Tässä työssä käytän lähteinä kirjoja, potilasoppaita ja artikkeleita, jotka alan ammattilaiset ovat kirjoittaneet.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tässä työssä käytän lähteinä kirjoja, potilasoppaita ja artikkeleita, jotka alan ammattilaiset ovat kirjoittaneet."

Transkriptio

1 1/23 Johdanto Tämä työ käsittelee paniikkihäiriötä, joka kuuluu ahdistuneisuushäiriöihin. Aihe on tärkeä, koska paniikkihäiriö on suhteellisen yleinen sairaus suomalaisten keskuudessa. Minua itseä aihe koskettaa läheltä, sillä kärsin kyseisestä sairaudesta. Tässä työssä käytän lähteinä kirjoja, potilasoppaita ja artikkeleita, jotka alan ammattilaiset ovat kirjoittaneet. Tässä työssä paniikkihäiriötä käsitellään mahdollisimman laajasti, mutta kuitenkin tavalla, jonka ns. tavallinenkin ihminen ymmärtää. Paniikkihäiriöisen ihmisen diagnosoiminen, oireet, elämä ja lääkitys käydään myös läpi tässä tekstissä, sillä ne ovat tärkeä osa sairauden kokonaisuutta. Tämän työn avulla toivon, että ihmiset ymmärtäisivät paremmin paniikkihäiriötä sairautena, eikä vain ihmisten heikkoutena. Työn lopussa esittelen kaksi potilastapausta, joissa kuvataan paniikkihäiriötä sairastavan ihmisen elämää. Toivon että ihmiset saisivat oikean kuvan siitä, minkälaista on elää paniikkihäiriön kanssa.

2 2/23 PANIIKKIHÄIRIÖ Paniikkihäiriö kuuluu ahdistuneisuushäiriöihin. Ahdistuneisuushäiriöihin kuuluu; Sosiaalisten tilanteiden pelko, paniikkihäiriö, Yleistynyt tuskaisuus, pakko-oireinen häiriö ja traumaperäinen stressihäiriö. Jokaisella ahdistuneisuushäiriöllä on oma ICD-10 koodi eli diagnoosinumero. Ahdistuneisuushäiriöt ovat tavallisimpia psykiatrillisia sairauksia. Peräti neljäsosa väestöstä kärsii jostain ahdistuneisuushäiriöstä jossain elämänsä vaiheessa. Paniikkihäiriöksi kutsutaan toistuvia paniikkikohtauksia. Paniikkihäiriö on voimakas ahdistuskohtaus, joka tulee äkillisesti normaaleissa tilanteissa ja siihen liittyy erilaisia ruumiillisia oireita. Paniikkihäiriötä esiintyi pitkään ilman, että sillä oli mitään omaa diagnoosia. Vasta vuonna 1987 paniikkihäiriöstä tuli oma diagnoosinsa. Uusien diagnoosiluokitusten avulla lääketieteellinen tutkimus ahdistuneisuushäiriöihin on kehittynyt huomattavasti. (Turtonen, Jukka). Paniikkihäiriö on vieläkin osakseen aika tuntematon sairaus: sille ei ole yksiselitteistä syytä mistä se johtuu, eikä sille ei ole tiettyjä oirekriteerejä minkä perusteella paniikkihäiriö diagnosoitaisiin. 1. Paniikkihäiriön esiintyvyys Paniikkikohtaus satunnaisena ilmiönä on yleinen. Paniikkihäiriötä esiintyy noin 3 %:lla väestöstä ja yksittäisiä kohtauksia jopa 6 %:lla. Aika usein paniikkihäiriö sekoittuu muihin ahdistuneisuushäiriöihin. (Turtonen, Jukka). Paniikkihäiriö on naisilla yleisempi kuin miehillä, koska naisilla hormonaaliset seikat vaikuttavat mahdollisesti yleisempään esiintyvyyteen. Nämä naishormonit ovat estrogeeni ja keltarauhashormoni. (Moilanen, Pirjo) Paniikkihäiriötä esiintyy niin lapsilla, aikuisilla kuin vanhuksillakin. Paniikkihäiriö voi alkaa jo lapsuudessa ja se saattaa olla koulupelon takana. Monilla aikuisilla

3 3/23 paniikkihäiriö on alkanut jo alle kymmenvuotiaana. Sairaus alkaa harvoin yli 50 vuoden iässä. Myöhemmällä iällä alkaneessa paniikkihäiriössä ei sukulaisilla yleensä esiinny vastaavia oireita. Tavallisesti kuitenkin paniikkihäiriö alkaa nuoruudessa tai varhaisella aikuisiällä. 2. Mikä aiheuttaa paniikkihäiriön? Ahdistuneisuushäiriöiden syntyyn vaikuttavat monet tekijät; perinnölliset tekijät, psykologiset seikat, sekä muutokset aivojen hermovälittäjäainetoiminnassa. (Lepola, Ulla 2002). Aikaisemmin vanhemmat teoriat painottivat ristiriitoja ja traumoja potilaan lapsuudessa, mutta pitkään menneisyyttä tutkittavat hoidot eivät ole juurikaan poistaneet oireita. Paniikkihäiriön laukaisevia tekijöitä voi olla henkinen paine, stressi, suuret menetykset, suuret elämän muutokset, kahvi, alkoholi, colajuomat, eräät lääkkeet ja fyysiset sairaudet esimerkiksi kilpirauhasen liikatoiminta. Iäkkäällä potilaalla paniikkihäiriön laukaisee yleensä jokin ruumiillinen sairaus tai menetys. Paniikkihäiriölle altistavia lääkkeitä on monet astmalääkkeet, yskänlääkkeet, nuhalääkkeet, kofeiini, hormonilääkkeet kuten tyroksiini, kortisoni johdokset, lapsettomuuden hoitoon käytettävät hormonit sekä tietyt tulehduskipulääkkeet esimerkiksi indometasiini. (kts. Taulukko 1) (Turtonen, Jukka) Taulukko 1: Paniikkihäiriön laukaisevia tekijöitä: * Henkinen paine, stressi, menetykset, suuret elämänmuutokset * Kahvi, alkoholipitoiset juomat, eräät lääkkeet, huono fyysinen kunto * Fyysiset sairaudet, hormonihäiriöt (esim: kilpirauhasen tulehdus tai liikatoiminta), vaihdevuodet.

