TOIMINTAKERTOMUS 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTAKERTOMUS 2013"

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2013 Ihmisoikeusliiton toiminnan temaattiset pääpainopisteet vuonna 2013 olivat yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän vähentäminen sekä naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan vastainen työ. Yhdenvertaisuuden ja syrjinnän osalta vaikutimme erityisesti yhdenvertaisuuslain uudistamisprosessiin sekä romanien syrjintään. Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä tehtiin erityisesti ennaltaehkäisyn ja tiedon levittämisen keinoin maahanmuuttajayhteisöissä (tyttöjen sukuelinten silpomisen ja kunniaan liittyvän väkivallan ehkäisy). Painopistealueiden lisäksi vaikutimme ihmisoikeuksien kannalta keskeisiin, yleisiin politiikkaohjelma- tai lainsäädäntöprosesseihin kuten kansallisen ihmisoikeustoimintaohjelman toteutumisen arviointiin, ulkoministeriön ihmisoikeuspolitiikkaan sekä ihmisoikeuksien kannalta useisiin keskeisiin lainsäädäntöprosesseihin. Myös Suomen ihmisoikeustilanteen tutkimus sekä monipuolinen ja monimuotoinen ihmisoikeuskasvatus olivat keskeisiä toimintamalleja. Vuoden 2013 aikana toteutettiin tai käynnistettiin useita organisaation toiminnan vahvistamiseen liittyviä prosesseja. Erityisesti kehitettiin henkilöstöä, viestintää sekä johtamista. Aloitettiin myös Ihmisoikeusliiton strategian valmistelun yhdessä koko henkilöstön sekä johtokunnan ja toimiston yhteisen strategiatyöryhmän kanssa. Strategiavalmistelu tarjosi hyvän tilaisuuden pohtia, mihin Ihmisoikeusliitto jatkossa toiminnassaan keskittyy sekä mikä järjestön paikka ja rooli on. Ihmisoikeusliitto on kasvanut henkilöstömäärältään viimeisten noin viiden vuoden aikana nopeasti pienestä keskisuureksi kansalaisjärjestöksi, joten henkilöstö- ja johtamisrakenteita on ollut tärkeää kehittää ja saattaa tarkoituksenmukaiseksi. Henkilövaihdoksia oli suhteellisen paljon. Vuoden 2013 aikana aloittivat uutena mm. pääsihteeri, tiedottaja sekä kunniaan liittyvän väkivallan vastaisen Kitke-hankkeen kolme työntekijää. 1. VAIKUTTAMISTYÖ Yhdenvertaisuus, syrjintä ja vähemmistöjen oikeudet: Yhdenvertaisuuslain uudistusta on valmisteltu vuodesta 2007, ja Ihmisoikeusliitto on osallistunut uudistustyöhön aktiivisesti. Vuonna 2013 vaikutettiin tiiviisti oikeusministeriöön, jotta vuosia valmisteilla olleesta yhdenvertaisuuslaista tulisi ihmisoikeusnäkökulmasta mahdollisimman vahva. Ihmisoikeusliitto osallistui yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistusta viimeistelevään verkostoon ajalla (tutkimuspäällikkö Aaltonen ja pj Murto). Vaikka Ihmisoikeusliitto ei saanut verkostokeskusteluissa läpi (kunnianhimoisia) tavoitteitaan, osallistuminen antoi mahdollisuuden perehtyä luonnokseen syvällisesti ja tehostaa vaikuttamistyötä jatkossa. Keväällä annettiin hallituksen esitysluonnoksesta kirjallinen lausunto, jossa kiinnitettiin huomiota erityisesti syrjinnän määritelmään sekä siihen, että painopiste tuntuu siirtyneen syrjinnän kieltämisestä ja yhdenvertaisuuden edistämisestä erilaisen kohtelun oikeuttamiseen. Myös lainvalvonnan osalta uudistus jäisi vajaaksi esitetyssä muodossa. Viestinnässä nostettiin esiin yhdenvertaisuuslakiuudistusta, ja tutkimuspäällikköä haastateltiin aihepiiristä loppuvuodesta keskeisissä medioissa (STT, HS). Vaikuttamistyö jatkuu v kun hallituksen esitys annetaan. 1

2 Vaikuttaminen Suomen ihmisoikeus- ja ulkopolitiikkaan: Yhteydet ulkoministeriöön olivat tiiviit, virallisten lausuntoprosessien lisäksi Ihmisoikeusliittoa pyydettiin useaan tilaisuuteen ja pienimuotoisempiin konsultaatioihin. Ihmisoikeusliitto antoi suullisen ja kirjallisen lausunnon ulkoministeriön ihmisoikeusstrategiaan ja ohjelmaan. Saavutuksena voidaan pitää sitä, että meidän sekä muutaman muun järjestön yhteinen tavoite ihmisoikeuspuolustajia koskevasta ulkoasiainhallinnon sisäisestä ohjeistuksesta sisältyy strategiaan. Lisäksi Ihmisoikeusliiton vahvalla vetoamisella ulkoministeri Tuomiojaan (laajassa kuulemistilaisuudessa) saattoi olla vaikutusta siihen, että vammaissopimuksen ratifiointia valmisteleva työryhmä ryhdistäytyi mm. henkilöresurssien osalta. Pienenä saavutuksena voidaan pitää sitä, että vaatimus Suomen aktivoitumisesta yritysten toimintaa säätelevän kansainvälisen sitovan säätelyn aikaansaamiseksi on mainittu (vaikkei toivomassamme vahvassa muodossa) ohjelmassa ja sitä, että myös UM:n kauppapoliittisen osaston kanssa on aloitettu tapaamiset ja keskustelut yrityksistä, ihmisoikeuksista sekä kaupasta. Ihmisoikeuspuolustajat: Tehtiin strategista yhteistyötä Amnestyn, KEPAn ja KIOSin kanssa ihmisoikeuspuolustajien asiassa. Ihmisoikeusliitto lähetti järjestöjen puolesta ulkoministeriöön muistutuskirjeen, jotta ministeriö ryhtyisi valmistamaan sisäistä ohjeistusta EU:n ihmisoikeuspuolustajia koskevien suuntaviivojen toimeenpanemiseksi ja lähetystöjen sekä eri ministeriöiden (UM, SM) tällä hetkellä eriävien käytäntöjen yhtenäistämiseksi. Tavattiin Ihmisoikeusliitossa Suomen Nairobin lähetystön edustajaa tiedonvaihdon ja sitä kautta strategisoinnin merkeissä. Yritysten ja ihmisoikeuksien osalta tehtiin vaikuttamistyötä myös yhdessä Finnwatchin kanssa liittyen Finnwatchin Thaimaata koskeneeseen tutkimukseen, jossa nousivat esille mehutehtaiden asiakkaina mm. suuret suomalaiset vähittäisketjut ihmisoikeusloukkaukset. Thaimaalainen yritys (Natural Fruit) nosti syytteet Finnwatchille tutkimuksen tehnyttä englantilaista (Thaimaassa asuvaa) tutkijaa ja ihmisoikeusaktivistia Andy Hallia vastaan. Ihmisoikeusliitto sai aikaan kaksi tapaamista keväällä Thaimaan Suomen suurlähettilään kanssa, niihin osallistuttiin yhdessä Finnwatchin kanssa. Lähetystö toimitti Ihmisoikeusliitolle Thaimaan työviranomaisilta vastausmuistion Finnwatchin tutkimuksen nostamiin epäkohtiin. Tämän kaltainen vaikuttaminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja vaikuttamista Thaimaan hallitukseen lähetystön kautta jatketaan Finnwatchin kanssa myös v Tämä toiminta tarjoaa myös mahdollisuuden syventää Ihmisoikeusliiton ymmärrystä uhattuina olevien ihmisoikeuspuolustajien asemasta ml. oikeuslaitoksen edessä. Maahanmuuttaneiden, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeudet: Maaliskuussa Ihmisoikeusliitto lausui sisäasiainministeriölle hallituksen luonnoksesta Maahanmuutto strategiaksi ja viesti lausunnon keskeisistä näkökohdista sosiaalisessa mediassa. Toukokuussa osallistuttiin Amnestyn koordinoimaan, usean järjestön yhteiseen kannanottoon sisäministeriölle säilöönoton vaihtoehtojen kehittämiseksi sekä yksintulleiden alaikäisten säilöönoton kieltämiseksi. Rasismin vastainen työ: Rasisimi oli aiheena Ihmisoikeusliiton järjestämässä keskustelussa Maailma Kylässä festivaaleilla toukokuussa. Keskustelijoina oli mm. Ihmisoikeusliiton johtokunnan jäsen professori Pentti Arajärvi ja Ihmisoikeusliiton asiantuntija Saido Mohamed. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet: Tehtiin SETAn kanssa strategista taustayhteistyötä koskien UM:n ihmisoikeusstrategiaa ja ohjelmaa. Lisäksi sosiaalisessa mediassa tiedotettiin aktiivisesti ajankohtaisista HLBTI-oikeuskysymyksistä ja -tapahtumista. 2

