Puolangan kesä Tervetuloa viihtymään Puolangalle!

Transkriptio

1 nro Puolangan kesä 2011 Tervetuloa viihtymään Puolangalle! Kädessäsi on Puolanka-lehden lomanumero, joka on jaossa koko kesän. Lehdessä esitellään Puolangan kesätarjontaa lomalaisille ja matkailijoille. Lehdessä on lähiaikojen tapahtumia, mutta ajantasainen päivitetty tapahtumakalenteri löytyy osoitteesta Toivotamme kaikille viihtyisää ja virkistävää kesää Puolangan maisemissa.

2 6 nro Onnen maa -komediaa esitetään Askanmäessä heinäkuussa Heli Seppänen Markku Pölösen käsikirjoittama Onnenmaa -näytelmä kertoo 60-luvun elämästä monipuolisesti ja tunnelmallisesti. Nauramiselta ei voi välttyä ja saattaapa itkukin tirahtaa välillä silmään. Näytelmässä koetaan monenlaista: romantiikkaa, ystävyyttä, surua, parisuhdedraamaa sekä pettymystä. Esitys kertoo tuhlaajapojasta, joka palaa levysoittimen kanssa kaupungista kotitilalleen kerskuen ja leuhkien. Isäntä ja emäntä toppuuttelevat tuhlaajapoikaa sekä antavat elämänohjeita. Näytelmässä tulee esille myös vanhanajan tapoja: heinäpellolla tehdään töitä, juoruakat kalkattavat pihalla hameenhelmat paukkuen ja arvostellen toisten puheita, pappi saarnaa synneistä seuroissa ja rakkaus roihuaa. Pääosaa näyttelee kuopiolainen Janne Romppainen, joka näytteli jo lukioaikoina opiskelutovereiden kanssa. Janne Romppaiselle Puolanka on entuudestaan tuttu muutaman vuoden takaa. Hän oli silloin opettajana Puolankajärven koululla. Silloin hän näytteli hyväähaltijaa oppilaiden produktiossa, The Joulunäytelmässä. Romppainen Pieta Kontio Tiedonsaajat Eetla (Eija Oikarinen), Helvi (Kaija Holappa) ja Saimi (Riitta Nykänen) pohtivan kylän elämää. mainitsi humoristisesti näytelleen kerran jopa lyhtypylvästä. Kun kysyin, miten hän on sisäistänyt roolihahmonsa Tenhon, Romppainen kertoi olevan kiva esittää itsestä Pieta Kontio Vanha emäntä Tiina (Asta Huovinen) laittaa dementoitunutta vanhaa isäntää Ukko-Anttia (Aarno Tauriainen) nukkumaan. Pieta Kontio poikkeavaa hahmoa. - Siinä täytyy koettaa ymmärtää maailmaa toisesta näkökulmasta, Romppainen sanoi. Lavasteet ja puvustus henkivät entistä aikaa Talon vanha isäntä Ukko- Antti nukkuu hetekassa kädet pään alla. Turkoosin värinen Volvo Amazon kaartaa pihaan kyydissään tuhlaajapoika Tenho. Tarkkailijakarjakko Virva oli ottanut hänet vänkäriksi. Kaikesta henkii 1960-luku. Askan Ahertajat ovat onnistuneet lavastamaan Askanmäen pihalle ajanmukaisen hengen. Lavasteissa nähdään muun muassa maitokärryt, pappatunturi, sekä kuullaan iki-ihanan Reijo Taipaleen musiikkia. Näytelmän puvustaja ja maskeeraja Riitta Alamartimo Pudasjärveltä on tehnyt hyvää työtä löytäessään asusteet. Hän on onnistunut myös luomaan ajanmukaisen vaatetuksen näyttelijäkunnalle. Näytelmässä näkee monenlaista asua: huivia, mekkoa, esiliinaa, ruutupaitapuseroita, pukutakkeja, kumisaapasta ja jopa Hankkijan lakki. Pukuja on löydetty Askanmäen omasta puvustosta sekä näyttelijät ja puvustaja Riitta Alamartimo ovat tuoneet omia vaatteita, sekä niitä on ostettu kirpputoreilta. - Puvustuksen kustannukseksi tuli noin 50 euroa, Alamartimo kertoi. Onnen maata on harjoiteltu ahkerasti Näytelmästä tehtiin syksyllä päätös ja tammikuussa alkoi harjoitukset, kun saatiin ohjaaja paikalle. Hän kuitenkin vaihtui toiseen eriävien näkemyksien takia. Askan Ahertajien puheenjohtaja Senja Hiltunen kysyi Tenhon (Janne Romppainen) ja tarkkailukarjakko Virvan (Liisa Oikarinen) välillä roihuaa lempi. Pieta Kontio Tenho ja hänen lapsuudenystävänsä Laura (Outi Väisänen) tanssivat Reijo Taipaleen tangon tahdissa. Aarno Tauriaista ohjaajaksi ja hän ryhtyi työhön mielellään. Tauriainen on ensi kertaa ohjaamassa. Hän myös näyttelee Onnen maassa vanha isäntä Ukko-Anttia. Näytelmää on harjoiteltu tämän vuoden aikana useana kertana viikossa, mutta näyttelijät ovat saaneet myös huilata keväällä kolmen viikon verran. Tiiviimmät harjoitukset alkoivat toukokuun alussa Askanmäessä. Itse näytelmän ensi-ilta on 2. päivänä heinäkuuta. Näytelmää esitetään Askanmäen kotiseututalon pihapiirissä kymmenen näytöksen verran. Moniuloitteinen näytelmä vangitsee katsojan tunnelmallaan ja musiikillaan. Nimirooleissa nähdään viisitoista näyttelijää sekä useita sivuroolin esittäjiä. Esiintyjät ovat talkoovoimin näyttelemässä lukuunottamatta kolmea nuorta, jotka ovat kesäsetelillä ansaitsemassa opiskelurahaa. Askan Ahertajien puheenjohtaja kertoi kaikkien olevan innolla mukana tekemässä esitystä. Talkootyössä on ollut yhteensä toistakymmentä ihmistä, joita Senja Hiltunen kiitti hyvästä ryhmähengestä. Musiikista vastaa Nikke Moilanen sekä teatteriapulaisena mainittakoon Hanna- Kerttu Sarsila.

3 nro Käynti- ja tutustumispaikkoja Puolangalla Könkään kuohuja 3 Kesäinen Puolanka huikeine vaaramaisemineen tarjoaa nähtävää ja koettavaa niin luonnon, liikunnan kuin kulttuurinkin ystäville ikään tai kokoon katsomatta. Lisäksi useissa kohteissa on nähtävissä, kuinka Puolangalla on asuttu ja eletty vuosikymmenten ja -satojenkin saatossa. Matkalainen voi yöpyä esimerkiksi Puolankajärven kauniissa ja vehmaissa rantamai- 6 4 Auho 18 8 Väyrylä 15 9 Opastusinfoa matkailijoille kirkonkylällä ja Paljakassa Paljakan luonto-opastuskeskus toimii Paljakkatalosta käsin joka viikonpäivä. Paljakkatalosta on kaikkea matkailijoille kartoista kahvilapalveluihin. Opastuspalvelun kautta voi varata majoitusta tai erilaisia ohjelmapalveluja, hankkia kalastusluvat sekä varata sisäliikuntatiloja. Opastuspalvelu tarjoaa pientä maksua vastaan myös Aska suihkutilat retkeilijöille. Nettiyhteydellä varustettu keskus tarjoaa virkistystä ja oivan taukopaikan matkailijoille. Paljakkatalon luonto-opastusinfo on avoinna arkipäivisin kello ja viikonloppuisin kello Luonto-opastusinfon numero on (08) Lisätietoja saa netistä osoitteesta www. semissa, Paljakan vaarojen kupeessa jylhän kuusikon suojissa polveilevien retkeilyreittien välittömässä läheisyydessä tai vaihtoehtoisesti sivukylien rauhaisissa ja idyllisissä maalaismaisemissa. Puolanka edustaa sekä luonnonrauhaa että kainuulaista ja pohjoista kulttuuria parhaimmillaan. Suolijärvi Rasinkylä Lylykylä 23 5 paljakka.fi. Puolangan keskustassa sijaitsee Puolanka-infopiste. Matkailuinfossa on runsaasti tietoa Puolangasta sitä kaipaavalle sekä ruokailuun grillituotteita. Matkailuseinällä on valikoima lehtiä ja esitteitä Puolangan nähtävyyksistä ja matkailukohteista. Myynnissä on myös retkeilykarttoja ja pos Kirkonkylä Kotiseutumuseo Kirkko ja sankaripatsas Isa Aspin patsas Rantapallo-patsas Kukkula 3 Saharannan ja Taivallahden uimarannat Leirintäalueen uimaranta Puolanka-puoti 2. Askanmäki 3. Hepoköngäs ja geopolku 4. Tiaisen torppa 5. Paasikosken mylly 6. Olvassuo 7. Siikavaara / Kometto 8. Puokion työväentalo 9. Vartiopirtti 10. Voikivi 11. Paljakan laskettelukeskus Vaellus- ja mönkkärireitit Paljakkatalo 12. Metlan Paljakan ympäristönäytepankki 13. Kempasvaara 14. Pirunkirkko 15. Puokiojärven uimaranta 16. Pyssylammen uimaranta 