maaviesti Rehuvaste Ohrantuotanto voimavara näyttää ruokinnan suunnan tarvitsee vaihtoehtoja Elävä maaseutu on ilmoittaudu NYT! Laatuklubi lähestyy -

Transkriptio

1 maaviesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 3/2009 Ohrantuotanto tarvitsee vaihtoehtoja Rehuvaste näyttää ruokinnan suunnan Elävä maaseutu on voimavara Laatuklubi lähestyy - ilmoittaudu NYT! 3/2009 maaviesti 1

2 Tulojen ja menojen vuoristorataa? Asfalttia maatiloille tiiviit asfalttirakenteet AIV-varastoihin ja karjapihoihin asfaltoinnit tuotantorakennusten ympäristöihin, varastorakennusten lattioihin, pihoille ym... Maatilan tulot painottuvat syksyyn, jolloin suuri osa tuista ja viljatuloista maksetaan. Hankinnat ovat takana ja uudet aikanaan edessä. Osuuspankin tarjoamilla monipuolisilla säästäjän palveluilla sekä maksuvaralla tasaat tulojen ja menojen vuoristoradan. Tervetuloa keskustelemaan tulojen ja maksujen järkevästä suunnittelusta! Ota yhteyttä: Oulun OP, Matti Tyhtilä, puh Pohjolan OP, Tuija Linjakumpu, puh Lemminkäinen Infra Oy Päällystystoiminta Tiedustelut: Kajaani Kemi Kuusamo Oulu Raahe KoneAgria 2009 huomisen valinnat Nyt pelto puhuu: Hyvin hoidettu maa tuottaa huippusatoa. Kalkitse säännöllisesti Ruukin maanparannusaineilla, niin tehostat lannoitusta ja saat pellon kaikki ravinteet käyttöön. Maanparannusaineiden kalsium-arvo on jopa korkeampi kuin perinteisellä kalkilla ja tehdashintakin on edullisempi. Ruukin maanparannusaineet löydät lähimmältä maatalouskauppiaaltasi sekä alan erikoisliikkeistä. Lisätietoja Koko Suomen konenäyttely Jyväskylässä Aikuiset 15,- / väh. 15 hengen ryhmät 10,-/hlö Opiskelijat ja alle 16 v. 10,- / alle 12 v. maksutta. Ryhmälippujen ennakkomyynti: Avoinna joka päivä klo maaviesti 3/2009

3 SISÄLTÖ Kilpailukyky koetuksella Syksyllä eletään yleensä vuoden mieluisimpia aikoja. Sato on korjattu ja kesävieraat menneet, luonto valmistautuu talveen ja kovin kiire alkaa hellittää. On aikaa keskittyä karjanhoitoon, suunnitella seuraavaa kasvukautta ja täyttää veroilmoitus, jotta kruunukin saa osansa vuodentulosta. Laarit ovat täynnä, mutta viljelijän lompakko ei. Maailmaa pitää kuristavassa otteessaan talouskriisi, joka on kiistatta pahimpia sitten sotien. Kriisi on ajanut vientiteollisuuden vaikeuksiin, romahduttanut puuta käyttävän teollisuuden ostomäärät ja -hinnat sekä laskenut kerrannaisvaikutusten kautta maidon tuottajahinnankin haluttua alemmalle tasolle. Valtiovallalta odotetaan nopeita ja tehokkaita toimia ahdingon helpottamiseksi. Tulevaisuuden ennustaminen on mennyt vaikeaksi, muttei sentään mahdottomaksi. Nälkä kurnii meidän jokaisen mahassa säännöllisin väliajoin, eikä ilman koivuhalkoja talvesta selviä, vaikka se olisi muutaman asteen kymmenyksen edellisvuotta lämpimämpi. Maatilan kilpailukyky korostuu vaikeutuvassa ja yhä vaikeammin ennakoitavassa toimintaympäristössä. Tilakokonaisuuden suunnittelussa tulisi pystyä varautumaan yllättäviin ja ennakoimattomiin muutoksiin, ja silti säilyttää riittävä kannattavuus. Strategisen analysoinnin ja suunnittelun merkitys korostuu tulevaisuudessa maatiloilla ja kaikkialla yhteiskunnassa. Nyt voisi olla hyvä aika istahtaa, antaa hengityksen tasaantua ja mietiskellä. Omasta maatilasta, sen nykytilasta ja mahdollisuuksista tulisi luoda tulevaisuudenkuva sekä määritellä suunta ja toimenpiteet, joita tarvitaan tilan jatkuvuuden ja viljelijäperheen toimeentulon turvaamiseksi. Me ProAgriassa haluamme olla viljelijän luotettava keskustelukumppani ja asiantuntija tässä vaativassa tehtävässä. Työ maatalouden ja maaseudun puolesta on taistelua maapalloistumista, kehityssuuntia ja usein myös aikaa vastaan. Aika on tunnetusti kelvoton kauneudenhoitaja, eikä se maaseudun ongelmien ratkaisijana taida olla juuri sen kummempi Ruokintaan säästöä rehuvalinnalla Rehukustannuksen pienentäminen parantaa maitotilan taloutta. Kilpailukykyä Lapin maatiloille Kilpailukykyään parantaville lappilaisille tiloille on tarjolla monipuolista koulutusta. Ympäristötuki tehostaa vesien suojelua Suojavyöhyke hoitaa vesistöä ja maisemaa Kolehmaisen perunatilalla Siikajoella. Välitilinpäätös säästää yllätyksiltä Nyt on aika päivittää kirjanpito sekä arvioida loppuvuoden tulot ja menot. Paikalliset tuliaiset ja lahjat lentokentältä Taitajien tierna -hanke testaa lentokenttämyyntiin sopivia tuotteita. Simo Alaruikka johtaja ProAgria Lappi maaviesti Maaviesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. Julkaisija ProAgria Oulu, Kauppurienkatu 23 (PL 106), Oulu, (08) , Päätoimittaja Vesa Nuolioja Toimitus Viestintä- Karttimo, Kiviniemen rantatie 9, Kiviniemi, Taitto Mari Lähteenmaa, Ilmoitukset Sirpa Heikkinen, Kielontie 8, Kajaani, (08) , , sirpa. Osoitteenmuutokset ProAgria Oulu, (08) , info. ProAgria Kainuu, ; ProAgria Lappi, Painopaikka Kalevaprint Oy Painos kpl Ilmestymisajat 4/ Tilaushinnat 15 euroa / vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN Kannen kuva: Plugi Oy, Kuisma Kiviharju 3/2009 maaviesti 3