3 Vammaisten oikeudet: Ihmisoikeusliitto nosti painokkaasti YK:n vammaissopimuksen kiirehtimisen tärkeyden esiin ulkoministeriön ihmisoikeusstrategia-kuulemisessa tammikuussa ministeri Tuomiojalle, joka lupasikin puuttua junnaavaan tilanteeseen vahvemmalla poliittisella ohjauksella. Annettiin suullinen ja kirjallinen lausunto itsemääräämisoikeuslain uudistuksesta. TSS-oikeudet: Tehtiin alustavaa vaikuttamisanalyysia Ihmisoikeusliiton mahdollisuudesta ottaa tiettyjä TSS-oikeuskysymyksiä vaikuttamistyön agendalle jatkossa tiiviimmin. RAY:lta haettiin myös rahoitusta aihepiirin vaikuttamistyöhön, mutta varsinainen vaikuttamistyö jää odottamaan asiantuntijaresurssien vahvistumista. Työelämän oikeudet: Vuonna 2013 aloitettiin analyysi liiton vaikuttamismahdollisuuksista työoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Pääsihteeri tapasi SAK:n aloitteesta ammattiliittojen ulkomaalaisten työntekijöiden asioista vastaavia tahoja, ml. SAK:n kv-asioiden päällikkö. Marraskuussa tavattiins HEUNIn (The European Institute for Crime Prevention and Control, affiliated with the United Nations) tutkija ja keskusteltiin yhteisistä vaikuttamismahdollisuuksista. Pääsihteeri nosti työoikeuksien loukkaukset esille useammassa median henkilöhaastattelussa sekä puhetilaisuudessa. Ihmisoikeusliitto oli syyskuussa kuultavana eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunnassa työvoiman liikkuvuuden toimeenpanodirektiivistä. Ihmisoikeusliitto kiinnitti lausunnossaan huomiota erityisesti työelämässä tapahtuvan syrjinnän valvonnan puutteisiin, ja esitti, että yhdenvertaisuusvaltuutetulla ja työsuojeluviranomaisilla on oltava rinnakkainen toimivalta työelämän valvonnassa. Syksyllä 2013 käynnistettiin FRA:lle tehtävä tutkimus ulkomaalaisten työriistosta. Tätä edelsi FRAlle tehty lyhyempi kartoitus aiheesta Severe forms of labour exploitation. KOKONAINEN Vuoden 2013 tavoitteet ja toimenpiteet jaksolla niiden saavuttamiseksi/toimintasuunnitelma ) Ruohonjuuritason ennaltaehkäisevä työ vahvistuu ja tehostuu maahanmuuttajien keskuudessa, erityisesti uusien etnisten ryhmien parissa. 2) Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelma konkretisoituu ml. riittävän rahoituksen kanssa. Koulutus siirtyy viranomaisten työksi. 3) Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilöstön tietotaito ennaltaehkäistä osaltaan tyttöjen ympärileikkausta lisääntyy. Kokonaisen ruohonjuuritason työtä tehostettiin vuoden 2013 aikana. Kohderyhmiä olivat somalialais-, etiopialais-, eritrealais- ja sudanilaistaustaiset naiset ja miehet. Erillisryhmien lisäksi pidettiin sekaryhmiä, joihin osallistui naisia ja miehiä sekä keskenään samasta että eri etnisistä ryhmistä. Vuorovaikutus naisten ja miesten välillä oli onnistunutta ja tällaiset sekaryhmät innostivat osallistujia. Keskustelu oli vilkasta ja palaute myönteistä. Osallistujat olivat helpottuneita siitä, etteivät he ole ainoita yhteisöjä, joiden piirissä kyseinen perinne on olemassa. 3

4 Vuoden aikana pidettiin 92 nais-, 67 mies- ja 47 sekaryhmätapaamista. Yhteensä tavoitettiin noin 620 naista ja noin 545 miestä. Vuonna 2013 KokoNaisen kohderyhmäksi otettiin myös päivähoidon henkilökunta ja sellaiset päivähoidossa olevien lasten vanhemmat, joiden lähtömaassa harjoitetaan tyttöjen sukuelinten silpomista. Kohdekaupunkeja ovat Espoo, Helsinki, Kirkkonummi, Turku ja Vantaa. Koulutuksia järjestettiin kuusi, osallistujia oli yhteensä 178. Kaikista koulutustilaisuuksista tuli erittäin hyvää palautetta. Työhön päiväkotien kanssa on saatu tukea Euroopan pakolaisrahastolta (ERF) ajalle Tavoitteena on saavuttaa 200 henkilöä. Järjestimme myös kolme vanhempien ryhmäkeskustelua. Helsingin tilaisuuteen osallistui kuusi naista ja kolme miestä. Taustaltaan he olivat somalialaisia ja etiopialaisia. Ensimmäiseen Espoossa järjestettyyn tilaisuuteen ei tullut ketään, toiseen osallistui kaksi naista ja yksi mies, kaikki somalitaustaisia. Jatkossa käytetään myös muita tapoja vanhempien tavoittamiseksi. KokoNaisen asiantuntijat kouluttivat useissa tilaisuuksissa, mm. Maahanmuuttoviraston henkilökuntaa, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisia sekä opiskelijoita Helsingissä, Hämeenlinnassa, Kemissä, Lieksassa, Oulussa, Pietarsaaressa, Turussa ja Vaasassa. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 700 henkilöä. Palaute on ollut hyvin positiivista. KokoNaisen vaikuttamistyö keskittyi Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) julkaiseman Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelman toteutumisen edistämiseen. Toimintaohjelman valmistuminen tukee KokoNaisen pitkäaikaisia tavoitteita, että (1) valtaosa terveydenhuollossa, sosiaalityössä ja lastensuojelussa Suomessa työskentelevistä ja näille aloille opiskelevista tuntisi tyttöjen ympärileikkaukseen sekä sen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon liittyvät perusasiat ja mistä voi löytää asiaan liittyvää tukea ja lisätietoa sekä, että (2) tyttöjen ympärileikkausten vastainen työ järjestetään Suomessa pysyvällä tavalla. Jälkimmäistä tavoitetta Ihmisoikeusliitto nosti eri tilaisuuksissa ja viestinnässä esille korostaen toimintaohjelman rahoittamisen ja resursoinnin tarvetta. Vuoden aikana pidettiin THL:n kanssa neljä kokousta, aiheena mm. kansallisen seksuaali- ja lisääntymisterveyden ohjelman valmistelu liittyen tyttöjen ympärileikkauksiin sekä näkemyksemme tyttöjen ympärileikkausta koskevien tutkimusaiheiden suunnitteluun. Lisäksi KokoNaisen asiantuntijat osallistuvat joulukuussa STM:n ja THL:n järjestämään valtakunnalliseen työkokoukseen tyttöjen ympärileikkausten ennaltaehkäisystä. KITKE! Vuoden 2013 tavoitteet ja toimenpiteet jaksolla niiden saavuttamiseksi/toimintasuunnitelma Ihmisoikeusliitolla on lisääntynyt yhteistyö eri yhteisöjen kanssa koskien kunniaan liittyviä konflikteja ja laajempi tieto eri yhteisöjen suhtautumisesta ilmiöön. 2.Näiden yhteisöjen jäsenten valmius ja halukkuus käydä dialogia arvoista ja haitallisista perinteistä lisääntyy. 3.Näiden yhteisöjen jäsenet pystyvät tunnistamaan kunniaan liittyviä konflikteja ja 4