17. Suolijärven uimaranta 18. Pirttijärven uimaranta / Pahan Paavon beachvolleystadion 19. Heinäjärven uimaranta 20. Valkeisen uimaranta 21. Lassinlampi 22. Rouskuriihi 23. Pahkapirtti 24. Pienet putoukset tikortteja. Grilli Katiskalta voi myös hankkia kalastusluvat Kiiminkijoen alueelle. Matkailuinfo toimii Grilli Katiskan yhteydessä grillin aukioloaikojen mukaisesti. Aukioloajat ovat kesällä ma - pe 9-21 ja la Puhelinnumero infopisteeseen on (08) Kiiminkijoen latvahaaraan kuuluvassa Heinijoessa sijaitseva Hepokönkään 24-metrinen vesiputous on yksi Suomen korkeimmista. Putousta käy ihailemassa vuosittain arviolta kävijää. Putouksen ympärillä on 150 hehtaarin laajuinen Natura-verkostoon kuuluva suojelumetsä, jonka suojissa voi tavata eräitä harvinaisia ja uhanalaisiakin kasvilajeja. Alueella valmistuu tänä kesänä geopolku, joka johdattelee alueen syntyyn. Putouksen niskalle kulkeva polku on päällystetty kivituhkalla ja loppuosa putouksen alatasanteelle on vankkaa lankkupolkua, joten liikuntarajoitteisetkin pääsevät katselemaan putousta. Hepokönkäälle menevän tien varrella on kahvila. Geopolku vie historiaan Metsähallituksen ylläpitämän geopolun varrella kulkija näkee viestejä vuosimiljoonien tapahtumista: vaikkapa tulivuorenpurkauksista ja muinaisten vuorien kulumisesta. Noin kaksikilometrinen polku lähtee Hepokönkäältä. Vanha vesimylly henkii historiaa Paasikosken mylly Lylykylässä tarjoaa entisaikojen tunnelmaa. Tarkkaa rakentamisajankohtaa ei tiedetä, mutta rakennuksen seinään on kaiverrettu vuosiluvut 1899 ja Mylly korjattiin 1991 käyttökelpoiseksi. Vanhan myllyn uskotaan myös kätkevän myllytontun salaisen asuinsijan. Historiaa Tiaisen torpalla Tiaisen torppa Auholla on 1880-luvun alussa rakennettu, alkuperäisasuunsa entisöity kruununtorppa. Tila toimii porttina Olvassuon kansallispuistoon

4 8 nro Olvassuolla voi bongata lintuja 6 Julma Pirunkirkko Jylhä kallioseinäinen Pirunkirkko on vaikuttava nähtävyys. Se sijaitsee aarnimetsineen Paljakan luonnonpuiston lounaispuolella. Korkeiden kallioiden ja saarnastuolien välissä virtaa kirkasvetinen Louhenjoki. Pysäköintipaikalta Pirunkirkolle kertyy matkaa 600 metriä. Kometon maisemissa Siikavaaran komein kohta, Kometon rakkakalliokko jyrkkine kallioseinämineen, sijaitsee Suolijärvellä Tonkohuikosen varrella. Puolanka-pirtin avajaisissa ihmeteltiin moottorisahoja ja muita vanhoja esineitä Heli Seppänen Pieta Kontio Tervatiellä sijaitsevalle Puolanka-pirtin pihalle kerääntyi kesäkuun puolivälissä itikoista huolimatta kiinnostuneita ihmisiä kuuntelemaan moottorisahakeräilijä Aarre Väisäsen kertomuksia harrastuksestaan. Huumorin höystämänä Väisänen kertoi eri valmistajien sahoista ja niiden tekniikoista. Esillä oli parikymmentä moottorisahaa eri vuosikymmeniltä. Tässä oli vain murto-osa Aarre Väisäsen kokoelmasta. - Niitä on sataviisi-satakuusi erilaista käyntikuntoista emännän ilona, Aarre Väisänen kertoi huumorinpilke silmäkulmassa. Arvatenkin niitä on enemmänkin odottamassa kunnostamista. Väisänen ei paljastanut todellista määrää, mutta kertoi itse kunnostavansa kaikki moottorisahat. Aarre Väisänen kertoi keräilyharrastuksen iskeneen kipinää 1970-luvun lopussa, jolloin hän oli opettajana Puolangalla. Syytä hän ei erityisemmin kertonut harrastuksen alkamiseen, mutta hän sanoi arvoituksellisesti, että varmasti joka toinen meistä on kerännyt jotain elämänsä aikana. - Se tauti kun iskee, niin tämä näkyy olevan krooninen ja ainakin kotiväen mielestä tämä on ihan huppanan hommaa, Aarre Väisänen sanoi humoristisesti nauraen. Aarre Väisänen on toiminut aikoinaan metsäkoulun opet- Puolanka-pirtin esineistö on pyritty keräämään Puolangan ja Kainuun alueelta. tajana Taivalkoskella, Suomussalmella, Puolangalla ja Kurussa. Metsäalan ammattilaisena hän tuntee moottorisahat kuin omat taskunsa, joten korjaaminenkin sujuu näppärästi. Useimmat moottorisahoista Väisänen on saanut lahjoituksena tuttaviltaan. Maksua he eivät ole vaatineet. Eräs tuttava oli kuitenkin sanonut: Eiköhän me Mooseksen luona tavata ja jahkataan siellä sitten. Kokoelmaa voi sanoa mittavaksi ja arvokkaaksi. Mainittakoon vielä, että koululaisryhmiä Puolangan ala-asteelta on käynyt tutustumassa siihen useampana vuotena. Historian havinaa Kirkkomännikön läheisyydessä oleva Puolanka-pirtti huokuu entistä aikaa. Museorakennus on siirretty Lylyky- län Pellonpäästä vuonna 1973 nykyiselle paikalleen. Hirsisessä torpassa on asunut 1900-luvun alkupuolella kaksikin perhettä yhtäaikaa. Historian havinan kuulee rakennuksen tummuneista seinistä. Esineistöä on pyritty keräämään Puolangan ja Kainuun alueelta, jotta siinä näkyisi mahdollisimman paljon lähiympäristön historiaa. Museossa on paljon erilaista nähtävää, muun muassa heti eteisvälikössä pääsee katselemaan luontaistalouden aikaista käyttötavaraa ja esineistöä. Pirtissä näkee 1900-luvun alkupuolen huonekaluja ja ruoan valmistukseen sekä ateriointiin liittyviä esineitä. Erikoisimmat esineet löytyivät toisesta kamarista, jonka nurkassa seisoi ylväänä Teisko-merkkinen pyykinpesukone sekä mankeli. Museolla kesätöissä toimiva opas, Lasse Oikarinen, arveli niiden olevan 50-luvun alusta. - Silloin laite on ollut yleellisyys ja vain varakkaiden käytössä, Oikarinen kertoi pyykkikoneesta. Oikarinen arveli vanhimman esineen olevan niin sanottu Amerikan arkku, joka on valmistettu arvaten 1800-luvun loppupuolella. Museolla on paljon muutakin nähtävää, joita kannat- Vanha pyykinpesukone on yksi Puolanka-pirtin erikoisimmasta esineistä. taa omin silmin käydä katsomassa. Lasse Oikarinen kertoi opiskelevansa päätoimisesti sosiaalialaa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa. Puolangan kulttuuri- ja nuorisotoimi on palkannut hänet kahdeksi kuukaudeksi erinäisiin tehtäviin, johon museooppaan työ lukeutuu. Oikarinen on ollut kolmena kesänä töissä samaisissa tehtävissä. Lasse Oikarinen kertoi museon saaneen uuden ilmeen entisöinnin valmistuttua ja toivoi enemmän kävijöitä. Museo on avoinna heinäkuussa tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin kello sekä rokuliviikonlopun ajan. Pieta Kontio Olvassuon Natura alueella voi tutustua kahden luontopolun, lintutornin ja laavun muodostamaan luontokohdekokonaisuuteen. Polku johdattelee aluksi kymmenmetrisen lintu- ja maisematornin läheisyyteen, ja polunvarrella voi ihailla laajoja, luonnontilaisia suoalueita. Polun kokonaispituus on kolme ja puoli kilometriä, ja reitti on osittain pitkostettu. Aktiviteettejä Paljakassa 11 Suomen pisin mönkkärireitistö avattiin Paljakassa elokuussa Reitistöön kuuluu 27-kilometrinen maastoreitti ja 4,5-kilometrinen taitoajorata. Alueella on myös mönkijöiden pesupaikka. Paljakkatalossa voi ihastella Hepokönkään ja Röllimaan pienoismalleja sekä nauttia aulakahvion antimia. Talossa on matkailuinfo ja liikuntasali, joka mahdollistaa niin joukkuepelit kuin kuntosaliharjoittelunkin. Aarre Väisänen kertoi moottorisahaharrastuksestaan humoristiseen sävyyn.

