Juho Rinta-Rahko Hannes Tuohiniitty Miia Tuulenkari Matti Arffman Erkki Kalmari Pertti Hällilä Juho Rinta-Rahko

Transkriptio

1 OHJELMA 15:00 Tilaisuuden avaus: Juho Rinta-Rahko, Ekokumppanit Oy 15:10 Selvityksen tulokset: Hannes Tuohiniitty ja Miia Tuulenkari, Energiamuutos HT 15:50 Hevosenlannan energiakäyttö: Matti Arffman Envitecpolis Oy /HELMET Hevosenlanta menestystarinoiksi kärkihanke (16:10 Biokaasulaitosteknologia kehittyy, esimerkkejä Suomesta: Erkki Kalmari, Metener Oy) 16:40 Kuinka Vaasan seudulla päästiin suunnitelmista toteutukseen?: Pertti Hällilä, suunnittelupäällikkö Vaasan kaupunki 17:00 Kommenttipuheenvuorot ja keskustelua 17:40 Miten nyt edetään?: Juho Rinta-Rahko, Ekokumppanit Oy 18:00 Tilaisuuden lopetus

2 BIOKAASUA TERÄLAHTEEN SELVITYKSEN TULOKSIA Hannes Tuohiniitty & Miia Tuulenkari Energiamuutos HT

3 Selvitysalue

4 BIOKAASUPROSESSI Biokaasuntuotanto perustuu hajoamiseen hapettomassa tilassa. Useat eri mikrobit osallistuvat hajotusketjun eri vaiheisiin. Biokaasulaitoksessa orgaaninen aines suljetaan hapettomaan reaktoriin, lämpötilasta riippuen prosessissa toimii erilaisia aktiivisia mikrobikantoja (mesofiilinen 35-37C, termofiilinen 50-55C) Potentiaalisia syötteitä biokaasulaitokselle ovat erilaiset lannat, nurmi, energiakasvit, kasvituotannon sivutuotteet, pilaantuneet erät, biojäte, lietteet ym.

5 BIOKAASUPROSESSI Lähde: HAMK, 2015

6 MÄRKÄ- JA KUIVAMÄDÄTYSPROSESSIT Prosessit ovat yleisesti joko jatkuva tai panostoimisia Märkäprosessiin perustuva reaktori on tyypillisesti jatkuvatoiminen, täyssekoitteinen. Kuiva-ainepitoisuus (TS) tyypillisesti alle 15% Jatkuvatoimisuudella tarkoitetaan säännöllistä syöttöä ja poistoa tietyin väliajoin, tasainen biokaasuntuotto Kuivaprosesseja on sekä jatkuva- että panostoimisia. Kuivaainepitoisuus tyypillisesti 20-40% Panostoimisessa prosessissa reaktori täytetään, suljetaan ja jätetään hajoamaan haluttu aika ja tyhjennetään Terälahden biokaasulaitoksen potentiaaliset syötteet puoltavat kuivamädätystekniikkaa

7 POTENTIAALISET SYÖTTEET LANTA JA SEN LOGISTIIKKA Kohdealueelta haastateltiin 20 hevostallia, suurin osa oli halukkaita luovuttamaan lantaa mahdollisen biokaasulaitoksen käyttöön Talleille on käytössä useanlaisia kuivikkeita, mm. kutterinpurua jalastua, olkea, puupellettiä, turvetta, hamppua vaikutus mädätykseen Talleilta lannan kuljetus laitokselle tapahtuisi pari kertaa vuodessa Siipikarjanlanta, Sahalahden broilerikeskittymä, 4 potentiaalista suurinta tilaa Sahalahdesta lannan logistiikka tulisi järjestää muutamia kertoja vuodessa (kasvatuserät, lannanvarastointi)

8 LANTAPOTENTIAALIT Teoreettinen ja tekninen potentiaalitaso Hevosen kuivikelantaa syntyy haastatelluilla tiloilla noin 2400 m3 Siipikarjan kuivikelantaa syntyy suurimmilla tiloilla 6400 m Tekninen potentiaalitaso arvioitu hyödynnettävissä oleva lannan määrä, huomioitu hevosten laidunnus ym. 3