4 ajassa Simo Alaruikka luotsaa ProAgria Lappia Syyskuun alussa ProAgria Lapin johtajana aloittanut maatalousja metsätieteiden maisteri Simo Alaruikka pitää neuvonnan ja maaseutuyrittäjän kumppanuutta entistä tärkeämpänä: näinä aikoina jos koskaan maatilat ja maaseutuyritykset joutuvat paneutumaan strategiseen suunnitteluun ja pohtimaan tulevaisuuden suuntaa. Viimeksi Rovaniemen Kehitys Oy:n yritysneuvojana työskennelleelle Simo Alaruikalle ProAgria Lappi oli yhteistyön kautta tuttu talo jo entuudestaan. Kun edellinen työ oli kaupunkiympäristössä, maaseutu ja laaja alue haasteineen tuntuvat mielenkiintoiselta ja voisi kai sanoa myös, paluulta juurille. Simo Alaruikka on lähtöisin Rovaniemen maalaiskunnasta Jaatilan kylästä, nelisenkymmentä kilometriä Rovaniemeltä pohjoiseen. KARJATALOUDEN osuus Lapin maataloudesta on edelleen 80 prosenttia. Myös ProAgria Lapin ja sen liki 30 neuvojan asiakkaista valtaosa on maatalouden harjoittajia. On ilahduttavaa, että tilat luottavat tulevaisuuteen, kehittävät toimintaansa ja tekevät investointeja. ProAgrian palveluvalikoima on hyvä ja sitä tarvitaan maaseudun elinkeinojen edistämisessä, Simo Alaruikka pohtii. ProAgria Lappi tarjoaa asiantuntijapalveluja alueella, jossa välimatkat ovat pitkiä ja asiakkaat kaukana. Sähköisiä palveluja tarvitaan ja niitä ProAgria myös kaiken aikaa kehittää. MAATALOUDESTA luopuminen on Simo Alaruikan mielestä kaksijakoinen asia: toisaalta suljetaan yksi ovi mutta samalla avataan uusia. Pitkän linjan yritysneuvoja näkee tässäkin paljon mahdollisuuksia, mitä ProAgrian asiantuntijapalvelut tukevat. Hän pitää Lapin näkymiä kaiken kaikkiaan positiivisina. Lama ei koettele aluetta niin voimallisesti kuin monia muita seutuja. Muun muassa matkailun hyödyntämiseen, elintarvikkeiden ja luonnontuotteiden jalostukseen sekä energiantuotantoon paneudutaan Lapissa tosissaan. Puuenergiaan ja hakkeen käyttöön liittyy Simo Alaruikka mielenkiintoisia näkymiä. Suunnitteilla on isoja laitoksia, jotka toteutuessaan toisivat alueella satoja työpaikkoja. Myös maatilat haluavat hyödyntää kotimaista energiaa. ProAgria Lapin aiempi johtaja Matti Ylimommo jäi eläkkeelle 1. syyskuuta. Oulu ja Kainuu kärkitiloilla Artturi-kisassa Asiantuntijapalvelua yli keskusrajojen ProAgrian neuvojien Artturi-rehunäytekilpailussa tuli tällä kertaa kaksoisvoitto Pohjois-Pohjanmaalle. Ykkössijalle nousivat pääasiassa Siikalatvan alueella toimivat Kairanmaan tiimin maitotilaneuvojat. Toiseksi tuli Eteläisin tiimi, joka Nivala- Haapajärven alueen maitotilojen kumppani. ProAgria Kainuu otti nyt pronssia. Kilpailu on tarkoitettu ProAgrian maitotilaneuvojille sekä meijeriosuuskuntien ja Valion neuvojille. ProAgrian ja meijerien neuvojista muodostetaan tiimejä, jotka kilpailevat keskenään siitä, minkä tiimin alueella säilörehun analysointi ruokinnansuunnittelun tukena kehittyy parhaiten. Kilpailu jatkuu kaudella kolmena erillisenä minikisana. Kilpailun tavoitteena on lisätä rehujen analysointia maitotiloilla, minkä avulla voidaan pienentää ruokintakustannusta ja parantaa maidon laatua. Niin ikään kilpailun kautta halutaan tiivistää neuvojien välistä yhteistyötä ja neuvojatiimien toimintaa. 4 maaviesti 3/2009 ProAgrian Asiantuntijahaku on netissä toimiva uutuusverkkopalvelu, jonka kautta asiakkaat voivat hakea tarpeisiinsa sopivaa asiantuntijaa koko valtakunnasta. Asiantuntijahaussa on tällä hetkellä yli 400 ProAgrian asiantuntijaa. Uusia yhteystietoja ja osaamisalueita täydennetään hakupalveluun koko ajan. Asiantuntijahaun takana on ProAgria Keskusten voimakas tahto parantaa asiakaspalvelua. Keskukset ovat sopineet asiantuntijoiden liikkumisesta yli keskusrajojen: jos haluttua erityisneuvontaa ei ole oman keskuksen palvelutarjonnassa, pystytään sitä tarjoamaan toisesta ProAgria Keskuksesta. Yksi tärkeä ProAgrian kehityssuunta on myös osaamisen verkottuminen ja eri alojen asiantuntijoiden tiimimäinen työskentelytapa. Aika harvoin enää riittää, että kehittyvä tila pärjää yhden ihmisen asiantuntemuksen avulla. Yhä enemmän tarvitaan sitä, että asiantuntijat tiimiytyvät, jakavat tietoa ja yhdistävät asiakaspalveluun koko organisaation osaamisen. ProAgrian Asiantuntijahaku on ProAgrian nettisivuilla osoitteessa Asiantuntijoita voi hakea osaamisten, osaamisten tarkennusten, organisaation, nimien tai vapaan sanahaun avulla.

5 Ajassa KoneAgria 2009: HUOMISEN VALINNAT KoneAgria järjestetään viidettä kertaa Jyväskylän Paviljongissa :s lokakuuta. Näyttelyn teemana on Huomisen valinnat. Näytteilleasettajia on yli 200 ja tavarantoimittajia noin 400. Laajan maatalouden kone- ja laitevalikoiman lisäksi tapahtumassa on runsaasti seminaareja maatalous- ja maaseutuyrittäjille. KoneAgriaan odotetaan yli kävijää. Keskiviikon ohjelmassa on neljä seminaaria: Energia, Keski- Suomen maaseutustrategia, Kannattava kasvinviljely ja Urakointi. Näyttelyn avajaispäivänä palkitaan näyttelyn teemaa parhaiten toteuttaneet näytteilleasettajat. Torstaina seminaareissa käsitellään maatilan taloushaasteita sekä pellolta ja biokaasusta saatavaa energiaa. Perjantain seminaariaihe on vasikka - huomisen lihanauta vai lehmä. Lisäksi ohjelmassa on Hiven Oy:n 30-vuotisjuhlaseminaari. Lauantaina pidettävässä seminaarissa perehdytään lampaiden ruokintaan isolla tilalla. Näyttelyn järjestävät yhteistyössä ProAgria Keski-Suomi ja ProAgria Farma. KoneAgria-näyttely on avoinna ke-la klo Näytteilleasettajat, kone- ja laiteuutuudet sekä seminaariohjelmat löytyvät näyttelyn kotisivuilta Lähiruoka oli Kokkolassa näkyvästi esillä. Lauantaina tapahtumassa vieraillutta presidentti Tarja Halosta perehdytti muun muassa perunan värikoodeihin elintarvikeneuvoja Helena Lahdenperä Oulun Maaja kotitalousnaisista. Farmari-kapula siirtyi Kokkolasta Mikkeliin Marja-Leena Juntunen Tämänkesäisessä Farmari-näyttelyssä Kokkolassa riitti kävijöitä kaikille päiville. Vuoden suurimman maatalousalan tapahtuman uutuuksiin kävi tutustumassa kävijää. Farmari-maatalousnäyttely järjestettiin 11:nnen kerran. Tämänkertaisena teemana oli menestyvä elintarvikeketju ja monipuolistuva maaseutu. Lähiruoka näkyi Kokkolassa monin tavoin. Lauantaina näyttelyyn tutustui myös presidentti Tarja Halonen puolisonsa Pentti Arajärven kanssa. Tarja Halonen otti vastaan Lähiruokaviestin terveiset ja lupautui samalla syyskuun alussa poljetun tapahtuman suojelijaksi. Sunnuntaina luovutettiin Farmari-viesti ensi vuoden näyttelyjärjestäjille Mikkeliin. Farmari 2010 järjestetään /2009 maaviesti 5

