Tässä työssä käytän lähteinä kirjoja, potilasoppaita ja artikkeleita, jotka alan ammattilaiset ovat kirjoittaneet.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tässä työssä käytän lähteinä kirjoja, potilasoppaita ja artikkeleita, jotka alan ammattilaiset ovat kirjoittaneet."

Transkriptio

1 1/23 Johdanto Tämä työ käsittelee paniikkihäiriötä, joka kuuluu ahdistuneisuushäiriöihin. Aihe on tärkeä, koska paniikkihäiriö on suhteellisen yleinen sairaus suomalaisten keskuudessa. Minua itseä aihe koskettaa läheltä, sillä kärsin kyseisestä sairaudesta. Tässä työssä käytän lähteinä kirjoja, potilasoppaita ja artikkeleita, jotka alan ammattilaiset ovat kirjoittaneet. Tässä työssä paniikkihäiriötä käsitellään mahdollisimman laajasti, mutta kuitenkin tavalla, jonka ns. tavallinenkin ihminen ymmärtää. Paniikkihäiriöisen ihmisen diagnosoiminen, oireet, elämä ja lääkitys käydään myös läpi tässä tekstissä, sillä ne ovat tärkeä osa sairauden kokonaisuutta. Tämän työn avulla toivon, että ihmiset ymmärtäisivät paremmin paniikkihäiriötä sairautena, eikä vain ihmisten heikkoutena. Työn lopussa esittelen kaksi potilastapausta, joissa kuvataan paniikkihäiriötä sairastavan ihmisen elämää. Toivon että ihmiset saisivat oikean kuvan siitä, minkälaista on elää paniikkihäiriön kanssa.

2 2/23 PANIIKKIHÄIRIÖ Paniikkihäiriö kuuluu ahdistuneisuushäiriöihin. Ahdistuneisuushäiriöihin kuuluu; Sosiaalisten tilanteiden pelko, paniikkihäiriö, Yleistynyt tuskaisuus, pakko-oireinen häiriö ja traumaperäinen stressihäiriö. Jokaisella ahdistuneisuushäiriöllä on oma ICD-10 koodi eli diagnoosinumero. Ahdistuneisuushäiriöt ovat tavallisimpia psykiatrillisia sairauksia. Peräti neljäsosa väestöstä kärsii jostain ahdistuneisuushäiriöstä jossain elämänsä vaiheessa. Paniikkihäiriöksi kutsutaan toistuvia paniikkikohtauksia. Paniikkihäiriö on voimakas ahdistuskohtaus, joka tulee äkillisesti normaaleissa tilanteissa ja siihen liittyy erilaisia ruumiillisia oireita. Paniikkihäiriötä esiintyi pitkään ilman, että sillä oli mitään omaa diagnoosia. Vasta vuonna 1987 paniikkihäiriöstä tuli oma diagnoosinsa. Uusien diagnoosiluokitusten avulla lääketieteellinen tutkimus ahdistuneisuushäiriöihin on kehittynyt huomattavasti. (Turtonen, Jukka). Paniikkihäiriö on vieläkin osakseen aika tuntematon sairaus: sille ei ole yksiselitteistä syytä mistä se johtuu, eikä sille ei ole tiettyjä oirekriteerejä minkä perusteella paniikkihäiriö diagnosoitaisiin. 1. Paniikkihäiriön esiintyvyys Paniikkikohtaus satunnaisena ilmiönä on yleinen. Paniikkihäiriötä esiintyy noin 3 %:lla väestöstä ja yksittäisiä kohtauksia jopa 6 %:lla. Aika usein paniikkihäiriö sekoittuu muihin ahdistuneisuushäiriöihin. (Turtonen, Jukka). Paniikkihäiriö on naisilla yleisempi kuin miehillä, koska naisilla hormonaaliset seikat vaikuttavat mahdollisesti yleisempään esiintyvyyteen. Nämä naishormonit ovat estrogeeni ja keltarauhashormoni. (Moilanen, Pirjo) Paniikkihäiriötä esiintyy niin lapsilla, aikuisilla kuin vanhuksillakin. Paniikkihäiriö voi alkaa jo lapsuudessa ja se saattaa olla koulupelon takana. Monilla aikuisilla

3 3/23 paniikkihäiriö on alkanut jo alle kymmenvuotiaana. Sairaus alkaa harvoin yli 50 vuoden iässä. Myöhemmällä iällä alkaneessa paniikkihäiriössä ei sukulaisilla yleensä esiinny vastaavia oireita. Tavallisesti kuitenkin paniikkihäiriö alkaa nuoruudessa tai varhaisella aikuisiällä. 2. Mikä aiheuttaa paniikkihäiriön? Ahdistuneisuushäiriöiden syntyyn vaikuttavat monet tekijät; perinnölliset tekijät, psykologiset seikat, sekä muutokset aivojen hermovälittäjäainetoiminnassa. (Lepola, Ulla 2002). Aikaisemmin vanhemmat teoriat painottivat ristiriitoja ja traumoja potilaan lapsuudessa, mutta pitkään menneisyyttä tutkittavat hoidot eivät ole juurikaan poistaneet oireita. Paniikkihäiriön laukaisevia tekijöitä voi olla henkinen paine, stressi, suuret menetykset, suuret elämän muutokset, kahvi, alkoholi, colajuomat, eräät lääkkeet ja fyysiset sairaudet esimerkiksi kilpirauhasen liikatoiminta. Iäkkäällä potilaalla paniikkihäiriön laukaisee yleensä jokin ruumiillinen sairaus tai menetys. Paniikkihäiriölle altistavia lääkkeitä on monet astmalääkkeet, yskänlääkkeet, nuhalääkkeet, kofeiini, hormonilääkkeet kuten tyroksiini, kortisoni johdokset, lapsettomuuden hoitoon käytettävät hormonit sekä tietyt tulehduskipulääkkeet esimerkiksi indometasiini. (kts. Taulukko 1) (Turtonen, Jukka) Taulukko 1: Paniikkihäiriön laukaisevia tekijöitä: * Henkinen paine, stressi, menetykset, suuret elämänmuutokset * Kahvi, alkoholipitoiset juomat, eräät lääkkeet, huono fyysinen kunto * Fyysiset sairaudet, hormonihäiriöt (esim: kilpirauhasen tulehdus tai liikatoiminta), vaihdevuodet.