9 NURMI-SYÖTE 15 km säteellä peltoalaa yli 2000 ha; arvioitu, että siitä 15 % (300 ha) olisi käytössä biokaasun tuotantoon/a Erityisesti apila-heinä nurmi kasvivalintana, mutta myös muita kasveja mahdollista Nurmen tuotanto, koneketju ja kuljetus voisivat olla: Ajosilppuri, noukinvaunu tai tarkkuussilppuri + kärry Pyöröpaalit + kuorma-auto Etäisyys laitokselle ja peltolohko ratkaisevat korjuutavan ja ketjun, paali kannattavampaa vasta yli 15 km kuljetuksessa Hehtaarisatona huomioitu tn/ha, mistä maksettaisiin viljelijälle kilpailevan käytön perusteella noin /tn (kuljetus erikseen) Nurmien viljelyllä on positiivisia vaikutuksia tiloilla, kuten: Maaperän rakenne paranee Monipuolistaa kannattavia viljelymahdollisuuksia Työmenekin tasapainotus

10 POISSULJETUT SYÖTTEET Biojätteet: Pirkanmaan jätehuollon vastuulla olevien biojätteiden sijoittaminen Terälahden laitokseen ei ole mahdollista; esteenä lainsäädäntö, joka rajoittaa PJH:n julkisen toimijana toimimasta yksityisellä sektorilla Lähialueiden kaupoista tulee vain pieniä määriä biojätteiden ja S-ryhmä on tehnyt ketjukohtaisen päätöksen biojätteiden toimituspaikasta. Elintarviketeollisuutta tai jalostavaa alkutuotantoa ei alueella ole, mistä tulisi biojätteitä. Näin ollen biojätettä ei nähdä mahdollisena syötteenä laitokselle. Yhdyskuntaliete: Alueella syntyy sako- ja umpikaivolietettä noin m3 (TS 2 %). Keruu PJH:n vastuulla Tampereen Veden Polson ja Kämmenniemen puhdistamoilla syntyy jätevedenkäsittelylietettä noin 2000 m3 (TS 4 %) Yhteensä näistä syötteissä on orgaanista ainetta vain 25 tn ja metaanin tuotto on 52 MWh

11 ENERGIA JA AINEVIRRAT 4000 tn

12 LAITOSHAVAINNE, METENER OY

13 LAITOSHAVAINNE, BIOGTS OY Tähän Metenerin ja BioGTS:n havainnekuvat

14 LAITOKSEN SIJOITUS JA LUVITUS Laitokselle sopiva paikka olisi päätien varressa, Rengaspalvelun viereisellä kaupungin tontilla Kaupunki on valmis vuokraamaan tontin Voimassa oleva osayleiskaava mahdollistaa biokaasulaitostoiminnan sijoittamisen Ympäristölupa tarvitaan, mikäli laitos käsittelee lantaa tai muita jätteitä. Kun alle tn/a haetaan Tampereen ympäristöviranomaiselta Lupahakemuksessa tulee arvioida mm. melu, haju ja liikennemäärät käsittelyaika hakemuksesta lainvoimaiseksi päätökseksi noin 5-6 kk Lisäksi mädätteen käyttöä varten Eviraan rekisteröinti

15 KAASUVERKKO Kaasuverkossa siirrettäisiin puhdistettua ja jalostettu biokaasua Verkko noin m, kovamuovia Varajärjestelmänä verkkoon liitettävä CNG-kontti Tarkastellut kohteet, yhteensä noin litraa polttoöljyä: Terälahden ala-asteen koulurakennus Pirkanmaan Osuuskaupan Sale As Oy Teräsuvanto As Oy Pankkitalo Lisäksi mahdollista olisi liittää kaasuverkkoon lähellä verkkolinjaa olevia pientaloja Kaasupolttimen investointi kiinteistöissä on kw polttimilla noin ja muutaman sadan kw luokassa (koulu) noin Biokaasulaitos voisi tarjota kaasua /Nm3 tai lämmityspalveluna /MWh, hintataso lämpöpalveluna voisi olla /MWh (alv 0)

16 KAASUN HYÖDYNTÄMINEN MAATILALLA Kuivurikäyttö Jalostetun biokaasun käyttö on mahdollista yksinkertaisesti poltinta vaihtamalla Hyvä säädettävyys ja nopea tehon muutos, täysin automaattinen Traktorikäyttö Kaasua voidaan käyttää traktoreissa joko diesel-moottoreissa seassa (10 90 %) tai ottomoottoreissa suoraan korvaamaan Kuva: Seamk Kilpailukyky polttoöljyyn nähden vaikea (alv 0) Biokaasu (CNG) vs. Kevyt polttoöljy 1,2 /kg = 9,2 snt/kwh 70 snt/l = 7 snt/kwh + energiaveron palautus 6,65 snt/l = 6,3 snt/kwh Kuva: Metener Oy

17 LIIKENNEKÄYTTÖ Biokaasun ajosäde km yhdellä tankkauksella, autosta riippuen Kilpailukykyinen bensiiniä ja dieseliä vastaan Biokaasu (CNG) vs. Bensiini (alv 0) 1,2 /kg = 0,92 /litra 1,3 /l Ei Polttoaineveroa Vero mukana hinnassa Auton hankintahinta pienempi kaasuautoilla, kuin vastaavalla bensamallilla, koska autovero perustuu CO2-päästöön Kaasulla on tällä hetkellä käyttövoimaverokomponentti osana ajoneuvoveroa Henkilöautoissa dieselillä 5,5 snt/100 kg/pvä ja kaasulla 3,1 snt/100 kg/pvä kuorma-autoissa käyttövoimavero sama dieselillä kaasulla; riippuen ajoneuvosta 0,9 2,2 snt/100 kg/pvä, samoin pakettiautoilla 0,9 snt/100 kg/pvä Hallitus pohtii osana Ilmasto- ja energiapolitiikkaa (mm. KAISU) vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämistä

18 LIIKENNÖITSIJÄT ALUEELLA Haastateltiin 6 alueen kuljetusyrittäjää Näillä yhteensä 12 pikku-bussia, 8 kuorma-autoa, 4 pakettiautoa ja 1 sora-auto Käyttökohteet: henkilöliikenne (koululaisajot, tilaus- ja palveluliikenne), puutavarankuljetus, sorankuljetus, Repekuljetukset Ajoa vuodessa noin km/vuosi (pikku-bussit) km/vuosi (kuorma-autot) km/vuosi (pakettiautot) polttoainetta kuluu karkeasti arvioiden litraa vuositasolla Suhtautuminen kaasun käyttöön lähtökohtaisesti positiivista, mutta käytön pitää olla vähintään saman hintaista (mieluummin edullisempaa) ja saatavuuden pitää toimia Kuva: Teiskon Liikenne Kuva: Lempäälän Vesilahden Sanomat

19 KAASUN KULJETUSLOGISTIIKKA Kaasua on mahdollista kuljettaa paineistettuna pullokonteissa Kapasiteeetti kg/kontti (= MWh vrt l POK) Joko koukkulava tai nostoratkaisu Kontin purku tilalla tai kohteessa matalapainekäyttöön paineenalennuksen kautta tai hidastankkaus traktoriin tms Kontilla voidaan syöttää laitoksesta irrallista liikenneasemaa (tytärasema) Kuljetuksessa tarvitaan ADR-lupa ja ajoneuvo ADR-hyväksytty. Näitä palveluita on tarjolla, jos paikallisesti ei toimijaa Kuva: Gasum

20 MÄDÄTTEEN KÄYTTÖ Mädäte = biokaasuprosessin jälkeen jäävä massa Mädätteessä on jäljellä syötteiden ravinteet, riippuvat syötteen koostumuksesta Valituilla syötteillä mädäte on kiinteää, ja nestemäisen jakeen erottaminen ei ole järkevää Logistiikka riippuu laitosvalinnasta; kuinka usein mädätettä laitokselta viedään pois Haastatelluille tiloille sopivin käyttöaika olisi kiinteällä mädätteellä syksyllä, mutta kevätlevitykseenkin on halua Mädätteen patterointi peltolohkoilla on mahdollista (ehdot nitraattiasetuksesta, 6 ) Mädätys lisää ravinteiden käyttökelpoisuutta käyttökelpoisuus typpilannoituksessa paranee, kasvibiomassan typen mineralisaatio jopa 80 %. Vähentää ravinteiden huuhtoutumisriskiä, toisaalta ph:n nousu voi lisätä haihtumisriskiä ammoniakkina Kuva: MTK Kuva: Luke

21 KANNATTAVUUS Laitoksen investointitaso noin 1,5 2 M, sisältäen laitoksen, kaasuverkon ja liikennetankkausaseman Vuosittainen liikevaihto voisi olla noin ja tulos noin Kannattavuudelle tärkeää, että kaasua pystytään myymään liikenteeseen suoraan asemalla mahdollisimman paljon Keskimääräinen päivittäinen liikennemäärä Terälahdessa n.2700 ajoneuvoa Laitos tuottaisi kaasua noin hlöauton tarpeisiin (vastaten noin litraa bensaa/dieseliä) Alun ylimääräinen kaasu pitää voida kuljettaa muualle, kaasukontti mahdollistaa myynnin esimerkiksi Gasumin verkkoon tai teolliselle käyttäjälle Tampereen seudulla. Erillisen autonomisen tytäraseman rakentamisen kustannus noin e, kannattavuus kyseenalainen tällä laitoskoolla

22 PERUSTAMINEN JA RAHOITUS Nyt on oikea aika tulla mukaan perustamaan yritystä! Tarvitaan hankkeesta vastuuta ottavia ja oltava myös valmiutta osallistua oman pääoman kerryttämiseen Ensimmäiseksi rahoitussuunnitelma ja liiketoimintasuunnitelma Rahoitus omana pääomana, tukena ja lainana; mahdollisesti osittain myös joukkorahoituksella Julkiset tuet ja tuetut lainat keskeisessä roolissa, sillä hanke on tyypiltään ja kokoluokaltaan sellainen, että pääomasijoittajia tai liikepankkeja on vaikea saada rahoittajaksi Tukea ja lainaa haettaisiin ensisijassa alla olevilta toimijoilta: Työ- ja elinkeinoministeriö; energiatuki Tekes; innovaatiorahoitus, tutkimus- ja tuotekehitystuki Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)

23 JOITAIN AJATUKSIA JATKOA AJATELLEN Liikennekaasun käytölle tarvitaan varmuutta ja etupainotteisesti; voisiko saada kaasun ostositoumuksilla? 90-linja biokaasulle? PJH:n jakeluauto tai Eerola-yhtiöiden autot kaasukäyttöiseksi? Teiskon alueen kuljetuskilpailutuksen pisteytyksessä kaasulle etua? Syötteiden urakointi, lantojen kuljetukset sekä mädätteen kuljetukset tarjoavat yrittäjille mahdollisuuksia; ei todennäköistä että viljelijät hoitaisivat itse kokonaan Laitoksen mahdollinen laajennettavuus otettava myös huomioon Järjestetään viljelijöille suunnattu tilaisuus heinäkuun puolivälin tienoilla

24 MIKSI TERÄLAHDEN HANKE OLISI JÄRKEVÄ? 1. Polttoaine- ja lannoitekustannusten nousu; biokaasu ja mädäte vastaavat näihin 2. Viljelijöille lisää vaihtoehtoja viljelykiertoon ja markkinoita huonolaatuisillekin erille 3. Luo paikallista työtä ja lisää aluetaloutta 4. Omavaraista polttoainetta 5. Kestävä vaihtoehto öljyn korvaamiseen rakennusten lämmityksessä 6. Taloudellisesti kohtuullisen kannattava hanke