Aplodit Orkesterille r.y:n jäsenlehti 1/2017

Transkriptio

1 Aplodit Orkesterille r.y:n jäsenlehti 1/2017 Barokki ja Basso 50 VUOTTA SITTEN Kamarikonserttien juhlaa

2 Aplodit Orkesterille ry. on jo 26 vuotta tuonut musiikillista iloa orkesterimme konserttien lisäksi. Tarjoamme monenlaista oheisohjelmaa, juttelemme esiintyvien taiteilijoitten kanssa konsertin jälkeen, tutustumme omiin soittajiimme, reissailemme kotimaassa ja ulkomailla korkeatasoisiin musiikkitapahtumiin - edulliseen hintaan. Aplodit-lehti kertoo lisää olemassaolostamme. Toivotamme sinut tervetulleeksi jäsenistöömme 20 euron jäsenmaksulla, ilmoittaudupa osoitteessa: aploditorkesterille.yhdistysavain.fi tai Metsähallissa olevaan levy- ja infopisteeseemme. - Eläydytään yhdessä!- SISÄLTÖ: Aplodit Orkesterille r.y:n jäsenlehti 1/2017 Julkaisija: Aplodit Orkesterille r.y., Lahti Puheenjohtaja: Tarja Kaplas kaplas.tarja@gmail.com Toimitus: Hannu Kivilä, Juha Kortelainen, Nitta Käki, Marja Leivo Ulkoasu ja taitto: Juha Kortelainen /JK2 Painopaikka: Aldus Oy, Lahti Painos: vuosikerta Mukavaa pöhinää musiikkirintamalla 3 Sinfonia Lahden konserttikausi Metsähallissa tapahtuu ihmeitä 5 Kamarikonserttien juhlaa 6 Barokki ja basso 7 50 vuotta sitten 8 9 Jälki-istunnot Dima tutuksi 12 Erkki Krohn in memoriam 13 Urkuviikolle uusi johtaja 13 Uudet soittajamme Perhepiiristä 15 Sinfonia Lahden muusikot 16 2 Aplodit 2/2016

3 Mukavaa pöhinää musiikkirintamalla Sinfonia Lahden musiikkivuosi 2017 on alkanut pirteästi. Muusikkojen vuosi alkoi kahdella BIS-levytyksellä: Dima Slobodeniouk johti Kalevi Ahon viidennen sinfonian ja Lauri Porran teoksia sähköbassolle ja orkesterille johti Jaakko Kuusisto. Jäämme odottelemaan valmiita levy tyksiä Aplodien myyntitiskille. Vuoden ensimmäinen konsertti oli suurta juhlaa, kun lavalle astui klarinetin velho Kari Kriikku. Hän loi saliin Kaija Saariahon klarinettikonserton mystisen tunnelman soittaessaan lavan ulkopuolella ympäri salia. Konsertin jälkeen avautui Metsähallissa toisenlaiset tunnelmat. Sata vuotta suomalaista viihdettä täytti salin kolme kertaa viimeistä penkkiä myöten konserteissa, joita tarjosivat Markku Johansson, Arja Koriseva ja Hannu Lehtonen. Uutena tuttavuutena olemme jo jälki-istunnossa tutustuneet orkesterin nuoreen residenssitaiteilijaan, sellolahjakkuus Jonathan Roozemaniin. Kevätkauden aikana hän esiintyy kahdessa sinfoniakonsertissa ja kolmessa kamarimusiikkikonsertissa. Upean kamarimusiikkipanoksen on tarjonnut myös omat muusikkomme erilaisissa kokoonpanoissa ja erilaisissa paikoissa. Lisää, kiitos!! Ilahduttavaa on myös se, että Aplodit Orkesteri ry:n järjestämät jälki-istunnot ja muut tilaisuutemme ovat jälleen vetäneet runsaasti väkeä tutustumaan lähemmin taiteilijoihin ja myös muihin kulttuurivaikuttajiin sekä toisiimme. Elokuussa juhlitaan Lauluyhtye Rajattoman 20-vuotisjuhlaa sekä orkesterimme ja Rajattoman yhteistä 16-vuotistaivalta. Pian sen jälkeen alkaakin Sibelius-Festivaalin 17-vuotisjuhlinta Sibeliustalossa. Lehden toimituskunta 3 Aplodit 2/2016

4 Ke klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Sinfonia Lahti Dima Slobodeniouk, kapellimestari Johanna Rusanen-Kartano, sopraano Ville Rusanen, baritoni Ylioppilaskunnan Laulajat Sibelius a cappella (YL), johtaa Pasi Hyökki Kuusi laulua mieskuorolle op. 18 Sortunut ääni Terve kuu Venematka Saarella palaa Metsämiehen laulu Sydämeni laulu Rakastava Veljeni vierailla mailla Kullervo 4 Aplodit 2/2016 Klo 18 Puusepän Sali Johdatus konserttiin (suomeksi, vapaa pääsy) Ylioppilaskunnan Laulajien johtajan Pasi Hyökin haastattelu / Ville Komppa To klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Sinfonia Lahti Dima Slobodeniouk, kapellimestari Anu Komsi, sopraano Lemminkäinen Sibeliuksen lauluja Jubal En slända Höstkväll Luonnotar Klo 18 Puusepän Sali Johdatus konserttiin (englanniksi, vapaa pääsy) Dima Slobodenioukin haastattelu / Ville Komppa lahden kaupunginorkesteri Sibeliusfestivaali Pe klo 15 Kalevi Aho -sali, La klo 14 Felix Krohn -sali, Lahden musiikkiopisto Lahden konserttitalo KAMARIMUSIIKKIKONSERTTI KAMARIMUSIIKKIKONSERTTI Sibeliuksen pianomusiikkia Sibeliuksen lauluja Juhani Lagerspetz, piano Lilli Paasikivi, mezzosopraano Sonaatti F-duuri op. 12 Ilmo Ranta, piano Lied op. 97 nro 2 Koivu op. 75 nro 4 La klo 17 Sibeliustalo Rêverie op. 58 nro 1 SINFONIAKONSERTTI Kyllikki op. 41 Sinfonia Lahti Viisi karakteristista impressiota op. 103 Dima Slobodeniouk, kapellimestari Viisi luonnosta op. 114 Sanomalehdistön päivien musiikkia Sinfonia nro 2 Pe klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Klo 16 Puusepän Sali Göteborgin sinfonikot Johdatus konserttiin Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari (suomeksi, vapaa pääsy) Metsänhaltija Martti Turtola: Rakastan Sibeliusta Satu ja muita musiikillisia tunnustuksia Sinfonia nro 5 Su klo 11 Sibeliustalo Klo 18 Puusepän Sali SIBELIUSTA PYHÄAAMUNA Johdatus konserttiin On a String tulkinta Sibeliuksen (englanniksi, vapaa pääsy) viulukonsertosta Santtu-Matias Rouvalin haastattelu / Ville KomppaS Minna Pensola, viulu Heini Kärkkäinen, piano Kaari Martin & Minna Tervamäki, tanssi