4 4/23 Paniikkihäiriölle altistavia lääkkeitä: * Monet astmalääkkeet, * Yskänlääkkeet, * Nuhalääkkeet, * Flunssalääkkeet (kofeiini) * Hormonilääkkeet (tyroksiini, kortisonijohdokset, lapsettomuuden hoidossa käytettävät hormonit, anaboliset steroidit) * Tietyt tulehduskipulääkkeet (indometasiini) (Turtonen, Jukka) Paniikkihäiriötä ei voi selittää ainoastaan psykologisesta näkökulmasta. Nykyisten tutkimusten mukaan taustalla on muutoksia hermoston välittäjäainetoiminnoissa. Paniikkihäiriötä sairastavilla epäillään olevan häiriöitä varsinkin serotoniini - nimisessä välittäjäainejärjestelmässä. Tähän viittaa tiettyjen masennuslääkkeiden tehokkuus paniikkihäiriön hoidossa. Aivorungossa on tumake nimeltään locus coeruleus, josta lähtee noin puolet nonadrenaliinia välittäjäaineena käyttävistä hermosoluista. On todettu, että koe-eläimillä tämän tumakkeen ärsytys aiheuttaa lisääntynyttä ahdistuneisuutta ja tämän tumakkeen tuhoaminen estää ahdistuneisuuskohtaukset kokonaan. Paniikkihäiriön tutkimuksessa on keskitytty tähän tumakkeeseen. Epäillään, että paniikkihäiriössä olisi kyse locus coeruleuksen ylitoiminnasta. (Lepola, Ulla 1992) Psykologiset teoriat korostavat paniikin kehämäistä ja itse itseään ruokkivaa luonnetta: uuden kohtauksen pelko on laukaiseva ajatus potilaan mielessä. Pelko, jännitys, itsetarkkailu ja katastrofimielikuvat lisäävät ahdistuneisuutta entisestään, mikä johtaa uuteen kohtaukseen. (kts. Liite 1). Psykoanalyyttisen teorian mukaan paniikkikohtaus olisi ilmaus signaaliahdistuksesta joka viestittäisi tiedostamattomasta vaarasta. Ensimmäisen kohtauksen katsotaan tästä teoriasta olevan potilaan vahvasti torjuma tai hänen mielessään olemassaoloa uhkaava ristiriita. Myöhemmät kohtaukset tulevat refleksin toteuttamana. Vaikeampi paniikkihäiriö esiintyy usein suvuittain tai samoissa suvuissa masennuksen, pakkomielteisyyden, syömishäiriön ja alkoholismin kanssa. Useissa tutkimuksissa on

5 5/23 osoitettu, että mitä nuorempana sairaus alkaa, sitä selvempi on perinnöllinen alttius. Paniikkialttiit ihmiset ovat muita alttiimpia reagoimaan paniikilla ja liikahengityksellä joihinkin kemiallisiin ärsykkeisiin, kuten veren happo-emästasapainon häiriöihin ja sisäelinhermostoa kiihottaviin aineisiin, kuten kofeiiniin tai adrenaliinin kaltaisesti vaikuttaviin aineisiin. Biologisiin ja psykologisiin tekijöihin pohjaavat selitysmallit eivät periaatteessa ole ristiriidassa keskenään. Ihminen on kokonaisuus, jossa psyykkinen kokemus aiheuttaa fyysisiä muutoksia ja toisin päin. 3. Paniikkihäiriön oireet Paniikkihäiriön oireet alkavat yleensä vähitellen. Ennen ensimmäistä kohtausta osalla potilaista on ollut jokin tärkeä elämäntapahtuma. Joillakin ensimmäisen kohtauksen laukaiseva tekijä voi olla jonkun lähiomaisen menetys, avioero, työpaikan menetys, pitkään jatkunut stressi tai jokin muu negatiivinen tekijä. Myöhemmin kohtaukset voivat tulla ilman mitään näkyvää syytä. Ne tulevat usein myös tilanteissa, joissa potilas pelkää niiden esiintyvän. Kognitiivisen teorian mukaan potilas tulkitsee paniikkikohtauksen katastrofaaliseksi tapahtumaksi. Elimistö reagoi kuin hätätilanteessa, vaikka kyseessä olisi vain tavallinen jonotustilanne alennusmyynnin ruuhkassa. Potilas tuntee turvallisuutensa uhatuksi, hän yliarvioi vaaraa ja samalla aliarvioi omia mahdollisuuksiaan selvitä siitä. (Lepola, Ulla 1992) Kaikki voivat saada ahdistuskohtauksia, joiden oireet ovat samantapaisia kuin paniikkihäiriössä. Tämä lyhytaikainen, harvoin toistuva ahdistus liittyy yleensä johonkin mekaaniseen syyhyn. Esimerkiksi tungoksessa alennusmyynnissä hengityksen hiilidioksidipitoisuus nousee, mikä laukaisee aivoissamme tiedostamattoman psyykkisen hätäreaktion. Tämäntapaiset pahoinvointireaktiot ovat melko tavallisia esimerkiksi tavaratalojen alennusmyynneissä, konserteissa, ruuhkametrossa ja muissa vastaavissa paikoissa. (Christophe, André ja Muzo 2004).