5 nro Kirkonkylän yleisilmettä uudistetaan Käsityökeskus on paikallisen osaamisen aarreaitta 1 Jenni Kinnunen Puolangan kylänraitin yleisilmettä ryhdytään kohentamaan pala palalta. Ideointityön alla ovat tällä hetkellä Keskipisteen puiston viimeistely ja leikkipuiston sijoittaminen sen lähettyville. - Myös monitoimitalon taustan ja muun alueen kohentaminen ovat suunnitteilla, jotta Tuomo Seppänen luotaisiin toimiva ja viihtyisä kokonaisuus, hortonomi ja kuvataiteen maisteri Hannu Keränen kertoo. Keränen on laatimassa Puolangan kirkonkylälle viher- ja ympäristöhoitosuunnitelmaa, jonka avulla kylän ympäristöä pyritään luomaan viihtyisämmäksi kaikkina vuodenaikoina, ei ainoastaan kesällä. - Suunnitelmassa halutaan korostaa kirkonkylän erityisluonnetta. Ei ole tarkoitus, että koko kylänraitti näyttää samalta, vaan jokainen alue ideoidaan erikseen kunnioittaen nykyistä tilaa ja historiaa. Eri ikäisten ja matkailijoiden huomioiminen on myös tärkeää: lapsia, nuoria ja ikäihmisiä ei saa unohtaa, Keränen kommentoi. Työn tavoitteena on kirkonkylän pääraitin huoltokirja, joka koostuu erilaisista osaalueista. Se tulee sisältämään esimerkiksi viheralueiden hoito- ja kunnossapitosuunnitelmia sekä erilaisia ideoita kirkonkylän yleisen visuaalisen ilmeen kehittämiseksi varsinkin viher- ja ympäristön suunnittelun keinoin. - Tämä on pitkäaikainen prosessi ja tulokset alkavat näkyä vähitellen. Erityisesti puita ja pensaita ajatellen näkyviä tuloksia voidaan saada vasta vuosien päästä. Ideoita, ajatuksia ja palautetta uudistuksista voi lähettää osoitteeseen hannu.keranen@ puolanka.fi tai paperilla kirjaston palautelaatikkoon. Torin kulmalla vanhassa Ritolan talossa sijaitsevassa Puolanka-puodissa on kaikkea tyynyistä ja kelloista mattoihin. Kaikki tuotteet ovat käsintehtyjä ja yksilöllisiä. Korkealaatuisia, pääosin Puolangalla valmistettuja tuotteita myydään heinäkuussa myös lauantaisin. Tuotteita voi ostaa lahjaksi tai kotiinviemisiksi. Vaellusta Paljakassa Paljakan maisemissa voi tutustua vaellusreitteihin, joita on moneen makuun aina parin tunnin taipaleista usean päivän vaelluks iin saakka. Runkoreitin eli Köngäskierroksen kiertämiseen kuluu aikaa pari päivää. Aidosti kainuulainen Kempasvaara Pääskysille kodeiksi perinteisiä tuohipönttöjä Jenni Keränen Alpo Väyrynen on tehnyt pääskysen pönttöjä usean kymmenen vuoden ajan. Tuohisia pönttöjä on viety tuliaisiksi Japaniin ja Amerikkaan asti, ja pöntön valmistamistapa on herättänyt siellä kummastusta, sillä pääskysen pöntön koossapysymiseen ei tarvita liimaa tai nauloja. Pääskysen pönttö on valmistettu täysin luonnonmukaisesti. Tuohenpalaset pysyvät yhdessä, kun ne taivutetaan hiilloksen avulla. - Vanhimmat kotonani käytössä olevat pääskysen pöntöt ovat noin 50-vuotiaita, Alpo Väyrynen kertoo. Pääskysen pesiä valmistetaan tarpeen mukaan, joinakin vuosina kymmeniä ja toisina Alpo Väyrynen on tehnyt perinteisiä tuohipönttöjä kymmenien vuosien ajan. muutamia. Pönttöjen valmistamiseen vaikuttaa myös se, miten paljon tuohta on saatavilla, sillä sitä ei ole aina helppoa löytää. Tuohi eristää hyvin lämpöä, ja niinpä esimerkiksi tiaiset asuttavat talvella pönttöjä. Jenni Kinnunen Kirkonkylän yleisilmeen ja viihtyvyyden kehittämishankkeen puitteissa on muun muassa kartoitettu Ouluntietä ja Kajaanintietä reunustavan puuston kunto. Djembe-rumpumaraton elokuussa Väyrylässä Elokuun päivinä Väyrylän Vartiopirtillä saadaan kokea jotain aivan uutta, kun Väyrylän kyläyhdistys ry ja Apu-Paku ry järjestävät kaikille avoimen djembe-rummun soittamisen maratontapahtuman. Djembe on afrikkalainen rumpu, jota soitetaan paljain käsin. Tapahtuman toteutuksen tekee mahdolliseksi Puolangan kunnanhallituksen kylätoiminnan aktivointikilpailun voittajalle myöntämä 4000 euron rahasumma. Tavoitteena on toteuttaa 48 tunnin yhtäjaksoinen rummutus kirjattavaksi Guinnesin ennätysten kirjaan. Apu-Paku ry:n henkilöt osallistuvat ennätysyritykseen soittaen rumpuja vuorotellen ja antavat myös opetusta rumpujen soittoon, jotta kaikki halukkaat voivat osallistua ja saada nimensä ennätyskirjaan. Tapahtuman tarkoituksena on lisätä myönteistä mieltä, kansainvälistä ajattelua, suvaitsevaisuutta ja yhteishenkeä musiikista nauttimisen sekä yhdessä tekemisen merkeissä. Tapahtuman ruokahuollosta vastaa ruokatiimi, jota johtaa Apu-Paku ry:n kokki ja johon kuuluvat kylän vapaaehtoiset. Kaikki paikallaolijat voivat osallistua ruokailuun. Koko viikonlopun ajan tarjolla on myös monenlaista ohjelmaa käsityön, näyttelemisen, elävän musiikin, tanssin ja joogan merkeissä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset ohjelmaan Joukokylän Kempasvaaralta aukenee perikainuulainen näköala viiden eri kunnan alueelle. Huikeat näkymät tarjoavalla vaaralla sijaitsee näköalatorni. Luonnosta kiinnostuneille Metla 12 Latvan kylälle Paljakkaan 1961 perustettu Metsäntutkimuslaitoksen ympäristönäytepankki on paikka, jossa saa tietoa luonnosta. Vuosien aikana tutkimusaineistoksi kerättyjä karikenäytteitä on koottu Metlan näytepankkiin. Metlan ympäristönäytepankin läheisyydessä kiertää luontopolku, jonka varrella olevista tauluista saa mielenkiintoista tietoa alueen luonnosta.

6 10 nro Pororajaliikkeet Puo palvelemme teitä kesä Tule ostoksille, tarjolla hyviä tarjouksia, monenlais Mökki- ja keittiökalusteet paikkakuntalta! Tule herkuttelemaan esteriin! Viihtyisästä ravintolastamme maistuvaa välimeren ruokaa tilaisuuksiin ja tapaamisiin. Väisäsen Kalustepalvelu Ky Paltamontie 58, Puolanka, puh Matkapuh , Puolangan Autohuolto Oy 20 Lennokkaampaa 5 käyttöä Älä ikinä ota asuntolainaa, vakuutuslaskuillesi. jos se ei ole Auhonkatu 10, Puolanka Puh. (08) , Ma-Pe la...suljettu Kesä-ale alkaa tekstiilija jalkineosastolla! soilituote oy Pöytävaraukset numerosta Meiltä myös: Kotiruokaa seisovasta pöydästä Noutoruoat (pizzat, kebab-annokset) Maistuvat à la carte -annokset Kahvila 7 Marimekon lyhythiha tasaraitapaidat -20% Kalastusosastolta A-oikeudet Avoinna: ark , pe 10-02, la 11-02, su Ouluntie 4, Puolanka, puh Parasta Puolangalla - uusilla mausteilla! Verkot, kelat ja vavat edullisesti! Puolangan Apteekki Värit: Logo-ohjeistus Timon kylmäsähkö Sähköasennukset kylmäkoneasennukset nestekaasuasennukset Kauneushoitola Pauliina 1 Tällainen on Osuuspankin virkeä asuntolaina: Sen virkeystaso pysyy hyvänä jouhevien joustomahdollisuuksien ansiosta. Louhipolku 6, Puolanka puh. (08) , Sen ottajana voit valita käyttöösi tarpeisiisi sopivan korkokaton ja luoton takaisinmaksuturvan. OP-bonusasiakas on sellainen Osuuspankin omistajajäsen tai Helsingin OP:n asiakas, jonka oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään Grilli Katiska Ryhdin talo PUOLANKA Puh. (08) PMS 361 C PM C=76, M=0, Y=91, K=0 C=9 R=91, G=172, B=38 R=0 HTML #5bac26 HTM PMS 360 U PM C=70, M=0, Y=90, K=0 C=9 kanniainen p. (08) ma-pe 9-17, la Puh timon.kylmasahko@puolanka.net Se kerryttää OP-bonuksia, kuten muukin pankkipiipahda konttoriimme ja tuo mukanasi ja vakuutusasiointisi. OP-bonuksia voit käyttää vaikkapa Pohjolan vakuutusten maksamiseen. vanha vakuutuslaskusi, niin katsotaan Oman taloutensa isäntä ei ota möllöttäjälainaa tai tyydy yhdessä mitävanhaan sillejavoidaan virttyneeseen.tehdä. Hän käy ennemmin osoitteessa op.fi ja lukee lisää virkeän asuntolainan vaikutuksista Etua elämään. OP-Pohjolasta. elämäänsä. Siitä piristyy kummasti. 13 Ouluntie 3, puh. (08) Avoinna: ma-pe , la Ouluntie 11 Puh. (08) palvelemme: myymälä ja halli avoinna ma-pe 9-17, la Puolangan Rauta, rakennustarvikkeet ja paljon muuta. Monipuolinen kauppa kylän keskustassa. Sisustus- ja lahjatavarat Huushollista Laatutuotteita retkeilyyn, kalastukseen ja metsästykseen! Teräketjuöljy Tapio 10 l 1190 astia Loimaan turve Aurinkovoima 70 l 1990 Poikkea kahvikupposelle! 40 snt/kuppi. Ouluntie 5, Puolanka Puh sk Kanankakka Aurinkovoima super 10 l 500 sk Rakentaminen, remontointi: Unto p palveleva huoltoasema 17 käytössäsi viikon jokainen päivä Simpukka-cafe 23 paikkaa Huollot Renkaat, akut, varaosat ja tarvikkeet Palvelemme: Korttiautomaatti 24 h Dö ark la 7-18, su 9-19 Seteli/korttiautomaatti, 24 h Be E10, V-Power Tankkauspalvelu, anna äänimerkki Nestekaasut Kalaluvat Ouluntie 18, puh. (08) Tammermatik-superpesut sauli.sarpola@pp.inet.fi Shellissä Shell Puolanka Var Metsästys ja kalastus: Reijo p