4 4/23 Paniikkihäiriölle altistavia lääkkeitä: * Monet astmalääkkeet, * Yskänlääkkeet, * Nuhalääkkeet, * Flunssalääkkeet (kofeiini) * Hormonilääkkeet (tyroksiini, kortisonijohdokset, lapsettomuuden hoidossa käytettävät hormonit, anaboliset steroidit) * Tietyt tulehduskipulääkkeet (indometasiini) (Turtonen, Jukka) Paniikkihäiriötä ei voi selittää ainoastaan psykologisesta näkökulmasta. Nykyisten tutkimusten mukaan taustalla on muutoksia hermoston välittäjäainetoiminnoissa. Paniikkihäiriötä sairastavilla epäillään olevan häiriöitä varsinkin serotoniini - nimisessä välittäjäainejärjestelmässä. Tähän viittaa tiettyjen masennuslääkkeiden tehokkuus paniikkihäiriön hoidossa. Aivorungossa on tumake nimeltään locus coeruleus, josta lähtee noin puolet nonadrenaliinia välittäjäaineena käyttävistä hermosoluista. On todettu, että koe-eläimillä tämän tumakkeen ärsytys aiheuttaa lisääntynyttä ahdistuneisuutta ja tämän tumakkeen tuhoaminen estää ahdistuneisuuskohtaukset kokonaan. Paniikkihäiriön tutkimuksessa on keskitytty tähän tumakkeeseen. Epäillään, että paniikkihäiriössä olisi kyse locus coeruleuksen ylitoiminnasta. (Lepola, Ulla 1992) Psykologiset teoriat korostavat paniikin kehämäistä ja itse itseään ruokkivaa luonnetta: uuden kohtauksen pelko on laukaiseva ajatus potilaan mielessä. Pelko, jännitys, itsetarkkailu ja katastrofimielikuvat lisäävät ahdistuneisuutta entisestään, mikä johtaa uuteen kohtaukseen. (kts. Liite 1). Psykoanalyyttisen teorian mukaan paniikkikohtaus olisi ilmaus signaaliahdistuksesta joka viestittäisi tiedostamattomasta vaarasta. Ensimmäisen kohtauksen katsotaan tästä teoriasta olevan potilaan vahvasti torjuma tai hänen mielessään olemassaoloa uhkaava ristiriita. Myöhemmät kohtaukset tulevat refleksin toteuttamana. Vaikeampi paniikkihäiriö esiintyy usein suvuittain tai samoissa suvuissa masennuksen, pakkomielteisyyden, syömishäiriön ja alkoholismin kanssa. Useissa tutkimuksissa on

5 5/23 osoitettu, että mitä nuorempana sairaus alkaa, sitä selvempi on perinnöllinen alttius. Paniikkialttiit ihmiset ovat muita alttiimpia reagoimaan paniikilla ja liikahengityksellä joihinkin kemiallisiin ärsykkeisiin, kuten veren happo-emästasapainon häiriöihin ja sisäelinhermostoa kiihottaviin aineisiin, kuten kofeiiniin tai adrenaliinin kaltaisesti vaikuttaviin aineisiin. Biologisiin ja psykologisiin tekijöihin pohjaavat selitysmallit eivät periaatteessa ole ristiriidassa keskenään. Ihminen on kokonaisuus, jossa psyykkinen kokemus aiheuttaa fyysisiä muutoksia ja toisin päin. 3. Paniikkihäiriön oireet Paniikkihäiriön oireet alkavat yleensä vähitellen. Ennen ensimmäistä kohtausta osalla potilaista on ollut jokin tärkeä elämäntapahtuma. Joillakin ensimmäisen kohtauksen laukaiseva tekijä voi olla jonkun lähiomaisen menetys, avioero, työpaikan menetys, pitkään jatkunut stressi tai jokin muu negatiivinen tekijä. Myöhemmin kohtaukset voivat tulla ilman mitään näkyvää syytä. Ne tulevat usein myös tilanteissa, joissa potilas pelkää niiden esiintyvän. Kognitiivisen teorian mukaan potilas tulkitsee paniikkikohtauksen katastrofaaliseksi tapahtumaksi. Elimistö reagoi kuin hätätilanteessa, vaikka kyseessä olisi vain tavallinen jonotustilanne alennusmyynnin ruuhkassa. Potilas tuntee turvallisuutensa uhatuksi, hän yliarvioi vaaraa ja samalla aliarvioi omia mahdollisuuksiaan selvitä siitä. (Lepola, Ulla 1992) Kaikki voivat saada ahdistuskohtauksia, joiden oireet ovat samantapaisia kuin paniikkihäiriössä. Tämä lyhytaikainen, harvoin toistuva ahdistus liittyy yleensä johonkin mekaaniseen syyhyn. Esimerkiksi tungoksessa alennusmyynnissä hengityksen hiilidioksidipitoisuus nousee, mikä laukaisee aivoissamme tiedostamattoman psyykkisen hätäreaktion. Tämäntapaiset pahoinvointireaktiot ovat melko tavallisia esimerkiksi tavaratalojen alennusmyynneissä, konserteissa, ruuhkametrossa ja muissa vastaavissa paikoissa. (Christophe, André ja Muzo 2004).