6 6/23 Yleensä paniikkikohtaus alkaa räjähdysmäisesti ja pahenee nopeasti täydeksi pakokauhuksi. Kohtaukset eivät rajoitu yleensä tiettyyn erityistilanteeseen tai tiettyihin olosuhteisiin. Henkisinä oireina ihminen voi kokea kuoleman pelkoa, hallinnan menettämisen tai sekoamisen pelkoa. Samaan aikaan tuntuvat voimakkaina ruumiilliset oireet: sydämen tykytys tai kiihtynyt sydämen rytmi, vapina tai tärinä, kylmät ja kuumat aallot, huimaus, pyörrytys, heikotus, hikoilu, vatsan oireet ja ilman loppumisen tunne joka voi johtaa hyperventilaatioon, joka taas voi aiheuttaa puutumista ja pistelyä. (kts. Taulukko 2: paniikkihäiriön oireet). Lapsilla ja aikuisilla paniikkihäiriön oireet ovat samanlaisia. Taulukko 2: Paniikkihäiriön oireet * Sydämen tykytys tai kiihtynyt sydämen rytmi * Hikoilu * Vapina tai tärinä * Suun kuivuminen (www.therapiafennica.fi) * Hengenahdistus * Hyperventilaatio * Tukehtumisen tai ilman loppumisen tunne * Rintakipu (joka tuntuu yleensä rintakehässä vasemmalla) * Pahoinvointi (Lepola, Ulla 2002). * Vatsavaivat * Huimaus, epävarma olo, pyörtymisen tunne * Tajunnan tason häiriöt * Kuoleman pelko * Kontrollin menettämisen- tai sekoamisen pelko * Kuumat tai kylmät aallot * Vilunväristykset * Tunnottomuus, pistely, puutuminen Jokaisella ihmisellä paniikkihäiriön oireet ovat vähän erilaiset. Kaikkia oireita ei tarvitse olla edellä mainitusta luettelosta, vaan oireet vaihtelevat yksilöittäin. Kohtaukset kestävät yleensä alle puoli tuntia, mutta sekin vaihtelee yksilöittäin. Kohtausta seuraa usein ahdistus, väsymys, hämmennys ja huoli seuraavasta kohtauksesta. Toistuessaan ne lisäävät omien tuntemusten tarkkailua ja

7 7/23 jännittyneisyyttä. Vähitellen mahdollisesti ihminen alkaa vältellä tilanteita, jossa hän on saanut paniikkikohtauksen aikaisemmin, tai joissa kohtaus tuntuisi erityisen kiusalliselta tai nololta. Paniikkihäiriöön joskus liittyy julkisten paikkojen pelkoa tai yksin olemista. Masennus liittyy usein paniikkihäiriöön, siksi sitä hoidetaankin usein masennuslääkkeillä. Oireiden kroonistumisesta voidaan puhua, kun toistuvat kohtaukset aiheuttavat paljon huolta ja johtavat jatkuvaan jännitystilaan. Silloin koko elimistö on stressaantunut eikä ihminen pysty rentoutumaan edes öisin. (Turtonen, Jukka, 2006: Mielen terveys ongelmat. Minerva. Jyväskylä.) 4. Oikea diagnoosi Oikean diagnoosin tekeminen on joskus vaikeaa. Joitakin paniikkipotilaita on hoidettu epileptikkoina kohtaustensa takia. Joillakin taas kohtauksissa esiintyvät sydäntuntemukset on sekoitettu sydän- ja verisuonisairauksien oireisiin, tai hengenahdistuksen ja tukehtumisen tunteen on katsottu liittyvän hengityselinsairauksiin. Erotusdiagnostiikka sydäntauteihin ja hengityselinsairauksiin on hyvin tärkeä. Sydäntaudeista paniikkihäiriö voidaan erottaa sydänfilmin avulla. Keuhkokapasiteetti mittausten avulla voidaan selvittää onko kyseessä hengityselinsairaus vai paniikkihäiriö. Epilepsiasta paniikkihäiriö voidaan erottaa aivokäyrän pitkäaikaisella mittauksella (EEG). Paniikkihäiriön kohtaus ei näy EEG-filmissä epileptisenä kohtauksena, kun epilepsian kohtaus näkyy. Ahdistuneisuutta esiintyy melkein kaikissa psyykkisissä sairauksissa. Paniikkihäiriö voidaan erottaa näistä selvästi, sillä sille on ominaista ilman syytä esiintyvät kohtaukset, joita ei psyykkisissä sairauksissa ole. Sosiaalisten tilanteiden pelossa potilas saa kohtauksen ollessaan sosiaalisessa tilanteessa, mutta ei yksin ollessa, kuten paniikkipotilaat. (Lepola, Ulla 1992)