5 Metsähallissa tapahtuu ihmeitä Tähtitanssija Minna Tervamäen ja nykyflamencon edelläkävijän, koreografi Kaari Martinin tanssiteos On a string on tulkinta Sibeliuksen viulukonsertosta. Teoksessa kohtaavat perinne ja nykyisyys, suomalaisuus ja kansainvälisyys sekä herkkyys ja demonisuus. Naiset lähestyvät Sibeliusta flamencon musikaalisuuden ja herkkyyden sekä nykybaletin ilmaisukeinojen kautta. Heidän mukaansa Sibeliuksen viulukonsertto puhuttelee, koska se on suora ja rehellinen, ja siinä on ajatonta kapinallista asennetta. Sibelius-festivaali AINOLASSA Ainola tunnetaan Jean Sibeliuksen rauhan tyyssijana, jossa saivat alkunsa suurin osa säveltäjämestarin tuotannosta. Se rakennutettiin Jeanin ja Ainon toiveiden mukaisesti ja huokuu vielä tänäkin päivänä molempien läsnäoloa. Sibelius-festivaali tarjoaa Ainolassa makupaloja festivaalilla kuultavista Sibeliuksen pianoteoksista. Su klo 11, 12 ja 13 To klo 11, 12 ja 13 Sibeliuksen pianomusiikkia Juhani Lagerspetz, piano Konsertit sisältyvät museolipun hintaan. Pääsymaksut: aikuiset 10, eläkeläiset 8, opiskelijat 4, lapset (7-16v.) 2. Avoinna (ti-su klo 10 17). Kevätkauden ensimmäisessä konsertissa yleisö yllätettiin Kaija Saariahon klarinettikonserton maagisilla sävelillä ja koreografialla, jonka solistina esiintyi klarinetin suvereeni taituri Kari Kriikku. Seuraava yllätys oli Metsähalli, joka oli muuttunut tunnelmalliseksi Metsänhaltija-klubiksi. Idean isä oli basisti Sampo Lassilan Narinkkayhtye johon kuuluivat kollegansa Hannaliisa Pitkäpaasi (viulu), Antero Manninen (sello), Aleksi Trygg (viulu) ja Juha Lauronen (lyömäsoittimet). Lisäjoukkona mukana olivat pianisti Anu Silvasti, hanuristi Harri Kuusijärvi ja riemastuttavana yllätyksenä myös Kari Kriikku. Pääsimme myös kurkistamaan Buenos Airesin hämyisien tangoklubien tunnelmaan. Muusikkojemme mielessä on pyörinyt ajatus miksi konsertti-ilta ei voisi jatkua klubityyppisellä, rennommalla musisoinnilla. Samalla myös Sinfonia Lahden muusikot jalkautuvat konsertin jälkeen vapaamuotoisissa merkeissä tapaamaan yleisöä ja yleisö muusikoita Metsänhaltija-klubilla. Metsähaltija-klubi sisältyy konserttilipun hintaan. Metsänhaltijaklubiin voi tulla myös suoraan sinfoniakonsertin päätyttyä. 5 Aplodit 2/2016

6 Kamarikonserttien juhlaa Kamarimusiikkia on toivottu muusikoiden toimesta jo jonkin aikaa ja saimme luontevasti käynnistettyä pienen sarjan yhdistämällä konsertit residenssitaiteilijan kokonaisuuteen. Jonathan Roozeman on suunnitellut ohjelmakokonaisuudet, johon muusikot ilmoittautuivat mukaan. Olemme äärimmäisen ilahtuneita siitä, että yleisö otti sarjan näin innostuneesti vastaan. Näin toteaa apulaisintendentti Maija Kylkilahti. Felix Krohn -salissa järjestetty ensimmäinen konsertti sai ennakoitua suuremman yleisön ja tunnelma salissa oli ihastuttavan intensiivinen ja lämmin. Kamarimusiikille näyttää todella olevan kysyntää! Kiitos kaikille mukana olleille 7.4. klo 18 Felix Krohn -salissa jatketaan uusien teosten parissa! Matalien jousien juhlaa Taidemuseossa Lahden taidemuseossa soivat jousiston tummat värit, sello ja basso kontrastina olivat Nepal-näyttelyn riemukkaat värit. Sanna Palas-Lassila (sello) ja Timo Ahtinen (basso) loihtivat huikean kattauksen: Jean Barrièren Sonaatti sellolle ja kontrabassolle, Alfred Schnittken maagisiin tunnelmiin vievän teoksen Hymnus 2 sekä loppukevennyksenä Rossinin Duon sellolle ja bassolle. Konsertin tunnelma oli erittäin intensiivinen, kiitos soittajillemme. Konsertti on osa orkesterin pienryhmätoimintaa palaamme siihen aiheeseen syksyn Aplodit-lehdessä. Pyhäpäivä Historiallisessa museossa Historiallisessa museossa oli melkoinen hyörinä toisena adventti-iltapäivänä, kun saliin mahdutettiin yhdeksän muusikkoa ja tuvan täydeltä yleisöä. Tunnelma oli tiheä, kaikki saatavilla olevat tuolit täyttivät salin ääriään myöten. Konsertin idea lähti liikkeelle jo kesällä, kun muusikoistamme koottu Lahden puhallinkvintetti esiintyi Sysmän suvisoitossa: kamarimusisointia haluttiin lisää, ja porukalla suunniteltiin mitä voitaisiin tehdä tulevaisuudessa. Konsertin ohjelma koostui Mozartin ja Johan Christian Bachin teoksista. Mozart tarjosi Kegelstatt Trion klarinetille, fagotille ja pianolle sekä Kvinteton pianolle ja puhaltimille. Mozartin teosten välissä soi J.C. Bachin Kvintetto D-duuri op. 11 no 1 huilulle, oboelle, viululle, alttoviululle ja sellolle.teosten piano-osuudet hoiti muusikkojemme luottopianisti Anu Silvasti. Kiitokset Aplodit Orkesterille ry:n ja Lahden muusikot ry:n tuesta sekä historiallisen museon tarjoamasta tilasta. 6 Aplodit 2/2016