7 nro olangan keskustassa äisessä Puolangassa. sta nähtävää ja kuultavaa sekä mukavia yllätyksiä! Meiltä löytyy apu moneen 16 lahjapulmaan, tule tutustumaan! monipuolista palvelua Puolangalla hopeakorut Meiltä löydät myös: Iloisen sydämen nakortilla tyynyliinat tari teet in savipajan tuot Kustav Saaga Keräilykoru MJey welry by Kalevala ynttilät Paratiisipajan k Kello-Kulta-Optiikka ta...ja paljon muukaverille jaksi iloksi itselle, lah Ouluntie 16 Puh Siitakesientä! -50% heikinvakka Korttipöydältä tarjouskortteja Silmätautien erikoislääkäri Vesa Tahkolan vastaanotto ajanvaraukset puh Eskelinen Ky Säästöpankki Optian pankkipalvelut ja Lähivakuutuksen vahinkovakuutukset. Perunkirjojen, perinnönjakokirjojen ja kiinteistökauppakirjojen laatiminen. 18 Julkinen kaupanvahvistaja. Reijo Moilanen, Keskuskatu 2, puh Kaikki kukkamaljakot ja -ruukut Kalevala-korut Lomatarjous! Kahvi ja pulla 8 2e majakka Palvelemme: Ouluntie 8, puh. (08) , MA-pe 9-17, LA SULJETTU Varastossa olevat polkupyörät poistohintaan! Palvelemme joka 14 päivä klo 21 saakka. Ma-pe 8-21, la 8-21, su Meiltä myös Veikkauksen palvelut Meiltä puolankalaista 4 levasti Houkutte muodikas s a ostoskeid Murrepaitauutuus nyt puodissa Kajaanintie 12, puolanka Puh kesäillan discot 3 Avoinna: ma-pe la to klo pe klo la klo Musta Kissa Kajaanintie Ouluntie 4, Puolanka P Paprika Ouluntie 7, Puolanka, puh raimo.holappa@k-market.com Palvelemme: ma-pe klo 8-17 Puh. (08) Matkamuistot Mielikuvasta palvelut kotiin ja mökille viikkosiivoukset suursiivoukset ikkunan pesut pihatyöt ym. kotiaputyöt hoiva palvelut ulkoiluapu, asiointiapu tilitoimistopalvelut Siivous- ja hoitotarvikkeet myymälästämme. Kauttamme myös mökkitalkkaripalvelut. Hyödynnä kotitalousvähennys verotuksessa. Ouluntie 1, Puolanka Palvelemme: ma-pe klo 9-17, la klo Puh Puolangan Monipalveluja Caravankeskus Puh , Ouluntie 1, toimisto@apupiste.fi, Pudasjärventie 1, p rokulimarkkinat ke-to klo Markkinoilla paljon myyjiä laidasta laitaan. puolanka se Kahvilastamme it vät leivotut kahvilei Kahvila avoinna joka päivä klo 8-21 Meiltä myös irtojäätelöt 81 Pomppulinna, karuselli, pelejä ym. tervetuloa!

8 12 nro Niilo Hyttinen - voimakas kannanottaja ja kainuulaisen todellisuuden kuvaaja Maria Kyllönen Taidemaalari, kuvataiteilija Niilo Hyttisen on sanottu luoneen "vahvan kuvaston kainuulaisesta ihmisestä ja hänen mielenmaisemastaan". Näin luonnehtivat vuonna 2005 Gallen-Kallelan Museon museonjohtaja Tuija Wahlroos ja näyttelypäällikkö Anne Pelin esipuheessa, jotka ovat saatesanoja Isäni maisema - Jaakko Heikkinen ja Niilo Hyttinen Tarvaspään vieraana -näyttelyjulkaisussa. Pitkän taiteilijanuran tehneen Hyttisen esittelevän näkemyksiään muutosten alaisesta maaseudusta. "Hyttisen teokset heijastelevat voimakkaasti ja -70-luvun rakennemuutosta, maamme nopeaa kaupungistumista, jolloin maaltapako jätti kyliä tyhjiksi väestön muuttaessa työn perässä kaupunkeihin", Wahlroos ja Pelin analysoivat. Hyttisen henkilöhahmot "ankkuroituvat viiltävästi" 1970-luvun yhteiskunnalliseen keskusteluun syrjäseutujen elinmahdollisuuksista ja tilojen autioitumisesta. Mallit hahmoilleen puolankalaissyntyinen Hyttinen sai kotiseudultaan, jossa murroksen jäljet näkyivät vahvasti. Elämäntavan ja ihmisen kuolema Vuonna 2006 Isäni maisema -näyttely oli esillä sekä Gallen-Kallelan Museossa että Kajaanin taidemuseossa. Näyttely nimettiin Niilo Hyttisen samannimisen, 1968 syntyneen maalauksen mukaan. Tuo maalaus, muotokuva, puolestaan esitti Hyttisen isää. "Kuvaan on vangittu talvisen maaseudun hiljaisuus, pitkän pyhäpäivän hitaasti venyvä aika, Tuija Wahlroos pohtii. "Hartaalla yksityiskohtaisuudella kuvattuihin kasvoihin ja niiden uurteisiin tihentyy tarina kainuulaisen pienviljelijän työntäyteisestä elämästä, sen iloista ja suruista, lempeydestä ja ankaruudesta." Kainuulaisen todellisuuden ja historiallisen perspektiivin kuvaus saa jatkumon 1970 valmistuneessa III muotokuva kehitysaluesarjassa: "Pihalla raunioituva navetta, sisällä elinkeinon ja elämäntavan - ja ihmisen hiljainen kuolema. Maatilat katoavat ja samalla katoavat jäljet niistä ihmisistä, jotka joskus antoivat niiden eteen Isäni maisema vuodelta ,5 x 40,5-senttinen maalaus on vesiväriä ja guassia. III muotokuva kehitysaluesarjasta vuodelta Oljyvärimaalaus on 160 x 130-senttinen ja Oulun taidemuseon omistuksessa. Niilo Hyttinen kiitti Väyrylän koulua lastensa Artun ja Lauran saamasta opetuksesta itselleen luontevimmalla tavalla. Hän lahjoitti Sinä minä hän me te he -maalauksen koululle vuonna kaikkensa, raivasivat, kylvivät ja niittivät." Oppia Taideakatemiasta Taisto Kemppaisen omistuksessa olevaa Isäni maisema -muotokuvaa esitellään myös Pitkältä tieltä - vanhenemisen ja vanhuuden kohtaamisia -kirjassa, jonka on julkaissut Tampereen taidemuseo. "Myös isän muotokuva voi kiteyttää syvän arvostuksen, niin kuin esimerkiksi Niilo Hyttisen Isäni maisemassa. Talvinen maisema ja vanhan kainuulaisen pienviljelijän kauniisti ja karun hellästi kuvattujen kasvojen uurteet kertovat kokonaisen elämäntarinan - joka olisi jäänyt maalattua muotokuvaa vaille, jos poika ei olisi ollut taiteilija." Muotokuvan isähahmo on Arvi Hyttinen. Hänen ja Jenni-vaimonsa perheeseen Niilo Hyttinen syntyi 3. päivänä helmikuuta Pojan taiteellinen harrastus alkoi teinivuosina, ja tietä kuvataiteilijaksi viitoittivat vuodet , jolloin Hyttinen sai oppia Suomen Taideakatemian koulussa. Kouluvuosien jälkeen Hyttinen oululaistui, ja hänen taiteellista debyyttiään todistettiin Helsingissä Hyttinen avioitui äidinkielenopettaja Helena o.s. Moilasen kanssa. Pariskunnan Arttu-poika syntyi 1970 ja Laura-tytär viitisen vuotta myöhemmin. Marjan on kypsyttävä omien ojiensa varsilla Niilo Hyttinen on kautta tuotantonsa kuvannut "pientä ihmistä" - vähäosaista, syrjäytynyttä ja elämän otteessa lipsuvaa - yhteiskunnan paineissa. Ilmaisu ja pohdinta on kriittistä, kirpeän satiiristakin, tummasävyistä ja yhtäältä humoristista - ja onhan Hyttisen paletissa myös vivahde protestihenkeä. Kantaa ottavasta, yhteiskuntakriittisestä taiteesta Suomessa ei voi puhua mainitsematta Niilo Hyttisen nimeä. Filosofisesti ajatellen Hyttistä