6 6/23 Yleensä paniikkikohtaus alkaa räjähdysmäisesti ja pahenee nopeasti täydeksi pakokauhuksi. Kohtaukset eivät rajoitu yleensä tiettyyn erityistilanteeseen tai tiettyihin olosuhteisiin. Henkisinä oireina ihminen voi kokea kuoleman pelkoa, hallinnan menettämisen tai sekoamisen pelkoa. Samaan aikaan tuntuvat voimakkaina ruumiilliset oireet: sydämen tykytys tai kiihtynyt sydämen rytmi, vapina tai tärinä, kylmät ja kuumat aallot, huimaus, pyörrytys, heikotus, hikoilu, vatsan oireet ja ilman loppumisen tunne joka voi johtaa hyperventilaatioon, joka taas voi aiheuttaa puutumista ja pistelyä. (kts. Taulukko 2: paniikkihäiriön oireet). Lapsilla ja aikuisilla paniikkihäiriön oireet ovat samanlaisia. Taulukko 2: Paniikkihäiriön oireet * Sydämen tykytys tai kiihtynyt sydämen rytmi * Hikoilu * Vapina tai tärinä * Suun kuivuminen (www.therapiafennica.fi) * Hengenahdistus * Hyperventilaatio * Tukehtumisen tai ilman loppumisen tunne * Rintakipu (joka tuntuu yleensä rintakehässä vasemmalla) * Pahoinvointi (Lepola, Ulla 2002). * Vatsavaivat * Huimaus, epävarma olo, pyörtymisen tunne * Tajunnan tason häiriöt * Kuoleman pelko * Kontrollin menettämisen- tai sekoamisen pelko * Kuumat tai kylmät aallot * Vilunväristykset * Tunnottomuus, pistely, puutuminen Jokaisella ihmisellä paniikkihäiriön oireet ovat vähän erilaiset. Kaikkia oireita ei tarvitse olla edellä mainitusta luettelosta, vaan oireet vaihtelevat yksilöittäin. Kohtaukset kestävät yleensä alle puoli tuntia, mutta sekin vaihtelee yksilöittäin. Kohtausta seuraa usein ahdistus, väsymys, hämmennys ja huoli seuraavasta kohtauksesta. Toistuessaan ne lisäävät omien tuntemusten tarkkailua ja

7 7/23 jännittyneisyyttä. Vähitellen mahdollisesti ihminen alkaa vältellä tilanteita, jossa hän on saanut paniikkikohtauksen aikaisemmin, tai joissa kohtaus tuntuisi erityisen kiusalliselta tai nololta. Paniikkihäiriöön joskus liittyy julkisten paikkojen pelkoa tai yksin olemista. Masennus liittyy usein paniikkihäiriöön, siksi sitä hoidetaankin usein masennuslääkkeillä. Oireiden kroonistumisesta voidaan puhua, kun toistuvat kohtaukset aiheuttavat paljon huolta ja johtavat jatkuvaan jännitystilaan. Silloin koko elimistö on stressaantunut eikä ihminen pysty rentoutumaan edes öisin. (Turtonen, Jukka, 2006: Mielen terveys ongelmat. Minerva. Jyväskylä.) 4. Oikea diagnoosi Oikean diagnoosin tekeminen on joskus vaikeaa. Joitakin paniikkipotilaita on hoidettu epileptikkoina kohtaustensa takia. Joillakin taas kohtauksissa esiintyvät sydäntuntemukset on sekoitettu sydän- ja verisuonisairauksien oireisiin, tai hengenahdistuksen ja tukehtumisen tunteen on katsottu liittyvän hengityselinsairauksiin. Erotusdiagnostiikka sydäntauteihin ja hengityselinsairauksiin on hyvin tärkeä. Sydäntaudeista paniikkihäiriö voidaan erottaa sydänfilmin avulla. Keuhkokapasiteetti mittausten avulla voidaan selvittää onko kyseessä hengityselinsairaus vai paniikkihäiriö. Epilepsiasta paniikkihäiriö voidaan erottaa aivokäyrän pitkäaikaisella mittauksella (EEG). Paniikkihäiriön kohtaus ei näy EEG-filmissä epileptisenä kohtauksena, kun epilepsian kohtaus näkyy. Ahdistuneisuutta esiintyy melkein kaikissa psyykkisissä sairauksissa. Paniikkihäiriö voidaan erottaa näistä selvästi, sillä sille on ominaista ilman syytä esiintyvät kohtaukset, joita ei psyykkisissä sairauksissa ole. Sosiaalisten tilanteiden pelossa potilas saa kohtauksen ollessaan sosiaalisessa tilanteessa, mutta ei yksin ollessa, kuten paniikkipotilaat. (Lepola, Ulla 1992)

