetta voi merkitä EV/v-a lueeksi. ELY- keskuksen vali tuksessa esit etty va atimus ja sen perustelut vastaa vat ELY-keskuksen asiassa tekemää oikaisukehotusta, mitä on pidettävä vali tusperusteen tutkimisen edellytyksenä. Näillä perust eilla kunnanhallituksen väitteet ELY- keskuksen puhevallan puut tumisesta ja vaatimusten esittämisestä m yöhässä on hylä ttävä ja ELY-keskuksen valitus on tutkittava. Pääasia Sovellettavat oikeusohjeet Maankäyttö- ja rakennuslain 50 :n mukaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n 1 momentin mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimen piteisi in alueiden kä ytön jä rjestäm iseksi. Maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n 1 momentin mukaan asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä samassa laissa säädetään. Maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n 2 momentin mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n 3 momentin mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

6 6 (9) Maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n 4 momentin mukaan, jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaava, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Maankäyttö- ja rakennuslain 55 :n 1 momentin mukaan asemakaava esitetään kartalla, jossa osoitetaan: 1) asemakaava-alueen rajat (asemakaava-alue); 2) asemakaavaan sisältyvien eri alueiden rajat; 3) ne yleiset tai yksityiset tarkoitukset, joihin maa- tai vesialueet on aiottu käytettäviksi; 4) rakentamisen määrä; sekä 5) rakennusten sijoitusta ja tarvittaessa rakentamistapaa koskevat periaatteet. Pykälän 2 momentin mukaan asemakaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Ympäristöministeriön maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kaavoissa käytettävistä merkinnöistä antaman asetuksen (342/2000) 1 :n mukaan maankäyttö- ja rakennuslain nojalla laadittavissa maakunta-, yleis- ja asemakaavoissa käytetään mainitun asetuksen liitteen mukaisia merkintöjä. Kaavoissa voidaan tarvittaessa käyttää muitakin merkintöjä. Kun kaavassa käytetään mainitun asetuksen mukaista merkintää, sitä tulee käyttää asetuksessa esitetyssä tarkoituksessa. Merkintää voidaan täsmentää kaavamääräyksillä. Edellä mainitun asetuksen liitteen mukaan asemakaavoissa käytettävän EVmerkinnän selitys on suojaviheralue. Ympäri stöministeriön opas Ympäristöministeriö on julkaissut vuonna 2003 oppaan (Asemakaavamerkinnät ja -määräykset, opas 12), jonka tarkoituksena on helpottaa kaavamääräysten laadintaa, arviointia ja soveltamista eri tilanteissa. Opas ei ole oikeudellisesti sitova. Koska kaavamääräyksillä on huomattavia vaikutuksia, on niiden selvyyteen ja yksiselitteisyyteen oppaan mukaan kiinnitettävä erityistä huomiota. Tavoitteena tulee olla, että oikeusvaikutukset voidaan määritellä ilman tulkintavaikeuksia. Selvyyden vaatimus edellyttää myös, että määräyksen vaikutukset maankäyttöön, ympäristöön ja rakentamiseen voidaan todeta riittävän täsmällisesti. Asemakaavamääräykset palvelevat asemakaavan tarkoitusta alueiden käytön ja rakentamisen ohjaajana. Määräys, jonka antamiselle on jokin muu peruste, on asemakaavaan kuulumaton. Kaavamääräysten tulee siten liittyä rakentamiseen taikka rakennusten tai alueen käyttämiseen. Oppaassa on suojaviheralueiden (EV) osalta todettu muun ohella, että merkinnällä osoitetaan sellaiset lähinnä liikenneväylien varrella olevat viheralueina säilytettävät alueet, joiden tarkoituksena on pääasiassa suojata muita alueita liikenteen melu- ym. haitoilta, ja joita ei sijaintinsa takia voida käyttää virkistysalueina. Suojaviheraluetta koskevat maankäyttö- ja rakennuslain 96 :n ja 101 :n lunastusoikeudet ja -velvollisuudet. Kunta on velvollinen lunastamaan alueen, joka on osoitettu käytettäväksi muuhun tarkoitukseen kuin yksityiseen rakennustoimintaan, eikä maanomistaja voi sen vuoksi käyttää hyväkseen