6 6 maaviesti 3/2009

7 Maitotuotto rehukustannus, katteen muutos /vuosi /vuosi Vilja + Rypsi 3 kg Vilja + Rypsi 3,8 kg Vilja + Rypsi + Leike 0 Esimerkki 25 lehmän tilalta. Nykyruokintana hyvä säilörehu (D-arvo 68) ja vilja+puolitiiviste+rypsi; viljan loputtua siirrytty kokonaan täysrehuruokintaan. Jos viljaa ostettaisiin varastoon ja siirryttäisiin entisestä ruokintamallista vilja+rypsi-ruokintaan, tila saisi lisätuloja noin euroa vuodessa. Jos viljaa korvataan melassileikkeellä, katelisä puoliintuu. Rypsin käyttö kannattaa pitää maltillisena. Maitotuotto rehukustannus, katteen muutos /vuosi /vuosi Täysrehu 2 Vilja + Puolitiiviste Esimerkki 50 lehmän tilalta. Jos tila vaihtaa nykyisen täysrehun edullisempaan, katetta kertyy noin euroa vuodessa. Jos tila vaihtaa vilja+puolitiivisteeseen, katetta tulee euroa vuodessa nykyiseen verrattuna. REHUVALINNALLA SÄÄSTÖÄ lypsylehmien ruokintakustannuksiin maito RAIJA TAMMINEN Maidon tuottajahinnan lasku ja rehujen hintamuutokset kannustavat pohtimaan lehmien rehustusta ennakkoluulottomasti. Rehukustannuksen pienentäminen on yksi tehokkaimpia keinoja parantaa maidontuotannon taloutta. Rehukustannus on suomalaisilla maitotiloilla keskimäärin 14 senttiä meijerimaitolitralta. Tästä ostorehujen osuus on suunnilleen puolet. Tuottavatko rehusi tarpeeksi maitoa ja euroja? Vallitsevilla viljan hinnoilla laskettuna rehuvilja+rypsi-ruokinta täydennettynä kivennäisillä antaa lehmää kohti euroa enemmän katetta nykyiseen ruokintaan verrattuna. Tilakohtaisia rehustusvertailuja on tänä syksynä mahdollista tehdä ProAgrian Rehuvaste-ohjelman avulla. Palvelussa voidaan nopeasti hahmotella karjan keskimääräinen ruokinta, ennustaa maitotuotos ja laskea taloudellinen lopputulos. Tilan omien säilörehujen käyttö on mahdollista räätälöidä tarkasti ja taloudellisesti. Jos mietit seuraavia asioita, vastaus löytyy yhteistyössä kanssamme: Sopiiko yksi ostoväkirehu kaikille tilan säilörehuille? Mitkä säilörehuerät kannattaa käyttää lypsylehmille? Paljonko säilörehua kuluu seuraavan 9-12 kuukauden aikana? Paljonko ostoväkirehua kuluu ja mikä on kustannus, onko vaihtoehtoja? Mikä rehu lypsättää parhaiten? Mistä ruokintamallista jää eniten euroja viljelijälle? Miten toimin investointitilanteessa, paljonko kuluu rehua lehmällä? Rehun hinta muuttui, muutanko väkirehutasoa? Miten vien suunnitelman käytäntöön ja seuraan tuloksia? Rehukustannuksen alentaminen 20 prosenttia on osa Maidontuotannon tuottavuus Plus 20 -hankkeen tavoitteita. Säilörehun hyvä rehuarvo ja säilöntälaatu luovat perustan maitotilan taloudelle. Kannattaa selvittää, mihin oman tilan säilörehut antavat mahdollisuuden. Rehuvaste-palvelu antaa uusinta ruokintatutkimustietoa. REHUVASTE on osa ProAgrian ruokinnansuunnittelu-palvelua. Rehuvaste sopii kokonaisrehumäärien laskentaan viljelykautta suunniteltaessa, väkirehun valintaan ennen varsinaista ruokinnan suunnittelua ja aina, kun maidon tai rehujen hinnat muuttuvat. Ota yhteyttä ProAgrian neuvojiin, teetä rehuanalyysit säilörehusta ja viljoista sekä hae etukäteen tarjoukset ostoväkirehuista. Rehuvaste on myös viljelijöiden käytettävissä - tänä vuonna maksuttomasti ja ensi vuonna tuotosseurantatiloille hintaan 40 euroa + alv, tuotosseurannan ulkopuolisille tiloille 50 euroa + alv. Rehuvaste on ensimmäinen osa Karjakompassia, suomalaista maitotilojen tuotannon-ohjausjärjestelmää. Karjakompassin kehitystyön takana ovat muun muassa Valio ja Suomen meijeriyhdistys sekä MTT:n kotieläinten ruokintatutkimus, ProAgria ja Maatalouden Laskentakeskus. Kirjoittaja Raija Tamminen on ProAgria Kymenlaakson kotieläinagronomi. Lisätiedot: ProAgria Oulu, Virpi Huotari puh , virpi.huotari@proagria.fi ProAgria Kainuu, Helena Kämäräinen puh , helena.kamarainen@proagria.fi ProAgria Lappi, Terhi Luukkonen puh , terhi.luukkonen@proagria.fi 3/2009 maaviesti 7

8 maito Menestyvä maitotila joustaa ja mukautuu ProAgrian tuotosluvut vuodelta 2008 vahvistavat jo tutuksi tullutta kehityssuuntaan: tilojen määrä vähenee, mutta samaan aikaan karjojen koko kasvaa. Myös Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla lehmien lukumäärä kääntyi vuosien jälkeen nousuuralle. Osaaminen ja kokonaisuuden hallinta ovat edelleen ProTuotos-tilojen menestyksen avaimia. Osaaminen ja kokonaisuuden hallinta ovat avainasioita myös tämän päivän maitotilalla. ProAgrian ja Valion maidontuotannon tuottavuus ohjelmassa opastetaan maidontuottajia lähtemään liikkeelle viiden tavoitteen kanssa: säilörehusato rehuyksikköön hehtaarilta säilörehun syönti-indeksi yli 108:aan 110 maitolitran tuotos navettatyötunnissa keskituotos yli kiloon per lehmä elinikäistuotos lehmää kohti yli kiloon. Tavoitteet tukevat toisiaan: mitä parempi säilörehu ja mitä enemmän sitä on käytettävissä, sen korkeampi keski- ja elinikäis- Tarkista alueesi ostorehun hinta yhdessä oman neuvojasi kanssa Rehukuntoverkkopalvelusta! TUOTOSTILASTOT 2008 Kainuu Lappi Oulu Koko maa 2007/ / / /2008 Tiloja 274/ / / /8725 Keskilehmäluku 21,8/23 19,2/21,5 24/25,6 24,6/26,2 Lehmiä 5962/ / / / Keskituotos, kg 8952/ / / /8753 Valkuaisprosentti 3,47/3,45 3,45/3,5 3,51/3,48 3,47/3,45 Rasvaprosentti 4,19/4,21 4,1/4,09 4,16/4,19 4,2/4,22 Solut, 1000 kpl 151/ ,3/ / /175 Elopaino, kg 586/ / / /587 Keskipoikimakerta 2,45/2,46 2,3/2,3 2,3/2,31 2,32/2,31 tuotos sekä työn tehokkuus. Hyvä johtaminen ja suunnittelu luovat mahdollisuuden muuttaa yrityksen omaa toimintaa, kun toimintaympäristö muuttuu, ProAgria Oulun kotieläinagronomi Virpi Huotari sanoo. Lisätiedot: ProAgria Oulu, Virpi Huotari, puh , virpi.huotari@proagria.fi ProAgria Kainuu, Helena Kämäräinen, puh , helena.kamarainen@proagria.fi ProAgria Lappi, Terhi Luukkonen, puh , terhi.luukkonen@proagria.fi ILO IRTI LANNASTA! Kannattavuutta parantavan maatilayrittäjän avuksi on ilmestynyt Lannan käsittely ja käyttö -opas. Kirjassa paneudutaan lannan hyödyntämiseen viljelykasvien ravinnelähteenä. Julkaisu kuuluu ProAgria Keskusten Liiton ja MTT:n Tieto tuottamaan -sarjaan. Kotieläimet tuottavat Suomessa 20 miljoonaa tonnia lantaa vuodessa. Tästä riittää lähes 10 tonnia lantaa jokaista viljeltyä hehtaaria kohti. Väkilannoitteiden hintojen noustessa lannan arvo kasvaa. Lannan käsittely ja käyttö -opas antaa käytännön neuvoja nautojen, sikojen ja siipikarjan lannan tehokkaaseen hyödyntämiseen. Kirja antaa tietoa lantojen erityispiirteistä lannoituskäytössä ja auttaa suunnittelemaan viljelyn ja lannoituksen niiden mukaan. Lannan hyötykäyttöä voidaan myös tehostaa teknologisilla ratkaisuilla varastoinnissa, käsittelyssä, levityksessä ja energiantuotannossa. Kirja kertoo myös, miten lannan aiheuttamia ympäristöhaittoja voidaan vähentää ja ehkäistä ennalta. Nelivärikuvitetun oppaan koko on B5 ja laajuus 96 sivua. Oppaita voi ostaa kirjakaupoista ja useimmista ProAgria Keskuksista sekä tilata kustantajalta ProAgria Keskusten Liitosta, puh , myynti@proagria. fi. Lisätietoja ja tilaukset myös netistä osoitteesta: fi/julkaisut. Lisätietoja ja tilaukset: -> E-kirjakauppa. 8 maaviesti 3/2009

