Sote Uusimaa Päihde- ja mielenterveyspalvelut - ryhmän väliraportti FINAL
|
|
- Hanna-Mari Väänänen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sote Uusimaa Päihde- ja mielenterveyspalvelut - ryhmän väliraportti FINAL
2 Sisältö 1. Johdanto 2. Toimeksianto 3. Päihde- ja mielenterveyspalvelut valmisteluryhmä 4. Esivalmistelun eteneminen 5. Päihde- ja mielenterveyspalvelut Uudellamaalla 6. Valmisteluryhmän näkemys päihde- ja mielenterveyspalvelujen asiakkaista, palvelujen vahvuuksista ja muutostarpeista 7. Tavoite 8. Jatkotyöskentely ja linjattavat asiat
3 1. Johdanto Tämä on Uudenmaan sote-valmistelun päihde- ja mielenterveys- palvelut ryhmän väliraportti. Raportissa kuvataan päihde- ja mielenterveys -palvelujen nykytila Uudellamaalla ja esitetään tavoitteet palvelujen järjestämisestä tulevaisuudessa. Kansallisen sosiaali- terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet ovat: Sosiaali- ja terveyserojen kaventaminen Kestävyysvajeen vähentäminen 3 miljardilla eurolla ja Kustannusten hallinnan parantaminen Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää uudenlaista muutosjohtajuutta yhteistyössä henkilöstön kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kertyvät pienelle osalle väestöstä. Pitkäaikaissairaudet lisäävät palvelujen käyttöä. Iäkkäät ja heikossa sosiaalisessa asemassa olevat käyttävät runsaasti palveluja. 10 % asukkaista kerryttää 81 % kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Sosiaalipalvelujen asiakkaat aiheuttavat enemmän kuluja kuin vain terveyspalveluja käyttävät. Kallein kymmenesosa käyttää neljää palvelukokonaisuutta, muu väestö vain yhtä.
4
5
6 3. Päihde- ja mielenterveyspalvelut valmisteluryhmä Espoo Eija-Inkeri Kailassuo Varalla: Sanna Svahn Helsinki Leena Turpeinen, pj Varalla: Mikko Tamminen, varapj HUS Grigori Joffe Varalla: Matti Holi Kerava Markus Paananen Varalla: Marjut Kilponen Kirkkonummi Jaana Koskela Varalla: Sirkku Pekkarinen-Keto Keski-Uusimaa Tiina Salminen Varalla: Marja-Liisa Palosaari Itä-Uusimaa Tarja Lappi Varalla: Tero Taipale Länsi-Uusimaa Minna Luoto Varalla: Malena Huttunen Vantaa Jarmo Kantonen Varalla: Pia Heiskari Kauniainen Jaana Myhrberg Raasepori Annika Rehn Varalla: Kaarina Tynkkynen Annina Vartio Asiantuntijajäsen Tiina Lämsä, siht.
7 4. Esivalmistelun eteneminen Työryhmä kokoontui kolme kertaa: , ja ja työskenteli SharePoint työtilassa ja sähköpostitse. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen nykytilan kuvaus perustuu kansallisiin ja alueellisiin selvityksiin, raportteihin ja tilastotietoihin (esim. Kuusikkokunnat, REFINEMENT). Nykytilaa selvitettiin myös sähköisellä kyselyllä ja laatimalla palvelukuvauksia sekä vaikuttaminen osallistaminen -kuvauksia. Kyselyn tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina. Oppilaitokset kutsuttiin yhteistyöhön. Järjestöyhteistyö ja kansalaisten osallisuus huomioidaan jatkotyöskentelyssä.
8 5. Päihde- ja mielenterveyspalvelut Uudellamaalla
9 Uudenmaan kunnat
10 Väestö Uudellamaalla on noin asukasta eli noin 30 % suomalaisista. Pääkaupunkiseutu ja keskinen Uusimaa kasvavat sekä luonnollisen väestönkasvun että muuttovoiton johdosta. Uudenmaan kasvusta 90 prosenttia suuntautuu pääkaupunkiseudulle. Koko Suomen kasvusta 80 prosenttia tuli vuonna 2015 pääkaupunkiseudulle. 15/26 kuntaa kaksikielisiä. Uudenmaan väestön ikärakenne on suhteellisen nuorta. Yli 65-vuotiaita on noin (16,5%). Maahanmuuttajien ja vieraskielisten osuus päihde- ja mielenterveys- palvelujen asiakkaista kasvaa. Tämä edellyttää laajempaa eri kulttuurien tuntemusta ja yhteensovittamista.
11 Uudenmaan väestö kieliryhmittäin Uudenmaan väestöstä on 80,5 % suomenkielisiä 11,3 % vieraskielisiä 8,2 % ruotsinkielisiä Uudellamaalla asuu 56 % Suomen vieraskielisistä venäjä viro Puhutuimmat vieraat kielet arabia
12 Mielenterveys- ja päihdeongelmat I Mielenterveys- ja päihdeongelmilla on suuri kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen merkitys. Väestön mielenterveys- ja päihdehäiriöt muodostavat keskeisen ihmisten elämänlaatua, terveyttä ja toimintakykyä rajoittavan terveyshaasteen. Noin puolet mielenterveydenhäiriöistä syntyy ennen 14-ikävuotta. Mielenterveyden häiriöt ovat yleisesti katsoen noin kaksi kertaa yleisempiä alimman koulutus- ja tulotason väestöryhmissä. Ne aiheuttavat ongelmia yksilöille, perheille ja yhteiskunnallisesti. Mielenterveyden häiriöistä aiheutuu paljon epäsuoria kustannuksia, kuten sairauspäiväraha- ja työkyvyttömyyseläkekustannuksia. Masennushäiriöt ovat kansanterveyden kannalta keskeisin mielenterveyshäiriö ja yksi suurimmista kansanterveysongelmistamme kaikki sairaudet mukaan lukien. Vuoden aikana vakavasta masennustilasta kärsii aikuisväestöstä ainakin 5 prosenttia. Masennushäiriöihin liittyviä sairauspäivärahakausia on vuosittain
13 Mielenterveys- ja päihdeongelmat II Uusia työkyvyttömyyseläkkeitä myönnetään masennushäiriöiden takia vuosittain Useista eri maista olevien tutkimusten perusteella on arvioitu, että vakavimpaan kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastuu 0,6 1,1 %väestöstä. Suomessa sairaus on harvinaisempi. Psykoosisairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma Kaikkien psykoosien elämänaikainen esiintyvyys Suomessa on 3,5 %. Yleisin psykoosisairaus oli skitsofrenia, jonka esiintyvyys oli 1,0 %. Suomalaisten alkoholinkulutus on viisinkertaistunut 50 vuodessa: vain noin 10 % suomalaisista ei käytä alkoholia ja arvioilta noin puoli miljoonaa suomalaista käyttää alkoholia tavalla, joka aiheuttaa riskejä terveydelle. Alkoholihaitoista huomattava osa liittyy alkoholin suurkulutuksen riskirajat ylittävään alkoholin käyttöön, johon ei vielä liity riippuvuutta. Vaikeimmat alkoholiongelmat kasautuvat eniten alkoholia juovalle väestönosalle: väestöstä kymmenesosa juo noin puolet kaikesta kulutetusta alkoholista. Huumeiden ongelmakäyttäjien määrä on kasvanut Suomessa. Vuonna 2012 Suomessa oli huumeiden ongelmakäyttäjää. Amfetamiinien ongelmakäyttäjien määräksi arvioidaan ja opioidien henkilöä. Päihdeongelmaiset asiakkaat kohdataan usein perusterveydenhuollossa ja päivystyksessä. Päihdeongelma ei välttämättä ole hoitoon tulon syy. Samanaikaiset päihde- ja mielenterveysongelmat ovat yleisiä Päihde- ja mielenterveyden häiriöiden tunnistaminen ja hoito ovat tärkeitä osaamisalueita sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektoreilla Asiakkaat vaikeasti hoidettavia. Myös stigma vaikuttaa.
14 Lainsäädäntö ja kansalliset linjaukset I Päivystysasetuksen (15 ) mukaan psykiatrisessa päivystysyksikössä on oltava psykiatri tai psykiatristen häiriöiden hoitoon perehtynyt lääkäri, jolla on mahdollisuus neuvotella erikoislääkärin kanssa ja saada hänet paikalle, samaa edellyttää tahdosta riippumaton hoito. Mielenterveyslain (4-5 :t) mukaan MT-palvelut tulee järjestää toimivana kokonaisuutena, tarpeen edellyttämällä tavalla, ensisijaisesti avopalveluina. Hoidon ohella on järjestettävä kuntoutukseen liittyvää tuki-ja palveluasumista. Lisäksi edellytetään työnohjausjärjestelmää. Sosiaalihuoltolain (25 ) mukaan sosiaalihuollossa tehtävä mielenterveystyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Sosiaalihuoltolain (8 ) mukaan palveluja annettaessa ja niitä kehitettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden tarpeisiin ja toivomuksiin. Päihdehuoltolain (6 ) mukaan päihdehuollon palveluja on järjestettävä yleisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kehittämällä sekä antamalla erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettuja palveluja, ensisijaisesti avohuollon palveluina. Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä palveluja tulee kehittää siten, että niiden piirissä pystytään riittävästi hoitamaan päihteiden ongelmakäyttäjiä sekä tarvittaessa ohjaamaan avun ja tuen tarpeessa oleva henkilö erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettujen palvelujen piiriin.
15 Lainsäädäntö ja kansalliset linjaukset II Kansallisen mielenterveys-ja päihdesuunnitelman (Mielisuunnitelma) keskeisimmät tavoitteet: Palvelut ovat helposti saavutettavia, riittäviä, monimuotoisia, avohoito-ja peruspalvelupainotteisia. Palvelut muodostavat yhtenäisen koordinoidun kokonaisuuden. Sähköisiä palveluita hyödynnetään varsinkin varhaisen vaiheen palveluissa. Mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävää ja ongelmia ehkäisevää työtä lisätään. Erityisesti otetaan huomioon haavoittuvimpien ryhmien palvelut, somaattisen hoidon integroiminen MT-ja päihdetyöhön, eri hallinnonalojen yhteistyö ja asumispalvelujen kehittäminen sekä kuntoutumista tukevat toimenpiteet. Kilpailutuksissa otetaan huomioon asiakkaan asema palveluissa sekä palvelun jatkuvuus ja laatu.
16 Nykytila lukuina I Päihde- ja mielenterveyspalvelujen kokonaisuus on moninainen ja pirstaleinen: Palveluverkko muodostuu useista erilaisista kunnallisista, yksityisistä ja kolmannen sektorin toimijoista. Palveluissa on päällekkäisyyttä, mutta myös "aukkoja". Palvelut vaihtelevat esimerkiksi a) järjestämisen: oma tuotanto: Espoo noin 74 %, Helsinki noin 72 %, Hyvinkää ja Mustijoen perusturva noin 60 % ja Karviainen noin 59 %. Muissa kunnissa oman tuotannon osuus reilusti alle 50 %; vähiten Loviisassa 11 %, Kauniaisissa 14 %. Kaikista kunnista ei toimitettu tietoa. ja b) saatavuuden (hoitoonpääsy) suhteen. Esim. Helsingissä avohoitoon pääsy on nopeutunut 2 kuukaudella -v jälkeen. Terveys- ja hyvinvointikeskukset pyrkivät vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin integroidulla kokonaisuudella. Laitoshoitopaikkojen määrää/ asukas on vähennetty kansallisten ja kansainvälisten suositusten mukaisesti. Samalla on kehitetty avohoidon palveluja ja siirretty resursseja avohoitoon.
17 Nykytila lukuina II Päihde- ja mielenterveyspalveluissa asiakkaita yhteensä : kunnat , HUS (yhteisiä asiakkaita ei erotettu). Työpisteitä yhteensä 224: kunnat 199, HUS 25. Henkilöstö yhteensä 4324: kunnat 1973, HUS Kokonaiskustannukset: , josta kunnat ja HUS Ostopalvelut: , josta kunnat , HUS Päihdepalveluissa enemmän ostopalvelua. Myrskylä ja Pukkila ostavat kaikki palvelunsa Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymältä. Digitaaliset palvelut: , josta kunnat , HUS 1 milj.. Nettiterapiat Terveystalo: Mielenterveystalo, Kivunhallintatalo ym, chat, facebook, Duodecim: omahoitopalvelut, ODA, Hyvinvointiohjelma Oiva, Naistenkartano, Terveyskylä, ehyt, Päihdelinkki: Peluuri, Irti huumeista ry ja e-ajanvaraus. Yksityisiltä palveluntuottajilta ostetaan esim. päihdehoidon palveluja, asumispalveluja, psykiatri-ja terapiapalveluita.
18 Palveluverkko yksityinen sektori ostopalveluterapiat asumispalvelut työ- ja päivätoiminta nettiterapiat matalan kynnyksen piste avohoito (päihde) mielenterveystalo erikoissairaanhoito selviämishoito A-klinikka tk:n akuuttivastaanotto vertaistuki ryhmähoidot laitoshoito (mt-palvelut) omahoito avohoito (mt-palvelut) laitoshoito (päihde) kolmas sektori AHDISTAA! MASENTAA! JUONKO LIIKAA? tk:n psykiatri katkaisuhoito korvaushoito
19 Palvelutarpeen kehitys I Mielenterveysindeksi kuvaa väestön palveluiden tarvetta. Se pohjautuu tietoihin itsemurhista ja niiden yrityksistä, erityiskorvattavista psykoosilääkkeistä ja psykiatrisista työkyvyttömyyseläkkeistä. Mielenterveysindeksin mukaan Uudenmaan väestön mielenterveys on yleisesti maan keskiarvoa parempi. Alueen kuntien välillä on kuitenkin suurta hajontaa. Joissakin kunnissa palvelujen tarve on kasvanut. Alkoholikuolleisuus Uusimaa : yhteensä 490 hlöä/ v
20 Palvelutarpeen kehitys II Ala-Nikkola, T. & Wahlbeck, K. 2017: Tutkimus mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja sairaansijojen käytöstä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä ja Helsingin seudun ylipistollisen keskussairaalan (HYKS) erityisvastuualueella. 13 maantieteellistä aluetta, jolla kullakin on oma psykiatrinen sairaala ja siihen liittyvä avohoito. Tutkimusalue kattaa noin 43 % Suomen väestöstä.
21 Palvelutarpeen kehitys III Tutkimuksessa havaittiin, että alueilla, joissa myytiin enemmän alkoholia, käytettiin enemmän akuuttia sairaalahoitoa. Tutkimuksessa havaittiin myös yhteys yksinasuvien määrässä ja sairaansijojen käytössä: väkirikkaammilla tutkimusalueilla, joissa oli paljon yksinasuvia, käytettiin sairaalahoitoa enemmän. Tutkimuksessa vahvistui syrjäytymiskehityksessä tyypillinen ongelmien kasautuminen: yksin asuminen, korkeampi työttömyysaste sekä korkea alkoholin kulutus liittyvät yhteen ja lisäävät palvelujen tarvetta. Mitä korkeampi mielenterveysindeksi oli, sitä enemmän tarvittiin sairaalahoitoa. Jatkossa erityistä huomiota tulee suunnata palveluiden räätälöimiseen niille, joille on kasaantunut enemmän sosiaalisia ongelmia, ja joilla ei ole riittävää turvaverkkoa. Ympärivuorokautiset ja liikkuvat akuutit palvelut voivat edelleen vähentää sairaalahoidon tarvetta jopa vakavammissa mielenterveyden häiriöissä. Mielenterveyden edistäminen tulee myös huomioida kaikissa yhteiskunnan päätöksissä. (Ala-Nikkola, T. & Wahlbeck, K. 2017).
22 THL: Mielenterveysindeksi Uusimaa, vakioimaton v Mielenterveysindeksi, vakioimaton Suomi 94, Mielenterveysindeksi, vakioimaton Helsinki 109,2 102,8 95,7 90,6 88,4 89,9 92,2 93,5 90,6 85,4 81,3 79,6 78,8 Askola 79 94,8 91,9 91,8 84,3 85,7 83,8 85, ,6 75,2 71,1 64,7 Lapinjärvi 113,7 106,1 106,5 89,6 91,7 77,9 84,5 76,7 82,4 88, ,1 Loviisa 83, ,5 95,9 98, ,7 80,6 84,7 94,2 102,1 104,7 102,3 Pornainen 68,3 76, ,1 51,9 49,3 47,9 55,4 55,9 55,5 55,1 61,3 Porvoo 80,1 78,9 83,6 83,4 82,9 79,5 80,7 84, ,8 78,8 76,4 78 Sipoo 58,3 59,1 60, ,2 56,2 54,1 58,6 58,8 57,7 58, ,6 Hanko 92,6 96,6 89,4 86,5 90,1 103, ,4 93,7 95,1 90,2 92,7 94,6 Inkoo 80,4 81,2 73, ,6 56,1 61,3 68,9 79,2 81,7 67,4 58,2 57,5 Raasepori 90, ,3 76, ,8 80,7 84,1 87,2 86,6 85,3 82,1 82,9 Hyvinkää 92,7 99,1 96,3 92, ,6 92, ,1 86,6 84,5 84,7 Järvenpää 93 88,5 88,3 81,3 79,8 79,9 81,7 86,3 87, ,1 88,7 85,9 Mäntsälä 78,8 75,1 72, ,5 65, ,1 70,3 68,1 65,8 72,3 69,4 Nurmijärvi 65,2 62,7 66, ,7 62, ,6 65,1 67,7 67,6 63,4 59,4 Tuusula 82,6 81,6 74,7 73,6 71, ,2 70,3 66,3 64,3 64,5 65,9 65,2 Karkkila 128,5 118,8 110, ,8 102, ,2 116,5 116,7 110,1 105,8 113,3 Lohja 111,1 108,2 104,1 103,5 99,5 96,2 98,2 98, ,7 94,2 95,7 90,7 Siuntio 73,3 79,7 97,3 88,8 79,7 65,7 63,4 64,3 69,8 67,7 68,2 59,3 61,8 Vihti , ,9 95, ,4 87,3 83,2 80,2 78,6 74,1 Espoo 69,9 72,3 73,4 74,2 74,9 75,9 76,2 75,3 73,4 70,6 67,1 64,6 63,9 Kauniainen 54, ,4 54,9 48,9 49,2 43,6 46,5 49,1 53,1 54,1 51,8 Kerava 108,5 108,6 111,6 108,8 105,9 92,7 85,9 89,7 97,1 101,5 98,7 94,9 92 Kirkkonummi 73 81,7 82,1 80,9 77,5 80,3 80,7 77,2 71, ,9 65,6 62,7 Vantaa 89,7 92,6 94,9 93,7 89, ,1 81,6 83,9 83,7 86,1 84,6 83,2
23 THL: Mielenterveysindeksi Uusimaa, vakioimaton v Suomi Helsinki Askola Lapinjärvi Loviisa Pornainen Porvoo Sipoo Hanko Inkoo Raasepori Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula Karkkila Lohja Siuntio Vihti Espoo Kauniainen Kerava Kirkkonummi Vantaa 51,8 64,7 61,3 55,6 57,5 59,4 65,2 61,8 63,9 62,7 69,4 72,1 74,1 78, ,9 84,7 85,9 83,2 90, ,6 102,3 102,3 113,3
24 Palvelukokonaisuuden raja- ja yhdyspinnat RAJAPINNAT KUNNASSA hyvinvointia edistävät palvelut, kuten kulttuuri ja liikunta, päivähoito ja koulutus, asuminen, liikenne, ympäristö ja luonto jne. työllisyyspalvelut asuminen (erityisryhmien asumispalvelu) logistiikka MUUT RAJAPINNAT Kela, Työvoimahallinto ylimaakunnallinen yhteistyö järjestöt seurakunnat RAJAPINNAT SOTEssa yhdyspintoja kaikkiin palveluihin leikkaavasti lasten ja perheiden, nuorten aikuisten ja työikäisten sekä ikäihmisten palvelut kuntoutus, sairauksien avo-ja sairaalahoito, välittömän avun tarve
25 6.Valmisteluryhmän näkemys päihde- ja mielenterveyspalvelujen asiakkaista, palvelujen vahvuuksista ja muutostarpeista
26 Asiakassegmentit ja erityiskysymykset Kaikki toiminta lähtee asiakkaan tarpeesta. Asiakassegmentointi kohdentaa asiakkaiden tarvitsemat palvelut oikein. Näin saavutetaan yhtäaikaisesti sekä tuottavuuden, vaikuttavuuden, saatavuuden että asiakas- ja henkilöstökokemuksen nousu. Asiakkaaksi tulon prosessi on moderni, monikanavainen ja digitalisaatio on merkittävässä asemassa. Toiminnan muutoksen lähtökohtana ovat ydinprosessit, joilla pystytään vastaamaan asiakassegmentointiin.
27 Asiakassegmentit
28 Prosessikartta
29 Onnistumisen arviointi: Nelimaali (Quadruple aim)
30 Toimintaa ohjaavat periaatteet; asiakaskokemus ja saatavuus 1/4 Arvokkaalle kohtaamiselle perustuva toimintakulttuuri; "tulit juuri oikeaan paikkaan, miten voin palvella"; asiakkaan ei tarvitse osata navigoida "palveluviidakossa", vaan palveluohjaus toimii. Mielenterveys- ja päihdeongelmia sairastavat ovat tasavertaisia palvelujen käyttäjiä. Asiakkaan ensisijainen tarve määrittää palvelun sen jälkeen kun asiakas yhdessä soteammattilaisen kanssa on selvittänyt, että asia kuuluu mielenterveys- ja päihdepalvelujen ratkaistavaksi. Ydinprosessit vastaavat segmentaatioon. Asiakas on kokonaisuus; palvelusta muodostuu kokonaisuus, jota yhteyshenkilö koordinoi; erityisesti huomioiden ns. huolenpitoasiakas, jolla mielenterveys- ja päihdepalvelun tarpeen lisäksi myös fyysisen hoidon ja sosiaalityön tarpeita. Palvelut saavutettavissa ja löydettävissä ja saatavuus on oikea-aikaista. Maakunnan yhtenäiset kriteerit palveluja tarjottaessa. Palvelut tarjotaan ensisijaisesti asiakkaan elinympäristössä. Avohoidon ensisijaisuus, sairaalan tai laitoksen ja avopalvelun välimaastoon sijoittuvat liikkuvat palvelut. Palveluvalikko on riittävän laaja; tunnistautumattomasta virtuaalisesti palvelunsa saavasta asiakkaasta vuodeosastohoidon tarjoamiseen.
31 Toimintaa ohjaavat periaatteet; asiakaskokemus ja saatavuus 1/4 Mittarit toiminnan arviointi asiakaskokemuksen kautta; esim. happy or not, muistutukset, viranomaisvalvonta asiakkaat mukana palvelujen kehittämisessä; asukasraadit, keskustelutilaisuudet kokemusasiantuntijat virallisessa asemassa palveluja tuottamassa hoitoonpääsyn mittaaminen vuorokausina, valtakunnallisten aikarajojen saavuttaminen
32 Toimintaa ohjaavat periaatteet; vaikuttavuus 2/4 Varhainen tunnistaminen; HYTE-työ kaikissa asiakaskohtaamisissa; raja- ja yhdyspintojen merkitys korostuu. Näin ennaltaehkäistään erityisesti ylisukupolvista päihde- ja mielenterveyshäiriöiden siirtymistä (yhteistyö lasten palvelujen kanssa vanhempien avun tarjoamiseksi; erit. lastensuojelu) Terveys- ja hyvinvointi-indikaattoreista ja niiden kirjaamisesta sopiminen, jotta voidaan mitata vaikuttavuutta
33 Toimintaa ohjaavat periaatteet; tuottavuus 3/4 Resursoinnin optimointi; henkilöstörakenne, osaaminen Avohoidon ensisijaisuus Toimintamallien leanaus Periaatteena palvella kevyimmällä mahdollisella palvelulla: ryhmät, kolmas sektori, digitalisaation mahdollisuudet (esim. sähköinen yhteydenotto chat, some, nettipalvelut) Toimitilojen järkevä käyttö Tukipalvelut
34 Toimintaa ohjaavat periaatteet; henkilöstökokemus 4/4 Kannustava palkkaus ja ei-rahalliset kannustimet Koulutus- ja urakehitysmahdollisuudet Työntekijälähtöinen kehittäminen Työntekijät ovat asiantuntijoita Uusi johtamiskulttuuri: Yhteinen työ, sisäinen motivaatio, itseohjautuvuus. Mittarit: Kunta10, henkilöstökyselyt, sairauspoissaolot, henkilöstön vaihtuvuus
35 Nykytilassa toimivaa Uudellamaalla, mitä halutaan vahvistaa Ennaltaehkäisy eli panostaminen mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämiseen Varhainen tunnistaminen: esim. lapsiperheiden tukeminen, koululaisten käytöshäiriöt, masennuksen tunnistaminen perusterveydenhuollossa Matalan kynnyksen palveluun pääsy yhden oven periaatteella perusterveydenhuollossa Palvelujen järjestämisen avo- ja peruspalveluita painottavina joustavina kokonaisuuksina Sujuva palveluketju laadukkaaseen erityistason palveluun ja takaisin Liikkuvien, kotiin vietävien ja päivystyksellisten palvelujen kehittäminen Asumis- ja kuntoutuspalvelujen kehittäminen Perheiden ja verkostojen mukaanotto Kokemusasiantuntijuuden ja vertaistuen roolin vahvistaminen palvelujen toteutuksessa, suunnittelussa ja arvioinnissa Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen ja uudistaminen
36 Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Palvelut ovat pirstaleisia ja monimuotoisia, osin päällekkäisiä. Toisaalta palveluverkko ei ole aukoton. Se muodostuu useista erilaisista kunnallisista, yksityisistä ja kolmannen sektorin toimijoista. Palvelukokonaisuuden koordinaatiota ja integraatioita tulee kehittää: eri palveluntuottajien (julkinen, yksityinen, 3. sektori) yhteistyötä tulee parantaa, sopia keskinäisestä työjaosta ja hoitoprosessien kokonaisuuksista. Psykiatrisen ja somaattisen hoidon integraatiossa on parannettavaa. Resursseja tulee kohdentaa tarpeenmukaisemmin. Digitaalisten ja etäpalvelujen kehittäminen Asiakkaan osallisuuden lisääminen. Yhtenäisten, näyttöön perustuvien hoitomuotojen kehittäminen ja käyttöönotto.
37 7. Tavoitteet 1. Uudenmaan suuri väestöpohja mahdollistaa monipuoliset ja integroidut päihde- ja mielenterveyspalvelut Alueellisten erojen huomioiminen ja lähipalvelun turvaaminen Näyttöön perustuvat yhtenäiset käytännöt, toimivat mallit ja yhteiset mittarit 2. Väestön terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat: Eriarvoistumisen ja yhteiskunnan jakautumisen ennaltaehkäiseminen Yhteisöllisyyttä vahvistavat alustat ja toimintamallit 3. Palvelukulttuuri uudistuu ja palvelurakenne kevenee: Asiakkaiden hyvinvoinnin, omahoidon ja terveysteknologioiden, digitalisaation edistäminen: oma aktiivisuus ja vastuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä vahvistuvat Avohoidon ensisijaisuus Uudet kumppanuudet: yksityinen ja kolmas sektori julkisten toimijoiden tukena 4. Palvelujen saatavuus ja tuottavuus paranevat: Matalan kynnyksen palvelujen ensisijaisuus=> sote-keskukset: häiriöiden tunnistaminen ja hoito, sujuva ohjaaminen erityisosaajille ja takaisin. Kustannusten kasvun hillintä. 5. Vetovoimaiset työyhteisöt
38 8. Jatkotyöskentely ja linjattavat asiat I Nykytilan analysointi Tiedon syventäminen Asiakkaan osallistuminen Kokemusasiantuntijat, järjestöt, keskustelutilaisuudet Raja- /yhdyspintojen ja vastuiden määrittely Maakunnan liikelaitos Kunta Sote-keskus Lapset, nuoret, perheet, ikääntyneet, aikuissosiaalityö ym. asiakasryhmät ja niille palveluita tuottava tahot esim. sosiaalityön päätöksenteko Apotti Ruotsinkieliset palvelut Järjestäjän tehtävien määrittely Palvelutarpeen arvio, yhteiset mittarit Tuotannon ohjaus Valvonta, arviointi
39 Jatkotyöskentely ja linjattavat asiat II Palvelumuotoilun suunnittelu, mitä uutta haluamme tarjota / innovoida Yhdenvertaiset palvelut Asiakasryhmän (päihde- ja mielenterveysasiakkaat) integraatio Valinnanvapauden toteutus Teknologian hyödyntäminen, digitaaliset palvelut Joustavat aukioloajat, palvelujen saatavuus Palvelurakenne ja verkon määrittely Malleja, miten palvelujen yhdyspinnat joustavat Palvelujen vaikuttavuuden varmistaminen Toiminnan varmistaminen muutoksen kaikissa vaiheissa
Päihde- ja mielenterveyspalvelut ryhmän Loppuraportti FINAL
Päihde- ja mielenterveyspalvelut ryhmän Loppuraportti FINAL 28.12.2017 Palvelujen saavutettavuus ja saatavuus Päihde- ja mielenterveyspalvelujen kokonaisuus on moninainen ja pirstaleinen: Palveluverkko
LisätiedotSOTE-VALMISTELU UUDELLAMAALLA JA KESKI- UUDENMAAN SOTE PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ
SOTE-VALMISTELU UUDELLAMAALLA JA KESKI- UUDENMAAN SOTE 17.4.2018 PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ MAAKUNNAN VALMISTELU 2030 VISIO 2020-2030 KÄRKITAVOITTEET Euroopan paras alue
LisätiedotSuunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi
Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, lokakuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, marraskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, kesäkuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, elokuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, heinäkuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, tammikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, huhtikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.
LisätiedotKUNTAYHTYMÄN KATSAUS YHTYMÄHALLITUS PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ
KUNTAYHTYMÄN KATSAUS YHTYMÄHALLITUS 21.11.2018 PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ . REKRYTOINNIT REKRYTOINTIEN ETENEMINEN Yhtymäjohto / Strateginen kehittäminen ja tuki Talous- ja
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, maaliskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotLastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa
Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan ehdotuksen pääpiirteet Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotEtelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke
Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys
LisätiedotMieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM
Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.
LisätiedotVäestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotNuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella
Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Elokuu 2019 Uudenmaan ELY-keskus Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla 2018 Elokuu 2019 Heinäkuu 2019 Elokuu Alle 25-v.
LisätiedotUudenmaan sote- ja maakuntauudistus #Uusimaa2019
Uudenmaan sote- ja maakuntauudistus #Uusimaa2019 Sote-valmisteluryhmät - tuloksia Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus Luomme itsehallinnollisen Uudenmaan Vi skapar ett självstyrt Nyland Uudenmaan maakunta
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotKumajan kysely Uudenmaan alueen sosiaali- ja terveysjärjestöille 2019
Kumajan kysely Uudenmaan alueen sosiaali- ja terveysjärjestöille 2019 Kumaja-kumppanuusverkoston tehtävänä on kehittää Uudenmaan järjestöjen keskinäistä yhteistyötä ja lisätä järjestöjen mahdollisuuksia
LisätiedotNuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, heinäkuu Uudenmaan ELY-keskus
Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden
LisätiedotNuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Uudenmaan ELY-keskus
Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden
LisätiedotNuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, elokuu Uudenmaan ELY-keskus
Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli.. kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana.. kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus 5.4.2019 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotPALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA
PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa Työpaja 1 17.4.2018 13.4.2018 Etelä-Pohjanmaa/Penninkangas/Saukko 1 ETELÄ-POHJANMAA 13.4.2018 Esityksen
LisätiedotHelena Vorma lääkintöneuvos
12.6.2018 Lotta Hämeen-Anttila hallitusneuvos Helena Vorma lääkintöneuvos MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELULAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS LAINSÄÄDÄNNÖN RAKENNE Tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota
LisätiedotNuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, huhtikuu Uudenmaan ELY-keskus
Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden
LisätiedotNuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus
Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden
LisätiedotRIKOSTAUSTAISTEN ASUNNOTTOMUUS -SEMINAARI KESKI-UUDENMAAN SOTE AIKUISSOSIAALITYÖN ESIMIES LARISSA FRANZ-KOIVISTO
RIKOSTAUSTAISTEN ASUNNOTTOMUUS -SEMINAARI 12.9. KESKI-UUDENMAAN SOTE AIKUISSOSIAALITYÖN ESIMIES LARISSA FRANZ-KOIVISTO KESKI-UUDENMAAN SOTE (KEUSOTE) Vapaaehtoinen kuntayhtymä 2017 Kuntayhtymässä ovat
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus
Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan
LisätiedotHYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAMALLISTA KESKI- UUDENMAAN ALUEELLA MARJUT SUO, ERIKOISSUUNNITTELIJA ULKOINEN INTEGRAATIO
HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAMALLISTA KESKI- UUDENMAAN ALUEELLA MARJUT SUO, ERIKOISSUUNNITTELIJA ULKOINEN INTEGRAATIO HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN TYÖTÄ NELJÄLLÄ TASOLLA MUTTA
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, huhtikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus
Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, huhtikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan
LisätiedotIäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotAsukasinfo Missä mennään kuntauudistuksessa?
Asukasinfo 31.1.2013 Missä mennään kuntauudistuksessa? Järvenpään kaupunki Järvenpään kaupunki Erkki Kukkonen 31.1.2013 1 2 14.2.2012 3 14.2.2012 Lähde: Suomen Kuvalehti 13.1.2012 Tilaisuuden aihe Järvenpään
LisätiedotJorma Posio
Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)
LisätiedotSote-liikelaitoksen muodostamisen perusteet: Alueyksiköt Esivalmistelun kuntajohtajakokous Hankejohtaja Mira Uunimäki
Sote-liikelaitoksen muodostamisen perusteet: Alueyksiköt 13.12.2017 Esivalmistelun kuntajohtajakokous Hankejohtaja Mira Uunimäki Perustason sosiaali- ja terveyspalvelut kootaan kuntarajat ylittäen maakunnan
LisätiedotNuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus
Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden
LisätiedotSote Uusimaa Vammaisten palvelut Nykytila
Sote Uusimaa Vammaisten palvelut Nykytila 4.5.2017 Mikaela Westergård Jäsenet Mikaela Westergård, Helsinki (pj) Leila Eklöv, Itäinen-Uusimaa Kerstin Frondén, HUS Katrina Harjuhahto-Madetoja, Eteva Raija
LisätiedotKUNTAYHTYMÄN KATSAUS HALLITUS PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ
KUNTAYHTYMÄN KATSAUS HALLITUS 3.7.2018 PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ . PÄÄTÖKSENTEKOON TULOSSA KU-SOTESSA Päätöksenteko AIKATAULUN RUNKO JA PÄÄTÖKSENTEKOA SYKSY 2018-LUONNOS
LisätiedotNuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Uudenmaan ELY-keskus
Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden
LisätiedotPäihdehoito. Päihde- ja mielenterveyspalvelut - valmisteluryhmän kokous. Muistio 1 (5)
Muistio 1 (5) 9.4.2018 Päihde- ja mielenterveyspalvelut - valmisteluryhmän kokous Läsnä: Mikko Tamminen (pj.), Hanna Ahokas, Kari Kopra, Markus Paananen, Matti Holi, Tiina Salminen, Minna Luoto, Annika
LisätiedotPalveluratkaisu-toimintamalli
Palveluratkaisu-toimintamalli Carina Lusikka, johtava sosiaalityöntekijä Marketta Salminen, kehittämispäällikkö Johtamisen opintopiiri 22.11.2017 VamO-hanke 1 Eteva 2016 pähkinänkuoressa Suurin vammaisalan
LisätiedotLasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011
LisätiedotSote-liikelaitoksen muodostamisen perusteet: Alueyksiköiden muodostaminen. Mira Uunimäki
Sote-liikelaitoksen muodostamisen perusteet: Alueyksiköiden muodostaminen Mira Uunimäki 7.12.2017 Liikelaitoksen valmistelua ohjaavat periaatteet 2020 alkuun: perustason palvelut Perustason sosiaali- ja
LisätiedotLapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa
Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 14.2.2014 / Saara Pikkarainen, terveyden edistämisen suunnittelija
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotOma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun
Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun askelmerkit Kanta-Hämeen vetovoima- ja kuntapäivä Jukka Lindberg Projektipäällikkö Hämeen liitto Hämeen parasta kehittämistä! 2015 Kanta-Hämeen sote-valmistelun
LisätiedotPalvelukuvaus: Äitiys-ja lastenneuvolatyö perhekeskuksessa. Lanupe
Palvelukuvaus: Äitiys-ja lastenneuvolatyö perhekeskuksessa Lanupe 27.9.2018 Työryhmän jäsenet Pj Eliisa Roine, palvelupäällikkö, Porvoo Jarna Elomaa, terveyden edistämisen esimies, Hyvinkää Tiina Hyppänen,
LisätiedotSOTE IHMISEN KOKOISEKSI KESKI-UUDENMAAN ALUEELLISEN SOTE-MALLIN SUUNNITTELUN HANKE JÄRVENPÄÄ, HYVINKÄÄ, MÄNTSÄLÄ, NURMIJÄRVI, PORNAINEN JA TUUSULA
SOTE IHMISEN KOKOISEKSI KESKI-UUDENMAAN ALUEELLISEN SOTE-MALLIN SUUNNITTELUN HANKE JÄRVENPÄÄ, HYVINKÄÄ, MÄNTSÄLÄ, NURMIJÄRVI, PORNAINEN JA TUUSULA FAKTAT Keski-Uudenmaan sote valmistelee sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotEtelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma
Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotMielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla
Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla SOTE ja HUS Psykiatria 8.9.2016 Tiina Salminen palvelualuejohtaja Järvenpään
LisätiedotOPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ
OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ 22.11.2017 Käytetyt aineistot Vaativa erityinen tuki Kuuma-kuntien perusopetuksessa 2016/ Mika Saatsi 31.1.2017 -selvitys
LisätiedotKokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa
Kokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa Sosiaalihuollon digiseminaari 8.2.2019 Suvi Nuutinen, vs. kehittämis- ja laatupäällikkö Hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki Toiminnan ja talouden tarkastelu
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 51 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto aloitteesta kaupungin mielenterveysohjelman uusimisesta HEL 2012-014529 T 00 00 03 Päätös päätti antaa seuraavan lausunnon:
LisätiedotMissä mennään SOTEssa? Suomen Senioriliike ry, Laivaseminaari Kerttu Perttilä
Missä mennään SOTEssa? Suomen Senioriliike ry, Laivaseminaari 13.3.2017 Kerttu Perttilä MISSÄ MENNÄÄN SOTESSA? Lähde: www.alueuudistus.fi 1. Miksi sote-uudistus? 2. Mitä uudistus tarkoittaa? 3. Uudistuksen
LisätiedotVammaispalvelut maakuntarakenteessa
Vammaispalvelut maakuntarakenteessa Pirkko Valtanen Tulosaluejohtaja, vammaispalvelut PHHYKY 2017 12 kunnan omistama kuntayhtymä 212 550 asukasta 7 500 työntekijää 703 M liikevaihtoa 5 toimialaa 2 liikelaitosta
LisätiedotSosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
LisätiedotPÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA
PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA Psykososiaalisten interventiomallien ja hoitoonohjauskäytäntöjen kehittäminen. Pilottina Hyvinkään sairaala SOCCA, Helsinki 10.02.2015 Sisko Vierimaa Linjaesimies/vastaava
LisätiedotOstopalvelut, laadunhallinta ja valvonta -alatyöryhmän raportti Sote Uusimaa Vammaisten palvelut
Ostopalvelut, laadunhallinta ja valvonta -alatyöryhmän raportti Sote Uusimaa Vammaisten palvelut 28.12.2017 Sisältö 1. Toimeksianto 2. Ostopalvelut, laadunhallinta ja valvonta -alatyöryhmä 3. Työskentelyn
LisätiedotSOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p
SOTE-palvelut, tilannekatsaus 11.10.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta
LisätiedotAikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?
Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat? Perhekeskustoimintamallin ja aikuisten palvelujen yhdyspinnat työpaja Sirpa Karjalainen Hankekoordinaattori PRO SOS aikuissosiaalityön kehittämishanke
LisätiedotLapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen
LisätiedotTyöryhmän työskentely 2017
Tapaaminen18.1.2018 Uudenmaan ikääntyneiden palvelujen järjestäminen ratkaisee sote uudistuksen onnistumisen? (30% soster kustannuksista syntyy paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävien ikääntyneiden
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus
Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, 2014 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan
LisätiedotHelsingin sosiaali- ja terveysviraston ja Fiksu Kalasataman nopeat kokeilut Nopeiden kokeilujen kevään 2017 tarjouskierros
Helsingin sosiaali- ja terveysviraston ja Fiksu Kalasataman nopeat kokeilut Nopeiden kokeilujen kevään 2017 tarjouskierros 4.5.2017 Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaali- ja terveyspalvelut
LisätiedotSOTE VALMISTELU TOUKOKUU Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen
SOTE VALMISTELU TOUKOKUU 2017 Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen 12.5.2017 Kymenlaakson Sote-uudistuksen esivalmisteluvaiheen organisointi SOTE projektijohtaja Annikki Niiranen SOTE projektiryhmä
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys. Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL
Suomalaisten mielenterveys Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL 1 Mitä suomalaisten mielenterveydestä tiedetään? Aikuisväestöä koskevia epidemiologisia tutkimuksia Mini-Suomi (1977-1980), Terveys
LisätiedotValtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana
Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana 19.11.2018 LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija Psykiatrian asiakkaat 28 000 0 12-vuotiaat 13 17-vuotiaat
LisätiedotVäestöennusteet. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty
Väestöennusteet Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki tea.tikkanen[at]hel.fi Päivitetty 1.3.217 Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Kuvioissa ja taulukoissa
LisätiedotTuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo
Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa
LisätiedotVammaisten palvelut uudessa maakunnassa -keskustelutilaisuus klo 18 20
Vammaisten palvelut uudessa maakunnassa -keskustelutilaisuus 12.10.2017 klo 18 20 Ohjelma 18.00 Uusimaa 2019 -hanke: tavoitteet ja tilannekatsaus vammaisten palvelujen osalta Toimitusjohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja,
LisätiedotEtelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma
Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,
LisätiedotPsykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja
Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla
LisätiedotVäestöennusteet. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty
Väestöennusteet Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki tea.tikkanen[at]hel.fi Päivitetty 6.2.218 Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Kuvioissa ja taulukoissa
LisätiedotHelsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus
Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku
LisätiedotOulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä
Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelukuvausten laadinta
Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelukuvausten laadinta UUDENMAAN LANUPE- RYHMÄ 10.1.2018 TYÖRUKKASEN 3.1.2018 TUOTOKSET/NUMMIKOSKI, CANTELL-FORSBLOM, HEISKALA, IIVONEN, REPOKARI, RANTA, HOLMSTRÖM,
LisätiedotMitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?
Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö
LisätiedotArki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä
Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä Terve kunta verkoston seminaari 11.4.2019 Hollola Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori, YTM N E L J Ä T U U L T A HYVINVOINNIN
LisätiedotLAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA
Teemme lasten, nuorten ja perheiden Hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä. LAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA Johtamisen päivä lapsiperhepalvelujen lähiesimiehille Espoo, 19.1.2018 Mitä me tavoittelemme? Lapsen, nuoren
LisätiedotSOTE:n strategiset lähtökohdat Uudellamaalla. Timo Aronkytö Sote-muutosjohtaja Uusimaa2019-hanke
SOTE:n strategiset lähtökohdat Uudellamaalla Timo Aronkytö Sote-muutosjohtaja 2019-hanke Uuden soten perusta 1.Maakunta on vahva järjestäjä Järjestäjä ja tuottaja on erotettu toisistaan Tuottajien toiminta
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 150
14.12.2016 Sivu 1 / 1 4904/2016 06.01.00 150 Ison Omenan neuvolapoli: Espoon terveydenhoidon neuvolan ja HUS erikoissairaanhoidon Jorvin äitiyspoliklinikan yhteistyön kehittäminen, kokeilu ajalle 2.1.2017-31.12.2018
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa Eveliina Pöyhönen Osatyökykyisyys on yksilöllistä Osatyökykyisellä on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisyyttä on monenlaista, se voi olla myös
LisätiedotKansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke
Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa
LisätiedotKOHTI LOPPURAPORTTIA
KOHTI LOPPURAPORTTIA 16.3.2017 24.3.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Loppuvaiheen yksinkertaistettu tavoite voisi olla mitä tehdään toisin kuin aiemmin Painetta tulee ennen kaikkea palveluiden integraatioon,
LisätiedotKorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön tilanne
Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön tilanne 19.11.2018 Maire Kolimaa KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN OPISKELUTERVEYDENHUOLTO HE 145/2018 Aikataulu: Lakiluonnos eduskunnassa; sosiaali-
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus
Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017
Kuuden suurimman kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017 Päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhteiset tiedot kokonaisnettokustannukset vuosina 2016 2017 vuoden
Lisätiedot