7 Barokki ja basso Anna Rinta-Rahko on orkesterin kontrabassoryhmän jäsen. Pikkulinnut lauloivat, että Annalla olisi kontrabasson lisäksi toinen, harvinainen soitin. Mistä soittimesta on kyse? Asiasta piti tietenkin ottaa selvää. Anna kertoi soittimen olevan violone, tarkemmin G-violone. Nimessä oleva G tulee kuulemma soittimen virityksestä G-C-F-A-d-g, ja ääniala on siten kvartin selloa matalampi. G-violone kuuluu viola da gamba-perheeseen, jonka tunnusmerkkeinä ovat kuusi kieltä ja kvarttiviritys keskellä olevine tersseineen. Violonessa on otelaudassa nauhat kuten kitarassa, ja virityksen ansiosta sillä voi soittaa murtosointuja hieman kitaran tapaan. Gviolone oli käytössä barokin ajan musiikissa 1500-luvulta aina 1600-luvun loppupuolelle erilaisissa yhtyeissä. Annan omalla soittimella ei kuitenkaan vielä 1500-luvulla soitettu vaan se on ihka uusi, valmistui juuri ennen viime joulua. Se on kopio Venturo Linarolon vuonna 1604 Venetsiassa rakentamasta soittimesta, ja sen valmisti Annan tilauksesta kölniläinen soitinrakentaja Benjamin Grießhaber. Suomessa on tiettävästi vain kuusi G-violonea, joten on todella kyse melko harvinaisesta soittimesta. Kysymykseen, mitä violone tarkoittaa, Anna kertoi, että violone-nimitys voi tarkoittaa monenlaista jousibassoa luvun lopulta alkaen jousisoitinperheisiin ( viuluperhe ja gambaperhe) alkoi ilmaantua monen kokoisia ja näköisiä bassosoittimia. Kielten lukumäärä vaihteli kolmesta kuuteen, soittimilla oli hyvin erilaisia virityksiä, ja soitinten nimitykset vaihtelivat riippuen siitä, missä maassa tai kaupungissa liikuttiin. Kielistä puheen ollen, ne on tehty lampaan suolista. Ison haasteen soittamiseen tuo saada kielet pysymään vireessä Suomen talvessa, ne kun reagoivat herkästi ilman kosteuden muutoksiin. Kuinka Anna sitten tuli hankkineensa G-violonen? Hän kertoo opiskelevansa työnsä ohessa barokkimuusikon amk-tutkintoa ammattikorkeakoulu Noviassa. Anna on jo aiemmin soittanut barokkibassoa, mutta pääsee nyt opintojensa ansiosta perehtymään myös tähän toiseen barokin ajan bassosoittimeen, G-violoneen. Omana haaveenaan Annalla on päästä soittamaan gamba-consortissa violonea. Kokoonpanolle on hänen mukaansa sävelletty paljon ihanaa musiikkia, säveltäjinä esimerkiksi John Dowland, William Lawes ja Cristopher Simpson. Haaveet tuppaavat etenkin aikaansaavilla ihmisillä toteutumaan, joten jäämme innolla odottelemaan tietoa gamba-consortista kera Annan ja G-violonensa! Virve Nuorgam 7 Aplodit 2/2016