voi luonnehtia humanistiksi ja moralistiksi, Ullmaria Pallasmaa arvioi. Jos lahjakas yltiöpää Hyttinen olisi nuorena Taideakatemian jälkeen jäänyt Helsinkiin ja vielä oleskellut ulkomailla taiteen keskuksissa, olisiko hänen aihepiirinsä ollut toisenlainen? Hyttinen on kuitenkin noudattanut erään nuoruutensa maalariesikuvan Vilho Lammen ajatusta, että marjan on kypsyttävä omien ojiensa varsilla, Pallasmaa pohtii. Hänen ojansa, peltonsa ja metsänsä on Kainuun seutu: köyhä, karu ja kaunis. Hyttisen kantaaottavuutta Pallasmaa havainnollistaa medialle otollisella taideskandaalilla, kun taidemaalari halusi lahjoittaa Oulun Typpi Oy:lle Saasteen aika -maalauksensa. Lahjoitusta ei haluttu ottaa vastaan, ehkäpä seuraavasta syystä: Häijyn vaaleanpunavioletin usvan läpi näkyvä aurinko valaisee maahan tuupertunutta alastomien, mustien ruumiiden röykkiötä. Pallasmaa toteaa, että vaikka Hyttinen viihtyikin pääasiallisesti Oulussa ja ateljeessaan Puolangalla, hän näyttäytyi Helsingissä säännöllisesti. Osaltaan siitä kertovat arvostelut, apurahat, julkiset tilaustyöt ja kilpailuvoitot sekä alan luottamustehtävät muun muassa Taidemaalariliitossa ja Valtion kuvataidetoimikunnassa. Sivellin vangitsi Veikko Huovisen Niilo Hyttiseen ja hänen käsialaansa on vuosikymmenten varrella liitetty lukuisia käsitteitä, piirteitä ja koulukuntia aina pop-taiteesta ja matisemmaisen abstrakteista kuvioista alkaen. Maalaustyyliksi vakiintui kuitenkin realistinen esittämistapa, jolla hän tulkitsi pääteemakseen nousseita kehitysalueiden ihmisiä ongelmineen. Taiteilija itse ei ollut innokas lokeroimaan ilmaisuaan tietyn taiteensuuntauksen nimiin. Paitsi että Hyttinen tulkitsi yhteiskunnan murrosta keinoilla, jotka parhaiten hallitsi, hän oli pidetty muotokuvamaalari. Sivellin vangitsi esimerkiksi kuulun kainuulaisen kulttuurintekijän: Veikko Huovisen. Kaikkiaan Hyttinen maalasi puolisensataa muotokuvaa, joista noin puolet ovat julkisia. Muita julkisia teoksia on esillä muun muassa Puolangan kunnanvirastossa (Hevosmiehen puheet 1981), Oulun kaupungintalolla (Aikamatka 1985) ja Kuhmon kaupunginkirjastossa (Lentua - myyttinen tarina 1988). Hyttisen maalauksia on esimerkiksi Nykytaiteen museo Kiasman, useiden taidemuseoiden sekä valtion ja kuntien omistamissa kokoelmissa luvulta uudelle vuosituhannelle saakka Hyttisen töitä tultiin näkemään niin yksityisissä näyttelyissä kuin ryhmänäyttelyissäkin laajalti - paitsi kautta Suomenniemen myös valtakunnan rajojen tuolla puolen. Matkanvarrelle mahtuivat muun muassa Itämerenmaiden biennaali Rostockissa 1971, moskovalaisyleisöllekin esitetty Satiiri taistelussa rauhan puolesta, Facettes de Finlande Pariisissa 1975 sekä Popcornia ja politiikkaa - taiteen aktivistit Kiasmassa 2000-luvun alkupuolella. Tyhjältä kankaalta tundralle Hyttinen oli taiteilija- ja kulttuuripersoona muillakin tavoin. Hän nähtiin Askanmäen kesäteatterissa sekä kuuron taiteilija Joel Strömin roolissa Markku Lehmuskallion ohjaamassa elokuvassa Sininen imettäjä vuodelta Tutustuin Niilo Hyttiseen ihmisenä elokuvan välityksellä. Suunnittelin 1980-luvun alussa elokuvaa kuvataiteilijasta, taiteilijan suhteesta elinympäristöönsä ja ihmisen suhteesta taiteilijaan. Soitin pitkän harkinnan jälkeen Niilolle ja pyysin lupaa tulla kylään. Siitä alkoi kahden, kolmenkin elokuvan yhteistyö ja elokuvien jälkeen yhteydenpito harvakseltaan, Lehmuskallio kertoo. Kerroin Niilolle elokuvasuunnitelman ja ajatukseni tyhjän kankaan haasteesta: Niilo halusi lähteä kanssani täyttämään tyhjää kangasta. Hän suostui myös osallistumaan käsikirjoituksen tekoon. Kaiken lisäksi Niilo lupautui elokuvaamme näyttelijäksi, esittääkseen sepitteemme taiteilijaa, itseään. Aika-ajoin Hyttinen kanavoi luomisenpaloaan myös kirjallisesti. Tällä tapaa hän loi elokuvaa, jota varten matkasi Lehmuskallion kanssa Kanadaan. Meidän oli määrä kirjoittaa elokuvakäsikirjoitusluonnos uudesta elokuvasta. Asuimme karibu-inuitti Martha Ticklin talossa, vaelsimme tundralla ja puhuimme valkoisesta kankaasta, jonka päälle oli maalattava kuva. Tällä kertaa Niilo ei maalaa mitään, vaan kirjoittaa. Hän kirjoittaa jääkarhututkija Kaarle Bergin päiväkirjan, josta tuli synnytettävän elokuvan perusta. Niilo Hyttinen kuoli Oulussa 70 vuoden iässä joulukuun 29. päivänä Lainaukset ja lähteet: Isäni maisema - Jaakko Heikkinen ja Niilo Hyttinen Tarvaspään vieraana Pitkältä tieltä - vanhenemisen ja vanhuuden kohtaamisia

9 nro Taide kertoo puolankalaisille tärkeistä asioista Tuulia Turpeinen Puolangalla on erityyppisiä taideteoksia, jotka kuvaavat puolankalaista elämäntapaa ja historiaa eri aikoina ja eri tekniikoin. Kokosimme pienen katsauksen muutamista kirkonkylällä sijaitsevista julkisista taideteoksista. Vaikka kirkko on oivallinen paikka hiljentyä kesäkiireiden keskellä, siellä voi samalla ihastella paikallista taidetta. Aikoinaan puolankalaiset ilmaisivat mielipiteensä ja päättivät, että vaatimattoman puuristin tilalle sijoitetaan oikea alttaritaulu. Tästä syystä vuoden 1980 lopulla kirkkoneuvosto tarjosi pudasjärveläiselle taiteilijalle tilaisuutta tehdä luonnoksen alttaritaulusta. Tuo taiteilija oli nimeltään Paavo Tolonen. Marraskuussa 1981 kirkkovaltuusto hyväksyi Tolosen luonnoksen ja tilasi häneltä alttaritaulun. Taulun aihe periytyi Matteuksen evankeliumista, jossa Jeesus kutsuu ihmisiä tykönsä. Tolosen mukaan taulun keskeisin sanoma on henkisessä hädässä olevan ihmisen auttaminen, Vapahtajan oikean käden siunaava ja levon antava tapahtuma. Alttaritaulussa on kuvattu julistava tapahtuma, jossa yhdistyy hengellisyys ja puolankalaisille tärkeä jylhän kaunis maisema putouksineen. Hän antaa henkensä ystäväinsä puolesta Yhteensä 160 sankarivainajamme viimeistä leposijaa vartioi sankaripatsas. Sankaripatsastoimikunta perustettiin vuonna 1955, ja puheenjohtajaksi asettui tohtori Vilho Kirpilä. Perustamisvuonna päätettiin patsaan tekijäksi lahtelainen kuvanveistäjä Valter Mikkola. Työnimenä patsaalla oli Isänmaan puolesta, mutta nimi muuttui ja sai Kuvanveistäjä Niilo Rikulan toteuttama Isa Aspin näköispatsas julkistettiin runoilijan kuoleman 130-vuotispäivänä vuonna Kirjaston Vaaralta vaaralle ilmentää talvista Leipivaaran maisemaa. Teos on Seija Laine-Juntin suunnittelema ja toteuttama. myöhemmin muodon Vartiossa oleva sotilas. Taiteilijan mukaan patsas ei ole tarkoitettu uhkaavaksi, vaan tavalliseksi suomalaiseksi sotilaaksi, joka seisoo vartiossa rauhallisena, pelottomana ja päättäväisenä. Kaksi ja puolimetrinen patsas on asetettu jalustalle, jonka keskellä on vapaudenristi ja vuosiluvut Graniittijalustassa on myös kohokirjaimin kirjoitettu kuvaava Raamatun lause: Hän antaa henkensä ystäväinsä edestä. Isa Asp tarkkailee kylän tapahtumia Suomen ensimmäisen naisrunoilijan patsas on sijoitettu varsin keskeiselle paikalle kylän keskustaan. Vaalan Myllyrannassa syntynyt Louise Asp kirjoitti nuoruudessaan paljon herkkiä runoja, ja kirjallinen tuotanto on nostettu esille lyyrikon aikaisen kuoleman jälkeen. 