5 ennaltaehkäisemään niiden eskaloitumista Suomen lainsäädäntöä ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. 4.Yhteisöjen jäsenille on tarjolla käytännönläheistä, kokemukseen perustuvaa materiaalia siitä, miten ehkäistään kunniaan liittyvien konfliktien eskaloitumista. 5.Vaikuttamistyön tavoitteena on tänä vuonna erityisesti kunniaan liittyvää väkivaltaa koskevien kattavien viranomaiskoulutusten järjestäminen Suomessa. STM on kehittänyt kunniaan liittyvää väkivaltaa koskevan koulutusmateriaalin viranomaisille. Ihmisoikeusliitto seuraa, miten viranomaiskoulutus etenee. Hanke jatkoi pitkäjänteistä asennekasvatustyötä sellaisten maahanmuuttajayhteisöjen parissa, joiden keskuudessa esiintyy kunniaan liittyviä konflikteja. Yhteisötyön mallia uudistettiin kestävämpien kumppanuuksien saavuttamiseksi. Syksyllä 2013 perustettiin Kitke!-hankkeen yhteisöjen asiantuntijatyöryhmä, joka pyrkii vakiinnuttamaan hankkeen työmuotoja osaksi järjestöjen rutiinitoimintaa. Työryhmällä on tärkeä rooli hankkeen yhteisöseminaarien järjestämisessä, ja työryhmän jäsenet toimivat myös syksyn seminaarin alustajina. Vuonna 2013 järjestettiin yksi yhteisöseminaari pääkaupunkiseudulla. Se perustui sukupolvi- ja sukupuolisensitiiviseen dialogityöpajamalliin, osallistujia oli noin 50. Palautteen mukaan suurin osa osallistujista koki olevansa seminaarin jälkeen avoimempia keskusteluun kunniasta ja kunniaan liittyvistä konflikteista. Hankkeen asiantuntija vieraili myös kolmessa yhteisöjen asiantuntijatyöryhmän jäsenjärjestössä vetämässä pienimuotoisia dialogipajoja koskien kunniaan liittyviä ristiriitoja. Työpajat tavoittivat yli 50 henkeä. Kitke!-hankkeen päivystävä puhelin avattiin uudelleen kesällä Puhelin tarjoaa matalan kynnyksen neuvontaa viranomaistahoille, muille järjestöille ja henkilöille, jotka kohtaavat kunniaan liittyviä konflikteja. Puhelimesta tiedotettiin mm. kaikille Länsi- ja Pohjois-Suomen turvakodeille, maahanmuuttopalveluille, vastaanottokeskuksille ja ELY-keskuksille. Tietoa levitettiin myös pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystyksiin, poliisipiireihin ja päivystyssairaaloiden sosiaalityöhön ja sovittelutoimintaan sekä ainakin Neuvola- ja Kouluterveyslehdessä, Rikosuhripäivystyksen RIKU-lehdessä ja Suomi 2 -opettajien ammattilehdessä. Asiakasneuvontaa tehtiin yhdeksässä kunniaan liittyvässä konfliktitapauksessa puhelimitse tai osallistumalla tapaamisiin asiakkaiden ja viranomaisten kanssa. Yhteiskunnallisen vaikuttamistyön tavoitteena on, että viranomaiset ottavat vastuun kunniaan liittyvän väkivallan ennaltaehkäisystä ja varmistavat työn jatkuvuuden. Vuoden 2013 vaikuttamistyön seurauksena kotoutumispalveluissa huomioidaan kunniaan liittyvän väkivallan ehkäisytarpeet tehokkaammin ja tieto Kitke!-hankkeen päivystävästä puhelimesta tavoittaa kotoutuvia maahanmuuttajia valtakunnallisesti. STM:n kanssa nostettiin eri tilaisuuksissa esille kunniaan liittyvän viranomaiskoulutusmateriaalin käyttöönoton tärkeys. Yhteistyötä tehtiin myös THL:n kanssa Lastensuojelun käsikirjan kunniaan liittyvän väkivalta -osion päivittämisessä. Osana Kitke!-hankkeen toisen kauden strategiaa on työn saavuttavuuden lisääminen Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Asiantuntijat vierailivat Oulussa toimivan kunniakulttuuriverkoston ja 5

6 Tampereella toimivan kunniaväkivaltatyöryhmän luona. Hankkeen edustajat tukivat molempien verkostojen toimintaa ja yhteistyön avulla pyrittiin lisäämään keskustelua ja koordinaatiota eri toimijoiden välillä. Asiantuntijat kouluttivat myös opiskelijoita, eri alojen ammattilaisia ja viranomaistahoja kunniaan liittyvästä väkivallasta. Vuoden aikana koulutusta sai noin 420 henkilöä. ROMANIHANKE YHTEISÖ VOIMAVARAKSI Vuoden 2013 tavoitteet ja toimenpiteet jaksolla niiden saavuttamiseksi/toimintasuunnitelma ) Tärkeimpien yhteisöjen, sukujen ja järjestöjen identifioiminen ja saattaminen osaksi romaniyhteisön dialogia 2) Marginaalissa elävien romaneiden identifioiminen ja saattaminen osaksi edellä mainittua romaniyhteisön dialogia 3) Projekti- ja tutkimustiimi tekevät keväällä analyysin tutkimus- ja selvitystarpeista koskien Suomen romaniyhteisön kokemaa syrjintää. Mikäli päädymme oman selvityksen tekoon, sen valmistelu aloitetaan kesällä tai syksyllä ) Romaniyhteisön kokeman syrjinnän ja marginaalissa elävien romanien kokeman syrjinnän vastaisen työn mallintaminen yhteisödialogin avulla. Romanihankkeen aihe on sensitiivinen ja haasteellinen, ja luottamuksen ja yhteistyön rakentamiseen yhteisön kanssa käytettiin paljon aikaa. Hankkeella on nyt toimivia verkostoja ja yhteistyöstä on sovittu keskeisten toimijoiden kanssa. Tapaamisissa saatiin vahvistusta sille käsitykselle, että romanien yhteiskunnallisen osallistumisen ja oikeuksien toteutumisen esteenä on mm. puutteellinen tietämys perus- ja ihmisoikeuksista. Hankkeen painopiste päätettiin kuluneella jaksolla siirtää keskusteluryhmistä ihmisoikeuskoulutukseen, josta romaniaktivistit ja järjestöjen edustajat ovat myös olleet kiinnostuneita. Syrjinnän käsitteitä avaavaa keskustelua järjestettiin eri paikkakunnilla eri ryhmille. Lähes kaikissa keskusteluissa sivuttiin myös ryhmän sisäistä syrjintää. Hankkeen asiantuntija tarjosi perustietoa ihmisoikeuksista naisvangeille Hämeenlinnan naisten vankilassa ja Vanajalla yhteistyössä Romano Mission Naistenvuoro-hankkeen kanssa. Myös näissä keskusteluissa nousi esiin romanien tiedon tarve omista oikeuksista. Asiantuntija keskusteli romaninaisten kanssa syrjintäkokemuksista myös viidessä naisten perjantai-päivässä Helsingin Diakonissalaitoksen matalan kynnyksen päiväkeskus Kaalossa. Hankkeella oli puheenvuoro romaninaisten kohtaamasta väkivallasta ja tarpeesta huomioida yhteisöllinen kulttuuri Helsingin yliopiston Speak out -seminaarissa. 6