8 50 VUOTTA SITTEN Lahden orkesterielämää kevätkaudella 1967 ja vähän muulloinkin MAALISKUUN LOPPUPUOLELLA1967 lahtelaisia kohtasi suuri suru, kun pidetty kaupunginjohtaja Olavi Kajala menehtyi tapaturmaisesti lomamatkallaan Kanarian saarilla. Kajala työskenteli kaupunginjohtajana vuodesta 1942 lähtien, ja näiden vuosien aikana hän ehti toimia myös kolmeen eri otteeseen kansanedustajana. Eräässä 60-luvun puolivälin Lahtea esittelevässä lyhytfilmissä tulee ilmi Kajalan mieltymys klassiseen musiikkiin, jota hän sanoo kuuntelevansa radiosta mieluiten oman kaupungin orkesterin esittämänä. Lahden kaupunginorkesteri oli kunnallistettu jo vuonna 1950, mutta kesti vuosia ennen kuin päätoimisten muusikkojen määrä oli sellaisella tasolla, että orkesteri tuli toimeen omin voimin. Konsertteja oli radioitu harvakseltaan jo 50-luvulta lähtien, mutta niissä oli lavalla yleensä aina enemmän tilapäisesti kuin päätoimisesti palkattuja soittajia. ORKESTERIN TYÖTAHTI on ollut jo 1960-luvulla hämmästyttävä, vaikka resurssit olivat aivan toisenlaiset kuin nykypäivänä. Konsertteja oli vuotta kohden enemmän, ja sen lisäksi orkesteri oli mukana Lahden Oopperan näytöksissä sekä myös kaupunginteatterin musikaaleissa. Soitantokaudella annettiin myös koululaiskonsertteja sekä muutamia puisto- ja tehdaskonsertteja. Tilattuja esiintymisiä oli peräti 25. Syksyllä 1966 orkesteri vieraili jo toistamiseen Lahden ruotsalaisessa ystävyyskaupungissa Västeråsissa. Orkesterin vakinainen kokoonpano oli tuolloin hämmästyttävän pieni ohjelmistoon suhteutettuna, sillä siihen kuului ainoastaan 23 päätoimista soittajaa, neljä oppilassoittajaa sekä kaksi vakinaista avustajaa. Tällä kokoonpanolla voitiin hoitaa oikeastaan vain viihde- ja koululaiskonser- Kapellimestari Urpo Pesonen tit. Sinfoniakonserteissa oli tilapäisesti palkattua työvoimaa lavalla yleensä 5 15 henkeä, joskus enemmänkin. Tilannetta helpotti se, että ammattitasoisia soittajia saatiin apuun Hennalan varuskuntasoittokunnasta, ja lisäksi oli käytettävissä myös joitakin päteviä paikallisia amatöörejä. Toki soittajia tuli avustamaan myös pääkaupungin orkestereista. Oman orkesterin muusikoista kaksi antoi vuoden 1967 aikana ensikonserttinsa Helsingissä. Tilaisuuksien merkitystä korosti se, että toista konserttimestaria Jussi Pesosta ja soolosellisti Heikki Rautasaloa oli säestämässä pianon sijasta oma orkesteri. Kyseiset lahjakkuudet siirtyivät seuraavana vuonna radion sinfoniaorkesterin riveihin. SOITANTOKAUDELLA oli ohjelmassa useita suuria sinfonioita, joista mainittakoon Brahmsin ensimmäinen ja neljäs, Madetojan toinen, Sibeliuksen neljäs, Tšaikovskin kuudes sekä Šostakovitšin ensimmäinen. Lahden Oopperalla oli ohjelmassaan tuolloin Aarre Hemmingin johtama Rossinin Sevillan parturi, ja teatterissa meni musikaali Hello Dolly. Tarjontaa oli siis kaupunkilaisten kannalta mukavasti ja muusikot istuivat harva se ilta pultissa. Ihan kaikki eivät tätä menoa kestäneet, sillä esim. eräästä vuoden 1967 joulukuun Hello Dollyn esityksestä puuttui kokonaan yksi soitinryhmä, kun toinen soittajista ei kyennyt paikalle ollenkaan, ja toinen istui teatterin orkesterisyvennyksessä vahvasti päihtyneenä ja lähes soittokyvyttömänä. ORKESTERIN KAPELLIMESTARINA oli 1967 Urpo Pesonen, joka työskenteli tehtävässään vuodet Kevätkauden 22 konsertista hän johti suurimman osan, sillä vain neljässä konsertissa käytettiin vierailevaa kapellimestaria. Joinakin vuosina vierailija-kapuja saattoi käydä enemmänkin. Varsinainen luottovierailija etenkin 60- ja 70-luvuilla oli Lahden musiikkiopiston rehtori Aarre Hemming. Hän oli suorittanut kapellimestaritutkinnon Sibelius-Akatemiassa 1953 ja toiminut mm. Hyvinkään orkesterin ja Lahden Oopperan kapellimestarina. Vuoden 1967 ulkomaisista solisteista mainittakoon tässä vain viulutaiteilijat Rucciero Ricci ja Oleg Kagan, jotka molemmat vetivät salin täyteen yleisöä. Kaganin vieraillessa Lahdessa kaikki halukkaat eivät mahtuneet saliin, ja hänen seuraavan vierailun toivottiinkin toteutuvan mahdollisimman nopeasti. Orkesterin omista muusikoista esiintyivät solistisissa tehtävissä Jussi Pesosen ja Heikki Rautasalon lisäksi mm. Tuure Kivilä, Ate Saarinen ja Esko Seppälä. KONSERTIT PIDETTIIN alkusyksystä 1954 valmistuneessa Lahden konserttitalossa, jossa on vuosien saatossa toiminut myös mm. tavaratalo, keilahalli, elokuvateatteri, pääkirjasto sekä hotelli-ravintola Salpaus. Musiikkiopisto (nyk. Lahden Konservatorio) on 8 Aplodit 2/2016

9 toiminut talossa alusta lähtien, mutta vasta hotelli-ravintolan vuokrasopimuksen päätyttyä vuonna 1973 tilakysymys saatiin vähitellen pois päiväjärjestyksestä. Noin kuusisataa henkeä vetävä sali ei ollut suuren suuri, mutta se oli akustiikaltaan varsin hyvä. Vielä 1960-luvulla se oli Turun salin lisäksi maamme ainoa varsinaiseen konserttikäyttöön suunniteltu tila. Vuonna 1965 Lahden kaupunki oli ostanut Lahden Musiikkiopisto Oy:n osake-enemmistön. Musiikkilautakunta vuokrasi salin ja sen aputilat kaupunginorkesterin tarpeita varten vuosittaisella sopimuksella, jonka myötä tilat siirtyivät sen hallintaan. Kaupunginkirjasto muutti taloon syksyllä Samana vuonna uusittiin salissa vahvistin- ja valonheitinlaitteet, ja kyseisenä vuonna Yleisradio käytti salia nauhoituksiinsa yhteensä noin 60 tuntia. VUODEN 1967 Lahden musiikkielämään liittyvistä asioista mainittakoon vielä Lahden musiikkiopiston perustajan Boris Sirpon poismeno heti alkuvuodesta. Hän oli perustanut opiston Viipuriin vuonna 1918 ja toimi sen johtajana talvisodan syttymiseen saakka. Lahteen opisto asettui lopullisesti sotien jälkeen. Yksittäisistä konserteista voisi nostaa esiin Aarre Hemmingin johtaman marraskuisen oopperakonsertin, jossa orkesteri, paikalliset solistit ja Lahden Mieskuoro esittivät kohtauksia Verdin Aidasta. Marraskuussa kantaesitettiin Urpo Pesosen johtamana myös Lahden kaupungin tilaama Tauno Marttisen viides sinfonia Shamaani, joka kasvoi myöhemmin vielä yhdellä osalla. Orkesteri esitti uusitunkin version en sim mäisenä viisi vuotta myöhemmin. Hannu Kivilä 9 Aplodit 2/2016

10 Jälkiistunnot Aplodien nimikkokonsertti tarjosi Vaughan Williamsin, Mozartin ja Brahmsin teoksia, joiden maailmaan meidät johdatteli Aarno Cronvall. Konsertin jälkeen jatkoimme keskustelua leppoisassa jälkiistunnossa monitoimi-aarnon jutustellessa niin sellonsoitostaan kuin juristiopinnoistaan. Aarnon juristiura päättyi legendaaristen Niilo Ihamäen ja Martti Silvennoisen innoittamana radio- ja TVtoimittajan työhön meidän kaikkien onneksi. Pikaisiin jälleennäkemisiin ja kuulumisiin toivovat aplodilaiset. Aarno Cronvall ja Maija Kylkilahti Aplodit-yhdistyksen ensimmäinen taiteilijahaastattelu eli sittemmin jälki-istunnoksi nimetty rupattelutuokio, toteutettiin kaksi kuukautta yhdistyksen perustamisen jälkeen helmikuussa Puuhamiehenä oli intendentti Tero- Pekka Henell, joka istutti Marja Leivon kylmiltään haastattelemaan Izumi Tatenoa. Se oli ensimmäinen jälki-istunto. Oli ilo haastatella Tatenoa nyt 25 vuotta myöhemmin, jolloin kuulimme Ravelin pianokonserton vasemmalle kädelle. Jälki-istunnossa saimme kuulla karismaattisen Tatenon rauhallista, syvällistä ja hymyilevää jutustelua. Ilta oli ikimuistettava - samalla myös hiukan haikeakin. 10 Aplodit 2/2016