9 Karjanlannan levitys on yhä useammin urakointia maito Karjanlannan levitys on usein ensimmäisiä ulkoistettavia kotieläintilan töitä. Perusteita ovat yleensä sopivan kaluston saaminen käyttöön ja oman ajankäytön hallinta. Vaikka urakointi lannan levityksessä onkin yleistynyt, sitä käyttää toistaiseksi vain noin prosenttia tiloista. Uusista tekniikoista letkulevitys on yleistynyt eniten. Lannan sijoittaminen multaavilla laitteilla on vielä vähäistä. Laitteiden hankinta on yleistynyt parin viime vuoden aikana ympäristötuen erityistuen ja lannoitteiden hinnannousun takia. Samaan aikaan myös kalustojen koko on kasvanut, mikä asettaa paineita maan rakenteelle ja lisää haasteita oikean levitysajankohdan valinnalle. Raskas kalusto on suurimpia esteitä myös lannan vastaanottamiselle kasvitiloille, ProAgria Oulun kasvinviljelyneuvonnan vastaava Risto Jokela lisää. KOTIELÄINTILAT käyttävät lantaa mahdollisimman paljon nurmen perustamisessa ja kylvettäville kasvustoille kuten rehuviljalle. Suuret tilat levittävät lantaa myös kasvukaudella, lähinnä pintalevityksenä kasvaville nurmille ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen. Vain harvoin lantaa levitetään keväällä nurmille ennen ensimmäistä sadonkorjuuta. Tällöinkin levityksen kohteeksi valitaan vanhempia nurmia ja kantavimpia peltoja. ProAgrian Lohkotietopankin vertailutietojen mukaan karjanlannan ravinteiden osuus säilörehun lannoituksesta on kasvanut vuosien mittaan. Kehitys on hyvä sekä kotieläintilan parempien ravinnekiertojen että kustannusten hallinnan kannalta. Varsinkin niillä kotieläintiloilla, joilla on suuria ravinneylijäämiä, pitää kiinnittää huomiota erityisesti ostoravinnepanosten käytön tarpeellisuuteen. Esimerkiksi ostofosforin käyttö nurmen lannoituksessa ei ole läheskään aina, eikä varsinkaan korkeiden lannoitehintojen aikaan, taloudellisesti ja ympäristöllisesti järkevää, ProAgria Keskusten Liiton palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen sanoo. LANNAN tehokkaan hyödyntämisen suurin este ovat pitkät kuljetusmatkat. Pienempien tilojen ongelmana voivat olla myös liian suuret kertalevitysmäärät ja epätasainen levitysjälki, mikä ilmenee satotappioina ja laatuongelmina. Levityskaluston merkitys korostuu kasvavien nurmien lannoituksessa. Kun lannan ravinteet saadaan tehokkaammin hyödyksi, vältytään haitallisilta päästöiltä ympäristöön ja lannan joutumisesta rehun sekaan. Lisätiedot: ProAgria Oulu, Risto Jokela, puh , ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT Hankimme nautaa ja hevosia Lapin, Oulun ja Kainuun alueelta. Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh , k Oulun Hankintakeskus Haataja Sakari p Oulunseudun teurastamopalvelut Oy, Krouvintie Oulu Savo-Karjalan Liha Oy, 3/2009 maaviesti 9

10 maito, liha Lapin hankkeiden tavoitteena: Yhteistyöllä kilpailukykyä Lappilaiset perusmaatalouden hankkeet puhaltavat yhteen hiileen ja pyrkivät luomaan maatiloille kilpailukykyä yhteistyöverkoston voimin. Tarjolla on monipuolista koulutusta sekä ryhmille että tilakohtaisesti. Lapissa on yli 500 lypsykarjatilaa, noin 150 muuta nautakarjataloutta ja reilut 100 lammas- ja vuohitaloutta. Yhteistä niille on perheviljelmäpohjaisuus, kasvava tilakoko, jatkuvuuden turvaamiseen haasteet ja tulevaisuuden ennustettavuuteen liittyvä epävarmuus. Nämä seikat vaativat paljon maatilayrittäjän ammatti- ja johtamisosaamiselta - hyvinvointia unohtamatta. Lappilaisten maatilayrittäjien hyvä osaamisen nykytaso sekä jatkuva halu oppia ja kehittyä edelleen ovat parhaita keinoja vastata tulevaisuuden haasteisiin, Perusmaatalouden yhteistyöohjelman projektipäällikkö Jari Juusola sanoo. Menestyviä maatilayrityksiä yhdistää kyky hallita yrittämiseen liittyvää kokonaisuutta. Näitä valmiuksia edistää ProAgria Lapin Kilpailukykyä perusmaatalouteen -hankkeessa toteutettava Maatilojen yrittäjyysohjelma -koulutuskokonaisuus. Tavoitteena on, että yrittäjä sisäistää toiminnan ja talouden välisen yhteyden ja että tämä näkyy yrityksessä oikeiden asioiden oi- kein tekemisenä, Jari Juusola sanoo. Tämän tyyppiselle yritykselle on luonteenomaista hyvä kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus. Toki taloudelliset tunnukset voivat heilahdella ajoittain huomattavastikin, joko yrityksen omien toimintojen tai toimintaympäristön muutosten vuoksi. Toimintaympäristön muutosherkkyys näyttää olevan yhä kasvussa. Tämä asettaa entistä Ryhmäkoulutusta lammastiloille Toimintaympäristön muutosherkkyys näkyy yhä enemmän myös maitotilojen arjessa. Kun yrittäjällä on selvä näkemys yrityksensä tilasta, hän pystyy reagoimaan muutoksiin helpommin. Seuraa nettisivuja! Design Tree / Johannes Collins Lisätietoa Lapin perusmaatalouden hankkeista sekä tarjolla olevista koulutuksista ja tapahtumista osoitteessa Kilpailukykyä perusmaatalouteen -koulutushanke tarjoaa lammastalousyrittäjille ryhmäkoulutusta, joka kehittää menestyvän yrittämisen valmiuksia ja vahvistaa tuotannollista perusosaamista. lammastalous on ollut viime vuosina nousu-uralla. Jotta Lappilainen hyvä suunta jatkuu, tarvitaan yrittäjiltä tuotannollisen ammattitaidon ja yrittäjävalmiuksien kehittämistä, hankevastaava Anne Närhilä tietää. Nyt tarjolla on koulutusta sekä aloitteleville että jo pitempään toimineille lammastiloille. Minustako lampuri -koulutuskokonaisuus on suunniteltu viime vuosina aloittaneille, aloittaville tai vähän aikaa alalla toimineille lammastiloille. lupa- ja ilmoitusasiat, lampaiden rekisteröinti, 10 maaviesti 3/2009 eläinkirjanpito, eläinaines, laidun- ja peltomäärän tarve, tuotosseuranta, ruokinta ym. Kannattava lammastalous -koulutuskokonaisuus on suunniteltu alalla jo vähän aikaa tai pitempään toimineille lammastiloille. Lampaiden terveydenhoito ja sairaudet, ruhonluokitus, WinLammas-ohjelmakoulutus, siitoseläinvalinta ja kuntoluokitus, liiketoiminta ja tilan johtajuus ym. Tilakohtaisessa koulutuksessa on mahdollisuus saada asiantuntijan opastusta. Lampaiden ruokinta, kasvatus, terveydenhoito sekä eläinaineksen parantaminen ja jalostaminen ym. Benchmarking- ja opintomatkojen tarkoituksena on tutustua lammastalouteen kotimaassa ja ulkomailla. Lappilaisen lammastalouden yleisen kehittämishankkeen tavoitteena on lampaan kokonaistaloudellinen hyödyntäminen ja verkostoyhteistyön kehittäminen. Koko tuotantosektorin kehittäminen luo pohjaa elinkeinolle. Jotta lappilaisen lammastalouden hyvä suunta jatkuisi, yrittäjiltä odotetaan entistä vahvempaa ammatti- ja johtamisosaamista. Lappilaisten erikoistuotteiden imagon tulee perustua alueelliseen osaamiseen ja erikoistumiseen. Lisätiedot: hankevastaava Anne Närhilä, puh , anne.narhila@proagria.fi, Design Tree / Johannes Collins