7 Hankkeen asiantuntijat kouluttivat Rikosseuraamuslaitoksen ja Sörnäisten vankilan henkilökuntaa romanikulttuurista, romanien syrjinnästä ja yhdenvertaisuudesta. Poliisiammattikorkeakoulussa pidettiin viisi koulutusta romanikulttuurista. Asiantuntijat keskustelivat Kriminaalihuollon tukisäätiön Jenginuorihankkeen työntekijöiden kanssa syrjinnästä ja perus- ja ihmisoikeuksista, jotta he voivat paremmin opastaa ja auttaa asiakkaitaan tulevaisuudessa. Asiantuntijat vetivät myös keskusteluja yhdenvertaisuudesta ja syrjinnästä romanien järjestämillä leireillä ja koulutuksissa Turussa, Jyväskylässä, Kiteellä, Heponiemellä, Punkaharjulla ja Kiljavalla. Yhteensä keskustelut tavoittivat yli 500 henkilöä. Joulukuussa 2013 hanke järjesti ihmisoikeuksien peruskoulutuksen pääkaupunkiseudun romanijärjestöille ja -toimijoille sekä keskusteli syrjinnästä Salon romanityöryhmän kanssa. Romanijärjestöt ja -aktiivit antoivat koulutuksesta hyvää palautetta, kouluttajina toimivat Ihmisoikeusliiton ja YK-liiton asiantuntijat. Asiakastyötä tehtiin erityisesti päivystävän puhelimen kautta. Siinä keskityttiin kertomaan syrjinnän tunnusmerkeistä sekä neuvottiin kysyjiä oikeiden viranomaiskanavien löytämisessä. Vuoden aikana hankkeelle tuli 14 syrjintää koskevaa yhteydenottoa, jotka vaativat perusteellisempaa asian selvittelyä, mm. asumis- ja terveyspalveluihin liittyen. Kymmenissä muissa tapauksissa annettiin yleisempää neuvontaa. Puhelimesta tiedotettiin aktiivisesti, ml. romanimedian kautta. Yhteydenottoja tuli myös muiden romanitoimijoiden ja -järjestöjen kautta. Ihmisoikeusliiton viranomaisiin suuntautuva vaikuttamistyö keskittyi v poliisiviranomaisten mahdollisuuksiin puuttua romanien keskinäiseen asumiseen ja liikkumisvapauteen liittyvään syrjintään. Ihmisoikeusliitto tapasi omasta aloitteestaan kaksi kertaa ylijohtaja Paateroa sekä muita poliisijohdon edustajia, ja kummallakin kerralla keskusteltiin myös romanien oikeuksista. Kansainvälistä yhteistyötä tehtiin osallistumalla Euroopan neuvoston kansainvälisen romaninaisten Suomessa pidetyn konferenssiin ja sen valmisteluun osana SMT:n asettamaa valmisteluryhmää. Viralliset lausunnot 2013 Annoimme vuonna 2013 kahdeksan virallista lausuntoa viranomaisilta tulleisiin lausuntopyyntöihin. Jätimme vastaamatta sellaisiin virallisiin pyyntöihin, jossa emme muuten toimi lainkaan tai henkilöresurssisyistä. Lausunnon aihe Viranomaistaho Pvm Maahanmuutto 2020-ohjelma, luonnos Sisäministeriö Ulkoasiainhallinnon ihmisoikeusstrategia ja -toimintaohjelma, Ulkoministeriö luonnos Yhdenvertaisuuslain uudistus, lakiluonnos Oikeuministeriö Ulkoasiainhallinnon YK-strategia, luonnos Ulkoministeriö Sosiaali- ja terveyshuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus, STM - lakiluonnos Kansallinen seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma STM - Työvoiman liikkuvuuden toimeenpanodirektiivi Eduskunta/TyV

8 Child, early and forced marriage Office of the United Nations High Commissioner for Human Rights TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET Vuoden 2013 tavoitteet ja toimenpiteet jaksolla niiden saavuttamiseksi/toimintasuunnitelma Ihmisoikeusliiton tutkimus- ja selvitystyön tulosten parempi käyttö vaikuttamistyössä strategiatyöryhmä pohtii tätä ja tuottaa vuosille ohjeistusta tästä. 2.Yhteydenpito ja vaikuttaminen FRA:han tiedon käyttömahdollisuuksien lisäämiseksi. 3.Kartoitetaan mahdollisuuksia muuhun yhteistyöhön tutkimuslaitosten kanssa sekä mahdollisuuksia hakea rahoitusta tutkimussäätiöiltä ym. Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) toimeksiantona tehdyt tutkimukset Kaikkien FRAn toimeksiantona tehtävien tutkimusten kautta Ihmisoikeusliitto osallistuu FRAn vaikuttamistyöhön. FRAn toimeksiannot perustuvat usein direktiivien implementointiin tai ihmisoikeussopimusten ratifiointiin tai seurantaan, ja toimeksiantojen kautta liitto vahvistaa omaa osaamistaan ajankohtaisista ihmisoikeuskysymyksistä. Haastattelut lisäävät yleisesti tietoa ihmisoikeuksista, Ihmisoikeusliitosta ja FRAsta. Vuonna 2013 tehtyjen tutkimusten kohderyhmiä olivat oikeuksien toteutumisen kannalta tärkeitä ammattiryhmät (mm. poliisit, syyttäjät ja tuomarit). Kevään 2013 aikana yhteistyötä Åbo Akademin kanssa vahvistettiin, ja Ihmisoikeusliiton väki vieraili Turussa. Lisäksi kevään aikana aloitettiin säännöllinen viestintä FRAsta yhteistyökumppaneiden kanssa. Lasten kuuleminen oikeudellisissa prosesseissa (Participation of Children in Justice): Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää lasten kuulemista siviili- ja rikosoikeudellisissa prosesseissa. Tutkimusta varten haastateltiin 50 lasten kuulemiseen eri tavoin osallistuvaa henkilöä ajalla Loppuraportti kirjoitettiin maaliskuussa FRA:n oli tarkoitus julkaista tutkimus keväällä 2014, näillä näkymin julkaisu siirtyy syyskuuhun Tutkimuksen alkuvaiheessa syksyllä 2012 tutkijat tapasivat lapsiasiavaltuutetun ja hänen toimistonsa henkilökuntaa. Syksyllä 2013 liitto järjesti tapaamisen lapsiasianvaltuutetun ja keskeisten lapsijärjestöjen kanssa aiheesta. Keväällä 2013 liitto lähetti kaikille haastateltaville painetun version Euroopan neuvoston lapsiystävällisen oikeuden suuntaviivoista. HLBT-ihmisiä koskevat politiikat ja toimintaohjelmat (Surveying LGBT people and authorities): Tutkimuksen tarkoituksena on kerätä tietoa sellaisten politiikkojen ja toimintaohjelmien 8