8 8/23 Erotusdiagnoosi on tärkeä tehdä muihin sairauksiin. Paniikkihäiriö ei ole niin kutsuttu roskakoppadiagnoosi joka tehtäisiin sulkemalla muut sairaudet pois. Sille on tyypilliset piirteet, jotka on selostettu aiemmin kappaleessa paniikkihäiriön oireet. (Lepola, Ulla 1992) Paniikkihäiriö diagnosoidaan ICD-10 kriteerien mukaan. Suomessa käytetään ICD-10 tautiluokituskoodiston suomalaista versiota. Paniikkihäiriön diagnoosi numerot ovat: Paniikkihäiriö F41.0, Keskivaikea paniikkihäiriö F41.00, vaikea-asteinen paniikkihäiriö F41.01 ja määrittämätön paniikkihäiriö F Paniikkihäiriön kriteereihin kuuluu, että 1) paniikkikohtauksia tulee toistuvasti ennaltaarvaamattomissa tilanteissa, 2) kohtaus on intensiivisen pelottava tai epämiellyttävä kokemus, 3) kohtaus saavuttaa huippunsa muutaman minuutin kuluessa ja kestää vähintään muutaman minuutin sekä 4) kohtaukseen liittyy oireluettelosta (taulukko 2) vähintään 4 oiretta, joista yksi on autonomisen hermoston (Sydämentykytys, hikoilu, vapina, suun kuivuminen) oire. Paniikkihäiriön diagnoosin voi tehdä kaikki lääkärit ja psykiatrit. (Veijola, Juha, Therapiafennica) 5. Paniikkihäiriön hoito On erittäin tärkeää, että paniikkihäiriö todetaan ja hoidetaan ajoissa. Oikealla hoidolla saavutetaan oireettomuus ja parannetaan toimintakykyä ja elämänlaatua. Samoin sillä voidaan ylläpitää työkykyisyyttä, sekä ehkäistä masentuneisuutta ja perheongelmia, että välttää alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden väärinkäyttö. Kroonistumattomassa paniikkihäiriössä riittää melko lyhytkin hoito. Potilaan tulee ymmärtää oireiden vaarattomuus, sillä se on hoidon ensimmäinen askel. Kuitenkin pitkään jatkuneeseen paniikkihäiriöön ei pelkkä tieto riitä. Pahat paniikit pitäisi saada lääkityksellä pois. Jos paniikkipotilaalla on masennus, riippuvuusongelmia, koti- tai työvaikeuksia, ne ovat huomioitava hoidossa, koska ne voivat pitkittää paranemista. Myös potilaan itsemurhavaara on huomioitava. (Lepola, Ulla ) (kts. Taulukko 3).

9 9/23 Laukaisevat henkiset tekijät vaativat terapeuttisia keskusteluja. Ruumiilliset sairaudet ovat voineet laukaista paniikkihäiriön, jolloin syy-yhteyden osoittaminen helpottaa. Elämäntapoihin kuten kahvin ja alkoholinjuontiin, liikuntaan ja lepoon jokainen voi itse vaikuttaa - usein näiden elämäntapojen muuttamisen vaikutus hämmästyttääkin potilaan. Lääkehoitokaan ei anna täyttä tehoa, jos kahvin tai alkoholin juonti on runsasta. Keskeinen hoidon osa on masennuksen lääkehoito. Sen tarkoituksena on masennuksen poistamisen lisäksi auttaa vähitellen jäähdyttämään koko paniikkimekanismia ja saattaa paniikkikynnys normaaliksi. (Turtonen, Jukka, 2006) Taulukko 3: Paniikkihäiriön hoidossa on huomioitava: * Oireiden syyt ja vaarattomuus ymmärrettävä * Oireiden sisäiset merkitykset: läheisten suhtautuminen, painostava elämäntilanne, kohtuuttomat ulkoiset tai sisäiset vaatimukset * Asenteiden tai elämäntilanteen historia, kroonistunut asenne, ihmissuhdeongelmat, riippuvuudet: pitkä yksilöterapia, perheterapia, ryhmäterapia * Oireiden hallinta: elämäntavat, elämän hallinta, ensiapulääkitys * Pitkäaikaishoito: Mielialalääkitys kohtausten hallinnan ja unohtamisen tukena * Itsemurhavaara on otettava huomioon (Lepola, Ulla ) * Yleensä lääkehoito ja psykoterapia yhdessä ovat tarpeen (Lepola, Ulla ) 5. 1 Lääkehoito: Paniikkihäiriön lääkehoito on yleensä estolääkitystä. (Lepola, Ulla 2002) Sillä pyritään poistamaan kohtaukset sekä estämään niiden tuloa. Vain muutamat rauhoittavat lääkkeet vaikuttavat kunnolla varsinaisiin paniikkikohtauksiin. Useat muut lääkkeet tehoavat yleiseen jännitykseen ja kohtausten pelkoon. (Turtonen Jukka) Harvoin esiintyvistä paniikkikohtauksista kärsivät eivät välttämättä halua säännöllistä lääkehoitoa. Tällöin voidaan käyttää tarvittaessa nopeasti imeytyvää bentsodiatsepiinia.