19-kesäisenä kuollut Isa Asp asui perheineen Puolangalla nuoruudessaan, ja runoilija sai patsaansa Puolangalle kuolemansa 130-vuotispäivänä 12. marraskuuta Kuvanveistäjä Niilo Rikulan suunnittelema näköispatsas katselee kylältä avautuvaa järvimaisemaa ja kylän tapahtumia. Isa Aspista romaanin tehneen Helmi Setälän mukaan Puolangan jylhän kaunis luonto, sen korkeat vaarat, kuohuvat kosket ja aavat järvenselänteet painoivat leiman hänen luonteeseensa. Kaihoa vaaramaisemiin on pyritty jäljittelemään myös näköispatsaan olemuksessa. Hevosmiehen puheet kuvaa kunnan muutosta Kunnanviraston valtuustosalia koristaa Niilo Hyttisen loihtima teos Hevosmiehen puheet luvulla kunnanisät laittoivat vireille hankkeen, jonka tarkoituksena oli saada valtuustosalia komistava Puolangan historiaan liittyvä työ tällä vuosisadalla. Itse maalaaminen alkoi keväällä 1980, ja teos valmistui tammikuussa Taideteos otettiin vastaan juhlakokouksessa, jolloin tuli samalla kuluneeksi 65 vuotta Puolangan kunnanvaltuuston ensimmäisestä istunnosta. Taulu kuvastaa kylän kehitystä viime vuosisadan alusta aina pitkälle tulevaisuuteen. Teoksessa yhdistyy kunnan rakentaminen ja yhteiskunnan kehittyminen sekä dynaamisuus. Myös kunnan ammatillinen jakautuminen 1980-luvulla käy selvästi esil- Valtuustosaliin sijoitettu Niilo Hyttisen Hevosmiehen puheet -maalaus kertoo Puolangan elämästä viime vuosisadan alusta tähän päivään. le henkilöhahmoista. Metsätalouden tärkeys ja maatalouden murroskausi ovat esillä taulussa. Samalla voi huomata, että ihmisten toiveena on vaihtaa vasemman yläkulman arkinen harmaus oikean kulman elämäniloon. Vaaralta vaaralle on kolmiulotteinen taidetekstiili Kirjaston takaseinää somistaa taidetekstiili, jossa on kuvattu maisema Leipivaaralta. Teos on saanut nimen Vaaralta vaaralle. Vuonna 1985 valmistunut teos muodostuu kahdesta osasta: taakse ripustetusta vaaramaisemasta ja eteen asetelluista lumisista kuusista. Lähemmin tarkasteltuna voi huomata, miten auringonsäteet heijastuvat lumessa kaikkina sateenkaaren väreinä. Tekniikkana työssä on käytetty kuultokudosta ja materiaalina luonnonpellavaa. Työn suunnitelleen ja toteuttaneen Seija Laine-Juntin mukaan työn lähtökohtana on ollut talvinen puolankalainen vaaramaisema ja tavoitteena kevyt, ilmava kolmiulotteinen valoisa työ, joka rakentuu osaksi kirjaston arkkitehtuuria. Rantapallo kuvastaa vapaa-ajan asemaa Viimeisin puolankalainen taideteos on sijoitettu Keskipisteen puistoon toria vastapäätä. Toukokuussa 2010 Puolangalla vietetyssä Suomen Kulttuurirahaston Kainuun rahaston vuosijuhlassa paljastettiin kuvataiteilija Pertti Ohtosen toteuttama veistos, joka kantaa nimeä Rantapallo. Taideteoksen paljasti arvokkaassa juhlassa valtioneuvos Riitta Uosukainen, Kainuun rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Matti-Jussi Pollari ja kunnanjohtaja Seppo Rajala. Jalustalle asetetussa Rantapallo-taideteoksessa nainen pitelee polvellaan rantapalloa. Veikeäksi ja humoristiseksi luonnehditussa patsaassa voi nähdä kuvastuvan vapaa-ajan merkittävän aseman Puolangan kunnassa. Kirkon alttaritaulu on taiteilija Paavo Tolosen käsialaa. Taulun keskeisin sanoma on hädässä olevien auttaminen ja Vapahtajan käsien siunaava vaikutus. Taiteilija Valter Mikkolan sankaripatsas on nimeltään Vartiossa oleva sotilas ja se paljastettiin Patsas sijaitsee Olavi Sortan suunnitteleman ja 1954 rakennetun kirkon pihapiirissä. Samassa pihapiirissä on seurakuntatalo, kellotapuli ja salaman iskun takia 1949 palaneen vanhan kirkon rauniot. Myös vuosina käytössä ollut vanha hautausmaa sijaitsee kirkon läheisyydessä. Puolangan kirkonkylän viimeisin taideteos Rantapallo on taiteilija Pertti Ohtosen käsialaa. Teoksen julkistamiseen toukokuussa 2010 osallistui myös valtioneuvos Riikka Uosukainen.

10 14 nro Matkamuistot ja lahjatavarat Mielikuvasta Eräihmisille laadukkaat Lassi Harjun visakoivu- ja pahkatuotteet, kotiin viemisiksi ja lahjaksi matkamuistot ja paikalliset käsityöt sekä korut, Hellevi Siivolan laatukeramiikkaa, mökille Lennolin ja Lyhtytalon tuotteet ja paljon, paljon muuta. Tule tutustumaan! Kiehislinnut pöllöt 55,- Visakoivukuksa 79,- Lapinrummut alk. 39,- Kuvan rumpu 129,- Pääskysenpönttö Sirotin - lajitelma metso/teeri 45,- 12,- 39,- Irja Seppäsen korut Visakoivukuksa luulla ja kuvalla. Kuva-aiheet: metso, hyppäävä lohi, hirvi, riekko, poro Vanhat kuvat entistä ehommaksi Oheisesta 1970-luvulla otetusta kuvasta poistettiin keltaisuutta ja korjattiin naar muja. Lisäksi se rajattiin ja suu ren nettiin. Käytössämme uusi Epsonin huippuskanneri. Kysy lisää! Heinäporo 29,- Heinälintu 12,- Poronsarvet 150,- 36,- 31,- 16,- 25,- Iso pehmoporo Pieni pehmoporo 4 90 Avaimenperäporo 3 90 Filmit Digikamerat Albumit Kehykset Taulut Paristot Kanavatyöt Ristipistotyöt Passikuvat Kuvasta kuvat Vanhojen kuvien korjaukset Dna-liittymät ja -mokkulat Perus atk-tarvikkeet Pessimismi-tuotteet Meiltä ikävä kyllä myös kaikki pessimismiaiheiset turhakkeet... Isot suurkuvat uudella Epson Pro 7900 suurkuvatulostimella. jopa 60 cm leveät kuvat, maksimipituus 30 metriä useita eri materiaaleja: paperi, valokuvapaperi, kangas, tarra ja canvas hinnat alkaen 20 euroa koon mukaan mallikuvia liikkeessämme Kalle Seppäsen tuohityöt (myös tilauksesta) Puh. (08) Suomussalmen Puhdaspesun palvelupiste Puolangalla on Mielikuvan/Puolanka-lehden tiloissa. Pyykkien toimitus tiistaisin. Ouluntie 1, Puolanka, puh Palvelemme: ma-pe klo 9-17, la Vuokrataan: Majoitus- ja harrastetilaa Auhojärvellä - Entisellä Auhon koululla, tiloja isollekin porukalle, vuokrataan myös pienille ryhmille. -Iso piha-alue rantasaunoineen ja uimarantoineen Mökkejä ympärivuotiseen käyttöön Hieno omakotitalo kirkonkylällä keskeisellä paikalla lyhytaikaiseen vuokraukseen. (Mahdollisuus myös ostaa.) Puh tapio.heikkinen@heikkinenoy.inet.fi Vuokrataan kaivinkonetta joko kuljettajan kanssa tai ilman. Kone Lupposentien alueella. Puh Kainuun murrekisa järjestetään Eino Leino -talolla Eino Leino -talo, Elias Lönnrot -seura ry, Kainuun lausujat ry ja Kainuun Eino Leino -seura toteuttavat Kainuun murrekisan Leino-talolla lauantaina Murrekisan tee- Tuulia Turpeinen Kainuun hallitseva murremestari on puolankalainen Hilkka Oikarinen. Hänet palkitsi Askanmäessä heinäkuussa 2009 pidetyssä kisassa Lasse Lyytikäinen. Väinö Kanniaisen kehystystöiden välityspalvelu sekä monipuolinen valikoima laatukehyksiä. moina ovat tällä kertaa kulttuuri ja luonto, jotka ovat Kainuun vetovoimaisimmat tekijät. Kilpailun tuomaristo on koottu järjestäjien ja murreasiantuntijoiden edustajista. Kainuun murre elää vahvaa nousukautta. Kainuun ja Koillismaan murrealue on Suomen laajin. Viimeksi vuonna 2009 Puolangalla pidetty murrekisa keräsi ennätysyleisön. Tuolloin Kainuun murremestariksi valittiin puolankalainen Hilkka Oikarinen. Tälläkin kertaa murremestaruuskisoihin odotetaan edustajia koko murrealueelta Kainuusta ja Koillismaalta. Murrekisaan ovat tervetulleita myös alueelta poismuuttaneet murretaiturit. Järjestäjien tavoitteena on lisätä murreharrastusta useilla paikkakunnilla. Murrekisa pidetään joka toinen vuosi eri kunnassa - tällä kertaa siis Kajaanissa. Heinäkuun lopulla pidetään eri murrealueiden mestareille valtakunnallinen murremestaruuskilpailu Turussa. Kaikki halukkaat saavat osallistua murteenkäytön mittelöön. Ennakkoilmoittautuminen on maanantaihin mennessä, p tai lasse.lyytikainen@kulttuuri-info.fi. Kisaan voi tulla mukaan myös kylmiltään paikan päällä.