9 luomisesta ja toimeenpanosta, joiden tarkoituksena on edistää HLBT-ihmisten yhdenvertaisuutta. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 50 henkilöä (viranomaisia, poliiseja, opettajia, rehtoreita ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä) ajalla Loppuraportti palautettiin FRA julkaisee tutkimuksen vuonna Haastattelut lisäsivät tietoisuutta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä, jotkut haastateltavat kertoivat innostuneensa haastattelun vuoksi pohtimaan, miten HLBT-asioita voisi edistää heidän organisaatiossaan. Rikosten uhrien palvelut (Victim Support Services in the EU Phase 3: An overview and assessment of victims rights in practice; Victim Support Services in the EU Phase 4: The rights and support of victims of hate crime): Vuonna 2013 Ihmisoikeusliitto teki FRA:lle kaksi rikosten uhrien tukipalveluihin liittyvää toimeksiantoa. Toinen näistä liittyi erityisesti viharikosten uhreihin. Tässä yhteydessä vahvistimme yhteistyötämme RIKUn kanssa. Katsauksen kautta saatua tietoa voidaan käyttää esimerkiksi vaikutettaessa uhridirektiivin implementointiin. Muita FRAlle vuonna 2013 aikana tehtyjä toimeksiantoja: Judgements referring to EU Charter (DL ) Ad hoc: Severe forms of labour exploitation (DL ) Mapping Data Sources on Roma (DL ) Ad hoc: Gender-based violence against women (DL ) Ad hoc: Indicators on political participation of persons with disabilities (DL ) Project on criminalisation of irregular migration (DL ) Annual Report (DL ) Muu tutkimustoiminta Toimikauden aikana Ihmisoikeusliitto tuotti sisäministeriön koordinoiman syrjinnän seurantaryhmän toimeksiantona selvityksen oikeusturvakeinojen saatavuudesta ja vaikuttavuudesta syrjintätapauksissa. Selvityksen tarkoituksena on saada yleiskuva erilaisten oikeudellisten ja muiden keinojen käytöstä syrjintätapauksissa ja selvittää, millaisia esteitä oikeusturvakeinojen saatavuuteen ja vaikuttavuuteen liittyy syrjinnän uhrien näkökulmasta. Selvitys julkaistiin Säätytalolla SM:n järjestämässä tilaisuudessa, jossa myös Ihmisoikeusliiton asiantuntijat esiintyivät. Selvityksessä annettiin suosituksia siitä, miten oikeusturvakeinoja olisi kehitettävä. Vuoden 2013 aikana aihe tuotiin esille tapaamisissa relevanttien ammattilaisten kanssa (mm. syyttäjät, asianajajat, poliisijohto.) Tutkimuspäällikkö kävi myös esittelemässä tutkimusta sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikön sekä tasaarvovaltuutetun toimiston väelle. Keväällä toteutimme STM:n tasa-arvoyksikön toimeksiantona lisäanalyysin v tasaarvovaltuutetun toimeksiantona tehdystä selvityksestä, joka koski tasa-arvolain ja rikoslain työsyrjintäsäännöksen soveltamista oikeuskäytännössä vuosina IHMISOIKEUSKASVATUS JA KOULUTUS 9

10 Ihmisoikeudet.net eli 10 järjestön yhteinen ihmisoikeuskasvatushanke jatkui Ihmisoikeusliiton koordinoimana. Vuonna 2013 Ihmisoikeudet.net hankkeen verkkosivusto uusittiin. Hankkeen lisäksi Ihmisoikeusliitto teki selvityksen etnisten ja kansallisten vähemmistöjen sekä alkuperäiskansojen huomioimisesta peruskoulun 5., 6. ja 7. luokan äidinkielen ja kirjallisuuden, historian, maantiedon, uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppikirjoissa 2000-luvulla. Tavoitteena oli, että kustantajat ottavat jatkossa selvityksen avulla esiin nostetut vahvuudet ja heikkoudet paremmin huomioon oppikirjoja kehitettäessä. Syrjinnästä vapaa alue -kampanja on kaikenlaisen syrjinnän, kiusaamisen ja häirinnän vastainen tiedotuskampanja, jonka avulla organisaatiot ja työyhteisöt tuovat julki sitoutumisensa syrjimättömyyden periaatteeseen. Ihmisoikeusliitto on ollut alusta lähtien aktiivisesti mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kampanjaa. Keväällä 2013 kampanjan painopistealueena oli koulumaailmassa tapahtuva syrjintä. Ihmisoikeusliitto osallistui osana kampanjaa tammikuussa 2013 järjestetyille Educa-messuille, joilla vieraili yli kävijää. Useampi Ihmisoikeusliiton työntekijä koulutti eri tahoja joko temaattisissa ihmisoikeuskysymyksissä (ks. myös KokoNainen, Kitke, romanihanke) sekä yleisesti. Osallistuttiin kouluttajina esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian henkilökunnan kouluttamiseen syrjinnästä, yhdenvertaisuudesta sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista (yhdessä SETAn kanssa) sekä yleiseen ihmisoikeuskoulutukseen raja- ja merivartiokoulussa. Ihmisoikeudet.net -hanke sai ulkoministeriöltä projektiavustuksen vuosille Hankkeen järjestökumppanit rahoittavat hanketta vuosina Amnesty eurolla, YK-liitto eurolla ja Ihmisoikeusliitto eurolla. 5. VIESTINTÄ Vuoden 2013 tavoitteet ja toimenpiteet jaksolla niiden saavuttamiseksi/toimintasuunnitelma Ihmisoikeusliiton viestintää ja tiedotusta kehitetään ja uudistetaan vastaamaan paremmin viime vuosina kasvaneen järjestön tarpeita. 2. Kotisivujen kokonaisvaltainen uudistamistyö aloitetaan vuoden 2013 aikana. 3. Ihmisoikeusliiton toiminnasta kertova yleisesite uudistetaan. Vuoden 2013 alkupuolella Ihmisoikeusliiton viestinnässä tehtiin laaja kartoitus viestinnän tarpeista, minkä pohjalta laadittiin viestintäsuunnitelma. Viestintäsuunnitelmaan nousivat muiden muassa nettisivu-uudistus, Facebook-sivujen uudistaminen ja avaaminen, visuaalisen ilmeen kohentaminen ja yleisesitteen suunnittelu. Lisäksi jokaiselle hankkeelle tehtiin omat viestintäsuunnitelmat. Kaikkiaan tavoitteena oli vuoden aikana saada viestintävälineet ajan tasalle ja kasvattaa viestinnän resurssit vastaamaan kasvaneen järjestön tarpeita. Myös liiton henkilöstölle tehtiin viestintäkysely, jonka pohjalta suunniteltiin sisäisiä viestintäkoulutuksia. 10