8 8/23 Erotusdiagnoosi on tärkeä tehdä muihin sairauksiin. Paniikkihäiriö ei ole niin kutsuttu roskakoppadiagnoosi joka tehtäisiin sulkemalla muut sairaudet pois. Sille on tyypilliset piirteet, jotka on selostettu aiemmin kappaleessa paniikkihäiriön oireet. (Lepola, Ulla 1992) Paniikkihäiriö diagnosoidaan ICD-10 kriteerien mukaan. Suomessa käytetään ICD-10 tautiluokituskoodiston suomalaista versiota. Paniikkihäiriön diagnoosi numerot ovat: Paniikkihäiriö F41.0, Keskivaikea paniikkihäiriö F41.00, vaikea-asteinen paniikkihäiriö F41.01 ja määrittämätön paniikkihäiriö F Paniikkihäiriön kriteereihin kuuluu, että 1) paniikkikohtauksia tulee toistuvasti ennaltaarvaamattomissa tilanteissa, 2) kohtaus on intensiivisen pelottava tai epämiellyttävä kokemus, 3) kohtaus saavuttaa huippunsa muutaman minuutin kuluessa ja kestää vähintään muutaman minuutin sekä 4) kohtaukseen liittyy oireluettelosta (taulukko 2) vähintään 4 oiretta, joista yksi on autonomisen hermoston (Sydämentykytys, hikoilu, vapina, suun kuivuminen) oire. Paniikkihäiriön diagnoosin voi tehdä kaikki lääkärit ja psykiatrit. (Veijola, Juha, Therapiafennica) 5. Paniikkihäiriön hoito On erittäin tärkeää, että paniikkihäiriö todetaan ja hoidetaan ajoissa. Oikealla hoidolla saavutetaan oireettomuus ja parannetaan toimintakykyä ja elämänlaatua. Samoin sillä voidaan ylläpitää työkykyisyyttä, sekä ehkäistä masentuneisuutta ja perheongelmia, että välttää alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden väärinkäyttö. Kroonistumattomassa paniikkihäiriössä riittää melko lyhytkin hoito. Potilaan tulee ymmärtää oireiden vaarattomuus, sillä se on hoidon ensimmäinen askel. Kuitenkin pitkään jatkuneeseen paniikkihäiriöön ei pelkkä tieto riitä. Pahat paniikit pitäisi saada lääkityksellä pois. Jos paniikkipotilaalla on masennus, riippuvuusongelmia, koti- tai työvaikeuksia, ne ovat huomioitava hoidossa, koska ne voivat pitkittää paranemista. Myös potilaan itsemurhavaara on huomioitava. (Lepola, Ulla ) (kts. Taulukko 3).

9 9/23 Laukaisevat henkiset tekijät vaativat terapeuttisia keskusteluja. Ruumiilliset sairaudet ovat voineet laukaista paniikkihäiriön, jolloin syy-yhteyden osoittaminen helpottaa. Elämäntapoihin kuten kahvin ja alkoholinjuontiin, liikuntaan ja lepoon jokainen voi itse vaikuttaa - usein näiden elämäntapojen muuttamisen vaikutus hämmästyttääkin potilaan. Lääkehoitokaan ei anna täyttä tehoa, jos kahvin tai alkoholin juonti on runsasta. Keskeinen hoidon osa on masennuksen lääkehoito. Sen tarkoituksena on masennuksen poistamisen lisäksi auttaa vähitellen jäähdyttämään koko paniikkimekanismia ja saattaa paniikkikynnys normaaliksi. (Turtonen, Jukka, 2006) Taulukko 3: Paniikkihäiriön hoidossa on huomioitava: * Oireiden syyt ja vaarattomuus ymmärrettävä * Oireiden sisäiset merkitykset: läheisten suhtautuminen, painostava elämäntilanne, kohtuuttomat ulkoiset tai sisäiset vaatimukset * Asenteiden tai elämäntilanteen historia, kroonistunut asenne, ihmissuhdeongelmat, riippuvuudet: pitkä yksilöterapia, perheterapia, ryhmäterapia * Oireiden hallinta: elämäntavat, elämän hallinta, ensiapulääkitys * Pitkäaikaishoito: Mielialalääkitys kohtausten hallinnan ja unohtamisen tukena * Itsemurhavaara on otettava huomioon (Lepola, Ulla ) * Yleensä lääkehoito ja psykoterapia yhdessä ovat tarpeen (Lepola, Ulla ) 5. 1 Lääkehoito: Paniikkihäiriön lääkehoito on yleensä estolääkitystä. (Lepola, Ulla 2002) Sillä pyritään poistamaan kohtaukset sekä estämään niiden tuloa. Vain muutamat rauhoittavat lääkkeet vaikuttavat kunnolla varsinaisiin paniikkikohtauksiin. Useat muut lääkkeet tehoavat yleiseen jännitykseen ja kohtausten pelkoon. (Turtonen Jukka) Harvoin esiintyvistä paniikkikohtauksista kärsivät eivät välttämättä halua säännöllistä lääkehoitoa. Tällöin voidaan käyttää tarvittaessa nopeasti imeytyvää bentsodiatsepiinia.

10 10/23 Tämän kappaleen lopulla esittelen eri lääkeaineiden hoitoannokset paniikkihäiriön hoidossa. (Taulukko 4) Masennuslääkkeet: Masennuslääkkeet eivät sovi äkillisten paniikkikohtausten hoitoon, vaan niiden tarkoituksena on masennuksen poistamisen lisäksi auttaa vähitellen jäähdyttämään paniikkimekanismia ja siten saattaa paniikkikynnys normaaliksi, jotta paniikkikohtauksia ei esiintyisi. Masennuslääkkeet eivät tehoa paniikkihäiriöön heti, vaan toivottu vaikutus ilmenee vasta 2-4 viikon kuluttua. Paniikkihäiriön ensisijaisia lääkkeitä ovat selektiiviset serotoniinin takaisin oton estäjät eli SSRI masennuslääkkeet (fluoksetiini, fluvoksamiini, paroksetiini, sertraliini, sitalopraami ja essitalopraami). Moklobemidia voidaan kokeilla paniikkihäiriön hoidossa, jos muut lääkkeet eivät ole tehonneet tai niillä on häiritseviä haittavaikutuksia. (Huttunen, Matti 2004) Trisyklisistä masennuslääkkeistä klomipramiini estää paniikkikohtauksia, mutta sillä on enemmän sivuvaikutuksia. Masennuslääkkeen aloitusannoksen tulee olla aina mahdollisimman pieni, kun niitä käytetään paniikkihäiriön hoitoon. Tämä johtuu siitä, että paniikkihäiriötä sairastavilla henkilöillä tulee masennuslääkkeiden käytön alkuvaiheessa herkästi motorista levottomuutta. Aloituksen jälkeen annosta suurennetaan hitaasti tarpeen mukaan. Osalle henkilöistä riittää masennustilan hoitoannosta pienempi annos. (Huttunen, Matti 2004)