11 maito, liha kovemmat vaatimukset maatilayrittäjän liiketoiminnallisille ja johdollisille valmiuksille, Jari Juusola lisää. Kun yrittäjällä on selvä näkemys yrityksensä tilasta, hän pystyy tarvittaessa reagoimaan nopeasti toimintaympäristön muutoksiin, kuten laajentamaan tai sopeuttamaan tuotantoa. Kuluvana syksynä alkava Maatilojen yrittäjyysohjelma koostuu kahdesta ryhmäkoulutusosiosta: Menestyvän maatilayrityksen lähtökohdat ja Maatilayrityksen kasvuohjelma. Ryhmäkoulutuksiin osallistuvilla yrityksillä on mahdollisuus myös yrityskohtaiseen valmennukseen. Kouluttajina ovat pääasiassa yritys- ja maatilatalouden asiantuntijat. Koulutuksia järjestetään eri puolilla Lappia kysynnän mukaan. Osana lypsykarjatiloille suunnattua koulu- tustarjontaa on myös Tuotantoeläinten hyvinvointi -ohjelma, jonka kautta on luvassa sekä ryhmä- että tilakohtaista koulutusta. ProAgria Lapin Kilpailukykyä perusmaatalouteen hanketta rahoittavat TE-keskus Lappi, Euroopan maaseudun kehittämisen Hankeyhteistyötä maatalousrahasto, kunnat ja yrittäjät sidosryhmineen. Lisätiedot: projektipäällikkö Jari Juusola, puh , Lapin perusmaatalouden hanketoiminta perustuu yhteistyöhön, jota edistää ProAgria Lapin hallinnoima Perusmaatalouden yhteistyöohjelma -hanke. Siinä on keskeisesti mukana seuraavat yhteistyöhankkeet: - Sukupolvenvaihdos Maaseudulla (Lappia, Tervolan maaseutuyksikkö) - Maaseutuyrittäjien hyvinvointi (Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu) - Lapin maaseudun tulevaisuus muutosjoustavassa yritystoiminnassa (MTT Lappi) - Tiedolla tavoitteisiin (Naturpolis) - InnoNauta (MTT Ruukki) - Kilpailukykyä perusmaatalouteen (ProAgria Lappi). Näiden lisäksi eriasteisessa yhteistyössä on mukana myös muita maakunnallisia ja ylimaakunnallisia hankkeita. Ajatusten tuuletusta - uutta puhtia syksyyn! LAATUKLUBI-SEMINAARI ti-to Siilinjärvellä kylpylähotelli Kunnonpaikassa Vuosittain järjestettävään LaatuKlubiin kokoontuu tänä vuonna muun muassa Pohjois-Savon, Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun maidontuottajia. LaatuKlubi sisältää luentoja, ryhmätöitä, keskustelua, virkistäytymistä ja toisilta oppimista. Laatuklubi antaa työkaluja yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen sekä yrittäjien hyvinvointiin. Seminaaripäivien aiheet: ti : Kaavoja onneen ja menestykseen (päivän pääsponsori RehuRaisio) ke : Maatilayrityksen menestystekijät tuottavuus +20 % (päivän pääsponsori Melica) to : Aloita tänään ja tästä (päivän pääsponsori ProAgria Maatalouden Laskentakeskus) Monipuolinen ohjelma tarjoaa ammattiasiaa ja virkistäytymistä. Kylpylähotelli Kunnonpaikan palveluja on mahdollisuus käyttää oman kiinnostuksen mukaan. Tarkempi ohjelma ja hinnat osoitteessa oulu > Ajankohtaista > Tapahtumat. Seminaarin hinta 350 euroa tai 80 euroa / päivä euroa / 3 päivää. Alv 22 % sisältyy hintaan. MYEL-vakuutettujen on mahdollista hakea opintorahaa seminaaripäiviltä. ILMOITTAUDU HETI! Sitovat ilmoittautumiset ke mennessä: Proagria Oulu, puh. (08) tai ProAgria Kainuu, puh , tuija.heikkinen@proagria.fi. Laatuklubia tukevat seuraavat yhteistyökumppanit: 3/2009 maaviesti 11

12 kasvi Kuminaa viljellään sen siementen sisältämien haihtuvien öljyjen vuoksi. Suurin osa siemenistä käytetään sellaisenaan mausteeksi. Osasta siemeniä tislataan öljyä, jota käytetään aromiaineena esimerkiksi kosmetiikka- ja lääketeollisuudessa. Nyt kannattaa hakea vaihtoehtoja Tällä hetkellä ohraa kannattaa viljellä harkiten ja kokeilla esimerkiksi öljy- ja palkokasveja sekä huonoilla lohkoilla viherlannoitusnurmia tai luonnonhoitopeltoja. Huonotuottoisilla lohkoilla luonnonhoitopellot kannattavat ohraa paremmin. Sama pätee kuminaan. Valkuaiskasveja, kuten härkäpapua, tulisi viljellä jo senkin takia, että ulkomaisen valkuaisen tuontia voitaisiin vähentää. Ohraa tuotetaan Suomessa melkein puolet enemmän kuin mitä tarvitaan. Tiken ennusteen mukaan ohraa tulee tänä vuonna yli neljä miljardia kiloa. Rehuohran ylituotanto laskee viljan hintaa. Tämä merkitsee sitä, että ohran viljelyn tuotto on jäämässä yhä matalammaksi. Ostajien tämänhetkinen näkemys rehuohran hinnasta on ennustetusti 80 euroa tonnilta, jos ostaja edes ottaa viljaa vastaan. Kaupan ja teollisuuden varastot täyttyvät ennalta arvaamattomasti, kun viljasta on ylituotantoa. Tiken arvion mukaan ylivuotista viljaa on reilusti normaalia enemmän interventiosiiloissa ja tilojen varastoissa. Kuminan viljely onnistuu Oulun korkeudelle saakka. Suomessa tuotetuissa kuminan siemenissä on kolme kertaa enemmän aromaattisia öljyjä kuin Keski-Euroopassa tuotetuissa, mikä 12 maaviesti 3/2009 johtuu siitä, että Suomessa kasvi saa valoa pitemmän jakson ajan. Kuminan viljely tasaa työhuippuja, koska puinti on ennen viljoja. Puinnissa voi käyttää samaa kalustoa kuin viljoillakin eli uusia koneinvestointeja ei tarvitse erikseen tehdä. Kuminan monivuotinen kasvusto vähentää työtunteja. Sen esikasviominaisuudet ovat hyvät, koska se parantaa maan rakennetta ja vähentää viljan tauteja. Rypsi menestyy länsirannikolla viljeltäessä Oulun korkeudelle saakka. Hehtaarisato vaihtelee Oulun korkeudella 1 000:sta kiloon. Rypsillä on hyvä esikasviarvo viljoille, se katkaisee hyvin yksipuolisen viljelykierron ja antaa kilon sadonlisäyksen tuleville viljoille. Rypsistä on kuitenkin saatava kohtalainen satotaso, jotta sen kannattavuus yltää ohran tasolle. Luonnonhoitopeltojen kannattavuus huonoimmilla lohkoilla on ohraa parempi. Kuluvana vuonna, kun viljan hinta on alhainen, luonnonhoitopellot ovat osoittautuneet varsin hyväksi vaihtoehdoksi. Luonnonhoitopeltojen tukitaso houkuttaa viljelijöitä perustamaan niitä. Niiden korotettua tukea maksetaan korkeintaan 15 prosenttia tilan ympäristötukikelpoisesta pintaalasta. Tarkempia tietoja saa vuoden 2009 tukihakuoppaasta. Viherlannoitus perustetaan yhdeksi tai useammaksi kasvukaudeksi. Se kynnetään keväällä tai syksyllä lannoittamaan tulevien kasvukausien kasveja. Viherlannoitus on edullinen tapa maan rakenteen parantamiseksi ja hyvä yksipuolisen viljelyn katkaisemiskeino viljatiloilla. Viherlannoitus koostuu useasta kasvista - mitä enemmän eri lajeja, sen parempi maan kasvipeitteisyys. Kuitenkin 20 prosenttia seoksesta täytyy olla palkokasveja. Erikoiskasvien ja lajikkeiden valintaan kasvinviljelytilan kannattavuuden parantamiseksi kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Tuotteiden tuottajahintoja tulisi seurata jatkuvasti ja kiinnittää huomiota kysyntään ja tarjontaan. Viljelijän ei kuitenkaan kannata ottaa liian isoa harppausta kokeillakseen viljellä jotain erikoiskasvia, vaan aloittaa varmimmasta lohkosta kohtuullisin määrin. Erikoiskasvien pinta-aloja lisäämällä saataisiin markkinatilannetta tasoitettua ja tilojen tulosta parannettua. Näin saataisiin kaupalta ja teollisuudelta kippausaikoja kiihkeimpäänkin korjuuaikaan ja vähennettäisiin tilanteita, joissa kauppojen ja tilojen varastot olisivat täynnä edellisen vuoden satoa. Juha Sohlo on ProAgria Oulun kasvituotannon asiantuntija.