11 Kevään aikana osallistuttiin Maailma kylässä festivaaleille järjestämällä paneelikeskustelu otsikolla En ole rasisti, mutta.. Keväällä toteutettiin myös Ihmisoikeudet.net-sivuston uudistus ja Euroopan neuvoston vihapuhekampanjan viestintää. Toukokuussa otettiin käyttöön mediaseuranta-palvelu, minkä avulla henkilöstö voi aiempaa paremmin seurata ihmisoikeusaiheita eri medioissa. Vaikka suurin osa suunnitelluista viestinnän prosesseista jouduttiin keväällä siirtämään myöhemmäksi pitkäaikaisen viestintäpäällikön Susan Villan lopetettua tehtävässään toukokuussa ja uuden tiedottajan rekrytoinnin takia, tuntityöntekijän avulla käynnistettiin kuitenkin facebook-sivut sekä twitter-tili. Pienellä henkilöresurssipanostuksella saatiin varsin kohtuullinen alku näille viestintäkanaville. Syyskuun alussa aloitti uutena tiedottajana Niina Karling. Syksyn aikana kasvatettiin sosiaalisen median näkyvyyttä ja tehtiin uusi yleisesite. Myös muita esitteitä päivitettiin. Lisäksi aloitettiin vuodelle 2014 jatkuvat nettisivujen uudistus sekä graafisen ilmeen uudistus. Elokuun lopussa Helsingin Sanomissa ja Hbl:ssa julkaistu Ihmisoikeusliiton mielipidekirjoitus poikien ympärileikkauksesta aloitti julkisen keskustelun aiheesta. Lisäksi Kitke! Ja KokoNainen tekivät vieraskynä-kirjoituksen Kalevaan Naisten väkivallan vastaisena päivänä. Ihmisoikeusliittoa haastateltiin mediaan vuoden 2013 aikana 14 kertaa, lisäksi Ihmisoikeusliitto julkaisi viisi omaa kirjoitusta. Tätä voidaan pitää resurssseihin ja tiedottajan vaihtumisen (toimisto 4 kk ilman tiedottajaa) näkökulmasta hyvänä saavutuksena. Aiheista esillä olivat etenkin tyttöjen ympärileikkaus (A-studio, Puoli Seitsemän, Helsingin Uutiset), Ihmisoikeusliiton kommentit UM:n ihmisoikeusstrategiaan (Maailma.net, Radio Fem haastattelu), Ihmisoikeusliiton uuden pääsihteerin valinta (kolme laajaa henkilöhaastattelua, pienempiä uutisia) ja yhdenvertaisuuslain valmistelu. Yksittäisiä haastatteluja annettiin esimerkiksi Ruandan ihmisoikeustilanteesta, järjestetyistä avioliitoista ja nykyajan orjuudesta. Kuukausi Haastattelut Aiheet Tammikuu 2 Uusi pääsihteeri, tyttöjen ympärileikkaus Helmikuu - Maalisuu 1 kotiapulaiset Huhtikuu 1 ympärileikkaus Toukokuu 4 Immenkalvojen korjausleikkaukset, työsyrjintä, Ruandan oppositio Kesäkuu 1 Syrjintä seksuaalisen suuntautumisen perusteella, Heinäkuu 2 lasten asema uskonnollisissa yhteisöissä, rasistiset murhat Suomessa Elokuu 1 Syrjintä Suomessa Syyskuu - taustahaastatteluja Silminnäkijä-ohjelmaan, aiheina homosaatio ja maahanmuuttajien syrjintä Lokakuu - 11

12 Marraskuu 1 Pakkoavioliitot Joulukuu 1 Yhdenvertaisuuslain uudistus Kuukausi Tammi-toukokuu Tiedotteet/omat kirjoitukset Ei tiedotteita tai kirjoituksia Missä mennyt läpi Kesäkuu Riiteleminen on pienelle raskastaselvityksen julkistaminen STT, Keskisuomalainen, Hämeen Sanomat, Kansan Uutiset, Heinäkuu - Elokuu x Mielipidekirjoitus poikien ympärileikkauksesta HS + HbL, vastineita HS:ssa, myöhemmin juttua kirjoituksen pohjalta US:ssa Syyskuu - - Lokakuu Päivi Mattilan kolumni yritykset ja ihmisoikeudet, erit. Intia Maailma.net Marraskuu Naisiin kohdistuva väkivalta/haitalliset perinteet-vieraskynä Kaleva Joulukuu - - Sosiaalinen media: Päivämäärä Facebookseuraajat Twitterseuraajat Muu näkyvyys Vuoden aikana osallistuttiin lukuisiin julkisiin keskusteluihin ja tilaisuuksiin. Joitain esimerkkejä: pääsihteeri Mattila oli yhtenä pääpuhujana UM:n Human rights in the United Nations system; trends, successes and challenges, muina puhujina ulkoministeri Erkki Tuomioja, YK:n apulaispääsihteeri Ivan Simonovic ja vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet. Mattila oli puhujana myös UM:n järjestämillä vaikuttajapäivillä, EU-tiedotuksen yhteiskuntaoppi- ja historiaopettajien seminaareissa Helsingissä ja Kuopiossa sekä Eurooppalainen Suomi-järjestön keskustelussa Caisassa. Ihmisoikeuksien päivänä Mattila veti ulkoministeriön tilaisuudessa 12

13 keskustelun ulkopoliitikasta ja ihmisoikeuksista eduskunnan ulkoasianvaliokunnan pj Timo Soinin ja ulkoministeri Tuomiojan kanssa. Tutkimuspäällikkö Aaltonen oli ihmisoikeuksien päivänä puhujana paneelissa Tampereen yliopistolla pidetyssä kansallisen ihmisoikeustoimintaohjelman arviointiseminaarissa. 6. TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTO Taloudellinen tilanne Vuoden 2013 tilikauden tulos oli ,76 euroa ja taseen oma pääoma ,26 euroa. Henkilöstöhallinto Vuoden 2013 henkilöstöhallinnon merkittävimpiä uudistuksia olivat uuden henkilöstölinjauksen laatiminen ja käyttöönotto, uuden palkkamallin sopiminen, uusien työntekijöiden perehdytyssuunnitelman tekeminen ja käyttöönotto sekä kaikkien työntekijöiden työnkuvien määritteleminen. Myös työsuojeluohjelmaa ryhdyttiin kehittämään lisäämällä siihen mm. varhaisen puuttumisen ja tuen malli. Ohjelma valmistuu keväällä Henkilöstölle laadittiin ohjeistus toimistolle tulevien asiakasyhteydenottojen hoitamiseen ja järjestettiin koulutus kaikille aiheesta haastavat asiakastilanteet. Myös turvallisuusohjeistusta tarkennettiin ja vahvistettiin, ja käytiin turvallisuuskysymyksiä läpi myös poliisin kanssa. Henkilöstön kapasiteettia vahvistettiin käynnistämällä viikoittaiset ruotsin ja suomen kielen keskustelukurssit. Esimiehet osallistuivat organisaatiorakennetta pohtiviin ryhmätyöohjaussessioihin, jotka toimivat osaltaan myös esimieskoulutuksena. Ihmisoikeusosaamista vahvistettiin yhteisillä koulutuksissa kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista. Kaksi työntekijää osallistui Åbo Akademin Advanced Course on the International Protection of Human Rights -kurssille Turussa elokuussa. Työnohjauksen tarvetta kartoitettiin ja työntekijöitä osallistui työnohjaukseen. Henkilöstölle järjestettiin myös jälkipuinti-sessio (debriefing) liittyen Kitke-hankkeen v tilanteeseen. Kevään henkilöstön virkistyspäivä vietettiin laivaretkellä Porvooseen ja syksyn virkistyspäivä Nuuksiossa ulkoillen. Kevään suunnittelupäivässä käsiteltiin tiimi/hankekohtaisia syksyn työsuunnitelmia ja pohjustettiin Ihmisoikeusliiton strategiatyöryhmän työtä. Syksyllä pidettiin kolme yhteistä strategian valmistelupäivää. Vuoden 2013 aikana rekrytoitiin tiedottaja, Kitke-hankkeen kolme työntekijää ja käynnistettiin Ihmisoikeudet.net -hankkeen koordinaattorin rekrytointi. Koordinaattorin rekrytointi saatiin päätökseen tammikuussa Harjoittelijoita oli vuoden aikana kaksi viestinnässä ja yksi hallinnossa avustamassa muuttojärjestelyissä. Työntekijät Pääsihteeri Päivi Mattila Tiedottaja Niina Karling (1.9. alkaen) 13

14 Viestintäpäällikkö Susan Villa ( ) Talous- ja hallintopäällikkö Adam Kral Toimistopäällikkö Helena Kaivo-oja Tutkimuspäällikkö Milla Aaltonen Tutkija Anni Sams Tutkija Anna-Maija Sorjanen Tutkija Päivi Heino ( ) Asiantuntija Outi Lepola ( ) Tutkimusavustaja Anna Leppälä( ) RAY-hankkeiden Projektipäällikkö Lisa Grans Romanihanke Asiantuntija Rikhard Lumberg Asiantuntija Päivi Majaniemi Kitke! Hallinnon ja vaikuttamistyön koordinaattori Sini Maria Heikkilä ( alkaen) Asiakastyön koordinaattori Christina Koivukoski ( alkaen) Yhteisötyön koordinaattori Majid Allahyari ( alkaen) KokoNainen Asiantuntija Saido Mohamed Asiantuntija Solomie Teshome Asiantuntija Janneke Johansson Asiantuntija Abdirizak Mohamed ( ) Harjoittelijoina työskentelivät Aki Tetri ( ) ja Heikki Pölönen (16.9. alkaen) Johtaminen Kevään aikana tiimiorganisaatiota vahvistettiin perustamalla viikoittain kokoontuva tiimipäälliköistä, talous- ja hallintopäälliköstä sekä pääsihteeristä koostuva koordinaatiokokous. Pääsihteerin vetämä kokous valmistelee toimisto- ja johtokunnan kokouksia, suunnittelee operatiivista toimintaa ja sen seurantaa sekä valmistelee toiminnan linjauksia ja päätöksiä. Uusi mekanismi on osoittautunut tärkeäksi tiedonkulun ja päätöksenteon valmistelun sekä työroolien selkeyttämiseksi ja toisaalta esimiestyön vahvistamiseksi. Ihmisoikeusliiton johtokunta kokoontui vuoden 2013 aikana kuusi kertaa: 12.2., 16.4., 20.5., 5.9., ja Puheenjohtajana toimi Liisa Murto ja varapuheenjohtajina alkuvuonna Tuomas Ojanen ja Reetta Toivanen, toukokuusta lähtien Murto, Toivanen sekä uutena varapj.nä Ojasen tilalla aloittanut Lena Bremer. Johtokunta päätti uuden vuokrasopimuksen allekirjoittamisesta ja nykyisen irtisanomisesta sähköpostikokouksella Vuosikokous pidettiin Uuden toimitilan etsintä 14

15 Kevään aikana kahdessa talon päätyhuoneessa havaittiin merkittäviä kosteusvaurioita ja molemmat huoneet olivat kuukausia kuivauksessa ja remontissa. Useat työntekijät oireilivat ja sairastivat tavalla, joka viittaisi nimenomaan huonon sisäilman aiheuttamiin ongelmiin. Johtokunta päätti toimistotilan muutosta. Uusien tilojen kriteereiksi määriteltiin esteettömyys, hyvä sisäilma, keskeinen sijainti ja kohtuullinen hinta. Toimitiloja etsittiin kesäkuusta lähtien ja kesämarraskuun välillä käytiin arviolta eri toimitilassa. Neuvottelut käynnistettiin viidestä eri toimitilasta ja lopulta sopimus allekirjoitettiin Forum Capita Oy:n kanssa Simonkatu 8:ssa sijaitsevasta 353 m2:n tilasta. Tiloihin muutettiin KANSAINVÄLISET YHTEYDET Kansainvälisen kattojärjestömme FIDH:n (Federational International de Droits de l Hommes) kolmen vuoden välein pidettävä kongressi järjestettiin Istanbulissa. Kongressiin osallistunut pääsihteeri Päivi Mattila loi suhteita mm. FIDH:n viestintätiimiin ja keskusteli yhteistyön tiivistämisestä. Tutkimuspäällikkö Milla Aaltonen osallistui Oslossa Etyjin Pohjoismaiseen viharikostapaamiseen. Suomesta tapaamisen osallistui liiton lisäksi Vammaisfoorumi, Poliisihallitus ja Vantaan paikallispoliisi. Pääsihteeri Mattila osallistui myös AEDH:n (Association Européen de Droits de l Hommes) vuosikokoukseen Brysselissä Konferenssissa hahmoteltiin eri maiden järjestöjen yhteistä EU-parlamenttivaalikampanjaa. AEDH:n kapasiteetti vetää mittavaa kampanjaa jäi kuitenkin epäselväksi. Myös AEDH:n taloudellinen tilanne on huolestuttava. Ihmisoikeusliitto harkitsee v aikana vetäytymistä AEDH:stä. Mattila vieraili samassa yhteydessä myös FIDH:n Brysselin toimistossa, jossa keskusteltiin yhteisistä vaikuttamis- ja viestintämahdollisuuksista. Romanihankkeen asiantuntija Päivi Majaniemi osallistui Suomen edustajana Euroopan Neuvoston vähemmistökielten asiantuntijakomitean kokouksiin Strasburgissa , ja Lisäksi hän osallistui Saksassa Greisfwaldin yliopistossa Pohjoismaiden vähemmistöjä käsitelleeseen konferenssiin kutsuttujana puhujana. 15

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 SISÄLLYS: 1. JOHDANTO 2. IHMISOIKEUSTAVOITTEET JA VAIKUTTAMISEN PAINOPISTEET a. Yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnänvastainen työ i. Viharikokset ii. Romanien syrjinnän vähentäminen

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2015 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

IHMISOIKEUSLIITON STRATEGIA 2014-2017

IHMISOIKEUSLIITON STRATEGIA 2014-2017 IHMISOIKEUSLIITON STRATEGIA 2014-2017 SISÄLLYS: 1. JOHDANTO: NYKYTILA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. ARVOT 3. IHMISOIKEUSLIITTO 2017 VAIKUTTAVA, ASIANTUNTEVA, NÄKYVÄ 4. IHMISOIKEUSTAVOITTEET JA VAIKUTTAMISEN

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014. Sisältö

TOIMINTAKERTOMUS 2014. Sisältö TOIMINTAKERTOMUS 2014 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 IHMISOIKEUSTYÖN PAINOPISTEET... 3 2.1 Yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän vastainen työ... 3 2.2 Tyttöjen ja naisten oikeudet sukupuolittunut väkivalta...

Lisätiedot

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen Ihmisoikeuskeskus Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen 1 Kansallinen ihmisoikeusinstituutio (NHRI) YK:n yleiskokouksen 1993 hyväksymien ns. Pariisin periaatteiden mukainen hallituksen lailla perustama

Lisätiedot

EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne

EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN JÄRJESTÖPÄIVÄT 23.-24.9.2008 RANTASIPI AULANKO, HÄMEENLINNA RAIJA MATTILA EU-yhteistyön taustaa Liikuntasektorin

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1. JOHDANTO

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1. JOHDANTO TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1. JOHDANTO Ihmisoikeusliitto on vuonna 1979 perustettu uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton yleinen ihmisoikeusjärjestö. Järjestön tehtävänä on seurata Suomen ihmisoikeustilannetta,

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 2 15.4.2015 3 15.4.2015 4 Syrjintä työelämässä Tietoa monesta lähteestä: viranomaisaineistot, kyselytutkimukset,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

TOIMINTA- KERTOMUS 2013

TOIMINTA- KERTOMUS 2013 TOIMINTA- KERTOMUS 2013 VaLa Vastuullinen Lahjoittaminen ry AnDo Ansvarsfullt Donerande rf 2 (6) Vastuullinen Lahjoittaminen ry / Ansvarsfullt Donerande rf SISÄLLYS 1. Vastuullinen Lahjoittaminen ry 2.

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Julkaistu 15.3.2011 Lasten ja nuorten kokemaa syrjintää ehkäistävä ja vähennettävä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1 Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1 39 Toimintasuunnitelma 2014 ESPOON NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Poikkihallinnollinen ohjelma vuosille 2010-2015 15.3.2011 Vammainen nainen ja väkivalta/minna Piispa 1 Ohjelman tausta Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa

Lisätiedot

Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä. Johtaja Johanna Suurpää Oikeusministeriö

Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä. Johtaja Johanna Suurpää Oikeusministeriö Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä Johtaja Johanna Suurpää Oikeusministeriö 1 Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö Demokratia ja kansalaisvaikuttaminen ETNO, KANE, sähköiset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008

SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008 SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008 I Taustaa ja ajankohtaista Helsingissä syyskuussa 2006 pidetyssä Aasian ja Euroopan kansalaisfoorumissa AEPF 6 korostettiin tarvetta vahvistaa AEPF -verkoston

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintakertomus 2013

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintakertomus 2013 3.3.2014 Lapsiasianeuvottelukunnan toimintakertomus 2013 Valtioneuvosto asetti 31.8.2011 lapsiasianeuvottelukunnan kaudelle 1.6.2011 31.8.2015. Lapsiasianeuvottelukunnan tehtävänä on lapsiasiavaltuutetusta

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU

MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU Toimintakertomus 2009 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Globaalin maailman muutokset heijastuvat myös Suomeen suuntautuvaan maahanmuuttoon. Talouskriisi on vähentänyt työperustaista

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Asia: Lausunto yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamista koskevasta luonnoksesta hallituksen esitykseksi

Asia: Lausunto yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamista koskevasta luonnoksesta hallituksen esitykseksi 24.5.2013 Viite: Lausuntopyyntö OM 12/42/2006 Asia: Lausunto yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamista koskevasta luonnoksesta hallituksen esitykseksi Ihmisoikeusliitto kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O

P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O 17.5.2013 1 RIKUN PERUSTEHTÄVÄNÄ ON PARANTAA RIKOKSEN UHRIN, HÄNEN LÄHEISENSÄ JA RIKOSASIASSA

Lisätiedot

Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014. Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015

Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014. Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015 Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015 Toimintavuosi 2014 pähkinänkuoressa Maailma myllerryksessä: turvallisuus Suomen hallitus myllerryksessä:

Lisätiedot

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen Taustaa Suomen Pakolaisavusta Järjestö perustettiin vuonna 1965 uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kehitysyhteistyöjärjestö

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus. Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015

Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus. Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015 Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015 Hallitusohjelma keskeiset maahanmuuttopolitiikan linjaukset Hallitus kannustaa avoimeen

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

STRATEGIC PARTNER PROGRAM MPI FINLAND

STRATEGIC PARTNER PROGRAM MPI FINLAND STRATEGIC PARTNER PROGRAM MPI FINLAND MPI:n tavoite on tarjota jäsenilleen mahdollisuus ammatilliseen kehitykseen ja koulutukseen sekä kokemusten vaihtoon muiden alan ammattilaisten kanssa. Pyrimme toiminnallamme

Lisätiedot

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari HOK-Elanto lyhyesti Suomen suurin alueosuuskauppa, osa S-ryhmää Toimialueena pääkaupunkiseutu ja

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan tilannekatsaus VOK + kotoutuminen TURVAA JA SUOJAA

Vapaaehtoistoiminnan tilannekatsaus VOK + kotoutuminen TURVAA JA SUOJAA Vapaaehtoistoiminnan tilannekatsaus VOK + kotoutuminen Punainen Risti turvapaikka- ja kotoutumistyössä Vastaanottoyksiköitä 79, yli 14 000 asukasta 1200 työntekijää, 10 000 vapaaehtoista Neuvotteluissa

Lisätiedot

FINN ARMA Toimintakertomus Akateeminen vuosi 2013-2014

FINN ARMA Toimintakertomus Akateeminen vuosi 2013-2014 FINN ARMA Toimintakertomus Akateeminen vuosi 2013-2014 Sovitut tehtävät MITÄ SOVIMME VAASASSA 2013? Ammatillinen koulutus Strategia Tehty! Ei sovittu mutta tehty Ei tehty Viestintä 2013-2014 Tehdyt toimet

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Espoon kaupunki Kokouskutsu 32. Nuorisovaltuusto 14.03.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Kokouskutsu 32. Nuorisovaltuusto 14.03.2012 Sivu 1 / 1 Nuorisovaltuusto 14.03.2012 Sivu 1 / 1 32 Toimintasuunnitelma 2012 ESPOON NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 25.3.2015

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 25.3.2015 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Kauden 2015-2016 aloituskokous Toimintakertomus 2013-2014 6-7 kokousta vuodessa Kokouksissa yleensä ajankohtainen teema, esim. asuminen, yrittäjyys, työllisyys,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat tasa-arvon edistäjinä Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat naisten ja miesten tasa-arvon edistäjinä Palvelut tasa-arvon turvaajina Lasten päivähoito Vanhusten

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Luonnos syyskuu 2015, vahvistetaan liiton syyskokouksessa 3.12.2015 ja päivitetään rahoituspäätösten jälkeen tammikuussa 2016. TAVOITTEET 2016 1. MONIKA-NAISET LIITOLLA ON LAADUKKAITA

Lisätiedot

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012 PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA Kristiina Siikala 19.9.2012 1 VIESTINNÄN VAIHEET VUONNA 2012 Faktat Viestinnän strategiset linjaukset: mitä, kenelle, miten ja milloin? Fkl.fi verkkopalvelun

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi syys 13.11.2014 Liite 1 Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Arviointi Järjestötoiminta Tehdään jäsenkartoitus ammattinimikkeistä

Lisätiedot

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Nexhat Beqiri, Ylitarkastaja SEMINAARI: Oikeus oppimiseen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

OLL:N YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOHDANTO YHDENVERTAISUUS OLL ORGANISAATIONA JA YHDENVERTAISUUS OLL:SSA

OLL:N YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOHDANTO YHDENVERTAISUUS OLL ORGANISAATIONA JA YHDENVERTAISUUS OLL:SSA 1 OLL:N 2 3 JOHDANTO 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 YHDENVERTAISUUS Yhdenvertaisuuslaissa yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö :n toimintasuunnitelma vuodelle 2016 :n toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksemme Yhdistyksemme on aktiivinen jäsenistönsä edunvalvonnassa, seuraamalla tarkoin

Lisätiedot

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009

Lisätiedot

Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku Karppinen Krister Karttunen (poistui klo 14.45) Anu Pellinen Tanja Rintala

Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku Karppinen Krister Karttunen (poistui klo 14.45) Anu Pellinen Tanja Rintala PÄÄTÖSLUETTELO 2/2014 Helsinki 1.3.2014 SATEENKAARIPERHEET RY:N HALLITUKSEN KOKOUS Aika: La 1.3.2014 klo 10.00 15.00 Paikka: Kotola, Yrjönkatu 29 A 1, Helsinki Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku

Lisätiedot

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1(5) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1 Toimintaa ohjaavat peruspäämäärät 1.1 Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot 1.2 Missio 1.3 Visio Suomen Kauppakeskusyhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Johtajien urakehityksen tukeminen TASURI-hankkeessa

Johtajien urakehityksen tukeminen TASURI-hankkeessa Euroopan unionin osarahoittama hanke Johtajien urakehityksen tukeminen TASURI-hankkeessa Eurooppanaisten vierailu STM:n tasa-arvoyksikköön 22.1.2015 Projektipäällikkö Mia Teräsaho, STM TASURI-hanke (Gender

Lisätiedot