10 10/23 Tämän kappaleen lopulla esittelen eri lääkeaineiden hoitoannokset paniikkihäiriön hoidossa. (Taulukko 4) Masennuslääkkeet: Masennuslääkkeet eivät sovi äkillisten paniikkikohtausten hoitoon, vaan niiden tarkoituksena on masennuksen poistamisen lisäksi auttaa vähitellen jäähdyttämään paniikkimekanismia ja siten saattaa paniikkikynnys normaaliksi, jotta paniikkikohtauksia ei esiintyisi. Masennuslääkkeet eivät tehoa paniikkihäiriöön heti, vaan toivottu vaikutus ilmenee vasta 2-4 viikon kuluttua. Paniikkihäiriön ensisijaisia lääkkeitä ovat selektiiviset serotoniinin takaisin oton estäjät eli SSRI masennuslääkkeet (fluoksetiini, fluvoksamiini, paroksetiini, sertraliini, sitalopraami ja essitalopraami). Moklobemidia voidaan kokeilla paniikkihäiriön hoidossa, jos muut lääkkeet eivät ole tehonneet tai niillä on häiritseviä haittavaikutuksia. (Huttunen, Matti 2004) Trisyklisistä masennuslääkkeistä klomipramiini estää paniikkikohtauksia, mutta sillä on enemmän sivuvaikutuksia. Masennuslääkkeen aloitusannoksen tulee olla aina mahdollisimman pieni, kun niitä käytetään paniikkihäiriön hoitoon. Tämä johtuu siitä, että paniikkihäiriötä sairastavilla henkilöillä tulee masennuslääkkeiden käytön alkuvaiheessa herkästi motorista levottomuutta. Aloituksen jälkeen annosta suurennetaan hitaasti tarpeen mukaan. Osalle henkilöistä riittää masennustilan hoitoannosta pienempi annos. (Huttunen, Matti 2004)

11 11/ Bentsodiatsepiinit Bentsodiatsepiineja käytetään vain äkillisissä paniikkikohtauksissa. Ne vaikuttavat nopeasti, ja niillä on vain vähän sivuvaikutuksia. Pitkä aikaisessa käytössä bentsodiatsepiinit aiheuttavat helposti riippuvuutta. (Martin, Tanja). Bentsodiatsepiineista käytetään alpratsolaamia, klonatsepaamia ja diatsepaamia paniikkihäiriön kohtauksien hoidossa. Kuitenkin alpratsolaamia ja klonatsepaamia on eniten tutkittu. Muut Bentsodiatsepiinit auttavat paniikkihäiriön kohtauksiin kun niiden hoitoannos on riittävän suuri. Joillekin alpratsolaami aiheuttaa ahdistusoireita annosten väleissä. Tällöin saadaan parempi hoito klonatsepaamilla, joka on pitkävaikutteisempi kuin alpratsolaami. Paniikkihäiriön kohtauksien hoitoon käytetään bentsodiatsepiineja vain silloin kun masennuslääkkeet eivät käy. Bentsodiatsepiineja voidaan käyttää myös yhdessä masennuslääkkeiden kanssa. Tällöin niitä tarvitaan kuitenkin vain 2-4 viikkoa masennuslääkityksen alussa, ehkäisemään masennuslääkkeen aloittamiseen liittyvää motorista levottomuutta. Bentsodiatsepiinin käyttö lopetetaan asteittain sitten kun masennuslääke on alkanut vaikuttaa. (Huttunen, Matti 2004)

12 12/23 Taulukko 4: Paniikkihäiriön lääkehoito: Lääkkeet ja niiden annokset Lääke Aloitusannos mg/vrk Hoitoannos mg/vrk SSRI-masennuslääkkeet * Fluoksetiini * Fluvoksamiini * Paroksetiini * Sitalopraami * Sertraliini * Essitalopraami * Moklobemidi Trisykliset masennuslääkkeet * Klomipramiini Bentsodiatsepiinit * Alpratsolaami * Klonatsepaami * Diatsepaami Beetasalpaaja * Propranololi (Huttunen, Matti 2004, Moilanen, Pirjo) 5.2 Psykoterapia Paniikkipotilaan ongelmia hoidettaessa on tärkeää tukea-antava tai kognitiivinen psykoterapia. Kognitiivinen terapia opettaa potilasta hallitsemaan itseään tilanteissa, joissa paniikkikohtaukset ovat ilmenneet. Tämä auttaa potilasta tunnistamaan virhetulkinnat, joita hän on aikaisemmin tehnyt kohtausten aikana. Potilas oppii