11 nro arvokkaita Tontteja huippupaikalta Surffaa Surffaa ympärivuotiseen ja vapaa-ajan asumiseen. koko kesä ilmaiseksi ja osta viihteesi vaikka aurinkorannalta. koko kesä ilmaiseksi Pikku-Puution rannalta omarantaisia sekä yhteisellä rannalla. Kunnallistekniikka ja 100 megan laajakaistayhteysmahdollisuus. Palvelut kirkonkylällä alle 3 km päässä. Kainuun ainoan vapaan lohijoen, Kiiminkijoen rannalla. Rakentamaan mahdollisesti jo vuonna ja osta viihteesi vaikka aurinkorannalta. Kaisa Laajakaista Satoi tai paistoi, a lähiverkkokaupassa Satoi tai paistoi, huikeilla eduilla 216et usi jopa riittää viihdettä lähiverkkokaupassa Laajennetut kotiisi koko Eikä tässä vielä kaikki! TV- ja Internet-palvelut riittääkesäksi! viihdettä Laajakaista- ja TV-palveluissa uusinta uutta edustaa tällä hetkellä SuperTube, joka tarjoaa huikeilla eduilla Kaisa Laajakaista etusi jop laajakaistalaskutus alkaa vasta etu yht. jopa 71, avaus O (etu 63 ) + laajakaistalaskutus alkaa vasta avaus 0 etu yht. jopa 71, avaus O (etu 63 ) + Lisätietoja: Puolangan kunta Elinkeinoasiamies Heikki Kanniainen heikki.kanniainen@puolanka.fi Puh avaus 0 laajennetut TVja internetpalvelut. Saat reilusti enemmän katsottavaa televisioon, koko kesäksi! Eikä tässä vielä kaikki! Lisäksikotiisi kaupan päälle ylijännitesuoja kotisohvaltasi, silloin kun haluat. Lähiverkkokauppa Osta viihteesi helposti ja turvallisesti vaikka nopeamman väylän nettiviihteen pariin sekä uudet tallennustekniikat. viihteesi helposti ja turvallisesti vaikka onosta avoinna silloin kun sitä tarvitset, 24 h. Lisäksienemmän kaupan päälle Reilusti ilmaisiaylijännitesuoja TV-kanavia kotisohvaltasi, silloin kun haluat. Lähiverkkokauppa paikallisportaaliesi on avoinna silloin kun sitä h. ätarvitset,!24kautta: Mahdollisuus tilata kymmeniä maksu-tv-kanaviaastu Lähiverkkokauppaan ä s i l ä y t s s Ylivoimaiset tallennusmahdollisuudet valitsemillesi kanaville Ky -lpaikallisportaaliesi Astu Lähiverkkokauppaan kautta: tojen katoamisen. SurgeArrest -sarja suojaa kaikki kodin hde ewww.kainuu.com laitteet näitä ongelmia vastaan. Kaisa laajakaista on nyt etusi 29 a k Voit katsoa TV-kanavia myös tietokoneella n myös ukkosturvallinen! Nopeimmille uusille asiakkaille ilmainen leffa! a Puol Mahdollisuus käyttää nettiä television kautta etusi 29 APC SurgeArrest 5 X Schuko Salamaniskut ja jännitepiikit voivat aiheuttaa huomattavia vaurioita. Jännitteenvaihtelut ja virran epäpuhtaudet saavat aikaanapc tietokoneen lukkiutumisen tai tiedossurgearrest 5 X Schuko tojen katoamisen.salamaniskut SurgeArrestja-sarja suojaa voivat kaikkiaiheuttaa kodin huomattajännitepiikit laitteet näitä ongelmia vastaan. Kaisa laajakaistajaonvirran nyt epäpuhtauvia vaurioita. Jännitteenvaihtelut myös ukkosturvallinen! det saavat aikaan tietokoneen lukkiutumisen tai tiedos- Puolanka-pirtti on avoinna rokuliviikonloppuna perjantaina 1.7. kello 12-14, lauantaina 2.7. kello ja sunnuntaina 3.7. kello sekä muulloin heinäkuussa tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin kello Muutokset aukioloon ovat mahdollisia. Vapaa pääsy. Tiedustelut kunnan keskuksen numeroon (08) Nopeimmille uusille asiakkaille ilmainen leffa! Ja lippu kesän rientoihin Olusille tai Runoviikolle. Kaisa Teho laajakaista sisältää SuperTube PCTV-palvelun! Ja lippu kesän rientoihin Olusille tai Runoviikolle. 1 lippu/sopimus (etusi ). Lippuja rajoitettu erä. 1 lippu/sopimus (etusi ). Lippuja rajoitettu erä. Tarjoukset ja edut edellyttävät 24 kk:n määräaikaisen sopimuksen tekemistä ja koskee kuluttaja-asiakkaita. Tarjous ei koske samaan talouteen suljettuja ja uudelleen avattuja liittymiä. Tarkista osoitetarjoukset ja edut edellyttävät 24 kk:n määräaikaisen sopimuksen tekemistä ja koskee kuluttaja-asikohtainen saatavuus. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin. Tarjous voimassa saakka. akkaita. Tarjous ei koske samaan talouteen suljettuja ja uudelleen avattuja liittymiä. Tarkista osoitekohtainen saatavuus. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin. Tarjous voimassa saakka. Sotkamo: Kainuuntie 15, puh Kuhmo: Kainuuntie 85, puh , 39 puh Sotkamo: Kainuuntie Kuhmo: Kainuuntie puh Suomussalmi: Keskuskatu 24, puh.85, Suomussalmi: Keskuskatu 24, puh Tervetuloa Puolangan museoon! Puolanka-lehti/Mielikuva Ouluntie 1, Puolanka Puh Palvelemme: ma-pe 9-17 Puolangan kunnan kulttuuritoimi Kaisanet Kajaani, Pohjolankatu 20, puh Kaisanet Kajaani, Pohjolankatu5,20, puh Kaisanet Iisalmi Pohjolankatu puh Kaisanet Iisalmi Pohjolankatu 5, puh Suomussalmen kesäteatterissa Vedenpyhitysjuhla Korpisella on jälleen kotimainen kantaesitys Suomussalmen kesäteatteri on yksi Suomen suurimmista. Kesä toisensa jälkeen teatterin lavalla nähdään paikkakuntalaisen Eero Schroderuksen kirjoittama kantaesitysnäytelmä. Kesäteatterin vuosittainen katsojamäärä on jo usean vuoden ajan ollut noin 8000 henkeä. Suomussalmella kantaesitetyt näytelmät ovat saaneet suuren suosion myös muissa teattereissa. Tänä kesänä Schroderuksen tekstejä esitetään yhdeksällä paikkakunnalla. Tänäkin keväänä Schroderuksen kynä on suihkinut. Komedian Peti ja puuro aiheena on vanhuus ja ikärajaton itsemääräämisoikeus. Esityksen on ohjannut Ulla Schroderus ja musiikista vastaa Renne Karppinen. Suomussalmen kesäteatterin kattona on taivas, joten sadekelillä on hyvä ottaa sadetakki mukaan. Esitykset ovat heinä- ja elokuussa. Tiedustelut numerosta Lisätietoja saa netistä osoitteesta Antti Väyrynen Rauni Räisänen Korpijoen varrella sijaitsevalla Korpisen kylätalolla vietetään ekumeenista kesäjuhlaa heinäkuun toiseksi viimeisenä sunnuntaina. Juhlan kohokohta on Oulun ortodoksisen hiippakunnan metropoliitta Panteleimonin suorittama liturgia ja vedenpyhitys. Tuskin koskaan aikaisemmin kylällä on nähty vastaavanlaista ortodoksien perinteistä vedenpyhitysjuhlaa, johon metropoliitta toivoo runsasta osanottoa, kuuluipa mihin kirkkokuntaan tai seurakuntaan tahansa. Myös ulkopaikkakuntalaiset ja lomalaiset ovat tervetulleita mukaan juhlaan. Palveluksen jälkeen Korpisen kyläseura tarjoaa kirkkokahvit. Hyvän sään vallitessa vedenpyhitysjuhla vietetään Korpijoen rannassa. Viime kesänä Korpisen saunapehtooriksi valitun Martti Lehtolan virkaura on päättymässä. Perinteistä kyläjuhlaa vietetään lauantaina 23. heinäkuuta, jolloin valitaan uusi pehtoori. Kyläjuhlan aikana leivotaan uudet maailmanmestarit, kun käydään tiukka vastanheittokisa miesten ja naisten sarjoissa. Kilpailujen ja yhdessäolon ohessa juhlakansalla on mahdollisuus hankkia kylätalon kirpputorilta kirjoja, vaatteita sekä muuta tavaraa. Juhlaan on tulossa Korpijoen melojia ja patikoijia Suolijärven ja Siikajärven suunnalta. Näin vanhat kylien väliset atima- ja vierailuperinteetkin saadaan avatuiksi. Siikavaaran luonnonsuojelualue 20 vuotta Eero Schroderus, Marko Moilanen ja Mari Kela esiintyvät Suomussalmen kesäteatterin komediassa Peti ja puuro. Siikavaaran luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 1991 eli 20 vuotta sitten suojelemaan kainuulaista vaaraluontoa ja erityisesti vaarasoiden ja vanhojen metsien kasvillisuutta. Luon nonsuojelu alueen 20-vuotisjuhlaa vietetään Suolijärvellä perjantaina retkellä vaaraan. Retken jälkeen on pieni iltapäiväjuhla Tuulentuvalla. djembe-maraton pe-su Vartiopirtillä, Puolangan Väyrylän kylässä Perjantai Pelit ja leikit -osioon voivat osallistua kaikki paikalle saapuneet. Pelien päätteeksi marjamehutarjoilu Lounas, lohikeitto tarjotaan kaikille paikalla oleville Djembe-maraton alkaa jatkuen taukoamatta sunnuntaihin klo asti. Apu-Paku ry:n henkilöt