11 11/ Bentsodiatsepiinit Bentsodiatsepiineja käytetään vain äkillisissä paniikkikohtauksissa. Ne vaikuttavat nopeasti, ja niillä on vain vähän sivuvaikutuksia. Pitkä aikaisessa käytössä bentsodiatsepiinit aiheuttavat helposti riippuvuutta. (Martin, Tanja). Bentsodiatsepiineista käytetään alpratsolaamia, klonatsepaamia ja diatsepaamia paniikkihäiriön kohtauksien hoidossa. Kuitenkin alpratsolaamia ja klonatsepaamia on eniten tutkittu. Muut Bentsodiatsepiinit auttavat paniikkihäiriön kohtauksiin kun niiden hoitoannos on riittävän suuri. Joillekin alpratsolaami aiheuttaa ahdistusoireita annosten väleissä. Tällöin saadaan parempi hoito klonatsepaamilla, joka on pitkävaikutteisempi kuin alpratsolaami. Paniikkihäiriön kohtauksien hoitoon käytetään bentsodiatsepiineja vain silloin kun masennuslääkkeet eivät käy. Bentsodiatsepiineja voidaan käyttää myös yhdessä masennuslääkkeiden kanssa. Tällöin niitä tarvitaan kuitenkin vain 2-4 viikkoa masennuslääkityksen alussa, ehkäisemään masennuslääkkeen aloittamiseen liittyvää motorista levottomuutta. Bentsodiatsepiinin käyttö lopetetaan asteittain sitten kun masennuslääke on alkanut vaikuttaa. (Huttunen, Matti 2004)

12 12/23 Taulukko 4: Paniikkihäiriön lääkehoito: Lääkkeet ja niiden annokset Lääke Aloitusannos mg/vrk Hoitoannos mg/vrk SSRI-masennuslääkkeet * Fluoksetiini * Fluvoksamiini * Paroksetiini * Sitalopraami * Sertraliini * Essitalopraami * Moklobemidi Trisykliset masennuslääkkeet * Klomipramiini Bentsodiatsepiinit * Alpratsolaami * Klonatsepaami * Diatsepaami Beetasalpaaja * Propranololi (Huttunen, Matti 2004, Moilanen, Pirjo) 5.2 Psykoterapia Paniikkipotilaan ongelmia hoidettaessa on tärkeää tukea-antava tai kognitiivinen psykoterapia. Kognitiivinen terapia opettaa potilasta hallitsemaan itseään tilanteissa, joissa paniikkikohtaukset ovat ilmenneet. Tämä auttaa potilasta tunnistamaan virhetulkinnat, joita hän on aikaisemmin tehnyt kohtausten aikana. Potilas oppii

13 13/23 poistamaan kielteiset ajatukset ja lieventämään kohtauksen aikana ilmeneviä fyysisiä oireita. Joillekin potilaille myös ryhmäterapiasta on apua. (Lepola, Ulla 1992) Usein pelkkä psykoterapia ei yksinään riitä, vaan sen lisäksi tarvitaan lääkehoitoa. Kuitenkin joillekin potilaille riittää vain psykoterapia, eikä siis silloin ole tarvetta lääkehoitoon. (Lepola, Ulla 1992) Monet potilaat ovat saaneet apua ryhmäkeskusteluista muiden paniikkihäiriötä sairastavien kanssa. Hoidosta hyötyneiden tuki rohkaisee kestämään oireita ja uskaltautumaan pelottavien tilanteiden kohtaamiseen. Nämä keskustelut ja kohtalotovereiden tapaamiset antavat uskoa myös siihen, että sairaus on voitettavissa. (Lepola, Ulla 1992) 5.3 Muut hoitomenetelmät Joskus paniikkihäiriö voi vaatia sairaalahoitoa työkyvyn arvioimiseksi ja palauttamiseksi. Useimmissa tapauksissa paniikkihäiriö voidaan hoitaa ilman sairaalahoitojaksoa. Paniikkihäiriön hoidossa on tärkeää myös itsehoito. Säännöllinen liikunta on tärkeää paniikkihäiriön kuntoutuksessa. Liikunta kohottaa kuntoa, ja sillä on vähentävä merkitys ahdistuneisuudelle ja jännitykselle. (Lepola, Ulla 1992)