13 KASVi ohralle Muista suojakaistat syysmuokkaustöissä Menneen kesän valvonnoissa on tullut esille, etteivät kaikkien tilojen perusympäristötuen edellyttämät suojakaistat ole täyttäneet tukiehtoja. Tämä on aiheuttanut joillekin tiloille merkittäviäkin sanktioita. Syysmuokkauksia tehtäessä kannattaa asia pitää mielessä ja tarvittaessa muistuttaa myös peltojen kyntäjiä. Muokkaamattomien ja lannoittamattomien suojakaistojen on hyvä olla hiukan vaadittua leveämmät, kuin juuri ja juuri tukiehtojen minimivaatimusten mukaiset. Esimerkiksi valtaojan varrella vaadittava metrinen suojakaista saa olla korkeintaan kolme metriä, mutta ei alle metrin. Valtaojaa suuremmissa uomissa perusympäristötuen vaatima kaistan leveys voi vaihdella kolmesta kymmeneen metriin, mutta keskimäärin yli kolmemetrisistä kaistoista tehdään oma kasvulohkonsa. Lisää tietoa vuoden 2009 tukihakuoppaasta sivuilta Jaakko Vähämäki JUHA SOHLO Wisu kulkee nyt kännykässä WisuMobile on verkossa toimivan ProAgrian viljelynsuunnitteluohjelman WebWisun uutuus. Se on matkapuhelimessa toimiva ohjelma, jolla saa viljelysuunnitelman mukaan taskuun. Sillä voi tehdä viljelymuistiinpanot saman tien, kun työ on tehty vaikkapa pellolla. Uusi ohjelma helpottaa viljelymuistiinpanojen tekemistä. Nyt ne saa tehtyä heti paikalla kuntoon, eikä tarvitse tehdä erikseen muistiinpanoja papereille tallennusta varten, sanoo uutuuteen perehtynyt ProAgria Oulun luomuneuvonnasta vastaava Olli Valtonen. WisuMobilella voi helposti tallentaa tietoja eri peltolohkoille tai tarkistaa suunnittelutietoja töitä aloittaessa. WisuMobilella viljelytiedot tallentuvat WebWisuun, joka on ajantasaisena verkossa koko ajan. WisuMobilea voi käyttää puhelimella, jossa on Java-tuki. Karttapalvelu on WisuMobilen ja WebWisun uutuustoiminto, joka sisältää lohkokartat ja peruskartan taustakarttana. Karttapalvelun avulla saa merkittyä nopeasti ylös esimerkiksi maanäytteiden ottopaikat, rikkakasviesiintymät, tautipesäkkeet tai hankalat webwisu kivet pelloilla. Jos puhelin on varustettu GPStoiminnolla, hyödyntää WisuMobile sitä paikkamerkinnöissä. WebMobilen tapaan myös karttapalvelu on ollut pilottikäytössä ja saanut hyvää palautetta. Sen avulla on helppo kirjata viljelysuunnitteluun liittyvät paikannustiedot muistiin ja myöhemmin hyödynnettäväksi, Olli Valtonen lisää. WebWisu on netissä toimiva viljelynsuunnitteluohjelma, jolla voi tehdä viljelysuunnitelman ja kirjata lohkokohtaiset muistiinpanot helposti ajasta tai paikasta riippumatta. Suunnitelmat ja muistiinpanot tallentuvat WebWisun palvelimelle, jolloin ohjelma on täysin päivitys- ja varmuuskopiointi vapaa. WebWisun avulla viljelijä saa myös sujuvan asiantuntija- avun ja viljelysuunnitelman sparrauksen: molemmat pääsevät netin kautta yhtä aikaa paikasta riippumatta samaan ajantasaiseen viljelysuunnitelmaan. 3/2009 maaviesti 13

14 maaviesti 4/2009 ilmestyy Aineistopäivä on Kesäkukkien sopimusviljelyä kunnille ja seurakunnille. Talvilahdentie 6 A SOTKAMO Puh maaviesti 3/2009

15 Viljelysuunnitelma kuntoon jo syksyllä! Viljelysuunnitelma kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen seuraavan kasvukauden alkua. Se tehdään kasvintuotannon edellisen vuoden tulosten pohjalta ja siinä otetaan huomioon tilan tavoitteet, sopivat kasvit ja viljelymenetelmät, ympäristönäkökohdat ja talous. Saat suunnitelman: lohkojen tarpeen mukaisesta lannoituksesta ja lannan käytöstä kalkituksesta peltojen tuottokyvyn ylläpitämi- sestä ja parantamisesta lohkoillesi sopivista kasveista ja lajikkeista, joista saat parhaan tuoton Voit tehdä viljelysuunnitelman itse tai teettää sen kokonaan asiantuntijalla. Jos teet suunnitelman itse, voit tarkistaa ja varmistaa yksityiskohdat ProAgrian neuvojan kanssa. Lohkotietopankista vertailutietoa Suunnitellessasi kasvintuotantoasi saat Lohkotietopankista vertailutietoa ja tukea päätöksillesi: millaisilla tuotantopanosten käytöllä on päästy parhaisiin satoihin uusista viljelytekniikoista tai tuotantopanosten käytön kannattavuudesta UUSIA KASVOJA lajikkeiden menestymisestä eri alueilla ja maalajeilla Kysy lisää oman alueesi ProAgria-asiantuntijoilta. Yhteystiedot osoitteessa Käytännön tuntumaa maatilan arkeen pitää yllä Limingassa sijaitseva kotitila, jonka töihin Juha sesonkiaikoina osallistuu. Sohlon tilalla on maidontuotannon ohessa myös kasvinviljelyä. Sukupolvenvaihdospäivä to klo 10-15, Haapavesi, Ammattiopiston auditorio, Teollisuustie Aloituskahvi Avaus, toiminnanjohtaja Timo Lehtiniemi, MTK- Pohjois-Pohjanmaa Pankin puheenvuoro / Haapaveden Osuuspankki Onnistunut sukupolvenvaihdos / piiriagrologi Esko Ojalehto, ProAgria Oulu Lounas (omakustanteinen) Nuoren viljelijän aloitustuki / rahoitusylitarkastaja Sakari Jussila, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Luopumistuki / MELAn edustaja Lehmähavainto-koulutus Maatilan sukupolvenvaihdosluovutuksen verokysymyksiä / verosihteeri Eila Heiska, Jokilaaksojen verotoimisto ti klo Loppuyhteenveto, Pyhäjärvi, toiminnanjohtaja Jaana ja Mikko Timo Niskasen Lehtiniemi, MTK-Pohjois-Pohjanmaa uusi lypsyasemapihatto to Ilmoittautumiset Sodankylä, ke Pentti ja mennessä: Riitta Neitolan ProAgria pihatto, Oulu, puh. (08) , anne.kipina@proagria.fi. Aikionniementie 57, Kelujärvi Juha Sohlo ProAgria Oulun uutena kasvintuotannon asiantuntijana on aloittanut agrologi AMK Juha Sohlo. Hän keskittyy työssään viljelysuunnitteluun/wisuun, perunaneuvontaan, kasvukauden aikaisiin tilakäynteihin, kasvinsuojeluruiskujen testaukseen ja EUtukineuvontaan. Juha Sohlon tavoittaa numerosta tai juha.sohlo@proagria.fi. ProAgria Kainuun elintarvikeasiantuntijaksi on valittu restonomi AMK Sanna Kankaanranta. Hän vastaa muun muassa lähiruoka-, elintarvike- ja ruokakurssiasioista. Sanna Kankaanrannan tavoittaa numerosta tai sanna.kankaanranta@proagria.fi. Ohjelma: Lehmähavainto-luento (1,5 h) ja Lehmähavaintoharjoitus (3 h) - perehdytään lehmähavaintoihin navetassa, opetellaan tulkitsemaan merkkejä eläimen terveydestä, hyvinvoinnista ja olosuhteista. Hinta 110 euroa + alv 22 % / osallistuja. Laskutus jälkikäteen. Kahvitarjoilu. Kouluttajana lehmähavaintokouluttaja Tiina Karlström, ProAgria Oulu. Jokilaakson tarkkailuyhdistyksen alennussetelit käytettävissä Pyhäjärven koulutuksessa. ProAgria Oulu: Ilmoittautumiset ti mennessä: Pekka Ryymin, puh , pekka.ryymin@proagria.fi ProAgria Lappi: Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Terhi Luukkonen, puh , terhi.luukkonen@proagria.fi. Ilmoittautumiset sähköpostilla tai tekstiviestillä. Sukupolvenvaihdospäivä to klo 10-15, Haapavesi, Ammattiopiston auditorio, Teollisuustie Aloituskahvi Avaus, toiminnanjohtaja Timo Lehtiniemi, MTK- Pohjois-Pohjanmaa Pankin puheenvuoro / Haapaveden Osuuspankki Onnistunut sukupolvenvaihdos / piiriagrologi Esko Ojalehto, ProAgria Oulu Lounas (omakustanteinen) Nuoren viljelijän aloitustuki / rahoitusylitarkastaja Sakari Jussila, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Luopumistuki / MELAn edustaja Maatilan sukupolvenvaihdosluovutuksen verokysymyksiä / verosihteeri Eila Heiska, Jokilaaksojen verotoimisto Loppuyhteenveto, toiminnanjohtaja Timo Lehtiniemi, MTK-Pohjois-Pohjanmaa Ilmoittautumiset ke mennessä: ProAgria Oulu, puh. (08) , anne.kipina@proagria.fi. 3/2009 maaviesti 15