11 16.2. Jälki-istuntovieraaksemme saimme nuoren virtuoosin Jonathan Roozemanin, joka konsertissa soitti vähemmän tunnetun Henri Vieuxtempsin ensimmäisen sellokonserton. Jonathan lumosi kaikki kuulijat niin persoonana kuin muusikkonakin. Keskustelun aiheet rönsyilivät leppoisasti laidasta laitaan, Jonathan ei ole vain virtuoosi sellonsa kanssa, vaan myös mukava keskustelija. Varmaan kaikki muistamme tämän jälkeen oudon belgialaisen säveltäjän, jonka Jonathan herätti henkiin Hienoa, että meillä on mahdollisuus nauttia lisää Jonathanin sellosta: 7.4. klo 18 kamarimusiikkia Felix Krohn -salissa ja klo 19 Shostakovitsin sellokonserton nro 1 ja sen jälkeen pääsalissa vielä klo Schubertin kvintetto. Residenssitaiteilijamme on ansainnut tittelinsä. Jonathan Roozemanin ja Osmo Vänskä Marja Leivo, Ilkka Laasonen ja Teemu Kirjonen Toivotimme jälki-istuntoon tervetulleiksi teatterin ja orkesterin nokkamiehet, teatterinjohtaja Ilkka Laasosen ja Sinfonia Lahden intendentti Teemu Kirjosen Elgarin Enigmamuunelmien saattelemana. Konsertin alkupuolella soivat puolalaisen säveltäjän Mieczyslaw Weinbergin Puolalaisia melodioita sekä upeasti Ilja Gringoltsin tulkitsema Viulukonsertto. Enigma muunnelmat on ollut Ilkka Laasoselle erittäin kiinnostava teos, jossa Elgar kuvaa vaimoaan, itseään ja läheisiä ystäviään. Enigma arvoitus kiehtoo teatterimiestä, mikä on teoksen todellinen arvoitus? Oli mielenkiintoista kuulla, miten läheisiä ovat teatteri ja orkesteri, mutta kumminkin varsin erilaisia instituutioita. Se mitä lavalla näkyy, näyttelijät ja lavastus, on pieni osa teatterin massiivisesta koneistosta. Kaikki se, mitä yleisö ei katsomossa yleensä näe, on valtaisa verstas, valoja äänitarkkaamot, kulissit, puvustot, lavamiehet Selvä ero taiteilijoidemme välillä on: näyttelijät osaavat partituurin ulkoa ja muusikot lukevat nuoteista. Orkesteri tuottaa konsertin vain yhden kerran, joskus tosin on myös uusintoja. Orkesterin työskentely eroaa teatterista, näyttämöllä uurastaa yleensä yhtä aikaa soittajaa. Seuraavalla viikolla ovat jo uudet nuotit edessä, jolloin alkavat orkesteriharjoitusta edeltävät kotiharjoitukset ja konsertti! Kaiken tämän takana on toimisto ja sen tehokas koneisto. Jälleen uusi ero: kapellimestari johtaa korokkeelta, teatterin ohjaaja pysyy piilossa. Meillä on suuri onni ja ilo, että meillä on hyvä teatteri ja hyvä orkesteri. Kun nämä kaksi instituutiota aikoinaan pantiin yhteen, saimme nauttia korkeatasoisista oop peroista. Kumpikin jälki-istuja on kaivannut yhteistä oop peraproduktiota, mutta näillä resursseilla ei omaa oopperatuotantoa ole horisontissa. Ehkä joskus. Aplodit Orkesterille r:yn vuosikokous teki seuraavat henkilövalinnat: Tarja Kaplas, puheenjohtaja Veikko Heinänen, varapuheenjohtaja Virve Nuorgam Arja Järstä Anna Starckjohann Jukka Järvinen Katriina Ruokonen Uudet hallituksen jäsenet ovat Eeva Rimpi Ulla Weijo Marketta Andersen Kirsi-Marja Lagerstam 11 Aplodit 2/2016

12 Dima tutuksi Tammikuisena tiistaina hyvissä ajoin ennen kello viittä aplodilaisia alkoi runsaslukuisesti kokoontua Lahden kaupunginteatterin ylälämpiön baarin lähistölle. Kuohuviinilasillisten tai kahvikuppien kanssa hakeuduttiin pöytiin vaihtamaan tuttujen ja ystävien kanssa alkuvuoden kuulumisia ja odottamaan Dima Slobodenioukin saapumista. Tapaamisen tarkoitus oli tutustua lähemmin Dimaan ja Dima meihin. Diman kausi on alkanut sekä orkesterin että yleisön suosion saattelemana, senhän olemmekin hyvillä mielin havainneet. Tilaisuus muodostui iloisen poikkitaiteelliseksi, kun myös teatterinjohtaja Ilkka Laasonen liittyi hetkeksi seuraamme - hetki venähti ja Ilkan työkiireet siirtyivät iltaan. Kaupunginteatteri ja Sinfonia Lahti ovat Lahden tärkeimpiä kulttuuritarjonnan lähteitä. Oli herkullista seurata näiden kahden kulttuurivaikuttajan keskustelua. Meille aplodilaisille oli mahtava juttu päästä kuulemaan heidän ammatillisia näkemyksiään ja mielipiteitään. Tuntui myös siltä, että musiikkimiestä taisi puraista teatterikärpänen ja teatterimies nautti keskustelusta niin, että lupasi tulla konserttiin ja jälki-istuntoomme 16.3., jossa myös Teemu Kirjonen astuu kuvaan. Dima tuntui olevan innoissaan sekä aplodilaisten että teatterijohtajan tapaamisesta ja pyrkii teatteritaiteen ystävänä pikimmiten tutustumaan Lahden teatterin tarjontaan. Aplodilaisille tilaisuus avarsi käsitystä kahdesta tärkeästä kulttuuri-instituutiosta sekä kummankin laitoksen erityispiirteistä. Teatterin lämpiö loi lämminhenkiset puitteet tapahtumalle. Intiimin oloinen hetki toi Diman läheiseksi, kuin olisi istahtanut omaan pöytääni. PS Iloisen ja rennon keskusteluhetken päätteeksi muuan aplodilainen muisti, että tavaramerkkimme villasukat toimitetaan sekä Dimalle että Ilkalle. Tärkeät kengännumerot tarkistettiin - sukat toimitetaan näille mukaville, oikeasti isokenkäisille ystävillemme ensitilassa. 12 Aplodit 2/2016