14 14/23 6. Miten elää paniikkihäiriön kanssa? Tärkeintä on hyväksyä itsensä. Minulla on paniikkihäiriö, mutta voin elää sen kanssa. Itseään ei saa syyllistää. Syyllisyydentunteista vapautuminen ei ole helppoa, eikä sitä tule aliarvioida. Paniikkihäiriö on kiusallinen sairaus, sillä se latistaa ihmisen suorituksia ja asettaa kaikenlaisia rajoituksia. Ellei syyllisyydentunteista vapaudu itsestään, on haettava siihen apua. Kun on hyväksynyt oman sairautensa, ja omat oireensa, on mahdollista puhua niistä myös muille. Puhumisen mahdollisuus on tärkeää, koska paniikkikohtauksen pelko vähenee huomattavasti, jos voi esimerkiksi sanoa kutsujen emännälle: minulla on nyt se kohtaus josta puhuin, missä voisin levätä hetken? Itselleen pitää antaa oikeus oireisiinsa. Oireiden vastustaminen sitoo itseensä määrättömästi energiaa, ja sitä paitsi se yleensä epäonnistuu. Jos kohtaus on tulossa, sen pitää antaa tulla ja mennä ohitse. Voit pyrkiä pois kaikkein pahimmasta paikasta, mutta vaikka olisit maannut hetken tavaratalon lattialla, et ole epäonnistunut ihmisenä. Sairautta ei tarvitse hävetä. Kun paha kohtaus tulee, järkevä toiminta on vaikeaa. Kuitenkin kannattaa ajatella että olen tästä ennenkin selvinnyt, ei tähän kuole. Kun kohtaus on ohitse, olisi hyvä palata mahdollisimman pian siihen mitä ennen kohtausta oli tekemässä. Kun et tuhlaa energiaasi sairautta vastaan taistelemiseen ja salaamiseen voit tehdä asioita jotka sinua todella kiinnostavat. Paniikkihäiriö on kuitenkin vain pieni osa ihmistä, ei suinkaan se tärkein. (Lepola, Ulla 1999)

15 15/23 7. Miten elää paniikkihäiriöstä kärsivän potilaan kanssa? Tuntuu todella raivostuttavalta kun kesken mukavan vierailun puoliso sanoo, että nyt lähdetään kotiin, hänen on huono olo. Kun huono olo ei edes näy päällepäin, on perheriita helposti valmis. Paniikkihäiriöinen on rasitus perheelleen ja läheisilleen. Myönnä itsellesi lupa harmistua. Suojele myös oikeuttasi elää omaakin elämääsi. Jos haluat jäädä kylään, ehdota että voit tilata puolisollesi taksin jos hän jo haluaa lähteä kotiin. Asiat selviävät neuvotellen. Mitä enemmän puhutaan, sitä parempi. Silloin selviää sekin, ettei paniikkihäiriöinen tahallaan oikuttele, eikä halua tuottaa vaikeuksia. Läheisen tuki on tärkeää, mutta se ei saa olla liiallista holhoamista. Rohkaiseminen ei saa olla pakottamista. Kumppanin on hyvä tiedostaa paniikkihäiriöisen taipumus reagoida liiallisen voimakkaasti. Pieni säikähdys voi laukaista pitkällisen pahan olon. Myös kaikenlainen stressi aiheuttaa helposti paniikkioireita. Vaikeudet ja niistä selviäminen on elämän rikkaus. (Lepola, Ulla 1999)

16 16/23 8. Potilaskertomuksia Potilaskertomukset kertovat paniikkihäiriöstä kärsivän ihmisen elämää, siitä miten he saivat diagnoosin ja miten heitä hoidettiin. Kertomukset kertovat sen, miten kauan potilaat mahdollisesti joutuvat kärsimään oireistaan ja sairaudestaan ennen kuin saavat siihen oikean hoidon ja lääkityksen. Halusin tuoda esille paniikkihäiriöisen jokapäiväistä elämää, heidän tuskiaan, ja sitä miten vaikea on kuvata ja puhua sairaudesta, jota ei ulkopuoliset huomaa. 8.1 Aarno Aarno muistaa kärsineensä paniikkihäiriöstä jo alle kouluikäisenä, mutta hän ehti kasvaa aikuiseksi ennen kuin sai oikean diagnoosin. Joka ilta ennen nukkumaanmenoa sain kohtauksen. Sydämeni hakkasi, hikoilin ja pelkäsin. Ryntäsin keittiöön äidin luo, joka ei ymmärtänyt mistä oli kysymys. Hän ei antanut sytyttää valoa makuuhuoneeseen, mikä olisi nopeuttanut kohtauksen ohimenoa. Päivisin olin seurallinen vitsiniekka, sillä halusin jättää kirkkaan muiston itsestäni. Iltaisin minut valtasi kuolemanpelko ja ahdistus. Alkuun kärsin ne vain hammasta purren. Olin pidetty niin tyttöjen kuin poikienkin keskuudessa. Nautin kavereiden seurasta, mutta kun erkanin sakista, vaivuin tilaan, jossa aloin pelätä illan hämärtymistä ja uusia kohtauksia. Kaikki tuttavani kehottivat minua vain ottamaan itseäni niskasta kiinni. He uskoivat, että ongelmani oli pelkkä ryhdistäytymiskysymys. Naamioin kohtauksen kiireestä johtuvaan stressiin ja ärähdin, ettei minua saa häiritä. Tästä tuli toistuva kaava: paniikkikohtaus, muiden syyttely siitä, rauhoitusryyppy ja sitten itsesyytökset. Lopulta jäin sairaus eläkkeelle sillä työsuoritukseni huononivat. Paniikkihäiriöni eteni sellaiseksi, että aloin jännittää kaikkia sosiaalisia tilanteita niin paljon, etten muista niistä mitään. Muut kertoivat minun seurustelleeni normaalisti, mutta minä muistan vain koko ajan pelänneeni, että joudun pian poistumaan seurasta.

17 17/23 Pidin itseäni niin kummallisena, ettei minua mikään terapia tai lääkkeet voineet auttaa. Olin sairauseläkkeellä, enkä pystynyt muuhun kuin makaamaan sängyssä. Työssäkäyvää vaimoani se ärsytti, koska hänellä ei ollut tietoa tautini luonteesta. Vaivuin syvään masennukseen. Olin niin onneton, että yritin itsemurhaa. Eräänä lauantai-iltana näin televisiossa keskusteluohjelman, jonka aiheena oli paniikkihäiriö. Tunnistin itseni paniikkipotilaan kuvauksesta. Sunnuntaina kirjaimellisesti ryömin puhelimeen ja soitin ohjelmassa olleen psykiatrin toimistoon. Sain ajan torstaille. Siihen tuntui olevan mahdottoman pitkä aika, koska suunnittelin täältä lähtöä jatkuvasti. Poikani vuoksi halusin kuitenkin vielä yrittää. Vasta tämän psykiatrin luo tultuani kuulin, että minulla on paniikkihäiriö, jota voidaan hoitaa siihen suunnitellulla lääkkeellä. Epäilin sitä ensin, mutta hän sai minut kokeilemaan lääkettä. Parin kuukauden kuluttua lääkityksen aloittamisesta huomasin olossani helpotusta ja puoli vuotta myöhemmin elämäni oli selkeästi erilaista entiseen verrattuna. Vähitellen aloin voida paremmin. Siitä lähtien kun paniikkihäiriö lakkasi hallitsemasta minua, elämä on ollut uskomatonta. Ennen en oikeastaan elänyt ollenkaan. Minua ympäröivä pimeys on hälvennyt valon tieltä. Nyt minulla menee hyvin. Toki silloin tällöin tulee pieniä mielen ailahduksia, jotka muistuttavat kohtauksista. Olen myös edelleen taipuvainen masennukseen, jonka vuoksi jatkan lääkitystä ja hoitosuhdettani terapeuttiini. Haluan sanoa että toivoa kannattaa pitää yllä, sillä apua on saatavilla.

18 18/ Tuomas-Kalle Tuomas-Kalle käyttää kilpirauhasen liikatoiminnan ja epilepsia lääkkeitä. Kilpirauhasen liikatoiminta altisti Tuomas-Kallen paniikkihäiriölle. Eräänä perjantaina kesken oppituntia alkoi hirveä ahdistus. Sydän hakkasi, hiki valui ja kädet tärisivät. Sanoin opettajalle etten tiedä mikä minua vaivaa, mutta lähden nyt kotiin. Ahdistuskohtaukset toistuivat ja vähitellen niiden pelossa aloin lintsata koulusta. Poissaoloja kertyi melkoisesti. En pystynyt enää käymään koulua. yritin pari kertaa, mutten vain kestänyt istua tunneilla. Jätin lukion kesken toiselta luokalta. Käännyimme yksityislääkärin puoleen, joka totesi minulla paniikkihäiriön ja määräsi siihen lääkkeitä. Käytin puoli vuotta epilepsia-, kilpirauhas-, ja paniikkihäiriölääkkeitä yhtä aikaa. Paniikkihäiriölääkitys ei tehonnut, koska kilpirauhasen liikatoiminta oli edelleen voimakasta. Vointini jatkui huonona. Aloitin terapiassa käynnit ja paniikkihäiriön lääkitystä vähennettiin. Toisena vuotena terapia alkoi tuntua tervanjuonnilta. Jatkoin vastaanotolla käyntejä toivoen niiden joskus auttavan. Olin tyytyväinen kun terapia päättyi kolmen vuoden kuluttua. Terapian loputtua jäin yksin. Vuosien aja ajattelin itsemurhaa, sillä kuolema tuntui paremmalta kuin herääminen uuteen päivään. Onneksi löysin aina jonkun syyn, joka esti aikeeni. Aika kului. Löysin potilasoppaan paniikkihäiriöstä. Hätkähdin kun luin siitä, että paniikkihäiriöstä voi parantua. Soitin oppaan kirjoittaneelle psykiatrille, joka totesi lääkitykseni olevan puutteellinen. Tapasimme ja sain uuden lääkkeen, joka alkoi vähitellen vaikuttaa. Tämä lääkäri ja uusi lääke antoivat toivoa, että voin sittenkin parantua. Jo muutamien viikkojen kuluttua lääkkeen aloituksesta usko elämään palautui ja elämäni alkoi muuttua normaaliksi.

19 19/23 9. Potilashaastattelu Potilashaastattelun myötä halusin ottaa esille potilaan kannalta sairautta, ja siitä miten sitä hoidetaan. Myös se tulee ilmi haastattelussa, miten vaiettu sairaus on. Haastatteluun vastasi noin 40 -vuotias nainen nimimerkillä Jossu. 1. Milloin sairastuit paniikkihäiriöön? Mikä oli silloinen elämäntilanteesi? Sairastuin n.4 vuotta sitten. Oli monta syytä, ei yksiselitteistä. Työttömyys, masennus, yksinäisyys, huono itsetunto. 2. Milloin sait oikean diagnoosin? Ja kuka sen antoi? Heti terveyskeskuslääkäriltä. 3. Mitä oireita sinulla on kohtauksen aikana? Sydämen tykytys, käsien hikoilu, punastuminen, pyörtymisen tunne, huono olo, tunne että happi loppuu, ajatus että kaikki kyttää eli pitää päästä poistumaan paikalta 4. Missä saat kohtauksia? kaupan kassajonossa, ihmisruuhkassa esim. alennusmyynneissä. Lääkkeen jälkeen en ole saanut kohtauksia. 5. Kuinka usein joudut lähtemään pois, tai jättämään hetkellisesti työsi kesken, kun kohtaus saapuu? Kaupasta olen poistunut muutaman kerran silloin aluksi kun en oikein edes tiennyt mistä oli kyse. 6. Onko sinulla omia konsteja millä saat kohtauksen pois, ilman että joudut liikkumaan tai muuten keskeyttämään sen hetkisen tekemisen? Ajatuksen voimalla hokemalla itselle että ei ole mitään hätää. Ja keskittymällä hengittämään syvään ja rauhallisesti. 7. Käytätkö/käytitkö siihen lääkkeitä? Mitä lääkettä/lääkkeitä? Auttoivatko ne? Cipralex 20 mg, auttaa.