16 YMPÄRISTÖ Avaintekijöinä ympäristövastuullinen tuotanto, lähiruoka ja bioenergia MAASEUDUN UUSI ARVONNOUSU TIEDOTTAA Mitä ovat maaseudun uudet mahdollisuudet ja kestävät ratkaisut? Mitä tarkoittaa hajautettu tuotantomalli? Miten käytännön hankkeet tukevat suuria linjoja? Maaseudun menestystekijöitä pohditaan 30. lokakuuta YmpäristöAgroja Kipinää Kylille -hankkeiden järjestämässä seminaarissa Oulunsalossa, jonne puhujiksi saapuvat professorit Hannu Katajamäki ja Hilkka Vihinen. Asuttu ja elinvoimainen maaseutu on luonnonvarojen kautta yhteiskuntamme tärkeä voimavara. Ilmastonmuutokseen varauduttaessa elinvoimaisen maaseudun tärkein tehtävä on tuottaa ja jalostaa hajautetusti lähellä tuotettuja elintarvikkeita ja bioenergiaa ympäristövastuullisin keinoin. Toinen näkökulma on maaseudun rooli mahdollisena kriisivalmiusalueena myös ilmastonmuutoksen tuomien uhkien varalta. Uhkia voivat olla vaikkapa elintarvikkeiden 16 maaviesti 3/2009 Ilmastonmuutokseen varauduttaessa elinvoimaisen maaseudun tärkein tehtävä on tuottaa ja jalostaa elintarvikkeita ja bioenergiaa hajautetusti ja ympäristövastuullisesti. ja energian riittävyys tai luonnonkatastrofit muualla maapallolla. Huippuasiantuntijat luennoivat maaseudun uusista mahdollisuuksista ja kestävistä ratkaisuista Maaseudun uudet mahdollisuudet ja kestävä maaseutu -seminaari pe , Oulunsalo, Oulunsalotalo Aamukahvia tarjolla (hankkeet tarjoavat) Maaseudun uudet mahdollisuudet, professori Hannu Katajamäki, Vaasan Yliopisto, aluetieteen laitos Lounas (omakustanteinen n. 7 euroa) Hajautettujen ratkaisujen kestävä maaseutu, professori Hilkka Vihinen, MTT Taloustutkimus Mitä tästä eteenpäin? Taimi Mahosenaho, YmpäristöAgro-hanke / ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset, Tarja Niskanen, Kipinää kylille -hanke, PSK-aikuisopisto KOHDERYHMÄ: Mukaan toivotaan erityisesti kuntien luottamustoimissa toimivia maa- ja metsätalouden harjoittajia, kuntien maaseutuasiamiehiä ja maaseutuaktiiveja sekä kaikkia kiinnostuneita. Tilaisuus antaa evästystä kuntien päätöksentekoon ja neuvotteluihin maaseudun asioita ajaville. Lisätiedot: Taimi Mahosenaho, , taimi.mahosenaho@proagria.fi. VAPAA PÄÄSY. TERVETULOA! Ennakkoilmoittautumiset yhteystietoineen mennessä: ProAgria Oulu, (08) tai anne.kipina@proagria.fi. Järjestäjät: YmpäristöAgro- ja Kipinää Kylille -hankkeet Euroopan maaseudeun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Taimi Mahosenaho Ilmastonmuutoksen yhtenä torjuntakeinona on yhteiskunnallisessa keskustelussa nostettu esiin myös yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja asutuksen tiivistäminen. Kustannussyihin vedoten karsitaan helposti maaseudun tiestön kunnossapidosta, infrasta ja palveluista. Tämä suuntaus tyhjentää varsinkin harvaan asuttua maaseutua. Eheyttämistarvetta voi olla suurten taajamien läheisellä maaseudulla. YmpäristöAgrohanke haluaa nostaa esiin näkökulmaa, että ydinmaaseutu ja myös harvaan asutut alueet on varsinkin tässä ajassa myös ympäristönäkökohtien vuoksi tärkeää pitää asuttuna, elinvoimaisena ja kestävin keinoin tuottavana. Alkutuottajat eivät yksi riitä pitämään maaseutua elävänä, joten erilaisia elinkeinoja tarvitaan. Luonnonvarat ja monipuolinen luontoympäristö ovat maamme tärkeimpiä omia mahdollisuuksia, jotka tuovat työtä jalostuksen, kaupan ja matkailun muodossa myös taajamiin. Maaseutu ei siis olekaan ylläpidettävä kustannustekijä, vaan yhteiskuntamme voimavara. Ympäristöystävällisiä tuotantomenetelmiä on myös edistettävä, jotta maaseudun monipuoliset arvot säilyisivät. Siihen liittyvät osaltaan hajautetut tuotantomallit. Läheisellä maaseudulla tuotetut ja jalostetut tuotteet vähentävät kuljetuksia ja pitävät maaseutua asuttuna. Ilmastonmuutokseen on varauduttu myös maaseutuohjelmassa ja tukijärjestelmissä. Esimerkiksi maatalouden ympäristötuella rakennetuilla kosteikoilla varaudutaan vesiensuojelun lisäksi ilmastonmuutoksen mahdollisesti mukanaan tuomiin tulviin. Nurmipeitteisyys vähentää kasvihuonekaasuja ja edistää maanpinnan sitomista tulvien varalta. Keinotyppilannoitteen vähentäminen ja luomutuotantoon siirtyminen pienentävät merkittävästi lannoitteen valmistamisessa ja kuljetuksissa syntyviä hiilipäästöjä.