13 Erkki Krohn in memoriam Aplodit Orkesterille ry:n ja Erkki Krohnin vuorovaikutus ja ystävyys syttyi ensi näkemältä. Erkki ryhtyi luotsaamaan Aimo Känkäsen ohella Urkuviikkoa ja Aplodit Orkesterille ry taapersi tuolloin ensi askeleitaan. Yhteisiä ideoita alkoi syttyä pian. Ensimmäinen tapaaminen oli Ristinkirkossa, jossa Erkki ja Kalevi Kiviniemi esittelivät urkujen anatomiaa, urkujen historiaa ja eri aikakausien teoksia. Pääsimme myös itse kokeilemaan, miltä tuntuu soittaa neljällä raajalla yhtä aikaa. Erkki Krohn järjesti meille aplodilaisille ikimuistettavan matkan Bachin jalanjäljille vanhassa Itä-Saksassa. Loistavaksi asiantuntijaksi matkalle Erkki nappasi Hannu Taanilan, joka bussitaipaleilla sivisti meitä kertomalla Bachista ja matkakohteistamme. Pari vuotta sitten Erkki ideoi matkan Leipzigiin, Bachin kaupunkiin, jossa saimme kuulla koskettavan Johannes-passion Bachin omassa kirkossa, Tuomas-kirkossa. Kiitos Erkki näistä elämyksistä. Erkin suurin ponnistus oli täyttää Sibeliustalon urkuparven musta aukko, saada Sibeliustaloon urut. Urkujen hyväksi perustettiin Pro Organo Pleno ry, johon Erkki hankki ensimmäiset 50 jäsenentä Aplodit Orkesterille ry:n Saksan-matkalla Alkoi suuri urkurahojen kartuttamisprojekti. Monen kodin seinällä on kunniakirja, jonka omistajalla on yksi tai useampi urkupilli, monen ihmisen rintapielessä on tyylikäs urkupinssi, moni riensi sankoin joukoin Leningrad Cowboyn hyväntekeväisyyskonserttiin, monen kotia kaunistaa lasinen urkuveistos, Teerenpeli tuotti urkujen ja oluen ystäville Urkupillioluen Merkittävän työn teki myös säveltäjä Kalevi Aho, joka sai aikaiseksi euron avustuksen Suomen Kulttuuurirahastolta, mikä käytännössä ratkaisi koko projektin jatkumisen. Me aplodilaiset jäämme kaipaamaan Erkkiä, joka toimi myös Aplodien hallituksen varapuheenjohtajana. Muisto hyvästä ystävästämme elää kauas tulevaisuuteen. Aplodilaiset Urkuviikolle uusi johtaja Lahden kansainvälinen urkuviikko sai uuden johtajan Erkki Krohnin pitkäaikaisen, tammikuussa menehtyneen Erkki Krohnin tilalle. Uusi johtaja löytyi kotikaupungistamme Lahdesta. Suuriin saappaisiin astuu 1.6. alkaen Pauli Pietiläinen, tuttu lahtelaisille Ristinkirkon kanttorina sekä myös Keski-Lahden seurakunnan pappina. Pietiläisen lisäksi on Urkuviikolle pestattu hallintoa ja muita juoksevia asioita hoitava tuottaja Matti Pöllänen, pitkäaikainen apu Urkuviikon moninaisissa projekteissa. Aplodit Orkesterille ry:n pitkäaikainen yhteistyö Urkuviikon kanssa jatkuu. Matti Pöllänen ja Pauli Pietiläinen 13 Aplodit 2/2016