13 13/23 poistamaan kielteiset ajatukset ja lieventämään kohtauksen aikana ilmeneviä fyysisiä oireita. Joillekin potilaille myös ryhmäterapiasta on apua. (Lepola, Ulla 1992) Usein pelkkä psykoterapia ei yksinään riitä, vaan sen lisäksi tarvitaan lääkehoitoa. Kuitenkin joillekin potilaille riittää vain psykoterapia, eikä siis silloin ole tarvetta lääkehoitoon. (Lepola, Ulla 1992) Monet potilaat ovat saaneet apua ryhmäkeskusteluista muiden paniikkihäiriötä sairastavien kanssa. Hoidosta hyötyneiden tuki rohkaisee kestämään oireita ja uskaltautumaan pelottavien tilanteiden kohtaamiseen. Nämä keskustelut ja kohtalotovereiden tapaamiset antavat uskoa myös siihen, että sairaus on voitettavissa. (Lepola, Ulla 1992) 5.3 Muut hoitomenetelmät Joskus paniikkihäiriö voi vaatia sairaalahoitoa työkyvyn arvioimiseksi ja palauttamiseksi. Useimmissa tapauksissa paniikkihäiriö voidaan hoitaa ilman sairaalahoitojaksoa. Paniikkihäiriön hoidossa on tärkeää myös itsehoito. Säännöllinen liikunta on tärkeää paniikkihäiriön kuntoutuksessa. Liikunta kohottaa kuntoa, ja sillä on vähentävä merkitys ahdistuneisuudelle ja jännitykselle. (Lepola, Ulla 1992)

14 14/23 6. Miten elää paniikkihäiriön kanssa? Tärkeintä on hyväksyä itsensä. Minulla on paniikkihäiriö, mutta voin elää sen kanssa. Itseään ei saa syyllistää. Syyllisyydentunteista vapautuminen ei ole helppoa, eikä sitä tule aliarvioida. Paniikkihäiriö on kiusallinen sairaus, sillä se latistaa ihmisen suorituksia ja asettaa kaikenlaisia rajoituksia. Ellei syyllisyydentunteista vapaudu itsestään, on haettava siihen apua. Kun on hyväksynyt oman sairautensa, ja omat oireensa, on mahdollista puhua niistä myös muille. Puhumisen mahdollisuus on tärkeää, koska paniikkikohtauksen pelko vähenee huomattavasti, jos voi esimerkiksi sanoa kutsujen emännälle: minulla on nyt se kohtaus josta puhuin, missä voisin levätä hetken? Itselleen pitää antaa oikeus oireisiinsa. Oireiden vastustaminen sitoo itseensä määrättömästi energiaa, ja sitä paitsi se yleensä epäonnistuu. Jos kohtaus on tulossa, sen pitää antaa tulla ja mennä ohitse. Voit pyrkiä pois kaikkein pahimmasta paikasta, mutta vaikka olisit maannut hetken tavaratalon lattialla, et ole epäonnistunut ihmisenä. Sairautta ei tarvitse hävetä. Kun paha kohtaus tulee, järkevä toiminta on vaikeaa. Kuitenkin kannattaa ajatella että olen tästä ennenkin selvinnyt, ei tähän kuole. Kun kohtaus on ohitse, olisi hyvä palata mahdollisimman pian siihen mitä ennen kohtausta oli tekemässä. Kun et tuhlaa energiaasi sairautta vastaan taistelemiseen ja salaamiseen voit tehdä asioita jotka sinua todella kiinnostavat. Paniikkihäiriö on kuitenkin vain pieni osa ihmistä, ei suinkaan se tärkein. (Lepola, Ulla 1999)

15 15/23 7. Miten elää paniikkihäiriöstä kärsivän potilaan kanssa? Tuntuu todella raivostuttavalta kun kesken mukavan vierailun puoliso sanoo, että nyt lähdetään kotiin, hänen on huono olo. Kun huono olo ei edes näy päällepäin, on perheriita helposti valmis. Paniikkihäiriöinen on rasitus perheelleen ja läheisilleen. Myönnä itsellesi lupa harmistua. Suojele myös oikeuttasi elää omaakin elämääsi. Jos haluat jäädä kylään, ehdota että voit tilata puolisollesi taksin jos hän jo haluaa lähteä kotiin. Asiat selviävät neuvotellen. Mitä enemmän puhutaan, sitä parempi. Silloin selviää sekin, ettei paniikkihäiriöinen tahallaan oikuttele, eikä halua tuottaa vaikeuksia. Läheisen tuki on tärkeää, mutta se ei saa olla liiallista holhoamista. Rohkaiseminen ei saa olla pakottamista. Kumppanin on hyvä tiedostaa paniikkihäiriöisen taipumus reagoida liiallisen voimakkaasti. Pieni säikähdys voi laukaista pitkällisen pahan olon. Myös kaikenlainen stressi aiheuttaa helposti paniikkioireita. Vaikeudet ja niistä selviäminen on elämän rikkaus. (Lepola, Ulla 1999)