7 7 (9) aluettaan kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla. Vastaava lunastusoikeus ja -velvollisuus on valtiolla silloin, kun alue on tarkoitettu valtion tarpeisiin. Kaava-aluetta ja kaavan sisältöä koskeva selvitys Perälänkannaksen kaavamuutosalue sijaitsee Kirkkonummen kunnan Veikkolan taajamassa Turunväylän pohjoispuolella ja se on pinta-alaltaan noin 14 ha. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on päivittää olemassa oleva maankäyttö suunnitellun Espoo-Salo-oikoradan linjauksen ja Turunväylän melualueen kohdalla. Ympäristöministeriön vuonna 2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa Perälänkannaksen kaavamuutosalueen läpi on merkitty kulkemaan Espoo-Salo-oikoradan ohjeellisen linjaus. Maakuntakaavan kaavaselostuksen mukaan ohj eellista linjausta käytetään maakuntakaavassa silloin, kun väylän sijainti on ratkaisematta ja linjauksen valinnasta on tarkoituksenmukaista päättää vasta kuntakaavoituksen tai liikenneväylän yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Kaavaselostuksen mukaan merkintään ei liity maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n 1 momentin mukaista rakentamisrajoitusta. Alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Veikkolan voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna Asemakaavan muutoksessa alueelle on osoitettu suojaviheralue/rautatiealue (EV/LR), joka kulkee maakuntakaavan ohjeellisen raidelinjauksen mukaisesti. Turunväylän pohjoispuolelle on osoitettu suojaviheralueita, jotka on varattu valtion tarpeisiin (EV/v). Yleisten kaavamääräysten mukaan EV/LR- ja EV/valueilla saa korjata olemassa olevia asuinrakennuksia. Korjatessa rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 db(a). Piha-alueelle saa rakentaa enintään 100 k-m2 talousrakennuksia, jotka on sijoitettava niin, että ne mahdollisimman hyvin suojaavat piha-aluetta Turunväylän liikennemelulta. Kaavaselostuksen ja sen liitteenä olevien selvitysten mukaan Turunväylän melualue käsittää lähes koko suunnittelualueen. Selvitysten perusteella meluesteiden rakentamisen jälkeenkin melutaso on muun muassa Aaltosen tiloilla vähintään 60 db. Kaavoittajan Aaltosen muistutukseen antaman vastineen mukaan tiesuunnitelmassa esitetyn meluaidan korkeus on kuusi metriä tienpinnasta. EV/LR- ja EV/v alueilla on 15 asuntoa omakotitaloissa ja yksi loma-asunto. Ne voivat säilyä asuinkäytössä kaavamuutoksen jälkeenkin, kunnes radan rakentaminen edellyttää niiden purkamista. Kaavaselostuksen mukaan Liikennevirasto on laatinut Espoo-Salo-oikoradan alustavan yleissuunnitelman sekä YVA:n, jotka valmistuivat vuonna Rautatiekäytävän linjaus (EV/LR) ja leveys perustuvat alustavan yleis suunnitelman ratalinjaukseen. Kaavamerkintöjen osalta kaavaselostuksessa todetaan, että nykyiset rakennetut tontit, jotka sijaitsevat suunniteltujen meluesteiden rakentamisen jälkeen edelleen melualueella, on merkitty valtion tarpeisiin varatuksi suojaviheralueeksi (EV/v). Alueella melu johtuu Turunväylän liikennemelusta eli valtion tiestä. Ympäristönsuojelulain mukaan melun aiheuttaja on ensisijaisesti vastuussa melun torjunnasta, joten on perusteltua, että suojaviheralue merkitään valtion kä yt t öön ja että valtiolla on lunastusvelvollisuus alueella.

8 8 (9) Oikeudellinen arviointi Hallinto-oikeus toteaa, että suojaviheralueita voidaan sinänsä osoittaa kaavasta myös valtion tarpeisiin. Kyse on Turunväylästä, jonka melusuojausta koskevan tiesuunnitelman mukaan ei ole tarvetta osoittaa olemassa olevaa tiealuetta laajempia alueita valtion tienpidon tarpeisiin. ELY-keskuksen mukaan meluesteet sijoitetaan tiesuunnitelman mukaan tiealueelle (LT). Osoittaessaan suojaviheralueita valtion tarpeisiin kaava ei perustu maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitettuihin selvityksiin. Koska kaava-asiakirj oj en ja ELY-keskuksen asiassa esittämien seikkojen perusteella on selvitetty, ettei asemakaavan muutosalueeseen sisälly alueita, jotka valtio olisi varannut tarkoituksiinsa, EV/v-kaavamerkinnän tarkoituksena on ollut ratkaista jo etukäteen alueiden lunastusvelvollisuus. Tämän vuoksi EV/vmerkintä ei vastaa maankäyttö- ja rakennuslain 50 :n mukaisesti asemakaavan tarkoitusta maankäytön suunnittelun välineenä. Kaavamuutoksen hyväksymistä koskeva päätös on EV/v -alueiden osalta maankäyttö- ja rakennuslain vastainen ja sen vuoksi kumottava. Koska kaavapäätös kumotaan EV/v-alueiden osalta ELY-keskuksen valituksesta, PRO 3R Oy:n valituksesta on tarpeen lausua enää EV/LR-alueen osalta. Hallinto-oikeus toteaa, että alueen meluselvityksistä ilmenevä melutaso ja maankäyttö- ja rakennuslai n 54 :n 2 momentin vaatim us terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön luomisesta huomioon ottaen alue on tältä osin voitu osoi ttaa suojaviheralueeksi. Asemaka avan muut oksessa on tul lut m aankäyttö- ja rakennuslain 32 :n 1 momentin ja 54 :n 4 momentin perusteella ottaa huomioon maakuntakaa vassa osoitettu ratalinjaus, jonka sijainti Veikkolassa on ilmennyt myös Liikenneviraston tekemästä yleissuunnitelmasta. Kun otetaan huomi oon edellä selostetut ka avamää räykset, joi lla on varmi stettu alueen nykyist en asuinr akenn usten säi lymin en käytössä r adan rakentami seen saakka ja se seikka, ettei kaava ennen radan toteutumista estä alueen käyttämistä valituksessa esitetyllä tavalla m aatalouden harjoittamiseen, kaavasta ei aiheudu Aaltoselle kohtuutonta haittaa eikä sillä loukata perustuslain 15 :n mukaista omaisuuden suojaa. Lopputulos Kaavapäätös on lainvastainen EV/v-merkintöjen osalta ja siltä osin kumottava. Muilta osin kaava täyttää asemakaavan sisältövaatimukset, eikä hallinto-oikeuden toimivaltaan kuulu kaavaratkaisun tarkoituksenmukaisuuden arviointi. Sovelletut oikeusohjeet Perusteluissa mainitut ja Kuntalaki 90

9 9 (9) Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Maankäyttö- ja rakennuslain 191 :n 4 momentin mukaan muilla kuin kunnalla ei ole oikeutta hakea muutosta päätökseen, jolla hallinto-oikeus on kumonnut kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen. Valitusosoitus on liitteenä (kaava-asia). Hallinto-oikeuden kokoonpano Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ilkka Hartikainen, Taina Pyysaari (t) ja Tuula Pääkkönen. Esittelijäjäsen Tuula Pääkkönen Jakelu ja oikeudenkäyntimaksu Päätös PRO 3R Oy Erkki Aaltonen Malminraitti 19 B 11, HELSINKI Oikeudenkäyntimaksu 97 euroa (tiedote oikeudenkäyntimaksusta) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Jäljennös maksutta Kirkkonummen kunnanhallitus Tiedoksi tilastollista seurantaa varten (EV 248/ 1998 vp - HE 101 /1998 vp): - ympäristöministeriö

10 Liite hallinto-oikeuden päätökseen VALIT USO SO IT US Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella. Valitusaika Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen, jolloin päätöksen katsotaan tulleen asianomaisten tietoon silloin,kun se on annettu. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuunottamatta. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa viranomaiselle, joka on mainittu päätöksen kohdassa Muutoksenhaku. Valitusasiakirjojen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - hallinto-oikeuden päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Korkeimman hallinto-oikeuden osoite Postiosoite: Käyntiosoite: PL 180 Fabianinkatu HELSINKI Helsinki Faksi: Sähköposti: korkein.hallinto-oikeus@oikeus.f kaava-asia 02.12