14 UUDET SOITTAJAMME Sofia Greus, viulu Sofia Greus aloitti orkesterissamme vakinaisena I-viulistina kevätkauden alussa. Hän on syntyjään lahtelainen, mutta muutti 15-vuotiaana Helsinkiin opiskelemaan, ja paluumuutti Lahteen nyt töiden perässä. Sofia sanoo rakastuneensa viulun ääneen jo kaksivuotiaana seuratessaan konserttia televisiosta. Hinku päästä soittamaan oli kova! Alkoi vimmattu viulun kinuaminen, ja nelivuotiaana sain instrumentin sillä ehdolla, että suostun myös käymään viulutunneilla. Oma toiveeni oli, että saisin vain rauhassa soittaa viulua. Ammattimainen orkesterityö alkoi Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksen aikaan. Sofia on ollut myös monivuotinen sijainen Radion Sinfoniaorkesterissa sekä viime syyskauden Helsingin kaupunginorkesterissa. Sibelius-Akatemian opintojen ohella hän täydensi opiskelujaan Italiassa Fiesolen musiikkikoulussa. Kamarimusiikki on lähellä sydäntäni, ja olen esiintynyt Artende -kvartettini kanssa useilla musiikkifestivaaleilla. Muista esiintymisistä haluan mainita useat RSO:n ulkomaan kiertueet sekä Kent Naganon johdolla esitetyn Bruckerin 4. Sinfonian. Vastapainona klassiselle musiikille unohtumattomia kokemuksia on ollut muun muassa täydelle Hartwall-areenalle vedetty keikka amerikkalaisen Disturbed -hevimetallibändin kanssa. Vapaa-ajallaan Sofia nauttii matkustelusta, aasialaisten ruokien kokkailusta ja ihmisten kohtaamisesta. Odotan suurella innolla tulevia konsertteja vanhassa kotikaupungissani hienojen uusien kollegoiden kanssa. Ja mikä parasta, Suomen kauneimmassa konserttitalossa! Esittelemme tässä myös kevätkauden loppuun saakka orkesterissa soittavat muusikot. Oboisti Leena Salminen vietti lapsuutensa riihimäkeläisellä maitotilalla vanhempiensa ja sisarustensa kanssa. Musisointi kuului perheen jokapäiväiseen elämään ja niinpä, Leena hakeutui kuusivuotiaana pianonsoiton oppiin Riihimäen Musiikkiopistoon. Pari vuotta myöhemmin Leenalle tarjottiin oboeta. Musiikkiopistossa haluttiin kokeilla, pystyykö pieni ja nuori tyttö sitä soittamaan. Leena ei tuntenut soitinta, mutta kotiväki kannusti kokeilemaan - ja sillä tiellä ollaan! Lukioikään ehdittyään Leena hakeutui Helsingin Sibelius-lukioon. Ja tärkeää oli, että lukio mahdollisti pääsyn soittamaan sinfoniaorkesterissa! Seuraavat etapit olivat oboen jatkoopinnot Metropolia-ammattikorkeakoulussa ja Sibelius-Akatemiassa, jossa on tarkoitus saada kanditutkinto tänä keväänä valmiiksi. Leena opiskelee myös englannintorvea, oboen sisarsoitinta. Tähän mennessä tärkein työkokemus on juuri nyt Sinfonia Lahdessa soittaminen, joka on Leenan ensimmäinen pidempiaikainen työrupeama. Leena Salminen, oboe Olin todella innostunut ja otettu, kun pääsin Sinfonia Lahteen soittamaan! On mahtavaa saada soittaa ammattilaisorkesterissa! Pääsen kokemaan, mitä orkesterimuusikon työ oikeasti on, kun joka viikko on uusi ohjelma, ja se pitää pystyä sisäistämään nopeasti. Olen oppinut paljon orkesterityöskentelystä ja omasta roolistani siinä. I-viuluissa soittaa Sebastian Silen, joka asuu perheensä kanssa Espoossa. Hänen vanhempiaan musiikki kiinnosti siinä määrin, että ohjasivat pojan viisivuotiaana viulunsoiton oppiin. Aluksi viulu oli mukava harrastus, mutta Sebastian päätti kuitenkin yrittää, olisiko muusikon ammatti se oikea. Sebastian opiskeli pari vuotta Göteborgissa ja viisi vuotta Zürichissä. Opiskelu on edelleen mieluisaa, niinpä hän työstää tällä hetkellä Sibelius-Akatemiassa taiteellista tohtorintyötä. Tarkoitus on tutkia, missä määrin Sibeliuksen viulu- ja pianokappaleissa löytyy muihin pohjoismaisiin säveltäjiin yhdistäviä tekijöitä. Useista työkokemuksista tärkeimmät lienevät Tampere Filharmoniassa kolmantena konserttimestarina ja parin kuukauden 1. konserttimestarin sijaisuus Norrlandsoperan sinfoniaorkesterissa Uumajassa. Suurin osa vapaa-ajasta kuluu perheen kanssa tavallisessa arkielämässä. Sebastian pitää tärkeänä myös pysytellä ajan tasalla tiedemaailman tapahtumien suhteen. Ja aikaa on sävellystyöllekin viime aikoina lyötynyt. Sinfonia Lahden työskentely, erityisesti Sibelius Festivaaliin osallistuminen syksyllä, on jäänyt hienona kokemuksena mieleen. Hän iloitsee myös tutustumisesta uusiin hienoihin muusikoihin täällä. Antti Salovaara on lahtelaislähtöinen fagotisti, joka opiskelee tällä hetkellä Hannoverin musiikkikorkeakoulussa. Antti sanoo vanhempiensa olleen musiikkimyönteisiä ja heidän mie- 14 Aplodit 2/2016