16 16/23 8. Potilaskertomuksia Potilaskertomukset kertovat paniikkihäiriöstä kärsivän ihmisen elämää, siitä miten he saivat diagnoosin ja miten heitä hoidettiin. Kertomukset kertovat sen, miten kauan potilaat mahdollisesti joutuvat kärsimään oireistaan ja sairaudestaan ennen kuin saavat siihen oikean hoidon ja lääkityksen. Halusin tuoda esille paniikkihäiriöisen jokapäiväistä elämää, heidän tuskiaan, ja sitä miten vaikea on kuvata ja puhua sairaudesta, jota ei ulkopuoliset huomaa. 8.1 Aarno Aarno muistaa kärsineensä paniikkihäiriöstä jo alle kouluikäisenä, mutta hän ehti kasvaa aikuiseksi ennen kuin sai oikean diagnoosin. Joka ilta ennen nukkumaanmenoa sain kohtauksen. Sydämeni hakkasi, hikoilin ja pelkäsin. Ryntäsin keittiöön äidin luo, joka ei ymmärtänyt mistä oli kysymys. Hän ei antanut sytyttää valoa makuuhuoneeseen, mikä olisi nopeuttanut kohtauksen ohimenoa. Päivisin olin seurallinen vitsiniekka, sillä halusin jättää kirkkaan muiston itsestäni. Iltaisin minut valtasi kuolemanpelko ja ahdistus. Alkuun kärsin ne vain hammasta purren. Olin pidetty niin tyttöjen kuin poikienkin keskuudessa. Nautin kavereiden seurasta, mutta kun erkanin sakista, vaivuin tilaan, jossa aloin pelätä illan hämärtymistä ja uusia kohtauksia. Kaikki tuttavani kehottivat minua vain ottamaan itseäni niskasta kiinni. He uskoivat, että ongelmani oli pelkkä ryhdistäytymiskysymys. Naamioin kohtauksen kiireestä johtuvaan stressiin ja ärähdin, ettei minua saa häiritä. Tästä tuli toistuva kaava: paniikkikohtaus, muiden syyttely siitä, rauhoitusryyppy ja sitten itsesyytökset. Lopulta jäin sairaus eläkkeelle sillä työsuoritukseni huononivat. Paniikkihäiriöni eteni sellaiseksi, että aloin jännittää kaikkia sosiaalisia tilanteita niin paljon, etten muista niistä mitään. Muut kertoivat minun seurustelleeni normaalisti, mutta minä muistan vain koko ajan pelänneeni, että joudun pian poistumaan seurasta.

17 17/23 Pidin itseäni niin kummallisena, ettei minua mikään terapia tai lääkkeet voineet auttaa. Olin sairauseläkkeellä, enkä pystynyt muuhun kuin makaamaan sängyssä. Työssäkäyvää vaimoani se ärsytti, koska hänellä ei ollut tietoa tautini luonteesta. Vaivuin syvään masennukseen. Olin niin onneton, että yritin itsemurhaa. Eräänä lauantai-iltana näin televisiossa keskusteluohjelman, jonka aiheena oli paniikkihäiriö. Tunnistin itseni paniikkipotilaan kuvauksesta. Sunnuntaina kirjaimellisesti ryömin puhelimeen ja soitin ohjelmassa olleen psykiatrin toimistoon. Sain ajan torstaille. Siihen tuntui olevan mahdottoman pitkä aika, koska suunnittelin täältä lähtöä jatkuvasti. Poikani vuoksi halusin kuitenkin vielä yrittää. Vasta tämän psykiatrin luo tultuani kuulin, että minulla on paniikkihäiriö, jota voidaan hoitaa siihen suunnitellulla lääkkeellä. Epäilin sitä ensin, mutta hän sai minut kokeilemaan lääkettä. Parin kuukauden kuluttua lääkityksen aloittamisesta huomasin olossani helpotusta ja puoli vuotta myöhemmin elämäni oli selkeästi erilaista entiseen verrattuna. Vähitellen aloin voida paremmin. Siitä lähtien kun paniikkihäiriö lakkasi hallitsemasta minua, elämä on ollut uskomatonta. Ennen en oikeastaan elänyt ollenkaan. Minua ympäröivä pimeys on hälvennyt valon tieltä. Nyt minulla menee hyvin. Toki silloin tällöin tulee pieniä mielen ailahduksia, jotka muistuttavat kohtauksista. Olen myös edelleen taipuvainen masennukseen, jonka vuoksi jatkan lääkitystä ja hoitosuhdettani terapeuttiini. Haluan sanoa että toivoa kannattaa pitää yllä, sillä apua on saatavilla.

18 18/ Tuomas-Kalle Tuomas-Kalle käyttää kilpirauhasen liikatoiminnan ja epilepsia lääkkeitä. Kilpirauhasen liikatoiminta altisti Tuomas-Kallen paniikkihäiriölle. Eräänä perjantaina kesken oppituntia alkoi hirveä ahdistus. Sydän hakkasi, hiki valui ja kädet tärisivät. Sanoin opettajalle etten tiedä mikä minua vaivaa, mutta lähden nyt kotiin. Ahdistuskohtaukset toistuivat ja vähitellen niiden pelossa aloin lintsata koulusta. Poissaoloja kertyi melkoisesti. En pystynyt enää käymään koulua. yritin pari kertaa, mutten vain kestänyt istua tunneilla. Jätin lukion kesken toiselta luokalta. Käännyimme yksityislääkärin puoleen, joka totesi minulla paniikkihäiriön ja määräsi siihen lääkkeitä. Käytin puoli vuotta epilepsia-, kilpirauhas-, ja paniikkihäiriölääkkeitä yhtä aikaa. Paniikkihäiriölääkitys ei tehonnut, koska kilpirauhasen liikatoiminta oli edelleen voimakasta. Vointini jatkui huonona. Aloitin terapiassa käynnit ja paniikkihäiriön lääkitystä vähennettiin. Toisena vuotena terapia alkoi tuntua tervanjuonnilta. Jatkoin vastaanotolla käyntejä toivoen niiden joskus auttavan. Olin tyytyväinen kun terapia päättyi kolmen vuoden kuluttua. Terapian loputtua jäin yksin. Vuosien aja ajattelin itsemurhaa, sillä kuolema tuntui paremmalta kuin herääminen uuteen päivään. Onneksi löysin aina jonkun syyn, joka esti aikeeni. Aika kului. Löysin potilasoppaan paniikkihäiriöstä. Hätkähdin kun luin siitä, että paniikkihäiriöstä voi parantua. Soitin oppaan kirjoittaneelle psykiatrille, joka totesi lääkitykseni olevan puutteellinen. Tapasimme ja sain uuden lääkkeen, joka alkoi vähitellen vaikuttaa. Tämä lääkäri ja uusi lääke antoivat toivoa, että voin sittenkin parantua. Jo muutamien viikkojen kuluttua lääkkeen aloituksesta usko elämään palautui ja elämäni alkoi muuttua normaaliksi.