vuorottelevat 48 tunnin ajan, lisäksi he opettavat rummutusta kaikille vapaaehtoisille, jotka haluavat osallistua rummutukseen. Osallistujista kirjataan vuoronumero, nimi, ikä sekä soiton aloitus- ja lopetusajankohta. Lauantai Pajaharrastepäivä Pajoihin 1-4 ennakkoilmoittautuminen mennessä sähköpostilla djembe.maraton@gmail.com. Tiedustelut Sanotaan se sanoin, luovan kirjoittamisen ja itseilmaisun paja 2. Kehon kieli, improvisoitua tanssia rytmin mukaan liikkumista 3. Elekieli, jonglöörausta ja pantomiimia 4. Käsillä tekemisen riemua, paju taipuu moneksi, helmien pujottelu auttaa keskittymään Maataideteos, ympäristötaidetyö luonnon raaka-aineista Iltapäivätanssit, vinyylibileet vanhan ajan malliin. Pääsymaksu 6 e sisältää kahvikupillisen, teen tai mehun ja leivonnaisen Jonglööriryhmän tuliesitys HaVaHu-bändi soittaa pari tuntia elävää musiikkia Sunnuntai Pajaharrastepäivä 5. Huolehdi itsestäsi: Jooga ja rentoutuminen Joogaan ennakkoilmoittautuminen mennessä sähköpostilla djembe.maraton@gmail.com. Tiedustelut puh Maratonrummutus jatkuu aina klo asti ja myös sunnuntaina ehtii osallistumaan ja kirjautumaan soittajien listalle Tapahtuma päättyy yhteiseen ruokahetkeen. Väyrylän kyläyhdistyksen puffetista on mahdollista ostaa grillimakkaraa, muurinpohjalettuja, kotileivonnaisia, kahvia, teetä, limsaa ja karkkeja. tervetuloa! Järj. Väyrylän kyläyhdistys ja Apu-Paku ry Tapahtuman toteutuksen tekee mahdolliseksi Puolangan kunnanhallituksen Puolangan kylätoiminnan aktivointikilpailunkunta voittajalle myöntämä 4000 euron rahasumma. puolankainfo.fi

12 16 nro Liike- ja palveluhakemisto AUTO-, HUOLTO-, KORJAUS-, JA HYDRAULIIKKAPALVELUT Puolangan Autohuolto Oy Auhonkatu 10, Puolanka Puh. (08) , autotarvikkeiden ykköspaikka myös korjaukset ja huollot bosch auton sähköisten järjestelmien diagnoosit Hydrauliikkapalvelut: -letkut -liittimet Teemme kolarikorjauksia ja maalauksia kaikille merkeille. Meiltä saa myös sijaisauton käyttöönsä veloituksetta. Suoritamme koneistus-, sorvaustyöt ja hitsaukset. Raskaskone- ja maatalouskoneiden korjaukset. Koneurakointi Huovinen & Kinnunen Oy Hallitie 4, Puolanka Puh METSÄNHOITOPALVELUA puukaupan asiantuntijat Jorma Nykänen Puh Arto Väyrynen Puh Osmo Seppänen Puh Jukka Kauppinen Puh PANKKIPALVELUA Reijo Moilanen Puh , (08) julkinen kaupanvahvistaja Avoinna: ma-pe VAKUUTUSPALVELUA LÄHIVAKUUTTAJA PUOLANGALLA Reijo Moilanen Keskuskatu 2 puh , (08) reijo.moilanen@pp1.inet.fi Myös Optian pankkipalvelut Jorma Heikkinen, Hillatie 1 Puh. (08) , kopiopalvelua A4- ja A3-kopiot useille eri materiaaleille. Puolanka-lehti/Mielikuva Kajaanintie 5 Puh. (08) Av oinna: Ma-pe klo 8-17 La suljettu Juha Niskala Puh. (08) , Tuohustie 4, Suomussalmi Pienkonekorjaus ja -huolto Autohuolto ja -korjaus MOILASEN KORJAAMO Mika Moilanen, Hyrynsalmentie 2 Puh , gsm Mika Pöllänen Puh Pertti Lahtinen Puh Toimisto Puh lansikainuu@mhy.fi etunimi.sukunimi@mhy.fi LAKIASIANPALVELUA Lakiasiainpalveluja Puolangalla Yksityisten henkilöiden ja yritysten lakiasiat luotettavasti. Lakiasiaintoimisto Jorma Herttuainen varatuomari, ekonomi Kauppurienkatu 23, Oulu Puh , (08) Sivutoimisto Puolangalla Puolanka-lehden toimitiloissa, missä vastaanotto sopimuksen mukaan. Asianajotoimisto Botnia Oy Pohjolankatu 16 A 1, KAJAANI Palvelupiste Puolangalla Virastokatu 8 B (poliisin sis.käynti) Ajanvaraukset puh varatuomari Jaana Näyhä julkinen kaupanvahvistaja HIERONTAPALVELUA Hierontaa Puh Pertti Heikkinen, laill.hieroja LINJA-AUTO- JA TAKSIPALVELUT Puh taksi (1-8 henkilöä) pyörätuolikuljetukset paarisänkykuljetukset monipalvelu taksi Juha Hiltunen taksi Rami Seppänen Puh taksi Juhani Kemppainen Puh taksi Veli-Matti Rytkönen Puh taksi Tuomas Juntunen Puh PARTURI-KAMPAAMOJA Parturi-Kampaamo Paula Sirkeinen Maaherrankatu 10 Puh /Paula Olen lomalla KAUNEUDENHOITOA Johanna Kumpulainen puh taikatuuliaky@gmail.com Suklaa- ja turvehoidot Hieronnat, lahjakortit Hoidot ja liikunta palvelut ryhmille Personal Trainer-palvelu Puolangalla kuukauden ensimmäinen maanantai Apupisteen tiloissa. Kysy tarjous edullisesta liike- ja palveluhakemisto ilmoituksesta. KIINTEISTÖHUOLTO- JA KORJAUSPALVELUA Jäte- ja vaihtolavakuljetukset Kiinteistöhuollot Sakokaivojen tyhjennykset Kaivu- ym. työt bobcatilla Ylä-Kainuun Jätehuolto Oy P , Päivystys 24 h/vrk, p Unto Hyttinen RAKENNUS- JA KALUSTEPALVELUA Remonttityöt, korjausrakentaminen Uudisrakentaminen Hirsi- ja kirvesmiestyöt Pesuhuone- ja saunaremontit Korjaus- ja uudisrakentaminen, pesuhuoneremontit. Maalaukset, tapetoinnit, laatoitukset, laminaatin ja parketin asennus ym. Lukkojen asennus ja sarjamuutokset sekä myynti. Kostean tilan asennussertifikaatti. Muista kotitalousvähennys. Rakennuspalvelu Heikki Väisänen Heikki p , Erkki p T:mi jorma riipi Puh , viherrakentaminen salaojitukset sadevesijärjestelmien kaivu ja asennus pihojen kivi pen gerrystyöt ym. rakennuksen pohjatyöt ja täytöt kaapeliojien kaivutyöt leveäpyöräisellä bobcat-kalustolla MONIALAPALVELUJA LVI-Asennus JET Oy LVI-asennus ja urakointi LVI-tarvikemyynti Väisäsen Kalustepalvelu keittiökalusteet wc-kalusteet komerot tasot altaat kalustehelat rakennuslasit Paltamontie 58, Puolanka Puh , kalustepalvelu@puolanka.net Ilmalämpöpumput ATK-huolto ja myynti Ota yhteyttä alansa ammattilaisiin! lvi-jet@hotmail.com Jarmo Turpeinen puh , Esa Turpeinen puh siivoukset kotiaputyöt kotihoitotyöt tilitoimistopalvelut siivous- ja hoitotarvikemyynti mökkitalkkaripalvelut kiinteistönhoitotyöt ja remontit Ouluntie 1 Puh , toimisto@apupiste.fi kuljetuspalvelua Kuljetuspalvelu y. näyhä Puolanka p Tuomas Moilanen sahauspalvelua Kaikki sahaukset ja höyläykset Muista kotitalousvähennys! Huom! Nyt myös erikoissuuret, jopa 90 cm paksut tukit Laimet 130 -tukkipyörösahalla! Myös antiikkipaneelit ja listat valokuvapalvelua INSTA 142- lujuuslajittelustandardi liikkuva sahausliike Rauno Seppänen puh saha@puolankalainen.com Filmit Digikamerat Albumit Kehykset Taulut Paristot Kanavatyöt Ristipistotyöt Passikuvat Kuvasta kuvat Vanhojen kuvien korjaukset Suurkuvat Väinö Kanniaisen kehystystyöt kauttamme Palvelemme ma-pe 9-17 Ouluntie 1. Puh Puolueista riippumaton Puolangan kotiseutu- ja paikallislehti, Sanomalehtien Liiton jäsen, 29. vsk Ilmestymispäivä: keskiviikko Puhelin (08) , fax toimitus@puolanka-lehti.fi etunimi.sukunimi@puolanka-lehti.fi Osoite: Ouluntie 1, PUOLANKA Avoinna ma-pe klo Päätoimittaja Tuomo Seppänen Puh Toimitus Maria Kyllönen Eija Luukkonen Rauni Räisänen Ilmoitukset Tuomo Seppänen Taimi Heikkinen Laskutus, tilaukset Taimi Heikkinen Ilmoitushinnat: Etusivu... 1,10 e (1,35 sis. alv) Tekstissä... 0,95 e (1,17 sis. alv) Tekstin jälkeen... 1,00 e (1,23 sis. alv) Takasivu... 1,00 e (1,23 sis. alv) Värilisä/väri e (12,30 sis. alv) 10 euron palsta e (sis. alv.) Laskutuslisä... 3,10 e (sis. alv) Perhepalstakuva... 5 e (sis. alv) Nimimerkkilisä... 5 e (sis. alv) Ilmoitusten jättöaika: Ilmoitukset on jätettävä toimitukseen viimeistään maa nantaina kello 14:ään mennessä. Välitämme ilmoituksia kaikkiin sanoma- ja pai kal lis lehtiin. Ilmoitushinnan lisäksi perim me välitysmaksun 5 e (sis. alv). Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitus on virheellinen tai sitä ei voida julkaista määrättynä päivänä. Vastuu rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Tilaushinnat: Kestotilaus e/vsk Määräaikaistilaus e/vsk Irtonumeron hinta... 1,50 e Levikki lt Julkaisija: Kustannus Oy Puolangan DTP Sivunvalmistus: Kustannus Oy Puolangan DTP, Puolanka 2011 Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani 2011