17 Ympäristö TAIMI MAHOSENAHO Tuotteen jalostaminen mahdollisimman lähellä on myös ilmastoteko. YmpäristöAgrohanke edistää ympäristövastuullista tuotantomallia, jonka kannustimena ovat ympäristötuet. Samalla se tukee myös Pohjois-Pohjanmaan maaseutuohjelman tavoitteita. Asiaa voidaan lähestyä eri näkökulmista: A. Suuret linjat ja strategiat ohjaavat käytännön toimia, valintoja ja päätöksentekoa. B. Jokapäiväisillä teoilla ja viljelijän käytännön toimilla on yhteys suurempiin linjoihin. YmpäristöAgron monipuolinen tiedotustarjonta jatkuu TIEDOTTAA Taimi Mahosenaho on ProAgria Oulun maiseman- ja luonnonhoidonneuvoja sekä YmpäristöAgro-hankevastaava. Tule kuulemaan huippuluennoitsijoita! Professori Hannu Katajamäki on Vaasan yliopiston aluetieteen professori. Hän on maaseutupolitiikan asiantuntija ja kansallisesti tunnettu toimija maaseutualan tutkimus- ja koulutusverkostoissa. Puhujana hän on erittäin pidetty, värikäs ja kansanläheinen esiintyjä. Hänen yksi viestinsä on, että suurentuvissa kunnissa tarvitaan uudenlaisia keinoja maaseutualueiden äänen kuuluvaksi tekemiseksi. Maaseutualueita ei ole otettu riittävästi huomioon. Heikentymistä aiheuttaa palvelujen ja päätöksenteon keskittyminen entistä kauemmas ja entistä suurempiin keskuksiin. Elävä maaseutu on kuitenkin yhteiskuntamme voimavara mahdollisuuksineen, eikä vain pelkkä raaka-ainevarasto muulle tuotannolle. Professori Hilkka Vihinen työskentelee MTT:n Mahdollisuuksien maaseutu tutkimusohjelman koordinaattorina. Hänen mukaansa tulisi paremmin huomioida erilaisten maaseutualueiden erityispiirteitä aluekehityksessä niin vahvuuksissa kuin kehitystarpeissakin. Kaupunkien läheinen maaseutu, ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu - kaikille niille on omanlaiset elinvoimaisen maaseudun edellytyksensä. Hilkka Vihisen viestinä on myös ympäristöystävällisten tuotantomenetelmien merkitys koko Suomen maaseudun menestystekijänä. YmpäristöAgro-hanke järjestää vuosina noin 150 tilaisuutta. Pääosa YmpäristöAgron tapahtumista liittyy maatalouden ympäristötuen, luomuviljelyn ja eläinten hyvinvoinnin informointiin. Ilmastonmuutokseen varautumiseen ja torjuntaan liittyvät tilaisuudet kuuluvat toimintalinjan 2:n aiheeseen: Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen. Tähän mennessä: yli osallistujaa tapahtumissa noin 60 tilaisuutta noin 40 tiedotetta tiedotteiden kautta runsas näkyvyys lehdistössä ja muissa välineissä tiedotteita postitettu ja jaettu sähköisesti sekä tonkkapostina ja kyläjakeluina laadittu materiaalia nettiin TULOSSA 2009 Biotalous maaseudun uutena mahdollisuutena ti Oulussa Infotilaisuudessa mietitään bioenergian, lähiruuan, elävän maaseudun ja ympäristövastuullisen tuotannon uusia mahdollisuuksia tulevaisuuden Suomessa. Yhteistyössä MASVA- ja YmpäristöAgrohankkeet. Maaseudun uudet mahdollisuudet ja kestävä maaseutu pe Oulunsalossa (katso viereinen juttu ja ilmoitus). Yhteistyössä YmpäristöAgroja Kipinää Kylille - hankkeet Ilmasto-info to Rantsilassa Yhteistyössä YmpäristöAgro (ProAgria Oulu) ja Hiilihanke (Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä). Muita loppuvuoden 2009 YmpäristöAgro-tapahtumia Luomuviljelyn edistäminen ja infot, 4-5 tapahtumaa. Lisätiedot: ProAgria Oulu, Kari Pietilä YmpäristöAgro-hanke on järjestänyt tähän mennessä noin 60 infotapahtumaa, joihin on osallistunut yli henkilöä. ProAgria Oulun maisemanhoidon neuvoja Maarit Satomaa pitämässä maastoinfoa perinnemaiseman hoidosta ja erityisympäristötuista Raahen Mattilanperällä. Maksuttomille maiseman- ja luonnonhoidon infoille on ollut kysyntää: niitä on pidetty eri kylissä jo noin 25 kertaa. Olli Valtonen, Eläinten hyvinvointi-infot, 3 tapahtumaa. Lisätiedot: ProAgria Oulu, Virpi Huotari, Ympäristötuen mukainen lannoitus ja maanhoito -infot. Lisätiedot: ProAgria Oulu, Risto Jokela, Maisema- ja luonnon monimuotoisuus -infot. ProAgria Oulu, Maarit Satomaa Yhteydenotot:etunimi.sukunimi@proagria.fi Hankkeen kohderyhmänä ovat maa- ja metsätalouden harjoittajat ja neuvontatahot. Lisätietoja YmpäristöAgro-hankkeesta: ProAgria Oulu / Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, Taimi Mahosenaho, , taimi.mahosenaho@proagria.fi Seuraa paikallislehtien ilmoituksia ja tapahtumakalenteria osoitteessa -> Tapahtumat -> Aihepiirit -> YmpäristöAgro. Lisätietoa hankkeesta samoilla sivuilla myös kohdassa Projektit -> YmpäristöAgro. 3/2009 maaviesti 17

18 YMPÄRISTÖ Heikki Sarviaho Kolehmaisen tilan kolmen hehtaarin suojavyöhykeala tarkoittaa noin kilometrin pituista ja noin 15 metriä leveää hoidettua kaistaletta peltojen ja jokiuoman välissä. SUOJAVYÖHYKE hoitaa vesistöä ja maisemaa YmpäristöAgro-hankkeen elokuinen infopäivä halusi nostaa esille tiloja, jotka ovat edistäneet toimillaan ympäristön ja vesistöjen hyvinvointia. Kai Kolehmaisen perunaja siemenviljatilalla Siikajoella on hoidettu hyvin tuloksin suojavyöhykkeitä erityisympäristötukisopimuksin. Kolehmaisen perunaa ja siemenviljaa tuottavalla tilalla Siikajoen Paavolassa on perustettu suojavyöhykkeitä Siikajoen sivu-uoman, Ohtuanojan, varteen kolme hehtaaria. Lohkot kuuluvat 18 maaviesti 3/2009 myös Siikajoen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma-alueeseen. Innostuin suojavyöhykkeistä muun muassa tukikoulutuksista saadun informaation ansiosta. Osan tilan peltolohkoista kallistuu Ohtuanojaan, niinpä pahimpina keväinen tulvavesi huuhtoi ravinteita ja maa-aineksia suoraan vesistöön, Kai Kolehmainen kertoo. Kolehmaisen tilan 180 hehtaarin peltoalasta on perunaa 30 hehtaaria ja siemenviljaa 100 hehtaaria. Loppuala on nurmea ja luonnonhoitopeltoja. SUOJAVYÖHYKKEEN perustamisesta kiinnostuneen viljelijän on ensin tehtävä erityistukisopimus, joka kuuluu maatalouden ympäristötukijärjestelmään. ProAgria Oulun maisemasuunnittelija Maarit Satomaa sanoo, että moni alueen viljelijä on huolehtinut suojavyöhykkeistä ja hoitanut tilansa ympäristöasioita omasta halustaan jo ennen kuin niihin alettiin saada erityisympäristötukea. Monelle heistä suojavyöhyke merkitsee enemmän kuin vesiensuojelua. Perusteina voi olla maisemasta huolehtiminen tai luonnon monimuotoisuuden vaaliminen. Kai Kolehmainen luonnehtii kokemuksiaan suojavyöhykkeistä hyviksi, vaikka ne oman lisätyönsä aiheuttavatkin kehittyvän tilan Maarit Satomaa ja Kai Kolehmainen tutkivat Siikajoen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma-aluetta, johon myös Kolehmaisen tilan suojavyöhykkeet kuuluvat. Ella karttimo Ella Karttimo TIEDOTTAA muiden kiireiden keskellä. Perustamisen jälkeen suojavyöhykkeet on niitettävä, niittojäte korjattava ja purovarsi raivattava säännöllisin väliajoin. Kolehmaisen tilalla on aikomus jatkaa erityistukisopimusta myös kolmannelle sopimuskaudelle, kunhan lisätyö ja siitä saatava korvaus pysyvät järkevässä suhteessa toisiinsa. Maarit Satomaa muistuttaa, että samalle kohteelle voisi olla useampia tukivaihtoehtoja. Vaihtoehtoja kannattaakin vertailla ja varmistaa tilalle paras mahdollinen tukitaso. VILJELIJÄT ovat sitoutuneet hyvin ympäristötukeen, minkä ansiosta muun muassa typpilannoitteiden käyttö on Suomessa vähentynyt vuodesta 1995 yli 25 prosenttia ja fosforin 60 prosenttia. Suurin muutos on tapahtunut viljelijöiden asenteissa. Heistä suuri osa on sitoutunut erilaisiin ympäristötuen lisätoimenpiteisiin, joilla ravinnepäästöjä vähennetään entisestään, MTK-Pohjois- Pohjanmaan toiminnanjohtaja Timo Lehtiniemi sanoo. Maatalouden ympäristötuki on merkittävin keino maatalouden vesiensuojelussa. Suorat valumat kotieläinrakennuksista ja lantaloista on saatu loppumaan rakennuksia ja rakenteita korjaten. Myös lannan levitystapoja on muutettu vesiensuojelun ja ravinteiden hyväksikäytön parantamiseksi. Merkittävimpiä ovat olleet lannoituksen vähentäminen ja muokkausmenetelmien muuttaminen kevyemmiksi tai suorakylvöksi.