20 20/23 8 Saitko mielestäsi kaiken tarpeellisen tiedon lääkäriltäsi? Sain kyllä ja itse myös luin... 9 Rajoittiko paniikkihäiriö elämääsi sen alkuvaiheessa? Entä nyt? Ei rajoittanut. Eikä rajoita. 10 Miten muut (perheesi, ystäväsi, sukulaisesi yms.) suhtautuivat sairauteesi? No eipä siitä juuri moni tiedä. Ei ole mielestäni sellainen asia että pitäisi ystäville kertoa, muutama tietää ja se riittää. Rinnastetaan minun mielestäni masennukseen. 9. Entä miten itse suhtauduit sairauteesi? En oikeastaan pidä sitä sairautena koska lääkkeillä pärjää. Ja jossain vaiheessa varmaan voi lopettaa kokonaan lääkkeet, kun saa tilanteen hallintaan. 10. Sairastaako kukaan muu sinun tuntemasi henkilö paniikkihäiriötä? Kyllä 11. Onko sairaus omasta mielestäsi yleinen, harvinainen tai jotain muuta? Varmaan aika yleinen masennuksen kanssa mutta ei siitä niin paljon puhuta.

PANIIKKI- HÄIRIÖ Potilasopas Jukka Turtonen

PANIIKKI- HÄIRIÖ Potilasopas Jukka Turtonen PANIIKKI- HÄIRIÖ Potilasopas Jukka Turtonen Sisältö sivu Lukijalle Johdanto aiheesen 4 Oireet Henkiset oireet, ruumiilliset oireet, jälkioireet 5 Itsetarkkailusta kierteeseen 6 Paniikkihäiriön oireita

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joiden syyt, hoito ja kohtaukset vaihtelevat suuresti. Tämän lomakkeen tavoitteena on tuoda esiin yksilöllinen kuvaus oman epilepsian erityispiirteistä

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit

Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit 1.12.2014, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkäri ja ahdistunut potilas

Terveyskeskuslääkäri ja ahdistunut potilas Terveyskeskuslääkäri ja ahdistunut potilas Maria Vuorilehto 8.2.13 Mielen hälytystila - ahdistus psyykkisenä ilmiönä Huoli - huolestuneisuus Hätä tuskaisuus Pelko Jännittyneisyys - vaikeus rentoutua stressi

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI. Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita

LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI. Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita MIES 72 v Ongelmat alkaneet kesällä ja pahentuneet syyskesällä ja syksyllä - Laihtuminen, 178 cm, paino 54.6 kg - Käsien vapina, ajoittain

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus

Lisätiedot

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet Psyykenlääkkeet Vaikutusmekanismi Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet voi lisätä synapsien kasvua Toimia alkup.välittäjäaineen kaltaisesti

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

HARVINAISENA SUOMESSA

HARVINAISENA SUOMESSA HARVINAISENA SUOMESSA kokemuksia harvinaisesta sairaudesta ja yhdistyksestä Harvinaisten sairauksien yhdistysten tapaaminen Väestöliitossa Katri Karlsson 10.6.2011 1. HAE eli hereditaarinen angioödeema

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka NÄYTTÖÖN PERUSTUVIEN, ALKOHOLIRIIPPUVUUTTA KOSKEVIEN HOITOMUOTOJEN SATUNNAISTETTU, VERTAILEVA TUTKIMUS: DISULFIRAAMI, NALTREKSONI JA AKAMPROSAATTI ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN HOIDOSSA Yleislääketieteen erikoislääkäri,

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireinen häiriö Hamiltonin ahdistuneisuusasteikko/hama Y-BOCS NIMH-OC SCALE SCL-90 depression arviointi HAMD,

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Neurobiologia Psyyke- Kognitio-uskomukset Addiktio- nikotiinin säätely elimistössä Ehdollistunut mielihyväoppiminen Automatioitunut

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Luottamuksellinen kyselylomake

Luottamuksellinen kyselylomake Luottamuksellinen kyselylomake Hakemus terapiaan terapeuttikandidaatille, joka opiskelee HumaNova Utbildning OY:ssa Terapiapalkkio on 30 /istunto (sis. alv.) ja maksetaan suoraan terapeuttikandidaatille

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

NUOREN DEPRESSIO Potilasopas. Linnea Haarasilta Mauri Marttunen

NUOREN DEPRESSIO Potilasopas. Linnea Haarasilta Mauri Marttunen NUOREN DEPRESSIO Potilasopas Linnea Haarasilta Mauri Marttunen Sisältö sivu Johdanto 4 Mitä masennuksella tarkoitetaan? 5 Mistä masennuksen voi tunnistaa? 6 Mistä masennus johtuu? 9 Masennusta voidaan

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS Elämä hallussa epilepsian kanssa 24.9.2014 OYS Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS VAROITUS! Esitys sisältää tuotesijoittelua Tuotteet valittu

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON

Lisätiedot

Psyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito

Psyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito Psyykenlääkkeet Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuslääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Käypä hoito-suositus (2009) Masennustila Ahdistuneisuushäiriö 40-60%

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE IKÄÄNTYNEET ALKOHOLI JA LÄÄKKEET Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 2008 Seinäjoki Juha Pekola TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE Stakesin selvitysten mukaan eläkeikäisten alkoholinkäyttö on yleistynyt vähitellen

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9.

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9. Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus Potilaiden ääni osallistuva potilas Biomedicum Helsinki, 25.9.2012 Hannu Tavio KYSELYN TOTEUTUS Kyselyn oli suunnitellut PROPO,

Lisätiedot

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA

Lisätiedot