19 19/23 9. Potilashaastattelu Potilashaastattelun myötä halusin ottaa esille potilaan kannalta sairautta, ja siitä miten sitä hoidetaan. Myös se tulee ilmi haastattelussa, miten vaiettu sairaus on. Haastatteluun vastasi noin 40 -vuotias nainen nimimerkillä Jossu. 1. Milloin sairastuit paniikkihäiriöön? Mikä oli silloinen elämäntilanteesi? Sairastuin n.4 vuotta sitten. Oli monta syytä, ei yksiselitteistä. Työttömyys, masennus, yksinäisyys, huono itsetunto. 2. Milloin sait oikean diagnoosin? Ja kuka sen antoi? Heti terveyskeskuslääkäriltä. 3. Mitä oireita sinulla on kohtauksen aikana? Sydämen tykytys, käsien hikoilu, punastuminen, pyörtymisen tunne, huono olo, tunne että happi loppuu, ajatus että kaikki kyttää eli pitää päästä poistumaan paikalta 4. Missä saat kohtauksia? kaupan kassajonossa, ihmisruuhkassa esim. alennusmyynneissä. Lääkkeen jälkeen en ole saanut kohtauksia. 5. Kuinka usein joudut lähtemään pois, tai jättämään hetkellisesti työsi kesken, kun kohtaus saapuu? Kaupasta olen poistunut muutaman kerran silloin aluksi kun en oikein edes tiennyt mistä oli kyse. 6. Onko sinulla omia konsteja millä saat kohtauksen pois, ilman että joudut liikkumaan tai muuten keskeyttämään sen hetkisen tekemisen? Ajatuksen voimalla hokemalla itselle että ei ole mitään hätää. Ja keskittymällä hengittämään syvään ja rauhallisesti. 7. Käytätkö/käytitkö siihen lääkkeitä? Mitä lääkettä/lääkkeitä? Auttoivatko ne? Cipralex 20 mg, auttaa.

20 20/23 8 Saitko mielestäsi kaiken tarpeellisen tiedon lääkäriltäsi? Sain kyllä ja itse myös luin... 9 Rajoittiko paniikkihäiriö elämääsi sen alkuvaiheessa? Entä nyt? Ei rajoittanut. Eikä rajoita. 10 Miten muut (perheesi, ystäväsi, sukulaisesi yms.) suhtautuivat sairauteesi? No eipä siitä juuri moni tiedä. Ei ole mielestäni sellainen asia että pitäisi ystäville kertoa, muutama tietää ja se riittää. Rinnastetaan minun mielestäni masennukseen. 9. Entä miten itse suhtauduit sairauteesi? En oikeastaan pidä sitä sairautena koska lääkkeillä pärjää. Ja jossain vaiheessa varmaan voi lopettaa kokonaan lääkkeet, kun saa tilanteen hallintaan. 10. Sairastaako kukaan muu sinun tuntemasi henkilö paniikkihäiriötä? Kyllä 11. Onko sairaus omasta mielestäsi yleinen, harvinainen tai jotain muuta? Varmaan aika yleinen masennuksen kanssa mutta ei siitä niin paljon puhuta.

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet Psyykenlääkkeet Vaikutusmekanismi Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet voi lisätä synapsien kasvua Toimia alkup.välittäjäaineen kaltaisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Mitä on anafylaksia? Allergiaoireet voivat vaihdella eri henkilöiden tai tapausten kesken. Allergiat ovat hyvin tavallisia joidenkin tutkimusten mukaan jopa yhdellä

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 11.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Tervetuloa koulutukseen! Kolmen

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS bukkaalinen fentanyylitabletti Sinulle on määrätty Effentora -lääkettä syövän läpilyöntikipukohtausten hoitoon. Tämän esitteen

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo Epilepsia ja ajokyky Sirpa Rainesalo 24.4.2014 Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY STM ajoterveys asetus 2011 Ajoterveysohjeet (viimeksi 10.6.2013) 2 Ajo-oikeus ajokorttiluokissa, RI ja RII Luokka Ajo-oikeus

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Depression paikallinen hoitomalli Turku

Depression paikallinen hoitomalli Turku Depression paikallinen hoitomalli 16.09.2009 Turku Sinikka Haakana Vastaava lääkäri LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Kognitiivisen psykoterapian koulutus 1 ARKI TYÖTERVEYSHUOLLON VASTAANOTOLLA Seulomaton

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 KOMISSION DIREKTIIVI 2009/113/EY, annettu 25 päivänä elokuuta 2009, ajokorteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY muuttamisesta

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot