Kirkkolakijärjestelmä ja kirkon omat virkamiesoikeudelliset säännökset
|
|
- Sanna Haapasalo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 OTT, dosentti, VT Pekka Leino Kirkkolakijärjestelmä ja kirkon omat virkamiesoikeudelliset säännökset Johdanto Luennoillani (Kirkon oikeudelliset normit) tarkastelimme kirkon erilaisia oikeudellisia normeja ja myös niiden suhdetta yhteiskunnan yleiseen lainsäädäntöön. Luennoilla ei ollut mahdollista kuitenkaan opiskelijoiden perustietopohjasta johtuen käsitellä muuta kuin yleisiä linjauksia ja syventää käsityksiä pelkästään joissakin yksittäisissä kohdissa, silloinkin lähinnä oikeuskäytännön tapauksia valottaen. Tällä hetkellä olisi kuitenkin ajankohtaista ja tärkeää tarkastella luterilaisen kirkkomme uniikin kirkkolakijärjestelmän merkitystä ja suhdetta yleiseen lainsäädäntöön tarkemminkin. Tiedotusvälineissä on ollut näyttävästi esillä tuomioistuinten päätöksiä nykyajan kalajoen käräjien käsittelyistä. 1 Monien kirkon jäsenten mielestä jokin näyttää menneen pahasti vikaan, kun kirkon tunnustuksen mukaan uskoviin, kirkolliseen vähemmistöön kuuluviin kirkon jäseniin on kohdistettu pakkotoimenpiteitä ja heistä on uskonvakaumuksensa perusteella tehty erällä tavoin lainsuojattomia. Vaikuttaa siltä, ettei tuomioistuimissa ole otettu huomioon kirkon tunnustuksen merkitystä arvioitaessa perustuslain mukaisen yhdenvertaisuuden toteutumista kirkossa. Tasaarvolaki, yhdenvertaisuuslaki ja rikoslain syrjintää koskeva kriminalisointi johtavat kysymyksen, miten syrjintä olisi kirkossa käsitettävä ja miten siitä olisi kirkon omissa virkamiesoikeudellisissa säädöksissä säänneltävä? Yleisen lainsäädännön ja kirkon tunnustuksen välinen jännite ilmeni myös kirkon virkamiesoikeudellisten säännösten uudistamishankkeessa, joka kariutui kirkolliskokouksessa marraskuussa 2007 mm. johtuen tyytymättömyydestä kirkkolakiin aiotun syrjintäsäännöksen sisällöstä. Pykäläehdotuksen sisältönä olisi silloin esitetyssä muodossa ollut melko lailla tiukasti kirkon säännöksin linkittyminen yhteiskunnan yleisten lakien syrjintäkäsitteisiin ja niiden sisältöihin. Mahdollisesti tarkoitus oli näin myös mahdollistaa edellä mainittujen pakkotoimien käyttämistä. Kirkolliskokous ei kuitenkaan ollut valmis hyväksymään esitystä sellaisenaan. Virkamieslainsäädännön muuttamista koskeva esitys liittyy myös vireillä olevaan koko kirkkolainsäädännön kodifiointityöhön muodostaen siinä laajan ja tärkeän osan. Erityisenä ongelmana ovat olleet myös kysymys syrjintää koskevien mahdollisten uusien säännösten lakitasoisuudesta ja säännösten sijoittumisesta kirkkolakiin tai kirkkojärjestykseen. Riippumatta kirkolliskokouksen tyytymättömyydestä sille esitetyn syrjintäsäännöksen sisältöön, on kuitenkin kysyttävä, onko kirkon kannalta huonompi vaihtoehto jättää tällainen säännös kokonaan pois kirkkolaista kuin että säännöksissä otettaisiin huomioon kirkon valtiosääntöön perustuva erityisasema ja kirkon uskonyhteisöluonteesta nousevat omat tarpeet? Tätä polttavaa kysymystä tarkastelen tässä artikkelissani. Laadin edellisen kerran kirkolliskokouksen lakivaliokunnassa asiaa käsiteltäessä asiantuntijoiden kuulemistilaisuuteen valiokunnan etukäteen antamien kysymysten pohjalta seikkaperäisen lausunnon silloisen esityksen pohjalta. 2 Lakivaliokunnan kuulemistilaisuuteen laatimani teksti on ollut vain harvojen saatavilla, joten sen sisältämiin kaikkiin yksityiskohtiin puuttumatta otan myös tässä yhteydessä esille uudistukseen liittyviä eräitä keskeisiä näkökohtia. 1 Viimeisimpänä Kouvolan hovioikeuden tuomio Nro 145, Antamispäivä , joka koski Hyvinkään syrjintäjuttua. 2 Lausunto kirkolliskokouksen lakivaliokunnalle asiantuntijoiden kuulemistilaisuudessa
2 2 Kirkon lainsäädännöllisen autonomian merkitys Suomen perustuslaissa on annettu kirkolliskokoukselle mahdollisuus ehdottaa kirkkolakiin sisällytettäväksi kirkon järjestysmuotoa ja hallintoa koskevia säännöksiä. Kyse on ns. kirkon omista asioista. Näitä ovat asiat, joita varten kirkko tarvitsee tunnustuksestaan johtuen erityistä sääntelyä. Kirkkolakijärjestelmä on luotu sitä varten, että evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet voisivat harjoittaa uskontoa tässä maassa evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuksen mukaisesti. Kirkolle eri valtiosäännöissä suotua lainsäädännöllistä autonomiaa voidaan pyrkiä kaventamaan kirkon ulkopuolelta tai kirkon omasta piiristä. Ulkoapäin kaventaminen on sitä, että pyritään supistamaan kirkolle sille perustuslaissa annettua elintilaa toimia kirkon oman tunnustuksen mukaisesti. Sisältäpäin kaventamista on pyrkimys toimia kuin oikeutusta kirkon tunnustuksen huomioon ottamiseen ei olisi ja olisi toimittava moniarvoisen yhteiskunnan uskontunnustuksen eli arvojen mukaan. Kirkon erityisaseman tarkastelu vaatii paljon laajemman selvityksen kuin mihin tässä yhteydessä on mahdollisuuksia. Kirkkolakijärjestelmä, joka luotiin vuotta sitten on mahdollistanut kirkolle oman tunnustuksensa mukaisen uskonnonharjoittamiseen tarvittavien oikeudellisten normien säätämisen, lainsäädännöllisen elintilan. Viittaan tältä osin aiemmin kirjoittamaani. 3 Kysymys voidaan esittää niinkin, että vaatiiko kirkon uskonnon harjoittamiseen liittyvä toiminta ylipäätänsä kirkkoa koskevilta oikeudellisilta normeilta erilaista sisältöä kuin muun julkishallinnon virkamiesoikeudellinen sääntely? 4 Tai ovatko nimenomaan kirkon hallinnon virkasuhteisiin liittyvät tehtävät sellaisia, että niitä koskeva sääntely edellyttäisi erilaista normitusta kuin muut yhteiskunnan virkasuhteet? Jos näin olisi, sen jälkeen tulisi vielä arvioida perustuslain lakitasoisuusvaatimuksista (80 ) johtuen, olisiko tällaisen lakitasoisen sääntelyn oikea paikka kirkkolaki vai kirkollisista virkasuhteista säädettävä erityinen kirkollinen laki. Meneillään on kirkkolainsäädännön kodifiointityö, jossa joudutaan ratkaisemaan tulevan kirkkolain ja kirkkojärjestyksen sisältö sekä ottamaan kantaa myös siihen, olisiko virkasuhteisiin liittyvä lakitasoisuutta jatkossa toteutettava kirkkolain ulkopuolella. Kodifiointityö sinänsä on tarpeen ja välttämätönkin, mutta sen yhteyteen on kasattu runsaasti kysymyksiä. Kysymys kirkon omista virkamiesoikeudellisista säännöksistä ja niiden sijainnista on tärkeä, koska nimenomaan tässä asiassa kaikki liittyy kaikkeen. Kirkon ajautuminen tilanteeseen, jossa sen oma arvopohja on joutunut koetukselle yleisen lainsäädännön vaatimusten puristuksessa vaatisi sellaista kirkko-oikeudellista syväanalyysiä, johon ei ole ollut mahdollisuuksia, koska meiltä mm. puuttuu kirkko-oikeutemme perusteita koskevaa selvitystä. Jotakin toki on tehtykin. Selvitystyö on kuitenkin liittynyt enemmänkin kirkon aseman järjestämiseen suhteessa valtiovaltaan tai kirkkolain kokonaisuudistusten yhteydessä tehtyihin tarkasteluihin. Varsinaista kirkko-oikeudellista kirjallisuutta 5 kommentaarikirjojen lisäksi on niukalti, toki kirkkohistoriallista tai muuta teologista kylläkin. 6 Mietintöpuolella taas Kirkko ja valtio-komitean mietintö (1977) selvitti kirkko-valtio-suhteita. Vuonna 1968 asetettu Kirkon järjestysmuodon tutkimiskomitea selvitti periaatteet, joiden mukaan vuoden 1869 kirkkolain tilalle 3 Mm. Kirkkolaki vai laki kirkosta 2002, Kirkon perusoikeudet 2003 ja Kirkon oikeudelliset normit Piispa Paavo Kortekangas on osuvasti ilmaissut trendinä olevan paluun valtiokirkollisuuteen kirjassa Muutoksen tulkkina, toim. Eila Helander (2003) Paavo Kortekangas: Kirkko ja rakennemuutos. Itse olen osin väitöskirjassani (2002) ja myöhemmin eri yhteyksissä Kortekankaan havainnosta tietämättä tuonut esiin samanlaista johtopäätöstä. 5 Nurmiranta 1998, Leino 2002, 2003, 2005 ja Seppänen Lisäksi eräät oikeusoppineet ovat eri yhteyksissä tarkastelleet joitakin erityiskysymyksiä. 6 Heilimo, Kansanaho, Pirinen, Juntunen (useita mm. oikeusteologian alaan kuuluvia kirjoja ja tutkimuksia).
3 3 säädetyn vuoden 1964 kirkkolain kokonaisuudistuksen tuli tapahtua. Vuoden 1979 Kirkkojärjestyskomitean tehtävänä oli jatkaa kirkon järjestysmuodon tutkimiskomitean työtä ja kiinnittää erityistä huomiota kirkon kansankirkon kaikinpuoliseen teologiseen ja sosiologiseen selvittelyn. Kirkkolain uudistamiskomitea puolestaan saattoi pohjata kirkkolain jakamistyötään vuoden 1993 kirkkolaissa Kirkkojärjestyskomitean ehdotuksiin todeten mm. että kirkkojärjestyksen ja kirkkolain tulee muodostaa yhdessä kiinteä kokonaisuus, joka sisältää kirkon keskeisen säännöstön. Komiteatyöskentelyn lähtökohdiksi muodostuu helposti aikaisemman komitean tarkastelujen ottaminen ilman muuta selvinä lähtökohtina oman työskentelyn pohjaksi. Näin on jouduttu jossakin määrin menettelemään myös Kirkkolaki 2010-toimikunnan työskentelyssä. Ns. Schaumanin vuoden 1869 kirkkolain myötä kirkon itsenäinen asema tuli turvatuksi sillä, että valtiovallalla oli oikeus vain joko hyväksyä tai hylätä kirkolliskokouksen tekemät kirkkolain muutosehdotukset mutta ei oikeutta muuttaa kirkolliskokouksen ehdotusta kirkkolain sisällöksi (kirkkolakijärjestelmä). Tämän periaatteen merkitystä ei voida pitää mitenkään vähäisenä. Se on osoittautunut järjestelynä ainutkertaiseksi ja antanut kirkolle Ruotsinvallan aikaisesta valtiokirkollisuudesta vapautumisen lisäksi mahdollisuuden saada toteuttaa valtiovallan holhouksesta itsenäistä kansankirkollista työnäkyä. Tämän suuntaisesti onkin pääosin pyritty toimimaan. 7 Kuitenkin voidaan myös havaita kirkon taholta taipumusta sallia oman identiteetin hämärtämistä. Vaikka kansankirkollinen lainsäädäntöasema sallisi itsenäisempiäkin linjauksia halutaan sitoa kirkollista normitusta yleiseen julkishallinnolliseen sääntelyyn enemmän kuin olisi tarpeen. Myös kodifiointityössä ja sen erillisvirkamieslainsäädännön uudistusosassa voisi olla tästä kysymys. Kirkossa on käsitetty ennen Suomen itsenäisyyttä ensimmäisessä vuoden 1869 kirkkolaissa luodun lakijärjestelmän saaneen vahvistuksensa molemmissa itsenäisyyden ajan valtiosäännöissä sekä uudistetuissa kirkkolaeissa. Kuitenkin helposti jää huomiotta vuoden 1979 Kirkkojärjestyskomitean toteamus, että myös kirkon oikeus antaa kirkkoa koskevia oikeussäännöksiä perustuu osaksi siihen, että valtion korkein lakia säätävä elin, eduskunta on luopunut oikeudestaan myötävaikuttaa kirkkoa koskevien säännösten aikaansaamiseen ja suonut kirkolle oikeuden antaa yksinään kirkkolain perussäännösten sovellutuksia ja täytäntöönpanoa koskevia määräyksiä. 8 Eli tilaa kyllä on, mutta halutaanko sitä käyttää ja miten sekä millaisin työvälinein se on sitten järkevintä. Myös tästä jälkimmäisestä, tarkoituksenmukaisuudestakin, on kysymys. Olenhan itsekin ennustanut v väitöskirjassani kirkkolakijärjestelmän jonkinlaista muuntumista ohenemisen kautta. En tosin ole pitänyt tätä kehitystä kirkon kannalta parhaana mahdollisena ja totesin tuolloin kirkkolakijärjestelmän voivan muodostua, jos huonosti käy, kirkolle myös kahleeksi. Seuraavassa kiinnitän huomiota mitalin tähänkin puoleen. Onko kirkko-oikeudellinen käsittäminen ylipäätänsä katoamassa tai muuntumassa ainakin kirkon viran osalta pelkäksi virkamiesoikeudelliseksi tarkasteluksi? Mihin kirkon oman sääntelyn tarve perustuu ja mitä varten kirkkolakijärjestelmä on olemassa? Ajankohtainen pappeuteen liittyvä kirkonsisäinen dilemma ilmentää kirkko-oikeudellisen käsittämisen hämärtymistä kirkossamme. Viime aikoina esillä olleessa pappisvirkaa koskevassa 7 HE 44/2003 vp. s. 10 yleisperusteluissa (yhdenvertaisuuslain valmistelut) todetaan mm.: Kirkkolaki ja ortodoksisesta kirkkokunnasta annettu asetus Perustuslain 76 :n mukaan evankelis-luterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta säädetään kirkkolaissa (1054/1993). Kirkkolain 2 luvun 2 :n mukaan kirkolla on yksinoikeus tehdä kirkkolakiin säännösehdotuksia ainoastaan kirkkoa koskevista asioista sekä ehdottaa kirkkolain muuttamista ja kumoamista. Kirkon järjestysmuotoon ja hallintoon kuuluvat muun muassa perussäännökset kirkon ja seurakuntien viranomaisista ja niiden tehtävistä. Kyseisen säännöksen perusteella kirkkolakiin on otettu yleisiä viranhaltijoita ja työntekijöitä koskevia säännöksiä. 8 KJK 1979, s. 47.
4 4 kiistelyssä on asian tarkastelu tapahtunut kuin kirkon virassa olisi kyse lähinnä vain virkamiesoikeudellisesta käsitteestä. 9 Kirkon virassa on kuitenkin kysymys ennen muuta teologisesta käsitteestä, jota koskevassa sääntelyssä ollaan regimenttien rajalinjoilla. Pappisvirkaa koskevia ongelmia ei syvimmiltään voida ratkaista virkamiesoikeudellisesti, koska käsite on teologinen. 10 Kirkko-oikeudellista vajetta onkin kompensoitu virkamiesoikeudellisin työkaluin ja hallinnollisin pakkotoimin. 11 Kiista pappeuteen liittyvästä sukupuolesta ei suinkaan ole kirkon ainoa kysymys, vaikka siitä onkin kirkon sisäisissä kiistoissa tullut keskeinen asia. Tunnustuskirjojemme mukaan pappeus liittyy kirkon hengelliseen työhön 12 ja paljolti tämän työn tekemistä on säännelty virkoja - muitakin kuin vain papin virkoja - koskevin säännöksin. Näin ollen tarve luoda sääntelyä erityisesti kirkossa olevista viroista ei rajoitu vain papin virkoihin. Hengellinen työ kuuluu muidenkin viranhaltijoiden tehtäviin. Hengelliseen työhön saatetaan sinänsä aavistella sisältyvän jotakin erilaista kuin hallinnon tehtävissä muuten. Kuitenkin olisi oikeastaan ennemminkin kysyttävä, edellyttäisikö se, että työ tehdään kirkossa työn erityissääntelyä kirkon tehtävästä johtuen. Onko näkemys kirkkoa varten tarvittavasta omasta sääntelystä ylipäätänsä katoamassa ja onko sen myötä häviämässä myös kirkko-oikeudellinen käsittäminen? 13 Voisiko tämä myös merkitä sitä, että kirkossakin olisi yleistymässä käsitys, jonka mukaan kirkko ei olisikaan pohjimmiltaan uskonyhteisö, vaan pelkkä sosiologinen yhteisö ja sen olisi myötä riittävää soveltaa sen elämään pelkästään yleistä lainsäädäntöä? Kodifiointityön pohdinnat säädöksistä Eräs keskeinen kysymys on, sijaitsisivatko kirkon viranhaltijoita koskevat virkamiesoikeudelliset säännökset kirkkolaissa vai erillisessä kirkon virkasuhteista koskevassa laissa. Tämä asia on esillä kirkkolainsäädännön kodifiointitoimikunnassa. Näiden säännösten sisällyttämistä kirkkolakiin on nähty puoltavina mm. - kirkon järjestysmuotoon ja hallintoon liittyvistä kysymyksistä on kuitenkin säädettävä kirkkolailla - vältettäisiin tilanne, jolloin lain soveltajan on etsittävä normeja kenties kolmesta säädöksestä kirkkolaista, kirkkojärjestyksestä ja erillisestä laista (mahdollisesti lisäksi asetuksesta?) - kirkolliskokouksen on kuitenkin annettava lausunto (käytännössä tehtävä esitys) erillisen lain muuttamisesta, joten moniportainen säätämistapa säilyisi, eikä menettely käytännössä olisi juurikaan joustavampi - vältettäisiin pohdinta siitä kumpaan lakiin kulloinenkin säännös pitää ottaa eli liittyykö esim. kirkon tunnustuspohjaan tai järjestysmuotoon 9 Tähän näyttäisivät viittaavan myös vuoden 1986 kirkolliskokouksessa pappisviran naisille avaamispäätöksen perustelut: Vaikka päätöksen kohteena olikin kirkon virka, päätöksessä ei sen perustelujen mukaan ollut kysymys kirkon opin muuttamisesta, vaan käytännöllisestä kysymyksestä, jonka hyväksymistä on nyttemmin vaadittu kirkon järjestyksen ehdottomana virkamiesoikeudellisena noudattamisena. 10 Tämä ei tarkoita sitä, etteivätkö tuomioistuimet joutuisi ratkaisupakkonsa edessä käsittelemään asioita. Mutta onko forum oikea näissä kysymyksissä, on monimutkaisempi eikä ehkä lopulta edes tuomioistuintenkaan ratkaistavissa oleva asia. 11 Mitä merkitystä tällä on hallintolainkäytön osalta on nähtävissä mm. kahdesta Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisusta, Porvoon tuomiorovastin viran Porvoon hpkn tuomiokapitulin kelpoisuuspäätöksestä sekä saman hallinto-oikeuden verrattain tuoreesta Helsingin hpkn tuomiokapitulin seurakuntapastorin irtisanomista koskevasta päätöksestä. Onko kirkon omilla määrittelyillä ollut vaikutusta siihen, että hallintotuomioistuin on ratkaissut asioita (vain) puhtaan hallinto- ja virkamiesoikeudellisesti? Näissä tapauksissa hallinto-oikeus on tiennyt substanssiasioita kirkollista viranomaista paremmin. 12 Augsburgin tunnustus /V Kirkon virka) määrittelee pappeuden keskeiseksi nimenomaan kristittyjen ja seurakunnan kannalta: Jotta saisimme tämän uskon, on asetettu evankeliumin opettamisen ja sakramenttien jakamisen virka. Kirkon teologiseen tunnusmerkistöön puolestaan kuuluu Augsburgin tunnustuksen mukaan (VII Kirkko) nimenomaan luovuttamattomasti, että evankeliumi puhtaasti julistetaan ja sakramentit oikein toimitetaan. 13 Ks. myös Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin lausunto Virkasuhdetyöryhmän mietinnöstä.
5 5 - kirkollisen lain myötä säädösvallan voitaisiin nähdä siirtyvän kirkolliskokoukselta työmarkkinajärjestöille, joiden esitysten pohjalta yleisiä työoikeudellisia normeja usein muutetaan. Työmarkkinaneuvotteluissa joudutaan käytännössä tekemään kompromisseja, mikä saatettaisiin joissain kohdin nähdä haitallisena esim. kirkon autonomian kannalta. - joka tapauksessa kirkollisen lain myötä kirkon oma päätös- ja normiantovalta jossain määrin heikkenisivät, mikä voitaisiin nähdä kielteisenä kirkon autonomian kannalta. Nykyisessä ja kirkkohallituksen esityksen mukaisessa ratkaisussa ei olisi tällaista ongelmaa. - kirkkohallituksen esityksessä on otettu huomioon valtion ja kuntien virkamiesoikeudelliset lait huomattavilta osin samanlaisina, joten valtion ja kuntien oikeuskäytäntöä voitaisiin tässäkin rakenteessa soveltaa myös kirkossa Erillistä lakia taas valmistelumateriaalimme mukaan voisivat puoltaa esimerkiksi seuraavat seikat: - jatkuvasti muuttuvalla ja kehittyvällä työoikeuden alalla olisi erillinen laki joustavampi muuttaa ja eduskunnalla olisi lakia käsiteltäessä täysi päätösvalta - rakenne olisi yhdenmukainen valtion ja kunnan kanssa, koska kaikissa olisi viranhaltijoita säätelevä erillinen laki ja valtion sekä kuntien oikeuskäytäntöä voitaisiin soveltaa kirkossakin - kirkkolain määräenemmistösäännöstä ei tarvitsisi saavuttaa, vaan kirkolliskokous antaisi lakiehdotuksesta lausunnon tai tekisi sitä koskevia muutosesityksiä, jolloin lakia olisi helpompi muuttaa - vältyttäisiin siltä, että kirkkolain 6 luvusta tulisi useita kymmeniä pykäliä sisältävänä pidempi kuin mikään muu luku - kirkolliskokouksen lausunnonantomenettely turvaisi kirkon mahdollisuuden ilmaista kantansa omaa henkilöstöään sääntelevissä kysymyksissä Kirkkohallituksen uuden esityksen perusteluista Kirkkohallituksen kirkon virkamiesoikeudellisten säännösten uudistamisesityksen yleisperusteluissa todetaan 14 : "Arvioitaessa toiminnan syrjivyyttä on uskonnollisille yhteisöille hyväksytty perustuslainsäädännönkin puitteissa tietty autonomia niiden järjestäessä uskontoon liittyvä toiminta oppinsa ja tunnustuksensa mukaiseksi. Kirkon opin ja tunnustuksen perusteella on siten periaatteessa mahdollista säätää poikkeuksia yhdenvertaisesta kohtelusta siten, että niitä ei voida pitää syrjivinä perustuslain ja muun lainsäädännön syrjintäkieltojen perusteella. Poikkeamaan oikeuttavan säännöksen tulee kuitenkin olla sisällöltään sellainen, että sille on löydettävissä sellaiset objektiiviset kirkon opista ja tunnustuksesta nousevat perusteet, joista kirkossa on riittävän laaja yksimielisyys. Riittäväksi yksimielisyydeksi on katsottava KL 20:10 :ssä kirkkolain säätämiseksi edellytetty kolmen neljäsosan määräenemmistö kirkolliskokouksessa. Yhdenvertaisesta kohtelusta poikkeavalle käytännölle on tämän lisäksi oltava perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävät perusteet." Kirkolliskokoukselle toimitetussa uudessa esityksessä katsotaan kirkolla olevan oikeutusta saada tehdä yhteiskunnan yleisen lainsäädännön vaatimuksista sellaisia poikkeuksia, jotka ovat perusteltuja sen tunnustuksen ja opin kannalta. Esityksen yleisperusteluissa viitataan valtiosääntöoikeudellisiin käsityksiin ja tulkintoihin, joiden mukaan tällainen poikkeamaan oikeuttava säännös tulee säätää lain tasolla. Tässä kohdin on kuitenkin syytä pohtia, mitä tarkkaan ottaen uuden perustuslain lakisääteisyysjärjestelmä merkitsee kirkon ja kirkkolakijärjestelmän kannalta. Perustuslain 80 :n 14 Kirkkohallituksen esitys 5/2008, yleisperustelut s
6 6 mukaan asetuksia voidaan antaa perustuslaissa ja tai muussa laissa säädetyn valtuutuksen nojalla. Kuitenkin lailla on säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan. Perustuslaki määrittelee toisin sanoen säädöstasovaatimuksen sen mukaan, onko kysymys yksilön oikeuksien perusteista vai vähempiarvoisista asioista taikka muuten perustuslain alaan kuuluvista asioista. Teemamme kannalta onkin siten kysyttävä, onko kirkon virkamiesoikeudellisissa säännöksissä kysymys tällaisista perustavaa laatua olevista kysymyksistä sekä myös mikä on perustuslakitasoisen kirkkolakijärjestelmän merkitys tässä kokonaisuudessa? Kirkon virkamieslainsäädäntöä koskevan esityksen kariutumisessa tuli esille kysymys samaa sukupuolta olevien parisuhteiden vaikutuksesta kirkon palvelussuhteissa. Olen aikaisemmin todennut sen, että lähtökohtaisesti kirkon opin pitäisi olla selvä. 15 Kirkkolainsäädännössä kirkkolain ja kirkkojärjestyksen aivan ensimmäisiin pykäliin ja siten positiiviseen oikeuteen on otettu myös säännöksiä kirkon opista. Totesin myös mm. sen, että kirkkojärjestykseen hyväksyttävä säännös, jonka sisältönä olisi virkamiesoikeudellinen negatiivinen määritys kelpoisuusehdosta kirkon palvelukseen, ei nähdäkseni täytä säädöshierarkkisia vaatimuksia säätämisen tasosta. Tällaisten rajoitusten olisi lähtökohtaisesti oltava laissa. Sen sijaan en pitänyt periaatteessa mahdottomana yleisemmällä tasolla, esim. avioliittoa koskevien säännösten yhteydessä, säätää rajoituksesta kirkkojärjestyksessä. Toin nämä näkemykseni esille lokakuussa 2002 ollessani kuultavana rekisteröityihin parisuhteisiin liittyvästä edustaja-aloitteesta kirkolliskokouksen lakivaliokunnassa. On huomattava, että lakivaliokunta tämän jälkeen totesi perustevaliokunnalle antamassaan lausunnossa mm. seuraavaa: Mikäli perustevaliokunta katsoo, että edustaja-aloitteessa ehdotetulle normille on löydettävissä riittävän yksimielisesti hyväksyttävät perusteet kirkon opin ja tunnustuksen perusteella ja että rajoittamissäännöksen säätäminen on tarkoituksenmukaista, edustaja-aloite on lähetettävä kirkkohallitukselle valmistelua varten. Asia jäi siten lakivaliokunnassa jokseenkin avoimeksi ja se jätti käytännössä vastuun johtopäätöksistä perustevaliokunnalle. Käytännössä lienee käynyt niin, että käsitykseksi riittävän yksimielisistä perusteista kirkon opin ja tunnustuksen perusteella on tullut epäilys siitä, ettei tällaista yksimielisyyttä olisi saavutettavissa. Kirkolliskokouksen kirkon virkamiesoikeudellisia säännöksiä koskeneen esityksen hylkäävän päätöksen jälkeen on ilmeisesti lähdetty siitä, että vaikka kirkossa koetaan tällaisen rajoituksen saamiselle kirkon opin ja tunnustuksen perusteella tarpeet, kuitenkaan mahdollisuuksia säännösten saamiseen tältä osin ei olisi. Toisin sanoen ennemminkin olisi kysymys mainitun yleisperustelujen kohdan loppuosan kriteereistä, poikkeamaan oikeuttavan säännöksen edellyttämästä riittävän laajasta yksimielisyydestä sekä perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävistä perusteista. Mutta miten edellä mainittuja seikkoja on arvioitava? Onko siis alistuttava siihen, että vaikka uskonnollisille yhteisöille ja etenkin ev.lut. kirkolle kirkkolakijärjestelmässä erityisesti on hyväksytty perustuslainsäädännönkin puitteissa tietty autonomia niiden järjestäessä uskontoon liittyvän toimintansa oppinsa ja tunnustuksensa mukaisesti ei voitaisi muuta kuin todeta riittävän yksimielisyyden saavuttamattomuus ja perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävien syiden ylitsekäymättömyys? Uskonnollisille yhteisöille hyväksytyllä autonomialla on kuitenkin oltava jotakin todellista sisältöä, muutenhan niiden uskontoon liittyvän toiminnan järjestäminen opin ja tunnustuksen mukaisesti ei ole oikeasti mahdollista. 15 Ks. Leino, TA 3/2003, s (Rekisteröity parisuhde ja kirkko).
7 7 Onko kirkon opin sisältö lainsäädäntöasia? Kuten edellä on todettu, perustuslakijärjestelmä lähtee siitä, että yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on säädettävä laissa. Jos samaan sukupuoleen kohdistuvan seksuaalisen suuntautumisen katsottaisiin kirkon opin ja tunnustuksen vaatimuksista johtuen rajoittavan mahdollisuuksia päästä kirkon virkoihin, olisi tämän käsityksen ja tulkinnan mukaan sellaisesta rajoituksesta on säädettävä laissa. Nykyisessä kirkkolaissa on kirkon opista säädetty laissa, tosin hyvin yleisellä tasolla. Lakitasoisuusvaatimukseen kirkon opin suhteen liittyvä epäselvyys saattaa johtua kirkon tunnustuksen käsittämisen tietynlaisesta hämärtymisestä. Viimeaikaisissa näkemyksissä kirkon tunnustuksesta on heijastunut sen käsittäminen pelkästään uskomiseen tai uskontunnustuksiin liittyvänä. Kuitenkaan uskomisessa ei voi olla kysymys mistä tahansa uskomisesta, vaan uskolla on aina oltava selkeä kohde, uskon on oltava kirkon opin mukaista. Näin ollen kirkon tunnustuksen sisältöön on kuuluttava sekä usko että oppi. Näihin päiviin saakka on ollut kiistatonta, että evankelis-luterilaisen kirkossamme ongelmana olevassa asiassa vallinnut käytäntö on ollut kirkon opin ja tunnustuksen mukainen. Valtiosääntöoikeudellisista lähtökohdista on noussut esiin tulkinta, jonka mukaan kirkon olisi hyväksyttävä samaa sukupuolta olevien yhteiselämä, jollei kirkkolakiin tai muuhun lakiin lisättäisi säännöstä, jossa ilmaistaisiin rajoitus siitä, ettei se ole kirkon opin mukaista. Voidaan esittää kysymys, edellytetäänkö säädettäväksi sellaista, mikä ei ole lainsäädäntöasia, vaan kirkon oppiasia? Tähän asti kirkkolakijärjestelmän perusteena on ollut kirkon oppia koskevissa asioissa opin sisällön pysyttäminen yhteiskunnan ja sen lainsäädännön ulkopuolella. Vaikuttaa siltä kuin tässä kohdin kirkon lainsäädännöllinen autonomia olisi kääntymässä ylösalaisin. Kirkolle on kuitenkin perustuslaissa suotu oikeus järjestää oma järjestysmuotonsa ja hallintonsa oman oppinsa ja tunnustuksensa mukaan. Asian voi nähdä myös niin, että perustuslaissa kirkolle on suotu ja sen tunnustuksen mukaisen toiminnan turvaamiseksi luotu elintila sen tunnustuksen mukaan toimimiselle. Koska kysymys on kirkon sisäisestä elämästä ja kirkon opin pitkäaikaisesta tulkinnasta olisi tämän mukaan ennemminkin niiden, jotka vaativat kirkon poikkeamaan sen pitkään jatkuneen opin tulkinnan mukaisesta käytännöstä, osoitettava uusi menettely kirkon opin mukaan mahdolliseksi. Lähtökohdaksi näissä oppirajoituksia koskevissa vaatimuksissa näkyy tulleen tulkinta, jonka mukaan kirkon olisi väistyttävä tai ainakin kyettävä perustelemaan jokin sen vanha käytäntö sen opin mukaiseksi, vaikka yhteiskunnan aatemaailmassa ja sen myötä sen lainsäädännössä tapahtuu muutoksia. Perustuslain lakitasoisuusvaatimusta on kunnallisen säädösvallankin kohdalla tulkittu väljästi. Perustuslain tasolta johdetun kirkkolakijärjestelmän vuoksi tilanne on vieläkin erityislaatuisempi kirkon osalta. Lisäksi ennen vuoden 1993 kirkkolakia ja siinä toteutettua kirkkolain jakamista osaksi kirkon sisäisiin säädöksiin oli kirkkoa koskeva sääntely kokonaisuudessaan lakitasoista, koska muuta säädöstasoa ei ollut. Kirkon oppi on teologinen, ei juridinen asia Kirkon oppi ja sen tulkinta ovat teologisia asioita. Tällaisista asioista säätämisen ei ole katsottu kuuluvan valtakunnan lainsäädännön alaan kuuluvaksi enemmän kuin tällä hetkellä jo on säädettynä, kun kirkon opista ja tunnustuksesta on otettu yleisluontoiset säännökset kirkkolain ja kirkkojärjestyksen alkuun. Ainakin periaatteessa kuitenkin on niin, että kirkon oppi samaan sukupuoleen liittyviin parisuhdeasioihin on tai ainakin on ollut aivan selvä. Muutospaineet uusiksi järjestelyiksi eivät johdu kirkon opista, vaan siitä, että nähdään tarvetta kirkolliskokouksen kannanmäärittelyyn kirkkolain 20 luvun 7 :n mukaisesti ( Kirkolliskokouksen asiana on...käsitellä kysymyksiä, jotka edellyttävät kirkon uskoa ja oppia koskevia ja niihin pohjautuvia periaatteellisia
8 8 kannanottoja sekä ryhtyä toimenpiteisiin niiden johdosta ). Jos kirkolliskokous voikin käsitellä oppiin liittyviä asioita, se ei kaiketi luterilaisen uskonkäsityksen mukaan voi merkitä sitä, että kirkolliskokous voisi päättää uusia oppeja kirkkoon. Kirkolliskokouksen päätöksenteon raja kulkee kirkon tunnustuksen mukaan siinä, miten Jumalan sana määrittelee kirkon opin. Kirkolliskokousten tehtävänä on ollut tarvittaessa puolustaa kirkon Raamatun mukaista oppia. Kirkkolaki säätää määräenemmistövaatimuksen myös käsiteltäessä kirkon oppia ja uskoa koskevia asioita ja niihin pohjautuvia kannanottoja. Tästä voi syntyä käsitys, jonka mukaan esimerkiksi joksikin uudeksi opiksi tai sen tulkinnaksi kirkon opista riittää kun saavutetaan kirkolliskokouksessa vain kolmen neljäsosan määräenemmistö. Mutta onko asia tarkkaan ottaen edes näin? Kysymys on suuressa määrin teologinen ja kirkko-oikeudellinen. Voidaan toki todeta, että eihän mitään uudistuksia voida tehdä, jollei niistä voida demokraattisesti päättää. Merkitsisikö tämä kysymys samalla kuitenkin asian teologisen puolen unohtamista tai hämärtymistä? Olisiko vieläpä niin, että kirkon olemuksen vastaisia ovat muut uudistukset kuin sellaiset, joista voidaan päättää demokraattisesti? Tästä johtopäätöksestä ei kuitenkaan seuraa, että kaikki asiat kirkossa olisivat demokraattisesti päätettäviä. Kirkon ja sen opin kannalta moderni perustuslakimme, joka suo perusoikeuksia jokaiselle kansalaiselle, merkitsee kirkon opin ja sitä koskevan päätöksenteon kannalta lähestymistapaa, jota ei välttämättä ole tarkoitettu. Perustuslaissa on kirkon tunnustuksensa mukainen toiminta nimenomaisesti haluttu turvata. Kirkon opin lakitasoisen sääntelemisen vaatiminen voi tehdä perustuslain tarkoittaman järjestelyn tyhjäksi. Perustuslain perusoikeuksista poikkeamisen sääntelyn kirkon palvelussuhteisiin liitetyn lakitasoisuusvaatimuksen voisi jopa katsoa äärimmilleen vietynä johtavan kirkolle perustuslaissa tarkoitetun elintilan kaventamiseen tai jopa vähittäiseen hävittämiseen. Merkitseekö käsitys, että kirkon olisi saatava aikaan lainsäätämisjärjestyksessä kirkkolain tai muun lain normi kirkon opin edellyttämästä poikkeamasta suorastaan yhteiskunnan toimivallan laajentamista kirkon opin alueelle? Kansankirkon rakennetta koskeva realiteetti johtaa siihen, ettei ole mahdollista saada määräenemmistöllä hyväksytyiksi sellaisia lakiehdotuksia, jotka merkitsisivät kirkon opin ja tunnustuksen mukaisia poikkeuksia yhteiskunnan yleisessä lainsäädännössä määrittelemiin yhdenvertaisuuden kriteereihin. 16 Tämä johtuu kansankirkon jäsenyyden väljistä kriteereistä ja sen päätöksenteon rakenteesta. Kirkon opista nykyiselläänkin säädetty yleisesti lakitasoisesti, mutta sen selittämisessä on edellä mainittuja teologisia ja kansankirkon rakenteesta johtuvia vaikeuksia, jotka voivat johtaa käytännössä (vain) valtiokirkkoon ja yhteiskunnan määrittelemään kirkon uuteen, muutettuun tunnustukseen, kun kirkon omaa tunnustuspohjaa ei varmaankaan ole nyky-yhteiskunnassa mahdollista toteuttaa lakiin kirjoitettuna yksityiskohtaisemmin tai tulkitenkaan kuin miten sen teologisissa asiakirjoissa jo nyt on määritelty. 17 Valtiosääntöoikeudellisten oppivarausteesien paikkansapitävyys? Kirkkolakijärjestelmän luomisen intentio oli luterilaisen uskon tunnustuksen mukaisen harjoittamisen mahdollistaminen ja suojaaminenkin. Alun perin tarkoituksena ei edes ole ollut se, että kirkolliskokous käsittelisi tai määrittelisi kirkon oppia, koska kirkon oppi tunnustuskirjojen mukaan on Raamatun oppi. 18 Voiko oppia koskevasta teologisesta asiasta edes äänestää, mitä lailla 16 Vrt. mm. Kauko Pirinen 1985, Tästä aihepiiristä on Hannu Juntunen laatinut mielenkiintoisen selvityksen (Valtion vai kirkon tunnustus?) Norjan valtiokirkkotilanteesta. Selvityksessä tarkastellaan tunnustusta ja sen sisällön määrittelyä. Ks. Juntunen 1991, Ks. esim. Pirinen 1985, 133.
9 9 määrittelemisen vaatimus edellyttäisi. Onko edes kirkon oppia koskevan asian käsittelemisessä eduskunnassa, mitä lain säätäminen edellyttäisi, ristiriita kirkon teologisen olemukseen? Voidaan väittää, että kirkko osana julkishallintoa on alisteinen perusoikeusjärjestelmälle ja sen lakitasoisiin rajoitusvaatimuksiin. Kuitenkin perustuslaissa, jossa on säännökset perusoikeuksista, on säädetty 76 :ssä myös siitä, että kirkkolaissa säädetään kirkon järjestysmuodosta. Kirkon järjestysmuodosta säätämisen vaatimus ei kuitenkaan edellytä kirkon oppiperustan säätämistä laissa yksityiskohtaisemmin. Toisaalta kirkkolain 1 luvun 1 :n säännöksen sisällöissä on tarkkarajaisuutta etenkin täydennettynä KJ 1 luvun 1 :n säännöksellä. Ennen vuotta 1993 kirkkojärjestyksenkin sisältö oli lakitasoisena ja vuoden 1993 kirkkolakiuudistus ei muuttanut sisältöjä tältä osin, sillä vain luotiin kirkkolain valtuutussäännöksellä uusi säädöstaso. Kirkon valtiosääntöön perustuvaan lainsäädännölliseen autonomiaan ja uskonyhteisöluonteeseen perustuslain 11 :nkin mukaan kuuluu oikeus tunnustuksen mukaiseen uskonnon ja omantunnonvapauteen. Tähän näyttäisi huonosti soveltuvan vaatimus tunnustuksen mukaisten opinkappaleiden määritteleminen yhteiskunnan säätämin lakinormein, mihin lakivarausjärjestelmän kirjaimellinen tulkinta saattaisi tältä osin johtaa. Kirkkolakiinkin sisällytettävinä ne olisivat yhteiskunnan taholta kirkon tunnustuksen sisältöön puuttuvia. Parisuhteen rekisteröintiin liittyvässä keskustelussa, jossa on edellytetty rekisteröinnin aiheuttavan ilman muuta suoran vaikutuksen kirkon palvelussuhteisiin, on suoraviivaisesti tulkittu uuden perustuslain todistustaakkasäännöksiä kuin olisi kysymys sellaisen lakiin lisättävän rajoituksen tai kiellon ymmärrettävyydestä tai hyväksyttävyydestä, joka perustuessaan luterilaisen kirkon oppiin voisi tuoda oikeutuksen selittää yhteiskunnassa syrjinnäksi säädetty kirkossa ei-syrjinnäksi. Mutta onko tässä lähestymistavassa kirkko ja sen tunnustuksen merkitys välttämättä ymmärretty oikein? Mikä on perusoikeussäännösten vastaista syrjintää kirkossa? Vai pitäisikö ennemminkin ilmaista asia niin, että otetaan huomioon aikaisempaa paremmin myös yhdenvertaisuuslain terminologia: Mitä ovat erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteet? Jos kirkon tunnustus otetaan vakavasti, on siitä johdettavissa nimenomaan kirkon sisäisissä asioissa erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteita kirkon tunnustuksen mukaan toimittaessa. Valtiosääntöoppineethan ovat edellyttäneet perusoikeusasioissa poikkeamisten perustumista kirkon oppiin. Kysymys on myös siitä, millaisia johtopäätöksiä erilaisen kohtelun oikeuttamiseksi perusoikeusjärjestelmän kannalta on vedettävä. Mitä on pidettävä oikeana toteuttamistapana yhteisön osalta, jonka toiminta perustuu tunnustuskirjoihin, jotka välittävät yhteisön Raamattuun perustuvan opin? Tällaisten asioiden määritteleminen lakipykälin ei ole aivan ongelmatonta ja sitä voidaan pitää jopa kirkon uskonyhteisöluonteen vastaisena. Eduskunnan perustuslakivaliokunta kirkon opinkin tulkitsijana? Eduskunnan perustuslakivaliokunta on suomalaisessa yhteiskunnassa se orgaani, joka käytännössä lainsäätämisvaiheessa tulkitsee perustuslakia. Sen aiemmissa kannanotoissa on osoitettu ymmärtämystä kirkon tarpeelle saada määritellä kirkkoa koskevan kirkkolain sisältöä kirkon tunnustuksen vaatimusten mukaisesti. Perustuslakivaliokunta on katsonut kirkolla olevan autonomista asemaa nimenomaan oppiinsa ja sen edellyttämää sääntelyä varten. Vuoden 2000 perustuslaissa kirkon elintila ei ole muuttunut vuoden 1919 perustuslakiin nähden. Analogia vuoden 1986 päätökseen Teologien vastattava kysymys sinänsä on, voidaanko kirkon Raamatun mukaiseen oppiin tehdä periaatteessa muutoksia ollenkaan. Käytännössä esimerkiksi kirkon viran osalta kirkon käsitys pappeudesta oli miespappeus vuoteen 1986 saakka, josta eteenpäin kirkossa on pidetty sallittuna myös naisten vihkimistä papeiksi. Pappisviran avaaminen naisille toteutettiin niin, että
10 10 kirkolliskokouksen päätöksen katsottiin edellyttävän varsin suurta eli ¾ enemmistöä annetuista äänistä. Nyt ajankohtaiseksi on noussut samaa sukupuolta olevien parien siunaaminen ja homoseksuaalisessa parisuhteessa elävien toimiminen pappisvirassa. Periaatteessa asetelman voisi sanoa olevan samankaltainen kuin vuoden 1986 kirkolliskokouksessa kirkon oppiin (Augsburgin tunnustus /V Kirkon virka) liittyvässä tilanteessa. Kirkon opinkäsitykseen eivät tähän saakka ole kuluneet homoseksuaaliset parisuhteet tai tällaisessa parisuhteessa elävien kelpoisuus pappisvirkaan. Jos kirkon oppiin ylipäätänsä on mahdollista tehdä muutoksia, olisi tällainen päätös ainakin tehtävä aikaisemman käytännön mukaisesti määräenemmistöllä eikä niin, että määräenemmistöllä olisi päätettävä kirkon oppiin kuuluvan asian edelleenkin kuuluvan kirkon oppiin. Ajankohtaisen samaa sukupuolta olevien asemaan liittyvän lainsäädäntökysymystarkastelun osalta voidaan havaita myös sikäli epäjohdonmukaisuutta verrattaessa tilannetta vuoden 1986 tilanteeseen, että tuolloin yhteiskunta oli tasa-arvolakia säädettäessä tietoisesti jättäytynyt asian käsittelyn ulkopuolelle. 19 Kirkolliskokous päätti, tosin vuoden 1919 hallitusmuodon ollessa voimassa (ennen vuoden 1995 perusoikeusuudistusta ja vuoden 2000 perustuslakia), kirkkolain mukaisella määräenemmistöllä avata pappisviran naisille. Tuolloin ei edellytetty säädettäväksi lakia, jossa olisi laissa todettu luvalliseksi olla vihkimättä naisia papiksi. Silloista käsittelytapaa koskeneen tulkinnan mukaan kirkon oli vain Augsburgin V kappaleeseen sisältyvään kirkon virkaan liittyvästä asiasta todettava, että miesten ja naisten pappeus oli kirkossa mahdollinen. Vaikka uusi perustuslaki vaatiikin perusoikeuksiin tehtävien rajausten osalta lakitasoista sääntelyä, on kirkon asema edelleen 1919 hallitusmuodossa säädetyin tavoin vuoden 2000 perustuslainkin mukaan kirkon lainsäädännöllistä autonomiaa edellyttävä ja sallii kirkolle oikeudelle saada toimia tunnustuksensa mukaisesti. Kirkossa oli vuonna 1986 ja on edelleen runsaasti jäseniä, jotka pitivät tuolloin tehtyä päätöstä kirkon opin muuttamisena tai ainakin kirkon oppiin liittyvänä asiana. Siihen voidaan katsoa viittaavan myös kirkolliskokouksen samassa yhteydessä hyväksymä ponsipäätös sekä myös etenkin viime vuosina esiintynyt vaatimus kaikkien kirkon viranhaltijoiden ja ehkä jäsentenkin käytännössä täysimääräisestä sitouttamisesta aikanaan tehtyyn päätökseen voidakseen toimia kirkossa täysivaltaisesti ja yhdenvertaisesti. Miksi erityinen syrjintäsäännös olisi tarpeen kirkkolaissa? Tarkastelun teemana on kirkkolakijärjestelmän suhde yleisiin virkamiesoikeudellisiin ja yhdenvertaisuutta koskeviin säädöksiin. Kirkko on julkisoikeudellisesta asemastaan huolimatta tunnustuksestaan johtuen omaleimainen eikä sen toiminnan vaatima sääntely ole järjestettävissä pelkästään yleisen lainsäädännön normein. Selvää on, ettei syrjintää saa kirkossa sallia - perustuslaki ja eräät tavallisetkin lait sen kieltävät. Kirkon ja sen jäsenten perustuslain mukaisesta uskonnon ja omantunnonvapaudesta kuitenkin on seurattava se, että uskonnonharjoittamiseen liittyvän toiminnan on kirkossa jäätävä syrjintäkäsitteen määrittelyn ulkopuolelle. Kirkossa ei voida hyväksyä sellaistakaan syrjintää, jota ihmisten säätämät lait eivät edes tunnista syrjinnäksi. Kirkon tunnustuksesta johtuu kirkon toiminnan erilaisuus yhteiskuntaan nähden. Tämän vuoksi olisi kirkkolakiin nähdäkseni tarvetta ottaa ainakin jokin yleinen säännös siitä, ettei 19 HE 57/1985 vp., s. 12. Ks. myös Niklas Bruun - Pirkko K. Koskinen: Tasa-arvolaki, Helsinki 1997, s : Evankelis-luterilainen kirkko oli rajattava lain soveltamisalan ulkopuolelle jo lainsäädäntöteknisistäkin syistä: valtiopäiväjärjestyksen 31.2 :stä ja kirkkolain 15.2 :stä selviää, että vain kirkolliskokouksella on oikeus tehdä aloitteita sellaisten lakien säätämiseksi, jotka koskevat `kirkon omia asioita`, niin kuin asia kirkkolaissa ilmaistaan.
11 11 uskonnonharjoittamiseen liittyvää toimintaa voida yhteiskunnan säätämistä syrjintäsäännöksistä riippumatta kirkon tunnustuksen perusteella pitää syrjivänä. Kirkko toteuttaa uskonyhteisönä rakkautta lähimmäiseen. Vastoin kirkon olemusta on lähimmäisen vahingoittaminen (syrjiminen), jossa hänen hyväänsä ei oteta huomioon tai hänen oikeuksiaan poljetaan. Tämä merkitsee kirkossa syrjimisen käsitteen ulottumista vielä pitemmälle tai syvemmälle kuin maallisen yhteiskunnan säätämät lait voivat koskaan ulottua. Syrjintäkäsite on kirkossa laaja-alaisempi ja käsittää myös lainsäädännön ulkopuolelle jäävän lähimmäisen syrjimisen. Syrjiväksi täytyy kirkossa nähdä sellainenkin lähimmäisen väärä kohtelu, jota ei ole kriminalisoitu tai laissa määritelty syrjinnäksi. Vaikka se ei olisikaan lain mukaan tuomittavaa, kirkon omista perusteita käsin ei tällainenkaan syrjiminen voi olla hyväksyttävää. 20 Kirjallisuus ja artikkelit : Björkstrand, Gustav: Försök till ny Redaction af Kyrko Lag för Finland. Saarijärvi 1998 Bruun, Niklas Koskinen, Pirkko K.: Tasa-arvolaki, Helsinki 1997 Heilimo, Olli: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon oikeudellinen asema. Vammala 1958 Juntunen Hannu: Valtion vai kirkon tunnustus? 1991 Juva, Mikko: Valtiokirkosta kansankirkoksi. Helsinki 1960 Juva, Mikko: Kirkon parlamentti. Suomen kirkolliskokousten historia Pieksämäki 1976 Kansanaho, Erkki: Suomen evankelisluterilaisen kirkon itsehallinto. Helsinki 1954 Kortekangas, Paavo: kirjassa Muutoksen tulkkina, toim. Eila Helander (2003) Paavo Kortekangas: Kirkko ja rakennemuutos Leino, Pekka: Kirkkolaki vai laki kirkosta. Vammala 2002 Leino, Pekka: Rekisteröity parisuhde ja kirkko, TA 3/2003, s Leino, Pekka: Kirkko ja perusoikeudet. Saarijärvi 2003 Leino, Pekka: Kirkon oikeudelliset normit. Vaajakoski 2005 Nurmiranta, Eeva-Kaarina: Pappi tuomiolla. Vammala 1998 Pirinen, Kauko: Schaumanin kirkkolain synty. Rauma 1985 Seppänen, Arto: Tunnustus kirkon oikeutena. Lapin yliopisto 2008 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjat Tuomioistuinratkaisut: Kouvolan hovioikeuden tuomio Nro 145, Antamispäivä , DiaariNro R 08/87 Hyvinkään käräjäoikeuden tuomioon nro Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisut Porvoon tuomiorovastin viran Porvoon hpkn tuomiokapitulin kelpoisuuspäätöksestä sekä saman hallinto-oikeuden Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin seurakuntapastorin irtisanomista koskevasta päätöksestä. Kirkkohallituksen esitykset: Kirkkohallituksen esitys 5/2008, yleisperustelut 20 Gal. 3:28 ja Kol. 3:11. Rakkauden kaksoiskäskyn mukaan ensimmäinen ja suurin käsky kehottaa rakastamaan Jumalaa ja toinen, samanvertainen, kehottaa rakastamaan lähimmäistä. Kirkko on uskonyhteisö ja sosiologinen yhteisö, molempia.
12 12 Lainvalmistelutyöt: HE 44/2003 vp. (Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yhdenvertaisuuden turvaamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta) HE 57/1985 vp.(hallituksen esitys eduskunnalle Naisten ja miesten välistä tasa-arvoa koskevaksi lainsäädännöksi,) Lausunnot ja kannanotot: Lausunto (Pekka Leino) kirkolliskokouksen lakivaliokunnan asiantuntijoiden kuulemistilaisuudessa Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin lausunto Virkasuhdetyöryhmän mietinnöstä Komiteamietinnöt: Kirkkojärjestyskomitea (KJK) 1979
KIRKKO-OIKEUDELLINEN NORMATIVITEETTI. Pekka Leino
KIRKKO-OIKEUDELLINEN NORMATIVITEETTI Pekka Leino 1 Kirkko-oikeuden tärkeä kysymys Mihin kirkko-oikeus viime kädessä voidaan perustaa, mistä kirkon oikeus on johdettavissa? Kirkko on sekä uskonyhteisö että
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 35/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 1 luvun 3 :n muuttamisesta Kirkkolakia ehdotetaan täydennettäväksi siten, että lapsen edellytyksistä olla evankelis-luterilaisen kirkon jäsen
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta
LisätiedotHE 193/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 193/1996 vp esitys Eduskunnalle laiksi kirldcolain muutta Hallituksen misesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolain hallintolainkäyttöä koskevia säännöksiä ehdotetaan tarkistettaviksi sen johdosta,
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta Kirkkolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan oikeudesta
LisätiedotHE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 35/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi rangaistusten täytäntöönpanosta
Lisätiedot78 Lausunto kirkkolainsäädännön ehdotuksesta kirkkolainsäädännön
99/2016 78 Lausunto kirkkolainsäädännön ehdotuksesta kirkkolainsäädännön kodifioimiseksi Päätösehdotus Seurakuntaneuvosto päättää hyväksyä liitteen mukaisen lausunnon kirkkohallituksen esityksestä kirkkolain
Lisätiedot1. Nykytila. julkisuutta koskevalla lailla. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti. kuin laki viranomaisten toiminnan
HE 214/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirldcolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäväksi ne muutokset, jotka aiheutuvat julkisuuslainsäädännön
Lisätiedotevankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi
Lisätiedotkirkon jäseneksi, jos hänen vanhempansa siten, että lapsen edellytyksistä olla evankelis-luterilaisen enää uuden, elokuun alussa voimaan tulleen
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 1 l u- vun 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakia ehdotetaan täydennettäväksi Alle kaksitoistavuotias lapsi voitaisiin liittää
LisätiedotLuonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Kirkkohallitus Lausunto 21.09.2018 DKIR/896/00.05.00/2018 Asia: VM183:00/2017 ja VM/1631/03.01.00/2018 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi
LisätiedotSuomen ev.-lut. kirkon pappien käsitykset samaa sukupuolta olevien avioliitosta
Suomen ev.-lut. kirkon pappien käsitykset samaa sukupuolta olevien avioliitosta JOUKO KIISKI 17.10.2018 Taustaa Suomessa on viime vuosikymmenten aikana kiinnitetty huomiota eri vähemmistöjen oikeuksiin.
Lisätiedot3. HE 236/2002 vp laeiksi väestötietolain ja henkilökorttilain muuttamisesta. Kuultavina: puheenjohtaja Erkki Hartikainen, Vapaa-ajattelijain Liitto
PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 118/2002 vp Torstai 19.12.2002 kello 08.30 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 236/2002 vp laeiksi väestötietolain ja henkilökorttilain muuttamisesta Ilmoitetaan,
Lisätiedot1994 vp - HE 83 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1994 vp - HE 83 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Oulun yliopistosta ja Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
Lisätiedot1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnallisen eläkelain muuttamisesta Kunnallista eläkelakia esitetään muutettavaksi siten, että kunnallisen eläkelaitoksen Kevan toimitusjohtaja voitaisiin irtisanoa
LisätiedotHE 42/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
HE 42/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kirkkolakiin lisättäväksi säännös, jolla saatetaan voimaan pohjoismaisista
LisätiedotHE 67/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhdenvertaisuuslain
HE 67/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yhdenvertaisuuslain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhdenvertaisuuslain säännöstä menettelystä,
LisätiedotAHVENANMAAN ITSEHALLINNON KEHITTÄMINEN AHVENANMAA-KOMITEAN 2013 LOPPUMIETINTÖ
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Lausunto 14.09.2017 EOAK/4022/2017 Asia: OM 60/08/2013 AHVENANMAAN ITSEHALLINNON KEHITTÄMINEN AHVENANMAAKOMITEAN 2013 LOPPUMIETINTÖ Lausuntopyyntö 1 luku Ahvenanmaan
LisätiedotPerustuslakivaliokunnan kokous n:o 39 keskiviikkona
Perustuslakivaliokunnan kokous n:o 39 keskiviikkona 26.5.1993 1 ) 2 kello 10.00 Nimenhuuto Päätösvaltaisuus HE 63 laiksi rangaistusmääräysmenettelystä 1a eräiksi siihen liittyviksi laeiksi - Ilmoitetaan
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 239/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vakuutusoikeuslain 11 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan vakuutusoikeuslain sivutoimisten jäsenten määräämistä
LisätiedotHE 94/2016 vp LAEIKSI PUOLUSTUSVOIMISTA ANNETUN LAIN, ALUEVALVON- TALAIN JA ASEVELVOLLISUUSLAIN MUUTTAMISESTA
Veli-Pekka Viljanen HE 94/2016 vp LAEIKSI PUOLUSTUSVOIMISTA ANNETUN LAIN, ALUEVALVON- TALAIN JA ASEVELVOLLISUUSLAIN MUUTTAMISESTA Eduskunnan perustuslakivaliokunta 7.10.2016 Perustuslakivaliokunnan sihteeristö
LisätiedotHallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta
LisätiedotIHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen
ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme
LisätiedotHE 77/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan, että Ahvenanmaan itsehallintolakiin lisätään säännös Ahvenanmaan maakuntapäivien osallistumisesta Euroopan
HE 77/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain 59 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että Ahvenanmaan itsehallintolakiin lisätään
LisätiedotEduskunnan perustuslakivaliokunnalle
ULKOASIAINMINISTERIÖ Oikeuspalvelu LAUSUNTO 03.05.2017 HEL7M0515-6 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Viite HE 72/2016 vp, PeVL 64/2016 vp Asia Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun
Lisätiedot1994 vp - HE 28 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
1994 vp - HE 28 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion maksuperustelain 1 ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion maksuperustelakia selvennettäväksi
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tieliikelaitoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Tieliikelaitoksesta. Valtion liikelaitoksista annetun
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta
LisätiedotOlli Mäenpää Perustuslakivaliokunnalle
Olli Mäenpää 4.10.2016 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys laeiksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta sekä yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä
LisätiedotYhdenvertaisuuslaki (21/2004)
YLEISKIRJE A 3/2004 20.2.2004 Seurakunnille Sisältää: Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) 1. Johdanto Uusi yhdenvertaisuuslaki (21/2004) on tullut voimaan 1.2.2004. Lain tarkoituksena
LisätiedotPyydettynä lisäselvityksenä esitän kunnioittavasti seuraavan.
Rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari Melander Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta 16.10.2017 Eduskunnan lakivaliokunnalle Asia: Hallituksen esitys (HE) 41/2017 vp eduskunnalle laiksi rikostorjunnasta
LisätiedotHE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain
HE 305/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
1983 vp. - HE n:o 186 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakia ehdotetaan kirkolliskokouksen ehdotuksen mukaisesti muutettavaksi niin,
Lisätiedotulkomaalaisilla jäsenillä. Äänioikeusikärajanmääräytyminen
HE 168/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ortodoksisesta kirlckokunnasta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Ortodoksisesta kirkkokunnasta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi
Lisätiedot1994 ~ - HE 113 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT
1994 ~ - HE 113 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kemikaalilakia muutettavaksi siten, että laissa säädettäisiin Euroopan
Lisätiedotlomauttamismenettelystä ja 1omauttamisen vaikutuksista. Lomauttamisen syynä on yleensä menekkivaikeuksista tai muista tuotan- 1993 vp- HE 1
1993 vp- HE 1 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkolliskokouksen ehdotuksen mukaisesti kirkkolakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös evankelis-luterilaisen
LisätiedotHE 21/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain 70 ja 108 :n muuttamisesta
HE 21/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain 70 ja 108 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tieliikennelain ajokorttiluvan myöntämistä
LisätiedotSivistysvaliokunnalle
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 24/2005 vp Hallituksen esitys laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta Sivistysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Sivistysvaliokunta on 8 päivänä
LisätiedotHE 292/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan eräitä muutoksia kirkkolain muutoksenhakua koskeviin säännöksiin. Muutoksenhakua kirkkoneuvoston
HE 292/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan eräitä muutoksia kirkkolain muutoksenhakua koskeviin säännöksiin. Muutoksenhakua
LisätiedotHE 196/1997 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirldwlain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 196/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirldwlain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että seurakunnan päätöksestä tuomiokapitulille
LisätiedotEsityslista 5/1997 vp. PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Perjantai klo Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus
PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Perjantai 14.2.1997 klo 9.45 Esityslista 5/1997 vp 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 262/1996 vp laiksi eräiden Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenenä kuuluvien velvoitusten
LisätiedotHE 250/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta
HE 250/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta Perustuslakivaliokunta 30.11.2016 Valtiovarainministeriö Valli-Lintu, Kuittinen Ehdotuksen tavoitteet ja lähtökohdat Ehdotusten
LisätiedotSamaa sukupuolta olevan parin vihkiminen / pastori Árpád Kovács
Samaa sukupuolta olevan parin vihkiminen / pastori Árpád Kovács Diaarinumero Esittelijä Perustelut DOUL/302/08.00.00/2017 lakimiesasessori Mari Aalto Tuomiokapituliin on 16.8.2017 toimitettu Oulun ev.-lut.
Lisätiedot1994 vp -- lie 271 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT
1994 vp -- lie 271 Flallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotJanne Salminen Kirjallinen lausunto. Perustuslakivaliokunnalle
1 Janne Salminen 20.2.2019 Kirjallinen lausunto Perustuslakivaliokunnalle Asia: Hallituksen esitys eduskunnalle siviilitiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi (HE 202/2017 vp) ja hallituksen esitys eduskunnalle
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 100/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely.
EDUSKUNNAN VASTAUS 100/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi kirkkolain muuttamisesta (HE 47/2013 vp). Valiokuntakäsittely
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Pallas- Yllästunturin kansallispuistosta annetun lain :n muuttamisesta Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka
LisätiedotKirkkolaki 2010 Kirkkolainsäädännön perusteita ja kirkkolain alaa tutkineen toimikunnan mietintö
Kirkkolaki 2010 Kirkkolainsäädännön perusteita ja kirkkolain alaa tutkineen toimikunnan mietintö 2005-00751 Suomen ev.-lut. kirkon keskushallinto Sarja C 2006:9 KIRKKOHALLITUS HELSINKI 2006 ISSN 1237-6973
LisätiedotLutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan?
Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan? Esittäjän nimi 16.2.2017 1 Tunnustus on hengellinen ja opillinen Tunnustus ei ole yhdistyksen säännöstö, vaan kirkon
LisätiedotHE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-
HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,
LisätiedotPOHJOIS-LAPIN SEURAKUNTAYHTYMÄN YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ
POHJOIS-LAPIN SEURAKUNTAYHTYMÄN YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty Pohjois-Lapin seurakuntayhtymän yhteisessä kirkkovaltuustossa kuuta 2018 päivänä Vahvistettu Oulun hiippakunnan tuomiokapitulissa
LisätiedotKIRKOLLISKOKOUKSEN MÄÄRÄENEMMISTÖSÄÄNNÖKSEN MUUTTAMINEN. Kirkkohallituksen täysistunnon asettaman työryhmän mietintö, Sarja C 2012:5
Piispainkokouksen lausunto 1/2013 kirkkohallitukselle KIRKOLLISKOKOUKSEN MÄÄRÄENEMMISTÖSÄÄNNÖKSEN MUUTTAMINEN Kirkkohallitus on pyytänyt piispainkokousta antamaan lausunnon Kirkolliskokouksen määräenemmistösäännöksen
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta
LisätiedotSote-uudistus ja perusoikeudet
Sote-uudistus ja perusoikeudet Sote-uudistuksen tärkeimmät kysymykset ja niiden eettinen ulottuvuus 29.11.2018 Eeva Nykänen, oikeustieteiden laitos, UEF eeva.nykanen@uef.fi Etiikasta ja perusoikeuksista
LisätiedotHE 69/2009 vp. säätää neuvontatehtävien hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta maakunnalle.
HE 69/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain 30 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamista
Lisätiedotei enää nimittäisi piispaa, vaan ratkaiseva olisi vaalin tulos. Sen perusteella tuomiokapituli antaisi valtakirjan sille, joka
HE 167/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kirkkolakia siten, että piispanvaalissa siirryttäisiin
LisätiedotDnro 1529/5/12. Viite: Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö (VM037:00/2012) Lausuntonani esitän kohteliaimmin seuraavan.
EDUSKUNNAN APULAISOIKEUSASIAMIES 8.5.2012 Dnro 1529/5/12 Valtiovarainministeriö valtiovarainministeriö@vm.fi Viite: Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö 30.3.2012 (VM037:00/2012) LAUSUNTO AUKIOLOSASETUKSEN
LisätiedotMUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ
1/6 Pääsihteeri Kimmo Kääriä KY MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ Taustaa Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on valmistelemassa mahdollista omaisuutensa
LisätiedotHE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 112/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistörekisterilakia siten, että kiinteistötunnuksen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI. direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY muuttamisesta Ranskan syrjäisempien alueiden ja erityisesti Mayotten osalta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.8.2013 COM(2013) 577 final 2013/0280 (CNS) C7-0268/13 Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY muuttamisesta Ranskan syrjäisempien alueiden ja erityisesti
LisätiedotSeurakuntarakenteiden kehittäminen. Kirkolliskokouksen tekemät päälinjaukset
Seurakuntarakenteiden kehittäminen Kirkolliskokouksen tekemät päälinjaukset Kirkolliskokous linjasi seurakuntarakenteiden kehittämistä 15.5.2013 Kirkkohallituksen esitys: Uusi seurakuntayhtymä 2015 Kirkolliskokouksen
Lisätiedot187 Rovasti Pentti Miettisen irtisanoutumisilmoitus yhteisen. yhteisen seurakuntatyön johtajan virasta vanhuuseläkkeelle siirtymisen
574/2018 187 Rovasti Pentti Miettisen irtisanoutumisilmoitus yhteisen seurakuntatyön johtajan virasta vanhuuseläkkeelle siirtymisen takia 1.1.2019 alkaen ja sen aiheuttamat toimenpiteet Päätösehdotus Seurakuntayhtymän
LisätiedotEduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi
Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotTyöttömyys, alennus messujen pääsylipusta, lautakunnan toimivalta antaa lausuntoja
Työttömyys, alennus messujen pääsylipusta, lautakunnan toimivalta antaa lausuntoja YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto Diaarinumero: 180/2016 Antopäivä: 29.5.2017 Hakija on työtön työnhakija.
LisätiedotMikael Hidén. PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA KELLO 9.00 HE 40/18 vp varhaiskasvatuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
1 Mikael Hidén PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA 25.5.2018 KELLO 9.00 HE 40/18 vp varhaiskasvatuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Esityksessä ehdotetaan uutta varhaiskasvatuslakia, jolla kumottaisiin
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle eräiksi hallintolainkäyttöä koskevan lainsäädännön muutoksiksi annetun hallituksen esityksen (HE 112/2004 vp) täydentämisestä Esityksessä ehdotetaan eduskunnalle annettua
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi pelastuslain 91 :n ja Pelastusopistosta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi pelastuslakia ja Pelastusopistosta
LisätiedotHE 98/2017 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ortodoksisesta kirkosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ortodoksisesta kirkosta annettua lakia. Äänioikeusikärajaa
LisätiedotKunnanjohtajan lyhyt koonti hyvän hallinnon periaatteista. Helmikuun 2013 luottamushenkilökoulutuksesta
Kunnanjohtajan lyhyt koonti hyvän hallinnon periaatteista Helmikuun 2013 luottamushenkilökoulutuksesta Hyvän hallinnon periaatteet YHDENVERTAISUUSPERIAATE Tasapuolinen kohtelu ei tasapäistävä! Viranomainen
LisätiedotTyöeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen
LAUSUNTO 1 (3) Minna Helle 26.4.2012 Finanssivalvonta kirjaamo@finanssivalvonta.fi Dnro 5/204/2011 Finanssivalvonnan kannanottoluonnos 21.3.2012 Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön
LisätiedotHE 115/1995 vp PERUSTELUT
HE 115/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkolliskokous ehdottaa kirkkolakia muutettavaksi papinvaalin osalta. Ehdotuksen mukaan kappalaista
LisätiedotJuha Lavapuro
Juha Lavapuro 17.11.2015 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle HE 111/2015 vp eduskunnalle laiksi eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 7. 7 Espoon kaupunginhallituksen esitys valtioneuvostolle pelastustoimen ja ensihoidon järjestämisestä
09.03.2017 Sivu 1 / 1 660/2017 00.01.00.03 7 Espoon kaupunginhallituksen esitys valtioneuvostolle pelastustoimen ja ensihoidon järjestämisestä Valmistelijat / lisätiedot: Katariina Kaukonen, puh. 040 527
LisätiedotVeli-Pekka Viljanen. Eduskunnan lakivaliokunta
Veli-Pekka Viljanen KAA 2/2016 vp avioliiton säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta Eduskunnan lakivaliokunta 10.11.2016
LisätiedotHE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 87/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi raittiustyölain 3 ja 10 :n ja toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 27 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotOikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (33/2010)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 9.12.2010 ILMOITUS JÄSENILLE (33/2010) Asia: Puolan parlamentin alahuoneen (Sejm) perusteltu lausunto Euroopan parlamentin ja neuvoston
Lisätiedot1) hallinnon ja toiminnan järjestämiseen liittyvistä seuraavista asioista:
Kaupunginhallitus 23 30.01.2017 Kaupunginhallitus 38 27.02.2017 Kaupunginhallitus 94 27.03.2017 Kaupunginhallitus 117 24.04.2017 Kaupunginhallitus 137 15.05.2017 Hallintosääntö Hangon kaupunki / Kvo-asia
Lisätiedot1993 vp - HE Esityksen mukaan ympäristölle
1993 vp - HE 74 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen
LisätiedotPerustuslakivaliokunta on pyytänyt arviotani 3. lakiehdotuksen 3 :n suhteesta perustuslakiin.
Olli Mäenpää 25.10.2017 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta sekä laiksi yliopistolain muuttamisesta annetun lain voimaanpanosta (HE
LisätiedotOlli Mäenpää Perustuslakivaliokunnalle. Hallituksen esitys laiksi kuntalain muuttamisesta (HE 250/2016 vp)
Olli Mäenpää 29.11.2016 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys laiksi kuntalain muuttamisesta (HE 250/2016 vp) Luottamushenkilön pidättäminen toimestaan Kuntien hallinnon tulee perustuslain 121 :n
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 :n muuttamisesta ja rikoslain muuttamisesta annetun lain 34 luvun 12 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle EU:n yleistä tietosuoja-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi HE
1 Tuula Pynnä Korkein oikeus Eduskunnan perustuslakivaliokunta 6.9.2018 klo 10 Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n yleistä tietosuoja-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi HE 9/2018 vp Perustuslakivaliokunnassa
LisätiedotYHTEISEN KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ. Hyväksytty Porin seurakuntien yhteisessä kirkkovaltuustossa /36
YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty Porin seurakuntien yhteisessä kirkkovaltuustossa 13.9.2006/36 Vahvistettu Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulissa 15.11.2006 1 LUKU Kokoonpano 1 Yhteiseen
LisätiedotLaki. kirkkolain muuttamisesta
Laki kirkkolain muuttamisesta Kirkolliskokouksen ehdotuksen ja eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kirkkolain (1054/1993) 19 luvun 7, sellaisena kuin se on laeissa 1274/2003 ja 1008/2012, muutetaan
LisätiedotMikael Hidén. PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA KELLO 9.00 HE 202/17 vp siviilitiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi
1 Mikael Hidén PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA 20.2.2019 KELLO 9.00 HE 202/17 vp siviilitiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA 20.2.2019 KELLO 10.00 HE 203/17 vp laiksi sotilastiedustelusta
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi nuorisorangaistuksen kokeilemisesta annetun lain 14 :n ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 8 luvun 11 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 352/2010 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 352/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain ja valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle
LisätiedotEU:n satamapalveluasetuksen valvonta ja muutoksenhaku
EU:n satamapalveluasetuksen valvonta ja muutoksenhaku HE liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta 245/2018 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 23.1.2019 Annaleena Mäkilä Suomen Satamaliitto
LisätiedotHE 167/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
HE 167/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansanterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansanterveyslain säännöksiä yksilön ja hänen
LisätiedotUnohtuuko hiljainen asiakas?
Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen
LisätiedotAvioliiton siunaaminen ja pastoraalinen rukous
Kappalainen Anne Blomqvistin toimittama samaa sukupuolta olevan parin avioliiton siunaaminen Diaarinumero Esittelijä DESP/312/08.00.00/2017 Lakimiesasessori Sari Anetjärvi Asian vireille tulo Hyvinkään
LisätiedotPaperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014
Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien
LisätiedotALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Suomennos LA 127/2001 vp Gunnar Jansson /r ym. LAKIALOITE 127/2001 vp Arpajaislaki ja eräät siihen liittyvät lait Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tausta Eduskunta hyväksyi 19 päivänä kesäkuuta
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
HE 89/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähkölain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkölain markkinavalvontaa koskevia säännöksiä. Esityksen
Lisätiedotliikenne säännöistä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
HE 72/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tieliikennelakia. Tieliikennelaissa määriteltäisiin
LisätiedotHE 71/2008 vp. lisäksi myös muihin puolustusvoimien virkoihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman
HE 71/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi puolustusvoimista annetun lain
Lisätiedot