15 PERHEPIIRISTÄ Alttoviulisti Riikka Lounamaalle on syntynyt helmikuun 3. päivänä esikoistyttönen. Riikka iloitsee tyytyväisestä vauvastaan. Lapsen seura viehättää häntä, vaikka hoito on luonnollisesti työpainotteista. Se on helpompaa, mihin hän oli varautunut kuulemiensa vauvajuttujen luomien mielikuvien perusteella. On hienoa olla äiti! Fagotisti Essi Vartiolle syntyi niin ikään esikoisvauva, Armas Eevert, tammikuun 7. päivänä. Armas on rauhallinen pikku söpöliini, joka riemastuttaa onnesta soikeita vanhempiaan. Fagotinsoitto on vielä tauolla, mutta klassista musiikkia Armas kuulee radiosta ihmetellessään maailmaa leikkimatolta. Sebastian Silen, viulu lestään lapsen terveeseen kehitykseen kuului sekä liikunta- että musiikkiharrastus! Äiti opasti alkuun pianonsoitossa, ja opinnot jatkuivat Päijät-Hämeen Konservatoriossa. Kiitos kuitenkin opettaja Marjatta Greusille, hän opasti 13-vuotiaan pojat puhallinmusiikin pariin. Lahden musiikkiluokilla Antti sai vankan pohjakoulutuksen kurinalaiseen työtapaan. Lukioaikojen Antti Salovaara, viulu keikkabändeissä ja Hennalassa varusmiessoittokunnan palveluksessa kertyi lisäoppia myös keikkatyöhön. Mestarikursseilla ja erilaisissa kokoonpanoissa soittaminen sekä Pariisissa vietetty vuosi ovat olleet tukena kouluttautumisessa. Työtilaisuudet eri sinfoniaorkestereissa, festivaaleilla ja omien konserttien järjestäminen koulitsevat nuorta fagotistia. Sinfonia Lahden ajalla hän toteaa oppineensa erittäin paljon tärkeitä sinfoniaorkesterityöhön liittyviä asioita. Antti sanoo kuunnelleensa koululaisena paljon Sinfonia Lahden konsertteja, ja on myös osallistunut Laulupuu -kuoron esiintymisissä. Niinpä työskentely Lahden orkesterissa on tunteikkaampaa kuin missä tahansa muussa orkesterissa. Klarineteissa kevätkaudella soittava Fàtima Boix-Cantó on Espanjasta kotoisin ja asunut Suomessa vuodesta 2009 opiskellen musiikkia ja työskennellen samalla eri orkestereissa. Fàtima aloitti klarinetin soiton toisessa pienen kotikaupunkinsa Agost an kahdesta puhallinorkesterista. Opinnot jatkuivat Alicantessa, jolloin Fàtima päätti ryhtyä orkesterimuusikoksi. Alempaan tutkintoon johtava konservatorio-opiskelu alkoi 2007 Murciassa. Vaihto-oppilaaksi Lahteen hän tuli 2009 ja vuotta myöhemmin hän pääsi Sibelius-Akatemiaan. Suomessa Fàtima aloitti työskentelyn orkesterimuusikkona, josta sanoo saaneensa paljon uutta kokemusta. Ensimmäinen työ oli Radion Sinfoniaorkesterissa, ja myöhemmin Sibelius-Akatemian kontakteilla muissa orkestereissa, mm. Tapiola Sinfoniettassa. Sibelius-Akatemia antoi hienoja mahdollisuuksia ja kokemuksia myös Yhdysvaltoihin ja Japaniin suuntautuneiden matkojen kautta. Vapaa-ajalla jooga, hölkkääminen ja tanssi ovat Fatiman mieluisia harrastuksia, kotona Espanjassa Fatima lenkkeilee lähivuorilla. Liekö Fatiman maalaus- ja valokuvaharrastus saa aiheita vuoristosta? Sinfonia Lahdessa soittajat ovat hyvin arvostavia, kannustavia ja mukavia. Ja orkesterin sointi on uskomatonta, tunnen olevani etuoikeutettu saadessani soittaa täällä, kertaa Fatima. Fàtima Boix-Cantó, klarinetti Huiluissa soittaa kevätkaudella Iryna Gorkun-Silen, joka on syntynyt Ukrainan Kiovassa ja asuu nykyään Espoossa. Irynan tultua kouluikään äiti halusi laittaa tytön musiikki- tai voimistelupainotteiseen kouluun, jossa musiikkikoulutus kuuluu normaaliin peruskoulutukseen.. Iryna aloitti nokkahuilulla ja vaihtoi muutaman vuoden kuluttua huiluun. Opettaja soitti huilua myös Kiovan oopperassa, jolloin tyttö sai kontaktin ammatilliseen muusikkouteen hyvin varhain. Muusikon ammatti tuntui jo todennäköiseltä, niinpä Iryna jatkoi koulun jälkeen Tchaikovsky Music Academyssä Kiovassa. Vielä opiskellessaan Iryna sai I-huilistin paikan Kiovan National Symphony Orchestrassa. Iryna halusi kuitenkin vielä opiskella ja muutti Sveitsiin jatkamaan opintoja. Kun Iryna sai sekä musiikin- että musiikinopettajan tutkinnon valmiiksi muutti hän miehensä kanssa Suomeen. Iryna aloitti pian väitöstyönsä keskittyen aiheenaan ranskalaiseen huilukoulu. Iryna on ollut sijaisena sekä Sinfonia Lahdessa, Tampere Philharmoniassa että Kymi Sinfoniettassa. Olen soittanut Sinfonia Lahdessa nyt jonkin aikaa. Tämä on ollut erityinen kokemus paitsi ammatillisesti myös ystävällisen ilmapiirin vuoksi. 15 Aplodit 2/2016

16 Ylikapellimestari Dima Slobodeniouk lahden kaupunginorkesteri Osmo Vänskä, kunniakapellimestari Säveltäjät: Kalevi Aho, kunniasäveltäjä Joonas Kokkonen ( ), kunniajäsen I viulu Maaria Leino, konserttimestari (Kirill Terentiev), vuorotteleva konserttimestari Hannaliisa Pitkäpaasi, II konserttimestari Päivi Pöyry Petri Kaskela Antti Kinnunen Arja Kaskela Johanna Latvala Virpi Saraluoto Sofia Greus Sebastian Silen * avoin II viulu Aleksi Trygg Seppo Linkola Anni-Kaisa Tikkala Marja Rouvali Orvokki Kivinen Anitta Engstrand Lotta Nykäsenoja Krista Jäänsola Laura Kokko Liis Joamets Alttoviulu avoin, sooloalttoviulisti Anu Airas Oleg Larionov Marjatta Laasonen-Häggkvist Jarmo Räikkönen (Riikka Lounamaa) Katariina Ruokonen Lasse-Matti Laakso Maarit Holkko-Wagoner* Sello Ilkka Pälli, soolosellisti Sanna Palas-Lassila Ilkka Uurtimo Hannu Kivilä Teet Järvi Antero Manninen avoin Kontrabasso Eero Munter Timo Ahtinen Petri Lehto Sampo Lassila Anna Rinta-Rahko Huilu Outi Viitaniemi Eva Ryan (Eriko Korhonen) Iryna Gorkun-Silen* Oboe Lasse Junttila Jukka Hirvikangas (Eeva-Kaisa Rönkä) Leena Salminen* Klarinetti (Eeva Mäenluoma) Nora Niskanen Fàtima Boix-Canto* Jyrki Saloranta Fagotti Harri Ahmas (Essi Vartio) Antti Salovaara* Kjell Häggkvist Käyrätorvi Ilkka Puputti* Pertti Kuusi (Petri Komulainen) Mia Kasper Jarkko Peltoniemi Trumpetti Ari Heinonen Veli-Pekka Kurjenniemi Sami Siikala Pasuuna Vesa Lehtinen Antti Autio Jukka Lehtola Tuuba Harri Lidsle Lyömäsoittimet Juha Lauronen Markku Krohn Harppu Leena Saarenpää, vakituinen avustaja * määräaikainen kiinnitys Sinfonia Lahden toimisto Sibeliustalo Ankkurikatu LAHTI Teemu Kirjonen intendentti (03) Maija Kylkilahti apulaisintendentti Taina Räty markkinointipäällikkö (03) Tuomas Kinberg vanhempi asiantuntija (osa-aikaeläkkeellä) Maija Laine hallintosihteeri Erja Toivonen intendentin sihteeri (03) Kristiina Palvanen myyntisihteeri koordinaattori, lasten ja nuorten tapahtumat (03) Mika Kupari järjestäjä Jaakko-Pekka Pätynen järjestäjä Essi Kinnunen nuotistonhoitaja